Artikkelin Sauri ja Haatainen, sopikaa tämä! kommentit

Kirjoittaja: Pekka Sauri

Pekka Sauri — Thu, 03 Jul 2008 16:33:00 +0000

Hei – valitan viivästystä, tässä on ollut kaikenlaista touhua. Oden blogiteksti oli ensimmäinen yhteydenotto tästä Katajanokan kärjen kentästä. En tietenkään tiedä, missä määrin asiasta on huomautettu Rakennus- tai Liikuntavirastoille. On aivan totta, että pallokenttien hallinnointi ei ole kansalaisen käsityskyvyn piirissä. Jos kenttä on puistoksi määritellyllä alueella tai sellaisen yhteydessä, se kuuluu Rakennusvirastolle (eli minulle). Jos se taas on pelkästään liikunnalle pyhitetty alue, se kuuluu Liikuntavirastolle (eli kollega Haataiselle). Esimerkiksi tässä ikkunani alla oleva Tehtaanpuiston hiekkakenttä kuuluu Rakennusvirastolle, ja kylminä talvina sen reunalla seisoo henkilö Rakennusviraston haalarissa ruiskuttamassa vettä luistinradaksi. Kysymys herää, kuuluuko tämä ruiskutus Rakennusviraston ydintoimintoihin, kun muuten virastolle kuuluu pikemminkin liukkauden torjunta.
Joka tapauksessa: luen tämän keskustelun uudestaan huomenna työpaikalla ja selvitän Rakennusviraston kanssa, mitä kuuluu ja kuka käskee. Katu- ja puisto-osaston päällikkö on muuten Raimo K. Saarinen, hel.fi -osoite. Hänelle voi varmasti lähettää palautetta suoraankin.

Yst. Pekka

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Janne

Janne — Sun, 29 Jun 2008 09:31:34 +0000

Jäähallit, urheiluhallit ja -kentät, skeittipuistot, musiikki- ja työväenopistot sun muut ja niihin satsatut resurssit ovat kuntien oma valinta. Näihin voi yksittäinen asukas vaikuttaa mm. äänestämällä ja tehdä hyvin perusteltuja aloitteita.

Kunnat myös kilpailevat keskenään veronmaksajista em. puitteilla:
“Tervetuloa Juupajoelle! Juupajoella on hyvä asua ja yrittää. Juupajoki sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Jormasjärven rannalla ja sieltä on hyvät kulkuyhteydet kaikkialle suomeen. Juupajoki on kuuluisia hyvistä harrastusmahdollisuuksistaan; on urheilupuisto jossa jäähalli, palloiluhalli, hyppyrimäki, juuri valmistunut skeittiparkki ja paljon muuta. Musiikkiopistomme sai uudet tilat juuri valmistuneesta kulttuuri- ja monitoimikeskuksesta…”.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Janne

Janne — Sun, 29 Jun 2008 09:13:29 +0000

Miten noiden muiden urheiluharrastusten kassa toimitaan? Entä kulttuuriharrastusten?

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Touko Mettinen

Touko Mettinen — Sat, 28 Jun 2008 22:15:03 +0000

Hyvä, että löysimme saman aaltopituuden Janne.

Olisiko tämä ohjelma: lisää karuja tekojäitä kaupunkeihin ilmastomuutoksen uhallakin, vastineeksi vähemmän pelimatkoja ja turnauksia ja hulppeita halleja (ainakaan yhteiskunnan rahoilla)? Ei 12-vuotiaita Kanadaan ja seura, jonka jäsenmäärä ei hupene porukan varttuessa (yli 10 prosenttia/ikäluokka) saa enemmän rahaa yhteiskunnalta kuin ne, jotka keskittyvät plokkaamaan muiden seurojen parhaat omiin ykkösjoukkueisiinsa.

Ja kaikki pelaa?

Touko Mettinen

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Janne

Janne — Sat, 28 Jun 2008 17:48:21 +0000

Touko on pitkälle oikeassa, kun puhutaan C-ikäisistä ja vieläpä SM-liigaseurojen tai sitä lähellä olevien seurojen meiningeistä. Myös Nuori-Suomi -sinetti, on menettänyt tässä mielessä uskottavuutta ja on nykyään vain koristeena seurojen nettisivuilla.

Uskoisin, että sama linja on ihan kaikissa lajeissa, kun homma pyörii seuratasolla. Ei kai 20 vuotias, satunnaisesti, omaksi ilokseen hyppyrimäestä alas tulevaan nuoreen satsata seuratasolla samoin, kuin SM-tasolla pärjäävää.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Touko Mettinen

Touko Mettinen — Sat, 28 Jun 2008 11:45:34 +0000

Terve Janne! Taidat olla niin sisällä tuossa jääkiekkokulttuurissa, että et näe metsää puilta. Sanoit, että “Aina kyse on lopulta juniorin tekemistä johtopäätöksistä.” Niinhän me voimme ajatella, mutta se seuroissa vallitseva kulttuuri, ykkösjoukkue – kakkosjoukkue – harrastejoukkue (jota ei sitten yleensä synnykään, kun ei ole niitä mainitsemiasi vetäjiä, kun kunnianhimoiset valmentajat eivät tietenkään halua “valmentaa” höntsäporukkaa). Kun kilpaurheilun arvo mitataan menestyksen myötä, on selvää, että aika moni nuori huomaa, ettei oikeasti kelpaa tähän porukkaan ja lopettaa – näennäisesti omalla päätöksellään.

MInä olen työssäni nähnyt kymmenittäin nuoria jotka vielä 14-vuotiaana ylpeinä tietävät kuuluvansa porukkaan: jäkkäreihin. 15-vuotiaana he ovat sitten lopettaneet ja sanovat, että syy oli “tyhmä valkku”, “huono menestys”, “ei jaksa” jne. Minusta olis aika tekopyhää uskoa tätä pintaselitystä, joka toistuu vuodesta toiseen.

Toisekseen, vetosit HIFK:n C-junnujen tilanteeseen: joukkueeseen ei mahdu pelaajaa, joka ei 100% halua osallistua joukkueen toimintaan. Se on varmasti totta: HIFK on liikeyritys, jonka ei kannata investoida muuhun kuin potentiaalisiin huippuihin. Tätä tosiasiaa tuskin luemme HIFK:n vuotuisesta raha-anomuksesta kaupungille. Siellä todennäköisesti vedotaan johonkin nuorison kokonaisvaltaiseen kasvuun jne. humanistilöpinään.

Touko Mettinen

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Janne

Janne — Sat, 28 Jun 2008 10:30:38 +0000

“Eniten olen pahoillani siitä isosta joukosta nuoria, jotka on otettu urheilutoimintaan mukaan mutta jotka hylätään murrosiässä”

En ole ikinä mistään koskaan kuullut, että joku olisi hylätty. Aina kyse on lopulta juniorin tekemistä johtopäätöksistä.

Murrosikäisten poikien joukkueissa on alemmilla sarjatasoilla pelaajapulaa. Tämä johtuu paljolti siitä, että alemmillakin sarjatasoilla harjoitellaan monien poikien mielestä liikaa, eikä aikaa muuhun mielenkiintoiseen – kuten tyttöystäviin – tahdo riittää. On ymmärrettävää, ettei isä, joka maksaa 150 kuussa + varusteet, matkat, menetetty työ- ja vapaa-aika haluakaan kannustaa jatkamaan junioria, joka käy hallilla enää kerran viikossa.

Pulaa taitaisi olla tällähetkellä järjestäytyneistä harrastejoukkueista, jossa pelatan höntsäkiekkoa vaikkapa kerran viikossa. Höntsäkiekkojoukkuekin vaatii ihmisiä, jotka hoitavat valmennusta/ohjausta, lisenssi-, vakuutus, ja raha-asioita, varaa jäävuoroja, järjestää pelejä jne – ilmaiseksi työ- ja vapaa-ajallaan.

ps. Mielenkiintoinen keskustelu kasvoi tästä rupuisesta, Katajanokalla sijaitsevasta hiekka-aukiosta:)

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Touko Mettinen

Touko Mettinen — Sat, 28 Jun 2008 09:52:46 +0000

Jannelle: Sanoit, että “pudottamista tapahtuu siksi, että nähin seuroihin on enemmän tulijoita, kuin niistä lähtijöitä.” Taidat itsekin tietää, vaikka et sano, että nämä suurseurat (joiden farmiseuroina muut kaupunkien seurat toki toimivat) karsivat joukkueiden määrää systemaattisesti: kiekkokouluissa on puolet poikaikäluokasta, mutta b-junnuissa enää murto-osa. Eli seurat tarjoavat urheilullista elämäntapaa niille lapsille, jotka liikuisivat muutenkin. Ei tämä ole yksin jääkiekon synti – kyllä muutkin joukkuelajit tekevät tätä samaa.

Eniten olen pahoillani siitä isosta joukosta nuoria, jotka on otettu urheilutoimintaan mukaan mutta jotka hylätään murrosiässä. Seura-avustukseen pitäisi ehdottomasti vaikuttaa paitsi harrastajien määrä, myös pudokkaiden osuus. Eli ei mitään pyramidia vaan väylä urheilulliseen elämään.

Touko Mettinen

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Janne

Janne — Sat, 28 Jun 2008 08:57:17 +0000

Touko Miettinen tietää, mutta unohti mainita, että kohdan 2 tavalla toimitaan lähinnä suurissa “nimiseuroissa”. Pudottamista tapahtuu siksi, että nähin seuroihin on enemmän tulijoita, kuin niistä lähtijöitä. On myös junioreita, jotka haluavat pelata ja harjoitella enemmän. On myös junioreita, joilla on tavoitteita enemmän, kuin toisilla – ja lahjoja. Nämä “pudotetut” eivät suinkaan putoa yhtään mihinkään, vaan voivat edelleen harrastaa omalla tasollaan alemman divarin- tai vaikkapa “puulaakijoukkueissa”. On täysin ymmärettävää, että esim. HIFK:n C-juniorijoukkueeseen ei mahdu pelaajaa, joka ei halua sataprosenttisesti osallistua joukkueen toimintaan.

Jäähalleilla pelataan ja harrastetaan aivan kaikentasoista kiekkoa kaikissa ikäryhmissä. Hallien käyttöasteet ovat erittäin korkeat ja viimeiset harjoitusvuorot päättyvät usein puolenyön paikkeilla.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Janne

Janne — Sat, 28 Jun 2008 08:29:32 +0000

“Väitän edelleen, että jääkiekon harrastamisen tavoitteena ei ole oppia kuljettamaan kumiläpyskää mahdollisimman taitavasti, vaan tämä taito on ainostaan väline saavuttaa mainetta ja mammonaa.”

Minä väitän ja tiedän, että edellinen lause on täyttä paskaa.

Väitän, että jääkiekko vaan on erittäin mielekäs urheilulaji.
Urheiluseurassa harastaminen tekee siitä myös säännöllisen, joten pleikkari tai tietokone jää vähemmälle käytölle. Jääkiekosta muodostuu myös monille koko perheen harrastus ja omien junioreiden pelit ovat paljon maajoukkuepelejä jännittävämpiä seurata. On tosi mukavaa kulkea oman lapsen kanssa viikonloppuisin pelireissuilla aamuvarhaisesta iltamyöhään. On kivaa tutustua hallilla muihin vanhempiin, joista osasta tulee hyviä ja läheisiä ystäviä. Jääkiekko on joukkuelaji, jonka harjoittelu ja pelaaminen on erittäin hyvin ohjattua. Sen harjoituksista suuri osa tapahtuu kaukalon ulkopuolella. Joukkueessa lapsi oppii sosiaalisia taitoja paremmin, kuin yksilölajia harastaessaan.

Kaikki aktiivisesti kiekkoa pelaavien lasten vanhemmat tietävät, että vain alle 1% junioreista päätyy Mestikseen tai ylemmäs SM-liigaan. NHL-pelaajia heistä tulee muistaakseni 0,01% tai vähemmän. Kukaan ei pidä harrastusta taloudellisena sijoituksena.

Erittäin harvoin on niin, että jääkiekko olisi jonkun muun, kuin lapsen oma valinta. Ja kun treenaaminen käy joillekin murrosiän kynnyksellä raskaaksi, touhu lopetetaan. Tässä vaiheessa lapsi on jo tullut hankkineeksi urheilullisemman elämäntavan kuin pleikkaa pelaava, kalpea lapsi.

Asiaa voi olla Elinan vaikea ymmärtää. Tämä ei ole mikään ihme, sillä urheilu-uutisissa näytettävissä pätkissä tapellaan usein ja laatulehtien (IS+IL) lööpeistä Elina on voinut seurata Teemun ja Sakun palkkakehitystä.

Suosittele: 0