Ilmanvaihto on todennäköisesti oikea termi mitä hait. Ilmanvaihtonormeissa on ollut jo pitkään määritelmät minimi ilmanvaihdon määrästä. Mielestäni ne ovat jopa hivenen ylisuuret. Tämä tietysti koskee taloja jotka ovat ilmanvaihdon osalta oikein tehdyt.

Tulevissa normeissa ei oteta kantaa ilmanvaihdon määrään, vaan lämmön talteenoton minimitasoa nostetaan normitasolla 30%–> 50%. Energiatehokkuus ei tarkoita huonoa sisäilmaan vaan päinvastoin se parantaa sitä.

“Uuden rakennuskannan energiankulutus tulee siis vähenemään melkoisesti – niin paljon, että alkaa olla kyseenalaista, kannattaako niitä liittää kaukolämpöön.”

Sinivihreä:

Näin juuri. Tulevaisuuden taloissa suuri osa lämmöntarpeesta saadaan tuotettua kodin sähkölaitteilla. Lopun hoitaa vaikkapa joustava ja ympäristöystävällinen suora sähkölämmitys.

Juhana Harju:

“Huolenani on sisäilman laadun heikkeneminen, jos asuintalojen energiatehokkuutta ruvetaan yli-innokkaasti ajamaan.”

Sinivihreä:

Jo nyt ollaan eristepaksuuksissa lähellä tilannetta, että rakennuksen rakenteet eivät enää tuuletu siten, että ne pysyisivät kuivina.

Yksi ongelma on sähkön hinnan kohoaminen. Ihmiset pitävät monasti hätäpäissään koneellista ilmanvaihtoa liian pienellä, tai jopa kokonaan poissa päältä, sähköä säästääkseen. Pullossa ei ole hyvä asua, jos sinne ei välillä vaihda ilmaa.

Rakennusnormit kiristyvät kokoajan. Kai ne kiristyvät myös energiatehokkuuden alalla eikä pelkästään asumismukavuuden (äänieristys jne)?

Mitä tulee jo olemassa oleviin pientaloihin paljon on tehtävissä. Oman taloni öljynkulutus putoaisi monta kymmentä prosenttia. jos saisin kaataa naapuritonteilta pois kaikki puolitusinaa taloani pahasti varjostavaa korkeata ja leveää puuta.

Nykyäänhän kaikki tehdään niin halvalla ja huonosti kuin mitä iljetään ja mihin säädökset taipuvat. Rakennusyhtiön ei esimerkiksi kannata tehdä lisäeristeitä, koska niistä tulee lisäkustannuksia, vaikka ne säästäisivätkin itsensä takaisin muutaman vuoden lämmityskuluissa.

Kannattaisi harkita jonkinlaista elinkaarimallia, jota on Suomessa onnistuneesti toteutettu tiehankkeissa (nelostie ja toteutusvaiheessa oleva ykköstie). Rakentaja vastaisi korjauskustannuksista ja vastaavista esimerkiksi 30 vuoden ajan Tällöin tulisi motivaatiota rakentaa toimivia ja helppohuoltoisia ratkaisuja. Lämmityskuluja tällä voisi myös hallita, jos rakentaja vastaa myös lämmityskuluista (voitaisiin tosin tarvita jonkinlaista tasausta, jos joku asukas haluaa pitää kovin poikkeavaa lämpötilaa asunnossaan).

Kari