En ymmärrä. Ylläolevat kymmenet kommentit kuvaavat juuri tuota markkinamekanismia, jolla sijoittamasi pääoma nostaa ruuan hintaa.

Hyvin lyhyt ja yksinkertaistettu rautalanka. Olet lyönyt vetoa siitä, että ruuan hinta nousee. Tämä on lisännyt ruokajohdannaisten kysyntää, ja siten nostanut näiden ruokajohdannaisten hintoja. Kun tuottajat näkevät johdannaisten hintojen nousevan, niin tuottajat nostavat myös oman tuotantonsa hintaa. Tämän prosessin detaljeista on taitettu peistä yllä riittävästi.

Se taas on paljon vaikeampi kysymys, edistääkö ruuan hinnan nousu kokonaisudessaan nälkää. Köyhät maanviljelijät tulevat paremmin toimeen jos ruuan hinta on korkeampi.

Suosittele: 0

Lähettelin vähän aikaa sitten moderaattorille ehdotuksen että voisiko kirjoituspäiväyksen viereen pistää viimeisen kommentin päiväyksen (tai jopa ‘sort by modified’ option) mutta eipä tuo ehdotus saanut vastakaikua.

Mielelläni olisin kuullut mielipiteen siitä, mikä on se markkinamekanismi, jolla “ruokakoriin” sijottamani raha edistää nälkää.

Tuo Sonera kommentti on on silllä tavalla hauska ja osuva, että olen yksi niistä joka osti soneraa 60 mk:lla ja se taisi myyntihetkellä olla jotain vähän alle 10 mk:n tienoilla…

Suosittele: 0

Krugman argumentoi, että markkinahinta ei voi olla flow-kysynnän ja tarjonnan tasapainoa korkeampi ilman, että varastot kasvavat. Ja Krugman näin olettaa, että flow-tasapaino olisi markkinahinta ilman spekulatiivisiä odotuksia.

Nyt, ymmärtääkseni sekä öljyn kysyntä että tarjonta ovat suhteellisen jäykkiä, joten flow-tasapainohinnan pitäisi olla erittäin volatiili. Jos lähdetään teoretisoimaan, että kaikki varastointi auton tankista alkaen on varastointia tämän torian mielessä, niin pitäisi olla helppo nähdä tilanne, jossa öljyn hinta on nolla, kun pumppaus hetkellisesti ylittää kulutuksen, ja taas hetken päästä erittäin korkea (kuinka korkea öljyn hinnan pitää olla, että et lämmitä taloasi talvella?)

Siis varastojen muutokset ovat oleellinen osa öljyn hinnan muodostusta, ja mielestäni ne pitää ottaa mukaan kun tarkastellaan öljyn hintaa ilman spekulaatiota.

Kun markkinahinnat ovat backwardationissa, niin öljyn varastoijat eivät pysty suojaamaan öljyään tulevaisuudessa paremmalla hinnalla ja lisäksi joutuvat maksamaan varastointikustannukset. Tässä tilanteessa varastointi on siis erityisen kallista, ja voisi olettaa, että markkinan ollessa backwardationissa öljyvarastot tyypillisesti pienenevät. Ensimmäisen löytämäni viitteen perusteella näin onkin:

http://www.thestreet.com/options/futuresshocktsc/10219629.html

Eli tyypillisesti markkinan ollessa backwardationissa, on flow-supplyn lisäksi olemassa ylimääräinen varasto-supply, joka laskee spot-hinnan flow-hinnan alapuolelle.

Eli kun mietitään voiko spekulatiivinen pääomka nostaa öljyn hintaa, perustaso ei mielestäni ole flow-tasapaino, vaan tasapaino, jossa tämä varastojen purku on mukana.

Tällöin se hinta, missä varastot eivät muutu, pitää olla ‘minun’ tasapainohintaani ylempänä. (Se missä tuo on, riippuu varastotarjontakäyrän muodosta)

Eli palaan alkuperäiseen väitteeseeni. Mielestäni ei voi sanoa onko viimeaikainen öljyn hintojen nousu fundamentteihin perustuvaa vai vain markkinoille tulleen uuden pääoman ansiota.

“Olisi mielenkiintoista kuulla valistunut mielipide siitä, josko pumppaamalla pääomaani ko. agrihyödykelainaan olisin omalta osaltani nostattanut ruoan hintaa ja aiheuttanut lisää nälkäkuolemia?”

Valistuneisuudesta en niin tiedä, mutta ylläolevan argumentaationi perusteella kyllä.

” Vai olisiko tuo sijoittamani ’spekulatiivinen’ raha täysin irrallaan ruoan hinnasta, pelkkää voittoa minulle eikä keneltäkään pois?”

Kuulostaa kovasti ikiliikkujalta.

“Itse kun koin että tuossa voitto on melkein satavarma, kuinkahan ne arbitraasiehdot toimivat tässä tapuksessa.”

Eiköhän moni kokenut teknokuplan aikaan nokian ja soneran osakkeetkin “melkein satavarmaksi”.

Suosittele: 0

“Agrihyödykelainan kohde-etuutena on maissista, vehnästä, sokerista ja soijapavuista 25 % tasapainoin muodostettu kori. Nelivuotisen lainan tuotto perustuu hyödykkeistä muodostetun korin tuottoon. Maailman väkiluvun kasvaessa ja elintason noustessa proteiinipitoisen ruoan, erityisesti lihan, kysyntä kasvaa. Maataloushyödykkeet ovat tärkeimpiä lihakarjan rehun raaka-aineita, mikä lisää maataloushyödykkeiden kysyntää. Maataloushyödykkeitä käytetään myös biopolttoaineiden raaka-aineina.”

Olisi mielenkiintoista kuulla valistunut mielipide siitä, josko pumppaamalla pääomaani ko. agrihyödykelainaan olisin omalta osaltani nostattanut ruoan hintaa ja aiheuttanut lisää nälkäkuolemia? Vai olisiko tuo sijoittamani ‘spekulatiivinen’ raha täysin irrallaan ruoan hinnasta, pelkkää voittoa minulle eikä keneltäkään pois? Itse kun koin että tuossa voitto on melkein satavarma, kuinkahan ne arbitraasiehdot toimivat tässä tapuksessa.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Kiitos linkeistä. Nykytilanteessa ollaan trendin yläpuolella. Vaikea tehdä voittoja. Trendi ottanee hinnan kiinni (kun Irakin tuotanto pääsee vauhtiin) eikä niin että hinta laskee.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Raaka-aineiden ollessa kyseessä tuo osake-esimerkkisi mielestäni palautuu juurikin ed. viestini tilanteeseen, jossa arbiehdot rajoittavat, ettei contango voi olla suurempi kuin spot + korko + varastointikulut. Arbiehdot sitovat siis raaka-aineissakin fwd:n tämän päivän spottiin.

Tonni käteen: “Yksityissijoittajille pitäisi saada kätevämpiä tuotteita niin monet päääsisivät tekemään helppoa rahaa vähän niinkuin osakemarkkinoilla niiden aikaisemmassa vaiheessa.”

Eurooppalaista piensijoittajaa kyllä palvellaan – toisin kuin jenkeistä, täkäläisistä prsseistä löytyy raaka-aine- ja raaka-aineindeksirahastot spotille, shorttaukseen, 2*vivutukseen ja rollatulle 3 kk futuurille:

http://www.etfsecurities.com/en/welcome.asp

Tuo futuurituote saattaisi (jossain toisessa markkinatilanteessa) kiinnostaa itseänikin, mutta ainakaan oma meklarini (Nordnet) ei syystä tai toisesta tarjoa sähköistä kaupankäyntiä kuin spottituotteilla. (Pitäisi kuulemma käydä puhelinkauppaa… siis maksaa suurempia kaupankäyntikustannuksia.)

Ihan futuurikauppaakin voi toki halutessaan käydä:

https://fi.etrade.com/gl_text.asp?nav=2505

Suosittele: 0

Koska futuurimarkkinoilla sijoitetaan pääasiassa toisten rahoja eikä omia, sijoittajien on turvallisinta peesata konsensusta niin ketään ei päästä syyttämään mistään. Yksityissijoittajille pitäisi saada kätevämpiä tuotteita niin monet päääsisivät tekemään helppoa rahaa vähän niinkuin osakemarkkinoilla niiden aikaisemmassa vaiheessa. Samalla tietenkin futuurien arvo estimaattina paranisi.

Suosittele: 0

Tiedemies: Vaihdetaan hetkeksi osakemarkkinoille. Käytännössä kaikki, jotka osakkeita omistavat, odottavat osakkeiden arvon nousevan nopeammin kuin riskittömän sijoituksen. Ja ainakin toistaiseksi osakkeet ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet enemmän kuin riskitön sijoitus. Eikö? Nyt, jos osakefutuuri olisi harhaton estimaatti osakkeen hinnan tulevalle kehitykselle, niin silloin osakefutuurin hinnan pitäisi olla korkeammalla tämän päivän spottiin verrattuna kuin mikä on riskittömän tuotto. Siis osakkeen hinta tänään 100, vuoden korko 5, niin harhattoman futuurin pitäisi olla ehkä noin 109. Eikö? Tämä ei vain ole mahdollista. Arbitraasi pakottaa futuurin 105:een, eli harhaiseksi. (Olisi helppoa lainata 100, ostaa se osake, myydä futuuri 109, vuoden päästä toimittaa osake 109 ja maksaa velka 105, eli tehdä riskitöntä voittoa 4.)

VHemmila: Taisin viitata väitteeseesi “Arbitraasiehdot varmistavat vain sen, että hyvin lyhyen ajan päästä erääntyvän futuurin hinta ei voi eriytyä fyysisillä markkinoilla määräytyvästä spot-hinnasta”

Edellisen osake-esimerkin perusteella arbitraasiehdot kytkevät myös pidemmät forward-hinnat _tämän_ päivän spot-hintaan.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että varastointikustannuksia ei pitäisi ottaa arbitraasiehdoissa huomioon. Olen väittänyt, että varastointikustannukset ovat pieniä verrattuna viimeisen kymmenen vuoden volatiliteettiin öljymarkkinoilla.

Suosittele: 0