Sauri ja Haatainen, sopikaa tämä!

Kata­janokan kär­jessä on pieni jalka­pal­lo­kent­tä, jota ei voi käyt­tää varsi­nais­tebn ottelu­iden pelaamiseen, mut­ta joka voisi olla eri­no­mainen har­rus­tus­muo­toiseen pal­lot­telu­un ja eri­lais­ten kikko­jen har­joit­telu­un. Se on jonkin vuosia sit­ten olleen tapah­tu­man jäljiltä aivan kelvot­tomas­sa kun­nos­sa. Kent­tää kut­su­taankin perunapelloksi.

Ken­tän hoita­mat­to­muus johtuu siitä, että se on puis­to-osas­ton (tai mikä sen nimi nyt onkaan) hallinnas­sa, eikä “urheilun edis­tämi­nen” kuu­lu puis­to-osas­tolle. Liikun­tavi­ras­to taas ei raho­jaan puis­to-osas­ton mai­hin haaskaa. Tässä taas ker­ran osoi­tus lohk­outuneen hallinnon haitoista.

Kai siel­lä kaupung­in­talol­la joskus juo­daan kahvia? Voisi­vatko Pekka Sauri ja Tuu­la Haatainen soipa tästä mitenkään?

39 vastausta artikkeliin “Sauri ja Haatainen, sopikaa tämä!”

  1. En ole kyseistä kent­tää näh­nyt, mut­ta min­ul­la ainakin herää kysymys, mik­sette lait­taisi kata­janokkalaisel­la porukalla sitä yhteis­tu­umin kuntoon. 

    Mihin on kadon­nut talkoohen­ki? Kori kal­jaa mes­si­in ja hom­mi­in. Mik­si jokaiseen pikku­jut­tuun tarvi­taan jokin viras­to ja viras­ton osas­to? Tai Pekka Sauri?

  2. Sama tilanne on Laut­tasaa­res­sa. Saaren ain­oaa kun­nol­lista urheilukent­tää hoide­taan hyvin, mut­ta kaik­ki pienem­mät hiekkak­en­tät (3 kpl) on jätet­ty puis­to-osas­ton huo­maan. Useimpia sun­nun­taipal­loil­i­joi­ta ei hait­taa, jos kent­tä ei ole täysin tasainen, mut­ta maaliv­erkot ovat jo vuosia olleet niin huonos­sa kun­nos­sa, että hyviäkin veto­ja joutuu hake­maan teiltä ja pusikoista. 

    Tois­sa keväänä maale­ja ei saatu ken­tälle lainkaan. Asi­as­ta otet­ti­in yhteyt­tä mon­en mutkan kaut­ta puis­to-osas­toon, ja lop­ul­ta maalit toimitet­ti­in ken­tälle muis­taak­seni syyskuussa.

  3. Eli­na:

    “Mihin on kadon­nut talkoohenki?”

    Sinivihreä:

    Kaupungis­tu­miseen…?

  4. Osmon kuvaa­ma hoita­mat­to­muus tuo mieleen tilanteen Vallilan puis­tossa (sijait­see Karstu­lantien ja Rauta­lam­mintien kul­mas­sa). Puis­tossa on allas, joka olisi aivan ihas­tut­ta­va jos siinä vain olisi asian­mukaises­ti vet­tä. Raken­nusvi­ras­to kuitenkin “säästää” eikä viit­si täyt­tää sitä. On kum­mallista, että on varaa rak­en­taa allas mut­ta ei täyt­tää sitä. Puis­ton viihty­isyy­den kannal­ta olisi olen­naisen tärkeää, että allas saataisi­in täytet­tyä. Saman­laista “säästämistä” tuskin voisi tapah­tua eteläi­sis­sä kaupunginosissa.

  5. “Tässä taas ker­ran osoi­tus lohk­outuneen hallinnon haitoista.”

    Hmm. Hallinnon rajat tun­tu­vat aina aiheut­ta­van han­kaluuk­sia. Viras­tot nahis­tel­e­vat keskenään. Naa­purikun­nat eivät saa yhteistyötään toim­i­maan. Val­tio ja kun­nat kiis­televät rahoista. Kan­sain­vä­li­nen yhteistyö on tuskaa.

    Onko meil­lä kuitenkaan vai­h­toe­htoa ellemme päätä siir­tyä dik­tatu­uri­in, jos­sa yksi taho ylhäältä määrää kaiken? Siinäkin lie­nee tietyt ihan tehoku­u­teenkin liit­tyvät haitat.

    Miten näitä hallinnon rajap­in­noista koitu­via ongelmia voitaisi­in liennyttää?

    Tun­tuu, että hallinto “hen­git­tää” sel­l­aista keskit­tämisen ja hajaut­tamisen välistä syk­listä organ­isaa­tioke­hi­tys­tä. Keskitetään, mut­ta asi­at eivät toi­mi. Sit­ten hajaute­taan ja ilmaan­tuu uusia ongelmia.

  6. “Mik­si jokaiseen pikku­jut­tuun tarvi­taan jokin viras­to ja viras­ton osas­to? Tai Pekka Sauri?”

    Kysymyk­sessä ei ole valitet­tavasti asukasvoimin talkoil­la hoidet­ta­va “pikku­jut­tu”.

    Kent­tä on totaalis­es­ti perustet­ta­va uud­estaan. Vuosia sit­ten kent­tä vuokrat­ti­in horse show-esi­tyk­si­in ja hevoset onnis­tu­i­v­at tal­laa­maan ken­tän käyttökelvottomaksi.

  7. Kuten totesin, en ole kyseistä kent­tää näh­nyt. Ajat­telin vain yleisel­lä tasol­la, että nykyään joka ikiseen hom­maan tun­nu­taan tarvit­ta­van val­tio­ta tai vähin­tään huoltoy­htiötä apuun. 

    Mut­ta jos tosi­aan kent­tä on niin huonos­sa kun­nos­sa, ettei sitä kotikon­stein saa kun­toon, niin siitä sit­ten luuri käteen ja vaa­ti­maan tiukasti asi­aa. Turha täl­lai­sista tapauk­sista on blogilla kitistä. 

    Tal­in urheilupuis­toon raken­net­ti­in tois­sa kesänä jär­jet­tömältä vaikut­ta­va puo­mi, joka esti pyöräi­lyn parhaim­man reitin Munkkivuores­ta Pitäjän­mä­keen. Soit­telin ympäri­in­sä ja min­ua pal­lotelti­in nimeno­maan liikun­tavi­ras­ton ja katu- ja puis­to-osas­ton välil­lä, kunnes her­mos­tu­in ja uhkasin saha­ta omin käsin koko puomin pois. Meni pari viikkoa ja puomin sivu­un tuli asfal­toitu pieni kiertotie.

  8. Urheilu­paikois­sa toteu­tuu mallikkaasti eri­ty­is­ryh­mien kyky mak­sat­taa toisil­la har­ras­tuk­sen­sa. Jäähal­lit ja muut pal­loiluhal­lit ovat mon­es­sa kun­nas­sa sul­jet­tu­ja laitok­sia, jois­sa urheil­u­fanaatikot treenu­ut­ta­vat omia lap­si­aan ilman minkään­laista käsi­tys­tä todel­li­sista kus­tan­nuk­sista. Tässä ral­l­lis­sa ei paljon kiin­nos­ta enää yksi hiekkak­ent­tä nört­te­jä varten. Jos et ole kiin­nos­tunut ammat­ti­laisurheilus­ta, oma vikasi. Ja sitä pait­si, on se niin mah­tavaa, kun suo­ma­laisia on änärissä.

  9. Helsin­gin kaupungilla on varaa ylläpitää orkeste­ria, mutta
    suo­raa bud­jet­ti­tukea sil­lä ei näem­mä ole varaa kaupun­gin jalka­pal­loylpey­delle antaa. Mis­sä tasa-arvo?

  10. “…sul­jet­tu­ja laitok­sia, jois­sa urheil­u­fanaatikot treenu­ut­ta­vat omia lap­si­aan ilman minkään­laista käsi­tys­tä todel­li­sista kustannuksista”

    Paskat. Onko sin­ul­la lap­sia, jot­ka pelaa­vat jääkiekkoa? Min­ul­la on. Jääkiekkoile­vien las­ten har­ras­tuk­sen mak­sa­vat nimeno­maan van­hem­mat ja spon­sorit, joi­ta van­hem­mat liike­tut­tavil­taan ker­jäävät. Mui­ta tulon­lähteitä ovat eri­laiset myyjäiset, talkoot ja turnaukset.

    Jäähallin tun­tivuokrat vai­htel­e­vat. Voit kysel­lä hal­livuokria eri halleista pitkin pääkaupunkiseu­tua ja uut­ta­maa­ta. Häm­mästyt niiden suu­ru­ud­es­ta. Kun­nat toki rahoit­ta­vat osan joidenkin hal­lien rak­en­tamis­es­ta ja tuke­vat urheiluseu­ro­ja siinä, mis­sä muitakin urheilu­paikko­ja. Nämä kun­tien jaka­mat tuet ovat pienen­tyneet vuosi-vuodelta eivätkä ole mitenkään merkit­täviä. Use­at jääkiekkoseu­rat / joukkueet har­joit­tel­e­vat ja pelaa­vat lisäk­si kokon­aan yksi­ty­i­sis­sä halleissa.

    14-vuo­ti­aan jääkiekkoil­i­jan mak­sut seu­ralle (joka mak­saa mm. hallin vuokraa liikun­takeskuk­selle) ovat hel­posti 150 euroa per kk. Tämän lisäk­si mak­se­taan urheilu­vä­li­neet ja matkat pelei­hin ja harjoituksiin.

    Kaik­ki todel­liset kus­tan­nuk­set ovat erit­täin hyvin tiedos­sa “urheil­u­fanaat­tisil­la las­ten­sa treenaut­ta­jil­la”. Todel­lisia kus­tan­nuk­sia puidaan pitkin kaut­ta ja bud­jet­tien kanssa ollaan tarkem­pia, kuin monis­sa yrityksissä.

  11. Asuin 2000-luvun alus­sa neljä-viisi vuot­ta ihan siinä ken­tän vier­essä, Kata­janokan­ran­ta 21:ssä sekä Merisoti­laankadul­la. Käyti­in kun­di­en kanssa pelaa­mas­sa siinä ker­ran viikos­sa fud­ista. Kent­tä oli jo sil­loin tosi huonos­sa kun­nos­sa, eikä sitä olisi kor­jat­tu talkooporukalla. Toiv­ot­tavasti kent­tä saadaan nyt kuntoon 😀

  12. Mulle kyl­lä käy, että ei pan­na kun­toon sitä po. jalka­pal­lo­kent­tää kun­han ei tue­ta enää mitään muu­takaan urheilupy­hät­töä. Sähkön hin­ta lie­nee sitä pait­si aivan tarpeek­si korkea ilman ener­giasyöp­pöjäähalle­ja ja ‑hiih­top­utkia. Ja tiedok­si, olen jääkiekkofanaatikko/aktiiviharrastaja. Kyse on vain pri­or­i­teeteistä. Kaikkea ei voi saada.

  13. ns Says: “Kaikkea ei voi saada.”

    Ei voikaan saa­da, eikä pidäkään saa­da. Sen­pä takia esim. jääkiekko har­ras­tuk­se­na on monille per­heille aivan liian kallis eikä sik­si kaikille mah­dolli­nen. Toisaal­ta, myöskään musi­ikin har­ras­t­a­mi­nen musi­ikkiopis­tossa ei ole mah­dol­lista, kos­ka oppi­laat val­i­taan sinne pääsykokein lahjo­jen­sa perusteella.

    Uskoisin, että Kata­janokan kär­jessä sijait­se­vaa “jalka­pal­lo­kent­tää” tue­taan siinä, mis­sä muitakin Helsinkiläisiä urheilukent­tiä. Yleen­sä nois­sa han­kkeis­sa kai kar­toite­taan tarve/kysyntä. Kur­ja jut­tu, ettei Horse Shown jär­jestäjät lait­ta­neet paikko­ja siihen kun­toon, kuin ne oli­vat ennen tapahtumaa.

    Jäähal­lit ovat toki hem­met­in­moisia ener­giasyöp­pöjä. Sen­pä takia hallin vuokra ainakin tääl­lä Loh­jal­la vai­htelee vuo­den aikana 3–4:ssä eri hin­talu­okas­sa. Keski­talvel­la sen hin­ta on alhaisem­pi kuin kesäl­lä. Lystin mak­saa luon­nol­lis­es­ti sen käyt­täjät, ei kun­ta, niinkuin jotkut epäilevät.

    Tästä urheiluseu­ra-asi­as­ta olisi hyvä käy­dä laa­jem­paakin keskustelu­ja niin, että pöy­dässä istuu urheiluseu­ro­jen edus­ta­jia jot­ka useim­miten ovat aivan taval­lisia isiä ja äite­jä, joiden lapset har­ras­ta­vat. Monil­la kun tun­tuu ole­van sel­l­ainen käsi­tys, että lystin mak­sa­vat kokon­aan veron­mak­sa­jat. Urheiluseu­ro­jen johta­jat eivät ole kun­nan korkea­palkkaisia virkamiehiä.

    Myös tässäkin blo­gis­sa toisi­naan pin­nalle nou­se­va aihe — Monikult­tuurisu­us ja maa­han­muut­ta­jien kotout­ta­mi­nen — on jo vilahdel­lut erit­täin ikäväl­lä taval­la urheiluseu­roista puhut­taes­sa: “Urheiluseu­ro­jen tulisi ottaa osaa maa­han­muut­ta­jien kotout­tamiseen”. Eli urheiluseu­ro­jen tulisi rekry­toi­da enem­män maahanmuuttajaharastajia.
    Tässä vai­heessa hom­maan tarvi­taankin jo paljon veroeu­ro­ja, sil­lä har­val­la Soma­liper­heel­lä on varaa yli 3000 euroa vuodessa mak­savaan har­ras­tuk­seen. Seu­rat pyörivät pääsään­töis­es­ti vapaae­htoisvoimin, eli seu­ran puheen­jo­hta­ja on jokin akti­i­ivipelaa­jan isä, joukkueen­jo­hta­jat, val­men­ta­jat, huolta­jat sun muut ovat joukkueis­sa pelaavien las­ten van­hempia. Lisäk­si on rahas­ton­hoita­jia, kios­ki- ja varustev­as­taavia. Useil­la on erit­täin suuria vaikeuk­sia hoitaa vapaae­htoista tehtävää, työ- ym. kiirei­den takia. Jokainen van­hem­mista joutuu usein toim­it­si­jate­htävi­in, talkoisi­in jne. Palkkioi­ta ei mak­se­ta kenellekään. Las­ten haras­tus vaati siis rahan lisäk­si korkeaa työ­panos­ta ja muo­dos­tuu nopeasti koko per­heen har­ras­tuk­sek­si. Hom­ma on jostain syys­tä kuitenkin vielä henkises­ti palkitsevaa. 

    Mikäli taval­liset isät ja äid­it val­jaste­taan vielä mahan­muut­ta­jien kotout­tamistyöhön, työn­netään monikult­tuurisu­ut­ta jo kurkus­ta alas ja väk­isin. Tämä aset­taa per­heet jo urheiluseu­ro­jen sisäl­läkin eri­ar­voiseen ase­maan: On niitä, jot­ka itse mak­sa­vat korkei­den vero­jen lisäk­si har­ras­tuk­sen ja on niitä, jot­ka mak­sat­ta­vat har­ras­tuk­sen joko muil­la van­hem­mil­la, vero­tu­loista tai molemmista.

  14. Jot­ta ylipäätään voitaisi­in käy­dä ratio­naal­ista kansalaiskeskustelua julk­isy­hteisön per­im­mäi­sistä tehtävistä, tulisi mm. kun­tien sub­ven­tiot eri liikun­ta­paikoille saat­taa kun­nan asukkaiden tietoon ymmär­ret­tävässä muo­dos­sa. Siis kuin­ka paljon esim. hal­li on tuot­tanut voit­toa tai tap­pi­o­ta. Olen yrit­tänyt saa­da tietoa oman asuinkun­tani osalta, mut­ta ei tai­da onnis­tua ainakaan netin väl­i­tyk­sel­lä. Ei tässä automaat­tis­es­ti kaikkea iloa olla lopet­ta­mas­sa, kun­han vain saadaan asi­at avoimesti arvioin­nin kohteek­si. Kun­nil­la­han resurssoin­ti on vielä “help­poa”, kun velanteon mah­dol­lisu­us on rajal­lisem­pi kuin valtiolla.

  15. Kaupun­gin bud­jet­tia luke­mal­la ei mitenkään voi päätel­lä, paljonko jokin urheilu­muo­to tai muu toim­inta saa tukea.
    Palataan taas Tal­in golfken­tää, jon­ka 1200 huolel­lis­es­ti valit­tua pelaa­jaa saa­vat kaupun­gin bud­jetin mukaan tukea vain 500 000 euroa. Todel­lisu­udessa alueen arvo vuo­sivuokrak­si muutet­tuna on vähin­tään kymme­nen miljoon­aa. Yhtä kovaa tukea mak­se­taan vain mäkihypylle.

    Helsin­gin kaupun­ki on ottanut tämän näkymät­tömän tuen puheek­si Malmin viihde­len­to­ken­tän osalta, mut­ta golfin osalta vas­taavia laskemia ei tehdä.

  16. Lapsen liikun­ta­har­ras­tuk­sen on tarkoi­tus tuot­taa sosi­aal­isia ja liikun­nal­lisia taito­ja, hyvää mieltä, kun­toa ja terveyttä. 

    Näin ajatellen kaik­ki lajit, jot­ka vaa­ti­vat suuria rak­en­tamis- ja varustekus­tan­nuk­sia ovat turhia. 

    Jääkiekon har­ras­tamisen taustal­la on van­hempi­en silmis­sä kiilu­va NHL-pai­ta ja miljoonat­u­lot. Mitä järkeä muuten raa­ha­ta 50 kg painavaa pelikas­sia aamuku­udelta hallille, pyöriä hik­i­sis­sä pukuhuoneis­sa, hytistä kat­so­mossa ja uhra­ta kaik­ki vapaa-aikansa treenikul­je­tusten lisäk­si mokka­palo­ja leipoen tai gril­li­makkaroiden ääressä myyn­tiko­jus­sa turnauksissa. 

    Liikun­nan iloa?

  17. Jääkiekko on muutenkin epäes­teet­ti­nen ja nau­ret­ta­va laji. Sitä ei pitäisi lainkaan tukea. 

    Ham­mas­suo­jien­sa takaa räkiviä äijiä aitossa kat­so­mas­sa kun viisi ker­ral­laan tap­pelee nyrk­it ojos­sa type­r­än ja köm­pelön näköiset releet yllään.

  18. Olen Eli­nan kanssa samaa mieltä että val­ti­ol­la pitäisi olla
    “Esteet­tisyys ja naurettavuus”-poliisi, jon­ka keräämil­lä sakko­tu­loil­la voisi olla merkit­tävä osu­us val­tion tulo­rak­en­teessa. Jääkiekkolip­pui­hin esim. lisät­täisi­in 200 pros­entin EJN-vero.

  19. Eli­na oot kyl­lä kova. Tuomit­set muit­ten elämän­ta­van sen kum­mem­paa kyseenalais­ta­mat­ta, mut­ta vaa­dit omille valin­noille aina jotain hyväksyn­tää sil­lä var­jol­la, että pitää suvai­ta erilaisuutta.

  20. Onhan toki täysin mah­do­ton aja­tus että lap­si itse val­it­sisi jääkiekon. Toki aina lapset har­ras­vat juuri sitä mitä van­hem­mat halu­a­vat las­ten harrastavan.

  21. ns says:” Jot­ta ylipäätään voitaisi­in käy­dä ratio­naal­ista kansalaiskeskustelua julk­isy­hteisön per­im­mäi­sistä tehtävistä, tulisi mm. kun­tien sub­ven­tiot eri liikun­ta­paikoille saat­taa kun­nan asukkaiden tietoon ymmär­ret­tävässä muodossa.”

    Näistä kansalais­ten tietoon saatet­tavista, ymmär­ret­tävään muuo­toon laa­di­tus­ta vero­tu­lo­jen käytön rapor­toin­nista on myös tässä blo­gis­sa ollut puhet­ta aikaisem­minkin, mut­ta eri yhtey­dessä. En halua muis­tut­taa mikä oli aihe tuolloin:)

    EJN-vero kuu­lostaa hyvältä ide­al­ta. Vero­tuk­sen pro­gres­sio­ta voitaisi­in nos­taa sen mukaan, kuin­ka ärsyt­tävältä las­taan kan­nus­ta­va isä tai äiti näyt­tää kan­nus­taes­saan joukkuettaan.

    Eli­na var­maan heit­ti läp­pää NHL-miljoonil­la ja mokka­palo­jen pais­telul­la? Ei nau­rat­tanut vielä, mut­ta ehkä iltapäiväl­lä kun huumor­in­ta­ju palaa takaisin.

  22. Min­ua ei selvästi otet­tu tosis­saan. Olin kuitenkin tosissani. 

    Voit­teko siis ker­toa, mik­si raa­ha­ta lap­si aamuyöstä varustei­neen jäähallille, ellei kyseessä ole jokin vah­va tule­vaisu­u­den mis­sio rahan ja maineen suhteen?

    Liikun­taa saa lap­si ihan muutenkin. Jo nor­maalit pihaleik­it päivässä täyt­tävät alle kouluikäisen liikun­nan tarpeen aivan hyvin. Sen lisäk­si per­heen kanssa uima­hal­li­in, sulka­pal­lo­mailat kouraan, hiih­timet jalka­an jne. 

    Eli mik­si kaik­ki vai­va, jos ei siin­nä NHL horisontissa?

  23. Art­turi…

    Olen toki kova mim­mi, mut­ta en mielestäni ole TUOMINNUT kenenkään elämäntapaa. 

    Se, joka halu­aa silmät ver­estäen sun­nun­taisin klo 05.30 ajaa kat­u­lamp­pu­jen katveessa loskaa kyn­täen jäähallille varustekas­si ja klo 03.00 pais­tuneet mokka­palat takaluukus­sa tehköön sen. 

    Kyse oli siitä, pitääkö sitä mei­dän muiden tätä toim­intaa tukea.

  24. No siis sin­un kom­men­tista pais­toi kyl­lä ymmärtämät­tömyys jotain jääkiekkoesteti­ikkaa kohtaan, mikä on var­masti ihan yhtä jär­jel­lä perusteltavis­sa kuin nyt vaik­ka min­un sulkapalloestetiikka.

    Toki yhteiskun­nan ei pidä tukea täl­laista toim­intaa enem­män kuin mitään muu­takaan. Paras­ta olisi min­un nähdäk­seni se, että yhteiskun­ta ei tuk­isi mitään täl­laista vaan, että ihmiset yksilöinä tuke­vat sitä mitä halu­a­vat. (Voivat toki kanavoi­da tuken­sa jonkun jär­jestön kaut­ta halutes­saan use­aan laji­in aivan kuten julki­nen puoli sen nykyään hoitaa.)

  25. “Toki yhteiskun­nan ei pidä tukea täl­laista toim­intaa enem­män kuin mitään muutakaan”

    Tai: Yhteiskun­nan tulee tukea tätä toim­intaa siinä, mis­sä muu­takin urheilua – tai taidet­ta (musi­ik­ki, teat­teri, kuvataide jne). Tai mitä tahansa, joka edis­tää ja ylläpitää las­ten henkistä ja fyy­sistä hyvinvointia.

    Joku voi kysyä Eli­nan tapaan, että “mitä järkeä on kul­jet­taa las­ta musi­ikkiopis­toon kesken työpäivän sel­lo takakon­tis­sa? Esimerkik­si nokkahuilua voi soit­taa ihan himas­sakin. Sitä­pait­si kyl­lä lap­si ään­tä osaa pitää ilman kalli­ita instru­ment­te­jakin. Musi­ikkiopis­tot audi­to­ri­oi­neen ja stu­dioi­neen pitää nyt jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Opet­ta­jille fudut”.

    Olen lukenut Eli­nan kom­ment­te­ja tässä blo­gis­sa ennenkin ja pitänyt niitä usein erit­täin teräv­inä ja hyv­inä. Täl­läk­er­taa kävi toisin.

  26. Osmo says: “Kaupun­gin bud­jet­tia luke­mal­la ei mitenkään voi päätel­lä, paljonko jokin urheilu­muo­to tai muu toim­inta saa tukea.”

    Uskoisin, että urheilun ja kult­tuurin har­ras­tus­toim­intaan käyte­tyt määrära­hat löy­tyvät muu­ta­mal­la puhe­lin­soitol­la. Uskon myös, että useim­mis­sa kun­nis­sa jakope­rus­teet on reilut ja oikeu­den­mukaiset (Helsin­gin, Espoon tai Van­taan kohdal­la tilanne voi olla toinen…:). Uskoisin myös, että esim. liikun­takeskuk­sel­la ei ole salat­tavaa siinä, kuin­ka fyrk­ka on jaet­tu eri urheilu­muo­to­jen ja ‑seu­ro­jen kesken ja miksi.

    Hm. Eikös Helsin­gin kaupun­gin eri laitok­set tee vuosit­taiset toim­intak­er­to­muk­sen­sa? Mielestäni kaik­ki tekee ja yksi sel­l­ainen on mul­la himassakin.

  27. En vas­tus­ta kaikkea las­ten urheiluseu­ra­toimin­nan tukemista, vaan pidän jääkiekkoa turhana laji­na sen vaa­timien ylisu­urten resurssien takia. 

    On kor­nia ja keinotekoista, että lap­sia kul­jete­taan kesät tal­vet tunkkaiseen jäähal­li­in pyörimään kaukalos­sa pakat­tuna kym­meni­in kilo­i­hin muovia. Kul­je­tus­rum­ba jatkuu siihen saak­ka, kunnes nuori saa ajoko­rtin. Mik­si tämä kaik­ki vai­va, jos toimin­nan tarkoi­tus on kehit­tää lapsen sosi­aal­isia ja liikun­nal­lisia taito­ja, edis­tää kun­toa ja ter­veyt­tä ja tuot­taa hyvää mieltä? Kertokaa!

    Samat liikun­nan hyödyt saavute­taan sil­lä, että lapsel­la on tossut ja pal­lo, joi­ta hän itse voi kul­jet­taa mukanaan lähik­oul­ulle tai ‑ken­tälle. Jal­ka- , pesä- ja kori­pal­lo ovat useim­mil­la paikkakkun­nil­la hel­posti har­rastet­tavia lajeja.

    Itse näen laadullisen eron taidokkaan sel­l­on soiton, itseo­pitun nokkahuilun piip­i­tyk­sen ja kat­ti­lankan­sien yhteen­hakkaamisen välil­lä. Tämä on tietysti min­un sub­jek­ti­ivi­nen näke­myk­seni kuten sekin, että jääkiekko on epäes­teet­ti­nen ja väki­val­tainen laji. 

    Soiton opiskelun päämäärä on oppia soit­ta­maan intstru­ment­tia siten, että siitä on iloa itselle ja muille. Kyl­lä sel­l­okin muuten mukana kul­kee jo aika varhain puhu­mat­takaan muista intstru­menteista toisin kuin jääkiekkovarustekassi. 

    Väitän edelleen, että jääkiekon har­ras­tamisen tavoit­teena ei ole oppia kul­jet­ta­maan kumiläpyskää mah­dol­lisim­man taitavasti, vaan tämä taito on ain­os­taan väline saavut­taa mainet­ta ja mam­mon­aa. Soiton opiskelus­sakin tavoit­teet voivat olla toki korkeal­la. Yleen­sä van­hem­mille kuitenkin riit­tää tietoisu­us siitä, että lap­si saa kor­vaa­mat­toman lah­jan lop­puiäk­seen. Soit­to­taito tuo iloa ja (henkistä) rikkaut­ta elämään. Aina­han jostakus­ta tietysti se uusi Menuhinkin tulee.

  28. Vaiku­tan nyt omas­takin mielestäni epä­selvältä. Yritän­pä vielä!

    Eli: Soiton opiskelun tarkoi­tus on tuot­taa soit­to­taito. Tämä on tavoite an sich. 

    Jääkiekon “opiskelun” tavoite on lapsen ura kaukalois­sa, mieluiten rahakkaissa sel­l­ai­sis­sa. Peli­taidoil­la on ain­oas­taan intsru­men­taa­li­nen arvo alis­teise­na päätavoitteelle. 

    Onko tämä sit­ten oikein tai väärin, niin siihen en varsi­nais­es­ti ota kan­taa. Alku­peräi­nen kysymys nyt olikin vain, että mitä kan­nat­taa tukea ja mik­si. Filosofista pohd­in­taa siis mokka­palo­jen äärellä. 

    Janne otti tuol­la ylem­pänä ketjus­sa kan­taa monikult­tuurisu­u­den tukemiseen urheiluseu­rois­sa. Tästä tuli mieleeni taan­noinen lehti­jut­tu, jon­ka mukaan maa­han­muut­ta­jille jär­jestetään mak­sut­to­mia yksi­ty­is­tun­te­ja pianon­soitossa Itä-Helsingis­sä. Kos­ka hyvin on tiedos­sa, ettei läh­eskään kaikil­la suo­ma­lais­per­heil­lä ole varaa tar­jo­ta lap­silleen yksi­ty­isiä soit­to­tun­te­ja, voi hyväl­lä syyl­lä kysyä, että keitähän nyt syrjitään.…

  29. Olen eri mieltä ja samaa mieltä kansasi, Elina.

    1. Jääkiekko on hieno peli, ja sen har­ras­t­a­mi­nen on mukavaa ja suotavaa.

    2. Jääkiekos­sa kul­mi­noitu­vat vat­sakkaiden silkkipukuher­ro­jen käh­min­nät ja se, että bisnes pilaa urheilun. Nämä her­rat ovat käytän­nössä vään­täneet jokaises­ta junior­i­joukkueesta oman ammat­tiesik­oulun, jos­sa men­estymi­nen vaatii joka vuosi raakaa kil­pailua ja “heikoimpi­en” tiput­tamista. Näi­den ammat­tik­oulu­jen kulut on ulkois­tet­tu: yhteiskun­ta mak­saa puit­teet ja van­hem­mat mak­saa toimin­nan (ja tarpeen tulleen myös edus­tusjoukkueen tap­pi­ot). Voiton kerää edus­tusjoukkueen toim­intaa varten perustet­tu yksi­tyi­nen yri­tys = liigaseura. 

    3. Yleen­sä kakkosko­hdan toim­i­jat raukka­mais­es­ti piiloutu­vat ykkösko­hdan tosi­a­sioiden taakse. Eli ne van­hem­mat, jot­ka tekevät pojas­taan eläke­tur­vaansa, ne val­men­ta­jat, jot­ka pyrkivät vim­ma­tusti parem­pi­in joukkueisi­in ja ne urheilu­jo­hta­jat, jot­ka halu­a­vat huhtiku­us­sa jäälle tepastele­maan mes­taru­us­lip­palak­ki päässään.

    Ja sit­ten pien­tä tarken­nus­ta: luit siis lehti­ju­tun, jos­sa ker­rot­ti­in, että maa­han­muut­ta­jille tar­jo­taan mak­sut­to­mia pian­otun­te­ja Itä-Helsingis­sä. Oliko siinä samas­sa jutus­sa vai tiedätkö jo ennestään, että samas­sa taloudel­lises­sa tilanteessa ole­va suo­ma­lais­lap­si ei saa mak­sut­to­mia pian­otun­te­ja? Vai olisiko niin, että tosi­asi­at taas pilaisi­vat hienon kimpaantumisen?

    Touko Met­ti­nen

  30. “Väitän edelleen, että jääkiekon har­ras­tamisen tavoit­teena ei ole oppia kul­jet­ta­maan kumiläpyskää mah­dol­lisim­man taitavasti, vaan tämä taito on ain­os­taan väline saavut­taa mainet­ta ja mammonaa.”

    Minä väitän ja tiedän, että edelli­nen lause on täyt­tä paskaa.

    Väitän, että jääkiekko vaan on erit­täin mielekäs urheilulaji.
    Urheiluseuras­sa haras­t­a­mi­nen tekee siitä myös sään­nöl­lisen, joten pleikkari tai tietokone jää vähem­mälle käytölle. Jääkiekos­ta muo­dos­tuu myös monille koko per­heen har­ras­tus ja omien junior­ei­den pelit ovat paljon maa­joukkue­pele­jä jän­nit­tävämpiä seu­ra­ta. On tosi mukavaa kulkea oman lapsen kanssa viikon­lop­puisin pelireis­suil­la aamu­varhais­es­ta iltamyöhään. On kivaa tutus­tua hallil­la mui­hin van­hempi­in, joista osas­ta tulee hyviä ja läheisiä ystäviä. Jääkiekko on joukkue­la­ji, jon­ka har­joit­telu ja pelaami­nen on erit­täin hyvin ohjat­tua. Sen har­joituk­sista suuri osa tapah­tuu kaukalon ulkop­uolel­la. Joukkueessa lap­si oppii sosi­aal­isia taito­ja parem­min, kuin yksilöla­jia harastaessaan.

    Kaik­ki akti­ivis­es­ti kiekkoa pelaavien las­ten van­hem­mat tietävät, että vain alle 1% junior­eista pää­tyy Mestik­seen tai ylem­mäs SM-liigaan. NHL-pelaa­jia heistä tulee muis­taak­seni 0,01% tai vähem­män. Kukaan ei pidä har­ras­tus­ta taloudel­lise­na sijoituksena. 

    Erit­täin har­voin on niin, että jääkiekko olisi jonkun muun, kuin lapsen oma val­in­ta. Ja kun treenaami­nen käy joillekin mur­rosiän kyn­nyk­sel­lä raskaak­si, touhu lopete­taan. Tässä vai­heessa lap­si on jo tul­lut han­kki­neek­si urheilullisem­man elämän­ta­van kuin pleikkaa pelaa­va, kalpea lapsi.

    Asi­aa voi olla Eli­nan vaikea ymmärtää. Tämä ei ole mikään ihme, sil­lä urheilu-uuti­sis­sa näytet­tävis­sä pätkissä tapel­laan usein ja laat­ule­htien (IS+IL) lööpeistä Eli­na on voin­ut seu­ra­ta Teemun ja Sakun palkkakehitystä.

  31. Touko Miet­ti­nen tietää, mut­ta uno­hti maini­ta, että kohdan 2 taval­la toim­i­taan lähin­nä suuris­sa “nimiseu­rois­sa”. Pudot­tamista tapah­tuu sik­si, että nähin seu­roi­hin on enem­män tuli­joi­ta, kuin niistä lähti­jöitä. On myös junior­e­i­ta, jot­ka halu­a­vat pela­ta ja har­joitel­la enem­män. On myös junior­e­i­ta, joil­la on tavoit­tei­ta enem­män, kuin toisil­la — ja lahjo­ja. Nämä “pudote­tut” eivät suinkaan putoa yhtään mihinkään, vaan voivat edelleen har­ras­taa oma­l­la tasol­laan alem­man divarin- tai vaikka­pa “puu­laak­i­joukkueis­sa”. On täysin ymmäret­tävää, että esim. HIFK:n C‑juniorijoukkueeseen ei mah­du pelaa­jaa, joka ei halua sat­apros­ent­tis­es­ti osal­lis­tua joukkueen toimintaan.

    Jäähalleil­la pelataan ja har­raste­taan aivan kaiken­ta­soista kiekkoa kaikissa ikäryh­mis­sä. Hal­lien käyt­töas­teet ovat erit­täin korkeat ja viimeiset har­joi­tusvuorot päät­tyvät usein puolenyön paikkeilla.

  32. Jan­nelle: Sanoit, että “pudot­tamista tapah­tuu sik­si, että nähin seu­roi­hin on enem­män tuli­joi­ta, kuin niistä lähti­jöitä.” Tai­dat itsekin tietää, vaik­ka et sano, että nämä suurseu­rat (joiden farmiseu­roina muut kaupunkien seu­rat toki toimi­vat) kar­si­vat joukkuei­den määrää sys­temaat­tis­es­ti: kiekkok­ouluis­sa on puo­let poikaikälu­okas­ta, mut­ta b‑junnuissa enää mur­to-osa. Eli seu­rat tar­joa­vat urheilullista elämän­ta­paa niille lap­sille, jot­ka liikuisi­vat muutenkin. Ei tämä ole yksin jääkiekon syn­ti — kyl­lä muutkin joukkue­la­jit tekevät tätä samaa. 

    Eniten olen pahoil­lani siitä isos­ta joukos­ta nuo­ria, jot­ka on otet­tu urheilu­toim­intaan mukaan mut­ta jot­ka hylätään mur­rosiässä. Seu­ra-avus­tuk­seen pitäisi ehdot­tomasti vaikut­taa pait­si har­ras­ta­jien määrä, myös pudokkaiden osu­us. Eli ei mitään pyra­midia vaan väylä urheilulliseen elämään.

    Touko Met­ti­nen

  33. “Eniten olen pahoil­lani siitä isos­ta joukos­ta nuo­ria, jot­ka on otet­tu urheilu­toim­intaan mukaan mut­ta jot­ka hylätään murrosiässä”

    En ole ikinä mis­tään koskaan kuul­lut, että joku olisi hylät­ty. Aina kyse on lop­ul­ta junior­in tekemistä johtopäätöksistä.

    Mur­rosikäis­ten poikien joukkueis­sa on alem­mil­la sar­jata­soil­la pelaa­japu­laa. Tämä johtuu paljolti siitä, että alem­mil­lakin sar­jata­soil­la har­joitel­laan monien poikien mielestä liikaa, eikä aikaa muuhun mie­lenki­in­toiseen — kuten tyt­töys­tävi­in — tah­do riit­tää. On ymmär­ret­tävää, ettei isä, joka mak­saa 150 kuus­sa + varus­teet, matkat, menetet­ty työ- ja vapaa-aika halu­akaan kan­nus­taa jatka­maan junio­r­ia, joka käy hallil­la enää ker­ran viikossa.

    Pulaa taitaisi olla täl­lähetkel­lä jär­jestäy­tyneistä har­raste­joukkueista, jos­sa pela­tan höntsäkiekkoa vaikka­pa ker­ran viikos­sa. Höntsäkiekko­joukkuekin vaatii ihmisiä, jot­ka hoita­vat valmennusta/ohjausta, lisenssi‑, vaku­u­tus, ja raha-asioi­ta, varaa jäävuoro­ja, jär­jestää pele­jä jne — ilmaisek­si työ- ja vapaa-ajallaan.

    ps. Mie­lenki­in­toinen keskustelu kasvoi tästä rupuis­es­ta, Kata­janokalla sijait­sev­as­ta hiekka-aukiosta:)

  34. Ter­ve Janne! Tai­dat olla niin sisäl­lä tuos­sa jääkiekkokult­tuuris­sa, että et näe met­sää puil­ta. Sanoit, että “Aina kyse on lop­ul­ta junior­in tekemistä johtopäätök­sistä.” Niin­hän me voimme ajatel­la, mut­ta se seu­rois­sa val­lit­se­va kult­tuuri, ykkösjoukkue — kakkosjoukkue — har­raste­joukkue (jota ei sit­ten yleen­sä syn­nykään, kun ei ole niitä mainit­semi­asi vetäjiä, kun kun­ni­an­hi­moi­set val­men­ta­jat eivät tietenkään halua “val­men­taa” höntsä­porukkaa). Kun kil­pau­rheilun arvo mitataan men­estyk­sen myötä, on selvää, että aika moni nuori huo­maa, ettei oikeasti kel­paa tähän porukkaan ja lopet­taa — näen­näis­es­ti oma­l­la päätöksellään.

    MInä olen työssäni näh­nyt kym­menit­täin nuo­ria jot­ka vielä 14-vuo­ti­aana ylpeinä tietävät kuu­lu­vansa porukkaan: jäkkärei­hin. 15-vuo­ti­aana he ovat sit­ten lopet­ta­neet ja sanovat, että syy oli “tyh­mä valkku”, “huono men­estys”, “ei jak­sa” jne. Minus­ta olis aika tekopy­hää uskoa tätä pin­taseli­tys­tä, joka tois­tuu vuodes­ta toiseen.

    Toisek­seen, vetosit HIFK:n C‑junnujen tilanteeseen: joukkueeseen ei mah­du pelaa­jaa, joka ei 100% halua osal­lis­tua joukkueen toim­intaan. Se on var­masti tot­ta: HIFK on liikeyri­tys, jon­ka ei kan­na­ta investoi­da muuhun kuin poten­ti­aal­isi­in huip­pui­hin. Tätä tosi­asi­aa tuskin luemme HIFK:n vuo­tuis­es­ta raha-anomuk­ses­ta kaupungille. Siel­lä toden­näköis­es­ti vedo­taan johonkin nuori­son kokon­ais­val­taiseen kasvu­un jne. humanistilöpinään. 

    Touko Met­ti­nen

  35. Touko on pitkälle oike­as­sa, kun puhutaan C‑ikäisistä ja vieläpä SM-liigaseu­ro­jen tai sitä lähel­lä ole­vien seu­ro­jen meiningeistä. Myös Nuori-Suo­mi ‑sinet­ti, on menet­tänyt tässä mielessä uskot­tavu­ut­ta ja on nykyään vain koris­teena seu­ro­jen nettisivuilla.

    Uskoisin, että sama lin­ja on ihan kaikissa lajeis­sa, kun hom­ma pyörii seu­rata­sol­la. Ei kai 20 vuo­tias, sat­un­nais­es­ti, omak­si ilok­seen hyp­pyrimäestä alas tule­vaan nuoreen sat­sa­ta seu­rata­sol­la samoin, kuin SM-tasol­la pärjäävää.

  36. Hyvä, että löysimme saman aal­to­pitu­u­den Janne. 

    Olisiko tämä ohjel­ma: lisää karu­ja teko­jäitä kaupunkei­hin ilmas­to­muu­tok­sen uhal­lakin, vasti­neek­si vähem­män peli­matko­ja ja tur­nauk­sia ja hulppei­ta halle­ja (ainakaan yhteiskun­nan rahoil­la)? Ei 12-vuo­ti­ai­ta Kanadaan ja seu­ra, jon­ka jäsen­määrä ei hupene porukan varttues­sa (yli 10 prosenttia/ikäluokka) saa enem­män rahaa yhteiskunnal­ta kuin ne, jot­ka keskit­tyvät plokkaa­maan muiden seu­ro­jen parhaat omi­in ykkösjoukkueisiinsa.

    Ja kaik­ki pelaa?

    Touko Met­ti­nen

  37. Miten noiden muiden urheiluhar­ras­tusten kas­sa toim­i­taan? Entä kulttuuriharrastusten?

  38. Jäähal­lit, urheiluhal­lit ja ‑ken­tät, skeit­tipuis­tot, musi­ik­ki- ja työväenopis­tot sun muut ja niihin sat­sat­ut resurssit ovat kun­tien oma val­in­ta. Näi­hin voi yksit­täi­nen asukas vaikut­taa mm. äänestämäl­lä ja tehdä hyvin perustel­tu­ja aloitteita.

    Kun­nat myös kil­pail­e­vat keskenään veron­mak­sajista em. puitteilla:
    “Ter­ve­tu­loa Juu­pa­joelle! Juu­pa­joel­la on hyvä asua ja yrit­tää. Juu­pa­jo­ki sijait­see luon­nonkau­ni­il­la paikalla Jor­masjär­ven ran­nal­la ja sieltä on hyvät kulkuy­htey­det kaikkialle suomeen. Juu­pa­jo­ki on kuu­luisia hyvistä har­ras­tus­mah­dol­lisuuk­sis­taan; on urheilupuis­to jos­sa jäähal­li, pal­loiluhal­li, hyp­pyrimä­ki, juuri valmis­tunut skeit­ti­park­ki ja paljon muu­ta. Musi­ikkiopis­tomme sai uudet tilat juuri valmis­tuneesta kult­tuuri- ja monitoimikeskuksesta…”.

  39. Hei — val­i­tan viivästys­tä, tässä on ollut kaiken­laista touhua. Oden blog­itek­sti oli ensim­mäi­nen yhtey­de­not­to tästä Kata­janokan kär­jen ken­tästä. En tietenkään tiedä, mis­sä määrin asi­as­ta on huo­mautet­tu Raken­nus- tai Liikun­tavi­ras­toille. On aivan tot­ta, että pal­lo­kent­tien hallinnoin­ti ei ole kansalaisen käsi­tyskyvyn piiris­sä. Jos kent­tä on puis­tok­si määritel­lyl­lä alueel­la tai sel­l­aisen yhtey­dessä, se kuu­luu Raken­nusvi­ras­tolle (eli min­ulle). Jos se taas on pelkästään liikun­nalle pyhitet­ty alue, se kuu­luu Liikun­tavi­ras­tolle (eli kol­le­ga Haataiselle). Esimerkik­si tässä ikku­nani alla ole­va Tehtaan­puis­ton hiekkak­ent­tä kuu­luu Raken­nusvi­ras­tolle, ja kylminä talv­ina sen reunal­la seisoo henkilö Raken­nusvi­ras­ton haalaris­sa ruiskut­ta­mas­sa vet­tä luistin­radak­si. Kysymys herää, kuu­luuko tämä ruisku­tus Raken­nusvi­ras­ton ydin­toim­intoi­hin, kun muuten viras­tolle kuu­luu pikem­minkin liukkau­den torjunta.
    Joka tapauk­ses­sa: luen tämän keskustelun uud­estaan huomen­na työ­paikalla ja selvitän Raken­nusvi­ras­ton kanssa, mitä kuu­luu ja kuka käs­kee. Katu- ja puis­to-osas­ton pääl­likkö on muuten Raimo K. Saari­nen, hel.fi ‑osoite. Hänelle voi var­masti lähet­tää palautet­ta suoraankin.

    Yst. Pekka

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.