Maalle muuttajien syyllistämisestä

6.8.2008 · Aihe: _ 

Kovin moni on tulkinnut kirjoituksiani “Kahteen kertaan kahtia jaettu Suomi” ja “Pientaloalueiden ei tarvitse olla huonoja” siitä, että syyllistän maalle muuttavia. Tämä tulkinta on yksinkertaisesti väärä, koska siinä ei olisi logiikkaa. Meillä ei jää kaupunkien keskustoissa asuntoja tyhjilleen kysynnän puutteen takia, eikä yhdelläkään YTV-kunnilla ole vaikeuksia saada kunnan tarjoamia kaavoitettuja tontteja kaupaksi. Niinpä, jos Lahtinen päättää sinnetellä korkean asuntolainan turvin Töölössä, Lahtisen on muutettava Nurmijärvelle. Kaupunkiasumista arvostavana toivoisin, että mahdollisimman moni muuttaisi pois vapaaehtoisesti, ettei kaltaisteni tarvitse tehdä sitä pakosta.

Se, mitä kritisoin on kaavoitus ja maapolitiikka, joka ei tarjoa kunnollisia pientaloalueita läheltä eikä kunnolla suunniteltuina. Asuntojen ja tonttien hinnat paljastavat, että ihmiset (keskimäärin) arvostavat lähellä asumista, hyviä palveluja ja tasokasta suunnittelua. Jos asuntoja ei ole järkevissä paikoissa riittävästi,ei ketään voi syyllistää siitä, että hän muuttaa järjettömään paikkaan; pikemminkin pitäisi kiittää uhrautumisesta muiden puolesta.

Ajatus, jonka joku heitti,että lopetetaan kaavoitus ja annetaan maanomistajien tehdä mitä haluavat, ei oikein sellaisenaan toimi. Se edellyttäisi, että maanomistaja vastaisi itse kaikesta, myös koulurakennuksista ja päiväkodeista. Se, ettei Vantaa, jolla on hallussaan paljon järkevämmin sijoittuvaa rakennusmaata kuin Nurmijärvellä tai Pornaisilla, kaavoita sitä, ei johdu siitä, ettei kaupungilla ole varaa ostaa mustetta kaavoittajien kyniin, vaan siitä, ettei sillä ole varaa niihin investointeihin, joita kunnan kasvu edellyttää. Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala kertoi minulle suullisesti, että hän määräsi virkamiehet huolehtimaan siitä, ettei kaupungin asukasluku kasva nopeammin kuin 1,5 prosenttia vuodessa.

Asteikon toisessa päässä on se, että kehyskunnat taas tarvitsevat uusia veronmaksajia oman kunnallistaloutensa pönkittämiseksi.

Tämä kunnallistaloudellinen hölmöys on ratkaistava ensimmäiseksi.

Toiseksi kelvollisten – riittävän isojen – oma kotialueiden rakentaminen edellyttää suurisuuntaisia maapoliittisia toimia, joihin kunnat ovat liian heikkoja ja joita lainsäädäntö ei tue. Kyllä Nurmijärvelle voisi sijoittaa sen asukasmäärän, jota kunta sinne kaavailee, mutta miksi se hajasijoitetaan kymmeneen “kasvukeskukseen”. Näin taataan, ettei yhdelläkään niistä ole kelvollista lähikauppaa eikä joukkoliikennettä ole järjestettävissä edes teoriassa.

Miksi yksityinen grynderi tekee huonosti suunniteltuja alueita? Sitä minäkin ihmettelen. Tämä uusi omakotiboomi on niin nuori, etteivät markkinat ople oikein vielä oppineet, eivätkä ostajat osaa vaatia. Ennustan, että markkinat kyllä oppivat. Joiltakin noista alueista tulee saamaan asuntoja varsin edullisesti.

Kommentit

10 Vastausta artikkeliin “Maalle muuttajien syyllistämisestä”

  1. Sinivihreä kirjoitti 6.8.2008 kello 10:11

    Osmo Soininvaara:

    “… vaan siitä, ettei sillä ole varaa niihin investointeihin, joita kunnan kasvu edellyttää. Vantaan entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala kertoi minulle suullisesti, että hän määräsi virkamiehet huolehtimaan siitä, ettei kaupungin asukasluku kasva nopeammin kuin 1,5 prosenttia vuodessa.

    Asteikon toisessa päässä on se, että kehyskunnat taas tarvitsevat uusia veronmaksajia oman kunnallistaloutensa pönkittämiseksi.”

    Sinivihreä:

    Edellä oleva kohta oli mielenkiintoinen. Tulkitsin sen niin, että mainitun virkamiehen mielestä Vantaalla ei ole varaa niihin uusiin asukkaisiin, joita ilman kehyskunnilla ei ole varaa olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. jouni lundqvist kirjoitti 6.8.2008 kello 10:29

    Ode: Asteikon toisessa päässä on se, että kehyskunnat taas tarvitsevat uusia veronmaksajia oman kunnallistaloutensa pönkittämiseksi. Tämä kunnallistaloudellinen hölmöys on ratkaistava ensimmäiseksi.

    Jouni: Niin pitäisi ratkaista, mutta tämä ongelma taitaa koskea lähes kaikkia Suomen kuntia, myös Helsinkiä. Eduskunta on mätkinyt kunnille tehtäviä, joista kaikista on kuntien vaikea selvitä. Tämä on eräs syy siihen, miksi kunnat joutuvat kilpailemaan asukkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.8.2008 kello 11:21

    Minuakin vähän ihmetytti noiden kehyskuntien (tämä puheenvuoro tuli jostain Inkoon kaltaisesta kunnasta Uudenmaanliiton valtuuston kokouksessa) Selityksiä on useita:

    1) Kunnat laskevat väärin. Tässä ei olisi mitään yllättävää.
    2) Kunnat pelkäävät ikäjakauman vanhentumista ja tästä seuraavia vaikeuksia. Sekin on väärin laskettu,sillä valtio korvaa vanhusvoittoisen väestön hyvin avokätisesti. Kunnat eivät yleensä osaa laskea valtionosuuksia, ja siinä ei ole mitään ihmeellistä. Yrittäkää itse!
    3) Kunnat eivät joudu tekemään palveluinvestointeja, koska tavoittelevat asukkaita, jotka eivät käytä palveluja tai palvelut ovat jo olemassa, jolloin kunnat laskevat ihan oikein.

    Helsingin kunnallistalous ei kaipaa uusia asukkaita. Parhaiten kaupunki menestyisi, kun lopettaisi kaiken uudisrakentamisen ja käyttäisi ne rahat nykyisten asukkaiden elinolojen parantamiseen. Kunnan vuokratalot myytäisiin sitä mukaa kun ne vapautuvat säännöstelystä. Surkeimmat purettaisiin ja korvattaisiin puistoilla. Hitas-järjestelmä purettaisiin. Sitten vain odottelisi, kun asuntojen kohonnut hinta valikoi köyhät naapurikuntiin ja rikkaat Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Artturi Björk kirjoitti 6.8.2008 kello 11:35

    Osmo: Jeps nyt kuullostaa paremmalta! Niin kauan, kun kunnat joutuu itse rakentamaan sen infran niin kilpailu ei toimi kunnolla. Kuitenkin se infra on rakennettava myös sinne Nurmijärvelle. Miksi se rasittaa Vantaata mukamas liikaa, mutta on mahdollista Nurmijärvellä? Voiko tämä johtua siitä, että Nurmijärvi hoitaa hommansa paremmin kuin Vantaa? Mukana on varmasti osa Nurmijärven vapaamatkustamisesta saamaa etua.
    Noista suurisuuntaisista maapoliittisista toimista vielä sen verran, että jos nämä suuremmat yksiköt on oikeasti tehokkaampia, niin markkinathan ohjaavat sitten rakentamaan niitä ihan ilman mitään suurisuuntaista visiota. Miksi tätä pitäisit jotenkin johtaa ylhäältä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 6.8.2008 kello 11:53

    Yksi vaihtoehto lisää sille miksi Vantaa ei halua asukkaita ja Nurmijärvi haluaa:

    4) Haja-asutus on kunnalle perustamiskustannuksiltaan halvempaa. Jos talo on keskellä metsää ei tarvitse vetää viemäreitä. Kun säätää asuinalueen tarpeeksi pieneksi ei tarvitse rakentaa koulua, terveyskeskusta, jne. (Sipoo yritti tätä Landbon kanssa, mutta alueesta tuli vahingossa liian suuri.) Jos joukkoliikenteen järjestäminen on käytännössä mahdotonta, niin ei se juuri mitään maksakaan. Tästä on lämpäreet tehty.

    Pitkässä juoksussa tosin saattaa tulla kunnallekin kalliiksi, koulukyydit, kotihoito, jne. Mitään kokonaistaloudellista järkeä tässä ei toki ole.

    Ratkaisuna se ei ole aivan ongelmaton, mutta jos kunnalla olisi velvoite taata hyvä joukkoliikennepalvelu asukkailleen, niin suurin osa näistä ongelmista ratkeaisi. Lisäksi aiheuttaja maksaa logiikalla, liikenteessä pitäisi periaatteessa verottaa kauppoja, palveluita ja työpaikkoja, jotka sijoittumisellaan aiheuttavat liikennetarpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. jouni lundqvist kirjoitti 6.8.2008 kello 14:44

    Ode: Helsingin kunnallistalous ei kaipaa uusia asukkaita. Parhaiten kaupunki menestyisi, kun lopettaisi kaiken uudisrakentamisen ja käyttäisi ne rahat nykyisten asukkaiden elinolojen parantamiseen.

    Jouni: Jos näin on, niin Sipoosta hankittava maapalsta ei vaikuta järkevältä jutulta. Vai mikä siinä oli motiivina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Artturi Björk kirjoitti 6.8.2008 kello 15:58

    Miksi kaikista aina tuntuu, että sääntöjä pitää lisätä! Ekana tpyyluoma varmasti ihan ansiokkaasti järkeilee, että kunnan velvollisuus rakentaa infra tehokkaasti rakennetuille alueille rohkaisee rakentamaan väljemmin. Ratkaisuksi sitten ehdotetaan, että jos vielä vähän lisää velvoitetaan järjestämään infraa, niin sitten ehkä saadaan tiiviitä alueita. Eikö olisi huomattavasti parempi, yksinkertaisempi ja halvempi idea lopettaa tämä kunnan velvollisuus rakentaa se infra, niin että kannustin rakentaa haja-asutusalueita poistuu.

    Tuohon Osmon 3) kohtaan, että eikös niitä samoja ihmisiä nyt olla houkuttelemassa niin Vantaan omakotitaloihin kuin Nurmijärvellekin? Tietty voi olla, että Nurmijärvellä on vanhoja kyläkouluja tyhjillään ja näihin yritetään saada täytettä, mikä tietysti onkin järkevää ennemin kuin rakentaa uusia kouluja Vantaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tiedemies kirjoitti 7.8.2008 kello 10:32

    Olen tietyllä tasolla Björkin kanssa samaa mieltä. Rajoitusten ja sääntöjen lisääminen tuskin auttaa mitään ja me suomalaiset tyypillisesti haluamme aina vain lisätä kontrollia, mutta joskus kontrollia voi myös vähentää. Ja joskus sääntöjä voi muuttaa niin, että osa vanhoista rajoituksista poistetaan kun uusia tuodaan tilalle.

    Tässä asiassa tosiaankin voi olla niin, että jos kunnalta otetaan pois velvollisuuksia tiettyjen (uusien) palveluiden tarjoamiseen, niin houkutus muuttaa pikkukuntaan, jossa näitä palveluita ei ole, vähenee merkittävästi. Nykyisellään ihmiset voivat luottaa siihen, että kävi miten kävi, kunnan pitää tarjota päivähoidot jne ainakin lopulta.

    Kuntapäättäjät voi katsoa pitkällä tähtäimellä tämän kannattavaksi – eli siis huokuttelevat lisää asukkaita siitä huolimatta, että joutuvat maksamaan infraa – mutta joskus se, että ei pakoteta pitkän tähtäimen ajatteluun, voi olla myös hyväksi. Jos ihmiset eivät voi luottaa siihen, että kunnan on pakko lisätä palveluita, he ehkä muuttavat sinne, missä palvelut varmemmin ovat. Jos kunnilla olisi lupa edes vähän kilpailla tässä suhteessa, se voisi olla hyödyksikin; en usko, että pienestä vapauttamisesta välittömästi seuraisi mikään “race to the bottom”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. turkkalo kirjoitti 7.8.2008 kello 18:35

    Asuminen ja rakentaminen ovat kaksi eri asiaa. Uusia asuntoja pitäisi rakentaa vain parhaisiin paikkoihin, mutta näitä odotellessakin Suomessa on riittävästi asuntoja.

    Valtio tai mikä tahansa kunta voi halutessaan kieltää uusien asuntojen rakentamisen syrjäisille paikoille. Se olisi erittäin kivutonta ja tehokasta ympäristö- ja energiapolitiikkaa. Ja vaikka samanaikaisesti kaupunkirakentaminen olisi hidasta, kukaan ei silti joutuisi taivasalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. T.Sipilä kirjoitti 8.8.2008 kello 8:31

    Tuo Turkkalon esiin nostama tieto jo olemassa olevien asuntojen määrän riittävyydestä on olennainen asia. En tiedä tarkkaan, kuinka monta asuinkelpoista mutta asumatonta asuntoa Suomessa tällä hetkellä on, mutta määrä lienee suuri: vähintään kymmeniä tuhansia, mutta ehkä jopa 100 000 – 200 000.
    Piskuisessa, reilun tuhannen asukkaan, Kuhmalahden kunnassa Pirkanmaalla kartoitettiin tilannetta muutama vuosi sitten. Kunnasta löytyi kättelyssä yli 80 sellaista taloa ja myöhemmin vielä muutama lisää. Kuhmalahden kaltaista muuttotappiomaaseutua on suuri osa Suomesta eli tilanne on hyvin yleinen.
    Maalle asumaan himoitsevien kannattaisi ehdottomasti inventoida tuo asuntokanta ennen kuin ryhtyy uutta rakentamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus