Liikenne ja ilmastonmuutos

8.8.2008 · Aihe: _ 

Teksti on julkaistu vähän lyhennettynä Suomen Kuvalehdessä nro 31/2008 otsikolla Suomi kulkee kuluttaen. Olen liittänyt tekstiin pari kommenttia Kuvalehden sivuilla käydyn keskustelun pohjalta.

Lämmitys ja liikenne ovat Suomen ongelma, kun kansainvälinen yhteisö alkaa tosissaan hillitsemään ilmastonmuutosta. Teollisuuden päästöt ovat asiakkaiden ongelma, sillä rationaalinen ilmastopolitiikka pyrkii hillitsemään energiavaltaisten tuotteiden kysyntää eikä siirtämään tuotantoa maasta toiseen. Ilmastopolitiikan vaikeus pakottaa rationaalisuuteen.

Matala-energiatalot ratkaisevat lämmityksen ongelmat. Ne käyttävät energiaa lämmitykseen murto-osan nykyisestä. Uusissa taloissa se ei maksa juuri mitään, mutta vanhan rakennuskannan korjaamiseen uppoaa työtä ja rahaa. Ratkaisu on kuitenkin olemassa. Liikenne on hankalampi.

Olemme kenties autoriippuvaisin maa Euroopassa, vaikka viisikymmentä vuotta sitten Suomi oli lähes autoton. Elämäntapamme on muutoinkin hyvin kuljetuspainotteinen. Ulkomaille matkustaessamme olemme lentoliikenteen tai vielä enemmän energiaa haaskaavan laivaliikenteen varassa.

Autoliikenteen päästöjä on helppo pudottaa kolmanneksella siirtymällä bensapiheihin autoihin autokannan uusiutuessa. Helppoa on myös alentaa maanteiden nopeuksia, mutta sitten onkin jäljellä hankalampi kysymys liikenteen määrästä. Ajamme päivittäin autolla keskimäärin yli kolmekymmentä kilometriä. Se on Euroopan kärkitasoa. Meidän on harvan asutuksemme vuoksi paljon vaikeampi korvata autoa julkisella liikenteellä kuin vaikkapa ranskalaisten.

Ilman autoa Suomessa on vaikea elää muualla kuin suurimmissa kaupungeissa, mutta auton rooli voisi olla pienempi. Kuulun itse CityCarClubiin, josta saan Helsingissä kännykän avulla auton käyttööni tarvittaessa. Auton yhteiskäyttö tulee omaa edullisemmaksi, jos ajaa alle 10 000 km vuodessa. Yhteiskäyttöautoilla ajetaan kuitenkin paljon vähemmän, koska jokainen kilometri maksaa noin 40 senttiä. Niin saa maksaa omalla autolla ajettaessakin, mutta hintarakenne on toinen. Kun auto on ostettu ja maksettu, kilometrille tulee lisähintaa paljon vähemmän.

Autojen yhteiskäyttö on mahdollista vain Helsingissä, jossa sitä tarvitaan vähiten. Helsinkiläisen olisi kätevintä matkustaa vaikkapa Ylöjärvelle junalla Tampereelle ja siirtyä sieltä autoon. Yhteiskäyttöautojen tilausjärjestelmä pitäisi saada avoimeksi niin, että renkaaseen voisivat muutkin yrittäjät liittyä. Vasta maanlaajuisena autojen yhteiskäyttö voisi merkittävästi järkevöittää työnjakoa julkisen ja yksityisen liikenteen välillä.

Suuret ajokilometrimme eivät ole haja-asutusalueilla asuvien vika, sillä heitä on vähän. Syynä ovat kaupunkiseutujen sisäinen liikenne. Helsingin seudulla liikenteen energiankulutus on kaksinkertainen tavanomaiseen eurooppalaiseen suurkaupunkiin verrattuna. Muotioikut vaikuttavat paljon liikennekäyttäytymiseen. Oulussa on asiallista ajaa polkupyörällä, mutta Tampereella sitä pidetään sosiaalisesti alentavana. Prahassa ei pyöriä näe juuri lainkaan, Grazissa kaikkialla.

Polkupyörä voisi olla erinomainen ja terveellinen kaupunkikulkuneuvo, jos sen käyttö olisi sosiaalisesti hyväksyttyä ja jos pukeutumiskulttuuri tukisi pyöräilyä. Kaupunkiliikenteessä fillari on nopea, meluton ja saasteeton, helppo pysäköidä eikä vie auton tavoin tilaa. Fillarilla kulkee kätevästi myös 20 kilon ostokset. Miksi markkinoilla ei ole käteviä kauppareissuille sopivia pyörälaukkuja?

Liikenteen määrään voidaan kyllä vaikuttaa, mutta usein muut tavoitteet vetävät toiseen suuntaan. Osa pitkien työmatkojen kustannuksista on pantu tasa-arvon nimissä yhteiseen piikkiin. Tämä heikentää motivaatiota hankkia asunto ja työpaikka läheltä toisiaan, mikä lisää liikennettä aikaa myöten. Julkisesta keskustelusta saa joskus kuvan, etteivät ihmiset olisi lainkaan vastuussa työmatkojensa pituudesta.

Lyhytnäköiset aluepoliittiset intressit ovat johtaneet rekkaliikenteen subventioon. Rekat eivät maksa veroina edes tiestölle aiheuttamaansa kulumista. Rautatiekuljetuksia ei haluta suosia, koska sen koetaan olevan väärin niitä paikkakuntia kohtaan, jotka eivät ole rataverkon piirissä.

Toisaalta kaikki mitä tehdään rautateiden hyväksi, ei tue junaliikenteen menestystä. Juna on hyvä kuljettamaan suuria tavara- ja ihmismääriä. Jos rautateitä vaaditaan pitämään yllä liikennettä myös pienten matkustajamäärien radoilla korvaamatta tätä taakkaa rautateille, haitataan junaliikennettä sen vahvimmilla alueilla ja tosiasiassa vahingoitetaan rautateitä.

Polttoainekulut muodostavat nyt noin neljänneksen autoilun kokonaiskuluista, joten bensan hinnan kaksinkertaituminen lisäisi autoilun kustannuksia vain neljänneksellä. Tämän mukaan suurikaan öljyn hinnankorotus ei olennaisesti muuttaisi liikennetottumuksia. Saman voi lukea toisin päin. Tarvitaan todella suuri hinnankorotus sopeuttamaan polttoaineen kulutusta, jos öljyn tuotanto kääntyy laskuun.

Liikenteen haasteena on paitsi vähentää energian käyttöään yleensä, löytää öljyn korvaaja energianlähteenä. Ainakaan ruuantuotannon kanssa viljelyalasta kilpailevasta peltobiomassasta ei siihen ole. Jotain mittasuhteista kertoo, että ihmiskunta kuluttaa henkeä kohden päivässä öljyä noin 20 000 kcal ja ruokaa noin 2000 kcal.

Jos akkutekniikassa syntyisi läpimurto ja siirtyisimme kerralla sähköautoihin, tarvitsisimme kaikki nykyiset ydinvoimalamme tuottamaan sähköä autoille. Toinen vaihtoehto on tuottaa sähkön avulla vetyä tai muuta keinotekoista polttoainetta. Jos tuuli- ja aurinkoenergian osuus sähköntuotannossa nousee olennaisesti, sähköstä tulee ajoittaista ylitarjontaa, koska tuulivoiman teho vaihtelee tuulen mukana. Ajoittaisen ylijäämäsähkön voisi käyttää liikenteen polttoaineiden valmistukseen.

Liikenteen tulevan energialähteen löytämisellä on kiire, sillä liikenteen polttoaineita voi valmistaa myös kivihiilestä ja jopa turpeesta. Tämä kaksinkertaistaisi hiilidioksidipäästöt öljypohjaisiin polttoaineisiin verrattuna. On silti vaarana, että kivihiilibensa otetaan käyttöön, jos muuta ratkaisua ei ole.

Toiset energiantuotantomuodot ovat parempia kuin toiset, mutta harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki energian kulutus on yhtä pahaa. Päästöttömiä energiamuotoja on joka tapauksessa tarjolla liian vähän. Jos saasteetonta vesisähköä käyttävä lisää sähkönkulutustaan, muut joutuvat käyttämään enemmän saastuttavaa hiilisähköä. Vihreällä sähköllä käytävä anekauppa on ympäristön kannalta hyödytöntä omantunnon rauhoittamista, lukuun ottamatta sitä pientä osaa, joka todella tukee uusiutuvan energiantuotannon lisäämistä.

Lentoliikenteen määrällinen huippu maailmassa saattoi ajoittua vuoteen 2007. Polttoaineen hinnannousu lisää energiavaltaisen lentomatkustamisen kustannuksia, minkä lisäksi oikeutetusti on kiinnitetty huomiota siihen, lentoliikenne on ollut ilmastopolitiikan vapaamatkustaja. Edestakainen lento Brysseliin vie noin 220 litraa kerosiinia. Lentolipun hinnassa on jo lähes 150 euroa pelkkiä polttoainekuluja, mikä on tuhonnut halpalentoyhtiöiden liikeidean tyystin. Jos kerosiini olisi bensiinin hintaista, polttoainekulut Brysselin lennolta olisivat noin 330 euroa. Lentoliikenteessä öljylle ei ole korvaavaa polttoainetta edes suunnitteilla, joten öljyn hinnannousu siirtyy suoraan lippujen hintoihin. Halpalentojen kausi taisi jäädä lyhyeksi.

(Tämä herätti keskustelua Kuvalehden nettipalstoilla, koska Finnairin päästölaskurin mukaan polttoaineen kulutus on tästä noin puolet. Nämä tiedot ovat VTT:n sivuilta osoitteesta http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/index.htm. Tiedot ovat vähän vanhoja. Sen jälkeen lentokoneiden täyttöaste on vähän noussut, joten matkustajaa kohden päästöluvut ovat alentuneet. Finnair laskee kuitenkin rajusti kotiin päin. Yhtiö on ilmeisesti sälyttänyt kovin paljon päästöjä rahdille.)

Euroopassa rakennetaan kuumeisesti nopeita ratayhteyksiä korvaamaan lentoliikennettä. Tähän liittyy paljon myös politiikkaa. Nopeilla ratayhteyksillä Ranska yrittää tehdä Pariisista Euroopan keskipisteen. Suomen panostukset ovat aika vaatimattomia. Maastamme tulee entistä syrjäisempi, jos lento- ja laivayhteydet kallistuvat olennaisesti. Meille olisi elintärkeätä saada nopea ratayhteys Berliiniin Tallinnasta tai mieluummin meren ali Helsingistä ennen kuin öljyvarojen hupeneminen kääntää lentomatkailun jyrkkään laskuun.

Paljon vähemmän on kiinnitetty huomiota laivaliikenteen päästöihin. Ruotsinlaivan polttoaineenkulutus on matkustajaa kohden kaksinkertainen lentokoneeseen nähden; Helsingistä on paljon vastuullisempaa mennä Tukholmaan lentäen kuin laivalla. Laivamatkailua kuitenkin tuetaan avokätisesti taxfree-eduilla. Poikani osallistui abi-risteilylle. Kuvittelin, että laiva ankkuroisi jonnekin Harmajan edustalle, mutta sen oli käytävä ensin Ruotsin aluevesillä, jotta siellä saataisiin myydä nuuskaa ja sitten Ahvenanmaalla taxfree-oikeuksien vuoksi. Päästöt vastasivat sitä, että koko porukka olisi lennätetty Pariisiin ja takaisin!

(Myös tämä kiistettiin Kuvalehden sivuilla ja sanottiin, että autolautathan kuljettavat pääasiassa rahtia ja ihmiset menevät siinä siivellä. Tiedot omat samasta VTT:n lähteestä, jossa rahdin osuudeksi on laskettu 20 %. Tämä vastaa ymmärtääkseni sitä, että rahti kuljetettaisiin rahtialuksilla.)

Kommentit

58 Vastausta artikkeliin “Liikenne ja ilmastonmuutos”

  1. Sepe kirjoitti 8.8.2008 kello 12:15

    Muutama näkökohta noin karvahattuvinkkelistä katsottuna; ylipäätään liikkumisesta ja asumisesta. Samalla kun moititaan autoilua kaupungeissa tosin syystäkin, yllättävän vähälle huomiolle on jäänyt tämä suomalaisten haave kahden asunnon pitämisestä (mökkeily), johon varmasti mennään omalla autolla satojen kilometrien päähän noin puolenvuoden ajan vuodesta. Kakkosasunto kaikkine mukavuuksineen sisävessoineen ja astianpesukoneineen ei ole energian kulutuksen kannalta ihan merkityksetön asia. Ja monasti talvella pidetään vielä mökillä pientä peruslämpöä päällä suoralla sähkölämmityksellä hatarissa rakennuksissa, ettei vaatteet kostu, mitkä sinne talveksi on jätetty.

    Mökkikulttuuri, mitä Euroopassa ei juuri esiinny. En tiedä kuuluuko se suomalaiseen luonteeseen, että loppupelissä ei kumminkaan kaupungissa viihdytä. Halutaan eristäytyä jonnekin korpeen yksin, ja ostetaan varulta se viereinenkin tontti pois, ettei siihen vaan kukaan tulisi. Tällä systeemillä ollaan varmasti hajallaan pitkin Suomea.

    On tullut myös muotiin kovasti moittia lentämistä, varsinkin suomalaisten etelänmatkoja talvisin. Tämän hetkiset lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt on kaksi prosenttia kaikista päästöistä. Lentokiinteessäkin suurempi ongelma taitaa olla nämä tiivistysjuovat ilmakehää lämmittävä tekijänä kuin varsinaiset hiilidioksidipäästöt, ja siihenkin olisi ratkaisuja.

    On paljon kansainvälisiä tutkimuksia, että pohjoismaalaiset kärsivät D- vitamiinin puutteesta johtuen monista pahoista syövistä aikuisiän diabeeteksestä sydän ja verisuonitaudeista verrattuna välimeren ihmisiin. Mahdollinen ihosyöpävaara ei ole kovin relevantti tässä suhteessa, ja senkin voi välttää järkevällä käyttäytymisellä.
    Elikkä lopullisen hiilitaseen kannalta voisi olla taloudellisempaa lentää ainakin kerran vuodessa etelään, ja näin mahdollisesti välttää kalliita ja energiaa vieviä hoitoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Seppa Oksanen kirjoitti 8.8.2008 kello 13:03

    Suomalaista mökkikulttuuria kauhistellaan nykyään Norjassa. Kun norjalainen rakentaa mökkejä, niitä tulee silleen kivasti tasaseen pitkin vuoren rinnettä ja rantaan tulee yhteinen venevaja, harvoin edes sauna. Karasjokisessa Suomen puolelle on tarkoitus laittaa satoja mökkejä tiukkaan riviin rantaviivalle parhaalle lohipaikalle.

    Maisema on piloilla ja lohenkalastus vaikeutuu ja muuttuu ainakin tunnelmaltaan epämiellyttäväksi. Mitä Norjassa ei ymmärretä on se, ettei Suomessa ole lainkaan lakeja, joilla maiseman pilaaminen voitaisiin estää. Kun jätevedet ynnä muut asiat on hoidettu, niin mihinkään instanssiin ei voi valittaa siitä, että suunnitelma pilaa jonkun maisemanäkymän. Norjassa ja Ruotsissa rantalakiin voidaan vedota, vaikka rakentaminen olisikin 100 metriä kauempana, jos maisema on aakea ja laakea, kuten lapissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Anonyymi kirjoitti 8.8.2008 kello 13:10

    “Suuret ajokilometrimme eivät ole haja-asutusalueilla asuvien vika, sillä heitä on vähän. Syynä ovat kaupunkiseutujen sisäinen liikenne.”

    Tätä minä yritin erään toisen blogin kommenttiosastossa tähdentää, mutta en saanut kunnollista vastausta. Hyvä että se tuli nyt alleviivattua täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tomi kirjoitti 8.8.2008 kello 13:40

    Liikenteen tulevan energialähteen löytämisellä on kiire

    Auton tai polkupyörän saa kulkemaan sähköllä ja sähkön voi tuottaa uusiutuvilla energialähteillä.

    Todellinen huoli onkin, kenellä on varaa vaihtaa sähköautooon ja vielä niin, että vanha bensa-auto ei jää tupruttamaan jonkun toisen omistuksessa. Sehän ei onnistu kuin romuttamalla tai muuttamalla auto sähköautoksi. Tätä jälkimmäistähän muutama pellepeloton kyllä suunnitteleekin.

    http://www.sahkoautot.fi/autot:saehkoeinen-toyota-corolla

    Ja jos haluaa varmistaa, että oma tuulisähkö ei pakota jotakuta toista ostamaan hiilisähköä, pitää vielä ostaa oma tuulimylly. Tai liittyä tuulimyllyosuuskuntaan tms.

    Vaikka suomalaiset maailman vauraimpiin kuuluvatkin, ei täältäkään montaa löydy, joka tuollaiseen ilomielin ryhtyisi. Paitsi ehkä sittenkin, kun porkkanana on sen jälkeen lähes ilmainen autoilu.

    Ohimennen sanottuna ei tunnu järkevältä muuttaa sähköä vedyksi siinä kohdassa kun verkkoon on kytketty miljoonia autonakkuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ville kirjoitti 8.8.2008 kello 13:47

    Sepe:
    “On paljon kansainvälisiä tutkimuksia, että pohjoismaalaiset kärsivät D-vitamiinin puutteesta johtuen monista pahoista syövistä aikuisiän diabeeteksestä sydän ja verisuonitaudeista verrattuna välimeren ihmisiin.”

    Sepe, D-vitamiinin puutoksen torjuminen ei kylla ole kovin hyva peruste lentaa etelanlomalle. Jos epailee puutosta, D-vitamiinia voi ottaa ravintolisana purkista, tulee huomattavasti halvemmaksi. Se lisaantynyt ihosyopariski on kylla relevantinpi etelanmatkan terveysvaikutus, ottaen huomioon kuinka usein suomalaiset ihonsa polttavat nailla reissuilla. Taitavat etelanreissut hieman nakya myos sukupuolitautitilastoissa.

    Mokkeilyn ymparistovaikutuksista olen kanssasi tismalleen samaa mielta, voipi olla etta energian hinnan nousu tulee hillitsemaan suomalaisten mokkeilyintoa. Mokin kustannukset/kayttopaiva nousevat monilla paatahuimaaviksi. Mokin vuokraaminen olisi monasti ostamista jarkevampi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tapio Laakso kirjoitti 8.8.2008 kello 13:52

    Tallinna-Berliini -rata pitäisi tosiaan olla suomalaisen liikennepolitiikan kärkitavoitteita EU:ssa. Tämä toisi Suomen aidosti lähelle Keski-Eurooppaa, kun junaan voisi Tallinnassa hypätä illalla ja herätä aamulla Berllinistä. Schengenin myötä rajatkaan eivät ole häiritsemässä matkan tekoa.

    Tunneliin suhtaudun skeptisesti. Se olisi maailman pisin rautatietunneli. Helsinki ja Tallinna ovat kuitenkin hiukan pienemmän luokan kaupunkeja kuin Pariisi ja Lontoo, joiden välinen tunneliyhteys on ollut erittäin vaikea saada kannattavaksi. Tunnelimiljardit olisi syytä investoida muualle. Kuinkas pitkä viivytys tulisi, jos nopea, rannikkoa kulkeva juna koukkaisikin Pietarin kautta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Henri Weijo kirjoitti 8.8.2008 kello 14:29

    Times Online: Raakaöljyä bakteerien avulla ruoasta
    Wired: Öljyä levästä

    Bioetanoli tulee mielestäni olemaan aikalailla tuhoon tuomittu yritys, ellei tehokkuus siitä roimasti parane. Sen sijaan jätteiden (erityisesti bio- ja viemärijätteiden) käsittely biologisesti tuo todennäköisesti ainakin osaratkaisun energiaongelmiimme.

    Tästä mielenkiintoinen esimerkki: Juan Enriquez: Kasvatetaan Energiaa

    Olenkin välillä miettinyt, että mikä on Osmo sinun suhtautumisesi ns. teknologiauskovaisuuteen? Ihmiset tuntuvat olevan joko todella pessimistisiä tai optimistisia teknologian suhteen ympäristöpolitiikassa. Itse nojaan enemmänkin optimistien leiriin. Mitkä teknologiat ovat sinun mielestäsi lupaavimpia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Teemu Kemppainen kirjoitti 8.8.2008 kello 15:03

    Suomessa pitäisi vain hyväksyä, että maantieteellisesti olemme kaukana muusta maailmasta. Emme voi tässä kilpailla keski-eurooppalaistan kanssa. Emme edes Ruotsin, tai Viron.

    Tunnelien tai ratahankkeiden sijaan olisi edelleen kehitettävä televiestintä- ja etätyöteknologiaa, kuten videoneuvottelujärjestelmiä ja nopeampia tietoliikenneverkkoja.

    Uuden teknologian ansiosta liikkumista voidaan todella vähentää, voitaisiin jo nyt, mutta vanhat huonot tottumukset, verottomat matkapäivärahat ja taxfree-ostokset saavat meidät matkustelemaan toiselle puolelle maailmaa katsomaan joutavia powerpoint-esityksiä jotka voisimme yhtä hyvin katsella omalla tietokoneella kotonakin. Ilman aikaeroväsymystä, mahatauteja, ja lippujonoja.

    Täällä vihreät iloitsevat uudesta autotekniikasta joka vähentää päästöjä 30 prosenttia…sitten kun autokanta on parinkymmenen vuoden päästä uusiutunut.

    Ottaisitte uutta teknologiaa käyttöön ja pysyisitte kotona niin päästöt putoaisivat 100 prosenttia.

    Tulevaisuudessa asuntojen hinnat kaupungeissa romahtavat, kun ihmiset muuttavat levottomista, meluisista, saasteisista ja ahtaista kivihelveteistä maaseudun rauhaan tekemään etätöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markus kirjoitti 8.8.2008 kello 15:17

    “Vasta maanlaajuisena autojen yhteiskäyttö voisi merkittävästi järkevöittää työnjakoa julkisen ja yksityisen liikenteen välillä.”

    Taas tätä samaa sosialisista kollektiivisen omistamisen tuomaa autuutta.

    SARKASMIVAROITUS ALKAA
    Kotitalouskoneet kannattaisi myös laittaa yhteisomistukseen. Ajatelkaapa, kun yhden kerrostalon jokaisessa huoneistossa olevan hellan, uunin, pölynimurin, tehosekoittimen, vibraattorin, kahvinkeittimen, jääkaapin, pakastearkun, astian- ja pyykinpesukoneen sijaan ne kaikki sijaitsisivat kellarissa yhteistilassa, mikä valtava säästö siitä syntyisikään! Televisiota voisi katsella yhteisessä tv-huoneessa, ja taas säästyisi sähköä! Ja televisioiden valmistamiseen ja rahteihin kuluvaa energiaa! Maalla voitaisiin palata kaikkien sukupolvien asuttamiseen saman katon alle. Ajatelkaa kun miniät oppisivat anopeiltaan ruoanlaiton jalon taidon ystävällisessä opetuksessa ja vävyt ja apet korjailisivat viihtyisästi yhdessä nauraen pihapengerryksiä.

    Yövuoroon menevät voisivat pukea päivävuoroa puskevien työvaatteet ja itseasiassa sängytkin voisivat olla yhteiskäytössä. Samalla poistuisivat Iltalehdessä mainostetut pihtausongelmat, kun aina kulloinkin halukkaat ja haluttomat parit voisivat bunkata yhdessä. Lapset voitaisiin kasvattaa koulutetun asiantuntijaporukan voimin, jolloin vanhemmat voisivat keskittyä työntekoon tai lomailuun, joka on ilmastollisista syistä toki suotavampaa.

    Kesämökit voisivat kanssa olla yhteiskäytössä. Moni viettää aikaa viikkokausia vuodessa poissa kotoaan, jolloin näistä kulloinkin tyhjillään olevista asunnoista voitaisiin luoda mittava reservi esimerkiksi opiskelijoille, joiden vähäiset tavarat kulkisivat näppärästi tarakalla aina uuteen asuntoon. Minä voisin tulla teille Osmo aina silloin kun olette matkoilla sen sijaan, että joudun pitämään Hesassa kakkos-asuntoa jatkuvasti tyhjillään.

    Ja kuka sitten pitäisi kaikki yhteisomistuksessa olevat tavarat kunnossa ja huollettuina? No, sehän olisi varmasti vain sopimuskysymys. Kyllähän rationaalinen ihminen yhteisen edun nimissä varmasti luopuu itsekkäistä tavoitteistaan. Ja jos leikattaisiin alkuun pois vaikkapa puolet ihmiskunnasta ja elintasosta, niin kaikki tuohan tuntuisi jo ylellisyydeltä.

    Tätähän on kokeiltu jo jossain päin maailmaa. Minkähänlaisia tuloksia sieltä mahtoi tulla, onko kenelläkään mitään tietoa?
    SARKASMIVAROITUS PÄÄTTYY

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 8.8.2008 kello 15:23

    Pari pikkuhuomiota:

    Minusta tuo Helsinki – Tukholma laiva/lentoken vertailu lasketaan väärin. Jos ihminen menee matkalle lentokoneella Tukholman kautta, niin tästä todennäköisesti aiheutuu illanvietto ja yöpyminen jotka tuottavat päästöjä, ja laivamatka sisältää nämä. Ymmärrän toki että tuollainen laskenta on vaikeaa.

    Tapio Laakso, kanaalitunneli tehtiin savimaahan, Helsingistä Tallinaan pitäisi olla melkein koko matka pientä pätkää Viron rannikolla lukuunottamatta vakaata peruskalliota. Eli kustannukset olisivat periaatteessa kertaluokkaa pienemmät. Kieltäydyn kuitenkin olemasta hankkeesta mitään mieltä ennen kuin on paremmat selvitykset ja hinta-arviot, hyvä että ne tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. tpyyluoma kirjoitti 8.8.2008 kello 16:30

    “Tulevaisuudessa asuntojen hinnat kaupungeissa romahtavat, kun ihmiset muuttavat levottomista, meluisista, saasteisista ja ahtaista kivihelveteistä maaseudun rauhaan tekemään etätöitä.”

    Olen täällä keskellä peltoja marraskuussa. Ja täällä saa vielä tehdä töitä!

    Oikeasti, ei ole tarkoitus moivia Kemppaista, mutta nämä sinänsä hyvää tarkoittavat etätyöuskovaiset noin yleensä käyvät hermoille. Olen tehnyt etätöitä, olen teettänyt niitä, olen kehittänyt niihin liittyviä prosesseja ja tietojärjestelmiä, ja olen varma että ajatukselle etätyön merkittävästä lisääntymisestä ei ole mitään perusteita.

    Koska kysymys ei ole tekniikasta, eikä siitä huuhaa kaatopaikkakäsitteestä eli “asenteista”. IT-ala, joka nyt oletettavasti on tietotekniikan käytön edelläkävijä, on myös maantieteellisesti erittäin keskittynyttä muutamalla pienelle alueelle niin Suomessa kuin maailmalla. Näin mm. siksi, että vastoin yleistä luuloa me emme etupäässä näpyttele koneisiin komentoja, vaan keskustelemme keskenämme ja erillaisten sidosryhmien kanssa siitä minkälaisia komentoja niihin pitäisi näpytellä. Vanhanaikainen naama-aika pesee kommunikaation tehokkuudessa vaihtoehdot käytännössä sata nolla, ei kukaan järjestä konferenssipuhelua jos mitään vaihtoehtoa on olemassa.

    Etätyö sopii tehtäviiin joissa on selkeästi määritelty tulos, ja joita hoidetaan itsenäisesti. Esimerkiksi myyntimiehet ovat tehneet etätöitä ennen kuin koko termiä keksittiin. Suurin osa työtehtävistä ei ole tällaisia, ja hyvin harva toimenkuva koostuu valtaosin tällaisista tehtävistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Traveller kirjoitti 8.8.2008 kello 19:08

    Lämmitys ja liikenne ovat Suomen ongelma, kun kansainvälinen yhteisö alkaa tosissaan hillitsemään ilmastonmuutosta.

    Tämä onkin hyvä asia! Lämmitys ja liikenne eivät siis olekaan aivan lähivuosisatojen ongelmia.. 🙂

    Teollisuuden päästöt ovat asiakkaiden ongelma, sillä rationaalinen ilmastopolitiikka pyrkii hillitsemään energiavaltaisten tuotteiden kysyntää eikä siirtämään tuotantoa maasta toiseen.

    Niillä asiakkailla on todellakin iso ongelma tulevaisuudessa; siis siinä ettei heillä, siis meillä eurooppalaisilla, ole varaa ostaa Aasiassa valmistettuja hyödykkeitä sen enempää kuin turhakkeita ja haitakkeitakaan koska teollisuutemme ja sen mukana maksukykymme on siirtynyt sinne Aasiaan ja meille on jäänyt tänne ainoastaan moraalisäteilyä, museoita, rapistuvaa infraa, sotia.. No ehkä joillakin on sentään mahdollista ostaa kiinalaista rihkamaa joten eiköhän kehittyvistä maakunnista löydy sentään tulevaisuudessakin pientä sponssia asiansa osaaville poliitikoille..

    Poliitikoillamme on kuitenkin vielä uskoa ja varmasti tietoakin siitä että Leeninsedän taika-arkusta, siis meiltä veronmaksajilta, löytyy vielä hieman hilloa jota voi puristaa keksimällä uusia maailmanpelastusveroja kuten nuo kulutukseen liittyvät uutuudet ovat. Kiinalaisilta kun voisikin olla aika paha vaatia enää mitään joten kyllä meidän poliitikot tietävät paremmin.

    Loppuosa kirjoituksestahan olikin sitten Osmolle tyypillistä äärimmäisen autovihamielistä uskonnollista liturgiaa. Sellaista autoa ei ole eikä tule, joka miellyttäisi Osmoa koska auto itsessään on sama asia kuin wanha kehno uskovaiselle papille. Osmo tietää hyvin että koko liikenne vastaa vain 20% CO2 päästöistä ja tässä on mukana niin laivat, junat, lentokoneet, bussit ja myös ne kuorma-autot joilla vasikanpaistit ja osterit siirtyvät Ranskasta Stockalle mistä ne voi ekoloogisesti noutaa ratikalla tai makoisat halal-lihat Kanadasta lentorahtina itäkeskuksen kautta huippuosajien värikkääseen ruokapöytään. Osmo ei tiedä mutta Osmo arvaa että suomalaisten henkilöautojen CO2, rikki, hiukkas- ja muut päästöt saattavat suuruusluokaltaan vastata yhtä suurta 3. maailman kroonista kaatopaikkapaloa tai kenties keskisuurta Venäjän karjalan hiukkahitaasti sammutettua maastopaloa mutta mitäpä näistä. Tai siitä että kiinalaisten vuodessa paukuttamien ilotulitteiden rikkipäästöt ovat suuremmat kuin eurooppalaisten autojen..

    Suomalainen veronmaksaja on paitsi hyväuskoinen niin myös 24/7 propagandan uhri, suomalaista mediaa on mahdotonta seurata hetkeäkään ilman että mistään mitään ymmärtämätön toimittajaksi nimitetty riemuidiootti kertoo väräjävällä äänellä meille syntisille että sulavat jäävuoret hukuttavat tuvalun ja filippiinien asukkaat jo parin vuoden aikana. Pankaa muuten merkille että itse Osmokin on alkanut puhua ilmastonmuutoksesta eikä enää lämpiämmisestä. Se onkin viisasta koska mistään lämpiämisestä ei vuoden 1998 jälkeen enää oikein voi puhua. Vai mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. jouni lundqvist kirjoitti 8.8.2008 kello 19:09

    Esitin aiemmin mökkiveroa. Mökkiliikenne ja mökkien ylläpito ovat suomalaisittain iso ympäristöjuttu puhumattakaan luonnonsuojelusta. Sitäpaitsi nykyisten talviasuttavien mökki/omakotitalojen ylläpito nielee energiaa ja tuottaa kaasuja.

    Ilmeisesti päättäjillä ja muilla silmäätekevillä on itsellään mökki ja ovat mukana mökkiliikennerumbassa eli heidän on on syytä olla hiljaa asiasta. Helpompi on syyllistää työssä- (pendelöinti) ja kaupassakäynti ilmastoongelmana kuin omat harrastukset.

    Otappa Ode esille julkisesti kesäasutus ja ilmastomuutos. Jos otat, veikkaan että vastaanotto on syvä hiljaisuus.

    Ensin vingutaan asumaan kaupunkiin ja taajamaan ja sitten vingutaan maaseudun rauhaan. Haave punainen tupa järven rannalla kaupungin keskustassa on edelleen totta. Ikävä kyllä se tupa ja järvi ovat usein 200 kilometrin päässä. Kannatan mökkiveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.8.2008 kello 19:44

    Travellerin teksti alkaa olla sellaista paasausta, etten oikein itsekään ymmärrä, miksi sitä julkaisen. Tuo perusteeton ja alati toistuva väite, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on täysin kuviteltua vaatisi joskus jonkin perustelun tuekseen, ennen kuin sen lukemiseen kannattaa muiden aikaa haaskata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elina kirjoitti 8.8.2008 kello 19:47

    Jouni haastaa:

    “Otappa Ode esille julkisesti kesäasutus ja ilmastomuutos.”

    Yhdestä lehtijutusta päätellen Osmo käy kyllä itse taajaan kesämökillään.

    Että siitä ehkä pienoinen varauksellisuus tähän aiheeseen.

    Osmo ei itse asu nurmijärvellä (ensimmäinen kirjain tietoisesti pieni)… Silloin voi rauhassa kritisoida kyseistä elämänmuotoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.8.2008 kello 19:59

    Suvullani on kesämökki Sipoossa, suunnilleen Nurmijärven etäisyydellä Helsingistä. Olen mennyt sinne tänä vuonna kerran autolla, muuten aina fillarilla. Fillari on bussia nopeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elina kirjoitti 8.8.2008 kello 20:12

    Kyse on elämänmuodosta.

    Onko järkevää vaihtaa joka viikonlopuksi asuinpaikkaa tai edes joka toiseksi? Kysymys järkevyydestä on voimassa oli etäasunto sitten 30 kilometrin tai 300 kilometrin päässä.

    Pyöräileekö tosiaan koko perheesi sinne vai oliko se hätäinen synninpäästö vain itsesi kohdalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tomi kirjoitti 8.8.2008 kello 20:39

    Koska ihminen käy biopolttoaineella, vielä fillarointiakin parempi vaihtoehto olisi nollapäästöinen auto noille mökkireissuille. Riippuu tosin auton valmistukseen, huoltoon ja hävitykseen käytetystä energiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.8.2008 kello 20:43

    Nollapäästöinen auto? Miksi ei yhtä hyvin painovoimankumoamislaite ja levitaatio, Potterin ilmaantuminen tai jotain muuta yhtä realistista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ville M kirjoitti 8.8.2008 kello 21:04

    Hei Osmo,
    “Fillarilla kulkee kätevästi myös 20 kilon ostokset. Miksi markkinoilla ei ole käteviä kauppareissuille sopivia pyörälaukkuja?”
    mita tulee tavaran kuljetukseen pyörällä, hankala päihittää tätä:
    http://www.xtracycle.com/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Tomi kirjoitti 8.8.2008 kello 21:05

    Nollapäästöautot (zero emission vehicles) on ihan peruskamaa ja niitä on ollut olemassakin toistasataa vuotta.
    Painovoimankumoamislaitteesta en sen sijaan ole kuullut kuin tieteiskirjallisuudessa.

    Nollapäästöinen kulkuneuvo ei ajettaessa siis päästele, kuten nimestäkin voisi joku päätellä. Jos nollapäästöisen auton (esim. sähkö- tai ilmapaineauton) energia ladataan uusiutuvalla energialla, se ei aiheuta päästöjä muutenkaan.

    Se on vähän kuin purjevene mutta maalla, nääs. Toivottavasti et pidä purjeveneitä taruolentoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Tiedemies kirjoitti 8.8.2008 kello 21:12

    Ihminen käy toki biopolttoaineella ja vaikka ihmisen hyötysuhde on tavattoman kehno, niin “kaurapuuromoottori” kuluttaa jo tyhjäkäynnillä niin paljon, että joku pyöräilyreissu Sipooseen ei lisää sen päästöjä (verrattuna kotona istumiseen) oikeastaan yhtään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Catilina kirjoitti 8.8.2008 kello 21:53

    Työmatka-ajoa minulle tulee päivässä noin vajaat kaksisataa kilometriä, sillä minusta on mukava asua mökillä. Minulla on kaupunkiasunto parin sadan metrin päässä työpaikan ovesta, mutta en viihdy siellä. Käytän sitä kahdeksankymmentäluvun autoani, joka minua sillä hetkellä sattuu miellyttämään. Huvi- ja virkistysajot sitten erikseen lisäksi, ja niitä on paljon. Koneen täytyy olla vähintään kaksilitrainen, ja yleensä aamuisin ajan keskimäärin sataaviittäkymppiä. Ja tämä kaikki veronmaksajien rahoilla. Mielestäni nykyautot ja varsinkin Ecotec II koneet ovat kuohittuja mopoja.

    Haljetkaa vihreet raivosta ja kiukusta, ja fillaroikaa katkeruuden ja kateuden voimalla päänne entistäkin punaisemmiksi, muttta tällehän te ette saa yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jotta tuota... kirjoitti 8.8.2008 kello 22:32

    Olen tietävinäni, että New Yorkissakin paikalliset kaupunkilaiset eivät omista autoa sen takia, että parkki-, tunneli- ja siltamaksut tekevät arkiajamisen kantakaupungissa kalliiksi. Mutta heilläpä on käytettävissään hyvin toimiva julkinen liikenne. Ei tarvitse mennä kauaksi kodistaan työhön.

    Lisäksi New Yorkilaisilla on käytettävissään vuokra-autot kun haluavat suunnata matkansa kaupungin ulkopuolelle.

    Että, Osmon City..Car.. onkin vastaava sovellus Nyyjoorkkilaisten tapaukseen, että soisi sen yleistyvän cityissä Suomessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Traveller kirjoitti 8.8.2008 kello 22:46

    Travellerin teksti alkaa olla sellaista paasausta, etten oikein itsekään ymmärrä, miksi sitä julkaisen.

    Miten niin alkaa olla? Aina se sellaista on kuten puhekin 😀
    Olen kuitenkin blogin kiinnostavin kirjoittaja ja jne..

    Tuo perusteeton ja alati toistuva väite, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on täysin kuviteltua vaatisi joskus jonkin perustelun tuekseen, ennen kuin sen lukemiseen kannattaa muiden aikaa haaskata.

    Oletin ilman muuta että täällä tunnetaan kaikkien ilmastoänkyröiden väitteet ilman niiden toistoakin, mutta voinhan näitä tähän laittaa jos se on parempi niin.

    Ensiksi, minä uskon lähinnnä siihen mitä itse näen ja koen. En tarvitse ilmiöiden selittämiseen auktoriteettejä enkä kuvittele edes itse olevani sellainen. Minä en ole havainnut ilmaston lämpenemistä enkä merenpinnan kohoamista. Tähän tietenkin pitää älymystöön kuuluvan sanoa että tuo on juuri syy miksei maallikoiden ja varsinkaan vääräuskoisten maallikoiden ei pidä sanoa asiasta mitään.

    Kun Neuvostoliitto oli vielä olemassa huomasin siellä käydessäni suuriin piirtein heti että asiat siellä olivat päin per*että ja myöskin monet neuvostokansalaiset olivat tätä mieltä. Tämä seikka ei millään tavoin häirinnyt silloista suomalaista älymystöä ja tiedeyhteisöä; he muutamia yhdenkäden sormilla laskettavissa olevia poikkeuksia lukuunottamatta olivat sitä mieltä että Neuvostoliitto oli tiedemiesten tieteellisesti johtama maailman kehittynein valtio ja muunmuassa nykyinen ulkoministerimme Paavo Väyrynen oli väitöskirjassaan sitä mieltä että ko. valtio on ikuinen. Eikä sitten mennyt kauaakaan kun Boris tankin päälle kiipesi. Minun ei tarvinne sanoa mihin puolueeseen tämä älymystö erityisen usein sittemmin valui.. eihän?

    Tätä ennen erästä Aadolf Hitleriä tituleerattiin suomalaisessa mediassa mm. ‘Saksan kansan nerokkaaksi johtajaksi’ ja monet silloiset tiedemiehet pitivät mm. hänen näyttävästi esilletuomiaan rotuoppeja aivan valideina.. Eikä todellakaan vain täällä vaan ympäri maailmaa. Minun käsittääkseni nekään eivät ole varsinaisesti enää trendikkäitä..

    Näitä esimerkkejä kaikkien tuntemasta totuudesta aikanaan voisi luetella tähän vaikka kuinka paljon. Vai eikö voisikin?

    Mutta niitä muiden keksimiä syitä epäillä ettei ne CO2 päästöt ehkä olekaan syynä Pahaan: Ilmasto on ollut aikaisemmin lämpimämpi ties kuinka monta kertaa vaikka autoista ei ollut tietoakaan, tätä tuskin tarvitsee kenellekää todistaa?

    Sitten se lämpötilan kohoaminen, en nyt aivan nopeasti kyennyt löytämään kaikenselittävää käppyrää, mutta tässä olisi nyt teorian kanssa yksi:

    http://www.geocraft.com/WVFossils/ice_ages.html#anchor2108263

    Siitä näkee amerikan lämpötilat noin 130 vuoden ajalta ja se hyvin vähäinen lämpiäminenkin selittyy lähinnä kaupunkien kasvulla, lisäksi tuostakin näkyy se minun mainitsemani 1998 pointti jonka luulisi olevan kaikille valistuneemmille tuttu; siis lämpötila EI OLE noussut viimeisen 10 vuoden aikana vaikka CO2 päästöt sen kun kiihtyvät.. Jos ovat niin laittakaa tietäjät linkkiä.. Eikö niiden PITÄISI nousta?

    Näytti tuollakin sivustolla olevan juttua myös siitä kuinka suuri tai siis paremminkin pieni, on ihmisen osuus CO2, metaani, typen oksidit ja jne päästöistä. Tarkkoja lukuja minä en pysty antamaan mutta sanotaan nyt että aika paljon se luomakunta jo pelkästään paskantaa ja pierii… erilaista mätänemisprosesseista puhumattakaan. Mutta ymmärtäähän sen nyt jokainen fiksumpi (esim. toimittaja); on aivan eri asia jos biomassa hajoaa luonnossa ‘sillee luonnollisesti’ kuin se että se hajoaisi vaikkapa poltto(aine)kennossa, varsinkin jos sillä liikutetaan autoa..

    Muutamia vuosia sitten vakavailmeiset tiedemiehet ja Huipppututkijat esiintyivät harvase päivä telkkarissa selittämässä että ÄÄRIMMÄISET SÄÄILMIÖT ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti ja tietenkin juuri CO2 päästöjen vuoksi. Voi sitä suomimedian vahingoniloista omahyväisyyttä hurrikaani Katarinan jälkeen; mitäpä me stallaritoimittajat sanottiin, Suuri Saatana saa maistaa omaa myrkkyään.. Kun ei punainen nyrkki niin sitten vihreä.. Missä nämä ovat nyt? Siis selittäjät ja ne ÄÄRIMMÄISET SÄÄILMIÖT? Eikö näidenkin pitäisi lisääntyä koko ajan?

    Kyllähän näitä syitä hieman epäillä asioita löytyy, etenkin kun on niin epäileväinen luonne, ja voinhan niitä joskus kaivaakin mikäli se on mahdollista. Joku vamaan haluaa nostaa tuon YK:n Ilmastopaneelin (IPCC) suurimmaksi mahdolliseksi auktoriteetiksi asiassa. Pelkästään se että se on YK:n alainen merkitsee sitä että kaikki tulokset ovat 100% poliittisia ja silleen niinku sopivia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. TL kirjoitti 8.8.2008 kello 22:59

    Halti Q1 pyörälaukku, taisi olla keväällä Prismassa 24,90. Yksinkertainen ja toimiva, olen käyttänyt työmatkoilla ja kauppareissuilla. Toinen samanlainen ja Halti Street Pack selkään niin mahtuu suuremmankin perheen ostokset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Lakosi kirjoitti 8.8.2008 kello 23:12

    Huomautetaan nyt tuosta Finnair vs. VTT-vertailusta seuraavaa:
    VTT käyttää laskelmissaan seuraavia konetyyppeja; MD-11, MD82 sekä ATR72.

    Finnairin laivastoon kuuluu 66 konetta, näistä seitsemän on MD-11:siä.
    Finnairin laivastoon EI kuulu yhtään MDeetä tai ATrää.
    http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_9_9.html

    Finnairin sivulta löytyy myös jokaisen konetyypin matkustajamäärä sekä suurin mahdollinen polttoainemäärä.
    Minun laskutikkuni näyttää kyllä pienempiä lukuja kuin tuo 220 litraa per Brysell-menopaluu. Tässä kohdin joku näsäviisas voisi kyllä huomauttaa, että lentokoneissa polttoaineen kulutus mitataan kiloissa, ei litroissa.
    (Ympäristövinkkinä, kannattaa verrata A340 vs. MD-11 kulutus/h. Finnairin siis kannattaisi laittaa nuo MD:t koipussiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin. Ehkä näin tulee tapahtumaan, katso Finnairin tuore osavuosikatsaus.)

    Epäilen myös, että Osmo on hieman sotkenut noita bensiinin sekä lentopetroolin hintoja. Sikäli kun olen ymmärtänyt, lentopetrooli on öljynjalostamoiden priimatuote, jonka veroton hinta on kaikista korkein. Ero syntyy siitä, että autobensaa verotetaan huomattavasti raskaammin kuin lentopetroolia.
    Lentopetrooli taitaa olla liki verovapaa tuote.

    Käsittääkseni Neste Oilin Naantalin öljynjalostamo on viritetty kuorimaan kermat markkinoilta, eli prosessi on optimoitu juuri korkealuokkaiselle lentopetroolille. Osmo voi halutessaan varmistaa asian Heidi Hautalalta, joka on Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Eikös tämä merkitse lentopetroolin epäsuoraa verotusta, osa kun kiertyy valtion kirstuun Neste Oilin osinkoina?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elina kirjoitti 9.8.2008 kello 5:23

    Tiedemies,

    No kyllähän rivakka pyöräily suunnilleen kolminkertaistaa kulutuksen istumiseen nähden.

    Siinä saa taas neekeri tehdä kovasti töitä banaaniviljelmillä, ja lehmä metaanipäästöjä, että Osmon virkistäytyminen Sipoossa onnistuu.

    Aijai…. miten moraalitonta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ville kirjoitti 9.8.2008 kello 5:33

    Jouni:
    “Ilmeisesti päättäjillä ja muilla silmäätekevillä on itsellään mökki ja ovat mukana mökkiliikennerumbassa eli heidän on on syytä olla hiljaa asiasta.”

    Jouni, uskoisin että kyse on ennemminkin siitä, että mökkivero olisi varsin epäsuosittu ajatus kaikkien puolueiden äänestäjien keskuudessa. Kokoomuksen, demarien ja vihreiden äänestäjät tykkää mökkeillä ja keskustan sekä RKP:n äänestäjät tykkää rikastua mökkitontteja myymällä. Mökkiveron ehdottaminen olisi aika saletti tapa hävitä seuraavat vaalit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 9.8.2008 kello 5:39

    Catilina,

    Mikähän saa sinut uskomaan, että vihreä tai sen kummemmin minkään muunkaan värinen henkilö olisi sinulle kateellinen?

    Eiköhän täällä ole ihmisiä, joilla on varaa autoihin sekä kesämökkiin ja jotka osaavat painaa kaasua siten, että auto kiihtyy sataan viiteenkymppiin.

    Eli missä se osio kirjoituksessa on, joka herättää kateutta? Hyvin harva haaveilee ajavansa päivittäin 300 kilometriä maantietä. Itse asiassa olettaisin sen useimmista olevan kohtalaisen ikävystyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Markus kirjoitti 9.8.2008 kello 9:24

    Minusta Travellerin kirjoitus oli oikeastaan aika hyvä, mutta ehkäpä se kuvastaakin perustavanlaatuista eroa maailmankuvissamme. Traveller muistuttaa, kuinka mielettömän pienet Suomen päästöt ovat maailmanlaajuisesti ja kuinka järjettömän kallis ratkaisu meille on syötetty. Traveller myös muistuttaa, että media, jonka tehtävä olisi vahtia poliitikkoja, pyllistelee kansalle poliitikkojen mukana. Pääministeri sanoo, että tärkein hänen näkemänsä elokuva on Al Goren uskonnolinen julistus ja kun puolet kansasta pitää tutkimusten mukaan ilmastonmuutosta suurimpana ongelmana. Jos 500 miljoonaa pitää laittaaa vaikkapa keskustatunnelin rakentamiseen, josta tuhannet ihmiset saisivat rakentamisen ajalta palkkaa ja kymmenet tuhannet sen jälkeen päivittäistä hyötyä, on punavihreä porukka lähes tulkoon barrikadeilla. Kun 500 miljoonaa maksetaan osinkoina amerikkalaisille eläkeläisille ilmastonsuojen nimissä, tämä sama porukka hakkaa karvattomia käsiään innosta hihkuen. Missä logiikka?

    Kun USA hyökkäsi Saddamin hallintoa vastaan, täällä palstalla olisi Osmon kaikki punavihreät hännystelijät kirkuneet naamat punaisina sitä, kuinka julkea ja paha Yhdysvallat on. Nyt kun Venäjä hyökkää Georgian kimppuun, kukaan ei paheksu. Ehkä tämä on niin kuin Vihreiden Tarja Cronberg totesi haukkuessaan Yhdysvaltain kanssa liittoutunutta Puolaa siitä, että se näkee Venäjän sotilaallisena uhkana. Osmon mainitsemalla listalla Harry Potterin ja levitaatiokoneiden takana ovat puissa kasvava raha, islamilainen lähimmäisen rakkaus ja rauhallinen Venäjä -suoraan siellä sosialistin sokeassa pisteessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. jouni lundqvist kirjoitti 9.8.2008 kello 9:31

    Tiedemiehen kauramoottorikommentti on oikea. Tasalämpöiset eläimet kuten ihminen hävittävät ihonsa kautta 60 % energiastaan taivaan tuuliin. Talvella tosin lämpö tulee huonelämmitykseen, mutta kuitenkin.

    En tuomitse mökkeilyä, mutta haluan, että asiasta keskustellaan ja mökkiasutus ja sen tuoma liikenne ja kakkosasuntoongelma tuodaan esiin ilmastomuutostalkoissa.

    Ja on tämä myös asumisjuttu. Kun suuret ikäluokat siirtyvät talviasuttaviin mökkeihinsä, niin kaupunkiin jää tyhjilleen yksi asunto suureksi osaksi sulaa kautta. Mutta minkäs voit, tämmöistä tämä elämä on, kerta kaikkiaan. Mutta mökkiverosta pitää keskustella. Se on yksi ilmastomuutos juttu. Travellerilta odotan perusteluja oppositioajatuksilleen.

    Viimeisimmässä Vihreässä Langassa saattaa olla apua Travellerin pohdinnoille. Lukekaa muutin se juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Elina kirjoitti 9.8.2008 kello 10:11

    Tarvellerin itsekehua:

    “Olen kuitenkin blogin kiinnostavin kirjoittaja ja jne..”

    Etpäs ole, vaan Osmo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. ns kirjoitti 9.8.2008 kello 10:13

    Minulle ei ole oikein valjennut, että miksi se on niin hirveän tuskallista yrittää elää säästeliäämmin/kestävästi. Oma käsitykseni on, että suurimman syyn täytyy olla laiskuudessa. Onhan se helpompi selitellä kuin toimia. Rasvaimu ennen lenkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.8.2008 kello 10:27

    En onnistunut löytämään tietoja kerosiinin hinnasta, mutta koska se on keskitisle, oletin sen olevan suunnilleen dieselin tai siis kevyen polttoöljyn luokkaa. Kyse on verottomista tukkuhinnoista,joista puuttuu myös alv. Juuri nuo keskitisleethän ovat kallistuneet viime aikoina kovasti,koska niiden kysyntä on kasvanut ja koska jalostamoja on hidas säätää tuottamaan enemmän keskitisleitä.

    Tähän asti olen joutunut vähän toppuuttelemaan ympäristöjärjestöjen väitteitä lentoliikenteen päästöistä, mutta tuo Finnairin päästölaskuri menee kyllä alakanttiin. Noin paljon lentokoneteknologia ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa eikä VTT laske noin väärin.

    Muuttunut on kuormitussuhde. VTT laskee 57 prosentin suhteella ja Finnair 75 prosentin, mikä on kyllä vähän optimistinen. Viimeisten paikkojen myyminen alle keskimääräisenomakustannushinnan on tehnyt koneista täydempiä ja siten alentanut päästöjä matkustajakilometriä kohden.

    Toinen ero on, että VTT sälyttää koko polttoainekulun matkustajille ja Finnair ilmeisesti osan rahdille. En tiedä, miten se on tehty, mutta Finnairilla on suuri houkutus sälyttää se kilojen suhteessa, mikä on aivan väärin. Oikea olisi maksujen suhteessa, koska se kertoo, kumpi menee kumman siivellä. Matkustajakoneen rahdille laittaisin oikeastaan polttoaineenkulutukseksi vain sen lisäkulutuksen, joka painosta kertyy ja kaiken muun matkustajille.

    VTT on laskenut tiedot Finnairin osavuosikatsauksista, jolloin mukana on yhtiön koko kerosiinin kulutus. Myös se, joka aiheutuu huoltolennoista tai tyhjien koneiden siirtolennoista. Myös se, kun kone joutuu odottamaan laskeutumislupaa ilmassa. Ne ovat osa lentoliikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tomi kirjoitti 9.8.2008 kello 11:26

    Hesarissa tänään joku arveli, että kesämökit ovat auttaneet ahtaasti asuvia suomalaisia tarjoamalla asumisväljyyttä.

    Erikoinen näkemys. Itse lähestyisin asiaa päinvastaisesta näkökulmasta: kakkosasunnot ovat tärkeä syy sille, että suomalaiset asuvat ahtaammin kuin muut.

    Taviksella on varaa sijoittaa asumiseen (tai mihin tahansa, jota varten pankista saa isoja lainoja ilman muita vakuuksia) varsin rajallinen määrä elämänsä aikana. Jos siitä menee vaikka vain parikymmentä prossaa mökiin tai huvilaan, on se kai pois kaupunkiasunnon koosta.

    Se taas vähentää kaupunkilaisjärkeni mukaan neliöiden tarjontaa kaupungissa, mikä puolestaan nostaa niiden neliöiden hintaa. Jos homma toimii näin, myös sellainen, joka ei halua kesämökkiä, joutuu tyytymään pienempään asuntoon.

    Mutta ehkä asia on monimutkaisempi kuin äkkiä osaan ymmärtää.

    Ja tietysti suomalaiset asuvat ahtaasti muistakin syistä. Ilmastolla on vaikutus (mutta ei jostain syystä Ruotsissa, Kanadasta puhumattakaan). Äskettäisen vaurastumisen takia pääomia on kasaantunut vähänlaisesti. Niin, ja lainsäädäntö ja kaavoitus suosivat keinottelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Malakias Höttö kirjoitti 9.8.2008 kello 14:07

    Jotta tuota kirjoitti:

    “Olen tietävinäni, että New Yorkissakin paikalliset kaupunkilaiset eivät omista autoa”

    Minä taas luotan tilastoihin, varsinkin US Census Bureaun tekemään vuodelta 2000.

    Newly released U.S. Census data show that 54% of New York City households do not own or lease a motor vehicle (down a scant 3% from 1990). Manhattanites are the most car-free; 78% of households there do not have a vehicle. In the Bronx, the car-free share of households is 60%. Brooklyn is also majority car-free, with 54%. Only Queens and Staten Island have car-free minorities: 34% and 20%, respectively.

    Aika nopeasti tuosta selviää:

    a) 100 – 54 = 46 % talouksista on auto. Lähes puolella siis
    b) Vaihtelu on suurta eri borough’issa. Ei siis ole mitään yhteinäistä newyorkilaista auton omistamattomuuspolitiikkaa.

    Osmo tunnetusti on tokaissut, että ei pidä luottaa kaikkiin tilastoihin. Ei siis luoteta tähänkään vaikka väestönlaskennasta vastaava virasto on tehnyt väestötilastoja yli 200 vuotta kymmenen vuoden välein.

    Lisäksi on aika lapsellista verrata mitään suomalaista tai edes pohjoismaista tietoa maailman suurimpien metropolien tietoihin ja ottaa niitä vertailukohdaksi. Se ei vai käy. Ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Jori Montonen kirjoitti 9.8.2008 kello 14:08

    Lentoliikenteen kulutuslaskelmissa näkyvä ero selittyy ainakin osittain sillä, että VTT tarkastelee lentoliikennettä kokonaisuutena, Finnair vain oman yhtiönsä osalta.
    Finnair on yhtiöittänyt enemmän kuluttavat syöttölennot tytäryhtiöilleen (Finncomm) ja muille yhtiöille ja hyötyy tässä mielessä pitkien kaukolentojen suurten koneiden ja hyvän täyttöasteen tuomasta pienestä ominaiskulutuksesta. Molemmat ovat siis oikeassa, puhuvat vain eri asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Elina kirjoitti 9.8.2008 kello 14:27

    Osmo ei vaan osaa:

    “En onnistunut löytämään tietoja kerosiinin hinnasta..”

    Noin 0,9 euroa ilman alvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Markus kirjoitti 9.8.2008 kello 15:11

    Lapin yliopiston Matkailun ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Seppo Aho kirjoittaa päivän Hesarissa mökkeilyn puolesta. Hän argumentoi mm. sen puolesta, että kiristyneessä työtahdissa toinen asunto lisää pysyvyyden tunnetta. Tämä on sama asia, mistä olen kantanut huolta, kun poliitikkomme eivät ole kovin kiinnostuneita kansalaisten henkisestä hyvinvoinnista, vaan kansalaiset nähdään ensisijaisesti vero-objekteina, joiden toimintaa tulee ohjata verotuksella.

    Erityisesti minua lämmitti Ahon kirjoituksessa tämä kohta, jossa Aho lyttää Osmon esittämät unelmat puutarhakaupungeista:

    “Kakkosasumisen [siis mökkeily] luonne poikkeaa suuresti niin sanotusta puutarhakaupungin ideasta. Puutarhakaupungissa ihmiset asuvat vain yhdessä paikassa, jossa ympäristö on nimensä mukaisesti mahdollisimman puutarhamainen.

    Suomen tunnetuimmat puutarhakaupungit ovat Kauniainen ja Espoon Tapiola. Asuntojen hinta ja väestön rakenne ovat antaneet alueille elitistisen leiman. Tämäntyyppiseen asumiseen ei suurimmalla osalla suomalaisista ole mahdollisuutta.

    Kumpikaan alue ei ole onnistunut puutarhakaupungin ideaalin mukaisesti vähentämään työmatkaliikennettä, sillä kummallakaan ei ole riittävästi työpaikkoja asukkailleen.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Lakosi kirjoitti 9.8.2008 kello 15:33

    Jos nyt joku haluaa tarkat luvut, niin Nesteltä löytyy
    LENTOPOLTTONESTEIDEN OHJEHINNASTO n:o 4/2008
    Hinnat voimassa toistaiseksi, sitoumuksetta, 13.6.2008 alkaen.
    Hki-Vantaa alv 22 % 1.076 alv 0% 0.882

    Euroopan yhteisön direktiivi määrittää vähimmäisverotasoksi lentopetrolille 343e 1.000 litralta 15°C:n lämpötilassa
    olevaa tuotetta. Veron osuus hinnasta on siis vähintään 34,3 c/l

    Eli hintataso ilman veroluontoisia maksuja olisi 50c/l.

    Tämä vouhotus lentoliikenteen päästökaupasta näyttää olevan
    hölmöläisten hommaa. Luodaan mitä ihmeellisempiä systeemejä, joista Erkkikään ei ota selvää. Lisäksi on aivan varmaa, että monimutkaisessa systeemissä on useita vapaamatkustajia.

    Jos nyt kuningasajatus on vähentää lentopetroolin kulutusta, niin luulisi sen tapahtuvan kaikista helpoiten nostamalla tuota direktiivin minimiveromäärää. Lätkästään reilusti vähimmäistasoksi euro per litra, niin kohta alkaa taivaalta tippua lentoyhtiöitä konkurssipesien syliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Catilina kirjoitti 9.8.2008 kello 17:13

    Elina, se on keskinopeus. Siinä on pari suoraa, joilla voi ajaa kahtasataa viittäkymppiä. Kateuden aihe on siinä, että joku uskaltaa nauraa ilkkuen Osmon kaltaisille onnen totalitaristeille. Luuletteko todella, että Osmon ja hänenkaltaisensa primus motorina olisi joku huoli ympäristöstä tai ilmastosta, tai tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta? Ei ole. Tuollainen orgastinen alati toistuva paroksysma syntyy aina hänen maiskutellessaan mielessään mahdollisuutta, että joku pakotettaisiin johonkin, että jotain kiellettäisiin tai säädeltäisiin, ja mieluiten joku pakotettaisiin haluamaan jotain, mitä Osmo haluaa hänen haluavan. Tämähän on aina se toistuva teema, aina

    Minä pidän ajamisesta, siksi ajan paljon. Kokeile joskus lainata tai vuokrata auto, siis oikea auto. Ei mitään tonnin painoisten turvavarustein varusteltua ajotietokoneen turvamaksimoimaa ja koneeltaan kuohittua perhepulkkaa, joka vaan ehkä isiä varten on muotoiltu muka jotenkin aggressiivisen näköiseksi, mutta josta oikeasti ei oikein mihinkään ulkonäköä vastaavaan ole. Kokeile oikea jalkaa ja koe se tunne. Sinä voit kuolla, mutta sinä kuolet joka tapauksessa joskus, ja kaikki sinun turvallisuutesi on vain harhaa.

    Te osmot ette saa ihmiselle yhtään mitään. Haljetkaa kiukusta, mutta yhtään mitään te ette saa. Antaa palaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Ciclista kirjoitti 9.8.2008 kello 17:25

    Mitä mieltä olet Olympialaisista? Bensaa ja öljyä palaa ihan mahdottomat määrät…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Catilina kirjoitti 9.8.2008 kello 18:22

    En seuraa urheilutapahtumia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Elina kirjoitti 9.8.2008 kello 20:40

    Catilina kysyy Elinalta ja muilta:

    “Luuletteko todella, että Osmon ja hänenkaltaisensa primus motorina olisi joku huoli ympäristöstä tai ilmastosta, tai tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta?”

    Omasta puolestani vastaan: En luule!

    Catilina kehottaa Elinaa tien päälle…. :

    “Kokeile joskus lainata tai vuokrata auto, siis oikea auto.”

    No öh, kröhm.. Saan kiksejä vähän eri asioista, mutta ei niistä sen enempää tällä koko perheen palstalla.

    Catilina luokittelee ihmisiä Osmo-heimoon…

    “Te osmot ette saa ihmiselle yhtään mitään […]”

    Tästä Osmo saattaa loukkaantua enemmän kuin minä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Lakosi kirjoitti 9.8.2008 kello 22:09

    Jori Montonen Says:
    9. elokuuta 2008 kello 14.08
    Finnair on yhtiöittänyt enemmän kuluttavat syöttölennot tytäryhtiöilleen (Finncomm)
    http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_6.html

    Jori voi tarkastaa oheisesta linkistä onko Finncomm Finnarin tytäryhtiö! (EI OLE)
    On valitettavaa huomata, etteivät ihmiset vaivaudu lukemaan yritysten julkista tilinpäätösmateriaalia. Finnairin tuore osavuosiraportti kertoo euron, kilon, kilometrin tai henkilön tarkkuudella faktat, jotka eroavat aika radikaalisti VATT:in laskelmista.

    Suositeltavaa lukemista olisi myös vaikka Finnlinesin vuosikertomus. Minua suuresti ihmetyttää tämä rautatieintoilu Tallinnasta Berliiniin. Ehkä lapsena leikin liian vähän tshuh-tshuhleikkejä Vironniemellä. Nimittäin Osmon nenän alta menee joka päivä neljän kilometrin pituinen juna linjalla Helsinki-Travemünde-Helsinki. Juna kyljessä voi lukea esimerkiksi Finnlady, jonka rahtikapasiteetti on 4216 kaistametriä. Tämä laivakuljetus on aivan varmasti luontoystävällisempi ratkaisu kun junakuljetus via Baltica.

    Osmo vähän jo pohdiskeli mikä on oikea tapa kohdistaa päästöt. Kumpi vastaa, matkustajat vai paperirullat?

    Katajanokan laiturissa kääntyy joka päivä Vikingin uusin alus Viking XPRS.

    1.Lastataan alukseen 2.000 matkustajaa, joiden paino matkatavaroineen on 100 kiloa. Siis aluksella on ”biomassaa” 200.000 kiloa.
    2.Otetaan aluksen rahtikaistasta käyttöön alle kymmenen prosenttia. Ajetaan kaistalle viisi paperirullilla lastattua yhdistelmärekkaa. 5*40.000= 200.000 kiloa .

    Kysymys kuuluu, miten päästöt pitää jakaa matkustajat vs. rahti?
    a) 200.000 / 200.000 eli puoliksi
    b) 5 / 2.000 eli rahti 1/400 eli päästöt matkustajien piikkiin
    c) Viiden yhdistelmärekan rahtimaksut vs. matkustajien matkalippuhinnat. Suhde taitaa olla 1/100 päästöistä rahdille, loput matkustajille.
    d) Keksi itse parempi ratkaisu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Teknologi kirjoitti 10.8.2008 kello 14:09

    En tiedä, mitä kommentti Harry Potterin ilmaantumisesta tarkoitti. Oletan, ettei tarkoitettu sitä, että Harry Potter ilmaantuisi neuvomaan ihmisiä, vaan Potter-kirjoissa esiintyvää ilmiintymistä (engl. apparition), jossa voidaan siirtyä silmänräpäyksessä paikasta toiseen.

    Muistan kirjat aika hämärästi, mutta vaikka ilmiintyminen olisi mahdollista kaikille ihmisille, se ei uskoakseni ratkaisisi liikenneongelmia kattavasti. Ilmiintymiseen liittyy riskejä, emmekkä tiedä, miten ne kasautuisivat, jos miljoonat ihmiset osaisivat taidon. Ilmiintyminen massatapahtumiin, kuten stadionkonserttiin, tuskin olisi kovin vaivatonta. Ehkä sillä voitaisiin hoitaa syrjäseutujen ongelmia (esim. mummo terveyskeskukseen), mutta miksikään suuremmaksi ratkaisuksi siitä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Jori Montonen kirjoitti 10.8.2008 kello 15:41

    Lakosi: …onko Finncomm Finnarin tytäryhtiö! (EI OLE) On valitettavaa huomata, etteivät ihmiset vaivaudu lukemaan yritysten julkista tilinpäätösmateriaalia…

    Usko pois Lakosi, ei niistä tilinpäätösmateriaaleista totuutta löydy. Ihan muuhun tarkoitukseen niitä tehdään.

    Olennainen asia ei muutu mihinkään. Finnair on kuorinut ympäristönkuormitusmielessä kermat päältä ja sysännyt liikenteeseensä välttämättä liittyvät syöttölennot muiden lentoyhtiöiden huoleksi. Ei ole kauan siitä, kun Finnair lensi nämäkin itse.

    Ei Finnair tässä mitenkään väärin ole toiminut. Finnairin polttoainekululaskelmia ei vaan sellaisenaan voi käyttää lentoliikenteen yleiseen ympäristökuormituksen arviointiin.

    Lakosi:
    Juna kyljessä voi lukea esimerkiksi Finnlady, jonka rahtikapasiteetti on 4216 kaistametriä. Tämä laivakuljetus on aivan varmasti luontoystävällisempi ratkaisu kun junakuljetus via Baltica.

    Hihihi! Se on varmaan luontoystävällinen, mutta ei ihmisystävällinen ratkaisu. Neljän kilometrin pituinen juna täynnä ihmisiä pimeässä lastiruumassa. Toivon hartaasti, että tällaisessa junassa ei ole kiskoille pudottavia vessoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Elina kirjoitti 10.8.2008 kello 16:05

    Ilmiintyminen ei-suotaviin paikkoihin voidaan estää jo nykyisellä teknologialla. Onhan esim. Tylypahkan tilukset ilmiintymiseltä suojattu alue. Tämä ei siis tulisi muodostumaan ongelmaksi.

    Ilmiintymisen on lanseerannut aikoinaan vähemmälle huomiolle jäänyt ankkalinnalainen Pelle Peloton, joten Pelottoman perikunnan ja Rowlingin välille on odotettavissa mahdollisesti vuosia kestävät repivät oikeuskiistat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. NN kirjoitti 10.8.2008 kello 22:22

    Nopeuksien pudottaminen EI Suomessa pudottaisi kulutusta. Suurin osa teistä on varustettu 80km/h nopeusrajoituksella, joka nykyaikaisilla autoilla jää optimikulutuksen osalta aivan liian alhaiseksi. Jos kaikki 80 ja 100km/h rajoituksella varustetut tiet muutettaisiin 90km/h nopeuteen (ja tätä myös valvottaisiin – sakotettaisiin sekä yli- että alinopeuksista) alkaisi säästöä syntyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Teknologi kirjoitti 11.8.2008 kello 12:52

    Se että ilmiintyminen tiettyihin paikkoihin voidaan estää, ei riitä ratkaisemaan käytännön ongelmia. Todennäköisesti tulisi olemaan paikkoja, joihin joidenkin ihmisten toivotaan ilmiintyvän ja toisten eivän. Täyskiellolla ei voitaisi tarpeeksi joustavasti säännellä ihmisten liikkumista.

    Tämän vuoksi en vieläkään ole varma, että ilmiintymisen mahdollistuminen ratkaisisi kaikkia liikenneongelmia. Toki monia yksittäisiä ongelmia, kuten syrjäseuduilla asuvien hankaluuksia, se varmasti helpottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Catilina kirjoitti 11.8.2008 kello 16:38

    Mielestäni perinteisesti sana “apparition” viittaa enemmänkin ei-materiaaliseen ilmiintymiseen. Ehkä on mahdollista kehittää laite, jolla vain kohdehenkilön kuva saadaan ilmiintymään huomattavien välimatkojenkin päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Lakosi kirjoitti 11.8.2008 kello 16:41

    Jori Montoselle, älä vaan ota selvää tosiasioista 😉
    Finnladyssa on erikseen 500 hyttipaikkaa ihmisille. Lisäksi
    promenadikannella eli ylimmällä matkustajakannella sijaitsevat muun muassa Aere, Acqua ja Terra-nimiset kokoustilat, kaksi poreallasta, saunat, kuntosali, ravintola, kaksi baaria, aurinkokansi ja Sailor’s Shop-myymälä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Annukka Karonen kirjoitti 12.8.2008 kello 0:30

    Lakosi:
    “Katajanokan laiturissa kääntyy joka päivä Vikingin uusin alus Viking XPRS.

    1.Lastataan alukseen 2.000 matkustajaa, joiden paino matkatavaroineen on 100 kiloa. Siis aluksella on ”biomassaa” 200.000 kiloa.”

    Voi olla, että matkustajan keskipaino matkatavaroiden kanssa jää tuohon sataan kiloon. Näiden matkustajien houkuttelemiseksi ja matkalipun ylettömän halvan hinnan kompensoimiseksi laivassa on rutosti painoa: ravintolat, baarit, tax freet, huvittelutilat ja muu hotellipalvelu. Yhä useammalla on kai oma auto mukana, sekin yleensä nimelliseen hintaan. Jos teen saman pituisen kotimaanmatkan junalla, hinta on huikeasti korkeampi, mutta junassa ei rahdata tuota ylimääräistä krääsää – paitsi tietysti ne viinat, jotka viedään satamasta matkatavarana muualle Suomeen.
    (Herttainen perheidylli satamasta ajalta jolloin alkoholintuonti vapautui: Parivuotias taapertaa, äiti kantaa vauvaa ja vetää pyöräkassia, isä työntää hartaan näköisenä kukkuroilleen lastattuja lastenvaunuja .)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Jori Montonen kirjoitti 12.8.2008 kello 0:50

    Tuon kaiken lueteltuasi varmaan jo ymmärrät, että laivamatkustajaa kohti täytyy laskea vähän muutakin kuin matkatavarat; tonnitolkulla rakenteita jokaista matkustajaa kohti ja matkustajien omat autot päälle. Matkustajat eivät todellakaan mene laivassa rahdin siivellä. Kyllä se VTT on oikeasti ottanut selvää tosiasioista, eikä ne rahdin ja matkustajien energiankulutuksen jyvitykset ole hatusta revittyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Elina kirjoitti 12.8.2008 kello 15:50

    Konsultoin alan asiantuntijaa, joka esitti hallitsemattoman ilmiintymisen ratkaisuksi jo käytössä olevia porttiavaimia ja erityistä suojamuurausta, jonka sisäpuolelle voi ilmiintyä vain tietyn tunnuksen omaava henkilö (kts. pimeän piirto).

    Koska teknologialla on universaali, voimakas trendi jatkuvasti edistyä, uskon että uusia sovelluksia ilmiintymisen tiimoilta tulee käyttöömme pikemmin kuin osaamme odottaakaan.

    Osmon vahvana mielipidevaikuttajana tulisikin ottaa ponnekkaammin kantaa ilmiintymisen kehittämisen puolesta Sitran tulevaisuuskomissoissa, jonka jäsen hän on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Olavi kirjoitti 15.9.2008 kello 22:32

    Markus sanoi sarkastisesti “Televisiota voisi katsella yhteisessä tv-huoneessa, ja taas säästyisi sähköä!”

    Mielestäni tämä on todella hyvä idea, yhteiset TV huoneet kerrostaloihin. Meillä oli opiskeluasuntolassa sellainen, ja vieläkin muistan kuinka oli hienoa katsoa TV:tä ja samalla keskustella ohjelmista! Siellä kävi monenmoisia ihmisiä ja maailmaa parannettiin. Nykyään nelikymppisenä paritalossa TV katselua yksin, joskus vaimon kanssa. Onnellisuuden tunne on vähentynyt yhteisöllisyyden vähentyessä. Onneksi korvaajana on yleinen sauna, jossa käyn silloin tällöin (Kerrostalojen lenkkisaunatkin ovat mahtava juttu).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. telson kirjoitti 13.6.2009 kello 19:06

    http://koti.phnet.fi/petripaavola/maapallonpelastusoperaatio.html

    Tiedemiesten ja asiantuntijoiden lausuntoja

    Ilmastonmuutos luultua pahempi

    Tutkimukset osoittavat ilmastonmuutoksen olevan huonommalla tolalla kuin mitä ennusteet ovat sanoneet. Lämpötilat ovat nousussa ja jääpeite sulaa nopeammin kuin on ennustettu. Australian kohdalla ilmastonmuutos on hälyttävää. Seurauksena tulee olemaan lisääntyvää kuivuutta sekä suurpalot lisääntyvät. Jäätiköiden nopea sulaminen kohottaa myös merenpinnan korkeutta. Ympäristötutkijoiden mielestä Australian hallituksen täytyy ottaa vastuuta ympäristöstä. Saastuttavaa energiaa ei tule käyttää. On pyrittävä käyttämään puhtaampia energianlähteitä ja uutta puhtaampaa teknologiaa. Marraskuu 15 2007 abc.net.au/news

    Ilmastonmuutoksen monimuotoisuus vaikeuttaa tarkkoja ennustuksia

    Washington, Lokakuu. 25 (Xinhua) Torstaina julkaistiin uusi tutkimus U.S. tieteen aikakauslehdessä, joka osoittaa etteivät ilmastotutkijat kykene määrittelemään arvioita ilmastonmutoksen tulevia vaikutuksia. Washingtonin yliopiston tiedemiesten mukaan on epävarmaa kuinka paljon llmasto tulee lämpenemään. Siksi tulisi rohkaista poliittisia päättäjiä tekemään ratkaisuja sensijaan että odotetaan parempia tutkimustuloksia.

    Tiedemiesten mukaan epävarmuus ilmastonmuutoksen kehittymisessä on todella korkea, koska ilmastomme mekanismi itsessään on herkkä ja riippuu monista tekijöistä, kuten kasvihuonekaasuista sekä atmosfääristen hiukkasten korkeammasta tiivistymisestä, jotka heijastavat auringonvaloa takaisin avaruuteen. Tiedemiehet huomasivat että odotettua enemmän olosuhteet tulevat aiheuttamaan ilmaston lämpenemistä, mutta suurempi epävarmuus on olemassa siitä että kuinka paljon ilmastomme tulee lämpenemään. Tiedemiehet keksivät ja testasivat teoriaa, jonka uskotaan auttavan ilmastotutkijoita ymmärtämään todennäköisiä erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastomme muuttumista. Lokakuu 26, 2007 news.xinhuanet.com

    Lajien sukupuutto

    Ilmastonmuutoksen aiheuttama nouseva lämpötila tuhoaisi jopa yli puolet maapallon eläinlajeista.Tutkijat ovat päätyneet tutkimuksissaan edellä olevaan lausuntoon. Ilmastonmuutoksen (kasvihuonepäästöjen) arvioidaan nostavan maapallon lämpötilaa 1,8 C asteesta aina 4 C asteeseen saakka vuosisadan loppuun mennessä. Maapallon kohonnut lämpötila tulee hävittämään sukupuuttoon monia eläinlajeja. Lokakuu 25, 2007 planetark.org

    MetOffice Hadley Keskuksen (Englanti) tiedemiehet ovat vahvistaneet sen mitä moni on epäillyt. Jatkuva viivyttely kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tulee olemaan vaarallista, sillä sen takia ilmaston lämpötilan arvioidaan nousevan parilla asteella yli arvioiden.

    Globaalisen lämpenemisen odotetaan johtavan “ydinsodan” kaltaiseen tilaan. Maailma on vuosikymmeniä jäljessä niistä toimenpiteistä jotka olisivat johtaneet päästöjen vähentämiseen. Silti on yhä maailmassa johtajia, jotka vielä jossittelevat. Saksa tiedottaa, että vie aikaa saavuttaa Kioton sopimuksen tavoitteet. Australian pääministeri haluaa mieluummin “pyrkiä päämäärään” kuin sitoutua vähentämään päästöjä. Kansainvälinen politiikka ontuu eteenpäin sillä aikaa kun globaali lämpeneminen tiukentaa otettaan maasta, ekologiasta, eläimistöstä ja ihmiskunnasta. Päästöjen vähentämiseen on kiiruhdettava jos aiomme saada säilytetyksi kelvolliset elinolosuhteet maapallolla. Syyskuu 10 2007 http://www.climateark.org

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus