Liikenne ja ilmastonmuutos

58 vastausta artikkeliin “Liikenne ja ilmastonmuutos”

1. Muu­ta­ma näköko­h­ta noin kar­va­hat­tuvinkke­listä kat­sot­tuna; ylipäätään liikku­mis­es­ta ja asumis­es­ta. Samal­la kun moiti­taan autoilua kaupungeis­sa tosin syys­täkin, yllät­tävän vähälle huomi­olle on jäänyt tämä suo­ma­lais­ten haave kah­den asun­non pitämis­es­tä (mökkeily), johon var­masti men­nään oma­l­la autol­la sato­jen kilo­me­trien päähän noin puolen­vuo­den ajan vuodes­ta. Kakkosasun­to kaikkine mukavuuksi­neen sisäves­soi­neen ja astian­pe­sukonei­neen ei ole ener­gian kulu­tuk­sen kannal­ta ihan merk­i­tyk­setön asia. Ja monas­ti talvel­la pide­tään vielä mökil­lä pien­tä perus­läm­pöä pääl­lä suo­ral­la sähköläm­mi­tyk­sel­lä hataris­sa raken­nuk­sis­sa, ettei vaat­teet kos­tu, mitkä sinne talvek­si on jätetty.

   Mökkikult­tuuri, mitä Euroopas­sa ei juuri esi­in­ny. En tiedä kuu­luuko se suo­ma­laiseen luon­teeseen, että lop­pu­pelis­sä ei kum­minkaan kaupungis­sa viihdytä. Halu­taan eristäy­tyä jon­nekin kor­peen yksin, ja oste­taan varul­ta se viere­inenkin tont­ti pois, ettei siihen vaan kukaan tulisi. Täl­lä sys­teemil­lä ollaan var­masti hajal­laan pitkin Suomea.

   On tul­lut myös muoti­in kovasti moit­tia lentämistä, varsinkin suo­ma­lais­ten etelän­matko­ja talvisin. Tämän het­kiset lentoli­iken­teen hiilid­iok­sidipäästöt on kak­si pros­ent­tia kaik­ista päästöistä. Lentoki­in­teessäkin suurem­pi ongel­ma taitaa olla nämä tiivistysjuo­vat ilmake­hää läm­mit­tävä tek­i­jänä kuin varsi­naiset hiilid­iok­sidipäästöt, ja siihenkin olisi ratkaisuja.

   On paljon kan­sain­välisiä tutkimuk­sia, että pohjo­is­maalaiset kär­sivät D- vita­mi­inin puut­teesta johtuen monista pahoista syövistä aikuisiän dia­beetek­ses­tä sydän ja verisuoni­taudeista ver­rat­tuna välimeren ihmisi­in. Mah­dolli­nen ihosyöpä­vaara ei ole kovin rel­e­vant­ti tässä suh­teessa, ja senkin voi vält­tää järkeväl­lä käyttäytymisellä.
   Elikkä lop­ullisen hiil­i­taseen kannal­ta voisi olla taloudel­lisem­paa lentää ainakin ker­ran vuodessa etelään, ja näin mah­dol­lis­es­ti vält­tää kalli­ita ja ener­giaa vieviä hoitoja.

   Vastaa

2. Suo­ma­laista mökkikult­tuuria kauhis­tel­laan nykyään Nor­jas­sa. Kun nor­jalainen rak­en­taa mökke­jä, niitä tulee silleen kivasti tasaseen pitkin vuoren rin­net­tä ja rantaan tulee yhteinen veneva­ja, har­voin edes sauna. Karasjokises­sa Suomen puolelle on tarkoi­tus lait­taa sato­ja mökke­jä tiukkaan rivi­in rantavi­ivalle parhaalle lohipaikalle. 

   Maise­ma on piloil­la ja lohenkalas­tus vaikeu­tuu ja muut­tuu ainakin tun­nel­mal­taan epämiel­lyt­täväk­si. Mitä Nor­jas­sa ei ymmär­retä on se, ettei Suomes­sa ole lainkaan lake­ja, joil­la maise­man pilaami­nen voitaisi­in estää. Kun jätevedet ynnä muut asi­at on hoidet­tu, niin mihinkään instanssi­in ei voi valit­taa siitä, että suun­nitel­ma pilaa jonkun maise­manäkymän. Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa ranta­laki­in voidaan vedo­ta, vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen olisikin 100 metriä kauem­pana, jos maise­ma on aakea ja laakea, kuten lapissa.

   Vastaa

3. “Suuret ajok­ilo­metrimme eivät ole haja-asu­tusalueil­la asu­vien vika, sil­lä heitä on vähän. Syynä ovat kaupunkiseu­tu­jen sisäi­nen liikenne.”

   Tätä minä yritin erään toisen blo­gin kom­ment­tiosas­tossa täh­den­tää, mut­ta en saanut kun­nol­lista vas­taus­ta. Hyvä että se tuli nyt alle­vi­ivat­tua täällä.

   Vastaa

4. Liiken­teen tule­van ener­gialäh­teen löytämisel­lä on kiire

   Auton tai polkupyörän saa kulke­maan sähköl­lä ja sähkön voi tuot­taa uusi­u­tuvil­la energialähteillä. 

   Todel­li­nen huoli onkin, kenel­lä on varaa vai­h­taa sähköau­tooon ja vielä niin, että van­ha ben­sa-auto ei jää tuprut­ta­maan jonkun toisen omis­tuk­ses­sa. Sehän ei onnis­tu kuin romut­ta­mal­la tai muut­ta­mal­la auto sähköau­tok­si. Tätä jälkim­mäistähän muu­ta­ma pelle­pelo­ton kyl­lä suunnitteleekin.

   http://www.sahkoautot.fi/autot:saehkoeinen-toyota-corolla

   Ja jos halu­aa varmis­taa, että oma tuulisähkö ei pako­ta jotaku­ta toista osta­maan hiil­isähköä, pitää vielä ostaa oma tuulimyl­ly. Tai liit­tyä tuulimyl­lyosu­uskun­taan tms.

   Vaik­ka suo­ma­laiset maail­man vau­raimpi­in kuu­lu­vatkin, ei täältäkään mon­taa löy­dy, joka tuol­laiseen ilomielin ryhty­isi. Pait­si ehkä sit­tenkin, kun porkkanana on sen jäl­keen läh­es ilmainen autoilu.

   Ohi­men­nen san­ot­tuna ei tun­nu järkevältä muut­taa sähköä vedyk­si siinä kohdas­sa kun verkkoon on kytket­ty miljoo­nia autonakkuja.

   Vastaa

5. Sepe:
   “On paljon kan­sain­välisiä tutkimuk­sia, että pohjo­is­maalaiset kär­sivät D‑vitamiinin puut­teesta johtuen monista pahoista syövistä aikuisiän dia­beetek­ses­tä sydän ja verisuoni­taudeista ver­rat­tuna välimeren ihmisiin.”

   Sepe, D‑vitamiinin puu­tok­sen tor­ju­mi­nen ei kyl­la ole kovin hyva peruste lentaa ete­lan­lo­ma­lle. Jos epailee puu­tos­ta, D‑vitamiinia voi ottaa rav­in­tolisana purk­ista, tulee huo­mat­tavasti halvem­mak­si. Se lisaan­tynyt ihosy­oparis­ki on kyl­la rel­e­van­ti­npi ete­lan­matkan ter­veysvaiku­tus, ottaen huomioon kuin­ka usein suo­ma­laiset ihon­sa polt­ta­vat nail­la reis­suil­la. Taita­vat ete­lan­reis­sut hie­man nakya myos sukupuolitautitilastoissa.

   Mokkeilyn ympar­is­to­vaiku­tuk­sista olen kanssasi tismall­een samaa mielta, voipi olla etta ener­gian hin­nan nousu tulee hillit­se­maan suo­ma­lais­ten mokkeily­in­toa. Mokin kustannukset/kayttopaiva nou­se­vat monil­la paatahuimaaviksi. Mokin vuokraami­nen olisi monas­ti ostamista jarke­vampi vaihtoehto.

   Vastaa

6. Tallinna-Berli­i­ni ‑rata pitäisi tosi­aan olla suo­ma­laisen liiken­nepoli­ti­ikan kärk­i­tavoit­tei­ta EU:ssa. Tämä toisi Suomen aidosti lähelle Kes­ki-Euroop­paa, kun junaan voisi Tallinnas­sa hypätä illal­la ja herätä aamul­la Berllinistä. Schen­genin myötä rajatkaan eivät ole häir­it­semässä matkan tekoa.

   Tun­neli­in suh­taudun skep­tis­es­ti. Se olisi maail­man pisin rautati­etun­neli. Helsin­ki ja Tallinna ovat kuitenkin hiukan pienem­män luokan kaupunke­ja kuin Pari­isi ja Lon­too, joiden väli­nen tun­neliy­hteys on ollut erit­täin vaikea saa­da kan­nat­tavak­si. Tun­ne­lim­il­jardit olisi syytä investoi­da muualle. Kuinkas pitkä viivy­tys tulisi, jos nopea, ran­nikkoa kulke­va juna koukkaisikin Pietarin kautta?

   Vastaa

7. Times Online: Raakaöljyä bak­tee­rien avul­la ruoasta
   Wired: Öljyä levästä

   Bioetano­li tulee mielestäni ole­maan aikalail­la tuhoon tuomit­tu yri­tys, ellei tehokku­us siitä roimasti parane. Sen sijaan jät­tei­den (eri­tyis­es­ti bio- ja viemäri­jät­tei­den) käsit­te­ly biol­o­gis­es­ti tuo toden­näköis­es­ti ainakin osaratkaisun energiaongelmiimme.

   Tästä mie­lenki­in­toinen esimerk­ki: Juan Enriquez: Kas­vate­taan Energiaa

   Olenkin välil­lä miet­tinyt, että mikä on Osmo sin­un suh­tau­tu­mis­esi ns. teknolo­giausko­vaisu­u­teen? Ihmiset tun­tu­vat ole­van joko todel­la pes­simistisiä tai opti­mistisia teknolo­gian suh­teen ympäristöpoli­ti­ikas­sa. Itse nojaan enem­mänkin opti­mistien leiri­in. Mitkä teknolo­giat ovat sin­un mielestäsi lupaavimpia?

   Vastaa

8. Suomes­sa pitäisi vain hyväksyä, että maanti­eteel­lis­es­ti olemme kaukana muus­ta maail­mas­ta. Emme voi tässä kil­pail­la kes­ki-euroop­palais­tan kanssa. Emme edes Ruotsin, tai Viron. 

   Tun­nelien tai rata­hankkei­den sijaan olisi edelleen kehitet­tävä tele­vi­estin­tä- ja etä­työte­knolo­giaa, kuten videoneu­vot­telu­jär­jestelmiä ja nopeampia tietoliikenneverkkoja.

   Uuden teknolo­gian ansios­ta liikku­mista voidaan todel­la vähen­tää, voitaisi­in jo nyt, mut­ta van­hat huonot tot­tumuk­set, verot­tomat matkapäivära­hat ja taxfree-ostok­set saa­vat mei­dät matkustele­maan toiselle puolelle maail­maa kat­so­maan joutavia pow­er­point-esi­tyk­siä jot­ka voisimme yhtä hyvin kat­sel­la oma­l­la tietokoneel­la koton­akin. Ilman aikaeroväsymys­tä, mahataute­ja, ja lippujonoja.

   Tääl­lä vihreät iloit­se­vat uud­es­ta autotekni­ikas­ta joka vähen­tää päästöjä 30 prosenttia…sitten kun autokan­ta on parinkymme­nen vuo­den päästä uusiutunut. 

   Ottaisitte uut­ta teknolo­giaa käyt­töön ja pysy­isitte kotona niin päästöt putoaisi­vat 100 prosenttia.

   Tule­vaisu­udessa asun­to­jen hin­nat kaupungeis­sa rom­ah­ta­vat, kun ihmiset muut­ta­vat lev­ot­tomista, melui­sista, saastei­sista ja ahtaista kivi­hel­veteistä maaseudun rauhaan tekemään etätöitä.

   Vastaa

9. “Vas­ta maan­laa­juise­na auto­jen yhteiskäyt­tö voisi merkit­tävästi järkevöit­tää työn­jakoa julkisen ja yksi­tyisen liiken­teen välillä.”

   Taas tätä samaa sosial­i­sista kollek­ti­ivisen omis­tamisen tuo­maa autuutta. 

   SARKASMIVAROITUS ALKAA
   Koti­talouskoneet kan­nat­taisi myös lait­taa yhtei­somis­tuk­seen. Ajatelka­a­pa, kun yhden ker­rostalon jokaises­sa huoneis­tossa ole­van hel­lan, uunin, pölyn­imurin, tehosekoit­ti­men, vibraat­torin, kahvinkeit­ti­men, jääkaapin, pakastear­kun, ast­ian- ja pyyk­in­pe­sukoneen sijaan ne kaik­ki sijait­si­si­vat kel­laris­sa yhteis­ti­las­sa, mikä val­ta­va säästö siitä syn­ty­isikään! Tele­vi­sio­ta voisi kat­sel­la yhteisessä tv-huoneessa, ja taas säästy­isi sähköä! Ja tele­vi­sioiden valmis­tamiseen ja rahtei­hin kulu­vaa ener­giaa! Maal­la voitaisi­in pala­ta kaikkien sukupolvien asut­tamiseen saman katon alle. Ajatelkaa kun miniät oppi­si­vat anopeil­taan ruoan­laiton jalon taidon ystäväl­lisessä opetuk­ses­sa ja vävyt ja apet kor­jail­i­si­vat viihty­isästi yhdessä nau­raen pihapengerryksiä.

   Yövuoroon menevät voisi­vat pukea päivävuoroa puske­vien työ­vaat­teet ja itseasi­as­sa sängytkin voisi­vat olla yhteiskäytössä. Samal­la pois­tu­isi­vat Iltale­hdessä main­os­te­tut pih­tau­songel­mat, kun aina kul­loinkin halukkaat ja halut­tomat par­it voisi­vat bunka­ta yhdessä. Lapset voitaisi­in kas­vat­taa koulute­tun asiantun­ti­japorukan voimin, jol­loin van­hem­mat voisi­vat keskit­tyä työn­tekoon tai lomailu­un, joka on ilmas­tol­li­sista syistä toki suotavampaa.

   Kesämök­it voisi­vat kanssa olla yhteiskäytössä. Moni viet­tää aikaa viikkokau­sia vuodessa pois­sa kotoaan, jol­loin näistä kul­loinkin tyhjil­lään ole­vista asun­noista voitaisi­in luo­da mit­ta­va reservi esimerkik­si opiske­li­joille, joiden vähäiset tavarat kulk­i­si­vat näp­pärästi tarakalla aina uuteen asun­toon. Minä voisin tul­la teille Osmo aina sil­loin kun olette matkoil­la sen sijaan, että joudun pitämään Hesas­sa kakkos-asun­toa jatku­vasti tyhjillään.

   Ja kuka sit­ten pitäisi kaik­ki yhtei­somis­tuk­ses­sa ole­vat tavarat kun­nos­sa ja huol­let­tuina? No, sehän olisi var­masti vain sopimuskysymys. Kyl­lähän ratio­naa­li­nen ihmi­nen yhteisen edun nimis­sä var­masti luop­uu itsekkäistä tavoit­teis­taan. Ja jos leikat­taisi­in alku­un pois vaikka­pa puo­let ihmiskun­nas­ta ja elin­ta­sos­ta, niin kaik­ki tuo­han tun­tu­isi jo ylellisyydeltä.

   Tätähän on kokeil­tu jo jos­sain päin maail­maa. Minkähän­laisia tulok­sia sieltä mah­toi tul­la, onko kenel­läkään mitään tietoa?
   SARKASMIVAROITUS PÄÄTTYY

   Vastaa

10. Pari pikkuhuomio­ta:

    Minus­ta tuo Helsin­ki — Tukhol­ma laiva/lentoken ver­tailu las­ke­taan väärin. Jos ihmi­nen menee matkalle lentokoneel­la Tukhol­man kaut­ta, niin tästä toden­näköis­es­ti aiheutuu illan­vi­et­to ja yöpymi­nen jot­ka tuot­ta­vat päästöjä, ja laiva­mat­ka sisältää nämä. Ymmär­rän toki että tuol­lainen lasken­ta on vaikeaa.

    Tapio Laak­so, kanaal­i­tun­neli tehti­in sav­i­maa­han, Helsingistä Tal­li­naan pitäisi olla melkein koko mat­ka pien­tä pätkää Viron ran­nikol­la luku­unot­ta­mat­ta vakaa­ta peruskallio­ta. Eli kus­tan­nuk­set oli­si­vat peri­aat­teessa ker­talu­okkaa pienem­mät. Kieltäy­dyn kuitenkin ole­mas­ta han­kkeesta mitään mieltä ennen kuin on parem­mat selvi­tyk­set ja hin­ta-arviot, hyvä että ne tehdään.

    Vastaa

11. “Tule­vaisu­udessa asun­to­jen hin­nat kaupungeis­sa rom­ah­ta­vat, kun ihmiset muut­ta­vat lev­ot­tomista, melui­sista, saastei­sista ja ahtaista kivi­hel­veteistä maaseudun rauhaan tekemään etätöitä.”

    Olen tääl­lä keskel­lä pel­to­ja mar­rasku­us­sa. Ja tääl­lä saa vielä tehdä töitä!

    Oikeasti, ei ole tarkoi­tus moivia Kemp­paista, mut­ta nämä sinän­sä hyvää tarkoit­ta­vat etä­työusko­vaiset noin yleen­sä käyvät her­moille. Olen tehnyt etätöitä, olen teet­tänyt niitä, olen kehit­tänyt niihin liit­tyviä pros­esse­ja ja tieto­jär­jestelmiä, ja olen var­ma että ajatuk­selle etä­työn merkit­tävästä lisään­tymis­es­tä ei ole mitään perusteita.

    Kos­ka kysymys ei ole tekni­ikas­ta, eikä siitä huuhaa kaatopaikkakäsit­teestä eli “asen­teista”. IT-ala, joka nyt oletet­tavasti on tietotekni­ikan käytön edel­läkävi­jä, on myös maanti­eteel­lis­es­ti erit­täin keskit­tynyt­tä muu­ta­mal­la pienelle alueelle niin Suomes­sa kuin maail­mal­la. Näin mm. sik­si, että vas­toin yleistä luu­loa me emme etupäässä näpyt­tele koneisi­in komen­to­ja, vaan keskustelemme keskenämme ja eril­lais­ten sidos­ryh­mien kanssa siitä minkälaisia komen­to­ja niihin pitäisi näpytel­lä. Van­hanaikainen naa­ma-aika pesee kom­mu­nikaa­tion tehokku­udessa vai­h­toe­hdot käytän­nössä sata nol­la, ei kukaan jär­jestä kon­fer­enssipuhelua jos mitään vai­h­toe­htoa on olemassa.

    Etä­työ sopii tehtävi­i­in jois­sa on selkeästi määritel­ty tulos, ja joi­ta hoide­taan itsenäis­es­ti. Esimerkik­si myyn­timiehet ovat tehneet etätöitä ennen kuin koko ter­miä kek­sit­ti­in. Suurin osa työte­htävistä ei ole täl­laisia, ja hyvin har­va toimenku­va koos­t­uu val­taosin täl­lai­sista tehtävistä.

    Vastaa

12. Läm­mi­tys ja liikenne ovat Suomen ongel­ma, kun kan­sain­vä­li­nen yhteisö alkaa tosis­saan hillit­semään ilmastonmuutosta. 

    Tämä onkin hyvä asia! Läm­mi­tys ja liikenne eivät siis olekaan aivan lähivu­o­sisato­jen ongelmia.. 🙂

    Teol­lisu­u­den päästöt ovat asi­akkaiden ongel­ma, sil­lä ratio­naa­li­nen ilmastopoli­ti­ik­ka pyrkii hillit­semään ener­giaval­tais­ten tuot­tei­den kysyn­tää eikä siirtämään tuotan­toa maas­ta toiseen. 

    Niil­lä asi­akkail­la on todel­lakin iso ongel­ma tule­vaisu­udessa; siis siinä ettei heil­lä, siis meil­lä euroop­palaisil­la, ole varaa ostaa Aasi­as­sa valmis­tet­tu­ja hyödykkeitä sen enem­pää kuin turhakkei­ta ja haitakkeitakaan kos­ka teol­lisu­utemme ja sen mukana mak­sukykymme on siir­tynyt sinne Aasi­aan ja meille on jäänyt tänne ain­oas­taan moraal­isäteilyä, museoita, rapis­tu­vaa infraa, sotia.. No ehkä joil­lakin on sen­tään mah­dol­lista ostaa kiinalaista rihka­maa joten eiköhän kehit­tyvistä maakun­nista löy­dy sen­tään tule­vaisu­udessakin pien­tä spon­ssia asiansa osaav­ille poliitikoille..

    Poli­itikoil­lamme on kuitenkin vielä uskoa ja var­masti tietoakin siitä että Leeninsedän tai­ka-arkus­ta, siis meiltä veron­mak­sajil­ta, löy­tyy vielä hie­man hilloa jota voi puris­taa kek­simäl­lä uusia maail­man­pelas­tusvero­ja kuten nuo kulu­tuk­seen liit­tyvät uutu­udet ovat. Kiinalaisil­ta kun voisikin olla aika paha vaa­tia enää mitään joten kyl­lä mei­dän poli­itikot tietävät paremmin.

    Lop­pu­osa kir­joituk­ses­ta­han olikin sit­ten Osmolle tyyp­il­listä äärim­mäisen autovi­hamielistä uskon­nol­lista litur­giaa. Sel­l­aista autoa ei ole eikä tule, joka miel­lyt­täisi Osmoa kos­ka auto itsessään on sama asia kuin wan­ha kehno usko­vaiselle papille. Osmo tietää hyvin että koko liikenne vas­taa vain 20% CO2 päästöistä ja tässä on mukana niin lai­vat, junat, lentokoneet, bus­sit ja myös ne kuor­ma-autot joil­la vasikan­pais­tit ja oster­it siir­tyvät Ran­skas­ta Stock­alle mis­tä ne voi ekolo­ogis­es­ti noutaa ratikalla tai makoisat halal-lihat Kanadas­ta lentorahti­na itäkeskuk­sen kaut­ta huip­pu­osajien värikkääseen ruokapöytään. Osmo ei tiedä mut­ta Osmo arvaa että suo­ma­lais­ten henkilöau­to­jen CO2, rik­ki, hiukkas- ja muut päästöt saat­ta­vat suu­ru­us­lu­okaltaan vas­ta­ta yhtä suur­ta 3. maail­man kroon­ista kaatopaikka­paloa tai ken­ties keskisu­ur­ta Venäjän kar­jalan hiukkahi­taasti sam­mutet­tua maastopaloa mut­ta mitäpä näistä. Tai siitä että kiinalais­ten vuodessa paukut­tamien ilo­tulit­tei­den rikkipäästöt ovat suurem­mat kuin euroop­palais­ten autojen.. 

    Suo­ma­lainen veron­mak­sa­ja on pait­si hyväuskoinen niin myös 24/7 pro­pa­gan­dan uhri, suo­ma­laista medi­aa on mah­do­ton­ta seu­ra­ta het­keäkään ilman että mis­tään mitään ymmärtämätön toimit­ta­jak­si nimitet­ty riemuid­ioot­ti ker­too väräjäväl­lä äänel­lä meille syn­tisille että sulavat jäävuoret hukut­ta­vat tuval­un ja fil­ip­pi­inien asukkaat jo parin vuo­den aikana. Pankaa muuten merkille että itse Osmokin on alka­nut puhua ilmas­ton­muu­tok­ses­ta eikä enää lämpiäm­mis­es­tä. Se onkin viisas­ta kos­ka mis­tään lämpiämis­es­tä ei vuo­den 1998 jäl­keen enää oikein voi puhua. Vai mitä?

    Vastaa

13. Esitin aiem­min mökkiveroa. Mökkili­ikenne ja mökkien ylläpi­to ovat suo­ma­laisit­tain iso ympäristöjut­tu puhu­mat­takaan luon­non­suo­jelus­ta. Sitä­pait­si nyky­is­ten talvi­a­sut­tavien mökki/omakotitalojen ylläpi­to nielee ener­giaa ja tuot­taa kaasuja.

    Ilmeis­es­ti päät­täjil­lä ja muil­la silmäätekevil­lä on itsel­lään mök­ki ja ovat mukana mökkili­iken­nerum­bas­sa eli hei­dän on on syytä olla hil­jaa asi­as­ta. Helpom­pi on syyl­listää työssä- (pen­delöin­ti) ja kau­pas­sakäyn­ti ilmas­toon­gel­mana kuin omat harrastukset.

    Otap­pa Ode esille julkises­ti kesäa­su­tus ja ilmas­to­muu­tos. Jos otat, veikkaan että vas­taan­ot­to on syvä hiljaisuus.

    Ensin vingutaan asumaan kaupunki­in ja taa­ja­maan ja sit­ten vingutaan maaseudun rauhaan. Haave punainen tupa jär­ven ran­nal­la kaupun­gin keskus­tas­sa on edelleen tot­ta. Ikävä kyl­lä se tupa ja järvi ovat usein 200 kilo­metrin päässä. Kan­natan mökkiveroa.

    Vastaa

14. Trav­el­lerin tek­sti alkaa olla sel­l­aista paasaus­ta, etten oikein itsekään ymmär­rä, mik­si sitä julkaisen. Tuo perus­tee­ton ja alati tois­tu­va väite, jon­ka mukaan ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on täysin kuvitel­tua vaatisi joskus jonkin perustelun tuek­seen, ennen kuin sen lukemiseen kan­nat­taa muiden aikaa haaskata.

    Vastaa

15. Jouni haas­taa:

    “Otap­pa Ode esille julkises­ti kesäa­su­tus ja ilmastomuutos.”

    Yhdestä lehti­ju­tus­ta päätellen Osmo käy kyl­lä itse taa­jaan kesämökillään. 

    Että siitä ehkä pienoinen varauk­sel­lisu­us tähän aiheeseen. 

    Osmo ei itse asu nur­mi­järvel­lä (ensim­mäi­nen kir­jain tietois­es­ti pieni)… Sil­loin voi rauhas­sa kri­ti­soi­da kyseistä elämänmuotoa.

    Vastaa

16. Suvul­lani on kesämök­ki Sipoos­sa, suun­nilleen Nur­mi­jär­ven etäisyy­del­lä Helsingistä. Olen men­nyt sinne tänä vuon­na ker­ran autol­la, muuten aina fil­lar­il­la. Fil­lari on bus­sia nopeampi.

    Vastaa

17. Kyse on elämänmuodosta. 

    Onko järkevää vai­h­taa joka viikon­lopuk­si asuin­paikkaa tai edes joka toisek­si? Kysymys järkevyy­destä on voimas­sa oli etäa­sun­to sit­ten 30 kilo­metrin tai 300 kilo­metrin päässä. 

    Pyöräileekö tosi­aan koko per­heesi sinne vai oliko se hätäi­nen syn­nin­päästö vain itsesi kohdalta?

    Vastaa

18. Kos­ka ihmi­nen käy biopolt­toaineel­la, vielä fil­laroin­ti­akin parem­pi vai­h­toe­hto olisi nol­lapäästöi­nen auto noille mökkireis­suille. Riip­puu tosin auton valmis­tuk­seen, huoltoon ja hävi­tyk­seen käyte­tys­tä energiasta.

    Vastaa

19. Nol­lapäästöi­nen auto? Mik­si ei yhtä hyvin pain­ovoimanku­moamis­laite ja lev­i­taa­tio, Pot­terin ilmaan­tu­mi­nen tai jotain muu­ta yhtä realistista?

    Vastaa

20. Hei Osmo,
    “Fil­lar­il­la kul­kee kätevästi myös 20 kilon ostok­set. Mik­si markki­noil­la ei ole käte­viä kaup­pareis­suille sopivia pyörälaukkuja?”
    mita tulee tavaran kul­je­tuk­seen pyöräl­lä, han­kala päi­hit­tää tätä:
    http://www.xtracycle.com/

    Vastaa

21. Nol­lapäästöau­tot (zero emis­sion vehi­cles) on ihan peruska­maa ja niitä on ollut ole­mas­sakin tois­tasa­taa vuotta.
    Pain­ovoimanku­moamis­lait­teesta en sen sijaan ole kuul­lut kuin tieteiskirjallisuudessa.

    Nol­lapäästöi­nen kulkuneu­vo ei ajet­taes­sa siis päästele, kuten nimestäkin voisi joku päätel­lä. Jos nol­lapäästöisen auton (esim. sähkö- tai ilma­paineau­ton) ener­gia ladataan uusi­u­tu­val­la ener­gial­la, se ei aiheuta päästöjä muutenkaan.

    Se on vähän kuin pur­jevene mut­ta maal­la, nääs. Toiv­ot­tavasti et pidä pur­jeveneitä taruolentoina.

    Vastaa

22. Ihmi­nen käy toki biopolt­toaineel­la ja vaik­ka ihmisen hyö­ty­suhde on tavat­toman kehno, niin “kau­ra­pu­uro­moot­tori” kulut­taa jo tyhjäkäyn­nil­lä niin paljon, että joku pyöräi­lyreis­su Sipooseen ei lisää sen päästöjä (ver­rat­tuna kotona istu­miseen) oikeas­t­aan yhtään.

    Vastaa

23. Työ­mat­ka-ajoa min­ulle tulee päivässä noin vajaat kak­sisa­taa kilo­metriä, sil­lä minus­ta on muka­va asua mökil­lä. Min­ul­la on kaupunki­a­sun­to parin sadan metrin päässä työ­paikan oves­ta, mut­ta en viihdy siel­lä. Käytän sitä kahdek­sankym­men­tälu­vun autoani, joka min­ua sil­lä het­kel­lä sat­tuu miel­lyt­tämään. Huvi- ja virk­istysajot sit­ten erik­seen lisäk­si, ja niitä on paljon. Koneen täy­tyy olla vähin­tään kak­sil­i­trainen, ja yleen­sä aamuisin ajan keskimäärin sataavi­it­täkymp­piä. Ja tämä kaik­ki veron­mak­sajien rahoil­la. Mielestäni nykyau­tot ja varsinkin Ecotec II koneet ovat kuo­hit­tu­ja mopoja.

    Hal­jetkaa vihreet raivos­ta ja kiukus­ta, ja fil­laroikaa katkeru­u­den ja kateu­den voimal­la päänne entistäkin punaisem­mik­si, mutt­ta tälle­hän te ette saa yhtään mitään.

    Vastaa

24. Olen tietäv­inäni, että New Yorkissakin paikalliset kaupunki­laiset eivät omista autoa sen takia, että parkki‑, tun­neli- ja sil­ta­mak­sut tekevät arki­a­jamisen kan­takaupungis­sa kalli­ik­si. Mut­ta heil­läpä on käytet­tävis­sään hyvin toimi­va julki­nen liikenne. Ei tarvitse men­nä kauak­si kodis­taan työhön.

    Lisäk­si New York­i­laisil­la on käytet­tävis­sään vuokra-autot kun halu­a­vat suun­na­ta matkansa kaupun­gin ulkopuolelle.

    Että, Osmon City..Car.. onkin vas­taa­va sovel­lus Nyyjoorkki­lais­ten tapauk­seen, että soisi sen yleistyvän cityis­sä Suomessakin.

    Vastaa

25. Trav­el­lerin tek­sti alkaa olla sel­l­aista paasaus­ta, etten oikein itsekään ymmär­rä, mik­si sitä julkaisen. 

    Miten niin alkaa olla? Aina se sel­l­aista on kuten puhekin 😀
    Olen kuitenkin blo­gin kiin­nos­tavin kir­joit­ta­ja ja jne..

    Tuo perus­tee­ton ja alati tois­tu­va väite, jon­ka mukaan ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on täysin kuvitel­tua vaatisi joskus jonkin perustelun tuek­seen, ennen kuin sen lukemiseen kan­nat­taa muiden aikaa haaskata. 

    Oletin ilman muu­ta että tääl­lä tun­netaan kaikkien ilmas­toänkyröi­den väit­teet ilman niiden tois­toakin, mut­ta voin­han näitä tähän lait­taa jos se on parem­pi niin.

    Ensik­si, minä uskon lähinnnä siihen mitä itse näen ja koen. En tarvitse ilmiöi­den selit­tämiseen auk­tori­teet­te­jä enkä kuvit­tele edes itse ole­vani sel­l­ainen. Minä en ole havain­nut ilmas­ton läm­pen­e­mistä enkä meren­pin­nan kohoamista. Tähän tietenkin pitää älymys­töön kuu­lu­van sanoa että tuo on juuri syy mik­sei maal­likoiden ja varsinkaan vääräuskois­t­en maal­likoiden ei pidä sanoa asi­as­ta mitään.

    Kun Neu­vos­toli­it­to oli vielä ole­mas­sa huo­masin siel­lä käy­dessäni suuri­in piirtein heti että asi­at siel­lä oli­vat päin per*että ja myöskin mon­et neu­vos­tokansalaiset oli­vat tätä mieltä. Tämä seik­ka ei mil­lään tavoin häirin­nyt sil­loista suo­ma­laista älymys­töä ja tiedey­hteisöä; he muu­tamia yhdenkä­den sormil­la las­ket­tavis­sa ole­via poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta oli­vat sitä mieltä että Neu­vos­toli­it­to oli tiedemiesten tieteel­lis­es­ti johta­ma maail­man kehit­tynein val­tio ja muun­muas­sa nykyi­nen ulko­min­is­ter­imme Paa­vo Väyry­nen oli väitöskir­jas­saan sitä mieltä että ko. val­tio on ikuinen. Eikä sit­ten men­nyt kauaakaan kun Boris tankin päälle kiipesi. Min­un ei tarvinne sanoa mihin puolueeseen tämä älymys­tö eri­tyisen usein sit­tem­min valui.. eihän?

    Tätä ennen erästä Aadolf Hit­ler­iä tit­uleer­at­ti­in suo­ma­laises­sa medi­as­sa mm. ‘Sak­san kansan nerokkaak­si johta­jak­si’ ja mon­et sil­loiset tiedemiehet pitivät mm. hänen näyt­tävästi esil­letuo­mi­aan rotuoppe­ja aivan valideina.. Eikä todel­lakaan vain tääl­lä vaan ympäri maail­maa. Min­un käsit­tääk­seni nekään eivät ole varsi­nais­es­ti enää trendikkäitä..

    Näitä esimerkke­jä kaikkien tun­temas­ta totu­ud­es­ta aikanaan voisi luetel­la tähän vaik­ka kuin­ka paljon. Vai eikö voisikin?

    Mut­ta niitä muiden kek­sim­iä syitä epäil­lä ettei ne CO2 päästöt ehkä olekaan syynä Pahaan: Ilmas­to on ollut aikaisem­min lämpimämpi ties kuin­ka mon­ta ker­taa vaik­ka autoista ei ollut tietoakaan, tätä tuskin tarvit­see kenellekää todistaa? 

    Sit­ten se läm­pöti­lan kohoami­nen, en nyt aivan nopeasti kyen­nyt löytämään kaikenselit­tävää käp­pyrää, mut­ta tässä olisi nyt teo­ri­an kanssa yksi:

    http://www.geocraft.com/WVFossils/ice_ages.html#anchor2108263

    Siitä näkee amerikan läm­pöti­lat noin 130 vuo­den ajal­ta ja se hyvin vähäi­nen lämpiämi­nenkin selit­tyy lähin­nä kaupunkien kasvul­la, lisäk­si tuostakin näkyy se min­un mainit­se­mani 1998 point­ti jon­ka luulisi ole­van kaikille val­is­tuneem­mille tut­tu; siis läm­pöti­la EI OLE nous­sut viimeisen 10 vuo­den aikana vaik­ka CO2 päästöt sen kun kiihtyvät.. Jos ovat niin lait­takaa tietäjät linkkiä.. Eikö niiden PITÄISI nousta?

    Näyt­ti tuol­lakin sivus­tol­la ole­van jut­tua myös siitä kuin­ka suuri tai siis parem­minkin pieni, on ihmisen osu­us CO2, metaani, typen oksid­it ja jne päästöistä. Tarkko­ja luku­ja minä en pysty anta­maan mut­ta san­o­taan nyt että aika paljon se luo­makun­ta jo pelkästään paskan­taa ja pierii… eri­laista mätäne­mis­pros­es­seista puhu­mat­takaan. Mut­ta ymmärtäähän sen nyt jokainen fik­sumpi (esim. toimit­ta­ja); on aivan eri asia jos bio­mas­sa hajoaa luon­nos­sa ‘sillee luon­nol­lis­es­ti’ kuin se että se hajoaisi vaikka­pa poltto(aine)kennossa, varsinkin jos sil­lä liikute­taan autoa..

    Muu­tamia vuosia sit­ten vakavailmeiset tiedemiehet ja Huipp­pututk­i­jat esi­in­tyivät har­vase päivä telkkaris­sa selit­tämässä että ÄÄRIMMÄISET SÄÄILMIÖT ovat lisään­tyneet räjähdys­mäis­es­ti ja tietenkin juuri CO2 päästö­jen vuok­si. Voi sitä suomi­me­di­an vahin­go­niloista omahyväisyyt­tä hur­rikaani Katari­nan jäl­keen; mitäpä me stal­lar­i­toimit­ta­jat san­ot­ti­in, Suuri Saatana saa mais­taa omaa myrkkyään.. Kun ei punainen nyrk­ki niin sit­ten vihreä.. Mis­sä nämä ovat nyt? Siis selit­täjät ja ne ÄÄRIMMÄISET SÄÄILMIÖT? Eikö näi­denkin pitäisi lisään­tyä koko ajan?

    Kyl­lähän näitä syitä hie­man epäil­lä asioi­ta löy­tyy, etenkin kun on niin epäileväi­nen luonne, ja voin­han niitä joskus kaivaakin mikäli se on mah­dol­lista. Joku vamaan halu­aa nos­taa tuon YK:n Ilmastopa­neel­in (IPCC) suurim­mak­si mah­dol­lisek­si auk­tori­teetik­si asi­as­sa. Pelkästään se että se on YK:n alainen merk­it­see sitä että kaik­ki tulok­set ovat 100% poli­it­tisia ja silleen niinku sopivia…

    Vastaa

26. Halti Q1 pyörälaukku, taisi olla kevääl­lä Pris­mas­sa 24,90. Yksinker­tainen ja toimi­va, olen käyt­tänyt työ­matkoil­la ja kaup­pareis­suil­la. Toinen saman­lainen ja Halti Street Pack selkään niin mah­tuu suurem­mankin per­heen ostokset.

    Vastaa

27. Huo­maute­taan nyt tuos­ta Finnair vs. VTT-ver­tailus­ta seuraavaa:
    VTT käyt­tää laskelmis­saan seu­raavia kone­tyyppe­ja; MD-11, MD82 sekä ATR72. 

    Finnairin laivas­toon kuu­luu 66 konet­ta, näistä seit­semän on MD-11:siä.
    Finnairin laivas­toon EI kuu­lu yhtään MDeetä tai ATrää.
    http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_9_9.html

    Finnairin sivul­ta löy­tyy myös jokaisen kone­tyypin matkus­ta­jamäärä sekä suurin mah­dolli­nen polttoainemäärä.
    Min­un lasku­tikku­ni näyt­tää kyl­lä pienem­piä luku­ja kuin tuo 220 litraa per Bry­sell-menopaluu. Tässä kohdin joku näsävi­isas voisi kyl­lä huo­maut­taa, että lentokoneis­sa polt­toaineen kulu­tus mitataan kilo­is­sa, ei litroissa.
    (Ympäristövinkkinä, kan­nat­taa ver­ra­ta A340 vs. MD-11 kulutus/h. Finnairin siis kan­nat­taisi lait­taa nuo MD:t koi­pus­si­in nyky­istä suun­nitel­maa nopeam­min. Ehkä näin tulee tapah­tu­maan, kat­so Finnairin tuore osavuosikatsaus.)

    Epäilen myös, että Osmo on hie­man sotkenut noi­ta ben­si­inin sekä lentopetroolin hin­to­ja. Sikäli kun olen ymmärtänyt, lentopetrooli on öljyn­jalosta­moiden pri­imatuote, jon­ka vero­ton hin­ta on kaik­ista korkein. Ero syn­tyy siitä, että auto­ben­saa verote­taan huo­mat­tavasti raskaam­min kuin lentopetroolia.
    Lentopetrooli taitaa olla liki verova­paa tuote. 

    Käsit­tääk­seni Neste Oilin Naan­talin öljyn­jalosta­mo on viritet­ty kuori­maan ker­mat markki­noil­ta, eli pros­es­si on opti­moitu juuri korkealu­okkaiselle lentopetroo­lille. Osmo voi halutes­saan varmis­taa asian Hei­di Hau­ta­lal­ta, joka on Neste Oilin hallintoneu­vos­ton puheen­jo­hta­ja. Eikös tämä merk­itse lentopetroolin epä­suo­raa vero­tus­ta, osa kun kier­tyy val­tion kirstu­un Neste Oilin osinkoina?

    Vastaa

28. Tiedemies,

    No kyl­lähän rivak­ka pyöräi­ly suun­nilleen kolminker­tais­taa kulu­tuk­sen istu­miseen nähden. 

    Siinä saa taas neek­eri tehdä kovasti töitä banaanivil­jelmil­lä, ja lehmä metaa­nipäästöjä, että Osmon virk­istäy­tymi­nen Sipoos­sa onnistuu. 

    Aijai.… miten moraalitonta!

    Vastaa

29. Jouni:
    “Ilmeis­es­ti päät­täjil­lä ja muil­la silmäätekevil­lä on itsel­lään mök­ki ja ovat mukana mökkili­iken­nerum­bas­sa eli hei­dän on on syytä olla hil­jaa asiasta.”

    Jouni, uskoisin että kyse on ennem­minkin siitä, että mökkivero olisi varsin epä­su­osit­tu aja­tus kaikkien puoluei­den äänestäjien kesku­udessa. Kokoomuk­sen, demarien ja vihrei­den äänestäjät tykkää mökkeil­lä ja keskus­tan sekä RKP:n äänestäjät tykkää rikas­tua mökki­tont­te­ja myymäl­lä. Mökkiveron ehdot­ta­mi­nen olisi aika salet­ti tapa hävitä seu­raa­vat vaalit.

    Vastaa

30. Catili­na,

    Mikähän saa sin­ut usko­maan, että vihreä tai sen kum­mem­min minkään muunkaan väri­nen henkilö olisi sin­ulle kateellinen?

    Eiköhän tääl­lä ole ihmisiä, joil­la on varaa autoi­hin sekä kesämökki­in ja jot­ka osaa­vat painaa kaa­sua siten, että auto kiihtyy sataan viiteenkymppiin. 

    Eli mis­sä se osio kir­joituk­ses­sa on, joka herät­tää kateut­ta? Hyvin har­va haaveilee aja­vansa päivit­täin 300 kilo­metriä maanti­etä. Itse asi­as­sa olet­taisin sen useim­mista ole­van kohta­laisen ikävystyttävää.

    Vastaa

31. Minus­ta Trav­el­lerin kir­joi­tus oli oikeas­t­aan aika hyvä, mut­ta ehkäpä se kuvas­taakin perus­ta­van­laa­tu­ista eroa maail­manku­vis­samme. Trav­eller muis­tut­taa, kuin­ka mielet­tömän pienet Suomen päästöt ovat maail­man­laa­juis­es­ti ja kuin­ka jär­jet­tömän kallis ratkaisu meille on syötet­ty. Trav­eller myös muis­tut­taa, että media, jon­ka tehtävä olisi vah­tia poli­itikko­ja, pyl­lis­telee kansalle poli­itikko­jen mukana. Päämin­is­teri sanoo, että tärkein hänen näkemän­sä eloku­va on Al Goren uskon­no­li­nen julis­tus ja kun puo­let kansas­ta pitää tutkimusten mukaan ilmas­ton­muu­tos­ta suurim­pana ongel­mana. Jos 500 miljoon­aa pitää lait­taaa vaikka­pa keskus­tatun­nelin rak­en­tamiseen, jos­ta tuhan­net ihmiset saisi­vat rak­en­tamisen ajal­ta palkkaa ja kymmenet tuhan­net sen jäl­keen päivit­täistä hyö­tyä, on punav­ihreä poruk­ka läh­es tulkoon bar­rikadeil­la. Kun 500 miljoon­aa mak­se­taan osinkoina amerikkalaisille eläkeläisille ilmas­ton­suo­jen nimis­sä, tämä sama poruk­ka hakkaa kar­vat­to­mia käsiään innos­ta hihkuen. Mis­sä logiikka?

    Kun USA hyökkäsi Sad­damin hallintoa vas­taan, tääl­lä pal­stal­la olisi Osmon kaik­ki punav­ihreät hän­nys­telijät kirkuneet naa­mat punaisi­na sitä, kuin­ka julkea ja paha Yhdys­val­lat on. Nyt kun Venäjä hyökkää Geor­gian kimp­pu­un, kukaan ei pahek­su. Ehkä tämä on niin kuin Vihrei­den Tar­ja Cron­berg tote­si haukkues­saan Yhdys­val­tain kanssa liit­toutunut­ta Puo­laa siitä, että se näkee Venäjän soti­laal­lise­na uhkana. Osmon mainit­se­mal­la listal­la Har­ry Pot­terin ja lev­i­taa­tiokonei­den takana ovat puis­sa kas­va­va raha, islami­lainen lähim­mäisen rakkaus ja rauhalli­nen Venäjä ‑suo­raan siel­lä sosial­istin soke­as­sa pisteessä.

    Vastaa

32. Tiedemiehen kau­ramoot­torikom­ment­ti on oikea. Tasaläm­pöiset eläimet kuten ihmi­nen hävit­tävät ihon­sa kaut­ta 60 % ener­gias­taan taivaan tuuli­in. Talvel­la tosin läm­pö tulee huoneläm­mi­tyk­seen, mut­ta kuitenkin.

    En tuomitse mökkeilyä, mut­ta halu­an, että asi­as­ta keskustel­laan ja mökki­a­su­tus ja sen tuo­ma liikenne ja kakkosasun­toon­gel­ma tuo­daan esi­in ilmastomuutostalkoissa.

    Ja on tämä myös asum­isjut­tu. Kun suuret ikälu­okat siir­tyvät talvi­a­sut­tavi­in mökkei­hin­sä, niin kaupunki­in jää tyhjilleen yksi asun­to suurek­si osak­si sulaa kaut­ta. Mut­ta minkäs voit, täm­möistä tämä elämä on, ker­ta kaikki­aan. Mut­ta mökkiveros­ta pitää keskustel­la. Se on yksi ilmas­to­muu­tos jut­tu. Trav­el­ler­il­ta odotan perustelu­ja oppositioajatuksilleen.

    Viimeisim­mässä Vihreässä Lan­gas­sa saat­taa olla apua Trav­el­lerin pohdin­noille. Lukekaa muutin se juttu.

    Vastaa

33. Tarvel­lerin itsekehua: 

    “Olen kuitenkin blo­gin kiin­nos­tavin kir­joit­ta­ja ja jne..”

    Etpäs ole, vaan Osmo!

    Vastaa

34. Min­ulle ei ole oikein val­jen­nut, että mik­si se on niin hirveän tuskallista yrit­tää elää säästeliäämmin/kestävästi. Oma käsi­tyk­seni on, että suurim­man syyn täy­tyy olla laisku­udessa. Onhan se helpom­pi selitel­lä kuin toimia. Ras­vaimu ennen lenkkiä.

    Vastaa

35. En onnis­tunut löytämään tieto­ja kerosi­inin hin­nas­ta, mut­ta kos­ka se on keski­tisle, oletin sen ole­van suun­nilleen dieselin tai siis kevyen polt­toöljyn luokkaa. Kyse on verot­tomista tukkuhinnoista,joista puut­tuu myös alv. Juuri nuo keski­tisleethän ovat kallis­tuneet viime aikoina kovasti,koska niiden kysyn­tä on kas­vanut ja kos­ka jalosta­mo­ja on hidas säätää tuot­ta­maan enem­män keskitisleitä. 

    Tähän asti olen joutunut vähän top­pu­ut­tele­maan ympäristöjär­jestö­jen väit­teitä lentoli­iken­teen päästöistä, mut­ta tuo Finnairin päästölaskuri menee kyl­lä alakant­ti­in. Noin paljon lentokonete­knolo­gia ei ole muut­tunut kymme­nessä vuodessa eikä VTT laske noin väärin. 

    Muut­tunut on kuor­mi­tus­suhde. VTT las­kee 57 pros­entin suh­teel­la ja Finnair 75 pros­entin, mikä on kyl­lä vähän opti­misti­nen. Viimeis­ten paikko­jen myymi­nen alle keskimääräiseno­makus­tan­nushin­nan on tehnyt koneista täy­dem­piä ja siten alen­tanut päästöjä matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden.

    Toinen ero on, että VTT sälyt­tää koko polt­toaineku­lun matkus­ta­jille ja Finnair ilmeis­es­ti osan rahdille. En tiedä, miten se on tehty, mut­ta Finnair­il­la on suuri houku­tus sälyt­tää se kilo­jen suh­teessa, mikä on aivan väärin. Oikea olisi mak­su­jen suh­teessa, kos­ka se ker­too, kumpi menee kum­man siiv­el­lä. Matkus­ta­jakoneen rahdille lait­taisin oikeas­t­aan polt­toaineenku­lu­tuk­sek­si vain sen lisäku­lu­tuk­sen, joka pain­os­ta ker­tyy ja kaiken muun matkustajille.

    VTT on laskenut tiedot Finnairin osavu­osikat­sauk­sista, jol­loin mukana on yhtiön koko kerosi­inin kulu­tus. Myös se, joka aiheutuu huoltolen­noista tai tyhjien konei­den siir­tolen­noista. Myös se, kun kone joutuu odot­ta­maan laskeu­tu­mis­lu­paa ilmas­sa. Ne ovat osa lentoliikennettä.

    Vastaa

36. Hesaris­sa tänään joku arveli, että kesämök­it ovat aut­ta­neet ahtaasti asu­via suo­ma­laisia tar­joa­mal­la asumisväljyyttä. 

    Erikoinen näke­mys. Itse läh­esty­isin asi­aa päin­vas­tais­es­ta näkökul­mas­ta: kakkosasun­not ovat tärkeä syy sille, että suo­ma­laiset asu­vat ahtaam­min kuin muut. 

    Taviksel­la on varaa sijoit­taa asumiseen (tai mihin tahansa, jota varten pankista saa iso­ja lain­o­ja ilman mui­ta vakuuk­sia) varsin rajalli­nen määrä elämän­sä aikana. Jos siitä menee vaik­ka vain parikym­men­tä prossaa möki­in tai huvi­laan, on se kai pois kaupunki­a­sun­non koosta. 

    Se taas vähen­tää kaupunki­laisjärkeni mukaan neliöi­den tar­jon­taa kaupungis­sa, mikä puolestaan nos­taa niiden neliöi­den hin­taa. Jos hom­ma toimii näin, myös sel­l­ainen, joka ei halua kesämökkiä, joutuu tyy­tymään pienem­pään asuntoon.

    Mut­ta ehkä asia on mon­imutkaisem­pi kuin äkkiä osaan ymmärtää.

    Ja tietysti suo­ma­laiset asu­vat ahtaasti muis­takin syistä. Ilmas­tol­la on vaiku­tus (mut­ta ei jostain syys­tä Ruot­sis­sa, Kanadas­ta puhu­mat­takaan). Äsket­täisen vauras­tu­misen takia pääo­mia on kasaan­tunut vähän­lais­es­ti. Niin, ja lain­säädän­tö ja kaavoitus suo­si­vat keinottelua.

    Vastaa

37. Jot­ta tuo­ta kirjoitti:

    “Olen tietäv­inäni, että New Yorkissakin paikalliset kaupunki­laiset eivät omista autoa”

    Minä taas luotan tilas­toi­hin, varsinkin US Cen­sus Bureaun tekemään vuodelta 2000. 

    New­ly released U.S. Cen­sus data show that 54% of New York City house­holds do not own or lease a motor vehi­cle (down a scant 3% from 1990). Man­hat­tan­ites are the most car-free; 78% of house­holds there do not have a vehi­cle. In the Bronx, the car-free share of house­holds is 60%. Brook­lyn is also major­i­ty car-free, with 54%. Only Queens and Stat­en Island have car-free minori­ties: 34% and 20%, respectively.

    Aika nopeasti tuos­ta selviää:

    a) 100 — 54 = 46 % talouk­sista on auto. Läh­es puolel­la siis
    b) Vai­htelu on suur­ta eri bor­ough’is­sa. Ei siis ole mitään yhteinäistä newyork­i­laista auton omistamattomuuspolitiikkaa.

    Osmo tun­netusti on tokaissut, että ei pidä luot­taa kaikki­in tilas­toi­hin. Ei siis luote­ta tähänkään vaik­ka väestön­lasken­nas­ta vas­taa­va viras­to on tehnyt väestöti­las­to­ja yli 200 vuot­ta kymme­nen vuo­den välein. 

    Lisäk­si on aika lapsel­lista ver­ra­ta mitään suo­ma­laista tai edes pohjo­is­maista tietoa maail­man suurimpi­en metropolien tietoi­hin ja ottaa niitä ver­tailuko­hdak­si. Se ei vai käy. Ei.

    Vastaa

38. Lentoli­iken­teen kulu­tus­laskelmis­sa näkyvä ero selit­tyy ainakin osit­tain sil­lä, että VTT tarkastelee lentoli­iken­net­tä kokon­aisuute­na, Finnair vain oman yhtiön­sä osalta.
    Finnair on yhtiöit­tänyt enem­män kulut­ta­vat syöt­tölen­not tytäry­htiöilleen (Finncomm) ja muille yhtiöille ja hyö­tyy tässä mielessä pitkien kauko­len­to­jen suurten konei­den ja hyvän täyt­töas­teen tuo­mas­ta pien­estä omi­naisku­lu­tuk­ses­ta. Molem­mat ovat siis oike­as­sa, puhu­vat vain eri asioista.

    Vastaa

39. Osmo ei vaan osaa: 

    “En onnis­tunut löytämään tieto­ja kerosi­inin hinnasta..”

    Noin 0,9 euroa ilman alvia.

    Vastaa

40. Lapin yliopis­ton Matkailun ja liike­toimin­nan kehi­tysjo­hta­ja Sep­po Aho kir­joit­taa päivän Hesaris­sa mökkeilyn puoles­ta. Hän argu­men­toi mm. sen puoles­ta, että kiristyneessä työ­tahdis­sa toinen asun­to lisää pysyvyy­den tun­net­ta. Tämä on sama asia, mis­tä olen kan­tanut huol­ta, kun poli­itikkomme eivät ole kovin kiin­nos­tunei­ta kansalais­ten henkises­tä hyv­in­voin­nista, vaan kansalaiset nähdään ensisi­jais­es­ti vero-objek­teina, joiden toim­intaa tulee ohja­ta verotuksella.

    Eri­tyis­es­ti min­ua läm­mit­ti Ahon kir­joituk­ses­sa tämä koh­ta, jos­sa Aho lyt­tää Osmon esit­tämät unel­mat puutarhakaupungeista:

    “Kakkosasumisen [siis mökkeily] luonne poikkeaa suuresti niin san­otus­ta puu­tarhakaupun­gin ideas­ta. Puu­tarhakaupungis­sa ihmiset asu­vat vain yhdessä paikas­sa, jos­sa ympäristö on nimen­sä mukaises­ti mah­dol­lisim­man puutarhamainen.

    Suomen tun­ne­tu­im­mat puu­tarhakaupun­git ovat Kau­ni­ainen ja Espoon Tapi­o­la. Asun­to­jen hin­ta ja väestön rakenne ovat anta­neet alueille elit­is­tisen leiman. Tämän­tyyp­piseen asumiseen ei suurim­mal­la osal­la suo­ma­lai­sista ole mahdollisuutta.

    Kumpikaan alue ei ole onnis­tunut puu­tarhakaupun­gin ideaalin mukaises­ti vähen­tämään työ­matkali­iken­net­tä, sil­lä kum­mal­lakaan ei ole riit­tävästi työ­paikko­ja asukkailleen.”

    Vastaa

41. Jos nyt joku halu­aa tarkat luvut, niin Nesteltä löytyy
    LENTOPOLTTONESTEIDEN OHJEHINNASTO n:o 4/2008
    Hin­nat voimas­sa tois­taisek­si, sitoumuk­set­ta, 13.6.2008 alkaen.
    Hki-Van­taa alv 22 % 1.076 alv 0% 0.882

    Euroopan yhteisön direk­ti­ivi määrit­tää vähim­mäisvero­ta­sok­si lentopetro­lille 343e 1.000 litral­ta 15°C:n lämpötilassa
    ole­vaa tuotet­ta. Veron osu­us hin­nas­ta on siis vähin­tään 34,3 c/l

    Eli hin­tata­so ilman verolu­on­toisia mak­su­ja olisi 50c/l.

    Tämä vouho­tus lentoli­iken­teen päästökau­pas­ta näyt­tää olevan
    hölmöläis­ten hom­maa. Luo­daan mitä ihmeel­lisem­piä sys­teeme­jä, joista Erkkikään ei ota selvää. Lisäk­si on aivan var­maa, että mon­imutkaises­sa sys­tee­mis­sä on usei­ta vapaamatkustajia. 

    Jos nyt kuningasa­ja­tus on vähen­tää lentopetroolin kulu­tus­ta, niin luulisi sen tapah­tu­van kaik­ista helpoiten nos­ta­mal­la tuo­ta direk­ti­ivin min­imiveromäärää. Lätkästään reilusti vähim­mäis­ta­sok­si euro per litra, niin koh­ta alkaa taivaal­ta tip­pua lentoy­htiöitä konkurssipesien syliin.

    Vastaa

42. Eli­na, se on keskinopeus. Siinä on pari suo­raa, joil­la voi ajaa kah­tasa­taa viit­täkymp­piä. Kateu­den aihe on siinä, että joku uskaltaa nau­raa ilkkuen Osmon kaltaisille onnen total­i­taris­teille. Luulet­teko todel­la, että Osmon ja hänenkaltaisen­sa primus moto­ri­na olisi joku huoli ympäristöstä tai ilmas­tos­ta, tai tasa-arvos­ta ja oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta? Ei ole. Tuol­lainen orgasti­nen alati tois­tu­va paroksys­ma syn­tyy aina hänen maiskutel­lessaan mielessään mah­dol­lisu­ut­ta, että joku pakotet­taisi­in johonkin, että jotain kiel­let­täisi­in tai säädeltäisi­in, ja mieluiten joku pakotet­taisi­in halu­a­maan jotain, mitä Osmo halu­aa hänen halu­a­van. Tämähän on aina se tois­tu­va teema, aina 

    Minä pidän ajamis­es­ta, sik­si ajan paljon. Kokeile joskus laina­ta tai vuokra­ta auto, siis oikea auto. Ei mitään ton­nin pain­ois­t­en tur­vavarustein varustel­tua ajoti­etokoneen tur­va­mak­si­moimaa ja koneeltaan kuo­hit­tua per­hep­ulkkaa, joka vaan ehkä isiä varten on muo­toil­tu muka jotenkin aggres­si­ivisen näköisek­si, mut­ta jos­ta oikeasti ei oikein mihinkään ulkonäköä vas­taavaan ole. Kokeile oikea jalkaa ja koe se tunne. Sinä voit kuol­la, mut­ta sinä kuo­let joka tapauk­ses­sa joskus, ja kaik­ki sin­un tur­val­lisu­ute­si on vain harhaa.

    Te osmot ette saa ihmiselle yhtään mitään. Hal­jetkaa kiukus­ta, mut­ta yhtään mitään te ette saa. Antaa palaa.

    Vastaa

43. Mitä mieltä olet Olympialai­sista? Ben­saa ja öljyä palaa ihan mah­dot­tomat määrät…

    Vastaa

44. En seu­raa urheilutapahtumia.

    Vastaa

45. Catili­na kysyy Elinal­ta ja muilta: 

    “Luulet­teko todel­la, että Osmon ja hänenkaltaisen­sa primus moto­ri­na olisi joku huoli ympäristöstä tai ilmas­tos­ta, tai tasa-arvos­ta ja oikeudenmukaisuudesta?”

    Omas­ta puolestani vas­taan: En luule!

    Catili­na kehot­taa Eli­naa tien päälle.… :

    “Kokeile joskus laina­ta tai vuokra­ta auto, siis oikea auto.”

    No öh, kröhm.. Saan kik­se­jä vähän eri asioista, mut­ta ei niistä sen enem­pää täl­lä koko per­heen palstalla. 

    Catili­na luokit­telee ihmisiä Osmo-heimoon… 

    “Te osmot ette saa ihmiselle yhtään mitään […]”

    Tästä Osmo saat­taa loukkaan­tua enem­män kuin minä 😉

    Vastaa

46. Jori Mon­to­nen Says:
    9. eloku­u­ta 2008 kel­lo 14.08
    Finnair on yhtiöit­tänyt enem­män kulut­ta­vat syöt­tölen­not tytäry­htiöilleen (Finncomm)
    http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_6.html

    Jori voi tarkas­taa oheis­es­ta linkistä onko Finncomm Finnar­in tytäry­htiö! (EI OLE)
    On valitet­tavaa huo­ma­ta, etteivät ihmiset vaivaudu luke­maan yri­tys­ten julk­ista tilin­päätös­ma­te­ri­aalia. Finnairin tuore osavu­osir­a­port­ti ker­too euron, kilon, kilo­metrin tai henkilön tarkku­udel­la fak­tat, jot­ka eroa­vat aika radikaal­isti VATT:in laskelmista. 

    Suositeltavaa lukemista olisi myös vaik­ka Finnli­nesin vuosik­er­to­mus. Min­ua suuresti ihme­tyt­tää tämä rautatiein­toilu Tallinnas­ta Berli­ini­in. Ehkä lapse­na leikin liian vähän tshuh-tshuh­leikke­jä Viron­niemel­lä. Nimit­täin Osmon nenän alta menee joka päivä neljän kilo­metrin pitu­inen juna lin­jal­la Helsin­ki-Travemünde-Helsin­ki. Juna kyl­jessä voi lukea esimerkik­si Finnla­dy, jon­ka rahtika­p­a­siteet­ti on 4216 kaistametriä. Tämä laivakul­je­tus on aivan var­masti luon­toys­täväl­lisem­pi ratkaisu kun junakul­je­tus via Baltica. 

    Osmo vähän jo pohdiske­li mikä on oikea tapa kohdis­taa päästöt. Kumpi vas­taa, matkus­ta­jat vai paperirullat? 

    Kata­janokan lai­turis­sa kään­tyy joka päivä Vikingin uusin alus Viking XPRS. 

    1.Lastataan aluk­seen 2.000 matkus­ta­jaa, joiden paino matkatavaroi­neen on 100 kiloa. Siis aluk­sel­la on ”bio­mas­saa” 200.000 kiloa.
    2.Otetaan aluk­sen rahtikaistas­ta käyt­töön alle kymme­nen pros­ent­tia. Aje­taan kaistalle viisi paperir­ullil­la las­tat­tua yhdis­telmärekkaa. 5*40.000= 200.000 kiloa .

    Kysymys kuu­luu, miten päästöt pitää jakaa matkus­ta­jat vs. rahti?
    a) 200.000 / 200.000 eli puoliksi
    b) 5 / 2.000 eli rahti 1/400 eli päästöt matkus­ta­jien piikkiin
    c) Viiden yhdis­telmärekan rah­ti­mak­sut vs. matkus­ta­jien matkalip­puhin­nat. Suhde taitaa olla 1/100 päästöistä rahdille, lop­ut matkustajille.
    d) Kek­si itse parem­pi ratkaisu!

    Vastaa

47. En tiedä, mitä kom­ment­ti Har­ry Pot­terin ilmaan­tu­mis­es­ta tarkoit­ti. Ole­tan, ettei tarkoitet­tu sitä, että Har­ry Pot­ter ilmaan­tu­isi neu­vo­maan ihmisiä, vaan Pot­ter-kir­jois­sa esi­in­tyvää ilmi­in­tymistä (engl. appari­tion), jos­sa voidaan siir­tyä silmän­räpäyk­sessä paikas­ta toiseen.

    Muis­tan kir­jat aika hämärästi, mut­ta vaik­ka ilmi­in­tymi­nen olisi mah­dol­lista kaikille ihmisille, se ei uskoak­seni ratkai­sisi liiken­neon­gelmia kat­tavasti. Ilmi­in­tymiseen liit­tyy riske­jä, emmekkä tiedä, miten ne kasau­tu­isi­vat, jos miljoonat ihmiset osaisi­vat taidon. Ilmi­in­tymi­nen mas­sa­t­a­pah­tu­mi­in, kuten sta­dionkon­sert­ti­in, tuskin olisi kovin vai­va­ton­ta. Ehkä sil­lä voitaisi­in hoitaa syr­jäseu­tu­jen ongelmia (esim. mum­mo ter­veyskeskuk­seen), mut­ta mik­sikään suurem­mak­si ratkaisuk­si siitä ei ole.

    Vastaa

48. Lakosi: …onko Finncomm Finnar­in tytäry­htiö! (EI OLE) On valitet­tavaa huo­ma­ta, etteivät ihmiset vaivaudu luke­maan yri­tys­ten julk­ista tilinpäätösmateriaalia…

    Usko pois Lakosi, ei niistä tilin­päätös­ma­te­ri­aaleista totu­ut­ta löy­dy. Ihan muuhun tarkoituk­seen niitä tehdään.

    Olen­nainen asia ei muu­tu mihinkään. Finnair on kuor­in­ut ympäristönkuor­mi­tus­mielessä ker­mat päältä ja sysän­nyt liiken­teeseen­sä vält­tämät­tä liit­tyvät syöt­tölen­not muiden lentoy­htiöi­den huolek­si. Ei ole kauan siitä, kun Finnair lensi nämäkin itse. 

    Ei Finnair tässä mitenkään väärin ole toimin­ut. Finnairin polt­toaineku­l­u­laskelmia ei vaan sel­l­aise­naan voi käyt­tää lentoli­iken­teen yleiseen ympäristökuor­mi­tuk­sen arviointiin.

    Lakosi:
    Juna kyl­jessä voi lukea esimerkik­si Finnla­dy, jon­ka rahtika­p­a­siteet­ti on 4216 kaistametriä. Tämä laivakul­je­tus on aivan var­masti luon­toys­täväl­lisem­pi ratkaisu kun junakul­je­tus via Baltica.

    Hihi­hi! Se on var­maan luon­toys­tävälli­nen, mut­ta ei ihmisys­tävälli­nen ratkaisu. Neljän kilo­metrin pitu­inen juna täyn­nä ihmisiä pimeässä lastiru­umas­sa. Toivon har­taasti, että täl­laises­sa junas­sa ei ole kiskoille pudot­tavia vessoja.

    Vastaa

49. Ilmi­in­tymi­nen ei-suo­tavi­in paikkoi­hin voidaan estää jo nykyisel­lä teknolo­gial­la. Onhan esim. Tyly­pahkan tiluk­set ilmi­in­tymiseltä suo­jat­tu alue. Tämä ei siis tulisi muo­dos­tu­maan ongelmaksi. 

    Ilmi­in­tymisen on lanseer­an­nut aikoinaan vähem­mälle huomi­olle jäänyt ankkalin­nalainen Pelle Pelo­ton, joten Pelot­toman perikun­nan ja Rowlin­gin välille on odotet­tavis­sa mah­dol­lis­es­ti vuosia kestävät repivät oikeuskiistat.

    Vastaa

50. Nopeuk­sien pudot­ta­mi­nen EI Suomes­sa pudot­taisi kulu­tus­ta. Suurin osa teistä on varustet­tu 80km/h nopeusra­joituk­sel­la, joka nykyaikaisil­la autoil­la jää opti­miku­lu­tuk­sen osalta aivan liian alhaisek­si. Jos kaik­ki 80 ja 100km/h rajoituk­sel­la varuste­tut tiet muutet­taisi­in 90km/h nopeu­teen (ja tätä myös valvot­taisi­in — sakotet­taisi­in sekä yli- että alinopeuk­sista) alka­isi säästöä syntyä.

    Vastaa

51. Se että ilmi­in­tymi­nen tiet­ty­i­hin paikkoi­hin voidaan estää, ei riitä ratkaise­maan käytän­nön ongelmia. Toden­näköis­es­ti tulisi ole­maan paikko­ja, joi­hin joidenkin ihmis­ten toiv­otaan ilmi­in­tyvän ja tois­t­en eivän. Täyskiel­lol­la ei voitaisi tarpeek­si jous­tavasti sään­nel­lä ihmis­ten liikkumista. 

    Tämän vuok­si en vieläkään ole var­ma, että ilmi­in­tymisen mah­dol­lis­tu­mi­nen ratkai­sisi kaikkia liiken­neon­gelmia. Toki monia yksit­täisiä ongelmia, kuten syr­jäseuduil­la asu­vien han­kaluuk­sia, se var­masti helpottaa.

    Vastaa

52. Mielestäni per­in­teis­es­ti sana “appari­tion” viit­taa enem­mänkin ei-mate­ri­aaliseen ilmi­in­tymiseen. Ehkä on mah­dol­lista kehit­tää laite, jol­la vain kohde­henkilön kuva saadaan ilmi­in­tymään huo­mat­tavien väli­matko­jenkin päähän.

    Vastaa

53. Jori Mon­toselle, älä vaan ota selvää tosiasioista 😉
    Finnla­dys­sa on erik­seen 500 hyt­ti­paikkaa ihmisille. Lisäksi
    prom­e­nadikan­nel­la eli ylim­mäl­lä matkus­ta­jakan­nel­la sijait­se­vat muun muas­sa Aere, Acqua ja Ter­ra-nimiset kok­ousti­lat, kak­si pore­al­las­ta, saunat, kun­tos­ali, rav­in­to­la, kak­si baaria, aurinkokan­si ja Sailor’s Shop-myymälä.

    Vastaa

54. Lakosi:
    “Kata­janokan lai­turis­sa kään­tyy joka päivä Vikingin uusin alus Viking XPRS.

    1.Lastataan aluk­seen 2.000 matkus­ta­jaa, joiden paino matkatavaroi­neen on 100 kiloa. Siis aluk­sel­la on ”bio­mas­saa” 200.000 kiloa.”

    Voi olla, että matkus­ta­jan keskipaino matkatavaroiden kanssa jää tuo­hon sataan kilo­on. Näi­den matkus­ta­jien houkut­telemisek­si ja matkalipun ylet­tömän hal­van hin­nan kom­pen­soimisek­si laivas­sa on rutosti pain­oa: rav­in­to­lat, baar­it, tax freet, huvit­te­lu­ti­lat ja muu hotel­li­palvelu. Yhä use­am­mal­la on kai oma auto mukana, sekin yleen­sä nimel­liseen hin­taan. Jos teen saman pituisen koti­maan­matkan junal­la, hin­ta on huikeasti korkeampi, mut­ta junas­sa ei rah­da­ta tuo­ta ylimääräistä krääsää — pait­si tietysti ne viinat, jot­ka viedään sata­mas­ta matkatavarana muualle Suomeen.
    (Hert­tainen per­hei­dyl­li sata­mas­ta ajal­ta jol­loin alko­holin­tuon­ti vapau­tui: Parivuo­tias taaper­taa, äiti kan­taa vau­vaa ja vetää pyöräkas­sia, isä työn­tää har­taan näköisenä kukkuroilleen las­tat­tu­ja lastenvaunuja .)

    Vastaa

55. Tuon kaiken luetel­tuasi var­maan jo ymmär­rät, että laiva­matkus­ta­jaa kohti täy­tyy laskea vähän muu­takin kuin matkatavarat; ton­ni­tolkul­la rak­en­tei­ta jokaista matkus­ta­jaa kohti ja matkus­ta­jien omat autot päälle. Matkus­ta­jat eivät todel­lakaan mene laivas­sa rahdin siiv­el­lä. Kyl­lä se VTT on oikeasti ottanut selvää tosi­a­sioista, eikä ne rahdin ja matkus­ta­jien ener­gianku­lu­tuk­sen jyvi­tyk­set ole hatus­ta revittyjä.

    Vastaa

56. Kon­sul­toin alan asiantun­ti­jaa, joka esit­ti hal­lit­se­mat­toman ilmi­in­tymisen ratkaisuk­si jo käytössä ole­via port­ti­avaimia ja eri­ty­istä suo­ja­muu­raus­ta, jon­ka sisäpuolelle voi ilmi­in­tyä vain tietyn tun­nuk­sen omaa­va henkilö (kts. pimeän piirto).

    Kos­ka teknolo­gial­la on uni­ver­saali, voimakas tren­di jatku­vasti edis­tyä, uskon että uusia sovel­luk­sia ilmi­in­tymisen tiimoil­ta tulee käyt­töömme pikem­min kuin osaamme odottaakaan. 

    Osmon vah­vana mielipi­de­vaikut­ta­jana tulisikin ottaa pon­nekkaam­min kan­taa ilmi­in­tymisen kehit­tämisen puoles­ta Sitran tule­vaisu­uskomis­sois­sa, jon­ka jäsen hän on.

    Vastaa

57. Markus sanoi sarkas­tis­es­ti “Tele­vi­sio­ta voisi kat­sel­la yhteisessä tv-huoneessa, ja taas säästy­isi sähköä!” 

    Mielestäni tämä on todel­la hyvä idea, yhteiset TV huoneet ker­rostaloi­hin. Meil­lä oli opiskelu­a­sun­to­las­sa sel­l­ainen, ja vieläkin muis­tan kuin­ka oli hienoa kat­soa TV:tä ja samal­la keskustel­la ohjelmista! Siel­lä kävi mon­en­moisia ihmisiä ja maail­maa paran­net­ti­in. Nykyään nelikymp­pisenä par­i­talos­sa TV kat­selua yksin, joskus vai­mon kanssa. Onnel­lisu­u­den tunne on vähen­tynyt yhteisöl­lisyy­den vähen­tyessä. Onnek­si kor­vaa­jana on yleinen sauna, jos­sa käyn sil­loin täl­löin (Ker­rostalo­jen lenkkisaunatkin ovat mah­ta­va juttu).

    Vastaa

58. http://koti.phnet.fi/petripaavola/maapallonpelastusoperaatio.html

    Tiedemiesten ja asiantun­ti­joiden lausuntoja

    Ilmas­ton­muu­tos luul­tua pahempi

    Tutkimuk­set osoit­ta­vat ilmas­ton­muu­tok­sen ole­van huonom­mal­la tolal­la kuin mitä ennus­teet ovat sanoneet. Läm­pöti­lat ovat nousus­sa ja jääpeite sulaa nopeam­min kuin on ennustet­tu. Aus­tralian kohdal­la ilmas­ton­muu­tos on hälyt­tävää. Seu­rauk­se­na tulee ole­maan lisään­tyvää kuiv­u­ut­ta sekä suur­palot lisään­tyvät. Jäätiköi­den nopea sulami­nen kohot­taa myös meren­pin­nan korkeut­ta. Ympäristö­tutk­i­joiden mielestä Aus­tralian hal­li­tuk­sen täy­tyy ottaa vas­tu­u­ta ympäristöstä. Saas­tut­tavaa ener­giaa ei tule käyt­tää. On pyrit­tävä käyt­tämään puh­taampia ener­gian­lähteitä ja uut­ta puh­taam­paa teknolo­giaa. Mar­raskuu 15 2007 abc.net.au/news

    Ilmas­ton­muu­tok­sen mon­imuo­toisu­us vaikeut­taa tarkko­ja ennustuksia

    Wash­ing­ton, Lokakuu. 25 (Xin­hua) Torstaina julka­isti­in uusi tutkimus U.S. tieteen aikakausle­hdessä, joka osoit­taa etteivät ilmas­to­tutk­i­jat kykene määrit­telemään arvioi­ta ilmas­ton­mu­tok­sen tule­via vaiku­tuk­sia. Wash­ing­tonin yliopis­ton tiedemiesten mukaan on epä­var­maa kuin­ka paljon llmas­to tulee läm­pen­emään. Sik­si tulisi rohkaista poli­it­tisia päät­täjiä tekemään ratkaisu­ja sen­si­jaan että odote­taan parem­pia tutkimustuloksia.

    Tiedemiesten mukaan epä­var­muus ilmas­ton­muu­tok­sen kehit­tymisessä on todel­la korkea, kos­ka ilmas­tomme mekanis­mi itsessään on herkkä ja riip­puu monista tek­i­jöistä, kuten kasvi­huonekaa­su­ista sekä atmos­fääris­ten hiukkas­ten korkeam­mas­ta tiivistymis­es­tä, jot­ka hei­jas­ta­vat auringonva­l­oa takaisin avaru­u­teen. Tiedemiehet huo­ma­si­vat että odotet­tua enem­män olo­suh­teet tule­vat aiheut­ta­maan ilmas­ton läm­pen­e­mistä, mut­ta suurem­pi epä­var­muus on ole­mas­sa siitä että kuin­ka paljon ilmas­tomme tulee läm­pen­emään. Tiedemiehet kek­sivät ja tes­ta­si­vat teo­ri­aa, jon­ka usko­taan aut­ta­van ilmas­to­tutk­i­joi­ta ymmärtämään toden­näköisiä eri­laisia tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat ilmas­tomme muut­tumista. Lokakuu 26, 2007 news.xinhuanet.com

    Lajien sukupu­ut­to

    Ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­ma nou­se­va läm­pöti­la tuhoaisi jopa yli puo­let maa­pal­lon eläinlajeista.Tutkijat ovat pää­tyneet tutkimuk­sis­saan edel­lä ole­vaan lausun­toon. Ilmas­ton­muu­tok­sen (kasvi­huonepäästö­jen) arvioidaan nos­ta­van maa­pal­lon läm­pöti­laa 1,8 C asteesta aina 4 C asteeseen saak­ka vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä. Maa­pal­lon kohon­nut läm­pöti­la tulee hävit­tämään sukupu­ut­toon monia eläin­la­je­ja. Lokakuu 25, 2007 planetark.org

    MetOf­fice Hadley Keskuk­sen (Englan­ti) tiedemiehet ovat vahvis­ta­neet sen mitä moni on epäil­lyt. Jatku­va viivyt­te­ly kasvi­huonepäästö­jen vähen­tämisek­si tulee ole­maan vaar­al­lista, sil­lä sen takia ilmas­ton läm­pöti­lan arvioidaan nou­se­van par­il­la asteel­la yli arvioiden.

    Globaalisen läm­pen­e­misen odote­taan johta­van “ydin­so­dan” kaltaiseen tilaan. Maail­ma on vuosikym­meniä jäl­jessä niistä toimen­piteistä jot­ka oli­si­vat johta­neet päästö­jen vähen­tämiseen. Silti on yhä maail­mas­sa johta­jia, jot­ka vielä jos­sit­tel­e­vat. Sak­sa tiedot­taa, että vie aikaa saavut­taa Kioton sopimuk­sen tavoit­teet. Aus­tralian päämin­is­teri halu­aa mielu­um­min “pyrk­iä päämäärään” kuin sitoutua vähen­tämään päästöjä. Kan­sain­vä­li­nen poli­ti­ik­ka ontuu eteen­päin sil­lä aikaa kun globaali läm­pen­e­m­i­nen tiuken­taa otet­taan maas­ta, ekolo­gias­ta, eläimistöstä ja ihmiskun­nas­ta. Päästö­jen vähen­tämiseen on kiiruhdet­ta­va jos aiomme saa­da säi­lyte­tyk­si kelvol­liset eli­nolo­suh­teet maa­pal­lol­la. Syyskuu 10 2007 http://www.climateark.org

    Vastaa