Hei haloo!
Jos ajaa sata kilometriä 130 km/h säästää kolme minuuttia 50 sekuntia verrattuna siihen, että olisi ajanut 120 km/h. Kenen aika on noin kallista?
Tuo esittämäni nopeuden rajoitin toimisi myös taajamissa. Asuntokatujen nopeusrajoituksia rikotaan Suomessa erittäin yleisesti. Siihen ei ole mitään ajankäytöllistä perustetta. Jos ajaa sata metriä 40 km/h vaikka rajoitus on 30 km/h, säästää kolme sekuntia. Katajanokkaa (30 km/h) terrorisoi jokin aika sitten pakettiauto, joka kaahasi kaduilla miten halusi. Tämä johtui siihen, etteivät vanhemmat uskaltaneet antaa lasten mennä yksin kouluun, vaan heidät piti saattaa. Kaahaaja voitti muutaman sekunnin korttelia kohden, mikä on vähän verrattuna vanhempien aikatappioon.
Osmohan oikein innostui kirjoittamaan..
Vastaesimerkki, ajat tampereelta helsinkiin töihin ja takaisin joka päivä. Matkaa 180km / suunta, jos nopeutesi on 140km/h, menee yhdensuuntaiseen matkaan aikaa 77min, 120km/h nopeudella 90min ja 100km/h nopeudella 108min.
Eli ajamalla lievää ylinopeutta, säästät päivittäin puoli tuntia. Tekee vuodessa yli sata tuntia, jonka voi käyttää vaikka perheen kanssa olemiseen eikä auton ratissa istumiseen.
Ja kyseinen homma senkuin korostuu pidemmillä matkoilla, esimerkiksi lomamatkalla pk-seudulta lappiin ja takaisin säästää useita tunteja / suunta kun ajaa hieman reippaammin. Lisäksi, mitä vähemmän aikaa vietät tien päällä, sitä epätodennäköisemmin joudut onnettomuuteen.
Kyllä, tuo edellinen on hieman kärjistetty, mutta uskallan väittää että lievä ylinopeus on turvallisempaa kuin pienemmän nopeuden takia tiellä vietetty “lisäaika”.
Taajamissa ajamisen suhteen olen Osmon kanssa samoilla linjoilla, varsinkin asuinalueilla ja koulujen / päiväkotien lähistöllä (sekä tietyömailla) tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole, joten mielestäni Osmon valistuneena liikennekasvattajana tulisikin ottaa asia esille päättävissä elimissä. Kameratolpat jokaisen koulun ja päiväkodin lähistölle, sekä teholiikennevalvontaa asuinalueille / vastaaville. Näin säästettäisiin paljon enemmän henkiä kuin tyhjille valtateille asennetuilla tolpilla.
Voihan tämän ajatella toistekkin päin. Ohitan 22 metristä rekkaa (joka ei ole pisin mahdollinen tieliikenteessä) ja lähden ohittamaan 30 metriä rekan takaa ja palaan saman matkan päähän eteen.
Jos rekan vauhti on 70 km/h niin ohittamalla 120 satasen sijaan säästän 4 sekkaa aikaa eli olen 4 sekunttia vähemmän vastaantulijan kaistalla. Eli noin 70 metriä. Ja ohitus on alle 200 metriä.
Ja terrorisoinnista. Jospa itkettäisiin valtioneuvostolle ettei liikenteen valvontaa ole riittäviä resursseja. Kitkemällä älykääpiöt liikenteestä saataisiin enemmän aikaa kuin jollain mekaanisella rajoittimella.
Ai juu, katsoitteko auton omistajaa. Jos oli firman auto, niin voi vaikka paheksua auton käytöstä omistajalle.
Kumma juttu, että poliisi ei saa ko. kaahaajia pois liikenteestä??
Ei luulisi olevan vaikeaa, jos vähänkään viitsisi yrittää edes. Pikkupaikkakunnilla ne samat junnut viikonlopusta toiseen harrastaa kaahaamista. Ei olisi mikään temppu poimia niiltä ajokortit pois. No voihan olla, että kaikki ei siitäkään tokene, mutta suurin osa kylläkin.
Älkääkä sanoko, että poliiseja ei ole riittävästi. Ainakin johonkin talonvaltausoperaatioon niitä riittää n. 40 kpl aika nopeastikin… Olisiko niin, että suomalainen poliisi on laiska?
“Vastaesimerkki, ajat tampereelta helsinkiin töihin ja takaisin joka päivä. Matkaa 180km / suunta, jos nopeutesi on 140km/h, menee yhdensuuntaiseen matkaan aikaa 77min, 120km/h nopeudella 90min ja 100km/h nopeudella 108min.”
Aika teoreettinen vastaesimerkki. Käytännössä koko matkaa et kuitenkaan aja motaria, joten ajansäästö jää pienemmäksi. Lisäksi huomattava osa ajasta kuluu Tampereen ja Helsingin sisäisessä liikenteessä, jolloin prosentuaalisesti koko matka-ajasta säästät vielä vähemmän. Alemmalla ajonopeudella sen sijaan rahansäästö voi olla huomattava. Lisäksi saat ajaa stressaamatta nopeusrajoituksista ja perässä roikkuvista ylinopeusfaneista, joka koitunee koko perheen hyödyksi 😉
En myöskään usko, että todennäköisyys onnettomuuteen vähenisi matka-ajan vähenemisen myötä, sillä korkeamman ajonopeuden tuoma onnettomuustodennäköisyyden kasvu kumoaa sen.
Ylipäänsä voisi kysyä, että miksi ette vaadi korkeampia nopeusrajoituksia vaan jostain syystä vaaditte, että lain rikkomisen pitäisi olla kansalaisoikeus?
Ei luulisi olevan vaikeaa, jos vähänkään viitsisi yrittää edes. Pikkupaikkakunnilla ne samat junnut viikonlopusta toiseen harrastaa kaahaamista. Ei olisi mikään temppu poimia niiltä ajokortit pois. No voihan olla, että kaikki ei siitäkään tokene, mutta suurin osa kylläkin.
Kuortaneella nuori kaahari tappoi samasta perheestä viimeisen elossa olevan lapsen keskellä kirkonkylää. Hänen sisarensakin kuoli liikenneonnettomuuden uhrina, muistaakseni myös kaaharin tappamana.
Olen ciclistan kanssa täsmälleen samaa mieltä näiden pikkupaikkakunnan kaikkien tuntemien kaahareiden korttien pois ottamisesta. Kortitta ajamisesta erittäin ankarat rangaistukset varsinkin niille, joiden kortti on lähtenyt kuivumaan.
Kuulostaa kyllä uusavuttomuuden huipentumalta tämä Katajanokan kaaharin tarina.
Tuliko mieleen värvätä Skattan skrodein isä (ei siis välttämättä Osmo itse) pysäyttämään juipin ja näyttämään niin sanotusti taivaan merkit. Säälittävää alistua tuollaiseen ja ruveta hysteerisenä taluttamaan lapsia käsipuolesta tien yli.
Hyvä keksintö on myös puhelin, jolla saa välittömästi vastuuttoman sällin työnantajaan yhteyden, joka varmasti hoitaa asian päiväjärjestykseen alta aikayksikön. Yksikään yritys ei halua leimautua logollaan negatiivisesti liikenteessä.
Näin meillä on toimittu eikä väristy tien reunassa pelkäämässä ja päivittelemässä.
“Ne, joiden mielestä on kiva ajaa lasten ylitse kännissä, vastustaisivat tietysti.”
Oot sä kans eri viisas setä. Mites helvetis ne juopot tähän liittyy?
Kuten tuossa jo sanottiin, rajoittimilla mm. vaarannettaisiin ohitustilanteet (joita jokatapauksessa tulee, kiitos sunnuntaikuskien) kun ei päästä enää nopeasti ohi. Jos tämmöisiä kukkahattuhärpättimiä oikeasti tulisi, pitäisi myös alinopeudesta alkaa sakottaa, se kun lisää vaaratilanteita.
Yhdyn kyllä tohon yleiseen mielipiteeseen taajama-alueella kaahaamisesta tottakai ja saisivat pojat keskittyä tutkaamaan juurikin näillä alueilla, vaan kun on pakko rahastaa jo siä motarin sillallakin tutkaamalla jos joku nyt sattuu 10kmh ylinopeutta ajamaan.
Kun nyt kerran niin huolissasi olit myös rattijuopoista (ihan oikeutetusti) niin tässä hioukan taustaa keinovalikoiman kartoittamiseen:
Rattijuolle on aivan turha määrätä ajokieltoa eli ottaa kortti pois, se ei ajamista estä. Suomessa valtaosa rattijuopoista uusii tekonsa aivan jatkuvalla syötöllä. Rangaistukset ovat jo sinällään kunnossa, ainoa muutos pitää saada siihen että tuomioistuimet on saatava käyttämään rangaistusvalikoimaa, toistuvasta rattijuoppoudesta pitää joutua istumaan muuten ajot jatkuvat.
promillerajan alentaminen esim. 0.5 -> 0.2 ei auta, nyt ongelmatapauksen muodostavat tukevassa humalassa ajavat, useimmiten törkeitä lukuja puhaltavat (siis yli 1,2 promillea). Laskemalla raja 0,5:stä 0,2:een viedään poliisien ennestään niukat resurssit lounaalla vahingossa tuontiolen tilanneiden verikokeisiin raahaamiseen.
Ja edelleen: kuulostat perusteluinesi jatkuvasti enemmän ja enemmän samanlaiselta kuin nettisuodatuksen puolustajat taannoin; mitään ei aiheesta käytännössä tiedetä, mutta tuntematon pelottaa ja sitä pitää vastustaa.
“Aika teoreettinen vastaesimerkki. Käytännössä koko matkaa et kuitenkaan aja motaria, joten ajansäästö jää pienemmäksi. Lisäksi huomattava osa ajasta kuluu Tampereen ja Helsingin sisäisessä liikenteessä, jolloin prosentuaalisesti koko matka-ajasta säästät vielä vähemmän. Alemmalla ajonopeudella sen sijaan rahansäästö voi olla huomattava. Lisäksi saat ajaa stressaamatta nopeusrajoituksista ja perässä roikkuvista ylinopeusfaneista, joka koitunee koko perheen hyödyksi.”
Rahansäästö.. itsehän sinä polttoaineesi maksat, jokaiselle on päivänselvää että mitä lujempaa ajaa — sitä enemmän menee polttoainetta ja näinollen rahaa. Jokaisen henkilökohtainen valinta.
Stressaaminen.. täysin normaalia että käyttämälläsi tiellä on muitakin autoilijoita, joten eipä tuo normaalista ajosta eroa millään lailla.
“En myöskään usko, että todennäköisyys onnettomuuteen vähenisi matka-ajan vähenemisen myötä, sillä korkeamman ajonopeuden tuoma onnettomuustodennäköisyyden kasvu kumoaa sen. ”
Tämä olikin hieman kärjistetty esimerkki, mutta näin se vaan menee. 100% liikenneturvallisuus on vasta sitten kun auto on paikoillaan kotipihassa, joten jo rajoitusten mukaan ajaminenkin laskee turvallisuutta. Se, että minkälaisella ylinopeudella “optimiturvallisuus” tien päällä vietetyn ajan ja nopeuden kasvattamisen lisäämän riskin välillä saavutetaan, onkin hieman vaikeampi yhtälö ratkaistavaksi.
“Ylipäänsä voisi kysyä, että miksi ette vaadi korkeampia nopeusrajoituksia vaan jostain syystä vaaditte, että lain rikkomisen pitäisi olla kansalaisoikeus?”
Itseasiassa moottoriteillehän puuhattiin 140km/h rajoituksia jossain välissä mutta niitä vastustettiin juurikin näiden kukkahattutätien puolesta sen verran vahvasti, että homma hylättiin. Suuret nopeudet kun nähdään sellaisena mörkönä, johon ei kukaan uskalla tarttua. Kaikenmaailman rajoitusten ja kieltojen lisäämistä kyllä kannatetaan suu vaahdossa, vaan ei järkeviä myönnytyksiä yleisen liikennesujuvuuden parantamiseksi.
Niin, ja sakkotulotkin pienenisivät kun ei enää voitaisikaan budjettia täyttää perinteisten kyttäyspaikkojen vakiotuloilla.
“Ylipäänsä voisi kysyä, että miksi ette vaadi korkeampia nopeusrajoituksia vaan jostain syystä vaaditte, että lain rikkomisen pitäisi olla kansalaisoikeus?”
Kyllä minä ainakin vaadin korkeampia nopeusrajoituksia maanteille, mutta tämänhetkisessä mielipideilmastossa nämä vaatimukset varmastikaan eivät herätä kovin suurta vastakaikua mistään. Siksi suunnilleen ainoa asia mitä tavallinen autoilija voi tehdä, on ajella pidemmät matkat Ruotsin, Ranskan, Saksan tai muiden maiden korkeammilla nopeusrajoituksilla varustetuilla teillä, joissa liikenne tuntuu sujuvan hyvin ja kohtuullisen turvallisestikin.
Asuntokatujen nopeusrajoituksista piittaamattomuudesta olen taas aivan samaa mieltä Osmon kanssa. Jostain syystä nopeusvalvonta keskittyy kuitenkin 90% maanteille, ja vieläpä siellä niihin turvallisimpiin ohituspaikkoihin, joissa todennäköisemmin ajetaan ylinopeutta. Asuntokaduilla en ole nähnyt nopeusvalvontaa Suomessa koskaan. Asuntoalueiden kokoojakaduilla äärimäisen harvoin. Taajamassa valvontaa on oikeastaan näkynyt vain valtaväylillä, jossa jalankulkijoita ja kevyttä liikennettä ei muutenkaan ole liikenteen seassa.
“Ne, joiden mielestä on kiva ajaa lasten ylitse kännissä, vastustaisivat tietysti.”
Parempi vielä, leimataan kaikki vapauden rajoittamisen vastustajat vaikkapa pedofiileiksi lapsenraiskaajiksi, niin kyllähän sillä varjolla saadaan mikä laki vaan läpi eikö vain?
Ainoa riski tuollaisissa populistisissa yleistyksissä on, että se ei mene edes niille läpi, jotka oikeastikin ovat kauhuissaan 130km/h ajamisesta 120km/h alueella. Silloin se on kaksiteräinen miekka joka parhaassa tapauksessa saa Osmon näyttämään idiootilta.
Korkeampia nopeusrajoituksia vaaditaan kansalaisadressilla esimerksiksi täällä: http://www.adressit.com/liikenne
Lainaus adressista:
“5. Ajonopeuksia tulisi nostaa useilla tieosuuksilla taajaman ulkopuolella. Myös taajamien epäonnistuneimmat rajoitukset tulisi muuttaa kohtuullisemmiksi. (30km/h rajoitukset, jota 90% autoilijoista rikkoo)”
S — W,
Vertaat Osmoa nettisensuurin puoltajiin, jotka eivät tunne asiaa ja tuntematon pelottaa.
Mikähän on se Suuri Tuntematon, joka Osmoa nyt tässä asiassa pelottaa? Eiköhän liikenneonnettomuudet ole ihan tunnettuja juttuja… ? Meille kaikille?
Tuntuu keskustelua seuratessa pikemminkin siltä, että raivoisat vastustajat eivät yhtään halua tutustua asiaan, vaan teilaavat ehdotuksen täysin tunnepohjalta. Rajoittaisihan laite perusoikeuksiin kuuluvaa ylinopeuden ajamista.
“Ja perkele, minullahan on oikeus päättää mitä nopeutta ajan ilman holhousta.….. ”
“Myös taajamien epäonnistuneimmat rajoitukset tulisi muuttaa kohtuullisemmiksi. (30km/h rajoitukset, jota 90% autoilijoista rikkoo)”
Eipä muuten riko, jos on asianmukaiset hidasteet kuten usemmiten koulujen läheisillä pikkukaduilla on.
Nopeuden pudotessa neljästäkympistä kolmeenkymppiin 30-kiloisen lapsen hengissä selviytymisen mahdollisuus törmäystilanteessa kolminkertaistuu. (lähde löytyy tarvittaessa)
Eli mikähän tässä nyt niin kauhean epäonnistunutta on? Sekö ettei onnistuta lahtaamaan näitä 30-kiloisia? Kolmenkympin alueita on vain tiheimmässä taajamassa ja sielläkin lähinnä koulujen ja päiväkotien läheidyydessä.
On se nyt kumma, että tätäkin liikenneturvallisuuden parantamista pitää oikein adressein vastustaa.
Jaa että on se Odekin nyt sitten liittynyt “turvallisuus“populisteihin ja rakentaa nyt rinta rottingilla DDR v2.00:aa siellä? Säälittävää. No, yksi potentiaalinen henkilökohtainen vaaliehdokas vähemmän, eihän siinä sen kummempaa…
“Eipä muuten riko, jos on asianmukaiset hidasteet kuten usemmiten koulujen läheisillä pikkukaduilla on.”
Hidasteet varmasti toimivat joskus ihan tarkoituksen mukaisesti, mutta esimerkiksi itse ajan päivittäin asuntoalueen kokoojakatua jossa 40km/h nopeusrajoituksesta ja hidasteesta huolimatta tyypillinen nopeus lienee noin 50 km/h mikä onkin paikka huomioon ottaen minusta ihan järkevää.
Toisaalta sama 40km/h rajoitus löytyy myös tälle kadulle liittyviltä asuntokaduilta, joilla ei useinkaan voi turvallisesti ajaa edes tuota nopeutta, koska lapset leikkivät kadulla ja pihoilta voi juosta lapsia suoraan alle. Tässä ajan itse yleensä noin 30km/h nopeutta. Näillä kaduillla kuitenkaan ei ole hidasteita, joten liikenneympäristö antaa paikkaa tarkemmin tuntemattomalle autoilijalle väärän viestin siitä, että viivasuoralla kokoojakadulla on parempi hidastella vaikka näkyvyys on hyvä eikä lapsia ryntäile autojen alle, kun taas asuntokaduilla voi ajaa vähintään samaa nopeutta.
Samoin Osmon ehdottomana GPS-pohjainen nopeusrajoitin ei tuota tämäntyyppisissä tilanteissa mitään todellista turvallisuuden paranemista. Kokoojakadulla varmasti nopeudet saattaisi laskea, mutta vastaavasti taas ihmisten totutta ajamaan rajoitinta vasten nopeudet asuinkaduilla tuskin putoavat jos rajoitusta ei laskea.
Nopeusrajoituksen alentaminen 10 km / h alentaa Suomessa liikennevirran keskinopeutta n. 5 km / h. Nopeusrajoitukset määritetään liikennevirran tosiasiallisen nopeuden perusteella ja poliisin puuttumiskynnys on yleensä sellainen, että normaalia liikennevirran nopeutta ajamiseen ei puututa.
Yleisesti ottaen homma toimii siis nykymeiningillä hyvin. Valitusta on tasaisesti molempiin suuntiin. Kuitenkin erityisesti autoille, joilla ei ole vakionopeudensäädintä ongelman muodostavat ns. peltipoliisit, jotka on kaiken lisäksi monesti sijoitettu paikkoihin, joissa nopeusrajoitus on juuri laskenut.
Ekologinen ihminen ei nopeusrajoituksen takia jarrua paina, vaan nostaa jalan kaasulta ja antaa nopeuden laskeutua rajoituksen mukaiseksi. Nuo peltipoliisit opettavat kyseenalaista moraalia.
No, normaalista peltipoliisien aiheuttamasta riesasta pääsee sillä, että valitsee ainakin pidemmille matkoille auton, jossa on vakionopeudensäädin. Paikallisesti alemmat nopeusrajoitukset kannattaisi laittaa alkamaan sen verran aikaisemmasta kohdasta, että nopeuden ehtii pudottaa ilman jarruttamisen tarvetta.
Elinalle: Harva meistä rajoittimen vastustajista haluaa teilata 30 kiloisia lapsia koulujen lähellä tai ajaa kännissä.
Ajan itse hyvin hyvin paljon enemmän kuin keskivertokuljettaja. Ja olen kummasti havainnut ettei rajottimesta olisi ainakaan minulle mitään hyötyä.
Kyllä se liikennöinti lähtee siitä, että katsotaan keliä, ajankohtaa, liikennettä ja kelloa. Ja kuinka ajankohta vaikuttaa:
- aamuhämärissä ja iltahämärissä varotaan hirvieläimiä.
— Koulujen alku/loppuaikaan lapsia
— Aamuisin syssyllä ja keväällä mustaa jäätä
— Sateella pidetään vieläkin pidempiä turvavälejä.
— Liukkaalla lasketaan nopeutta ja pidetään pidempiä turvavälejä eikä ohitella.
— Sadonkorjuun / kylvöaikaan varotaan leveitä traktoreita.
— Kaupunkialueella varotaan muutakin kuin ylinopeutta. Arvaillaan milloin lapset juoksee tai ajaa fillarilla vastaantulevan linja-auton takaa ja pudotellaan nopeutta.
— jne.
Tuota se autoilu on. Kokonaisvaltaista ajamista ja arviointia mitä milloinkin tehdään. Se ei ole nopeusrajoitusten tuijottamista ja maksiminopeudella ajamista. Vaan järjenkäyttöä muistaen että kolarissa kukaan ei ole oikeassa vaan kaikki väärässä.
Autoillessa ei ole oikeastaan oikeuksia vaan pelkkiä velvollisuuksia. mm. väistämisvelvollisuus kuvaa hyvin yhtä liikennetilannetta. Mutta aika harva osaa edes sen osoittaa ajotavalla.
Ja rajoituksista vielä. Jos rajoitus on oikein määritelty ja oikeaan paikkaan niin sitä kyllä noudattaa. Mutta jos rajoitus on asetettu varmuuden vuoksi hyvin alas, niin sen noudattaminen on vähäisempää.
Lainaus: “Katajanokkaa (30 km/h) terrorisoi jokin aika sitten pakettiauto, joka kaahasi kaduilla miten halusi. Tämä johtui siihen, etteivät vanhemmat uskaltaneet antaa lasten mennä yksin kouluun, vaan heidät piti saattaa.”
Tuota noin, eikös siellä katajanokalla ole puhelimia? 10022 nyt vaikka ihan ensiksi. Jopa täällä meidän korpikylässä keskellä ei mitään osataan moista härveliä käyttää joten luulisi sen siellä isossakin maailmassa olevan tuttu härveli.
Mitenkäs tuon nopeudenrajoittimen kanssa on tarkoitus määrittää miniminopeus? Eihän se nyt passaa, että kahdeksankympin alueella joku ajaa kuuttakymppiä.
Kari V,
Ei varmasti haluakaan, mutta niin tapahtuu sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä suurempi nopeus on autolla.
En tässä itsekään ole mikään huippuoppilas fysiikassa ollut, mutta kyllä ihmetyttää, että tässä tuntuu olevan jotain epäselvää monille.
Kritisoin siis adressia, jossa pidettiin taajama-alueiden paikallisia kolmenkympin rajoituksia “epäonnistuneina” ja kysyin miten ne ovat epäonnistuneita? Miten se mitataan?
Hyvä KariV, olet selvästi vastuullinen autoilija. Hyvä niin.
Silloinhan esim. 120km/h tai 130km/h rajoitin ei autoiluasi estäisi lainkaan? Miksi siis vastustaa moista?
Monet esimerkit ja tilastot kuitenkin näyttävät, että kaikki autoilijat eivät mistään valistuksesta tai säännöistä piittaa. Tarvitaan pakkoa.
Jos esim. 120 km/h rajoittimella saataisiin Suomessa estettyä edes vaikkapa 25 hengen kuolema vuosittain, olisi järjestelmä mielestäni perusteltu sekä inhimilliseltä että kansantaloudelliselta kannalta.
Tilastollisissa kuolemissa on se outo puoli, että ne eivät etukäteen tunnu sattuvan kenellekään itsensä kohdalle, vain niille “muille”, jotka tässä tapauksessa “eivät osaa ajaa” tai “piittaa”. (Osmo kirjoitti aiheesta aiemminkin.)
Vaikka kaikki liikenneonnettomuudet ovatkin yksittäistapauksia, voidaan niitä kuitenkin ehkäistä samaan tapaan kuin esim. kansansairauksia — paremmalla puuttumisella ongelmiin. Ei kai kukaan voi väittää, että järjestelmä, jossa kuolee lähes 400 henkeä tapaturmaisesti vuosittain on täydellinen ja ongelmaton? Ehkä jopa parempi ilman mitään sääntöjä kuten jotkut kirjoittajat näissä säikeissä tuntuivat ehdottavan? Uusi teknologia antaa uusia keinoja parantaa liikenneturvallisuutta — niitä tulisi käyttää, eikä torjua suoralta kädeltä mahdottomina.
Edelleen jaksaa ihmetyttää miksi tällaisen uberkalliin ja todennäköisesti erittäin epäluotettavan järjestelmän luomisesta edes keskustellaan kun vaihtoehtona on edullisempi, nopeammin aikaansaatava ja koko yhteiskunnllista yleisturvallisuutta parantava ratkaisu olisi yksinkertaisesti lisätä poliisin resursseja reippaasti.
Onko joku oikeasti niin naiivi, että kuvittelee tällaisen järjestelmän luomisen maksavan alle valtion vuosibudjetin? Se kun vaatii hieman enemmän kuin “muutaman kympin gps-laitteen” per auto että saadaan oikeasti tarkka ja luotettava systeemi aikaan.
Hannu Osala: “Uusi teknologia antaa uusia keinoja parantaa liikenneturvallisuutta — niitä tulisi käyttää, eikä torjua suoralta kädeltä mahdottomina.”
Et siis näe skenaariota jossa vastuu siirretään kuljettajalta teknologialle huolestuttavana? Sitä tehdään koko ajan enemmän ja enemmän mutta eipä ole vaikuttanut juurikaan onnettomuus/uhri tilastoihin vaan on käynyt päinvastoin. Kun autossa on abs,esp,airbag, peruutustutka jne niin teknologiaan luotetaan jo liikaa.
Hannu Oskala:
“Jos esim. 120 km/h rajoittimella saataisiin Suomessa estettyä edes vaikkapa 25 hengen kuolema vuosittain, olisi järjestelmä mielestäni perusteltu sekä inhimilliseltä että kansantaloudelliselta kannalta.”
Sinivihreä:
Suomen kansalaisten kuolemantapaukset ulkomailla liikenneonnettomuuksissa ovat ilmeisesti kovasti lisääntyneet. Suomi ei voi tiettävästi vaikuttaa muiden maiden liikennelainsäädäntöön, mutta ainahan Suomi voi estää kansalaistensa ulkomaille matkustamisen. Näin pystyttäisiin estämään lukuisa määrä sinänsä täysin tarpeettomia kuolemantapauksia. Kansantaloudellisesti matkustuskielto olisi valtava edistysaskel.
Mites olisi sellainen systeemi, jossa nopeusvalvontakamerat liitettäisiin langattomaan verkkoon. Valokuvat lähetettäisiin keskustietokoneelle, joka poimisi kuvista rekisterinumerot. Sitten keskustietokone odottelisi, kunnes toinen kamera esim. 50 kilometrin päästä lähettäisi saman rekisterinumeron. Sen jälkeen tietska laskisi auton keskinopeuden ja lähettäisi ylinopeuden ajajille (auton haltijoille) sakon.
Systeemi estäisi sen yleisen ilmiön, että kameroita “huijataan” hiljentämälle niiden tolppien kohdalla. Ei tarvitsisi olla myöskään kallista tutkaa siellä laatikossa. Eikä valokuvia tarvitsisi mennä erikseen hakemaan miesvoimin, kuten ainakin vielä vähän aikaa sitten tehtiin.
Vielä olen sitä mieltä, että tällaisissa keskusteluissa pohdiskellaan liikaa rangaistuksia — tai asioiden fyysistä estämistä tyyliin nopeudenrajoitin. Lisää porkkanaa!
Jos ja kun pikku hiljaa aletaan kerätä yhä lisää tietoa autoilijoista, ei pitäisi juuttua siis miettimään pelkästään sitä, miten kohdella kaahaajia ja rattijuoppoja, vaan myös, miten palkita hyvää käyttäytymistä.
Ainakin vakuutusyhtiöt voisivat eriyttää vakuutusmaksuja paljon nykyistä enemmän. Mutta miksei voitaisi jakaa sakkorahoja pahiksilta hyviksille. Tai jopa verorahoja, kunhan vain ensin lasketaan paljonko veroja säästyy, kun ajaa kunnolla eikä kaahaa yms.
Voisiko valtio arpoa suurehkoja rahasummia rikkeettömästi ajaneiden kesken? Ilmeisesti ei, kun tuollaisia arpajaisia ei missään kai ole käytössä. Mutta ehkäpä poliisi voisi ratsian yhteydessä pysäyttää myös jonkun kiltin ja tarjota shampanjaa onnentoivotuksin. No joo, mutta jonkun porkkanan kummiskin …
Tomi: “Sitten keskustietokone odottelisi, kunnes toinen kamera esim. 50 kilometrin päästä lähettäisi saman rekisterinumeron. Sen jälkeen tietska laskisi auton keskinopeuden ja lähettäisi ylinopeuden ajajille (auton haltijoille) sakon.”
Suomalainen kuitenkin ajaa samaa tietä keskimäärin suhteellisen lyhyen matkaa. Lapin reissulle oleville tuo toimisi mutta ei normi työ/koulumatkoilla joilla se kiirus yleensä on kovin.
Muutenkin tuollainen tekninen valvonta olisi luotettavuuden kannalta aika heikkoa ja siinä olisi väärinkäytöksen riskitkin aina olemassa.
1. Verotus selkeästi taloudellisia ja vähempitehoisia autoja suosivaksi.
2. Max. 70hv auto alle 5v ajaneille, paitsi jos työ sitä edellyttää. (oma rahtifirma esim.)
3. Kameravalvontaa selkeästi lisää. Tämän teknologian hinta on kuitenkin reilusti laskenut.
4. Poliiseja lisää ja reilusti. Ajan joka päivä yli 100km ja viimeksi olen nähnyt poliisin liikenteessä tammikuussa ja silloinkin soitin ne itse paikalle kun oli ilmiselvä rattijuoppo liikenteessä.
5. Rattijuopoilta aina auto valtiolle.
6. Yleisestikin rangaistukset kovemmiksi. Jos kännissä ajat jonkun yli niin pääset vuodeksi hoitoon ja saat ehkä tonnin sakot tänä päivänä.
7. Siirtymäajalla niin että autot eivät liiku ellei ole turvavyöt kiinni. Teknologia on jo, siitä pitää ainoastaan tehdä käytäntö.
9. Poliiseja lisää teille.
10 Mainitsinko jo ne poliisit?
No voi huokaus taas tätä keskustelua. Kovaa “faktaa” tuntuu olevan yhdellä ja toisella, mutta asioita ei nähdä yhtään laajemmin. Olennaistahan on se, paljonko järjestelystä tulisi hyötyjä suhteessa haittoihin.
Liikenneonnettomuudet aiheuttavat Suomen kansantaloudelle miljardien kustannukset vuositasolla. On myös kiistatonta, että ylinopeuksien poistaminen vähentää onnettomuuksia merkittävästi.
Nopeuksien laskeminen johtaa aikamenetyksiin, jotka toki aiheuttavat kustannuksia, mutta nähdäkseni nämä eivät ole niin merkittäviä, että mitätöisivät onnettomuuksien vähenemisestä aiheutuvat hyödyt. Semminkin, kuin järjestelmä myös parantaa liikenteen ennustettavuutta ja vähentää (kalliita) poikkeustilanteita.
Järjestelmän kalleuteen tai toteutuksen hankaluuteen voi tietenkin vedota, mutta nähdäkseni kehitys vie siihen suuntaan, että nämä ongelmat voidaan ratkaista. Elektroniikan halventuminen tuo auton ohjausjärjestelmään puuttumisen, paikannuksen ja yhteyden tietoverkkoihin kaikkiin autoihin, koska näistä laitteista on huomattavaa hyötyä muutenkin. Yksilönsuojaan liittyvät kysymyksetkin ovat teknisesti ratkaistavissa (eihän sijaintitietoa tarvitse lähettää autosta ulospäin ollenkaan; järjestelmä voidaan rakentaa niin, ettei yksittäisen auton tietoja saada järjestelmästä ulos ilman ko. autoilijan suostumusta; jne.).
Yksilönvapaus on Suomessa joiltain osin liiankin paljon säädeltyä, mutta nähdäkseni tässä ei ole siitä kysymys. Ei kenelläkään ole oikeutta vaarantaa muiden henkeä ja terveyttä yksilönvapauden nojalla.
Paljon tuossa on toki avoimia kysymyksiä, mutta monet seikat kyllä puoltavat tuollaisen järjestelmän käyttöönottoa. Ainakin minusta olisi mukavaa, jos veroja voitaisiin laskea *) ja ihmishenkiä säästää.
Kari
*) Yksi varteenotettava vaihtoehtohan voisi olla esimerkiksi autoveron/käyttömaksujen pienentäminen uusista autoista, joilla ei voi ajaa ylinopeutta. Tämä olisi perusteltua siitäkin syystä, että moiset värkit myös aiheuttaisivat vähemmän onnettomuuskustannuksia.
Lapin reissulle oleville tuo toimisi mutta ei normi työ/koulumatkoilla joilla se kiirus yleensä on kovin.
Toimisi toki, sillä kyllä sen keskinopeuden voi mitata vaikka sadalta metriltä taikka monen eri tien jälkeen. Teknisesti tai väärinkäytösten kannalta homma ei kai olisi sen ihmeellisempi kuin nykyinen, vaikka siinä tunnistuksen tekeekin ihminen.
Toisaalta, parempi on kun unohdat koko jutun, sillä pidän tarkemmin ajatellen ideaa sen verran hyvänä,että patentoin sen heti ensi viikolla. Toivottavasti eivät viranomaiset löydä näitä hölmöjä hourailujani. En minä mitään tosissani tarkoittanut ja jos tarkoitinkin puhuin jostain ihan muusta…
Tomi Says: “nopeusvalvontakamerat liitettäisiin langattomaan verkkoon…tietska laskisi auton keskinopeuden ja lähettäisi ylinopeuden ajajille (auton haltijoille) sakon”.
Tätähän on jo suunniteltu ja uutisiakin on ollut että kohta on tulossa. Tietääkseni homma on kuitenkin kompastunut tietotekniseen monimutkaisuuteen ja hintaan. Kuvaa hyvin tämän Osmon idean mittasuhteita: kymmenen kertaa halvempaa ja yksinkertaisempaa järjestelmää ei pystytää toteuttamaan sen kalleuden ja monimutkaisuuden vuoksi.
“Silloinhan esim. 120km/h tai 130km/h rajoitin ei autoiluasi estäisi lainkaan? Miksi siis vastustaa moista?”
Ei ollut minulle vastattu, mutta vastaan silti. Kuten todettu tälläinen rajoitin vaikeuttaa autoilua ulkomailla, jossa ainakin minä ajan vuosittain.
Lisäksi vastustan rajoittimia siksi, että vaikkeivat ne minun autoiluani häiritsisikään, ei niillä minusta puututa oikeaan asiaan, eli vääriin tilannenopeuksiin ja ylipäätään väärään asenteeseen liikenteessä. Päinvastoin, rajoittimet antavat ihmisille signaalin että on taas yksi asia vähemmän mistä tarvitsee olla huolissaan kun ajaa autoa.
“Tätähän on jo suunniteltu ja uutisiakin on ollut että kohta on tulossa. Tietääkseni homma on kuitenkin kompastunut tietotekniseen monimutkaisuuteen ja hintaan. Kuvaa hyvin tämän Osmon idean mittasuhteita: kymmenen kertaa halvempaa ja yksinkertaisempaa järjestelmää ei pystytää toteuttamaan sen kalleuden ja monimutkaisuuden vuoksi.”
En ole tarkemmin seurannut tämän järjestelmän tilannetta Suomessa, mutta käsittääkseni joissain maissa on jo käytössä tälläinen systeemi. Itse pidän tätä paljon järkevämpänä kuin ehdotettua nopeudenrajoitinta, vaikkakaan tämäkään järjestelmä puutu vääriin tilannenopeuksiin mitenkään.
Kyseisenlaisia keskinopeuskameroita on vaikka millä mitalla käytössä esim Briteissä…
Osmon ideaa on kritisoitu paljon sillä argumentilla, että se vähentää ihmisten valinnanvapautta ja lisää holhoamista. Minäkin pidän liiallista holhoamista vaarallisena ja kyseenalaisena. Mielestäni vastuun kantaminen kuuluu (aikuisen) ihmisen elämään. Liiallisella holhoamisella ihmiset passivoituvat ja tuudittautuvat siihen, että holhoaja pitää heidän elämästään huolen. Toisaalta kaikissa kaikissa tuntemissani yhteiskunnissa on lakeja ja rajoituksia (eli holhoamista), eli selvästikin ihmisyhteisö tarvitsee sopivan määrän holhoamista toimiakseen optimaalisesti. Mikä sitten on se sopiva määrä sääntöjä ja rajoituksia?
Minusta on tärkeää kysyä mitä seurauksia yksilön vastuuttomuudella ja toisaalta valinnanvapauden rajoittamisella on. Autoilun tapauksessa yksilön vastuuttomuuden seuraukset ovat erittäin vakavia. Liikenneonnettomuudet kuuluvat yleisimpiin nuorten kuolinsyihin Suomessa, mikä ainakin minulle tarkoittaa sitä että kyseessä on keskeinen ongelma, joka pitäisi ratkaista.
Onko pakko edetä kieltojen ja rajoitusten kautta, vai kannattaisiko ottaa pehmeämmät keinot käyttöön — ratkeaisiko ongelma valistusta lisäämällä? Käsittääkseni jokainen ihminen tietää että liikenneonnettomuudessa voi kuolla tai vammautua ja lisäksi tappaa tai vammauttaa muita ihmisiä. Siitä huolimatta riskikäyttäytyminen liikenteessä on huomattavan tavallista, niin tavallista että sitä ei voi selittää vain muutaman hullun teinin ja juopon törttöilynä. Uskallan jopa väittää, että valtaosa autoilijoista ottaa säännöllisesti tarpeettomia riskejä. Mistä tämä johtuu? Mielestäni uskottavin selitys on se, että ihmiset eivät käyttäydy rationaalisesti suhteuttaen toimintaansa vallitseviin riskeihin, vaan toimivat ennemminkin intuitiivisesti, itsesuojeluvaistonsa ohjaamana. Tämä ihmisen itsesuojeluvaisto on kehittynyt olosuhteissa, joissa ei ole ollut kulkuneuvoja, jotka liikkuvat huomattavasti ihmistä nopeammin. Olemme siis kykenemättömiä vaistoamaan liikenteen riskejä, minkä vuoksi toimimme liikenteessä jatkuvasti epärationaalisesti omaa etuamme vastaan.
Ottaen huomioon intuitiivisen riskien välttämisen vaikeuden liikenteessä ja toisaalta näiden riskien traagiset ja laajamittaiset seuraukset, olen sitä mieltä että liikenteessä tarvitaan enemmän yhteiskunnan holhousta kuin monessa muussa inhimillisessä toiminnassa (esim. nettisurffailussa). Pakollinen alkolukko ei haittaisi ainakaan minua, kuten ei myöskään tämä ylinopeuden estäjä, koska tällä holhoamisella saavutettavat hyödyt olisivat niin paljon suuremmat kuin haitat. Lienee melko selvää että rattijuopumusten ja ylinopeuksien eliminoiminen (tai tuntuva vähentäminen) pelastaisi todella paljon ihmishenkiä. Itse ainakin luopuisin mielihyvin ”kansalaisoikeudestani” ajaa autoa kännissä ja ylinopeutta.
Elina says: “Kritisoin siis adressia, jossa pidettiin taajama-alueiden paikallisia kolmenkympin rajoituksia “epäonnistuneina” ja kysyin miten ne ovat epäonnistuneita? Miten se mitataan?”
Mielestäni rajoitus / sääntö on epäonnistunut silloin kun sitä rikkoo yli puolet sen vaikutuspiiriin kuuluvista. Esim. hands free pakko, täysi floppi.
Elämme demokraattisessa maassa, mikäli yli puolet kyseistä tietä ajavista katsoo sopivamman nopeuden olevan 40km/h eikä 30km/h, tulisi kyseistä nopeusrajoitusta nähdäkseni nostaa.
Kuski on se, joka osaa päättää kulloiseenkin tilanteeseen sopivan nopeuden, joka on usein jotain aivan muuta kuin siinä peltiläpyskässä lukee (sekä alas, että ylöspäin).
Ville says: “Itse ainakin luopuisin mielihyvin ”kansalaisoikeudestani” ajaa autoa kännissä ja ylinopeutta.”
Miksi nämä kaksi asiaa AINA yhdistetään. Jos ajaa lievää ylinopeutta, ei ole automaattisesti kännissä. Ja päinvastoin.
Oikea ongelma on kännissä ajaminen, ei ylinopeudet. Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää se.
Puolet autoilijoista rikkoo sitäkin, ettei punaisia päin saa ajaa.
Pitäisi siis poistaa tämäkin epäonnistunut rajoitus?
“Kuski on se, joka osaa päättää kulloiseenkin tilanteeseen sopivan nopeuden, joka on usein jotain aivan muuta kuin siinä peltiläpyskässä lukee (sekä alas, että ylöspäin).”
Tästä 100% samaa mieltä, ja tämän pitää todellakin päteä myös alaspäin. Tekninen rajoitin tulee väistämättä heikentämään tämän toteutumista, vaikka sillä varmasti voidaankin leikata niitä törkeimpiä ylityksiä.
“Miksi nämä kaksi asiaa AINA yhdistetään. Jos ajaa lievää ylinopeutta, ei ole automaattisesti kännissä. Ja päinvastoin.
Oikea ongelma on kännissä ajaminen, ei ylinopeudet. Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää se.”
En ilmeisesti muotoillut lausettani kovin hyvin. Tarkoitin, että luopuisin mielelläni “oikeudestani” ajaa kännissä sekä “oikeudestani” ajaa ylinopeutta (joko kännissä tai selvin päin). Mielestäni sekä rattijuopumus että ylinopeus lisäävät riskejä liikenteessä (kuinka paljon, riippuu tietenkin humalatilan ja ylinopeuden määrästä). Vaikka humala saattaa lisätä todennäköisyyttä ajaa ylinopeutta, nämä ovat luonnollisesti erillisiä kysymyksiä. Otin molemmat mukaan kirjoitukseeni, koska molemmat riskinaiheuttajat voidaan tehokkaasti eliminoida tekniikan avulla (alkolukko, ylinopeuden estäjä), jos niin halutaan.
“Oikea ongelma on kännissä ajaminen, ei ylinopeudet. Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää se.”
Kun arvioidaan erilaisten riskikäyttäytymisten painoarvoa liikenneturvallisuudessa, pitää luonnollisesti ottaa huomioon myös riskikäyttäytymisen yleisyys. On varsin todennäköistä, että promillen humalassa ajaminen lisää yksilön onnettomuusriskiä enemmän kuin esim. 20% ylinopeus. On syytä kuitenkin muistaa että näitä ”lievää” ylinopeutta ajavia on liikenteessä paljon enemmän kuin rattijuoppoja. Näinollen lievän ylinopeuden ajajien aiheuttama kollektiivinen onnettomuusriskin lisääntyminen on varsin huomattava, vaikka se yksilötasolla olisikin pieni.
Elina says: “Puolet autoilijoista rikkoo sitäkin, ettei punaisia päin saa ajaa.
Pitäisi siis poistaa tämäkin epäonnistunut rajoitus?”
Et voi vakavalla naamalla väittää tuollaista…
Ville says: “Kun arvioidaan erilaisten riskikäyttäytymisten painoarvoa liikenneturvallisuudessa, pitää luonnollisesti ottaa huomioon myös riskikäyttäytymisen yleisyys.”
Tämä on aivan totta. Mutta väitän silti, että sekä puutteellisesta valvonnasta että huonoista asenteista johtuva rattijuoppojen määrä liikenteen seassa aiheuttaa suuremman riskin kuin lievää ylinopeutta kollektiivisesti ajavat autoilijat.
Sinä väitit vakavalla naamalla, että laki on epäonnistunut ja pitää purkaa, jos puolet tien käyttäjistä sitä rikkoo.
Sovelsin vain suoraan tätä ajatusta valo-ohjaukseen.
Elina says: “Sovelsin vain suoraan tätä ajatusta valo-ohjaukseen.”
.. mutta olisit nyt, Elina hyvä, ajatellut loppuun asti.
En usko, että missäänpäin suomea puolet läpikulkevista autoilijoista ajavat punaisia päin jossain tietyssä risteyksessä.
Sen sijaan tiedän useitakin tienpätkiä jossa nopeusrajoitus on epäonnistunut, eli lähes kaikki ajavat siinä vähintäänkin lievää ylinopeutta. Tällöin nopeusrajoitusta pitäisi mielestäni nostaa, kuten aiemmin toin esille.
Mielestäni rajoitus / sääntö on epäonnistunut silloin kun sitä rikkoo yli puolet sen vaikutuspiiriin kuuluvista.
Tämä lausunto oli varmaankin tarkoitettu kommentoimaan kansanedustajien vaalirahoitusilmoituksia ja Venäjän virkakunnan korruptiota. Tästä voinee myös päätellä, ettei rattijuopoilta pidä ottaaa korttia kuivumaan.
Minun kouluni edessä on tie joka muuten on hiljainen mutta kun menen kouluun niis siinä on aina kauhea ruuhka koska monet tulevat viereiseen kouluun pitkältä koska se on eri kielinen ja siitä on vaikea mennä yli koska autoiliat eivät anna oikeen mennä yli siitä mutta hyvä että he noudattavat 30 nopeus rajoitusta
reesi 8 v.
Jonsku: “Mielestäni rajoitus / sääntö on epäonnistunut silloin kun sitä rikkoo yli puolet sen vaikutuspiiriin kuuluvista.”
Osmo: “Tästä voinee myös päätellä, ettei rattijuopoilta pidä ottaaa korttia kuivumaan.”
Nyt menee taas niin yli että on pakko antaa Jonskulle suojatulta vaikken kaikista hirveistä jutuista samaa mieltä olekaan. Rattijuopumuksen promillerajan vaikutuspiiriin kuuluu jokainen Suomalainen autoilija. Jos Osmo päättelee, että rattijuopoilta ei kyseisen Jonskun teoreeman mukaan saa ottaa korttia kuivumaan, se sisältää ajatuksen että yli puolet suomalaisista autoilijoista rikkoo rattijuopumuslakia. Koska Osmo osaa tilastoasiat, tämä pitänee paikkaansa?
Tämän uuden tiedon saatuani kannatan Osmon rajoituksia ilomielin ja lähden heti saarnaamaan tätä ympäri lähiötä muillekin tietämättömille. Tarkemmin ajatellen kaikki autoilu pitäisi kieltää kokonaan ja autot polttaa roviolla, Farenhait 535i.
Jos BRG olisi jaksanut kahlata viestiketjut läpi, täällä kerrottiin tosiasiana, että jokseenkin kaikki rattijuopot, joilta kortti on otettu kuivumaan, ajavat silti. Siis kohderyhmästä, johon toimenpide kohdistetaan (kiinnijääneet rattijuopot) jättää tämän väitteen mukaan sääntöä noudattamatta.
Kommentoimani väite kuului:
“Sääntö on epäonnistunut silloin kun sitä rikkoo yli puolet sen vaikutuspiiriin kuuluvista”
Luen viestiketjut läpi ilman kehoitustakin koska ne ovat mielenkiitoisia, itse et aina taida jaksaa. Se lienee ymmärrettävää koska roiskaisit sellaisen rypälepommin että varmaan käy työstä syventyä kaikkeen. Mutta itsehän aloitit.
Asiaan: kaikki viitseliäät voivat tarkistaa kuinka “Sääntö on epäonnistunut” keskustelu meni:
Petri Kekkonen Says: 1. heinäkuuta 2008 kello 12.51
“taajamien epäonnistuneimmat rajoitukset tulisi muuttaa kohtuullisemmiksi. (30km/h rajoitukset, jota 90% autoilijoista rikkoo)”
Elina Says: 1. heinäkuuta 2008 kello 15.08
Kritisoin siis adressia, jossa pidettiin taajama-alueiden paikallisia kolmenkympin rajoituksia “epäonnistuneina” ja kysyin miten ne ovat epäonnistuneita? Miten se mitataan?
Jonsku Says: 2. heinäkuuta 2008 kello 9.14
Quote: Elina says: “Kritisoin siis adressia…”
Mielestäni rajoitus / sääntö on epäonnistunut silloin kun sitä rikkoo yli puolet sen vaikutuspiiriin kuuluvista. Esim. hands free pakko, täysi floppi.
Osmo, voisitko kertoa ne “tosiasiat” joilla “jokseenkin kaikki rattijuopot” saadaan liitetyksi tähän “sääntö on epäonnistunut” aiheeseen?
Petri, Elina, Jonsku: korjatkaa jos olen ymmärtänyt väärin “sääntö on epäonnistunut” kommentointianne.
Tämä nyt menee vähän “pieneksi peliksi”, mutta siis
1) Rattijuoppoutta harjoittaa vähemmistö. Se pitää siis kieltää.
2) Rattijuopoista, joilta ajaminen on kielletty, suurin osa ajaa silti. (kommentaattorin väite, en tiedä todellisuuspohjasta) Rattijuoppoa ei siis saa kieltää ajamasta.
Jos perustat tuon väitteesi rattijuopoista Jonskun kommenttiin “Mielestäni rajoitus / sääntö on epäonnistunut silloin kun sitä rikkoo yli puolet sen vaikutuspiiriin kuuluvista.”, tuo päättelysi on ihan puutaheinää.
Sen säännön, että kännissä ei saa ajaa, vaikutuspiiriin kuuluvat kaikki autoilijat. Esim. minuun se vaikuttaa siten että jos juon alkoholia, en aja. Jonskun teoreeman mukaan siis rattijuopumussääntö olisi epäonnistunut jos yli puolet autoilijoista rikkoisi sitä.
Hyvä esimerkki on tuo kännykkäkielto, voi hyvin olla että yli puolet autoilijoista on joskus puhunut ajaessaan kännykkään vaikka on tiennyt sen kielletyksi. Ja se on huono laki, minusta tuo teoreema on aika osuva.
No niin. Nopeusrajoitukset ovat kiistatta vähentäneet liikenneonnettomuuksia Suomessa. Nopeusrajoitus vähentää onnettomuuksia, _vaikka_ merkittävä osa ei sitä noudattaisikaan. Olennaista on, että osa noudattaa ja vähentää täten onnettomuusriskiä omalta osaltaan. Lisäksi ne vaikuttavat hidastavasti koko liikennevirtaan, mikä vähentää onnettomuuksia.
Taajamien nopeusrajoitukset ovat mielestäni varsin järkevällä tasolla. Jos samalla alueella liikkuu jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, ei siellä ole minkäänlaista järkeä ajaa yli 30 km/h — minusta jopa 20 km/h riittäisi. Ylinopeudesta tuleva hyöty on muutenkin minimaalinen (muutaman sekunnin aikasäästö yleensä).
Tietenkin on helppoa vain ruuvata uudet nopeusrajoituskyltit ja sitten syyttää mänttejä autoilijoita (joita ne usein kyllä ovatkin, ei siinä mitään) siitä, että rajoitusta ei noudateta, mutta kyllä vikaa on teiden suunnittelussakin. Tiet pitäisi tehdä profiililtaan sellaiseksi, että ne vastaavat nopeusrajoitusta. Monin paikoin tämä ei ole tilanne.
Moottoriteiden nopeusrajoituksia voisi minusta jopa nostaa, nehän ovat varsin turvallisia muutenkin (ja pitkillä matkoilla aikasäästöilläkin on väliä).
Kari
Tien profilointi on tosiaan avainasemassa siinä, noudatetaanko rajoitusta vai ei.
Munkkivuoren ala-asteen edessä Raumantiellä (jonka Reesi jo yllä mainitsi) on kavennus ja mutka. Autoilijat koukkasivat sitten jalkakäytävän kautta hipoen päiväkodin porttia välttääksen tämän. Jalkakäytävän reunaan tuli sitten tappeja, jotka estävät puolestaan jalkakäytävälle ajon.
Koska kaikki eivät olleet vieläkään tyytyväisiä töyssytettiin Raumantie kahdesta kohdasta. Nyt kolmekymmpiä kyllä pysyy, mutta kuten Reesi kertoi, autovirta Suomalais-ranskalaiseen kouluuun on aamuisin katkeamaton eikä lähikoulua käyvät jalan tulevat lapset pääse helposti suojatietäkään pitkin yli.
Alkoikin jurppia tuollainen röyhkeys kyllä siinä määrin, että taidan koulujen alettua mennä muutamana aamuna pysäyttelemään näitä paskiaisia, jotka eivät pikkukoululaisille anna tietä täysin ehdoitta. Ranskalainen koulu on suojannut omat pienokaisensa puomilla siten, ettei sinne pääse ajamaan. Nyt sitten vanhemmat pyörivät Raumantiellä peruutellen kävelyteille ja tukkien pelastustiet ala-asteelle jne.
Kertakaikkisen epäonnistunut ratkaisu tuollainen jättikokoinen erikoiskoulu tällaisella paikalla.
Taidan ruveta keräämään adressia sen poismuuton puolesta.
Hyvä Elina! Sinullekin alkaa kirkastua (jättikokoisten) eliittikoulujen mukanaan tuomat ongelmat. Luuletko, että se ongelma olisi pienempi jossakin muualla? Eli uskonet vakaasti, että ongelma kyllä ratkeaa, kunhan se siirretään pois sinun asuinalueeltasi?
Touko Mettinen
Soininvaara, Soininvaara… missä saa ajaa 100 kilometriä nopeudella 120 km/h? Yleinen rajoitus on 80 km/h, valtateillä on pätkiä joissa saa ajaa satasta. Siis ainakin täälläpäin Suomea, jossa lähin moottoritie taitaa olla yli sadan kilometrin päässä, ja sielläkin sitä moottoritietä on sitten reippaasti alle 100 km. Joten otetaanpas realistinen esimerkki todellisesta maailmasta. Opiskeluaikoinani vanhempieni kotitalon ja oppilaitoksen välimatka oli lähes 500 km. Kävin kotona vähintään kerran kuussa, toisinaan jopa kerran viikossa (siis joka viikonloppu), siis keskimäärin joka toinen tai kolmas viikonloppu. Jos välimatka on 500 km, niin edestakainen matka on tietysti 1000 km. Johon menee keskinopeudella 70 km/h yli 14 tuntia. Ja 70 tulee tietysti siitä, että koko matkaa ei voi ajaa 80 talvinopeudella, kun välissä on taajamia ja risteyksiä. Sama matka kesällä, jolloin satasen rajoitus nostaa keskinopeuden n 90iin, vain 11 tuntia. Jo kolmen tunnin säästö. Ja sama matka 150 km/h keskinopeudella, alle 7 tuntia. Eli yli 14 tuntia vs alle 7 tuntia. Usean opiskeluvuoden aikana, 3 minuuttiasi muuttui kolmeksi viikoksi.
BRG says: “… tuo päättelysi on ihan puutaheinää.”
Noniin, kerrankin joku ymmärsi mitä hain takaa. Taitaa olla vain niin, että Elinasta eikä Osmosta ole myöntämään olleensa väärässä..
KariV says: “Tiet pitäisi tehdä profiililtaan sellaiseksi, että ne vastaavat nopeusrajoitusta. Monin paikoin tämä ei ole tilanne.”
Elina says: “Tien profilointi on tosiaan avainasemassa siinä, noudatetaanko rajoitusta vai ei. ”
Niinpä, ja päinvastoin; nopeusrajoitukset tulisi asettaa tien profiilin mukaisiksi.
Elina says: “Munkkivuoren ala-asteen edessä Raumantiellä…”
Tästä olen samaa mieltä, useasti olen vienyt pikkusiskoni tuonne kouluun ja ihmettelen suuresti kuinka äidit ja isät kuskaavat naperoitaan muista ihmisistä välittämättä kouluun ja takaisin. Luulisi edes heidän osaavan varoa pikkulapsia, mutta ei. Tämän takia noihin oikeisiin vaaranpaikkoihin, eli koulujen jne lähelle, pitäisi lätkäistä poliisi valvomaan liikennettä eikä keskittyä merkityksettömiin ylinopeuksiin turvallisissa olosuhteissa.