Mikä nostaa öljyn hintaa?

8.7.2008 · Aihe: _ 

Hesarin mukaan EU-ministerit ovat ymmällään, mikä kumma nostaa öljyn hintaa, kysynnän ja tarjonnan epäsuhde vai spekulaatio.

Miten spekulaatio voisi nostaa öljyn hintaa? Eikö spekulantin ole tärkeintä osata arvata tuleva hinta?  Jos he nostaisivat hinnan todellista korkeammaksi, hehän siinä häväisivät! Hyödykkeellä, jonka varastointi on kallista, spekulointi on aika hankalaa. Kullan hinnan osalta voi toki sanoa, että sen perusteena on palkka spekulointi, koska kultaa ei tarvita juuri mihinkään ja siksi sen hinta koostuu itsensä toteuttavista arvauksista.

Spekuloinniksi tuskin voi kutsua sitä, että öljyn tuottajat vähän rajoittavat sitä, kuinka nopeasti varastonsa tyhjentävät. Se, että tuleva niukkuus tarttuu hintaan jo nyt, on kai vain tervettä markkinataloutta.

Kommentit

46 Vastausta artikkeliin “Mikä nostaa öljyn hintaa?”

  1. tcrown kirjoitti 8.7.2008 kello 10:13

    Ensinnäkin, niin kauan kuin öljyn johdannaismarrkinat toimivat, öljyllä spekulointi on helppoa, riippumatta varastoinnin kustannuksista.

    Toiseksi, tunnut tekevän kummallisen oletuksen, että spekulantit eivät tekisi virheitä arvioidessaan tulevaa hintaa. Maailmanhistoria on pullollaan spekulatiivisiä kuplia, Hollannin tulppaanimania joskus 1600-luvulla taitaa olla niitä ensimmäisiä tunnetumpia, mutta tuskin oli se ensimmäinen. Ja kyllä, monet niistä spekuloijista on hävinnyt rahaa.

    Jos taas oikeasti ihmettelet, että mikä on se mekanismi, jolla spekuloijat voivat nostaa hyödykkeen markkinahintaa, niin se on aika suoraviivainen:

    Oletetaan, että merkittävä määrä spekulatiivista pääomaa haluaa ostaa öljyfutuureja. Kansantaloustieteen 101 kertoo, että tämä lisääntytnyt kysyntä nostaa futuurien hintoja. Arbitraasiehdot taas väistämättä nostavat niin öljyn spot-hintaa kuin muitakin futuureja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.7.2008 kello 11:03

    Se arbitraasi toimii huonosti, kun öljyä ei voi oikein varastoida. Jos voisi, kannattaisi ostaa bensaa tammikuussa ja myydä heinäkuussa, koska tammikuun ja heinäkuun 2009 hinnat ovat aivan erilaiset.

    Minun on vaikea ymmärtää, miten spekulaatio voisi nostaa elokuussa toimitettavan öljyn hintaa muuten kuin, että öljyn tuottajat ymmärtäisivät, ettei sitä kannata nyt myydä halvalla, kun vuonna 2020 siitä saa paljon paremman hinnan. Tämä mekanismi taas edellyttäisi toimiakseen, että tuotantoa olisi vähennetty. Öljyä kuitenkin tuotetaan enemmän kuin koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tcrown kirjoitti 8.7.2008 kello 11:39

    Voi varastoida, mutta se maksaa. Tuo varastoinnin kustannus on se, joka rikkoo sen arbitraasin osittain, mutta ei kokonaan. Jos niiden futuurien hinta (spekulatiivisista tai muista syistä) nousee, niin lähes väistämättä myös spotin hinta kasvaa. Hinnan nousu ei mm. noiden varastokustannusten vuoksi välttämättä ole aivan yksi yhteen, mutta se ei tarkoita, etteikö spekulatiivinen pääoma pysty puhaltamaan kuplaa hyödykemarkkinoille.

    Kun tiedetään, että viimeisen vuoden aikana rahoituskriisin seurauksena valtavat määrät pääomaa on yrittänyt löytää uusia “turvallisempia” sijoituskohteita, niin en uskaltaisi väittää, että viimeaikainen hyödykeiden hinnan nousu olisi peräisin vain kysynnän ja tasapainon epäsuhdasta. Tietysti on mahdollista, että näemme ensimmäisiä oireita siitä, että kiinan, intian ja muiden kehittyvien maiden kulutuskysyntä on alkanut kasvamaan vauhdilla, mutta se, kumpi nyt sitten on kyseessä (vai kumpikin), selviää vasta joskus myöhemmin. Joka tapauksessa kuulostaa melkoiselta yhteensattumalta, että länsimaiden rahoituskriisi ja kehittyvien maiden kysynnän nopea kasvu osuvat juuri samaan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Artturi Björk kirjoitti 8.7.2008 kello 11:41

    Niin… siis on aika uskomatonta, että aina vaan puhutaan öljyn kysynnästä ja tarjonnasta ja unohdetaan se rahan kysyntä ja tarjonta. Kun markkinoille koko ajan pumpataan likvideettiä (jota pankit eivät halua lainata huonoille velallisille) niin tietysti se näkyy hinnoissa. Sarkozyn puheet siitä, että EKP ei voi vaikuttaa öljyn hintaan ja sen pitäisi siksi pidättyä koron nostoista on harhaan johtamista. Sarkozy haluaa vaan tarjota lisää oopiumia markkinoille. Jos EKP rajoittaa rahan saatavuutta sen arvo nousee. Öljystä kilpailemassa ei ole niin paljoa rahaa -> sen hinta laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tarmo Toikkanen kirjoitti 8.7.2008 kello 12:18

    Ymmärtääkseni valtioiden öljyvarastot ovat pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana, eli varastoissa öljyä ei ole. Ja yksityissijoittajat tuskin kovin montaa miljoonaa tynnyriä saavat varastoitua. Muistetaan kuitenkin, että se päivätuotanto on 80 miljoonaa tynnyriä, joten tässä ei ihan takapiha riitä hamstraamiseen.

    Kyse nyt on vaan siitä, että öljylähteiden virtaus heikkenee noin 4-6% vuodessa, joten sen verran uusia lähteitä täytyisi vuosittain saada käyttöön, jotta tuotanto pysyisi edes entisellään. Ja sitä tahtiahan löytöjä ei tehdä. Öljyä ei enää merkittävästi nopeammin saada pumpattua, joten kysynnän yhä lisääntyessä hinta nousee. Ja ympäri maailmaa on sitten bensan ja sähkön jakelukatkoja, kuten (ulkomaisissa) uutisissa on pitkin kesää uutisoitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tiedemies kirjoitti 8.7.2008 kello 12:38

    Tcrown on siinä oikeassa, että hinta voi nousta sillä, että kaikki uskovat sen nousevan. Silloin hinta nousee, koska kukaan ei myy alemmalla hinnalla.

    Tämä uskomus ei ole täysin kaikilla, joten markkinat liikkuvat koko ajan sen mukaan kuka uskoo hinnannousuun ja kuka ei. Futuuri hoidetaan rahalla, jos hinta poikkeaa sovitusta ja muistaakseni joku tällä selitti, että osa rahasta maksetaan jo etukäteen jos hinta poikkeaa. Näinollen futuurit ovat tavattoman paljon likvidimpiä kuin itse öljy. (Vaikka öljy onkin nestemäistä ja paperi kiinteää, hehheh)

    Se, että arbitraasi ei täysin täyty – eli spotti ei ole sama kuin futuurin nykyarvo – johtuu siitä, että öljymarkkinoille tulee jatkuvasti uutta tietoa ja uusia epävarmuustekijöitä. Kysynnän ja tarjonnan epävarmuudet heiluttavat lisäksi hintaa rajusti, koska joustot ovat puolin ja toisin aika vähäisiä, jalostuskapasiteetin rajallisuuden, poliittisten riskien jne. vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Arto kirjoitti 8.7.2008 kello 12:42

    On esitetty arvioita, että nykyisessä öljyn hinnassa näkyy vasta dollarin heikentyminen. Niukkuus tulee näkymään hinnassa vasta myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Traveller kirjoitti 8.7.2008 kello 12:49

    Kyllähän tuo on aivan selvää miksi hinta nousee, aasialaisilla on rahaa ja öljyttömien kehitysmaiden mahdollinen kulutuksen lasku ei häviävän pienenä tunnu missään. Tuskinpa tuo nyt todellisuudessa ketään muuta kuin ehkä meidän mattia hämmästyttää.. Voimme kuitenkin lohdutautua sillä että aasialaisten CO2 päästöt ovat paljon haitattomampia kuin meidän, joten maailma sentään pelastuu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 8.7.2008 kello 12:50

    Tuota, eikö öljyn varastointi ole lähes ilmaista: jättää sen pumppaamatta ylös?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.7.2008 kello 12:58

    Tiedemiehelle:
    Meillä on semanttinen ero, ei asiallinen. Tottakai hintojen nousu tapahtuu markkinoilla ja siinä mekanismissa spekuloijat ovat mukana. Hinnat nousevat, koska kaikki )riittävän moni) odottavat öljyn olevan tulevaisuudessa kalliimpaa. Jos tämä oletus on rationaalinen, kyse on eri asiasta kuin siinä, että spekuloijat nostavat hintaa keinotekoisesti, kuten väitetään tapahtuvan sähkömarkkinoilla. Jos spekukoija on väärässä, hän menettää rahansa.

    Tpyyluomalle:
    Ainoa todellinen spekuloinnin mahdollisuus on öljyvarantojen omistajilla. He voivat varastoida öljyn sinne, missä se on, eli maahan, kuten tpyyluoma sanoi. Mutta jos tästä olisi kyse, se näkyisi öljyn tuotannon vähenemisenä. Ei ole vähentynyt.

    Edelleen olen sitä mieltä, että öljyn hinnannousu on rationaalista ja spekuloijat tasoittavat markkinoita eivätkä saa aikaan keinotekoista hinnannousua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tomi kirjoitti 8.7.2008 kello 13:44

    Jos öljyn tuottajat spekuloivat, se ei välttämättä näy öljyn tuotannon laskuna. Yhtä hyvin se voi näkyä kasvun hidastumisena.

    Saudi-Arabia ainakin hidastelee tahallaan. Irakin säälittävä tuotanto voi sekin olla tarkoituksellisesti vähäistä. Venäjä yrittää ottaa kaiken hyödyn irti korkeasta hinnasta uusien investointien kustannuksella. Uutisten mukaan sikäläistä, valtiollistettua, tuotantoa vaivaa myös tehottomuus (jota ei kannata kauheasti parannella nykyisillä hinnoilla). Sama vika on Venezuelalla ja muutamalla muullakin. Isojen öljy-yhtiöiden intresseissä lienee myös hidastelu, jos eivät sitten pelkää putoavansa energiamarkkinoiden kelkasta, mutta en kumma kyllä ole nähnyt mitään analyysiä niiden osuudesta nykyiseen hintaan. Tarjontapuolella pitää muistaa myös, että siellä täällä öljy alkaa käydä vähiin, ainakin Pohjanmerellä.

    Tarjontapuoli nimittäin tulee väkisin mieleen, kun tietää, että spekulaatio on vaikeaa ja nopeasti kehittyvien maiden kysyntä ei ole lisääntynyt siinä tahdissa kuin hinta on noussut.

    Öljyähän maailmassa kai vielä riittää ainakin nykyisillä hinnoilla. Ettei kävisi taas samoin kuin useasti aikaisemminkin, että kymmenen vuoden päästä ollaan hämmästyneitä, kun maailman öljyvarat, joiden piti juuri kohta loppua, ovatkin kasvaneet usealla kymmenellä prosentilla. Ja vaikka niin ei kävisikään, nykyisellä öljyn hinnalla kannattaa tuottaa energiaa uusiutuvilla jo ilman hiiliveroakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tcrown kirjoitti 8.7.2008 kello 13:46

    Osmo, Ilmeisesti en nyt aivan ymmärrä mitä tarkoitat spekuloinnilla tai “todellisella spekuloinnilla” ja “keinotekoisella hinnan nousulla”?

    Minä tarkoitan spekulatiivisella kaupankäynnillä sitä, että ostaja uskoo hinnan nousevan, ostaa, eikä edes aio koskaan käyttää hyödykettä vaan myydä sen myöhemmin paremmalla hinnalla eteenpäin. Tai tietyillä tuotteilla (“cash settled”) ei tarvitse välttämättä edes myydä, vaan voi vain odottaa sopimuksen maturoitumista)

    Sinä ilmeisesti puhut joko markkinavoiman (väärin)käytöstä, jossa suuri toimija voi monopolinomaisesti vääristää markkinahintoja, tai toinen vaihtoehto voisi olla, että implisiittisesti oletat, että spekulatiivinen sijoittaja joutuu myymään tuotteen takaisin markkinoille, jolloin hintavääristymä oikenee.

    Ensimmäisessä tapauksessa ymmärrän, miksi et usko spekulatiiviseen kuplaan. Se edellyttäisi jonkunlaista toimivaa kartellia myyjäpuolella, eikä opec taida moiseen pystyä.

    Toinen tapaus taas, ensinnäkään futuureja ei tarvitse myydä takaisin. Toiseksi mikään ei estä sitä, että seuraavaan futuuriin on tullut entistä enemmän spekulatiivista pääomaa. Olisikohan se ollut Keynes, joka on aikanaan todennut suurinpiirtein, että markkinat voivat olla pidempään epärationaalisia kuin sinulla riittää rahaa.

    Jos tarkoitat, että spekuloijat yleisesti tasoittavat markkinoita eivätkä saa aikaan keinotekoisia hinnannousuja, niin suosittelen tutustumaan vaikka teokseen

    http://en.wikipedia.org/wiki/Extraordinary_Popular_Delusions_and_the_Madness_of_Crowds

    Kirja on yli 150 vuotta vanha, eivätkä nuo kuplat näytä vähentyneen alkuperäisen julkaisun jälkeen…

    Jos taas tarkoitit, että juuri tämä nykyinen öljymarkkinan hinnannousu on fundamenetillä perusteltavissa ja rationaalista, niin kuten todettu, se selviää viimeistään vuosien kuluttua. Itse en tällä hetkellä uskalla ottaa kovin vahvasti kantaa suuntaan jos toiseenkaan. Uskottavia argumenttejä on kumpaankin suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tiedemies kirjoitti 8.7.2008 kello 14:09

    Ero on itseasiassa uskomusten tasoissa. Uskomus hinnannoususta on yksi asia. Spekulointiin liittyy uskomus siitä, että muutkin uskovat. Jos tämä toimii, niin spekulointi toimii. Spekulatiivinen kupla syntyy, kun kaikki uskovat että muut uskovat, eikä ole oikein mitään muuta syytä uskoa hinnannousuun kuin se, että uskoo muiden uskovan.

    Spekulointi siis voi nostaa öljyn hintaa. Mutta koska spotti ja futuuri eivät voi vaeltaa kovin kauaksi toisistaan, niin spotti ja sen kysyntä muodostavat “varaventtiilin” hinnoille. Tämä varaventtiili toimii, koska öljyn varastoiminen on ainakin vielä kallista, joten kukaan ei osta tankkerillista öljyä spekulointimielessä.

    Eli oma johtopäätökseni on, ettei spekulointi voi nostaa hintaa kovin paljoa. Se voi sitä nostaa vähän, koska uskomus hinnan noususta voi saada kuluttajat, valtiot jne. hamstraamaan öljyä varastoon; ajetaan täydemmällä tankilla, pidetään öljysäiliöt täynnä, täytetään varmuusvarastoja jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tpyyluoma kirjoitti 8.7.2008 kello 14:14

    Lyhyesti, en ole varsinaisesti eri mieltä siitä että hinnan nousu on rationaalista, mutta kuitenkin: Eikö futuuri ole käytännössä lähteessä olevan öljyn myyntiä? Lisäksi, se että tuotanto on kasvanut ei todista ettei se olisi voinut kasvaa enemmän.

    Mutta inflaatiosta noin yleensä, FT:n Martin Wolf summasi maailmalla käytyä talouskeskustelua (How imbalances led to credit crunch and inflation, http://www.ft.com/cms/s/0/c8c0cd8e-3c95-11dd-b958-0000779fd2ac.html), lainaan alla hieman pitkästi mielenkiintoista argumenttia valuuttainterventioiden roolista.

    “…Many emerging economies have intervened in currency markets on a huge scale, principally in order to keep export competitiveness up and current account deficits down…

    “Interventionist policies aimed at sustaining export competitiveness expand economies. The results normally include rapid rises in net exports, low interest rates, aimed at curbing the capital inflow, and expansion in the monetary base, despite attempts at sterilisation. The Chinese economy is overheating as a direct result of this trio of effects…

    “Today, the hapless Federal Reserve is trying to re-expand demand in a post-bubble US economy. The principal impact of its monetary policy comes, however, via a weakening of the US dollar and an expansion of those overheating economies linked to it. To simplify, Ben Bernanke is running the monetary policy of the People’s Bank of China. But the policy appropriate to the US is wildly inappropriate for China and indeed almost all the other countries tied together in the informal dollar zone or, as some economists call it, “Bretton Woods II”…

    “The world as a whole cannot import inflation: if every central bank assumes that the rise in commodity prices is the product of policies made elsewhere, general overheating must be the result. Worse, if that feeds into expectations the world will be depressingly similar to the 1970s. We are not there. Policymakers must ensure we never do get there”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.7.2008 kello 14:57

    toinen vaihtoehto voisi olla, että implisiittisesti oletat, että spekulatiivinen sijoittaja joutuu myymään tuotteen takaisin markkinoille, jolloin hintavääristymä oikenee.

    Minä oletan näin ihan eksplisiittisesti. Kaupankäynti elokuun öljyerillä lopetetaan 21.7. ja silloin se on saatava myydyksi öljynä jollekin. Jos hinta olisi väärä, osa öljystä uhkaisi jäädä myyjien käsiin ja hintaa pitäisi alentaa tai alkaa vuokrata isoa varastoa. Tähän asti spekuloijat ovat pikemminkin aliarvioineet öljyn oikean markkinahinnan. Esimerkiksi ensi eläkuun öljyä myytiin vuosi sitten 70 dollarilla. Hinta on noussut vasta kun totuuden hetki on tullut lähemmäs.

    Se on varmaankin totta, ettei öljyn tuottajilla ole kiirettä lisätä tuotantoa. Sen ymmärrän hyvin. Vaikka maailmasta öljyä saattaa löytyä lisää, kullakin tuottajamalla on ne öljyvarannot, jotka sillä on, eikä kukaan nenäänsä pidemmälle ajatteleva myy niitä muutamassa vuodessa loppuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tomi kirjoitti 8.7.2008 kello 15:56

    Jos itse omistaisin maailman öljystä suuren osan, en paljoa investoisi vaan yrittäisin päinvastoin hillitä tuotantoa (tai sen kasvua) ja pitää hinnat mahdollisimman korkeina, varsinkin jos uuden öljylitran marginaalikustannus pikemmin on nousussa kuin laskussa.

    Jos nimittäin uskoisin, että fossiiliset polttoaineet ovat auringonlaskun ala, ja sitähän ne ovat päästökaupan takia erityisesti ja muutenkin. Puhtaammat energialähteet ovat jo aloittaneet markkinoiden valtauksen ja vauhti vain kiihtyy.

    Jos muutkin isot öljyntuottajat laskeskelisivat samoin, ei syntyisi edes kilpailua ja hinnat senkun nousisivat.

    Valtaisat voittoni sijoittaisin johonkin ihan muuhun kuin öljyn tuotantoon. Ehkä ostelisin pankkeja maailmalta tai rakentaisin lomaparatiisia aavikolle … ja kas, sitähän ne öljymaat muuten tekevätkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. tcrown kirjoitti 8.7.2008 kello 16:09

    Tiedemies: Ei sitä varastoa tarvita äärettömän paljoa, sitä tarvitaan vain marginaaliin. Oletetaan, että öljyn tuotanto ja kulutus on tänään tasapainossa, hinta on 100 ja määrä vaikka 1000. Varastokapasiteettia on 10. Nyt futuurimarkkinat tarjoavat mahdollisuuden suojata myynti kuukauden päähän hintaan 500. Täydellinen kilpailu, yksittäinen ostaja/myyjä käy kauppaa määrällä 1. Kukaan yksittäinen ostaja ei voi pakottaa myyjää myymään alle 500:n. Lopputuloksena hinta 500 eikä varastoida yhtään. Ja syynä vain spekulatiivisen pääoman nostama futuurihinta.

    Osmo: Ei tarvitse myydä öljynä mihinkään, jos puhut futuurimarkkinoista. Futuurimarkkina toimii fyysisen markkinan “päällä”, futuurikaupassa ei öljyä nähdäkään. Ja futuurikaupassa on ollut tasan yhtä monta ostajaa kuin myyjääkin, nämä vain lopuksi keskenään siirtelevät rahasummat öljyn hinnan mukaan.

    Rautalankaa: Edellisen esimerkin mukaan “fundamentaali” hinta on 100. Nyt joku (uutta spekulatiivistä pääomaa) on uskonut, että kuukauden päästä 500 on hyvä hinta maksaa ja joku (epäilemättä joku joka ymmärtää fundamenttien päälle) että se on hyvä hinta saada öljystä ja tekevät futuurisopimuksen. (Huomaa, tuo on vedonlyöntiä hinnasta, ei toimitussopimus). Eli edellisen esimerkin mukaan öljyn hinta on noussut 500:aan. Nyt tämä myyjä ja ostaja voivat istua futuurinsa päällä loppuun saakka ilman että käyvät uudestaan kauppaa. Tietysti, jos näitä hassuja vedonlyöjiä ei enää ilmaannu, niin hinta pikkuhiljaa asettuu takaisin fundamentaalille satasen tasolle, jolloin futuurin ostaja joutuu maksamaan kirvelevän 400, mutta todennäköisempää on, että ennen kuin kukaan ehtii tajuamaan fundamentaaleista arvostuksista mitään, miljoona kärpästä on ehtinyt paikalle ihmettelemään kuinka öljy on noussut viisinkertaiseksi ja toteaa, että täytyy sen vieläkin nousta, ja seuraavalla futuurilla käydäänkin jo kauppaa tonnilla. Ja fundamenteissä ei vieläkään mikään ole muuttunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Artturi Björk kirjoitti 8.7.2008 kello 16:38

    tpyyluoma: kiitos linkistä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. VHemmila kirjoitti 8.7.2008 kello 16:45

    “Kansantaloustieteen 101 kertoo, että tämä lisääntytnyt kysyntä nostaa futuurien hintoja. Arbitraasiehdot taas väistämättä nostavat niin öljyn spot-hintaa kuin muitakin futuureja.”

    tcrown – yllä siteeraamani väitteesi ei pidä paikkaansa.

    Ajatus, että futuurimarkkinat ohjaisivat spot-hintaa on yhtä absurdi, kuin ajatus siitä, että vedonlyöntikäyttäytyminen olisi ratkaissut jalkapallon EM-kullan Espanjalle. Raaka-ainefutuurimarkkinat eivät ohjaa spot-kurssia, vaan suunta on toisin päin. Arbitraasiehdot varmistavat vain sen, että hyvin lyhyen ajan päästä erääntyvän futuurin hinta ei voi eriytyä fyysisillä markkinoilla määräytyvästä spot-hinnasta, aivan kuten arbitraasiehdot varmistivat sen, ettei livevedonlyönnissä Espanjan voitolle saattanut saada sekuntia ennen loppuvihellystä yhtä suurempaa kerrointa.

    Lisääntyneet öljyfutuurien ostopaineet tarkoittavat sitä, että futuurien aikarakenne muuttuu nousevaksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Contango), ts. tulevien toimitusten hinnat yli spot-hinnan. Öljyn myyjät hyötyvät nousevasta aikarakenteesta, sillä he pystyvät halutessaan myymään tulevia toimituksiaan yli spotin. Vastaavasti öljyn ostajat häviävät, sillä he halutessaan kiinnittää ostohinnan tuleville toimituksilleen, joutuvat pulittamaan niistä spot-hintaa enemmän.

    Muutenkin koko keskustelu spekuloinnin haitallisuudesta on mielestäni raaka-aineiden netto-ostajamaiden kömpelösti naamioitua protektionistista pajatusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tiedemies kirjoitti 8.7.2008 kello 17:27

    VHemmila on tavallaan oikeassa, ts. olisi, jos pelot hinnannoususta tulevaisuudessa eivät vaikuttaisi kysyntään. Ja tcrown, minä juurikin mainitsin, että niitä varastoja tarvitaan aika vähän, että ostajat voivat vaikuttaa hintaan.

    Todellisuus on näiden ääripäiden välissä. Ihmiset reagoivat vedonlyönnin kerrointen muuttumiseen – so. futuurien hintaan – kasvattamalla varastojaan. Jos spotti on halvempi kuin futuuri, niin kysyntä lisääntyy, tilataan isompia määriä, myydään vähemmän jne, kunnes ajan yli arbitraasin tasapaino ainakin osittain toteutuu. Contangossa siihen jää väliin tämän varastoinnin kustannusta jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.7.2008 kello 18:09

    Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun olen kunnolla eri mieltäTiedemiehen kanssa. Tuo pelko hinnannoususta voi aiheuttaa hamstrausta kuussa 1. Kuussa 2 on hankalampi hamstrata, jos edellisessä kuussa tuli jo hamstranneeksi, koska varastot ovat täynnä. Tai jos hinnannousun pelko saisi aikaan sen, että ostot ylittäisivät öljyn käytön vaikka puolen vuoden ajan, jossain vaiheessa tämän on loputtava. Spekulointi voi nostaa öljyn hintaa muutamalla eurolla vähäksi aikaa, mutta ei kaksinkertaistaa sitä vuoksiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. ns kirjoitti 8.7.2008 kello 19:08

    Talousasioista tietämättömänä en voi ymmärtää kahta asiaa: 1) miten spekulointi tulevasta hinnasta voi vaikuttaa tämän hetken hintaan, jos tavara lähtee myyjän kädestä ja 2) mitä tekemistä dollarin heikkenemisellä on öljyn hintaan euroissa, jos eurolla saa kuitenkin enemmän dollareita kuin aikaisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tiedemies kirjoitti 8.7.2008 kello 21:28

    Oikeastaan tässä on kyseessä pieni väärinkäsitys. Kysymys on jotakuinkin niin, että missä määrin puhdas spekulaatio voi nostaa spottihintaa tänä päivänä. Oma arvaukseni on koko ajan ollut, että ei paljoakaan, paitsi joissakin erikoisemmissa tilanteissa.

    Olen siis sekä Osmon, että parin muun kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että perustasolla on kovin vähän ja kovin heikkoja mekanismeja, joiden kautta spekulaatio – siis futuurikauppa – pääsee vaikuttamaan spottihintaan pitkiä aikoja. Missään nimessä mikään spekulaatio ei selitä sitä, että hinta on noussut nyt näin rajusti.

    Mutta silti, on olemassa tilanteita, joissa voi tapahtua ns. overshooting, eli kun hinta alkaa nousta, niin uskomus sen noususta johtaa hamstraamiseen. Monilla mailla on isohkoja öljyn varmuusvarastoja, joissa on vapaata kapasiteettia. Näiden toimijat eivät toimi yksittäisinä täysin rationaalisesti. Kun hinta alkaa nousta, niin ostetaan ensin vain vähän enemmän kuin tarvitaan, varmuuden vuoksi. Varastoja kasvatetaan aina seuraavaa satsia ostettaessa jos hinta näyttää edelleen olevan nouseva. Tämä synnyttää nousuun inertiaa, eli aiempi nousu lisää kysyntää, jos ja kun nousuun uskotaan edelleen. Näin ne kuplat syntyvät monissa tapauksissa.

    Tämä on kuitenkin öljyn kohdalla epätodennäköistä, koska futuureja on ihan viimeaikoihin asti myyty backward-hinnoilla, eli spottiöljy on ollut hivenen kalliimpaa kuin futuurin hinta.

    Eli siis: Ne mekanismit, joita tcrown kuvaa, ovat olemassa ja mahdollisia, mutta uskon niiden olevan melkolailla teoreettisia. Edelleen, tämä on ratkaistavissa niin, että katsotaan, mitä varastoille on tapahtunut: jos ne ovat kasvaneet hinnan noustessa, niin spekulaatio on vaikuttanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tcrown kirjoitti 8.7.2008 kello 22:30

    Tiedemies: Väitit, että spekulointi voi nostaa hintoja vain vähän varastokapasiteetin vähyyden ja kalliuden vuoksi. Yritin osoittaa, että varastokapasiteetin määrä tai hinta ei vaikuta siihen, kuinka suuri kupla hyödykemarkkinoilla voi syntyä.

    TPyyluoma: Vertauskuvasi ontuu aika pahasti siinä, että jalkapallo-ottelun maalit eivät ole kaupattava hyödyke. Kyllä, eräät arbitraasiehdot varmistavat sen, että lyhyen futuurin ja spot-hinnan ero kuroutuu umpeen. Se ei tarkoita, etteikö olisi muita arbitraasiehtoja, jotka sitovat eri mittaisia futuureja ja spot-hintaa toisiinsa.

    Yleisesti ei voi sanoa, että futuurimarkkina ohjaisi spot-markkinaa sen enempää kuin spot-markkina futuurimarkkinaa. Kummankin markkinan pitäisi reagoida samaan informaatioon samalla tavalla, ja arbitraasiehdot vain kytkevät hinnat toisiinsa. Jos kuitenkin jostain syystä vain toiseen markkinaan syntyy hintapainetta, on mielestäni perusteltua sanoa, että tällöin toinen markkina seuraa toista.

    Ajatus siitä, että contango olisi jotenkin itsessään parempi myyjille kuin backwardation, kuulostaa hiukan kummalliselta. Eikö yhtä hyvin voi ajatella, että myyjä kärsii kun ei voi nyt myydä tuotantoaan hinnalla, jonka voisi saada myöhemmin?

    Siis jos öljyfutuureja tai forwardeja aletaan myymään enemmän siitä syystä, että on tullut tieto, että uusi iso lähde alkaa tuottamaan syksyllä, niin tämä tuskin vaikuttaa tämän kesän hintaan mitenkään. Jollei tällaisia uutisia ole, niin on todennäköisesti vaikea edes sanoa, mikä markkina ohjaa mitäkin, kun arbitraasiehtojen mukaan kaikki rytisee alas.

    Osmo, yritin edellisessä osoittaa mekanismin, jolla varastointikustannukset eivät ole niin merkittävä tekijä kuin tunnut kuvittelevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Artturi Björk kirjoitti 8.7.2008 kello 23:51

    hei olisko teillä mielenkiintoa keskustella tuosta tpyyluoman linkistä, kun kaikki näyttää olevan täällä suunnilleen yhtä mieltä siitä, että hinnan kasvu johtuu kasvaneesta öljyn kysynnästä ja ehkä spekuloinnista, mutta kukaan ei keskustele rahan heikentyneestä kysynnästä ja sen määrän lisääntymisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. VHemmila kirjoitti 9.7.2008 kello 0:11

    ns – vastauksena ensimmäiseen kysymykseesi:

    Lähtökohtaisesti spekulointi tulevasta hinnasta ei vaikuta tämän hetken hintaan, kyse on vain vedonlyönnistä koskien spot-hintaa. Pääsääntöisesti vaikutussuunta on päinvastainen: reaalimarkkinoiden ennakoitu hinnankehitys vaikuttaa futuurihintoihin.

    Kuten Tiedemies ansiokkaasti täsmentää, tilanteessa, jossa öljyfutuurin hinta ylittää spot-hinnan (contango) ja vielä niin paljon että se ylittää riskittömän koron sekä öljyn varastointikustannukset, ihmisillä on mahdollisuus tehdä riskitöntä tuottoa ostamalla öljyä, varastoimalla se, ja myymällä se futuurihintaan. Tällöin öljyn reaalinen kysyntä kasvaa, tarjonta supistuu ja spot nousee päättäen futuurimarkkinoilla esiintyneen anomaalisen suuren contangon.

    Futuurimarkkinat voivat siis poikkeustilanteessa synnyttää spekulatiivisen kuplan, mutta siitä ei tällä hetkellä suinkaan ole kyse. Öljyfutuurit eivät ole olleet contangossa, eikä todisteita öljyn hamstraamisesta ole. Futuurimarkkinat eivät myöskään ole kovinkaan suuret reaalimarkkinoiden volyymeihin suhteutettuna. Ohessa linkki Paul Krugmanin selvitykseen:

    http://www.princeton.edu/~pkrugman/Speculation%20and%20Signatures.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. ns kirjoitti 9.7.2008 kello 6:38

    Eli jos ymmärrän keskustelun oikein, vaatii spekulointi varastointia (öljyssä maahan jättämistä), jotta sillä on merkitystä tämän hetken hintaan. Alentaako Kiina muuten bensan hintaa keinotekoisesti lisäten kysyntää, mikä taas osin selittäisi korkean maailmanmarkkinahinnan. Onhan ne olympialaiset…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Tiedemies kirjoitti 9.7.2008 kello 11:01

    Käsitääkseni Kiina ja varmasti ainakin Intia subventoivat valtion taholta merkittävästi öljypohjaisia polttoaineita. Tämä tosiaan nostaa kysyntää aika tavalla ja sitä enemmän mitä enemmän siellä yleisestiottaen vaurastutaan. Hintojen vapauttaminen ei ole poliittisesti helppoa, koska tottakai kaikki vastustavat sitä, että poliitikot “nostavat hintoja”, joten subventioista luopuminen on ainakin Intiassa aika epätodennäköistä. Kiinan toimia taas ei oikein pysty ennustamaan, se kun ei ole demokratia.

    Björkille: Kyllähän rahan määrän muutokset vaikuttavat kaikkiin hintoihin. Pitkällä aikavälillä rahan määrä aiheuttaa ainoastaan inflaatiota, ei suhteellisten hintojen muuttumista. Öljyn kohdalla nimenomaan suhteellinen hinta on muuttunut, joten pidän epätodennäköisenä että hinnannousun taustalla olisivat pääosin rahan määrästä riippuvat tekijät.

    Toki keinotekoisen matala korkotaso houkuttelee investoimaan enemmän kuin olisi “järkevää”. Alhainen korkotaso saa aikaan sen, että investointihaluista rahaa on enemmän kuin kannattavia (reaalisesti) investointeja. Tällaisessa tilanteessa syntyy investointikohteisiin spekulatiivisia kuplia, mutta öljyn kohdalla spekulatiivinen kupla voi olla vain, kun hintarakenne on contango. Lisäksi inflaatio-odotusten pitäisi näkyä futuurin/forwardin hinnassa, koska raha vaihtaa omistajaa tulevaisuudessa. Kuka hullu suostuisi myymään ensi vuonna 100 eurolla, jos odottaisi inflaation huitelevan 10 prosentin tietävillä?

    Liian löysä rahapolitiikka aiheutti nykyisen luottokriisin ja siitä on kai aika lailla yksimielisyys taloustieteilijöiden parissa. Yksi selitys sille, miksi inflaatio ei lähtenyt laukkaamaan on, että Kiina ja muut nousevat taloudet investoivat niin paljon ja niiden investoinnit tuottivat niin hyvin, että ne imivät kaiken “löysän” rahan markkinoilta.

    Ruoan ja öljyn hinnannousu ei vaikuta monetaariselta ilmiöltä tällä hetkellä, mutta on sillä sellainen komponentti epäsuorasti. Ainakin Kiinan mahtava kasvu on muuttanut ruokailutottumuksia siellä ja nostanut sitä kautta ruoan hintaa. Ja myös öljyn kulutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tcrown kirjoitti 9.7.2008 kello 11:09

    Harvoinpa sitä pääsee olemaan eri mieltä tuon luokan rocktähtien kanssa. Krugman on piirtänyt öljyn kysyntä- ja tarjontakäyränsä melkoisen loiviksi. Minun ymmärrykseni on, että lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä öljyn kulutuksen ja tuotannon hintajousto on hyvin pientä (Öljyn historiallinen suuri volatiliteetti lienee osoitus tästä). Oma yksinkertainen esimerkkini ylempänä oletti öljyn tuotannon ja kulutuksen täysin jäykäksi, ja näillä oletuksilla pääsin Krugmanin kanssa täysin erilaiseen tulokseen, futuurimarkkinat voivat rakentaa kuplan ilman minkäänlaista vaikutusta öljyvirtoihin.

    Lisäksi, jos markkinoilla on tietoa puolen vuoden päästä olevasta merkittävästä tuotannonlisäyksestä (tai kulutuksen pienenemisestä), niin edes jotenkin rationaalisten markkinoiden pitäisi hinnoitella tämän päivän öljy kalliimmaksi kuin puolen vuoden päästä. Vaikka se spekulatiivinen pääoma olisi puhaltanut puolen vuoden päässä olevan öljyn isoksi kuplaksi. Ja tällöin ei kannata varastoida öljyä vaan myydä se heti pois ja pienetää reservejä.

    Painotan edelleen, että en väitä nykyistä hinnannousua spekulatiiviseksi. Väitän, että sitä ei voi tietää. Ja väitän, että varastointikustannukset eivät ole niin suuri ongelma, etteikö spekulointi pystyisi luomaan samanlaisia kuplia öljymarkkinoille kuin IT-kupla, amerikan asuntokupla, hollannin tulppaanikupla jne.

    “reaalimarkkinoiden ennakoitu hinnankehitys vaikuttaa futuurihintoihin”

    Voit ajatella näin, että odotettu hinnakehitys vaikuttaa futuurihintoihin, ja arbitraasiehdot vain rajoittavat futuurien liikkumista jollekin välille. Mielestäni on fiksumpaa ajatella, että odotettu hinnankehitys ei vaikuta futuureihin lainkaan, vaan kaikki informaatio näkyy heti spotissa, ja futuurit on arbitraaseilla kytketty spottiin. Tähän on sitten poikkeuksia kuten varastointikustamnnukset, odotettavissa olevat rahtikustannusten muutokset jne. Tätä ajattelumallia käytetään kirjallisuudessa ja mielestäni se on lähestulkoon edellytys johdannaismarkkinoiden toiminnan ymmärtämiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. VHemmila kirjoitti 9.7.2008 kello 12:38

    “Ajatus siitä, että contango olisi jotenkin itsessään parempi myyjille kuin backwardation, kuulostaa hiukan kummalliselta. Eikö yhtä hyvin voi ajatella, että myyjä kärsii kun ei voi nyt myydä tuotantoaan hinnalla, jonka voisi saada myöhemmin?”

    Teoriassa olet oikeassa. Jos futuurimarkkinat olisivat tehokkaat ja muodostaisivat martingaalin, futuurin hinta olisi aina harhaton estimaatti tulevasta spotista. Tällöinhän futuurihinta contangossakin vain ennakoisi spotin nousua, eikä contangon kutsuminen myyjän markkinoiksi olisi perusteltua. Tätä ajanet takaa?

    Todellisuus on kuitenkin toinen. Käytännössä pidempien futuurien hinnat eivät ole edes tyydyttävästi ennustaneet tulevaa spot-hintaa (lyhyessä päässä ne toki kuroutuvat spotiin), vaan ne ovat estimaatteina olleet alaspäin harhaisia. Spot-kaupan voidaan kai sanoa olevan inflaatiosuojattua nollasummapeliä, jolloin futuurimarkkinoiden tulisi teoriassa olla pitkässä juoksussa keskimäärin lievässä contangossa. Todellisuudessa futuurimarkkinoilla vallitsee krooninen backwardation. Ilmiö on tunnettu vuosia, ja se on pitänyt kutinsa myös viime vuodet; käytännössä koko viimeaikaisen rajun hinnannousun ajan futuurihinnat ovat sitkeästi “ennustaneet” spot-hintojen laskua.

    Keynes, lanseeratessaan 30-luvun alussa koko termin “backwardation” perusteli ilmiön yleisyyttä raaka-aineiden myyjien ostajia suuremmalla tarpeella suojata hintariskinsä. Keynesin mukaan futuurimarkkinoilla vallitsee siis krooniset ostajan markkinat ja pula tuottajien hintariskiä vakuuttavista spekulanteista. Yksi selitys tälle voi ainakin näin omakohtaisesti järkeiltynä olla vaikkapa se, että spekulantille raaka-ainefutuuri on muun sijoitusomaisuuden tuotto- ja riskisubstituutti, ja rationaalinen riskiaversiivinen sijoittaja vaatii sijoitukseltaan odotusarvoisesti positiivista tuottoa kompensoimaan raaka-ainehintojen suhteessa suurta volatiliteettiä. Mitään laajemmin hyväksyttyä teoreettista selitystä normaalille backwardationille ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. ölkkä kirjoitti 9.7.2008 kello 13:17

    Pari ponttia:

    1) Käsittääkseni sellaiset öljy-yhtiöt kuten Neste ostavat pääosan raaka-aineestaan pitkillä toimitussopimuksilla, joissa hinta on sovittu jos ei kiinteäksi, ainakin “jäykäksi”. Ne eivät siis maksa ainakaan tämän päivän spot-hintaa. Suomeen ei taida monta lastia tulla spot-hinnalla.

    2) Vierailla öljykentillä operoivat isot yhtiöt (BP, Royal Dutch
    Shell jne.) ostavat öljynsä käsittääkseni hallituksilta johonkin muuhun kuin spot-hintaan.

    3) Vähittäishinta näyttää kuitenkin seuraavan spot-hintaa.

    4) Tuolla jo mainittiinkin, että futuurikaupassa ei liiku välttämättä rasvanpalaa. Tiedustelin asiaa joskusmuinoin Nesteen asiantuntijalta.

    Toisaalta se, jolla on futuuri kädessään, voi muuttaa sen ihan fyysiseksi öljyksi. En tunne futuurikauppaa, mutta uskoakseni niitä ei voi asettaa enempää kuin voi öljyä toimittaa (futuurilla sovitulla hinnalla). Jos tätä futuureilla hankittua öljyä muutetaan uusissa-tuotanto- tai hintaoloissa yhä useammin fyysiseksi, sen käsittääkseni pitäisi vetää öljyä pois spot-markkinoilta. Olisiko tuossa lisää kuplan aineksia, en tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tcrown kirjoitti 9.7.2008 kello 13:18

    “Lisäksi inflaatio-odotusten pitäisi näkyä futuurin/forwardin hinnassa, koska raha vaihtaa omistajaa tulevaisuudessa. Kuka hullu suostuisi myymään ensi vuonna 100 eurolla, jos odottaisi inflaation huitelevan 10 prosentin tietävillä? ”

    “Teoriassa olet oikeassa. Jos futuurimarkkinat olisivat tehokkaat ja muodostaisivat martingaalin, futuurin hinta olisi aina harhaton estimaatti tulevasta spotista. Tällöinhän futuurihinta contangossakin vain ennakoisi spotin nousua, eikä contangon kutsuminen myyjän markkinoiksi olisi perusteltua. Tätä ajanet takaa?”

    Tiedemies ja VHemmila,

    Pääosin, useimmilla markkinoilla, futuurihinnat eivät ole, eivätäkä edes yritä olla minkäänlainen estimaatti tulevasta hintakehityksestä yhtään sen enempää kuin spot-hintakaan. Futuurihintoihin ei vaikuta sen enempää inflaatio-odotukset kuin odotukset spotin noususta. Futuurihinnat on linkattu spottiin vain korkotasolla. Tämä on siis teoria. Tästä voidaan poiketa vain kun varastointi/lainaaminen on hankalaa ja silloinkin useimmiten poikkeamat ovat suhteellisen vähäisiä. Merkittävin poikkeus on sähkömarkkina, sähkön varastointi on poikkeuksellisen hankalaa.

    Jos futuurit yrittäisivät ennakoida tulevia hintamuutoksia, niin pitäisi olla jotenkin mahdollista, että vain vuosi pari sitten öljyn spot-hinta olisi ollut 60-70 USD ja se vuoden parin futuuri olisi ollut samaan aikaan 140. Tuo ei vain ole mahdollista, eikä sitä ole tapahtunut. Tällä hetkellä koko brentin kahdeksan vuoden futuurikäyrä näyttää olevan 4-5 dollarin sisällä, eli öljymarkkinoillakin poikkeamat arbitraasiehdoista ovat vain pieni osa hinnan volatiliteetista. (Viimeisessä kahdeksassa vuodessa öljyn hinta taitaa olla lähemmäs kymmenkertaistunut)

    Siis futuuri voi olla martingaali (ainakin äkkiä ajateltuna) vain jos allaoleva spot on martingaali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tonni käteen kirjoitti 10.7.2008 kello 10:00

    Kenen tahansa, jolla on vallitsevaa futuurihintaa tarkempi näkemys hyödykkeen hinnasta kannattaa sijoittaa futuurimarkkinoille. Mitä likvidimmät futuurimarkkinat, sen tarkemman estimaatin ne antavat tulevasta hintakehityksestä.

    Operatiiviselle toimijalle ne eivät pelkästään ennusta tulevaa hintakehitystä vaan varmistavat sen. Ts. vallitseva futuurihinta on alan toimijoiden konsensusnäkemys tulevasta hinnasta ja kuten konsensusnäkemykset yleensä, ne ovat tarkimpia tarjolla olevia näkemyksiä alaa tarkemmin tuntemattomille. Alalla operoivien toki kannattaa vaikuttaa konsensusnäkemyksen suuntaan, jos kokevat, että oma näkemys on parempi ja näin konsensusnäkemys kehittyy edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tiedemies kirjoitti 10.7.2008 kello 10:27

    Tcrown: En nyt ihan ymmärrä. Pari vuotta sitten spot oli 60-70 USD ja minä, ja moni muukin maalliko “ymmärsi” täysin hyvin, että hinta on parin vuoden päästä vähintään satasen. Kuitenkin esimerkiksi IMF:n analyytikot väittivät kirkkain silmin, että futuurimarkkinat ennustavat hinnan laskua, joten pitkän aikavälin reaalihinta (jänteellä, muistaakseni 15-20 vuotta) asettuisi, jos en väärin muista, 30-50 USD:hen. Nauroin tälle ennusteelle silloin ja nauran sille nyt.

    Mutta: Jos tarpeeksi monta ennustajaa ennustaa kukin eri lukua, joku on väistämättä oikeassa. Ei minun IMF:n ammattilaisia lähemmäs osunut veikkaukseni todennäköisesti johdu siitä, että olisin ollut fiksumpi tai edes paremmin informoitu; minulla kävi vain tuuri. Valitettvasti minulla ei ollut rahaa sijoittaa – tuotto olisi ollut mahtava.

    Futuurin pitäisi olla estimaatti – jos kohta, VHemmilan juttu vakuutti minut, että joskus hyvinkin harhainen – tulevasta spotista jo pelkästään arbitraasin takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. VHemmila kirjoitti 10.7.2008 kello 12:52

    “Mielestäni on fiksumpaa ajatella, että odotettu hinnankehitys ei vaikuta futuureihin lainkaan, vaan kaikki informaatio näkyy heti spotissa, ja futuurit on arbitraaseilla kytketty spottiin. Tähän on sitten poikkeuksia kuten varastointikustamnnukset, odotettavissa olevat rahtikustannusten muutokset jne. Tätä ajattelumallia käytetään kirjallisuudessa ja mielestäni se on lähestulkoon edellytys johdannaismarkkinoiden toiminnan ymmärtämiselle.

    – –

    Futuurihintoihin ei vaikuta sen enempää inflaatio-odotukset kuin odotukset spotin noususta. Futuurihinnat on linkattu spottiin vain korkotasolla. Tämä on siis teoria. Tästä voidaan poiketa vain kun varastointi/lainaaminen on hankalaa ja silloinkin useimmiten poikkeamat ovat suhteellisen vähäisiä. Merkittävin poikkeus on sähkömarkkina, sähkön varastointi on poikkeuksellisen hankalaa.”

    tcrown – Koska spot-kauppaa käydään fyysisillä toimituksilla, varastointikustannukset on aina otettava arbitraasiehdoissa huomioon. Sillä ei ole väliä, mikä on laskennallinen arbimahdollisuus, jos sitä mahdollisuutta ei ihan oikeasti myös hyödynnettä. Futuurimarkkinoillakin syntyneen spekulatiivisen kuplan on viime kädessä näyttävä fyysisen raaka-aineen spekulatiivisena varastoimisena tai viiveinä tuotannossa. (Sähkömarkkinoista puhuttaessa veden pinnan on noustava vesivoimaloiden patojen takana.) Futuuriarbitraasin mahdollisuus vain takaa tämän fyysisellä hyödykkeellä tapahtuvan spekuloinnin kannattavuuden.

    Nuo arbitraasiehdot joihin viittaat, on muutenkin mielestäni täsmällisesti määritelty aikaisemmassa keskustelussa. Futuurimarkkinoiden on oltava contangossa niin voimakkaasti, että forwardin ja spotin erotus kompensoi varastointikustannukset ja riskittömän koron. Spekulatiivisen kuplan edellytys on juurikin tuo futuurimarkkinoilla harvinainen contango. Tähän Tiedemies viittaa puhuessaan “heikoista mekanismeista”. Jos mielestäsi öljyn spotin ja forwardin välillä on muita voimakkaampia arbitraasiehtoja, voisitko hieman valaista täsmällisemmin mekanismeja niiden taustalla?

    “Minun ymmärrykseni on, että lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä öljyn kulutuksen ja tuotannon hintajousto on hyvin pientä (Öljyn historiallinen suuri volatiliteetti lienee osoitus tästä). Oma yksinkertainen esimerkkini ylempänä oletti öljyn tuotannon ja kulutuksen täysin jäykäksi, ja näillä oletuksilla pääsin Krugmanin kanssa täysin erilaiseen tulokseen, futuurimarkkinat voivat rakentaa kuplan ilman minkäänlaista vaikutusta öljyvirtoihin.”

    Tämä on muuten hyvä pointti, joka tuo keskusteluun uuden näkökulman. Intuitiivisesti öljyn hinnan nousu saa ainakin kysynnästä aikaisempaa joustamattomampaa. Tällöin futuurimarkkinoilla syntyvä kupla välittyisi kyllä aiempaa voimakkaammin spot-hintoin. Mitä joustamattomampaa öljyn kysyntä on, sitä pienempi määrä viivästettyä tuotantoa riittää nostamaan spot-hintaa. Markkinoiden kokoerolla, johon itse aikaisemmin viittasin, ei olekaan entisen kaltaista väliä. Vaikkei spekulatiivisesta kuplasta olekaan todisteita, sellaisen riski on kohollaan johtuen kysynnän joustamattomuudesta ja negatiivisesta USD-reaalikorkotasosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tiedemies kirjoitti 10.7.2008 kello 14:52

    Tämä on jo semantiikkaa, mutta: Käsitys tulevasta hinnasta vaikuttaa kyllä futuuriin, mutta sitä kautta, että spotti nousee (korko huomioon ottaen) ja sitä kautta futuuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tcrown kirjoitti 10.7.2008 kello 15:21

    Ensin, pyörittelin tuossa jonkun aikaa kynää ja paperia ja tutustuin hiukan tarkemmin krugmanin kirjoituksiin aiheesta, ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että tosiaan se contango on edellytys spekulatiivisten odotusten vaikutukseen spottiin. (Tosin tarkistin juuri, ainakin brentin alkupää elokuulta maaliskuulle on jonkun verran nouseva, n. 137 – 141. Kun en öljymarkkinoita tarkemmin tunne, niin en osaa sanoa riittääkö tuo varastokustannuksiin. Korkoihin taitaa ainakin karkeasti riittää.)

    Tiedemies: Vaihdetaan hetkeksi osakemarkkinoille. Käytännössä kaikki, jotka osakkeita omistavat, odottavat osakkeiden arvon nousevan nopeammin kuin riskittömän sijoituksen. Ja ainakin toistaiseksi osakkeet ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet enemmän kuin riskitön sijoitus. Eikö? Nyt, jos osakefutuuri olisi harhaton estimaatti osakkeen hinnan tulevalle kehitykselle, niin silloin osakefutuurin hinnan pitäisi olla korkeammalla tämän päivän spottiin verrattuna kuin mikä on riskittömän tuotto. Siis osakkeen hinta tänään 100, vuoden korko 5, niin harhattoman futuurin pitäisi olla ehkä noin 109. Eikö? Tämä ei vain ole mahdollista. Arbitraasi pakottaa futuurin 105:een, eli harhaiseksi. (Olisi helppoa lainata 100, ostaa se osake, myydä futuuri 109, vuoden päästä toimittaa osake 109 ja maksaa velka 105, eli tehdä riskitöntä voittoa 4.)

    VHemmila: Taisin viitata väitteeseesi “Arbitraasiehdot varmistavat vain sen, että hyvin lyhyen ajan päästä erääntyvän futuurin hinta ei voi eriytyä fyysisillä markkinoilla määräytyvästä spot-hinnasta”

    Edellisen osake-esimerkin perusteella arbitraasiehdot kytkevät myös pidemmät forward-hinnat _tämän_ päivän spot-hintaan.

    En ole missään vaiheessa väittänyt, että varastointikustannuksia ei pitäisi ottaa arbitraasiehdoissa huomioon. Olen väittänyt, että varastointikustannukset ovat pieniä verrattuna viimeisen kymmenen vuoden volatiliteettiin öljymarkkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tonni käteen kirjoitti 10.7.2008 kello 17:23

    Tiedemies
    “Kuitenkin esimerkiksi IMF:n analyytikot väittivät kirkkain silmin, että futuurimarkkinat ennustavat hinnan laskua, joten pitkän aikavälin reaalihinta (jänteellä, muistaakseni 15-20 vuotta) asettuisi, jos en väärin muista, 30-50 USD:hen. Nauroin tälle ennusteelle silloin ja nauran sille nyt.”

    Koska futuurimarkkinoilla sijoitetaan pääasiassa toisten rahoja eikä omia, sijoittajien on turvallisinta peesata konsensusta niin ketään ei päästä syyttämään mistään. Yksityissijoittajille pitäisi saada kätevämpiä tuotteita niin monet päääsisivät tekemään helppoa rahaa vähän niinkuin osakemarkkinoilla niiden aikaisemmassa vaiheessa. Samalla tietenkin futuurien arvo estimaattina paranisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. VHemmila kirjoitti 10.7.2008 kello 23:10

    tcrown: “Edellisen osake-esimerkin perusteella arbitraasiehdot kytkevät myös pidemmät forward-hinnat _tämän_ päivän spot-hintaan.”

    Raaka-aineiden ollessa kyseessä tuo osake-esimerkkisi mielestäni palautuu juurikin ed. viestini tilanteeseen, jossa arbiehdot rajoittavat, ettei contango voi olla suurempi kuin spot + korko + varastointikulut. Arbiehdot sitovat siis raaka-aineissakin fwd:n tämän päivän spottiin.

    Tonni käteen: “Yksityissijoittajille pitäisi saada kätevämpiä tuotteita niin monet päääsisivät tekemään helppoa rahaa vähän niinkuin osakemarkkinoilla niiden aikaisemmassa vaiheessa.”

    Eurooppalaista piensijoittajaa kyllä palvellaan – toisin kuin jenkeistä, täkäläisistä prsseistä löytyy raaka-aine- ja raaka-aineindeksirahastot spotille, shorttaukseen, 2*vivutukseen ja rollatulle 3 kk futuurille:

    http://www.etfsecurities.com/en/welcome.asp

    Tuo futuurituote saattaisi (jossain toisessa markkinatilanteessa) kiinnostaa itseänikin, mutta ainakaan oma meklarini (Nordnet) ei syystä tai toisesta tarjoa sähköistä kaupankäyntiä kuin spottituotteilla. (Pitäisi kuulemma käydä puhelinkauppaa… siis maksaa suurempia kaupankäyntikustannuksia.)

    Ihan futuurikauppaakin voi toki halutessaan käydä:

    https://fi.etrade.com/gl_text.asp?nav=2505

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. tcrown kirjoitti 11.7.2008 kello 9:39

    VHemmilä: Juuri näin. Todettakoon vielä ekspliittisesti se, minkä taidat tuossa implisiittisesti sanoa, että hyödykemarkkinoilla, joilla ei voi “lainata tulevaisuudesta” tuotantoa, niin nämä arbiehdot eivät toimi alaspäin. Siis backwardation voi olla kuinka suuri tahansa. Käytännössä varastojen joustot hillitsevät tuota jonkun verran, ja olettaisinkin, että jos vaikkapa öljyn forward-hinnat ovat merkittävästi spot-hinnan alapuolella (luokkaa 50%), niin todennäköisesti tämän syy on aivan yleisessä tiedossa. Atlantin pohjasta on löytynyt esiintymä, joka kasvattaa tuotantoa 20% puolen vuoden päästä tai jotain muuta vastaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Tonni käteen kirjoitti 11.7.2008 kello 10:32

    VHemmilä
    “Tuo futuurituote saattaisi (jossain toisessa markkinatilanteessa) kiinnostaa itseänikin..”

    Kiitos linkeistä. Nykytilanteessa ollaan trendin yläpuolella. Vaikea tehdä voittoja. Trendi ottanee hinnan kiinni (kun Irakin tuotanto pääsee vauhtiin) eikä niin että hinta laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Kauko kirjoitti 11.7.2008 kello 15:03

    Onko kellään tiedossa kuinka suuri osa nykytuotannosta perustuu toimitussopimuksiin tai menneisyydessä myytyihin optioihin? Olen kuullut joskus heitetyn arvion 50%:sta. -Näiltä osinhan nykytuotannon hinta on sovittu jo aikaa sitten. Jos tämä osuus on merkittävä, spottikaupan huippuhinnat koskevat vain niitä ostajia, jotka eivät osanneet varautua ajoissa (tai pystyneet siihen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. BRG kirjoitti 19.7.2008 kello 1:36

    Ei ihan öljyyn mutta perushyödykkeillä spekulointiin liittyen tulee mieleen posti jonka osakevälittäjä taannoin lähetti:

    “Agrihyödykelainan kohde-etuutena on maissista, vehnästä, sokerista ja soijapavuista 25 % tasapainoin muodostettu kori. Nelivuotisen lainan tuotto perustuu hyödykkeistä muodostetun korin tuottoon. Maailman väkiluvun kasvaessa ja elintason noustessa proteiinipitoisen ruoan, erityisesti lihan, kysyntä kasvaa. Maataloushyödykkeet ovat tärkeimpiä lihakarjan rehun raaka-aineita, mikä lisää maataloushyödykkeiden kysyntää. Maataloushyödykkeitä käytetään myös biopolttoaineiden raaka-aineina.”

    Olisi mielenkiintoista kuulla valistunut mielipide siitä, josko pumppaamalla pääomaani ko. agrihyödykelainaan olisin omalta osaltani nostattanut ruoan hintaa ja aiheuttanut lisää nälkäkuolemia? Vai olisiko tuo sijoittamani ‘spekulatiivinen’ raha täysin irrallaan ruoan hinnasta, pelkkää voittoa minulle eikä keneltäkään pois? Itse kun koin että tuossa voitto on melkein satavarma, kuinkahan ne arbitraasiehdot toimivat tässä tapuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. tcrown kirjoitti 5.8.2008 kello 10:52

    Eipä näin vanhoja enää kukaan taida lukea, mutta kun jäi tuo krugmanin paperi hiukan kaivelemaan mieltä, niin laitetaan nyt tämä vielä.

    Krugman argumentoi, että markkinahinta ei voi olla flow-kysynnän ja tarjonnan tasapainoa korkeampi ilman, että varastot kasvavat. Ja Krugman näin olettaa, että flow-tasapaino olisi markkinahinta ilman spekulatiivisiä odotuksia.

    Nyt, ymmärtääkseni sekä öljyn kysyntä että tarjonta ovat suhteellisen jäykkiä, joten flow-tasapainohinnan pitäisi olla erittäin volatiili. Jos lähdetään teoretisoimaan, että kaikki varastointi auton tankista alkaen on varastointia tämän torian mielessä, niin pitäisi olla helppo nähdä tilanne, jossa öljyn hinta on nolla, kun pumppaus hetkellisesti ylittää kulutuksen, ja taas hetken päästä erittäin korkea (kuinka korkea öljyn hinnan pitää olla, että et lämmitä taloasi talvella?)

    Siis varastojen muutokset ovat oleellinen osa öljyn hinnan muodostusta, ja mielestäni ne pitää ottaa mukaan kun tarkastellaan öljyn hintaa ilman spekulaatiota.

    Kun markkinahinnat ovat backwardationissa, niin öljyn varastoijat eivät pysty suojaamaan öljyään tulevaisuudessa paremmalla hinnalla ja lisäksi joutuvat maksamaan varastointikustannukset. Tässä tilanteessa varastointi on siis erityisen kallista, ja voisi olettaa, että markkinan ollessa backwardationissa öljyvarastot tyypillisesti pienenevät. Ensimmäisen löytämäni viitteen perusteella näin onkin:

    http://www.thestreet.com/options/futuresshocktsc/10219629.html

    Eli tyypillisesti markkinan ollessa backwardationissa, on flow-supplyn lisäksi olemassa ylimääräinen varasto-supply, joka laskee spot-hinnan flow-hinnan alapuolelle.

    Eli kun mietitään voiko spekulatiivinen pääomka nostaa öljyn hintaa, perustaso ei mielestäni ole flow-tasapaino, vaan tasapaino, jossa tämä varastojen purku on mukana.

    Tällöin se hinta, missä varastot eivät muutu, pitää olla ‘minun’ tasapainohintaani ylempänä. (Se missä tuo on, riippuu varastotarjontakäyrän muodosta)

    Eli palaan alkuperäiseen väitteeseeni. Mielestäni ei voi sanoa onko viimeaikainen öljyn hintojen nousu fundamentteihin perustuvaa vai vain markkinoille tulleen uuden pääoman ansiota.

    “Olisi mielenkiintoista kuulla valistunut mielipide siitä, josko pumppaamalla pääomaani ko. agrihyödykelainaan olisin omalta osaltani nostattanut ruoan hintaa ja aiheuttanut lisää nälkäkuolemia?”

    Valistuneisuudesta en niin tiedä, mutta ylläolevan argumentaationi perusteella kyllä.

    ” Vai olisiko tuo sijoittamani ’spekulatiivinen’ raha täysin irrallaan ruoan hinnasta, pelkkää voittoa minulle eikä keneltäkään pois?”

    Kuulostaa kovasti ikiliikkujalta.

    “Itse kun koin että tuossa voitto on melkein satavarma, kuinkahan ne arbitraasiehdot toimivat tässä tapuksessa.”

    Eiköhän moni kokenut teknokuplan aikaan nokian ja soneran osakkeetkin “melkein satavarmaksi”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. BRG kirjoitti 14.8.2008 kello 23:37

    “Eipä näin vanhoja enää kukaan taida lukea”

    Lähettelin vähän aikaa sitten moderaattorille ehdotuksen että voisiko kirjoituspäiväyksen viereen pistää viimeisen kommentin päiväyksen (tai jopa ‘sort by modified’ option) mutta eipä tuo ehdotus saanut vastakaikua.

    Mielelläni olisin kuullut mielipiteen siitä, mikä on se markkinamekanismi, jolla “ruokakoriin” sijottamani raha edistää nälkää.

    Tuo Sonera kommentti on on silllä tavalla hauska ja osuva, että olen yksi niistä joka osti soneraa 60 mk:lla ja se taisi myyntihetkellä olla jotain vähän alle 10 mk:n tienoilla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tcrown kirjoitti 20.8.2008 kello 10:42

    ´”Mielelläni olisin kuullut mielipiteen siitä, mikä on se markkinamekanismi, jolla “ruokakoriin” sijottamani raha edistää nälkää.”

    En ymmärrä. Ylläolevat kymmenet kommentit kuvaavat juuri tuota markkinamekanismia, jolla sijoittamasi pääoma nostaa ruuan hintaa.

    Hyvin lyhyt ja yksinkertaistettu rautalanka. Olet lyönyt vetoa siitä, että ruuan hinta nousee. Tämä on lisännyt ruokajohdannaisten kysyntää, ja siten nostanut näiden ruokajohdannaisten hintoja. Kun tuottajat näkevät johdannaisten hintojen nousevan, niin tuottajat nostavat myös oman tuotantonsa hintaa. Tämän prosessin detaljeista on taitettu peistä yllä riittävästi.

    Se taas on paljon vaikeampi kysymys, edistääkö ruuan hinnan nousu kokonaisudessaan nälkää. Köyhät maanviljelijät tulevat paremmin toimeen jos ruuan hinta on korkeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus