Kuukausi: kesäkuu 2008

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä 22/2008)

Perus­tur­va on jäänyt selvästi jäl­keen yleis­es­tä tuloke­hi­tyk­ses­tä. Tätäkin pahempaa on kuitenkin köy­hien näköalat­to­muus, sil­lä monel­la ei ole mitään tietä ulos köyhyydestä.

Helsinkiläi­nen yksi­na­su­va pitkäaikaistyötön – kut­sukaamme hän­tä Mai­jak­si – saa yhteiskunnal­ta asumisku­lun­sa kokon­aan ja sen päälle 400 euroa puh­taana käteen. Elämä 13 eurol­la päivässä ei ole herkkua. Ikäv­in­tä on, ettei Mai­ja voi juuri paran­taa tilan­net­taan men­emäl­lä töi­hin, kos­ka hänelle on puut­teel­lisen koulu­tuk­sen ja muiden syi­den vuok­si tar­jol­la vain pieni­palkkaista työtä.

Men­nessään töi­hin 1300 euron kuukausi­pal­ka­lla Mai­ja menet­täisi tulon­si­ir­rot ja jou­tu­isi mak­samaan itse asumisku­lun­sa . Entiseen ver­rat­tuna palka­s­ta jää käteen noin euro tun­nil­ta. Päiväbud­jetin nousu 13 eurosta 18  euroon on pros­ent­teina paljon, mut­ta siitä on mak­set­ta­va työ­matkat, työhön sovel­tu­vat vaat­teet ja työ­paikkaruokailu. Kovin val­oisia näkymiä työ­paik­ka ei siis Mai­jalle tar­joa varsinkaan, kun vähän arvostet­tu työ ei itsessään tuo­ta tyy­dy­tys­tä. Jat­ka lukemista “Työn­teon pitäisi kan­nat­taa köyhällekin”

Ilkko B. Voipio peruetelee päivän Hesaris­sa per­in­töveros­ta luop­umista sil­lä, että moni per­i­jä on tosi­asi­as­sa työsken­nel­lyt maati­lal­la ja yri­tyk­sessä ja ollut siten kar­tut­ta­mas­sa yri­tyk­sen omaisu­ut­ta. Sik­si siitä on väärin per­iä perintöveroa.

Tuo­ta, tuo­ta…? Eikö siitä pitäisi sil­loin per­iä ansiotuloveroa?

Moni ulko­mainen tarkkail­i­ja sanoo, että suo­ma­lais­ten hyvä luku­taito ja erit­täin hyvä englan­nin taito eivät ole koul­u­laitok­sen tuotet­ta vaan seu­raus­ta siitä, että Suomes­sa ei duba­ta ulko­maisia eloku­via vaan tek­stitetään. Voidak­seen seu­ra­ta, on pakko lukea ja samal­la tulee koko ajan kuulleek­si ulko­maan kieltä. Ital­ias­sa Mar­lon Bran­do puhuu italiaa.

Päätös olla dub­baa­mat­ta eloku­via ei syn­tynyt ope­tus­min­is­ter­iön strate­gia­ryh­mässä vaan aivan säästösy­istä YLE:ssä. Se oli siis taha­ton­ta. Jat­ka lukemista “Vahin­gos­sa tehtyjä ratkaisuja”

Junali­iken­teen hyvin alka­nut nousu uhkaa päät­tyä, kos­ka Seinäjo­ki-Oulu rata tulee kär­simään vuosia ratatöistä, kun rataa perus­paran­netaan.  Mik­si se kestää vuosia? Eikö maas­ta löy­ty­isi väkeä tekemään investoin­nin nopeam­min? Kyse lie­nee val­tion van­hen­tuneesta bud­jet­titekni­ikas­ta. Ei riitä rahaa.

Tässä ei ole kyl­lä päätä eikä hän­tää. Sitä varten maas­sa on pankke­ja, ett ä investoin­nit voidaan ajoit­taa järkevästi. Tuo hitaasti rak­en­t­a­mi­nen tulee erit­täin kalli­ik­si. Olisi paljon halvem­paa rak­en­taa nopeasti ja mak­saa lainas­ta korkoa.

Yle on huo­man­nut, että Kehit­tyvien maakun­tien Suo­mi on rahoit­taes­saan kansane­dus­ta­jae­hdokkai­ta tul­lut rahoit­ta­neek­si myös merkit­täviä kun­ta- ja maakun­tata­son päät­täjiä. Pet­tymyk­sek­seni havaitsin, että he ovat osan­neet lis­ta­ta vain läpi pääs­sei­den kun­takytkök­set. Paljon mie­lenki­in­toisem­paa on, että rahoitet­tu on myös ehdokkai­ta, joil­la ei ole ollut mitään mah­dol­lisu­ut­ta eduskun­taan, mut­ta kun­nal­lista ja maakun­nal­lista val­taa on. Huolel­lisem­paa työsken­te­lyä, YLE.