Minä en ole tasatariffin kannattaja syistä, joita olen mm. tällä palstalla aiemmissa viestiketjuissa perustellut, joten ei siitä sen enempää. Tariffijärjestelmän kehittäminen on toki tarpeellista, mutta näkisin, että se tulee tehdä joukkoliikennejärjestelmän ehdoilla, eikä niinkään autoliikenteen sujuvoittamiseksi (vaikka näiden välillä on toki yhteys).

Joukkoliikenteen subventointi on huono keino autoliikenteen sujuvoittamiseksi oikeastaan samoista syistä kuin teiden leventäminenkin: se houkuttelee ajamaan pidempiä matkoja, sekä julkisilla että autolla.

Oletetaan, että subventiota nostetaan ja espoolaisten ja vantaalaisten joukkoliikenteen käyttö nousee, mikä johtaa autoliikenteen vähenemiseen. Ongelma on siis ratkaistu. Hetkeksi. Liikenteen sujuvoituminen kuitenkin aiheuttaa sen, että kauempaakin pääsee taas näppärästi “keskustaan”, jolloin yhä useampi hankkiutuu esim. Nurmijärvelle asumaan. Vähän ajan kuluttua ruuhkatilanne on sama kuin aiemminkin, paitsi että subventiota maksetaan enemmän , useampi ajaa julkisilla ja autoillut matkat ovat kasvaneet.

Ruuhkathan sinänsä estävät kaupunkirakenteen hajautumista, koska kauempaa ei pääse perille säällisessä ajassa. Huono puoli on se, että kokonaisuuden (ja erityisesti autoilijoiden) kannalta tilanne on huono, koska niin moni menettää aikaansa ruuhkissa. Lisäksi lisääntyvät vaatimukset teiden leventämisestä, jotta ruuhkista “päästäisiin eroon”. Ja sitten niitä taas lyhytnäköisesti rakennetaan ja autoilu lisääntyy…

Toisekseen, tilanne on se, että suurimmat ruuhkaongelmat ovat poikittaisliikenteessä, jossa joukkoliikennettä ei olla kehitetty juuri ollenkaan. Hinnoilla ei ole merkitystä, jos niiden välineiden kanssa tuhlaantuu moninkertainen aika autoiluun verrattuna. Poikittaista joukkoliikennettä pitäisi kehittää voimakkaasti tariffeista ja ruuhkamaksuista riippumatta.

Ikävä kyllä, nykyisin rahaa käytetään lähinnä jo toimivan säteittäisen joukkoliikenteen korvaamiseen eri nimisellä (Länsimetro) ja poikittaisliikenteessä satsataan lähinnä kasvavan autoilun palvelemiseen (Hakamäentie, Kehätiet…)

Kari

Suosittele: 0

Tariffipolitiikan ongelmat kannattaisi korjata ensin edes jollain tavalla ja katsoa vaikutus ennen kuin aletaan punkemaan lisäkustannuksia liikkumiseen.

Suosittele: 0

Mihin tämä väitteesi perustuu? Juurihan ole täällä vaahdonnut, ettei muutaman euron ruuhkamaksulla ole minkäänlaista vaikutusta, koska autoilua verotetaan muutenkin niin rankasti.

Väite on joka tapauksessa potaskaa. Seuraavassa esitys ruuhkamaksujen vaikutuksista:

http://www.regjeringen.no/upload/SD/Vedlegg/Veg%20og%20vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

Kalvolla 33 on esitetty liikkumisen väheneminen tuloluokittain. Vähennys on suurin keksituloisissa (30 %), pienituloisten muutos oli pienin (6 %)

“Nyt puhutaan jopa miljardifiaskosta, joka pääsee nollatulokseen vasta vuonna 2011.”

Niin, kuten on todettu, taloudellisesti tuo ruuhkamaksu ei ole mikään rahasampo. Ruotsissa toki kustannuksia aiheutti myös se, että järjestelmä oli pilottihanke ja esimerkiksi rekisterikilpitunnistukseen ei alunperin luotettu (käytettiin radiolähettimiä), mutta myöhemmin rekisteritunnistus osoittautui riittävän luotettavaksi. Myös laitteiston hankinnan ja ylläpidon kustannuksia on, aiheellisesti kritisoitu liian korkeiksi verrattuna muihin vastaaviin järjestelmiin.

“Ruuhkamaksuilla on vain marginaalinen vaikutus Tukholman liikenteeseen. Esimerkiksi tullien sisällä liikenne on todennäköisesti kasvanut, kun kaupungissa asuvat luulevat, että autolla liikkuminen on nyt helpompaa”

Niin, sitähän minä olen koko ajan sanonut, että vaikutukset ovat kokonaisuutena suhteellisen pieniä. Tämä on tavoitekin, koska pienikin liikennemäärän väheneminen vaikuttaa merkittävästi liikenteen sujuvuuteen. Tuosta raportista poimittuja lukuja:
- Matkustajamäärät putosivat tullirajan yli reilut 20 % (kokonaisuutena vähemmän, esim. keskikaupungissa noin 10 %)
- Jonossa seisomisajat pienenivät noin 30 – 50 %
- Liikenteen vähentyminen oli silminnähtävää (ks. kuvat sivulla 15, Metro-lehden kuvista nähdään, mikä vaikutus maksulla on)
- Matka-ajat lyhenivät merkittävästi, sivu 16

“Eli on aivan päivän selvää että tietullijärjestelmä on niin kallis ettei se edes tuota verotuloja ja aiheuttaa vielä vääristymiä mm. asuntojen hintoihin ja auton käyttöön.”

Lainaus esityksestä: “emet betalar sig påca 4 år –både finansiellt och samhällsekonomiskt”

Tilanne on varmaankin muuttunut heikommaksi, koska järjestelmä oli kalliimpi kuin arvioissa, mutta takaisinmaksuaika pysyy silti kohtuullisena.

Huomionarvoista on, että kokeilun jälkeen alun alkaeen nuiva suhtautuminen vaihtui myönteiseksi ja kansanäänestyksessä enemmistö kannatti käytön vakinaistamista (Tukholman kaupungissa). Myöhemmin se myös vakinaistettiin.

Minusta mielenkiintoista tuossa kokeilussa oli myös se, että kokeilun jälkeen kun maksut poistettiin autoliikenne tullauspisteiden yli jäi 3 – 5 % alemmalle tasolle kuin ennen kokeilua. Tämä kertoo siitä, että ihmiset ovat ilmeisesti huomanneet vaihtoehtoisen tavan olleen lopulta muutenkin parempi kuin autolla matkustaminen, mutta siitä ei oltu huomattu ennen kuin oli “pakko”.

Kari

Suosittele: 0

Kyllä, todistukseni ovat aukottomia koska ne perustuvat tosiasioihin eivätkä uskoon. Tietenkin Tukholmassa ruuhkat ainakin tilapäisesti vähenivät koska auton käyttö maksaa nyt enemmän ja köyhimmät putoavat sosiaalidarvinismin mekanismien mukaisesti, ja epäilmättä myös nykyisen julkivasemmiston (SDP, vas jne) ja tietenkin Vihreiden poliittisen tavoitteenkin mukaisesti pois teitä täyttämästä ja muutenkin ilimaa pillaamasta.

Tietoa Tukholman tietulleista kyllä löytyy helposti:

Tukholman ruuhkamaksut ovat taloudellinen fiasko

…Jo Tukholman läänin tasolla voidaan todeta, että vaikutus on plus miinus nolla. Ruuhkamaksut ovat vain jakaneet liikenteen uudelleen eri väylien välillä….

jne jne

Koko tietulliasia kiteytyykin tähän:

Professori Cordi epäilee, että ruuhkamaksut oli poliittisesti ja taloudellisesti houkuttelevan helppo ratkaisu. Muut toimenpiteet olisivat vielä kalliimpia ja poliittisesti vaikeita.

http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article61960.ece?s=r&wtm=-02032008

Eli on aivan päivän selvää että tietullijärjestelmä on niin kallis ettei se edes tuota verotuloja ja aiheuttaa vielä vääristymiä mm. asuntojen hintoihin ja auton käyttöön. Sama tulos saataisiin LISÄverottamalla autoilijoita niin että köyhät siirtyisivät apostolinkyytiin. Mutta se ei olisi poliittisesti niin makeaa.. Siis eikun helsinkiläiset valmistautukaa: tietullit tulevat! Kepu sitä ei ainakaan vastusta..

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Kyllä minä luen mitä minulle vastataan. Ongelma on vain siinä että toiset puhuvat oireista ja toiset, lähinnä siis minä, taudin syystä. Ruuhkamaksun kannattajat kuvittelevat ilmeisesti niin että ihmiset ajavat typeryyttään ja ilkeyttään autoilla ruuhka-aikoina, minä taas väitän että ihmiset ajavat autoillaan ruuhka-aikoina koska heidän on pakko niin tehdä. Tyypillisesti ihmiset käyttävät autoja koska heillä on työmatka, työn jälkeen he käyvät kaupassa ostamassa kassi tolkulla halpoja tehotuotettuja elintarvikkeita koska kalliisiin heillä ei ole varaa, sen jälkeen he kuskaavat lapsiaan harrastuksiin jne. Tätä todellisuutta on ruuhkamaksun kannattajien, jäljempänä RK, ilmeisesti mahdotonta ymmärtää.

Mikäli RK on lapseton vapaassa työssä oleva suurituloinen henkilö, joka asuu Suomen ainoassa oikeassa kaupungissa ja siellä vielä kantakaupungin alueella, niin on helppo olla ”Vihreä”. Töihin mennään kun herätään, kukaan ei tule siellä sanomaan RK:lle että miksi vitussa olet vasta nyt töissä, esim. klo 7.05 aamulla. Ajopeliksi voi valita aamulla ratikan tai vielä ekologisemmin polkupyörän. Mikäli sää suosii niin RK ajaa ”työ”paikalleen fillarilla ja menee saunaan. Tietenkin, eihän sitä nyt hienhajuisena tärkeää työtä tehdä. Samalla voi vaikka vähän polttaa vasikanlihasta kertyneitä kiloja kuntosalissa ja päälle vielä uida. Työpäivän päätyttyä ja sateen yllättäessä voi fillarin lykätä tilataksiin ja maksaa sen työnantajalta vastikkeetta saadulla setelillä. Säästettiinhän luontoa sentään aamulla.

Toinen RK taas voi aamuvarhaisella klo 11.00 herätessään ja parvekkeella aamuröökiä poltellessaan miettiä kävisikö paskalla vai pistäisikö ensin kahvit tippumaan. Elämä kun on valintoja täynnä. Päivästäkin tulee kiireinen, pitää käydä iltapäivällä sossussa ja illalla hakemassa siemeniä. Yksi kallis natriumlamppukin on palanut. No, työssäkäyvät ja aamuruuhkia tekevät fascistit kyllä maksavat tämänkin provokaation… Vai mitä?

Suosittele: 0

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c6d492004a173581acedec3d8d1d4668/Maksuttoman+joukkoliikenteen+vaikutukset.pdf?MOD=AJPERES

Nämä asiat on todettu jo monta kertaa: ainoastaan lyhyet, parin pysäkinvälin mittaiset matkat lisääntyisivät merkittävästi; talous rasittuisi kun ei saada lipputuloja mutta tarvitaan lisää kapasiteettia niitä lyhyitä matkoja varten; valinta autoilun ja joukkoliikenteen välilä ei ole kustannus- vaan palvelutasokysymys.

Eniten joukkoliikenteen suosioon vaikuttaa se, että pysäkki sijaitsee lähellä matkan molemmissa päissä. Seuraavaksi vaihdottomuus, että mahdollisimman moni pääsee mahdollisimman vähillä vaihdoilla perille. Kolmanneksi vaikuttaa kokonaismatka-aika, johon taas vaikuttaa yhtä paljon vaihdot kuin yksittäisten linjojen nopeus, sekä vuorovälit. Neljänneksi matkustusmukavuus, eli esim. välineen siisteys, istumapaikkojen saatavuus ym., sekä imagotekijät. Listaa voisi jatkaa, ja laittaa asioita eri järjestykseen, mutta lipun hinta tulee jonon hännillä, ja on siltikin aina suhteessa palvelutasoon.

Jos pk-seudulla halutaan kehittää joukkoliikennettä, ja kasvattaa sen käyttäjämääriä yksityisautoilun suosion kustannuksella, pitää lähteä liikkeelle näistä tekijöistä, joissa tosiaankin riittää parannettavaa.

Suosittele: 0

Tuo on kieltämättä ihan hyvä vastaesimerkki eikä mikään – tietenkään! – takaa, että joukkoliikenteen TASO paranisi jos lippujen hintoja nostettaisiin. Onhan esim. tavallinen suomensisäinen junalippu VR-hinnoilla helposti kalliimpi kuin halvin lentomatka Lontooseen.

Tarkoitukseni oli lähinnä tuoda esiin se, että autoilu on ikävä kyllä monesti paljon mukavampaa kuin joukkoliikenteen käyttö.

Niin kauan kuin ihmisillä vain jotenkuten on rahaa matkustaa mukavasti autolla, autoa käytetään joukkoliikenteen kustannuksella.

Joukkoliikenteen tulisikin alkaa kilpailla matkustamisen LAADULLA eikä pelkällä hinnalla.

Niin kauan kuin autolla pääsee työpaikalle tuntia nopeammin kuin julkisilla, on selvää että töihin autoillaan, maksoi mitä maksoi. Varsinkin kun oma auto on selvästi mukavampi tapa matkustaa kuin ylitäysi, rämisevä ruuhkabussi.

Laadukas, viihtyisä, nopea ja kattava joukkoliikenne taas maksaa.

Autoilu on jo niin kallista, että jos joku vieläkin autoilee niin edes ilmainen joukkoliikenne tuskin saa häntä joukkoliikenteen käyttäjäksi. Työssäkäyvälle joku 40 tai 80 euron kuukausilippu ei ole merkittävä kynnys.

Pienituloiset, koululaiset, opiskelijat ym. jotka ehkä jonkin verran hyötyisivät ilmaisesta joukkoliikenteestä sen sijaan jo käyttävät joukkoliikennettä.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

“Tiedätkö Juhana Harju miksi kaupungin yleisö-wc:t ovat lähes aina maksullisia? Koska jos ne olisivat maksuttomia häiriköt tuhoaisivat ne alta aikayksikön.”

Ehkä olisi kuitenkin syytä tutustua ensin muualta maailmasta saatuihin kokemuksiin maksuttomasta liikenteestä ennen kuin ehdotus hätiköidysti tyrmätään. Joukkoliikenteellä on sentään joitakin hienoisia eroja yleisövessoihin. Joukkoliikenteessä on esimerkiksi sosiaalista kontrollia ja kuljettajan valvontaa, jotka ehkäisevät häiriköintiä.

Häiriköt matkustavat liikennevälineissä jo tällä hetkellä pummilla, jos haluavat. Maksullisuus tuskin siinä suhteessa muuttaisi mitään.

Joukkoliikenteen maksujärjestelmän ylläpitämisestä on paljon kuluja, muun muassa koko lipuntarkastajajärjestelmä on välttämätön joukkoliikenteen maksujärjestelmän legitimiteetin ylläpitämiseksi. Joukkoliikenteen maksuttomuuden myötä lipuntarkastajillekin voisi järjestää jotain oikeasti tuottavaa työtä.

Jos maksullisuus korreloisi vahvasti palvelun laadun kanssa, niin voisi otaksua, että palvelutaso olisi noussut sen jälkeen kun terveyskeskuksissa otettiin vuonna 1993 käyttöön terveyskeskusmaksut. En ole kuitenkaan huomannut, että sellaista olisi tapahtunut.

Suosittele: 0