Mikä nostaa öljyn hintaa?

Hesarin mukaan EU-min­is­ter­it ovat ymmäl­lään, mikä kum­ma nos­taa öljyn hin­taa, kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suhde vai spekulaatio.

Miten speku­laa­tio voisi nos­taa öljyn hin­taa? Eikö speku­lan­tin ole tärkein­tä osa­ta arva­ta tule­va hin­ta?  Jos he nos­taisi­vat hin­nan todel­lista korkeam­mak­si, hehän siinä häväi­sivät! Hyödyk­keel­lä, jon­ka varas­toin­ti on kallista, speku­loin­ti on aika han­kalaa. Kul­lan hin­nan osalta voi toki sanoa, että sen perus­teena on palk­ka speku­loin­ti, kos­ka kul­taa ei tarvi­ta juuri mihinkään ja sik­si sen hin­ta koos­t­uu itsen­sä toteut­tavista arvauksista.

Speku­loin­niksi tuskin voi kut­sua sitä, että öljyn tuot­ta­jat vähän rajoit­ta­vat sitä, kuin­ka nopeasti varas­ton­sa tyh­jen­tävät. Se, että tule­va niukku­us tart­tuu hin­taan jo nyt, on kai vain ter­vet­tä markkinataloutta.

46 vastausta artikkeliin “Mikä nostaa öljyn hintaa?”

  1. Ensin­näkin, niin kauan kuin öljyn johdan­nais­mar­rk­i­nat toimi­vat, öljyl­lä speku­loin­ti on help­poa, riip­pumat­ta varas­toin­nin kustannuksista. 

    Toisek­si, tun­nut tekevän kum­mallisen ole­tuk­sen, että speku­lan­tit eivät tek­isi virheitä arvioidessaan tule­vaa hin­taa. Maail­man­his­to­ria on pul­lol­laan speku­lati­ivisiä kuplia, Hol­lan­nin tulp­paan­i­ma­nia joskus 1600-luvul­la taitaa olla niitä ensim­mäisiä tun­netumpia, mut­ta tuskin oli se ensim­mäi­nen. Ja kyl­lä, mon­et niistä speku­loi­jista on hävin­nyt rahaa.

    Jos taas oikeasti ihmettelet, että mikä on se mekanis­mi, jol­la speku­loi­jat voivat nos­taa hyödyk­keen markki­nahin­taa, niin se on aika suoraviivainen:

    Olete­taan, että merkit­tävä määrä speku­lati­ivista pääo­maa halu­aa ostaa öljy­fu­tu­ure­ja. Kansan­talousti­eteen 101 ker­too, että tämä lisään­tyt­nyt kysyn­tä nos­taa futu­urien hin­to­ja. Arbi­traasiehdot taas väistämät­tä nos­ta­vat niin öljyn spot-hin­taa kuin muitakin futuureja.

  2. Se arbi­traasi toimii huonos­ti, kun öljyä ei voi oikein varas­toi­da. Jos voisi, kan­nat­taisi ostaa ben­saa tam­miku­us­sa ja myy­dä heinäku­us­sa, kos­ka tam­miku­un ja heinäku­un 2009 hin­nat ovat aivan erilaiset.

    Min­un on vaikea ymmärtää, miten speku­laa­tio voisi nos­taa eloku­us­sa toimitet­ta­van öljyn hin­taa muuten kuin, että öljyn tuot­ta­jat ymmärtäi­sivät, ettei sitä kan­na­ta nyt myy­dä hal­val­la, kun vuon­na 2020 siitä saa paljon parem­man hin­nan. Tämä mekanis­mi taas edel­lyt­täisi toimi­ak­seen, että tuotan­toa olisi vähen­net­ty. Öljyä kuitenkin tuote­taan enem­män kuin koskaan.

  3. Voi varas­toi­da, mut­ta se mak­saa. Tuo varas­toin­nin kus­tan­nus on se, joka rikkoo sen arbi­traasin osit­tain, mut­ta ei kokon­aan. Jos niiden futu­urien hin­ta (speku­lati­ivi­sista tai muista syistä) nousee, niin läh­es väistämät­tä myös spotin hin­ta kas­vaa. Hin­nan nousu ei mm. noiden varas­tokus­tan­nusten vuok­si vält­tämät­tä ole aivan yksi yhteen, mut­ta se ei tarkoi­ta, etteikö speku­lati­ivi­nen pääo­ma pysty puhal­ta­maan kuplaa hyödykemarkkinoille.

    Kun tiede­tään, että viimeisen vuo­den aikana rahoi­tuskri­isin seu­rauk­se­na val­ta­vat määrät pääo­maa on yrit­tänyt löytää uusia “tur­val­lisem­pia” sijoi­tusko­htei­ta, niin en uskaltaisi väit­tää, että viimeaikainen hyödykei­den hin­nan nousu olisi peräisin vain kysyn­nän ja tas­apain­on epä­suh­das­ta. Tietysti on mah­dol­lista, että näemme ensim­mäisiä oire­i­ta siitä, että kiinan, int­ian ja muiden kehit­tyvien maid­en kulu­tuskysyn­tä on alka­nut kas­va­maan vauhdil­la, mut­ta se, kumpi nyt sit­ten on kyseessä (vai kumpikin), selviää vas­ta joskus myöhem­min. Joka tapauk­ses­sa kuu­lostaa melkoiselta yhteen­sat­tumal­ta, että län­si­maid­en rahoi­tuskri­isi ja kehit­tyvien maid­en kysyn­nän nopea kasvu osu­vat juuri samaan aikaan.

  4. Niin… siis on aika usko­ma­ton­ta, että aina vaan puhutaan öljyn kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta ja uno­hde­taan se rahan kysyn­tä ja tar­jon­ta. Kun markki­noille koko ajan pumpataan likvideet­tiä (jota pankit eivät halua laina­ta huonoille velal­lisille) niin tietysti se näkyy hin­nois­sa. Sarkozyn puheet siitä, että EKP ei voi vaikut­taa öljyn hin­taan ja sen pitäisi sik­si pidät­tyä koron nos­toista on harhaan johtamista. Sarkozy halu­aa vaan tar­jo­ta lisää oop­i­u­mia markki­noille. Jos EKP rajoit­taa rahan saatavu­ut­ta sen arvo nousee. Öljys­tä kil­paile­mas­sa ei ole niin paljoa rahaa -> sen hin­ta laskee.

  5. Ymmärtääk­seni val­tioiden öljy­varas­tot ovat pienen­tyneet viimeis­ten vuosikym­menten aikana, eli varas­tois­sa öljyä ei ole. Ja yksi­tyis­si­joit­ta­jat tuskin kovin mon­taa miljoon­aa tyn­nyriä saa­vat varas­toitua. Muis­te­taan kuitenkin, että se päivä­tuotan­to on 80 miljoon­aa tyn­nyriä, joten tässä ei ihan takapi­ha riitä hamstraamiseen.

    Kyse nyt on vaan siitä, että öljylähtei­den vir­taus heikke­nee noin 4–6% vuodessa, joten sen ver­ran uusia lähteitä täy­ty­isi vuosit­tain saa­da käyt­töön, jot­ta tuotan­to pysy­isi edes entisel­lään. Ja sitä tah­ti­a­han löytöjä ei tehdä. Öljyä ei enää merkit­tävästi nopeam­min saa­da pumpat­tua, joten kysyn­nän yhä lisään­tyessä hin­ta nousee. Ja ympäri maail­maa on sit­ten ben­san ja sähkön jakelukatko­ja, kuten (ulko­mai­sis­sa) uuti­sis­sa on pitkin kesää uutisoitu.

  6. Tcrown on siinä oike­as­sa, että hin­ta voi nous­ta sil­lä, että kaik­ki usko­vat sen nou­se­van. Sil­loin hin­ta nousee, kos­ka kukaan ei myy alem­mal­la hinnalla. 

    Tämä usko­mus ei ole täysin kaikil­la, joten markki­nat liikku­vat koko ajan sen mukaan kuka uskoo hin­nan­nousu­un ja kuka ei. Futu­uri hoide­taan rahal­la, jos hin­ta poikkeaa sovi­tus­ta ja muis­taak­seni joku täl­lä selit­ti, että osa rahas­ta mak­se­taan jo etukä­teen jos hin­ta poikkeaa. Näi­nollen futu­u­rit ovat tavat­toman paljon lik­vidimpiä kuin itse öljy. (Vaik­ka öljy onkin nestemäistä ja paperi kiin­teää, hehheh)

    Se, että arbi­traasi ei täysin täy­ty — eli spot­ti ei ole sama kuin futu­urin nyk­yar­vo — johtuu siitä, että öljy­markki­noille tulee jatku­vasti uut­ta tietoa ja uusia epä­var­muustek­i­jöitä. Kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­var­muudet heilut­ta­vat lisäk­si hin­taa rajusti, kos­ka jous­tot ovat puolin ja toisin aika vähäisiä, jalostuska­p­a­siteetin rajal­lisu­u­den, poli­it­tis­ten riskien jne. vuoksi.

  7. On esitet­ty arvioi­ta, että nykyisessä öljyn hin­nas­sa näkyy vas­ta dol­lar­in heiken­tymi­nen. Niukku­us tulee näkymään hin­nas­sa vas­ta myöhemmin.

  8. Kyl­lähän tuo on aivan selvää mik­si hin­ta nousee, aasialaisil­la on rahaa ja öljyt­tömien kehi­tys­maid­en mah­dolli­nen kulu­tuk­sen lasku ei häviävän pienenä tun­nu mis­sään. Tuskin­pa tuo nyt todel­lisu­udessa ketään muu­ta kuin ehkä mei­dän mat­tia häm­mästyt­tää.. Voimme kuitenkin lohdu­tau­tua sil­lä että aasialais­ten CO2 päästöt ovat paljon hai­tat­tomampia kuin mei­dän, joten maail­ma sen­tään pelastuu!

  9. Tuo­ta, eikö öljyn varas­toin­ti ole läh­es ilmaista: jät­tää sen pump­paa­mat­ta ylös?

  10. Tiedemiehelle:
    Meil­lä on semant­ti­nen ero, ei asialli­nen. Tot­takai hin­to­jen nousu tapah­tuu markki­noil­la ja siinä mekanis­mis­sa speku­loi­jat ovat mukana. Hin­nat nou­se­vat, kos­ka kaik­ki )riit­tävän moni) odot­ta­vat öljyn ole­van tule­vaisu­udessa kalli­im­paa. Jos tämä ole­tus on ratio­naa­li­nen, kyse on eri asi­as­ta kuin siinä, että speku­loi­jat nos­ta­vat hin­taa keinotekois­es­ti, kuten väitetään tapah­tu­van sähkö­markki­noil­la. Jos spekukoi­ja on väärässä, hän menet­tää rahansa. 

    Tpyy­lu­o­ma­lle:
    Ain­oa todel­li­nen speku­loin­nin mah­dol­lisu­us on öljy­varan­to­jen omis­ta­jil­la. He voivat varas­toi­da öljyn sinne, mis­sä se on, eli maa­han, kuten tpyy­lu­o­ma sanoi. Mut­ta jos tästä olisi kyse, se näky­isi öljyn tuotan­non vähen­e­misenä. Ei ole vähentynyt.

    Edelleen olen sitä mieltä, että öljyn hin­nan­nousu on ratio­naal­ista ja speku­loi­jat tasoit­ta­vat markki­noi­ta eivätkä saa aikaan keinotekoista hinnannousua.

  11. Jos öljyn tuot­ta­jat speku­loi­vat, se ei vält­tämät­tä näy öljyn tuotan­non lasku­na. Yhtä hyvin se voi näkyä kasvun hidastumisena. 

    Sau­di-Ara­bia ainakin hidastelee tahal­laan. Irakin säälit­tävä tuotan­to voi sekin olla tarkoituk­sel­lis­es­ti vähäistä. Venäjä yrit­tää ottaa kaiken hyö­dyn irti korkeas­ta hin­nas­ta uusien investoin­tien kus­tan­nuk­sel­la. Uutis­ten mukaan sikäläistä, val­ti­ol­lis­tet­tua, tuotan­toa vaivaa myös tehot­to­muus (jota ei kan­na­ta kauheasti paran­nel­la nyky­isil­lä hin­noil­la). Sama vika on Venezue­lal­la ja muu­ta­mal­la muul­lakin. Iso­jen öljy-yhtiöi­den intres­seis­sä lie­nee myös hidastelu, jos eivät sit­ten pelkää putoa­vansa ener­gia­markki­noiden kelka­s­ta, mut­ta en kum­ma kyl­lä ole näh­nyt mitään ana­lyysiä niiden osu­ud­es­ta nykyiseen hin­taan. Tar­jon­ta­puolel­la pitää muis­taa myös, että siel­lä tääl­lä öljy alkaa käy­dä vähi­in, ainakin Pohjanmerellä. 

    Tar­jon­ta­puoli nimit­täin tulee väk­isin mieleen, kun tietää, että speku­laa­tio on vaikeaa ja nopeasti kehit­tyvien maid­en kysyn­tä ei ole lisään­tynyt siinä tahdis­sa kuin hin­ta on noussut.

    Öljyähän maail­mas­sa kai vielä riit­tää ainakin nyky­isil­lä hin­noil­la. Ettei kävisi taas samoin kuin use­asti aikaisem­minkin, että kymme­nen vuo­den päästä ollaan häm­mästyneitä, kun maail­man öljy­varat, joiden piti juuri koh­ta lop­pua, ovatkin kas­va­neet use­al­la kymmenel­lä pros­en­til­la. Ja vaik­ka niin ei kävisikään, nykyisel­lä öljyn hin­nal­la kan­nat­taa tuot­taa ener­giaa uusi­u­tuvil­la jo ilman hiiliveroakin.

  12. Osmo, Ilmeis­es­ti en nyt aivan ymmär­rä mitä tarkoi­tat speku­loin­nil­la tai “todel­lisel­la speku­loin­nil­la” ja “keinotekoisel­la hin­nan nousulla”? 

    Minä tarkoi­tan speku­lati­ivisel­la kau­pankäyn­nil­lä sitä, että osta­ja uskoo hin­nan nou­se­van, ostaa, eikä edes aio koskaan käyt­tää hyödyket­tä vaan myy­dä sen myöhem­min parem­mal­la hin­nal­la eteen­päin. Tai tiety­il­lä tuot­teil­la (“cash set­tled”) ei tarvitse vält­tämät­tä edes myy­dä, vaan voi vain odot­taa sopimuk­sen maturoitumista)

    Sinä ilmeis­es­ti puhut joko markki­navoiman (väärin)käytöstä, jos­sa suuri toim­i­ja voi monop­o­li­no­mais­es­ti vääristää markki­nahin­to­ja, tai toinen vai­h­toe­hto voisi olla, että implisi­it­tis­es­ti ole­tat, että speku­lati­ivi­nen sijoit­ta­ja joutuu myymään tuot­teen takaisin markki­noille, jol­loin hin­tavääristymä oikenee.

    Ensim­mäisessä tapauk­ses­sa ymmär­rän, mik­si et usko speku­lati­iviseen kuplaan. Se edel­lyt­täisi jonkun­laista toimi­vaa kartel­lia myyjäpuolel­la, eikä opec tai­da moi­seen pystyä.

    Toinen tapaus taas, ensin­näkään futu­ure­ja ei tarvitse myy­dä takaisin. Toisek­si mikään ei estä sitä, että seu­raavaan futu­uri­in on tul­lut entistä enem­män speku­lati­ivista pääo­maa. Olisiko­han se ollut Keynes, joka on aikanaan toden­nut suur­in­pi­irtein, että markki­nat voivat olla pidem­pään epära­tionaal­isia kuin sin­ul­la riit­tää rahaa. 

    Jos tarkoi­tat, että speku­loi­jat yleis­es­ti tasoit­ta­vat markki­noi­ta eivätkä saa aikaan keinotekoisia hin­nan­nousu­ja, niin suosit­te­len tutus­tu­maan vaik­ka teokseen 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Extraordinary_Popular_Delusions_and_the_Madness_of_Crowds

    Kir­ja on yli 150 vuot­ta van­ha, eivätkä nuo kuplat näytä vähen­tyneen alku­peräisen julka­isun jälkeen…

    Jos taas tarkoitit, että juuri tämä nykyi­nen öljy­markki­nan hin­nan­nousu on fun­damenetil­lä perusteltavis­sa ja ratio­naal­ista, niin kuten todet­tu, se selviää viimeistään vuosien kulut­tua. Itse en täl­lä het­kel­lä uskalla ottaa kovin vah­vasti kan­taa suun­taan jos toiseenkaan. Uskot­tavia argu­ment­te­jä on kumpaankin suuntaan.

  13. Ero on itseasi­as­sa usko­musten tasois­sa. Usko­mus hin­nan­nousus­ta on yksi asia. Speku­loin­ti­in liit­tyy usko­mus siitä, että muutkin usko­vat. Jos tämä toimii, niin speku­loin­ti toimii. Speku­lati­ivi­nen kupla syn­tyy, kun kaik­ki usko­vat että muut usko­vat, eikä ole oikein mitään muu­ta syytä uskoa hin­nan­nousu­un kuin se, että uskoo muiden uskovan. 

    Speku­loin­ti siis voi nos­taa öljyn hin­taa. Mut­ta kos­ka spot­ti ja futu­uri eivät voi vaeltaa kovin kauak­si toi­sis­taan, niin spot­ti ja sen kysyn­tä muo­dosta­vat “var­avent­ti­ilin” hin­noille. Tämä var­avent­ti­ili toimii, kos­ka öljyn varas­toimi­nen on ainakin vielä kallista, joten kukaan ei osta tankker­il­lista öljyä spekulointimielessä. 

    Eli oma johtopäätök­seni on, ettei speku­loin­ti voi nos­taa hin­taa kovin paljoa. Se voi sitä nos­taa vähän, kos­ka usko­mus hin­nan nousus­ta voi saa­da kulut­ta­jat, val­tiot jne. ham­straa­maan öljyä varas­toon; aje­taan täy­dem­mäl­lä tankil­la, pide­tään öljysäil­iöt täyn­nä, täytetään var­muus­varas­to­ja jne.

  14. Lyhyesti, en ole varsi­nais­es­ti eri mieltä siitä että hin­nan nousu on ratio­naal­ista, mut­ta kuitenkin: Eikö futu­uri ole käytän­nössä läh­teessä ole­van öljyn myyn­tiä? Lisäk­si, se että tuotan­to on kas­vanut ei todista ettei se olisi voin­ut kas­vaa enemmän.

    Mut­ta inflaa­tios­ta noin yleen­sä, FT:n Mar­tin Wolf sum­masi maail­mal­la käy­tyä talouskeskustelua (How imbal­ances led to cred­it crunch and infla­tion, http://www.ft.com/cms/s/0/c8c0cd8e-3c95-11dd-b958-0000779fd2ac.html), lainaan alla hie­man pitkästi mie­lenki­in­toista argu­ment­tia val­u­ut­tain­ter­ven­tioiden roolista.

    “…Many emerg­ing economies have inter­vened in cur­ren­cy mar­kets on a huge scale, prin­ci­pal­ly in order to keep export com­pet­i­tive­ness up and cur­rent account deficits down…

    “Inter­ven­tion­ist poli­cies aimed at sus­tain­ing export com­pet­i­tive­ness expand economies. The results nor­mal­ly include rapid ris­es in net exports, low inter­est rates, aimed at curb­ing the cap­i­tal inflow, and expan­sion in the mon­e­tary base, despite attempts at ster­il­i­sa­tion. The Chi­nese econ­o­my is over­heat­ing as a direct result of this trio of effects…

    “Today, the hap­less Fed­er­al Reserve is try­ing to re-expand demand in a post-bub­ble US econ­o­my. The prin­ci­pal impact of its mon­e­tary pol­i­cy comes, how­ev­er, via a weak­en­ing of the US dol­lar and an expan­sion of those over­heat­ing economies linked to it. To sim­pli­fy, Ben Bernanke is run­ning the mon­e­tary pol­i­cy of the People’s Bank of Chi­na. But the pol­i­cy appro­pri­ate to the US is wild­ly inap­pro­pri­ate for Chi­na and indeed almost all the oth­er coun­tries tied togeth­er in the infor­mal dol­lar zone or, as some econ­o­mists call it, “Bret­ton Woods II”…

    “The world as a whole can­not import infla­tion: if every cen­tral bank assumes that the rise in com­mod­i­ty prices is the prod­uct of poli­cies made else­where, gen­er­al over­heat­ing must be the result. Worse, if that feeds into expec­ta­tions the world will be depress­ing­ly sim­i­lar to the 1970s. We are not there. Pol­i­cy­mak­ers must ensure we nev­er do get there”

  15. toinen vai­h­toe­hto voisi olla, että implisi­it­tis­es­ti ole­tat, että speku­lati­ivi­nen sijoit­ta­ja joutuu myymään tuot­teen takaisin markki­noille, jol­loin hin­tavääristymä oikenee.

    Minä ole­tan näin ihan eksplisi­it­tis­es­ti. Kau­pankäyn­ti eloku­un öljy­er­il­lä lopete­taan 21.7. ja sil­loin se on saata­va myy­dyk­si öljynä jollekin. Jos hin­ta olisi väärä, osa öljys­tä uhkaisi jäädä myyjien käsi­in ja hin­taa pitäisi alen­taa tai alkaa vuokra­ta isoa varas­toa. Tähän asti speku­loi­jat ovat pikem­minkin aliarvioi­neet öljyn oikean markki­nahin­nan. Esimerkik­si ensi eläku­un öljyä myyti­in vuosi sit­ten 70 dol­lar­il­la. Hin­ta on nous­sut vas­ta kun totu­u­den het­ki on tul­lut lähemmäs.

    Se on var­maankin tot­ta, ettei öljyn tuot­ta­jil­la ole kiiret­tä lisätä tuotan­toa. Sen ymmär­rän hyvin. Vaik­ka maail­mas­ta öljyä saat­taa löy­tyä lisää, kul­lakin tuot­ta­ja­mal­la on ne öljy­varan­not, jot­ka sil­lä on, eikä kukaan nenään­sä pidem­mälle ajat­tel­e­va myy niitä muu­ta­mas­sa vuodessa loppuun.

  16. Jos itse omis­taisin maail­man öljys­tä suuren osan, en paljoa investoisi vaan yrit­täisin päin­vas­toin hillitä tuotan­toa (tai sen kasvua) ja pitää hin­nat mah­dol­lisim­man korkeina, varsinkin jos uuden öljyl­i­tran mar­gin­aa­likus­tan­nus pikem­min on nousus­sa kuin laskussa.

    Jos nimit­täin uskoisin, että fos­si­iliset polt­toaineet ovat auringonlaskun ala, ja sitähän ne ovat päästökau­pan takia eri­tyis­es­ti ja muutenkin. Puh­taam­mat ener­gialäh­teet ovat jo aloit­ta­neet markki­noiden val­tauk­sen ja vauhti vain kiihtyy.

    Jos muutkin isot öljyn­tuot­ta­jat laskeske­li­si­vat samoin, ei syn­ty­isi edes kil­pailua ja hin­nat senkun nousisivat. 

    Val­taisat voit­toni sijoit­taisin johonkin ihan muuhun kuin öljyn tuotan­toon. Ehkä ostelisin pankke­ja maail­mal­ta tai rak­en­taisin loma­parati­isia aavikolle … ja kas, sitähän ne öljy­maat muuten tekevätkin.

  17. Tiedemies: Ei sitä varas­toa tarvi­ta ääret­tömän paljoa, sitä tarvi­taan vain mar­gin­aali­in. Olete­taan, että öljyn tuotan­to ja kulu­tus on tänään tas­apain­os­sa, hin­ta on 100 ja määrä vaik­ka 1000. Varas­toka­p­a­siteet­tia on 10. Nyt futu­uri­markki­nat tar­joa­vat mah­dol­lisu­u­den suo­ja­ta myyn­ti kuukau­den päähän hin­taan 500. Täy­delli­nen kil­pailu, yksit­täi­nen ostaja/myyjä käy kaup­paa määräl­lä 1. Kukaan yksit­täi­nen osta­ja ei voi pakot­taa myyjää myymään alle 500:n. Lop­putu­lok­se­na hin­ta 500 eikä varas­toi­da yhtään. Ja syynä vain speku­lati­ivisen pääo­man nos­ta­ma futuurihinta.

    Osmo: Ei tarvitse myy­dä öljynä mihinkään, jos puhut futu­uri­markki­noista. Futu­uri­markki­na toimii fyy­sisen markki­nan “pääl­lä”, futu­urikau­pas­sa ei öljyä nähdäkään. Ja futu­urikau­pas­sa on ollut tasan yhtä mon­ta osta­jaa kuin myyjääkin, nämä vain lopuk­si keskenään siirtelevät raha­sum­mat öljyn hin­nan mukaan.

    Rauta­lankaa: Edel­lisen esimerkin mukaan “fun­da­men­taali” hin­ta on 100. Nyt joku (uut­ta speku­lati­ivistä pääo­maa) on uskonut, että kuukau­den päästä 500 on hyvä hin­ta mak­saa ja joku (epäilemät­tä joku joka ymmärtää fun­da­ment­tien päälle) että se on hyvä hin­ta saa­da öljys­tä ja tekevät futu­urisopimuk­sen. (Huo­maa, tuo on vedonlyön­tiä hin­nas­ta, ei toim­i­tus­sopimus). Eli edel­lisen esimerkin mukaan öljyn hin­ta on nous­sut 500:aan. Nyt tämä myyjä ja osta­ja voivat istua futu­urin­sa pääl­lä lop­pu­un saak­ka ilman että käyvät uud­estaan kaup­paa. Tietysti, jos näitä has­su­ja vedonlyöjiä ei enää ilmaan­nu, niin hin­ta pikkuhil­jaa aset­tuu takaisin fun­da­men­taalille satasen tasolle, jol­loin futu­urin osta­ja joutuu mak­samaan kirvelevän 400, mut­ta toden­näköisem­pää on, että ennen kuin kukaan ehtii tajua­maan fun­da­men­taaleista arvos­tuk­sista mitään, miljoona kär­pästä on ehtinyt paikalle ihmettelemään kuin­ka öljy on nous­sut viisinker­taisek­si ja toteaa, että täy­tyy sen vieläkin nous­ta, ja seu­raaval­la futu­uril­la käy­däänkin jo kaup­paa ton­nil­la. Ja fun­da­menteis­sä ei vieläkään mikään ole muuttunut.

  18. “Kansan­talousti­eteen 101 ker­too, että tämä lisään­tyt­nyt kysyn­tä nos­taa futu­urien hin­to­ja. Arbi­traasiehdot taas väistämät­tä nos­ta­vat niin öljyn spot-hin­taa kuin muitakin futuureja.”

    tcrown — yllä siteer­aa­mani väit­teesi ei pidä paikkaansa.

    Aja­tus, että futu­uri­markki­nat ohjaisi­vat spot-hin­taa on yhtä absur­di, kuin aja­tus siitä, että vedonlyön­tikäyt­täy­tymi­nen olisi ratkaissut jalka­pal­lon EM-kul­lan Espan­jalle. Raa­ka-aine­fu­tu­uri­markki­nat eivät ohjaa spot-kurssia, vaan suun­ta on toisin päin. Arbi­traasiehdot varmis­ta­vat vain sen, että hyvin lyhyen ajan päästä erään­tyvän futu­urin hin­ta ei voi eriy­tyä fyy­sisil­lä markki­noil­la määräy­tyvästä spot-hin­nas­ta, aivan kuten arbi­traasiehdot varmisti­vat sen, ettei liveve­donlyön­nis­sä Espan­jan voitolle saat­tanut saa­da sekun­tia ennen lop­pu­vi­hellystä yhtä suurem­paa kerrointa.

    Lisään­tyneet öljy­fu­tu­urien ostopaineet tarkoit­ta­vat sitä, että futu­urien aikarakenne muut­tuu nou­se­vak­si (http://en.wikipedia.org/wiki/Contango), ts. tule­vien toim­i­tusten hin­nat yli spot-hin­nan. Öljyn myyjät hyö­tyvät nou­sev­as­ta aikarak­en­teesta, sil­lä he pystyvät halutes­saan myymään tule­via toim­i­tuk­si­aan yli spotin. Vas­taavasti öljyn osta­jat häviävät, sil­lä he halutes­saan kiin­nit­tää osto­hin­nan tuleville toim­i­tuk­silleen, joutu­vat pulit­ta­maan niistä spot-hin­taa enemmän.

    Muutenkin koko keskustelu speku­loin­nin haitallisu­ud­es­ta on mielestäni raa­ka-ainei­den net­to-osta­ja­maid­en köm­pelösti naamioitua pro­tek­tion­is­tista pajatusta.

  19. VHem­mi­la on taval­laan oike­as­sa, ts. olisi, jos pelot hin­nan­nousus­ta tule­vaisu­udessa eivät vaikut­taisi kysyn­tään. Ja tcrown, minä juurikin mainitsin, että niitä varas­to­ja tarvi­taan aika vähän, että osta­jat voivat vaikut­taa hintaan. 

    Todel­lisu­us on näi­den ääripäi­den välis­sä. Ihmiset reagoi­vat vedonlyön­nin ker­roin­ten muut­tumiseen — so. futu­urien hin­taan — kas­vat­ta­mal­la varas­to­jaan. Jos spot­ti on halvem­pi kuin futu­uri, niin kysyn­tä lisään­tyy, tilataan isom­pia määriä, myy­dään vähem­män jne, kunnes ajan yli arbi­traasin tas­apaino ainakin osit­tain toteu­tuu. Con­tan­gos­sa siihen jää väli­in tämän varas­toin­nin kus­tan­nus­ta jne.

  20. Tämä taitaa olla ensim­mäi­nen ker­ta, kun olen kun­nol­la eri mieltäTiedemiehen kanssa. Tuo pelko hin­nan­nousus­ta voi aiheut­taa ham­straus­ta kuus­sa 1. Kuus­sa 2 on han­kalampi ham­stra­ta, jos edel­lisessä kuus­sa tuli jo ham­stran­neek­si, kos­ka varas­tot ovat täyn­nä. Tai jos hin­nan­nousun pelko saisi aikaan sen, että ostot ylit­täi­sivät öljyn käytön vaik­ka puolen vuo­den ajan, jos­sain vai­heessa tämän on lop­ut­ta­va. Speku­loin­ti voi nos­taa öljyn hin­taa muu­ta­mal­la eurol­la vähäk­si aikaa, mut­ta ei kaksinker­tais­taa sitä vuoksiksi.

  21. Talousasioista tietämät­tömänä en voi ymmärtää kah­ta asi­aa: 1) miten speku­loin­ti tulev­as­ta hin­nas­ta voi vaikut­taa tämän het­ken hin­taan, jos tavara läh­tee myyjän kädestä ja 2) mitä tekemistä dol­lar­in heikken­e­misel­lä on öljyn hin­taan eurois­sa, jos eurol­la saa kuitenkin enem­män dol­lare­i­ta kuin aikaisemmin.

  22. Oikeas­t­aan tässä on kyseessä pieni väärinkäsi­tys. Kysymys on jotakuinkin niin, että mis­sä määrin puh­das speku­laa­tio voi nos­taa spot­ti­hin­taa tänä päivänä. Oma arvauk­seni on koko ajan ollut, että ei paljoakaan, pait­si jois­sakin erikoisem­mis­sa tilanteissa. 

    Olen siis sekä Osmon, että parin muun kir­joit­ta­jan kanssa samaa mieltä siitä, että perus­ta­sol­la on kovin vähän ja kovin heikko­ja mekanis­me­ja, joiden kaut­ta speku­laa­tio — siis futu­urikaup­pa — pääsee vaikut­ta­maan spot­ti­hin­taan pitk­iä aiko­ja. Mis­sään nimessä mikään speku­laa­tio ei selitä sitä, että hin­ta on nous­sut nyt näin rajusti. 

    Mut­ta silti, on ole­mas­sa tilantei­ta, jois­sa voi tapah­tua ns. over­shoot­ing, eli kun hin­ta alkaa nous­ta, niin usko­mus sen nousus­ta johtaa ham­straamiseen. Monil­la mail­la on isohko­ja öljyn var­muus­varas­to­ja, jois­sa on vapaa­ta kap­a­siteet­tia. Näi­den toim­i­jat eivät toi­mi yksit­täis­inä täysin ratio­naalis­es­ti. Kun hin­ta alkaa nous­ta, niin oste­taan ensin vain vähän enem­män kuin tarvi­taan, var­muu­den vuok­si. Varas­to­ja kas­vate­taan aina seu­raavaa sat­sia ostet­taes­sa jos hin­ta näyt­tää edelleen ole­van nou­se­va. Tämä syn­nyt­tää nousu­un iner­ti­aa, eli aiem­pi nousu lisää kysyn­tää, jos ja kun nousu­un usko­taan edelleen. Näin ne kuplat syn­tyvät monis­sa tapauksissa. 

    Tämä on kuitenkin öljyn kohdal­la epä­to­den­näköistä, kos­ka futu­ure­ja on ihan viimeaikoi­hin asti myy­ty back­ward-hin­noil­la, eli spot­tiöljy on ollut hive­nen kalli­im­paa kuin futu­urin hinta. 

    Eli siis: Ne mekanis­mit, joi­ta tcrown kuvaa, ovat ole­mas­sa ja mah­dol­lisia, mut­ta uskon niiden ole­van melko­lail­la teo­reet­tisia. Edelleen, tämä on ratkaistavis­sa niin, että kat­so­taan, mitä varas­toille on tapah­tunut: jos ne ovat kas­va­neet hin­nan noustes­sa, niin speku­laa­tio on vaikuttanut.

  23. Tiedemies: Väi­tit, että speku­loin­ti voi nos­taa hin­to­ja vain vähän varas­toka­p­a­siteetin vähyy­den ja kalli­u­den vuok­si. Yritin osoit­taa, että varas­toka­p­a­siteetin määrä tai hin­ta ei vaiku­ta siihen, kuin­ka suuri kupla hyödyke­markki­noil­la voi syntyä.

    TPyy­lu­o­ma: Ver­tausku­vasi ontuu aika pahasti siinä, että jalka­pal­lo-ottelun maalit eivät ole kau­pat­ta­va hyödyke. Kyl­lä, eräät arbi­traasiehdot varmis­ta­vat sen, että lyhyen futu­urin ja spot-hin­nan ero kuroutuu umpeen. Se ei tarkoi­ta, etteikö olisi mui­ta arbi­traasiehto­ja, jot­ka sito­vat eri mit­taisia futu­ure­ja ja spot-hin­taa toisiinsa. 

    Yleis­es­ti ei voi sanoa, että futu­uri­markki­na ohjaisi spot-markki­naa sen enem­pää kuin spot-markki­na futu­uri­markki­naa. Kum­mankin markki­nan pitäisi reagoi­da samaan infor­maa­tioon samal­la taval­la, ja arbi­traasiehdot vain kytkevät hin­nat toisi­in­sa. Jos kuitenkin jostain syys­tä vain toiseen markki­naan syn­tyy hin­ta­painet­ta, on mielestäni perustel­tua sanoa, että täl­löin toinen markki­na seu­raa toista.

    Aja­tus siitä, että con­tan­go olisi jotenkin itsessään parem­pi myyjille kuin back­war­da­tion, kuu­lostaa hiukan kum­malliselta. Eikö yhtä hyvin voi ajatel­la, että myyjä kär­sii kun ei voi nyt myy­dä tuotan­toaan hin­nal­la, jon­ka voisi saa­da myöhemmin?

    Siis jos öljy­fu­tu­ure­ja tai for­warde­ja ale­taan myymään enem­män siitä syys­tä, että on tul­lut tieto, että uusi iso lähde alkaa tuot­ta­maan syksyl­lä, niin tämä tuskin vaikut­taa tämän kesän hin­taan mitenkään. Jollei täl­laisia uutisia ole, niin on toden­näköis­es­ti vaikea edes sanoa, mikä markki­na ohjaa mitäkin, kun arbi­traasiehto­jen mukaan kaik­ki rytisee alas.

    Osmo, yritin edel­lisessä osoit­taa mekanis­min, jol­la varas­toin­tikus­tan­nuk­set eivät ole niin merkit­tävä tek­i­jä kuin tun­nut kuvittelevan.

  24. hei olisko teil­lä mie­lenki­in­toa keskustel­la tuos­ta tpyy­lu­o­man linkistä, kun kaik­ki näyt­tää ole­van tääl­lä suun­nilleen yhtä mieltä siitä, että hin­nan kasvu johtuu kas­va­neesta öljyn kysyn­nästä ja ehkä speku­loin­nista, mut­ta kukaan ei keskustele rahan heiken­tyneestä kysyn­nästä ja sen määrän lisääntymisestä.

  25. ns – vas­tauk­se­na ensim­mäiseen kysymykseesi:

    Lähtöko­htais­es­ti speku­loin­ti tulev­as­ta hin­nas­ta ei vaiku­ta tämän het­ken hin­taan, kyse on vain vedonlyön­nistä koskien spot-hin­taa. Pääsään­töis­es­ti vaiku­tus­su­un­ta on päin­vas­tainen: reaal­i­markki­noiden ennakoitu hin­nanke­hi­tys vaikut­taa futuurihintoihin.

    Kuten Tiedemies ansiokkaasti täs­men­tää, tilanteessa, jos­sa öljy­fu­tu­urin hin­ta ylit­tää spot-hin­nan (con­tan­go) ja vielä niin paljon että se ylit­tää riskit­tömän koron sekä öljyn varas­toin­tikus­tan­nuk­set, ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us tehdä riskitön­tä tuot­toa osta­mal­la öljyä, varas­toimal­la se, ja myymäl­lä se futu­uri­hin­taan. Täl­löin öljyn reaa­li­nen kysyn­tä kas­vaa, tar­jon­ta supis­tuu ja spot nousee päät­täen futu­uri­markki­noil­la esi­in­tyneen anomaalisen suuren contangon.

    Futu­uri­markki­nat voivat siis poikkeusti­lanteessa syn­nyt­tää speku­lati­ivisen kuplan, mut­ta siitä ei täl­lä het­kel­lä suinkaan ole kyse. Öljy­fu­tu­u­rit eivät ole olleet con­tan­gos­sa, eikä todis­tei­ta öljyn ham­straamis­es­ta ole. Futu­uri­markki­nat eivät myöskään ole kovinkaan suuret reaal­i­markki­noiden volyymei­hin suh­teutet­tuna. Ohes­sa link­ki Paul Krug­manin selvitykseen:

    http://www.princeton.edu/~pkrugman/Speculation%20and%20Signatures.pdf

  26. Eli jos ymmär­rän keskustelun oikein, vaatii speku­loin­ti varas­toin­tia (öljyssä maa­han jät­tämistä), jot­ta sil­lä on merk­i­tys­tä tämän het­ken hin­taan. Alen­taako Kiina muuten ben­san hin­taa keinotekois­es­ti lisäten kysyn­tää, mikä taas osin selit­täisi korkean maail­man­markki­nahin­nan. Onhan ne olympialaiset…

  27. Käsitääk­seni Kiina ja var­masti ainakin Intia sub­ven­toi­vat val­tion tahol­ta merkit­tävästi öljy­po­h­jaisia polt­toainei­ta. Tämä tosi­aan nos­taa kysyn­tää aika taval­la ja sitä enem­män mitä enem­män siel­lä yleis­es­tiot­taen vauras­tu­taan. Hin­to­jen vapaut­ta­mi­nen ei ole poli­it­tis­es­ti help­poa, kos­ka tot­takai kaik­ki vas­tus­ta­vat sitä, että poli­itikot “nos­ta­vat hin­to­ja”, joten sub­ven­tioista luop­umi­nen on ainakin Inti­as­sa aika epä­to­den­näköistä. Kiinan toimia taas ei oikein pysty ennus­ta­maan, se kun ei ole demokratia.

    Björkille: Kyl­lähän rahan määrän muu­tok­set vaikut­ta­vat kaikki­in hin­toi­hin. Pitkäl­lä aikavälil­lä rahan määrä aiheut­taa ain­oas­taan inflaa­tio­ta, ei suh­teel­lis­ten hin­to­jen muut­tumista. Öljyn kohdal­la nimeno­maan suh­teelli­nen hin­ta on muut­tunut, joten pidän epä­to­den­näköisenä että hin­nan­nousun taustal­la oli­si­vat pääosin rahan määrästä riip­pu­vat tekijät.

    Toki keinotekoisen mata­la korko­ta­so houkut­telee investoimaan enem­män kuin olisi “järkevää”. Alhainen korko­ta­so saa aikaan sen, että investoin­ti­haluista rahaa on enem­män kuin kan­nat­tavia (reaalis­es­ti) investoin­te­ja. Täl­laises­sa tilanteessa syn­tyy investoin­tiko­hteisi­in speku­lati­ivisia kuplia, mut­ta öljyn kohdal­la speku­lati­ivi­nen kupla voi olla vain, kun hin­tarakenne on con­tan­go. Lisäk­si inflaa­tio-odotusten pitäisi näkyä futuurin/forwardin hin­nas­sa, kos­ka raha vai­h­taa omis­ta­jaa tule­vaisu­udessa. Kuka hul­lu suos­tu­isi myymään ensi vuon­na 100 eurol­la, jos odot­taisi inflaa­tion huitel­e­van 10 pros­entin tietävillä? 

    Liian löysä rahapoli­ti­ik­ka aiheut­ti nykyisen luot­tokri­isin ja siitä on kai aika lail­la yksimielisyys talousti­eteil­i­jöi­den paris­sa. Yksi seli­tys sille, mik­si inflaa­tio ei läht­enyt laukkaa­maan on, että Kiina ja muut nou­se­vat taloudet investoi­vat niin paljon ja niiden investoin­nit tuot­ti­vat niin hyvin, että ne imivät kaiken “löysän” rahan markkinoilta. 

    Ruoan ja öljyn hin­nan­nousu ei vaiku­ta mon­e­taariselta ilmiöltä täl­lä het­kel­lä, mut­ta on sil­lä sel­l­ainen kom­po­nent­ti epä­suo­rasti. Ainakin Kiinan mah­ta­va kasvu on muut­tanut ruokailu­tot­tumuk­sia siel­lä ja nos­tanut sitä kaut­ta ruoan hin­taa. Ja myös öljyn kulutusta.

  28. Har­voin­pa sitä pääsee ole­maan eri mieltä tuon luokan rock­täh­tien kanssa. Krug­man on piirtänyt öljyn kysyn­tä- ja tar­jon­takäyrän­sä melkoisen loiviksi. Min­un ymmär­ryk­seni on, että lyhyel­lä ja keskip­itkäl­lä tähtäimel­lä öljyn kulu­tuk­sen ja tuotan­non hin­ta­jous­to on hyvin pien­tä (Öljyn his­to­ri­alli­nen suuri volatili­teet­ti lie­nee osoi­tus tästä). Oma yksinker­tainen esimerkki­ni ylem­pänä olet­ti öljyn tuotan­non ja kulu­tuk­sen täysin jäykäk­si, ja näil­lä ole­tuk­sil­la pääsin Krug­manin kanssa täysin eri­laiseen tulok­seen, futu­uri­markki­nat voivat rak­en­taa kuplan ilman minkään­laista vaiku­tus­ta öljyvirtoihin.

    Lisäk­si, jos markki­noil­la on tietoa puolen vuo­den päästä olev­as­ta merkit­tävästä tuotan­non­lisäyk­ses­tä (tai kulu­tuk­sen pienen­e­mis­es­tä), niin edes jotenkin ratio­naal­is­ten markki­noiden pitäisi hin­noitel­la tämän päivän öljy kalli­im­mak­si kuin puolen vuo­den päästä. Vaik­ka se speku­lati­ivi­nen pääo­ma olisi puhal­tanut puolen vuo­den päässä ole­van öljyn isok­si kuplak­si. Ja täl­löin ei kan­na­ta varas­toi­da öljyä vaan myy­dä se heti pois ja pienetää reservejä.

    Pain­o­tan edelleen, että en väitä nyky­istä hin­nan­nousua speku­lati­ivisek­si. Väitän, että sitä ei voi tietää. Ja väitän, että varas­toin­tikus­tan­nuk­set eivät ole niin suuri ongel­ma, etteikö speku­loin­ti pysty­isi luo­maan saman­laisia kuplia öljy­markki­noille kuin IT-kupla, amerikan asun­toku­pla, hol­lan­nin tulp­paaniku­pla jne. 

    “reaal­i­markki­noiden ennakoitu hin­nanke­hi­tys vaikut­taa futuurihintoihin”

    Voit ajatel­la näin, että odotet­tu hin­nake­hi­tys vaikut­taa futu­uri­hin­toi­hin, ja arbi­traasiehdot vain rajoit­ta­vat futu­urien liikku­mista jollekin välille. Mielestäni on fik­sumpaa ajatel­la, että odotet­tu hin­nanke­hi­tys ei vaiku­ta futu­urei­hin lainkaan, vaan kaik­ki infor­maa­tio näkyy heti spo­tis­sa, ja futu­u­rit on arbi­traa­seil­la kytket­ty spot­ti­in. Tähän on sit­ten poikkeuk­sia kuten varas­toin­tikus­tamn­nuk­set, odotet­tavis­sa ole­vat rahtikus­tan­nusten muu­tok­set jne. Tätä ajat­telumallia käytetään kir­jal­lisu­udessa ja mielestäni se on läh­es­tulkoon edel­ly­tys johdan­nais­markki­noiden toimin­nan ymmärtämiselle.

  29. “Aja­tus siitä, että con­tan­go olisi jotenkin itsessään parem­pi myyjille kuin back­war­da­tion, kuu­lostaa hiukan kum­malliselta. Eikö yhtä hyvin voi ajatel­la, että myyjä kär­sii kun ei voi nyt myy­dä tuotan­toaan hin­nal­la, jon­ka voisi saa­da myöhemmin?”

    Teo­ri­as­sa olet oike­as­sa. Jos futu­uri­markki­nat oli­si­vat tehokkaat ja muo­dostaisi­vat mar­tin­gaalin, futu­urin hin­ta olisi aina harha­ton esti­maat­ti tulev­as­ta spo­tista. Täl­löin­hän futu­uri­hin­ta con­tan­gos­sakin vain ennakoisi spotin nousua, eikä con­tan­gon kut­sum­i­nen myyjän markki­noik­si olisi perustel­tua. Tätä ajanet takaa?

    Todel­lisu­us on kuitenkin toinen. Käytän­nössä pidem­pi­en futu­urien hin­nat eivät ole edes tyy­dyt­tävästi ennus­ta­neet tule­vaa spot-hin­taa (lyhyessä päässä ne toki kuroutu­vat spoti­in), vaan ne ovat esti­maat­teina olleet alaspäin harhaisia. Spot-kau­pan voidaan kai sanoa ole­van inflaa­tio­suo­jat­tua nol­la­summapeliä, jol­loin futu­uri­markki­noiden tulisi teo­ri­as­sa olla pitkässä juok­sus­sa keskimäärin lievässä con­tan­gos­sa. Todel­lisu­udessa futu­uri­markki­noil­la val­lit­see krooni­nen back­war­da­tion. Ilmiö on tun­net­tu vuosia, ja se on pitänyt kutin­sa myös viime vuodet; käytän­nössä koko viimeaikaisen rajun hin­nan­nousun ajan futu­uri­hin­nat ovat sitkeästi “ennus­ta­neet” spot-hin­to­jen laskua.

    Keynes, lanseer­ates­saan 30-luvun alus­sa koko ter­min “back­war­da­tion” perusteli ilmiön yleisyyt­tä raa­ka-ainei­den myyjien osta­jia suurem­mal­la tarpeel­la suo­ja­ta hin­tariskin­sä. Key­nesin mukaan futu­uri­markki­noil­la val­lit­see siis krooniset osta­jan markki­nat ja pula tuot­ta­jien hin­tariskiä vaku­ut­tavista speku­lanteista. Yksi seli­tys tälle voi ainakin näin omako­htais­es­ti järkeiltynä olla vaikka­pa se, että speku­lan­tille raa­ka-aine­fu­tu­uri on muun sijoi­tu­so­maisu­u­den tuot­to- ja riskisub­sti­tu­ut­ti, ja ratio­naa­li­nen riski­aver­si­ivi­nen sijoit­ta­ja vaatii sijoituk­seltaan odotusar­vois­es­ti posi­ti­ivista tuot­toa kom­pen­soimaan raa­ka-aine­hin­to­jen suh­teessa suur­ta volatili­teet­tiä. Mitään laa­jem­min hyväksyt­tyä teo­reet­tista seli­tys­tä nor­maalille back­war­da­tion­ille ei ymmärtääk­seni kuitenkaan ole.

  30. Pari pont­tia:

    1) Käsit­tääk­seni sel­l­aiset öljy-yhtiöt kuten Neste osta­vat pääosan raa­ka-aineestaan pitkil­lä toim­i­tus­sopimuk­sil­la, jois­sa hin­ta on sovit­tu jos ei kiin­teäk­si, ainakin “jäykäk­si”. Ne eivät siis mak­sa ainakaan tämän päivän spot-hin­taa. Suomeen ei tai­da mon­ta las­tia tul­la spot-hinnalla.

    2) Vierail­la öljyken­til­lä oper­oi­vat isot yhtiöt (BP, Roy­al Dutch
    Shell jne.) osta­vat öljyn­sä käsit­tääk­seni hal­li­tuk­sil­ta johonkin muuhun kuin spot-hintaan.

    3) Vähit­täish­in­ta näyt­tää kuitenkin seu­raa­van spot-hintaa.

    4) Tuol­la jo mainit­ti­inkin, että futu­urikau­pas­sa ei liiku vält­tämät­tä ras­van­palaa. Tiedustelin asi­aa joskus­muinoin Nes­teen asiantuntijalta. 

    Toisaal­ta se, jol­la on futu­uri kädessään, voi muut­taa sen ihan fyy­sisek­si öljyk­si. En tunne futu­urikaup­paa, mut­ta uskoak­seni niitä ei voi aset­taa enem­pää kuin voi öljyä toimit­taa (futu­uril­la sovi­t­ul­la hin­nal­la). Jos tätä futu­ureil­la han­kit­tua öljyä muute­taan uusis­sa-tuotan­to- tai hin­taolois­sa yhä use­am­min fyy­sisek­si, sen käsit­tääk­seni pitäisi vetää öljyä pois spot-markki­noil­ta. Olisiko tuos­sa lisää kuplan ainek­sia, en tiedä.

  31. “Lisäk­si inflaa­tio-odotusten pitäisi näkyä futuurin/forwardin hin­nas­sa, kos­ka raha vai­h­taa omis­ta­jaa tule­vaisu­udessa. Kuka hul­lu suos­tu­isi myymään ensi vuon­na 100 eurol­la, jos odot­taisi inflaa­tion huitel­e­van 10 pros­entin tietävillä? ”

    “Teo­ri­as­sa olet oike­as­sa. Jos futu­uri­markki­nat oli­si­vat tehokkaat ja muo­dostaisi­vat mar­tin­gaalin, futu­urin hin­ta olisi aina harha­ton esti­maat­ti tulev­as­ta spo­tista. Täl­löin­hän futu­uri­hin­ta con­tan­gos­sakin vain ennakoisi spotin nousua, eikä con­tan­gon kut­sum­i­nen myyjän markki­noik­si olisi perustel­tua. Tätä ajanet takaa?”

    Tiedemies ja VHemmila,

    Pääosin, useim­mil­la markki­noil­la, futu­uri­hin­nat eivät ole, eivätäkä edes yritä olla minkään­lainen esti­maat­ti tulev­as­ta hin­take­hi­tyk­ses­tä yhtään sen enem­pää kuin spot-hin­takaan. Futu­uri­hin­toi­hin ei vaiku­ta sen enem­pää inflaa­tio-odotuk­set kuin odotuk­set spotin nousus­ta. Futu­uri­hin­nat on linkat­tu spot­ti­in vain korko­ta­sol­la. Tämä on siis teo­ria. Tästä voidaan poike­ta vain kun varastointi/lainaaminen on han­kalaa ja sil­loinkin useim­miten poikkea­mat ovat suh­teel­lisen vähäisiä. Merkit­tävin poikkeus on sähkö­markki­na, sähkön varas­toin­ti on poikkeuk­sel­lisen hankalaa.

    Jos futu­u­rit yrit­täi­sivät ennakoi­da tule­via hin­ta­muu­tok­sia, niin pitäisi olla jotenkin mah­dol­lista, että vain vuosi pari sit­ten öljyn spot-hin­ta olisi ollut 60–70 USD ja se vuo­den parin futu­uri olisi ollut samaan aikaan 140. Tuo ei vain ole mah­dol­lista, eikä sitä ole tapah­tunut. Täl­lä het­kel­lä koko brentin kahdek­san vuo­den futu­urikäyrä näyt­tää ole­van 4–5 dol­lar­in sisäl­lä, eli öljy­markki­noil­lakin poikkea­mat arbi­traasiehdoista ovat vain pieni osa hin­nan volatili­teetista. (Viimeisessä kahdek­sas­sa vuodessa öljyn hin­ta taitaa olla lähem­mäs kymmenkertaistunut)

    Siis futu­uri voi olla mar­tin­gaali (ainakin äkkiä ajatel­tuna) vain jos allaol­e­va spot on martingaali.

  32. Kenen tahansa, jol­la on val­lit­se­vaa futu­uri­hin­taa tarkem­pi näke­mys hyödyk­keen hin­nas­ta kan­nat­taa sijoit­taa futu­uri­markki­noille. Mitä lik­vidim­mät futu­uri­markki­nat, sen tarkem­man esti­maatin ne anta­vat tulev­as­ta hintakehityksestä. 

    Oper­ati­iviselle toim­i­jalle ne eivät pelkästään ennus­ta tule­vaa hin­take­hi­tys­tä vaan varmis­ta­vat sen. Ts. val­lit­se­va futu­uri­hin­ta on alan toim­i­joiden kon­sen­sus­näke­mys tulev­as­ta hin­nas­ta ja kuten kon­sen­sus­näke­myk­set yleen­sä, ne ovat tarkimpia tar­jol­la ole­via näke­myk­siä alaa tarkem­min tun­tem­at­tomille. Alal­la oper­oivien toki kan­nat­taa vaikut­taa kon­sen­sus­näke­myk­sen suun­taan, jos koke­vat, että oma näke­mys on parem­pi ja näin kon­sen­sus­näke­mys kehit­tyy edelleen.

  33. Tcrown: En nyt ihan ymmär­rä. Pari vuot­ta sit­ten spot oli 60–70 USD ja minä, ja moni muukin maal­liko “ymmär­si” täysin hyvin, että hin­ta on parin vuo­den päästä vähin­tään satasen. Kuitenkin esimerkik­si IMF:n ana­lyytikot väit­tivät kirkkain silmin, että futu­uri­markki­nat ennus­ta­vat hin­nan laskua, joten pitkän aikavälin reaal­i­hin­ta (jän­teel­lä, muis­taak­seni 15–20 vuot­ta) aset­tuisi, jos en väärin muista, 30–50 USD:hen. Nau­roin tälle ennus­teelle sil­loin ja nau­ran sille nyt.

    Mut­ta: Jos tarpeek­si mon­ta ennus­ta­jaa ennus­taa kukin eri lukua, joku on väistämät­tä oike­as­sa. Ei min­un IMF:n ammat­ti­laisia lähem­mäs osunut veikkauk­seni toden­näköis­es­ti johdu siitä, että olisin ollut fik­sumpi tai edes parem­min infor­moitu; min­ul­la kävi vain tuuri. Valitettvasti min­ul­la ei ollut rahaa sijoit­taa — tuot­to olisi ollut mahtava. 

    Futu­urin pitäisi olla esti­maat­ti — jos koh­ta, VHem­mi­lan jut­tu vaku­ut­ti min­ut, että joskus hyvinkin harhainen — tulev­as­ta spo­tista jo pelkästään arbi­traasin takia.

  34. “Mielestäni on fik­sumpaa ajatel­la, että odotet­tu hin­nanke­hi­tys ei vaiku­ta futu­urei­hin lainkaan, vaan kaik­ki infor­maa­tio näkyy heti spo­tis­sa, ja futu­u­rit on arbi­traa­seil­la kytket­ty spot­ti­in. Tähän on sit­ten poikkeuk­sia kuten varas­toin­tikus­tamn­nuk­set, odotet­tavis­sa ole­vat rahtikus­tan­nusten muu­tok­set jne. Tätä ajat­telumallia käytetään kir­jal­lisu­udessa ja mielestäni se on läh­es­tulkoon edel­ly­tys johdan­nais­markki­noiden toimin­nan ymmärtämiselle.

    - —

    Futu­uri­hin­toi­hin ei vaiku­ta sen enem­pää inflaa­tio-odotuk­set kuin odotuk­set spotin nousus­ta. Futu­uri­hin­nat on linkat­tu spot­ti­in vain korko­ta­sol­la. Tämä on siis teo­ria. Tästä voidaan poike­ta vain kun varastointi/lainaaminen on han­kalaa ja sil­loinkin useim­miten poikkea­mat ovat suh­teel­lisen vähäisiä. Merkit­tävin poikkeus on sähkö­markki­na, sähkön varas­toin­ti on poikkeuk­sel­lisen hankalaa.”

    tcrown — Kos­ka spot-kaup­paa käy­dään fyy­sisil­lä toim­i­tuk­sil­la, varas­toin­tikus­tan­nuk­set on aina otet­ta­va arbi­traasiehdois­sa huomioon. Sil­lä ei ole väliä, mikä on lasken­nalli­nen arbimah­dol­lisu­us, jos sitä mah­dol­lisu­ut­ta ei ihan oikeasti myös hyö­dyn­net­tä. Futu­uri­markki­noil­lakin syn­tyneen speku­lati­ivisen kuplan on viime kädessä näyt­tävä fyy­sisen raa­ka-aineen speku­lati­ivise­na varas­toimise­na tai viiveinä tuotan­nos­sa. (Sähkö­markki­noista puhut­taes­sa veden pin­nan on nous­ta­va vesivoimaloiden pato­jen takana.) Futu­uri­ar­bi­traasin mah­dol­lisu­us vain takaa tämän fyy­sisel­lä hyödyk­keel­lä tapah­tu­van speku­loin­nin kannattavuuden. 

    Nuo arbi­traasiehdot joi­hin viit­taat, on muutenkin mielestäni täs­mäl­lis­es­ti määritel­ty aikaisem­mas­sa keskustelus­sa. Futu­uri­markki­noiden on olta­va con­tan­gos­sa niin voimakkaasti, että for­wardin ja spotin ero­tus kom­pen­soi varas­toin­tikus­tan­nuk­set ja riskit­tömän koron. Speku­lati­ivisen kuplan edel­ly­tys on juurikin tuo futu­uri­markki­noil­la harv­inainen con­tan­go. Tähän Tiedemies viit­taa puhues­saan “heikoista mekanis­meista”. Jos mielestäsi öljyn spotin ja for­wardin välil­lä on mui­ta voimakkaampia arbi­traasiehto­ja, voisitko hie­man valaista täs­mäl­lisem­min mekanis­me­ja niiden taustalla? 

    “Min­un ymmär­ryk­seni on, että lyhyel­lä ja keskip­itkäl­lä tähtäimel­lä öljyn kulu­tuk­sen ja tuotan­non hin­ta­jous­to on hyvin pien­tä (Öljyn his­to­ri­alli­nen suuri volatili­teet­ti lie­nee osoi­tus tästä). Oma yksinker­tainen esimerkki­ni ylem­pänä olet­ti öljyn tuotan­non ja kulu­tuk­sen täysin jäykäk­si, ja näil­lä ole­tuk­sil­la pääsin Krug­manin kanssa täysin eri­laiseen tulok­seen, futu­uri­markki­nat voivat rak­en­taa kuplan ilman minkään­laista vaiku­tus­ta öljyvirtoihin.”

    Tämä on muuten hyvä point­ti, joka tuo keskustelu­un uuden näkökul­man. Intu­iti­ivis­es­ti öljyn hin­nan nousu saa ainakin kysyn­nästä aikaisem­paa jous­ta­mat­tomam­paa. Täl­löin futu­uri­markki­noil­la syn­tyvä kupla välit­ty­isi kyl­lä aiem­paa voimakkaam­min spot-hin­toin. Mitä jous­ta­mat­tomam­paa öljyn kysyn­tä on, sitä pienem­pi määrä viivästet­tyä tuotan­toa riit­tää nos­ta­maan spot-hin­taa. Markki­noiden koko­erol­la, johon itse aikaisem­min viit­tasin, ei olekaan entisen kaltaista väliä. Vaikkei speku­lati­ivis­es­ta kuplas­ta olekaan todis­tei­ta, sel­l­aisen ris­ki on kohol­laan johtuen kysyn­nän jous­ta­mat­to­muud­es­ta ja negati­ivis­es­ta USD-reaalikorkotasosta.

  35. Tämä on jo seman­ti­ikkaa, mut­ta: Käsi­tys tulev­as­ta hin­nas­ta vaikut­taa kyl­lä futu­uri­in, mut­ta sitä kaut­ta, että spot­ti nousee (korko huomioon ottaen) ja sitä kaut­ta futuuri.

  36. Ensin, pyörit­telin tuos­sa jonkun aikaa kynää ja pape­ria ja tutus­tu­in hiukan tarkem­min krug­manin kir­joituk­si­in aiheesta, ja ainakin täl­lä het­kel­lä näyt­tää siltä, että tosi­aan se con­tan­go on edel­ly­tys speku­lati­ivis­ten odotusten vaiku­tuk­seen spot­ti­in. (Tosin tark­istin juuri, ainakin brentin alkupää eloku­ul­ta maalisku­ulle on jonkun ver­ran nou­se­va, n. 137 — 141. Kun en öljy­markki­noi­ta tarkem­min tunne, niin en osaa sanoa riit­tääkö tuo varas­tokus­tan­nuk­si­in. Korkoi­hin taitaa ainakin karkeasti riittää.)

    Tiedemies: Vai­hde­taan het­kek­si osake­markki­noille. Käytän­nössä kaik­ki, jot­ka osakkei­ta omis­ta­vat, odot­ta­vat osakkei­den arvon nou­se­van nopeam­min kuin riskit­tömän sijoituk­sen. Ja ainakin tois­taisek­si osak­keet ovat pitkäl­lä aikavälil­lä tuot­ta­neet enem­män kuin riskitön sijoi­tus. Eikö? Nyt, jos osake­fu­tu­uri olisi harha­ton esti­maat­ti osak­keen hin­nan tule­valle kehi­tyk­selle, niin sil­loin osake­fu­tu­urin hin­nan pitäisi olla korkeam­mal­la tämän päivän spot­ti­in ver­rat­tuna kuin mikä on riskit­tömän tuot­to. Siis osak­keen hin­ta tänään 100, vuo­den korko 5, niin harhat­toman futu­urin pitäisi olla ehkä noin 109. Eikö? Tämä ei vain ole mah­dol­lista. Arbi­traasi pakot­taa futu­urin 105:een, eli harhaisek­si. (Olisi help­poa laina­ta 100, ostaa se osake, myy­dä futu­uri 109, vuo­den päästä toimit­taa osake 109 ja mak­saa vel­ka 105, eli tehdä riskitön­tä voit­toa 4.)

    VHem­mi­la: Taisin viita­ta väit­teeseesi “Arbi­traasiehdot varmis­ta­vat vain sen, että hyvin lyhyen ajan päästä erään­tyvän futu­urin hin­ta ei voi eriy­tyä fyy­sisil­lä markki­noil­la määräy­tyvästä spot-hinnasta”

    Edel­lisen osake-esimerkin perus­teel­la arbi­traasiehdot kytkevät myös pidem­mät for­ward-hin­nat _tämän_ päivän spot-hintaan. 

    En ole mis­sään vai­heessa väit­tänyt, että varas­toin­tikus­tan­nuk­sia ei pitäisi ottaa arbi­traasiehdois­sa huomioon. Olen väit­tänyt, että varas­toin­tikus­tan­nuk­set ovat pieniä ver­rat­tuna viimeisen kymme­nen vuo­den volatili­teet­ti­in öljymarkkinoilla.

  37. Tiedemies
    “Kuitenkin esimerkik­si IMF:n ana­lyytikot väit­tivät kirkkain silmin, että futu­uri­markki­nat ennus­ta­vat hin­nan laskua, joten pitkän aikavälin reaal­i­hin­ta (jän­teel­lä, muis­taak­seni 15–20 vuot­ta) aset­tuisi, jos en väärin muista, 30–50 USD:hen. Nau­roin tälle ennus­teelle sil­loin ja nau­ran sille nyt.”

    Kos­ka futu­uri­markki­noil­la sijoite­taan pääasi­as­sa tois­t­en raho­ja eikä omia, sijoit­ta­jien on tur­val­lis­in­ta peesa­ta kon­sen­sus­ta niin ketään ei päästä syyt­tämään mis­tään. Yksi­tyis­si­joit­ta­jille pitäisi saa­da kätevämpiä tuot­tei­ta niin mon­et päää­si­sivät tekemään help­poa rahaa vähän niinkuin osake­markki­noil­la niiden aikaisem­mas­sa vai­heessa. Samal­la tietenkin futu­urien arvo esti­maat­ti­na paranisi.

  38. tcrown: “Edel­lisen osake-esimerkin perus­teel­la arbi­traasiehdot kytkevät myös pidem­mät for­ward-hin­nat _tämän_ päivän spot-hintaan.”

    Raa­ka-ainei­den ollessa kyseessä tuo osake-esimerkkisi mielestäni palau­tuu juurikin ed. vies­ti­ni tilanteeseen, jos­sa arbiehdot rajoit­ta­vat, ettei con­tan­go voi olla suurem­pi kuin spot + korko + varas­toin­tiku­lut. Arbiehdot sito­vat siis raa­ka-aineis­sakin fwd:n tämän päivän spottiin.

    Ton­ni käteen: “Yksi­tyis­si­joit­ta­jille pitäisi saa­da kätevämpiä tuot­tei­ta niin mon­et päää­si­sivät tekemään help­poa rahaa vähän niinkuin osake­markki­noil­la niiden aikaisem­mas­sa vaiheessa.”

    Euroop­palaista pien­si­joit­ta­jaa kyl­lä palvel­laan — toisin kuin jenkeistä, täkäläi­sistä prs­seistä löy­tyy raa­ka-aine- ja raa­ka-ainein­dek­sir­a­has­tot spotille, short­tauk­seen, 2*vivutukseen ja rol­lat­ulle 3 kk futuurille:

    http://www.etfsecurities.com/en/welcome.asp

    Tuo futu­u­rituote saat­taisi (jos­sain toises­sa markki­nati­lanteessa) kiin­nos­taa itseänikin, mut­ta ainakaan oma meklar­i­ni (Nord­net) ei syys­tä tai tois­es­ta tar­joa sähköistä kau­pankäyn­tiä kuin spot­ti­tuot­teil­la. (Pitäisi kuulem­ma käy­dä puhe­linkaup­paa… siis mak­saa suurem­pia kaupankäyntikustannuksia.)

    Ihan futu­urikaup­paakin voi toki halutes­saan käydä:

    https://fi.etrade.com/gl_text.asp?nav=2505

  39. VHem­milä: Juuri näin. Todet­takoon vielä ekspli­it­tis­es­ti se, minkä tai­dat tuos­sa implisi­it­tis­es­ti sanoa, että hyödyke­markki­noil­la, joil­la ei voi “laina­ta tule­vaisu­ud­es­ta” tuotan­toa, niin nämä arbiehdot eivät toi­mi alaspäin. Siis back­war­da­tion voi olla kuin­ka suuri tahansa. Käytän­nössä varas­to­jen jous­tot hillit­sevät tuo­ta jonkun ver­ran, ja olet­taisinkin, että jos vaikka­pa öljyn for­ward-hin­nat ovat merkit­tävästi spot-hin­nan ala­puolel­la (luokkaa 50%), niin toden­näköis­es­ti tämän syy on aivan yleisessä tiedos­sa. Atlantin poh­jas­ta on löy­tynyt esi­in­tymä, joka kas­vat­taa tuotan­toa 20% puolen vuo­den päästä tai jotain muu­ta vastaavaa.

  40. VHem­milä
    “Tuo futu­u­rituote saat­taisi (jos­sain toises­sa markki­nati­lanteessa) kiin­nos­taa itseänikin..”

    Kiitos linkeistä. Nykyti­lanteessa ollaan trendin yläpuolel­la. Vaikea tehdä voit­to­ja. Tren­di otta­nee hin­nan kiin­ni (kun Irakin tuotan­to pääsee vauhti­in) eikä niin että hin­ta laskee.

  41. Onko kel­lään tiedos­sa kuin­ka suuri osa nyky­tuotan­nos­ta perus­tuu toim­i­tus­sopimuk­si­in tai men­neisyy­dessä myy­ty­i­hin optioi­hin? Olen kuul­lut joskus heit­e­tyn arvion 50%:sta. ‑Näiltä osin­han nyky­tuotan­non hin­ta on sovit­tu jo aikaa sit­ten. Jos tämä osu­us on merkit­tävä, spot­tikau­pan huip­puhin­nat koske­vat vain niitä osta­jia, jot­ka eivät osan­neet varautua ajois­sa (tai pystyneet siihen).

  42. Ei ihan öljyyn mut­ta perushyödykkeil­lä speku­loin­ti­in liit­tyen tulee mieleen posti jon­ka osakevälit­täjä taan­noin lähetti:

    “Agri­hyödyke­lainan kohde-etuute­na on mais­sista, vehnästä, sok­erista ja soi­japavuista 25 % tas­apain­oin muo­dostet­tu kori. Neliv­uo­tisen lainan tuot­to perus­tuu hyödykkeistä muo­doste­tun korin tuot­toon. Maail­man väk­ilu­vun kas­vaes­sa ja elin­ta­son noustes­sa pro­tei­inip­i­toisen ruoan, eri­tyis­es­ti lihan, kysyn­tä kas­vaa. Maat­aloushyödyk­keet ovat tärkeimpiä lihakar­jan rehun raa­ka-ainei­ta, mikä lisää maat­aloushyödykkei­den kysyn­tää. Maat­aloushyödykkeitä käytetään myös biopolt­toainei­den raaka-aineina.”

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la val­is­tunut mielipi­de siitä, josko pump­paa­mal­la pääo­maani ko. agri­hyödyke­lainaan olisin oma­l­ta osaltani nos­tat­tanut ruoan hin­taa ja aiheut­tanut lisää nälkäkuolemia? Vai olisiko tuo sijoit­ta­mani ‘speku­lati­ivi­nen’ raha täysin irral­laan ruoan hin­nas­ta, pelkkää voit­toa min­ulle eikä keneltäkään pois? Itse kun koin että tuos­sa voit­to on melkein satavar­ma, kuinka­han ne arbi­traasiehdot toimi­vat tässä tapuksessa.

  43. Eipä näin van­ho­ja enää kukaan tai­da lukea, mut­ta kun jäi tuo krug­manin paperi hiukan kaivele­maan mieltä, niin laite­taan nyt tämä vielä.

    Krug­man argu­men­toi, että markki­nahin­ta ei voi olla flow-kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­oa korkeampi ilman, että varas­tot kas­va­vat. Ja Krug­man näin olet­taa, että flow-tas­apaino olisi markki­nahin­ta ilman speku­lati­ivisiä odotuksia.

    Nyt, ymmärtääk­seni sekä öljyn kysyn­tä että tar­jon­ta ovat suh­teel­lisen jäykkiä, joten flow-tas­apain­o­hin­nan pitäisi olla erit­täin volati­ili. Jos lähde­tään teo­reti­soimaan, että kaik­ki varas­toin­ti auton tankista alka­en on varas­toin­tia tämän tori­an mielessä, niin pitäisi olla help­po nähdä tilanne, jos­sa öljyn hin­ta on nol­la, kun pump­paus het­kel­lis­es­ti ylit­tää kulu­tuk­sen, ja taas het­ken päästä erit­täin korkea (kuin­ka korkea öljyn hin­nan pitää olla, että et läm­mitä taloasi talvella?)

    Siis varas­to­jen muu­tok­set ovat oleelli­nen osa öljyn hin­nan muo­dos­tus­ta, ja mielestäni ne pitää ottaa mukaan kun tarkastel­laan öljyn hin­taa ilman spekulaatiota.

    Kun markki­nahin­nat ovat back­war­da­tionis­sa, niin öljyn varas­toi­jat eivät pysty suo­jaa­maan öljyään tule­vaisu­udessa parem­mal­la hin­nal­la ja lisäk­si joutu­vat mak­samaan varas­toin­tikus­tan­nuk­set. Tässä tilanteessa varas­toin­ti on siis eri­tyisen kallista, ja voisi olet­taa, että markki­nan ollessa back­war­da­tionis­sa öljy­varas­tot tyyp­il­lis­es­ti pienenevät. Ensim­mäisen löytämäni viit­teen perus­teel­la näin onkin:

    http://www.thestreet.com/options/futuresshocktsc/10219629.html

    Eli tyyp­il­lis­es­ti markki­nan ollessa back­war­da­tionis­sa, on flow-sup­plyn lisäk­si ole­mas­sa ylimääräi­nen varas­to-sup­ply, joka las­kee spot-hin­nan flow-hin­nan alapuolelle.

    Eli kun mietitään voiko speku­lati­ivi­nen pääom­ka nos­taa öljyn hin­taa, perus­ta­so ei mielestäni ole flow-tas­apaino, vaan tas­apaino, jos­sa tämä varas­to­jen purku on mukana.

    Täl­löin se hin­ta, mis­sä varas­tot eivät muu­tu, pitää olla ‘min­un’ tas­apain­o­hin­taani ylem­pänä. (Se mis­sä tuo on, riip­puu varas­to­tar­jon­takäyrän muodosta)

    Eli palaan alku­peräiseen väit­teeseeni. Mielestäni ei voi sanoa onko viimeaikainen öljyn hin­to­jen nousu fun­da­ment­tei­hin perus­tu­vaa vai vain markki­noille tulleen uuden pääo­man ansiota.

    “Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la val­is­tunut mielipi­de siitä, josko pump­paa­mal­la pääo­maani ko. agri­hyödyke­lainaan olisin oma­l­ta osaltani nos­tat­tanut ruoan hin­taa ja aiheut­tanut lisää nälkäkuolemia?”

    Val­is­tuneisu­ud­es­ta en niin tiedä, mut­ta ylläol­e­van argu­men­taa­tioni perus­teel­la kyllä.

    ” Vai olisiko tuo sijoit­ta­mani ’speku­lati­ivi­nen’ raha täysin irral­laan ruoan hin­nas­ta, pelkkää voit­toa min­ulle eikä keneltäkään pois?”

    Kuu­lostaa kovasti ikiliikkujalta.

    “Itse kun koin että tuos­sa voit­to on melkein satavar­ma, kuinka­han ne arbi­traasiehdot toimi­vat tässä tapuksessa.”

    Eiköhän moni kokenut teknoku­plan aikaan nokian ja son­er­an osak­keetkin “melkein satavarmaksi”.

  44. “Eipä näin van­ho­ja enää kukaan tai­da lukea”

    Lähet­telin vähän aikaa sit­ten mod­er­aat­to­rille ehdo­tuk­sen että voisiko kir­joi­tus­päiväyk­sen viereen pistää viimeisen kom­mentin päiväyk­sen (tai jopa ‘sort by mod­i­fied’ option) mut­ta eipä tuo ehdo­tus saanut vastakaikua.

    Mielel­läni olisin kuul­lut mielip­i­teen siitä, mikä on se markki­namekanis­mi, jol­la “ruokako­ri­in” sijot­ta­mani raha edis­tää nälkää.

    Tuo Son­era kom­ment­ti on on sil­l­lä taval­la haus­ka ja osu­va, että olen yksi niistä joka osti son­er­aa 60 mk:lla ja se taisi myyn­ti­hetkel­lä olla jotain vähän alle 10 mk:n tienoilla…

  45. ´“Mielel­läni olisin kuul­lut mielip­i­teen siitä, mikä on se markki­namekanis­mi, jol­la “ruokako­ri­in” sijot­ta­mani raha edis­tää nälkää.”

    En ymmär­rä. Ylläol­e­vat kymmenet kom­men­tit kuvaa­vat juuri tuo­ta markki­namekanis­mia, jol­la sijoit­ta­masi pääo­ma nos­taa ruuan hintaa. 

    Hyvin lyhyt ja yksinker­tais­tet­tu rauta­lan­ka. Olet lyönyt vetoa siitä, että ruuan hin­ta nousee. Tämä on lisän­nyt ruoka­jo­hdan­nais­ten kysyn­tää, ja siten nos­tanut näi­den ruoka­jo­hdan­nais­ten hin­to­ja. Kun tuot­ta­jat näkevät johdan­nais­ten hin­to­jen nou­se­van, niin tuot­ta­jat nos­ta­vat myös oman tuotan­ton­sa hin­taa. Tämän pros­essin detal­jeista on taitet­tu peistä yllä riittävästi.

    Se taas on paljon vaikeampi kysymys, edis­tääkö ruuan hin­nan nousu kokon­aisudessaan nälkää. Köy­hät maanvil­jeli­jät tule­vat parem­min toimeen jos ruuan hin­ta on korkeampi.

Vastaa käyttäjälle Artturi Björk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.