Kuorma-autoilijat nopeuttivat juhannusliikennettä

Pitkin iltaa eilen ihme­telti­in radios­sa, mihin juhan­nus­ru­uhkat kato­si­vat. Ammat­ti­au­toil­i­joiden tek­stivi­estikam­pan­ja ne poisti. Kun riit­tävän moni (muu­ta­ma pros­ent­ti riit­tää) autoil­i­joista sen pelästyt­tämänä muut­ti suun­nitelmi­aan, ruuhk­il­ta väl­tyt­ti­in. Mitä tästä opimme?

Nor­maal­i­ti­lanteessa vas­taavis­sa tapauk­sis­sa yksilöl­liset päätök­set johta­vat liiken­nemääri­in, jot­ka ovat lievästi yli tien väl­i­tyskyvyn sal­li­man mak­simin, minkä seu­rauk­se­na väl­i­tyskyky las­kee ja mat­ka hidas­tuu. Kaik­ki sujuu parem­min, kun pieni määrä liiken­teestä ymmärtää jäädä pois.

Tarvit­sisimme kuor­ma-autoil­i­joiden hidastelu­pelot­teen joka arki­aa­muk­si Helsin­gin sisään­tu­loteille. Kun tämä ei ole mah­dol­lista, tarvit­semme ruuhkamaksut.

35 vastausta artikkeliin “Kuorma-autoilijat nopeuttivat juhannusliikennettä”

  1. Mik­si muuten Helsingis­sä ei toteuteta mak­su­ton­ta joukkoli­iken­net­tä? Se lisäisi joukkoli­iken­teen houkut­tele­vu­ut­ta ja saisi ainakin sen toivo­masi pienen osan jät­tämään auton­sa koti­in. Käyt­täjämäärien kas­vami­nen puolestaan mah­dol­lis­taisi vuorovälien ja lin­jo­jen lisäämisen, mikä paran­taisi palve­lu­ta­soa. Muis­taak­seni Mel­bour­nes­sa (joka on muuten rankat­tu yhdek­si elämän­laadul­taan parhaim­mista kaupungeista) on joitakin mak­sut­to­mia lin­jo­ja ja koke­muk­set ovat hyviä. Luulisin, että vaik­ka aja­tus ei aikaisem­min ole ollut poli­it­tis­es­ti hyväksyt­tävis­sä, ilmastopoli­it­tisen paineet lisäävät myös painet­ta löytää keino­ja joukkoli­iken­teen suo­sion kasvattamiseen.

  2. Ei lin­jo­jen vält­tämät­tä tarvitse mak­sut­to­mia olla, riit­tää että mak­sut ovat niin kohtu­ullisia, että auto jää kotiin.
    Esimerkik­si Niz­zas­sa mikä tahansa bus­si­mat­ka mak­saa yhden euron. Samal­la euron hin­nal­la matkus­taa Niz­za­s­ta myös ympäristökun­ti­in, jopa Mona­coon. Yksi­ty­isautoilu on kohtu­ullista, eikä kuor­mi­ta ja ruuhkau­ta katu­ja kuten Helsingis­sä ja pääkaupunkiseudulla.

  3. Kun viimek­si pyöräilin Niz­za­an, min­ulle tuli val­lan toinen käsi­tys joukkoli­iken­teen ja yksi­ty­isautoilun suh­teesta alueel­la. Joukkoli­iken­teen suo­sioon vaikut­taa hin­nan ohel­la palvelutaso.

  4. Ehkä kuitenkin ruuhkat­to­muu­teen vaikut­ti myös odotet­tavis­sa ole­va surkea sää, jon­ka vuok­si ihmisil­lä ei ole ollut niin kiire lomille. 

    Näin ainakin mei­dän per­heemme kohdalla.

  5. Mikä tahansa jär­jestelmä, vaikka­pa sit­ten ne ruuhka­mak­sut, joka tuot­taa val­taisan byrokra­t­ian kus­tan­nuksi­neen ja hait­taa veron­mak­sajien päivit­täistä elämää on näköjään kan­natet­ta­va suo­ma­lais­ten poli­itikko­jen mielestä. Kuvaavaa suo­ma­laiselle liiken­nesu­un­nit­telulle on se että jopa pikku­ruisi­in maakun­takaupunkei­hin onnis­tu­taan saa­maan aikaisek­si ruuhkia sijoit­ta­mal­la kaupunkei­hin mah­dol­lisim­man suuri määrä täysin älyt­tömästi sijoitet­tu­ja liiken­neval­o­ja ja käyt­tämäl­lä niis­sä mah­dol­lisuuk­sien mukaan ns. punaista aaltoa.

    Sil­loin vielä kun meil­lä oli ystävä itä­naa­puris­samme, poli­tikkomme ja virkamiehemme suo­ras­taan ylpeilivät ajoko­r­tit­to­muudel­laan ja autovi­hamielisyy­del­lään. Tot­ta­han toki, takasi­han tämä litur­gia pääsyn val­takun­tamme ehdot­tomaan älymys­töön ja jois­sakin tapauk­sis­sa jopa val­tioneu­vos­toon. Mitään muu­ta ansio­ta ei sit­ten enää tarvit­tukaan.. Näille mei­dän uppopal­lon pelaa­jille ja muille nuori­son kestoe­hdokkaille. Tämä näkyy vieläkin kaikkial­la, vaik­ka suo­ma­laisen kaupunkisu­un­nit­telun ja arkkite­htu­urin suurin auk­tori­teet­ti eli DDR on jo luhis­tunut omaan mahdottomuuteensa.

    Suo­ma­lais­ten kaupunkien liiken­nesu­un­nit­telu on omien koke­musteni mukaan tyyp­il­lis­es­ti niin surkeaa tasoa että näistä asioista vas­taa­vat henkilöt olisi vai­hdet­ta­va välit­tömästi. Ei liiken­netur­val­lisu­ut­ta lisätä mil­lään betoni­por­sail­la, muutenkin kuop­paisi­in tei­hin var­tavas­ten raken­ne­tu­il­la Euroopan van­himpia auto­ja hajot­tavil­la hidasteil­la eikä val­taval­la määräl­lä turhia liiken­neval­o­ja. Ben­saa niis­sä vaan kuluu ja luon­to kär­sii, vai mitä?

  6. Trav­el­er kirjoitti:

    “Mikä tahansa jär­jestelmä, vaikka­pa sit­ten ne ruuhka­mak­sut, joka tuot­taa val­taisan byrokra­t­ian kustannuksineen”

    Joukkoli­iken­teen mak­su­jen pois­t­a­mi­nen yksinker­tais­taisi jär­jestelmää sekin. Se pois­taisi kulut, jot­ka aiheutu­vat matkako­rt­tien ja matkalip­pu­jen myyn­ti­jär­jestelmän ylläpitämis­es­tä. Lisäk­si ker­tal­ip­pu­jen myyn­nin lopet­ta­mi­nen liiken­nevä­lineis­sä suju­voit­taisi ja nopeut­taisi liikennettä.

  7. “Mik­si muuten Helsingis­sä ei toteuteta mak­su­ton­ta joukkoliikennettä?”

    Mik­si Helsingis­sä pitäisi toteut­taa mak­su­ton joukkoli­ikenne? Aja­tus­ta­han aina välil­lä esitetään ja se on ilmeis­es­ti poli­it­tis­es­ti houkut­tel­e­va, kos­ka sehän ei muka olisi keneltäkään pois (vero­ja­han aina mak­saa joku kasvo­ton mas­sa, jon­ka kuluista ei niin väliä).

    Mak­su­ton joukkoli­ikenne kil­pail­isi eri­tyis­es­ti kevyen liiken­teen kanssa. Se myös lisäisi liiken­teen hoidon kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi, kun joukkoli­iken­teel­lä alet­taisi­in tekemään “turhia” matko­ja. Jos liiken­teen suuri määrä on ongel­ma, kuten se PK-seudul­la on, niin tun­tuu jotenkin jär­jet­tömältä ratkaisul­ta, että liikku­misen hin­taa tulisi tämän vuok­si _laskea_.

    Osmo esit­ti kir­joituk­ses­saan tavan, jol­la autoli­iken­teen kus­tan­nus­raken­net­ta järkevöitet­täisi­in (enem­män mak­saisi se, joka ruuhkien kaut­ta aiheut­taa muille enem­män hait­taa). On jotenkin has­sua, että vas­ta­teesinä sit­ten esitetään joukkoli­iken­teen kus­tan­nus­rak­en­teen muut­tamista nyky­istä järjettömämmäksi.

    Trav­eler­ille voisin tode­ta, että et tai­da oikein ymmärtää, mis­tä puhut. Liiken­teen ongelmia ei Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa voi­da ratkaista liiken­net­tä suju­voit­ta­mal­la, kos­ka suju­vampi liikenne lisää autoilun määrää ja ruuhkat ain­oas­taan pahenevat. Tätähän on kyl­lä tosis­saan yritet­ty USA:n jois­sakin kaupungeis­sa. Viime kädessä hom­ma kaatuu tilan puut­teeseen: koko kaupun­ki pitää pois­taa autoli­iken­teen tieltä.

    Ruuhka­mak­su­jen yksi ongel­ma on kyl­läkin se, että jär­jestelmästä saat­taa tul­la turhan kallis, näin­hän on käynyt mm. Tukhol­mas­sa. Hyödyt kansan­taloudelle ovat kuitenkin niin mit­ta­vat, että hom­ma kan­nat­taa siitä huoli­mat­ta (kuten Tukhol­mas­sakin on todet­tu). On varsin avar­tavaa ver­ra­ta Tukhol­man liiken­neti­lan­net­ta ruuh­ka-aikaan ennen ruuhka­mak­su­jen käyt­töönot­toa ja sen jäl­keen. Ennen mak­su­ja kadut oli­vat täyn­nä jonos­sa seiso­via auto­ja, mak­su­jen jäl­keen samal­la kadul­la näkyy 2 — 3 autoa, eikä ruuhk­ista ole tietoakaan. Kuitenkin liiken­nemäärät vähenivät vain 10 — 20 pros­ent­tia. Auto­ja ei näy sen vuok­si, etteivät ne seiso jonois­sa vaan liikkuvat.

    Sinän­sä on hölmöä, että ruuhka­mak­su­ja vas­tus­ta­vat nimeno­maan autoil­i­jat, jot­ka ovat ilmeis­es­tikin suurin hyö­tyjä (euron parin mak­sua vas­taan säästää kym­meniä min­u­ut­te­ja ruuhkissa­s­ei­somi­saikaa). Toise­na ryh­mänä hyö­tyvät joukkoli­iken­teen käyt­täjät, kos­ka lisäkysyn­tä yleen­sä lisää myös tar­jon­taa. Häviäjänä voivat olla lähin­nä val­tio (menetet­tyjä polt­toain­evero­ja) ja mah­dol­lis­es­ti kun­nat (riip­puen siitä, paljonko jär­jestelmän oper­oin­ti maksaa).

    Kun joskus päästäisi­in keskustelus­sa pois juok­suhau­doista ja ymmär­ret­täisi­in, että tarkoi­tus ei ole rankaista autoil­i­joi­ta, vaan tehostaa liiken­teen toim­intaa. Väärät käsi­tyk­set koske­vat sekä ruuhka­mak­sun kan­nat­ta­jia että vastustajia.

    Kari

  8. Joukkoli­iken­teen mak­su­jen pois­t­a­mi­nen yksinker­tais­taisi jär­jestelmää sekin. 

    En vas­tus­tanut ”ilmaista” joukkoli­iken­net­tä mut­ta totean tässä vain että mitään ILMAISTA EI OLE EIKÄ TULE. Aina joku sen mak­saa, aina se on jostain pois.. Käsit­tääk­seni blo­gin pitäjä on niitä har­vo­ja poli­itikko­ja joka sanoo asian ääneen..

    Trav­eler­ille voisin tode­ta, että et tai­da oikein ymmärtää, mis­tä puhut. Liiken­teen ongelmia ei Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa voi­da ratkaista liiken­net­tä suju­voit­ta­mal­la, kos­ka suju­vampi liikenne lisää autoilun määrää ja ruuhkat ain­oas­taan pahenevat. 

    ja sit­ten..

    On varsin avar­tavaa ver­ra­ta Tukhol­man liiken­neti­lan­net­ta ruuh­ka-aikaan ennen ruuhka­mak­su­jen käyt­töönot­toa ja sen jäl­keen. Ennen mak­su­ja kadut oli­vat täyn­nä jonos­sa seiso­via auto­ja, mak­su­jen jäl­keen samal­la kadul­la näkyy 2 — 3 autoa, eikä ruuhk­ista ole tietoakaan. 

    Etkö näe tässä mitään ris­tiri­itaa? Alem­pana puo­lu­s­tat innokkaasti ruuhka­mak­sua juuri sik­si että se suju­voit­taa liiken­net­tä… Jos omis­taisit auton, tietäisit että se ’pari euroa’ on läh­es merk­i­tyk­setön kus­tan­nus autoilus­sa, sehän on van noin 2 polt­toaineli­tran VERO… Muista autoilu­un liit­tyvistä veroista nyt puhumattakaan..

    Tätähän on kyl­lä tosis­saan yritet­ty USA:n jois­sakin kaupungeis­sa. Viime kädessä hom­ma kaatuu tilan puut­teeseen: koko kaupun­ki pitää pois­taa autoli­iken­teen tieltä.

    Ihan vakavasti väität että n. 0,5 miljoo­nan asukkaan jenkkikaupungeis­sa on suuria ruuhkia?

    Ruuhka­mak­su­jen yksi ongel­ma on kyl­läkin se, että jär­jestelmästä saat­taa tul­la turhan kallis, näin­hän on käynyt mm. Tukhol­mas­sa. Hyödyt kansan­taloudelle ovat kuitenkin niin mit­ta­vat, että hom­ma kan­nat­taa siitä huoli­mat­ta (kuten Tukhol­mas­sakin on todettu). 

    Mit­ta­vat juu ja kan­nat­taa var­maan.. Pohjo­is­mainen ’hyv­in­voin­ti’ ja korkea BKT on luo­tu suurelta osin juuri näin. Yhdeltä luukul­ta lapi­oidaan rahaa ulos jotain pseudo­työtä vas­taan tai ihan suo­raan vastik­keet­ta ja toisel­la se sit­ten kerätään yhtä vastik­keet­ta pois..

    Kuitenkin liiken­nemäärät vähenivät vain 10 — 20 pros­ent­tia. Auto­ja ei näy sen vuok­si, etteivät ne seiso jonois­sa vaan liikku­vat.

    No jos näin pieni vähen­nys liiken­nemäärään riit­tää pois­ta­maan ruuhkat niin eikö pienel­lä säädöl­lä, siis parem­mal­la suun­nit­telul­la ja esimerkik­si nopeusra­joituk­sia NOSTAMALLA saataisi sama tulos aikaan? Oma arvostelu­ni liiken­nesu­un­nit­telua kohtaan kohdis­tui etupäässä näi­hin provinssikaupunkei­hin, siel­lä tosi-isos­sa metrobolis­sa liiken­nesu­un­nit­telu saat­taa ollakin parem­min hoidet­tu. Ainakin ihan vähän.

    Sinän­sä on hölmöä, että ruuhka­mak­su­ja vas­tus­ta­vat nimeno­maan autoil­i­jat, jot­ka ovat ilmeis­es­tikin suurin hyö­tyjä (euron parin mak­sua vas­taan säästää kym­meniä min­u­ut­te­ja ruuhkissaseisomisaikaa). 

    Hölmöt vas­tus­ta­vat usein hyviä asioi­ta 🙂 ja ne jot­ka eivät vain usko.. Ylipäätään tässäkin asi­as­sa on kysymys arvo­valin­nas­ta. Mikäli itse­tarkoi­tus on se että ihmiset lähin­nä pysyt­televät neukkukuu­tiois­saan ja hake­vat vain välil­lä elin­tarvikkei­ta polkupyöräl­lä lähikau­pas­ta sekä mui­ta vält­tämät­tömyyshyödykkeitä kuten kirp­putori­vaat­tei­ta ja kiinalaisia orjatyövoimal­la valmis­tet­tu­ja rikaselo­ho­peaisia ener­gian­säästölamp­pu­ja sit­ten kauem­paa vaik­ka komi­asti bus­sil­la, niin eihän siinä mitään. Tiet tukkoon betoni­pors.. öh esteil­lä ja vain etu­joukolle varatut kai­stat käyt­töön. Näin toim­i­ti­in Neu­vos­toli­itossa, näin toimit­ti­in Alba­ni­as­sa ja näin toim­i­taan Pohjois-Kore­as­sa. Ehkäpä siis myös tule­vaisu­u­den Suomes­sakin, vai mitä?

  9. “Etkö näe tässä mitään ris­tiri­itaa? Alem­pana puo­lu­s­tat innokkaasti ruuhka­mak­sua juuri sik­si että se suju­voit­taa liikennettä…”

    No se suju­voit­taa liiken­net­tä tasaa­mal­la ruuhkahuip­pu­ja ja vähen­tämäl­lä autoilua. Jos liiken­teen suju­vu­ut­ta paran­netaan vaikka­pa teitä rak­en­ta­mal­la, ei ruuhk­ista päästä eroon, kos­ka pidem­mäl­lä aikavälil­lä suju­voitu­mi­nen ulos­mi­tataan autoilun lisääntymisenä.

    “Jos omis­taisit auton, tietäisit että se ’pari euroa’ on läh­es merk­i­tyk­setön kus­tan­nus autoilus­sa, sehän on van noin 2 polt­toaineli­tran VERO… Muista autoilu­un liit­tyvistä veroista nyt puhumattakaan..”

    Tukhol­man seudul­la vero­tuskäytän­nöt ovat oleel­lis­es­ti saman­laiset kuin Helsingis­sä. Jos pari euroa olisi niin merk­i­tyk­setön hin­ta, että se ei vaikut­taisi, Tukhol­man ruuhka­mak­su ei olisi toimin­ut. Se kuitenkin toimii.

    Ja jos hin­ta on joka tapauk­ses­sa mitätön, niin mitäs valit­tamista siinä sit­ten on? Ruuhka­mak­sut todel­lisu­udessa vähen­tävät ruuhkia (kuten Tukhol­man esimerk­ki osoit­taa) ja autoil­i­joille se ei ole juuri minkään­lainen kus­tan­nus. Kaik­ki voittavat.

    “Ihan vakavasti väität että n. 0,5 miljoo­nan asukkaan jenkkikaupungeis­sa on suuria ruuhkia?”

    Mis­sä tahansa Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa, jon­ka liikku­mi­nen nojaa henkilöau­toilu­un, on ruuhkia.

    “No jos näin pieni vähen­nys liiken­nemäärään riit­tää pois­ta­maan ruuhkat niin eikö pienel­lä säädöl­lä, siis parem­mal­la suun­nit­telul­la ja esimerkik­si nopeusra­joituk­sia NOSTAMALLA saataisi sama tulos aikaan?”

    Oikeas­t­aan jo vas­tasin tähän. Mut­ta voisin nyt sen ver­ran vielä tuo­hon nopeusra­joituk­si­in puut­tua, että nopeusra­joi­tusten nos­t­a­mi­nen useim­mis­sa tapauk­sis­sa _vähentää_ liiken­teen väl­i­tyskykyä, eikä nos­ta sitä. Tämä johtuu siitä, että suurem­mil­la nopeuk­sil­la tarvi­taan pidem­mät tur­vavälit ja liiken­teestä tulee häiriöaltiimpaa.

    Sitä­pait­si kaupungeis­sa nopeuk­sien laskem­i­nen tai nos­t­a­mi­nen ei muutenkaan juurikaan vaiku­ta mat­ka-aikoi­hin. Liiken­netur­val­lisu­u­teen ne kyl­lä vaikuttavat.

    “Oma arvostelu­ni liiken­nesu­un­nit­telua kohtaan kohdis­tui etupäässä näi­hin provinssikaupunkei­hin, siel­lä tosi-isos­sa metrobolis­sa liiken­nesu­un­nit­telu saat­taa ollakin parem­min hoidet­tu. Ainakin ihan vähän.”

    No ei kai provinssikaupungeis­sa suurem­pia ruuhkia olekaan (no Tam­pereel­la taitaa jonkin ver­ran olla kyl­lä). Jos ruuhkat eivät ole ongel­ma, ei tietenkään ruuhka­mak­su­is­sakaan ole mitään järkeä.

    “Ylipäätään tässäkin asi­as­sa on kysymys arvovalinnasta.”

    Niin, kom­mu­nis­mis­sa­han vain päätetään, että tuot­teen hin­ta on tiet­ty ja kysyn­tä ei sinän­sä asi­aan vaiku­ta. Niin san­otus­sa markki­na­t­aloudessa kuitenkin yleen­sä lähde­tään siitä, että markki­nat määräävät hin­nat ja kysyn­nän kasvu johtaa myös hin­to­jen nousu­un, jol­loin kysyn­tä ja tar­jon­ta saavut­ta­vat tasapainon. 

    Tästähän ruuhka­mak­sus­sakin on kyse. Kun kysyn­tä ilmeis­es­tikin ylit­tää tar­jon­nan tiet­tyyn aikaan, on järkevää nos­taa hin­to­ja tuona aikana, jol­loin kysyn­tä tasoit­tuu. Nykyi­nen jär­jestelmä on paljon lähempänä kom­mu­nis­mia, kos­ka veron­mak­sa­jat rak­en­ta­vat tiet ja sit­ten niiden käytöstä mak­sel­laan jotain mak­su­ja ja vero­ja joil­la on vain vähän tekemistä aiheutet­tu­jen kus­tan­nusten kanssa.

    Ainakaan minus­ta ei ole oikeu­den­mukaista, että uudel­la bemar­il­la ajel­e­va mak­saa moninker­taisia vero­ja 25 vuot­ta van­hal­la corol­lal­la kur­vail­e­vaan ver­rat­tuna, vaik­ka molem­mat kulut­ta­vat tietä ihan yhtä paljon ja aiheut­ta­vat ihan yhtä paljon hait­taa muille ruuhkaut­ta­mal­la aamuliikenteen.

    Kari

  10. Joukkoli­iken­teen hin­nan kohtu­ullisu­u­den ohel­la palvelun taso on todel­lakin tärkeä. Pie­nil­lä jutu­il­la on iso merk­i­tys, kuten kuin­ka paljon las­ten­vaunuti­laa autossa, onko korkea vai mata­la auto, pääseekö pysäkillle/pysäkiltä tur­val­lis­es­ti jne. Yksi­ty­isautoilun filosofia tulee joka tapauk­ses­sa meille kaikille vielä tosi kalli­ik­si, kun infraa ale­taan jälkikä­teen korjailemaan.

  11. No se suju­voit­taa liiken­net­tä tasaa­mal­la ruuhkahuip­pu­ja ja vähen­tämäl­lä autoilua. Jos liiken­teen suju­vu­ut­ta paran­netaan vaikka­pa teitä rak­en­ta­mal­la, ei ruuhk­ista päästä eroon, kos­ka pidem­mäl­lä aikavälil­lä suju­voitu­mi­nen ulos­mi­tataan autoilun lisääntymisenä. 

    Tuon mekanis­min ymmärtämi­nen vaatii syvää uskoa. Suju­voitu­mi­nen a siis lisää liiken­net­tä, suju­voitu­mi­nen b taas automaagis­es­ti vähen­tää sitä.. Tietenkin autoilulle voidaan lait­taa niin suuret verot ettei ihmisil­lä ole ylipäätään varaa ajaa henkilöau­toil­la. Tämä tilan­nehan onkin jo tut­tu var­masti mon­elle helsinkiläiselle, joka joutuu sijoit­ta­maan lei­jonaosan palka­s­taan pelkästään asumiseen. Tai sit­ten koko yksi­ty­isautoilu voidaan kieltää mas­soil­ta ja vara­ta se vain ympäristöanei­den ostoon verovaroil­la kykeneville.

    Tukhol­man seudul­la vero­tuskäytän­nöt ovat oleel­lis­es­ti saman­laiset kuin Helsingis­sä. Jos pari euroa olisi niin merk­i­tyk­setön hin­ta, että se ei vaikut­taisi, Tukhol­man ruuhka­mak­su ei olisi toimin­ut. Se kuitenkin toimii. 

    Öö, jär­jestelmähän on siel­lä täysin eri­lainen.. Ruot­sis­sa ei ole autoveroa, Ruot­sis­sa ei ole vuo­tu­ista kiin­teää die­selveroa, Tukhol­mas­sa on ruuhka­mak­sut. Siel­lä siis kaik­ki on toisin..

    Ja jos hin­ta on joka tapauk­ses­sa mitätön, niin mitäs valit­tamista siinä sit­ten on? Ruuhka­mak­sut todel­lisu­udessa vähen­tävät ruuhkia (kuten Tukhol­man esimerk­ki osoit­taa) ja autoil­i­joille se ei ole juuri minkään­lainen kus­tan­nus. Kaik­ki voittavat. 

    Täl­lä alle­vi­ivasin vain sitä että autoil­i­jat mak­sa­vat erit­täin paljon veroa jo nyt. Ruot­salais­ten autoilus­ta mak­samat verot ovat paljon pienem­piä kuin meil­lä, johtuen mm. puut­tuvas­ta autoveros­ta. Polt­toain­everokin lie­nee Suomes­sa eräs maail­man korkeimpia nyt Kokoomuk­sen kiristäessä sitä entis­es­tään alku­vuodes­ta. Ja henkselit paukah­taa, suomi­lainen val­tiomi­esteko on tehty.. Sil­lä miten noi­ta vero­ja sit­ten aina nimitetäänkin, ei ole veron­mak­sa­jalle juuri merk­i­tys­tä. Perinne kek­siä eri­laisia veronko­ro­tuk­sia ja mihinkään perus­tu­mat­to­mia kum­mallisia mak­su­ja on tosin suo­ma­laista poli­ti­ikkaa tyyp­il­lisim­mil­lään. Läpimätä jär­jestelmä ei pysy enää pystyssä ilman jatku­via veronko­ro­tuk­sia: suo­ma­lainen jät­tiby­rokra­tia, uudet erit­täin korkeat mak­sut EU:lle ja itäeu­roop­palaisille mafiosoille sekä kehi­tys­maid­en verik­ouraisille dik­taat­tor­eille nielevät jo huo­mat­ta­van osan val­tion bud­jetista. Tääl­lä on ehdotet­tu niin keski­olu­en lai­men­tamista kuin koskenko­r­va­pul­lo­jen pienen­tämistä ym. asioi­ta joi­ta ei kuvit­telisi kuule­vansa nor­maal­iä­lyisen suus­ta. Näil­lä on kuitenkin paikko­ja val­tioneu­vos­tossakin lunastettu..

    Oikeas­t­aan jo vas­tasin tähän. Mut­ta voisin nyt sen ver­ran vielä tuo­hon nopeusra­joituk­si­in puut­tua, että nopeusra­joi­tusten nos­t­a­mi­nen useim­mis­sa tapauk­sis­sa _vähentää_ liiken­teen väl­i­tyskykyä, eikä nos­ta sitä. Tämä johtuu siitä, että suurem­mil­la nopeuk­sil­la tarvi­taan pidem­mät tur­vavälit ja liiken­teestä tulee häir­iöalti­im­paa. Sitä­pait­si kaupungeis­sa nopeuk­sien laskem­i­nen tai nos­t­a­mi­nen ei muutenkaan juurikaan vaiku­ta mat­ka-aikoi­hin. Liiken­netur­val­lisu­u­teen ne kyl­lä vaikuttavat. 

    Ja jos ne autot kokon­aan seisoisi­vat niin sit­ten­hän se liikenne vas­ta sujuisikin, vai olisiko joku liike kuitenkin hyvä?.. 🙂 Mikähän mah­taisi olla sopi­va nopeus? Esim. 7 km/h? Sää oot var­maan töis­sä jos­sain liiken­nesu­un­nit­telus­sa… Emmäti­iä, minä olen kuitenkin nopeam­min per­il­lä sil­loin kun ajan kovempaa..

    Tästähän ruuhka­mak­sus­sakin on kyse. Kun kysyn­tä ilmeis­es­tikin ylit­tää tar­jon­nan tiet­tyyn aikaan, on järkevää nos­taa hin­to­ja tuona aikana, jol­loin kysyn­tä tasoit­tuu. Nykyi­nen jär­jestelmä on paljon lähempänä kom­mu­nis­mia, kos­ka veron­mak­sa­jat rak­en­ta­vat tiet ja sit­ten niiden käytöstä mak­sel­laan jotain mak­su­ja ja vero­ja joil­la on vain vähän tekemistä aiheutet­tu­jen kus­tan­nusten kanssa. 

    Veron­mak­sa­jat mak­sa­vat kaiken, niin tiet kuin muutkin ja autoil­e­vat veron­mak­sa­jat aivan eri­tyis­es­ti. Asi­aa voidaan tarkastel­la myös toiselta kan­til­ta, onko näi­den kyvyt­tömien ihmis­ten pitämi­nen esim. kaupunkisu­un­nit­telus­sa veron­mak­sajien kannal­ta viisas­ta vaik­ka niil­lä olisikin oikea jäsenkir­ja? Jos älykääpiöi­den ratkaisu on aina alen­taa nopeusra­joituk­sia, tehdä töyssyjä muutenkin kuop­paisi­in tei­hin, virit­tää esteitä ja rajoituk­sia sekä kerätä val­ta­vat verot ihm­siltä jot­ka menevät töi­hin niin ei se kyl­lä veron­mak­sajien etu ole.

    Ainakaan minus­ta ei ole oikeu­den­mukaista, että uudel­la bemar­il­la ajel­e­va mak­saa moninker­taisia vero­ja 25 vuot­ta van­hal­la corol­lal­la kur­vail­e­vaan ver­rat­tuna, vaik­ka molem­mat kulut­ta­vat tietä ihan yhtä paljon ja aiheut­ta­vat ihan yhtä paljon hait­taa muille ruuhkaut­ta­mal­la aamuliikenteen. 

    Miten niin mak­saa moninker­taisia vero­ja? Auto­jen kulu­tus lie­nee suurin piirtein sama, joten mak­set­tu verokin on sama.

  12. Trav­el­er:

    “Sil­loin vielä kun meil­lä oli ystävä itä­naa­puris­samme, poli­tikkomme ja virkamiehemme suo­ras­taan ylpeilivät ajoko­r­tit­to­muudel­laan ja autovi­hamielisyy­del­lään. — - Tämä näkyy vieläkin kaikkial­la, vaik­ka suo­ma­laisen kaupunkisu­un­nit­telun ja arkkite­htu­urin suurin auk­tori­teet­ti eli DDR on jo luhis­tunut omaan mahdottomuuteensa.”

    Voi hyvä tavaton.

    Todel­lisu­us on käytän­nössä täs­mälleen päin­vas­tainen. Suo­ma­laises­sa sotien jälkeisessä kaupun­ki- ja liiken­nesu­un­nit­telus­sa lähdet­ti­in keskeis­es­ti nimeno­maan yksi­ty­isautoilun tarpeista ja yksi­ty­isautoilulle USA:n kaltai­sista maista ekstrapoloimal­la las­ke­tu­ista, nykymit­ta­pu­ul­la hulp­peasti yläkant­ti­in arvioiduista kasvuen­nusteista. (Ilman niitä esimerkik­si metron raken­nus­päätöstä ei ehkä olisi koskaan tehty; metroa tarvit­ti­in nimeno­maan odotet­tua yksi­ty­isautoilun kasvua hillit­semään.) Pääkaupunkiseudul­la tämä suun­taus saavut­ti huip­pun­sa yhdys­val­ta­laisvoimin (ei siis DDR:läisvoimin) tehdyssä Smith-Polvisen liiken­nesu­un­nitel­mas­sa vuodelta 1968, joka oli äärim­mäisen yksi­ty­isautoilukeskeinen ja perus­tui olet­ta­muk­selle, että kevyt liikenne, esimerkik­si pyöräi­ly, kui­h­tu­isi pian läh­es kokon­aan pois kaikkien han­kkies­sa oman auton USA:n malli­in. Suun­nitel­mas­sa kaavailti­in täysin vakavis­saan esimerkik­si monikaistaista moot­tori­ti­etä, joka olisi men­nyt nykyiseltä Län­siväylältä Etelä-Helsin­gin ja mm. Tähti­torn­in­mäen kaut­ta Kru­u­nun­hakaan ja sieltä edelleen itään. Van­hat arvokkaat kaupunkiko­rt­telit olisi pitänyt repiä, kuten oli tehty New Yorkissa (ei siis DDR:ssä) kuu­luisan Robert Mosesin johdol­la, ja tilalle rak­en­taa moot­toriteitä ja moottorikatuja.

    Muutenkin sotien jälkeisen Suomen kaupunkisu­un­nit­telun ja arkkite­htu­urin vaikut­teet tuli­vat käytän­nössä täysin lännestä, ja siinä edet­ti­in täysin por­var­il­lis­ten gryn­de­rien ja pankkimi­esten ehdoil­la. Jos jotain punaväriä halu­aa etsiä, niin toki SDP:llä oli oma roolin­sa eri­tyis­es­ti Helsin­gin kaltaises­sa kaupungis­sa (eri­tyis­es­ti osu­uskaup­pali­ik­keeseen kuu­luneen raken­nus­li­ike Hakan kaut­ta), mut­ta demareis­takin oli kaupunkisu­un­nit­telus­sa mukana ensisi­jais­es­ti antikom­mu­nisti­nen aseveliakseli.

    Kaik­ki tämä on selostet­tu yksi­tyisko­htais­es­ti arkkite­hti Johan­na Han­kosen monista muis­takin syistä lukemisen arvoises­sa väitöskir­jas­sa “Lähiöt ja tehokku­u­den yhteiskun­ta” (1994).

  13. Trav­el­er kirjoitti:

    En vas­tus­tanut ”ilmaista” joukkoli­iken­net­tä mut­ta totean tässä vain että mitään ILMAISTA EI OLE EIKÄ TULE. 

    En ole puhunut mitään ilmais­es­ta, puhuin mak­sut­tomas­ta. Olen aivan hyvin tietoinen, että joukkoli­ikenne mak­se­taan pääasi­as­sa verovaroista, jos se on maksutonta.

    Pidän mak­su­ton­ta joukkoli­iken­net­tä parhaim­pana keinona vähen­tää yksi­ty­isautoilua, kos­ka siten yksi­ty­isautoilu vähenisi ilman minkään uuden, kankean ja byrokraat­tisen jär­jestelmän luomista. Mak­su­ton joukkoli­ikenne päin­vas­toin yksinker­tais­taisi mak­su­jär­jestelmää. Luulisin, että yksi­ty­isautoil­i­joillekin olisi houkut­tel­e­vam­paa kan­nat­taa mak­sun­ton­ta joukkoli­iken­net­tä kuin rajoit­tavia ruuhka­mak­su­ja. Kan­nat­taa pohtia asiaa!

    Ruuhka­mak­su­ja pidän vas­ta toi­sisi­jaise­na vai­h­toe­htona yksi­ty­isautoilun vähen­tämisek­si keskus­tas­sa. Ne tulisi ottaa käyt­töön vas­ta, jos mak­sut­toman joukkoli­iken­teen toteut­ta­mi­nen ei saa riit­tävästi kannatusta.

  14. “Tuon mekanis­min ymmärtämi­nen vaatii syvää uskoa. Suju­voitu­mi­nen a siis lisää liiken­net­tä, suju­voitu­mi­nen b taas automaagis­es­ti vähen­tää sitä..” 

    No pitäisi nyt var­maan määritel­lä, mitä täl­lä “suju­voit­tamisel­la” tarkoite­taan. Liikenne pääosin sujuu, jos sitä ei ole liikaa infra­struuk­tu­urin väl­i­tyskykyyn ver­rat­tuna. Ruuhkau­tu­mista voidaan vähen­tää joko vähen­tämäl­lä kysyn­tää (esim. ruuhka­mak­suil­la) tai paran­ta­mal­la infra­struk­tu­uria. Jälkim­mäi­nen ei viimekädessä auta, kos­ka seu­rauk­se­na on autol­la liikku­misen lisään­tymi­nen ja ruuhkien paheneminen. 

    Ruuhka­mak­su­jen pitkän aikavälin vaiku­tuk­sista ei todel­lista tietoa ole ole­mas­sa, mut­ta on luul­tavaa, että niil­lä ei ole saman­laista hei­jaste­vaiku­tus­ta. Luul­tavasti asun­to­jen ja työ­paikko­jen kysyn­tä (ja lop­ul­ta myös tar­jon­ta) kas­vaa niil­lä alueil­la, joil­la mak­sua ei tarvitse mak­saa, siis toimi­van joukkoli­iken­teen alueel­la ja ruuhka­mak­su­vyöhyk­keen sisäl­lä, riip­puen tietenkin mm. ruuhka­mak­sun toteu­tus­tavas­ta, kaavoituk­ses­ta ja mon­es­ta muus­ta seikasta.

    “Tietenkin autoilulle voidaan lait­taa niin suuret verot ettei ihmisil­lä ole ylipäätään varaa ajaa henkilöautoilla.” 

    No sil­loin puhumme eri asioista, 10 % vähen­e­m­i­nen autoilus­sa on vielä aika kaukana tuos­ta skenaariosta.

    “Öö, jär­jestelmähän on siel­lä täysin eri­lainen.. Ruot­sis­sa ei ole autoveroa, Ruot­sis­sa ei ole vuo­tu­ista kiin­teää die­selveroa, Tukhol­mas­sa on ruuhka­mak­sut. Siel­lä siis kaik­ki on toisin..”

    Muut­tuvien kus­tan­nusten osalta tilanne on oleel­lis­es­ti sama (tai oli ainakin ennen ruuhka­mak­sun käyt­töönot­toa). Kiin­teä dii­selvero ja autovero eivät tässä yhtey­dessä ole merk­i­tyk­sel­lisiä, kos­ka matkus­tus­päätök­seen vaikut­ta­vat ensisi­jas­sa käytet­tävis­sä ole­va raha ja muut­tuvat kus­tan­nuk­set. Ja nämä ovat olen­nais­es­ti samat lah­den molem­min puolin.

    Eikä ole edes mitenkään selvää, että ruot­salaiset käyt­täi­sivät autoilu­un suo­ma­laisia pienem­pää osu­ut­ta käytet­tävis­sä ole­vista tuloista. Autovero on pienem­pi, mut­ta toisaal­ta autokan­ta on uudem­pi (=kalli­impia autoja).

    “Ja jos ne autot kokon­aan seisoisi­vat niin sit­ten­hän se liikenne vas­ta sujuisikin, vai olisiko joku liike kuitenkin hyvä?.. 🙂 Mikähän mah­taisi olla sopi­va nopeus? Esim. 7 km/h?”

    En ottanut hyvyy­teen kan­taa, ain­oas­taan siihen, että useim­mis­sa tapauk­sis­sa pienem­mät nopeudet nos­taisi­vat väl­i­tyskykyä. Väl­i­tyskyvyn mak­si­mi riip­puu toki mon­es­ta muus­takin asi­as­ta, kuten esimerkik­si tien profi­ilista. Län­siväylä välit­tää suurim­man liiken­nemäärän merkit­tävästi suurem­mil­la nopeuk­sil­la kuin vaik­ka Man­ner­heim­intie. Mutu­na heit­täisin, että väl­i­tyskyvyn huip­pu saavute­taan kaupun­gin katu­verkos­sa nopeuk­sil­la 15 — 40 km/h ja Län­siväyläl­lä ehkä jos­sain välil­lä 50 — 70 km/h, hyväl­lä kelillä.

    Tietenkin suurim­man osan aikaa väl­i­tyskyy ei ole ongel­ma, joten nopeusra­joituk­si­akaan ei niiden perus­teel­la määritetä. Ja tok­i­han nopeusra­joi­tus vaikut­taa myös mat­ka-aikoi­hin, mut­ta kaupungis­sa vaiku­tus on pieni, kos­ka huip­punopeut­ta ei juurikaan pääse aja­maan muus­ta liiken­teestä johtuen.

    “Miten niin mak­saa moninker­taisia vero­ja? Auto­jen kulu­tus lie­nee suurin piirtein sama, joten mak­set­tu verokin on sama.”

    No, jos ostan käyte­tyn auton hin­talu­okas­sa 1000 euroa, niin lie­nee selvää, ettei siitä paljon autoveroa mak­se­ta. Uud­es­ta autos­ta sen sijaan mak­se­taan verot­ta­jalle välit­tömästi hel­postikin kymp­pi­ton­ni, vaik­ka metriäkään ei vielä ole ajettu.

    Kari

  15. “Tarvit­sisimme kuor­ma-autoil­i­joiden hidastelu­pelot­teen joka arki­aa­muk­si Helsin­gin sisään­tu­loteille. Kun tämä ei ole mah­dol­lista, tarvit­semme ruuhkamaksut.”

    Entä jos aamu­ru­uh­ka-asi­aa ajat­telisi prag­maat­tisem­min: aamu­ru­uhkil­la ei ole lop­ul­ta niin väliä jos ne voi kukin kohdal­laan vähäl­lä vaival­la (käyt­tämäl­lä joukkoli­iken­net­tä) vält­tää. Väitän että jos tähän tilanteeseen päästäisi­in, ihan per­in­teinen sosi­aa­li­nen paine ratkai­sisi ruuhkaon­gel­man. Aamuisin jonois­sa sisään­tu­loteil­lä sei­somi­nen olisi yhtäkkiä yksinker­tais­es­ti vain tyhmää.

  16. Ruuhka­mak­su voisi olla joukkoli­iken­teen matkako­r­tille ladat­tavaa arvoa, jol­loin kus­ki “ei menet­täisi mitään” jos välil­lä ajelisi julk­isil­lakin. Kaupunkien kulu­jen yleiskat­teek­si kerät­tävä ruuhka­mak­su aset­taisi mielestäni tul­li­ra­jan yli töi­hin kulke­vat eri­ar­voiseen ase­maan mui­hin kaupunki­laisi­in verrattuna. 

    Arvona matkako­r­tille ladat­ta­van ruuhka­mak­sun suu­ru­u­den voisi määrätä siten että halut­tu ohjaus­vaiku­tus saavute­taan ja tuolle arvolle voisi olla myös jälki­markki­nat, vähän päästökau­pan tapaan. Vai­h­toe­htona arvon lataamiselle voisi mak­saa joukkoli­iken­nejär­jestelmälle ruuhka­mak­sun ja jälki­markki­nahin­nan erotuksen.

  17. Sam­polle: Voi hyvä tava­ton, vai julka­isti­in sil­loin 60 – luvul­la liiken­neSU­UN­NITEL­MA ja oikein vielä imp­pe­ri­al­is­tisin voimin. Onnek­si sen­tään hor­ju­mat­tomat punaiset tover­it virkamiehistössä ja muual­la sai­vat tor­jut­tua sen eikä Helsingistä(kään) puret­tu wan­ho­ja talo­ja, ja jos muu­ta­ma taan­tu­muk­sel­lisen ajan arkkite­htu­uria kuvas­ta­va rumilus puret­ti­inkin niin niitä ei kuitenkaan kor­vat­tu DDR.. eh amerikkalaistyylisil­lä betoniele­ment­ti­laatikoil­la! Sam­po hyvä, kyl­lä ne suo­ma­laiset arkkite­hdit oli­vat ammen­ta­neet oppin­sa juuri DDRästä mut­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta en tot­ta puhuen tiedä. Mitä ilmeisim­min sitä ei ole har­joitet­tu Suomes­sa lainkaan vaan poli­itikot ovat kaavoitelleet aina aikakaut­en­sa ’kehit­tyvien maakun­tien liit­to­jen’ ohjei­den mukaises­ti. Pyrin myös löytämään Johan­nan väitök­sen netistä ja sivistämään itseäni tältäkin osin 🙂

    Juhanalle: kyl­lä, aina on kivem­pi saa­da kuin antaa 🙂

    Kar­ille: Siel­lä Helsingissä(kin) rajoite­taan jo nyt yksi­ty­isautoilua mm. autoverol­la, vuo­tuisel­la käyt­tö­mak­sul­la, korkeal­la polt­toain­everol­la, pysäköin­tipaikko­jen pulal­la, korkeil­la pysäköin­ti­mak­suil­la, vaku­u­tusy­htiöi­den kartellil­la(??), käsit­tämät­tömän alhaisil­la nopeusra­joituk­sil­la, betoni­por­sail­la ja puomeil­la, valvon­takameroil­la ja puskatutkil­la, nipot­taval­la kat­sas­tuk­sel­la mak­suineen, veroki­ilas­ta johtu­val­la korkeil­la huolto ja kor­jauskus­tan­nuk­sil­la, kaiken­laisil­la keinotekoisil­la ja älyt­tömil­lä rajoituk­sil­la, sään­nöil­lä sekä jopa auto­ja hajot­tavil­la ’hidasteil­la’. Eikö tässä jo ole tarpeek­si rajoit­tei­ta ja keino­ja paran­taa julkisen liiken­teen kil­pailukykyä? Niin no, eipä tietenkään..

    En väit­tänyt sin­un vaa­ti­van yksi­ty­isautoilun täyskiel­toa. Näköjään sit­ten 10 % vähen­nys riit­tää ja jos ei riitä niin vähen­netään taas se 10 %, eikö niin? Sit­ten maail­ma on parem­pi. Min­unkin mielestäni on paljon parem­pi kerätä helsinkiläisiltä tul­li­mak­su­ja työssäkäymis­es­tä kuin min­ul­ta. Itse en vain ymmär­rä mik­si kan­nat­taa luo­da erit­täin kallis jär­jestelmä työssäkävi­jöi­den rokot­tamiseen? Eikö voitaisi vain nos­taa jotain jo ole­mas­sa ole­vaa mak­sua niin että köy­him­mät 10%, tai siis ne jot­ka vähiten halu­a­vat sijoit­taa rahaa, putoa­vat pois tekemästä niitä ruuhkia? Eikö näin?

  18. Helsinki­in laa­dit­ti­in amerikkalais­ten kon­sult­tien toimes­ta autoli­iken­net­tä suju­voit­ta­va liiken­nesu­un­nitel­ma — niin san­ot­tu Smith-Polvi­nen ‑suun­nitel­ma, joka olisi merkin­nyt, että merkit­tävästä määrin kaupunkia olisi pitänyt purkaa moot­toritei­den tieltä, mer­i­maise­mat olisi uhrat­tu moot­tori­tieruseteille ja niin edelleen. Helsinkiläiset hylkä­sivät tämän suun­nitel­man demokraat­tisen keskustelun jäl­keen ja alkoi­vat rak­en­taa euroop­palaista sivistyskaupunkia amerikkalaisen autokaupun­gin sijas­ta. Luulen, että tämä val­in­ta voit­taisi edelleen ylivoimais­es­ti, jos takau­tu­va kansanäänestys olisi mah­dol­lista toteuttaa.

  19. “En väit­tänyt sin­un vaa­ti­van yksi­ty­isautoilun täyskiel­toa. Näköjään sit­ten 10 % vähen­nys riit­tää ja jos ei riitä niin vähen­netään taas se 10 %, eikö niin?”

    Kyl­lä 10 % aivan var­masti riit­tää, jos se vähen­nys kohdis­tuu oikein, eli siis nimeno­maan ruuh­ka-ajan liiken­teeseen. Luul­tavasti ei tarvi­ta edes kym­men­tä pros­ent­tia, mikäli liiken­nemäärän vähen­e­m­i­nen kohdis­tuu riit­tävän tarkasti (eri asia on, kuin­ka hyvin tuol­lainen jär­jestelmä saadaan toteutet­tua). Sinän­sä kyse on muu­ta­man ylimääräisen auton vaikutuksesta.

    “Itse en vain ymmär­rä mik­si kan­nat­taa luo­da erit­täin kallis jär­jestelmä työssäkävi­jöi­den rokot­tamiseen? Eikö voitaisi vain nos­taa jotain jo ole­mas­sa ole­vaa mak­sua niin että köy­him­mät 10%, tai siis ne jot­ka vähiten halu­a­vat sijoit­taa rahaa, putoa­vat pois tekemästä niitä ruuhkia? Eikö näin?”

    Jos tavoite on vähen­tää autoilua absolu­ut­tis­es­ti, niin polt­toain­evero lie­nee hyvä ja kus­tan­nuste­hokas tapa. Se on myös ylivoimainen ruuhka­mak­su­un ver­rat­tuna, mikäli halu­taan lisätä vero­tuot­toa. Se on kuitenkin huono tapa, mikäli halu­taan puut­tua ruuhki­in. Nykyiset vero­tus­ta­vat ovat pääosin fiskaal­isia, eivätkä ne kovinkaan hyvin ohjaa järkeväm­pään liikku­miseen, ruuhka­mak­su ohjaisi. Toisek­seen se mak­su nimeno­man hyödyt­täisi niitä autol­la työssä käyviä, kos­ka he säästäi­sivät paljon aikaa ruuhkissa sei­somis­es­ta (ja veror­a­situskaan ei paljoakaan nousisi, kuten olet itsekin pyrkinyt osoit­ta­maan mon­een ker­taan jo).

    Voisi kysyä asian toisinkin päin. Mik­si jär­jestämme asi­at niin, että roko­tamme työssäkäyviä autoil­i­joi­ta pakot­ta­mal­la hei­dät jonot­ta­maan päivit­täin sato­jatuhan­sia tun­te­ja ruuhkissa, kun asia ratkeaisi sil­lä, että pieni osa heistä siir­ty­isi kevyen liiken­teen tai joukkoli­iken­teen käyt­töön tai siirtäisi liikku­mi­saiko­jaan pahim­man ruuh­ka-ajan ulkop­uolelle? Oikeal­la hin­noit­telul­la yksilöi­den valin­nat johta­vat jär­jestelmän kannal­ta parem­paan lop­putu­lok­seen. Väärä hin­noit­telu ei siihen joh­da. Tämä nähti­in sosial­is­tises­sa kokeilus­sa ja sama nähdään päivit­täin Kehä I:llä.

    En minäkään kyl­lä ymmär­rä, mik­si ihmisil­lä on sel­l­ainen hinku tuhot­to­mia auto- ja ben­savero­ja mak­sel­la pelkästään siitä ilosta, että pää­sevät (kuvauk­sesi perus­teel­la ilmeisen huonos­ti suun­nitel­lun) liiken­teen ja hidastei­den kanssa tuonne kur­ju­u­tu­ueen tais­tele­maan kanssa-autoil­i­joiden kanssa. Mut­ta mikäpä minä olen tois­t­en val­in­to­ja kritisoimaan.

    Kari

  20. Trav­el­er: “Eikö voitaisi vain nos­taa jotain jo ole­mas­sa ole­vaa mak­sua niin että köy­him­mät 10%, tai siis ne jot­ka vähiten halu­a­vat sijoit­taa rahaa, putoa­vat pois tekemästä niitä ruuhkia? Eikö näin?”

    Ei, kos­ka tuol­loin lisäkus­tan­nus kohden­tu­isi jol­lain aivan muul­la perus­teel­la kuin ruuhkan aiheut­tamisel­la. Ruuhka­mak­su osu­isi nimeno­maan siihen pahim­paan ongelmaliikenteeseen.

    Toki vastapain­ok­si pitää olla se toimi­va joukkoli­ikenne, johon vai­h­taa. Helsin­gin sisään­tuloväylien suun­nil­la näin onkin, mut­ta poikit­tais­li­iken­teessä tilanne on päinvastainen.

  21. Helsinki­in laa­dit­ti­in amerikkalais­ten kon­sult­tien toimes­ta autoli­iken­net­tä suju­voit­ta­va liiken­nesu­un­nitel­ma — niin san­ot­tu Smith-Polvi­nen ‑suun­nitel­ma,

    Tuo­ta en nuore­na henkilönä tiennytkään.

    Helsinkiläiset hylkä­sivät tämän suun­nitel­man demokraat­tisen keskustelun jälkeen 

    Ehkä kuitenkin edus­ta­jien­sa väl­i­tyk­sel­lä jot­ka edelleen kuun­te­liv­at herkäl­lä kor­val­la maamme älymys­töä ja kulttuuriväkeä..

    ja alkoi­vat rak­en­taa euroop­palaista sivistyskaupunkia 

    🙂 🙂 Sana­ton.. Satamäärin hieno­ja van­ho­ja talo­ja on puret­tu ja kor­vat­tu DDR mallisel­la suo­raan san­ot­tuna paskalla. Ja juuri näi­den kaikkein kansandemokraat­tisimpi­en ja edis­tyk­sel­lisimpi­en poli­itikko­jen ja virkami­esten nykytel­lessä ja osal­listues­sa innokkaasti tähän hävi­tystyöhön. Tietenkin Helsingis­sä olisi voitu säästää näitä van­ho­ja talo­ja ja pyrk­iä luo­maan monien keskieu­roopan kaupunkien tapainen ns. van­ha kaupun­ki tiukasti rajoite­tul­la yksi­ty­isautoilul­la mut­ta näin ei ole toimit­tu ja tulok­se­na onkin sit­ten mitä on. Kaupun­ki jos­sa on huono kävel­lä, pyöräil­lä ja ajaa autolla.

    Kar­ille: Palkkatyötä tekevät ihmiset, ja var­masti mon­et yrit­täjätkin, joutu­vat saa­pumaan työ­paikalleen sovit­tuina aikoina. Jos halut­taisi­in voitaisi­in tietysti näitä aiko­ja hie­man por­ras­taa ja näin pienen­tää ruuhkahuip­pu­ja. Toinen vielä paljon tehokkaampi keino olisi kaavoit­taa työssäkäyn­ti- ja asun­toalueet niin että liikenne sujuisi, mut­ta tämä vaatisi tietenkin läpi vuosikym­menten jatku­vaa suun­nit­telua. Taitaa olla aikas mah­do­ton­ta Suomes­sa, kos­ka ei voi mitenkään etukä­teen tietää mil­loin pien­tä spon­ssia olisi tulos­sa ym. ns. yleisiä syitä kuten asioista vas­taavien henkilöi­den enem­mänkin sopivu­us kuin pätevyys tehtävi­in­sä.. Nämä ovat asioi­ta jot­ka estävät kaukonäköisen suunnittelun. 

    Siis halusin sanoa että juuri kukaan ei var­masti halua seistä niis­sä ruuhkissa vaan se on vain pakko jos halu­aa työn­sä tehdä. Kukaan ei myöskään estä ihmisiä käyt­tämästä julk­isia kulkinei­ta ja polkupyöriä, mon­et niitä käyt­tävätkin. Joku tietul­li olisi vain yksi lisär­a­site näille ihmisille. Tietenkin se ohjaisi ihmis­ten käytöstä mikäli se olisi riit­tävän suuri: köy­hät siir­ty­i­sivät bus­si­in vaik­ka työ­mat­ka kestäisi sit­ten 3 h / siivu. Sama tulos saataisi­in korot­ta­mal­la helsinkiläis­ten autoil­i­joiden vuo­tu­inen käyt­tö­mak­su esim. 5000 e / vuosi eikä rahaa kuluisi kalli­in jär­jestelmän ylläpitoon. 

    Sit­ten­hän asial­la olisi todel­li­nen hap­py end. Poli­itikot oli­si­vat jälleen ratkaisseet vas­tu­ullis­es­ti päälle kaatu­van ongel­man. Ei toki syytä, mut­ta oire­i­ta hoidel­tu kuitenkin. Poli­itikol­la henkseli taasen paukah­taa, veroa on jälleen korotet­tu, ja kansa kiit­tää nöyrästi kos­ka kansa on kansaa. Vai mitä?

  22. Tiedätkö Juhana Har­ju mik­si kaupun­gin yleisö-wc:t ovat läh­es aina mak­sullisia? Kos­ka jos ne oli­si­vat mak­sut­to­mia häiriköt tuhoaisi­vat ne alta aikayksikön. 

    Helsin­gin metro- ja raitio­vaunuli­ikenne on jo nyt käytän­nössä mak­su­ton­ta, sil­lä minkään­laista pääsyn­valvon­taa ei sään­nön­mukaises­ti har­raste­ta. Ne jot­ka halu­a­vat matkus­taa ilmaisek­si voivat sen tehdä. 

    Niin­pä metro- ja raitio­vaunut ovat omaan autoon ver­rat­tuna val­ta­van epävi­ihty­isiä, ja jopa vaar­al­lisia liikennemuotoja.

    Joukkoli­iken­teen suo­sion kas­vat­tamisek­si AUTOILIJOIDEN KESKUUDESSA joukkoli­iken­teen pitää olla a) tur­val­lista ja b) riit­tävän viihtyisää. 

    Jot­ta a) ja b) toteu­tu­isi­vat, joukkoli­iken­teen pitää itse asi­as­sa olla nyky­istä paljon kalli­im­paa ja valvotumpaa.

    Muuten ne joil­la on varaa autoil­la, autoil­e­vat myös vastedes.

  23. “Helsinki­in laa­dit­ti­in amerikkalais­ten kon­sult­tien toimes­ta autoli­iken­net­tä suju­voit­ta­va liiken­nesu­un­nitel­ma — niin san­ot­tu Smith-Polvi­nen ‑suun­nitel­ma, joka olisi merkin­nyt, että merkit­tävästä määrin kaupunkia olisi pitänyt purkaa moot­toritei­den tieltä, mer­i­maise­mat olisi uhrat­tu moot­tori­tieruseteille ja niin edelleen. Helsinkiläiset hylkä­sivät tämän suun­nitel­man demokraat­tisen keskustelun jäl­keen ja alkoi­vat rak­en­taa euroop­palaista sivistyskaupunkia amerikkalaisen autokaupun­gin sijasta.”

    Näinköhän tosi­aan tapah­tui. Olen­nais­es­ti pääosa Smith Polvises­sa esite­ty­istä han­kkeista on toteutet­tu, tai ainakin niitä on vakavasti suun­nitel­tu näi­hin päivi­in asti. Raitio­vaunuli­iken­teen kehi­tys pysäytet­ti­in vuosikym­meniksi, joukkoli­ikenne on pyrit­ty siirtämään metroi­hin pois auto­jen tieltä (sama jatkuu edelleen Län­simetron kanssa), pääosa tiehankkeista on toteutet­tu tai ainakin ollaan vakavasti oltu toteut­ta­mas­sa — toki räikeim­mät moot­tori­ti­et on kor­vat­tu mm. tun­neleil­la (esim. keskus­tatun­neli) ja autoli­iken­net­tä on siir­ret­ty pohjoisem­mak­si (Hakamäen­tie, kehäti­et yms.).

    Yksi näke­mys aiheesta:
    http://www.kaupunkiliikenne.net/Smith.html

    Pitääpä joskus kaivaa itsekin tuo suun­nitel­ma esi­in ja ver­tail­la, minkä ver­ran suosi­tuk­sista lop­ul­ta on toteutettu 🙂

    Kari

  24. Vapau­denkat­ua ei ole toteutet­tu, Keskus­tatun­neli on pois­tet­tu suun­nitelmista, tuo­ta moot­tori­tiesil­mukkaan Kru­unuvuorenseläl­lä ei ole tehty, eikä moot­tori­ti­etä, joka näyt­tää menevän jostain Punavuoren pohjois­puolelta, Liisakatu ei ole leven­net­ty purka­mal­la kort­teli sen tieltä­ja niin edelleen.

    Sen sijaan helsin­ki päät­ti rajoit­taa pysäköin­tipaikko­jen määrän Helsin­gin niemel­lä 33000:een, mihin autoli­iken­teen kasvu pysähtyi. Kor­pisen aikana tästä tavoit­teesta kuitenkin tin­git­ti­in, mikä on näkynyt liiken­neolo­jen vaikeutumisena.

  25. Trav­eler­ille: Pääos­al­la ei var­masti lyhyel­lä tähtäimel­lä olekaan mah­dol­lista kulkea eri aikaan yms. Olen­naista onkin, että osal­la on, mut­ta eivät näin tee, kos­ka siihen ei mikään ohjaa. Ruuhkissa menetet­tyä aikaa on ilmeis­es­ti vaikea havai­ta, eikä oma­l­la käyt­täy­tymisel­lä ole väliä, ellei riit­tävän moni muu tee näin. Ihmiset har­voi ajat­tel­e­vat menevän­sä eri aikaan, kos­ka _kaikki_ hyö­ty­i­sivät, elleivät koe siitä itse hyö­tyvän­sä. Ruuhka­mak­su muut­taa tilanteen olen­nais­es­ti paremmaksi.

    Kuvaa­masi visio siitä, että sen pitäisi olla suuri ei pidä esimerkik­si Tukhol­man koke­musten, eikä liiken­teen kysyn­nän teo­ri­an ja mallien nojal­la paikkaansa. Euron parin mak­su riit­tää. Kuten sin­ulle on jo mon­ta ker­taa todet­tu: käyt­tö­mak­sut eivät ajaa samaa asi­aa, kos­ka ne eivät puu­tu ruuh­ka-ajan kysyn­tään, vaan yleen­sä autoli­iken­teen kysyn­tään — nämä ovat eri asioi­ta, vaik­ka ilmeis­es­ti sinus­ta on merk­i­tyk­setön­tä sil­lä, mil­lä perus­teel­la vero­ja kerätään.

    Osmolle: Olet oike­as­sa siinä, että kaikkia Smith Polvisen suun­nitel­mas­sa esitet­tyjä han­kkei­ta ei olla toteutet­tu. Mut­ta ihmekkö tuo, tuskin minkään kym­me­nien vuosien päähän teh­dyn suun­nitel­man kaikkia osia on ikinä täysimääräis­es­ti toteutet­tu. Ja eiväthän suun­nitel­man poh­jana ole­van ennus­teen liiken­nemäärätkään ole toteu­tuneet. Mut­ta olen­naista on, että peri­aat­teel­lis­es­ti suun­nitel­maa on kuitenkin toteutet­tu yllät­tävän laa­jasti, tosin hitaam­mal­la aikataululla.

    Keskus­tatun­nelikin tyr­mät­ti­in vas­ta raho­jen “lop­pumiseen”. Ja kuten linkit­tämässäni artikke­lis­sa on todet­tu, moot­tori­ti­et keskus­tan läpi oli­vat vain yksi osa selvi­tys­tä. Lainaus:
    “Smith-Polvisen liiken­nesu­un­nitel­maan kuu­lui neljä vai­h­toe­htoista suun­nitel­maa, joista keskus­tan moot­tori­tiev­erkko oli vain yksi. Tosin se oli se vai­h­toe­hto, joka suun­nitel­mas­sa oli valit­tu ‘kon­sultin suositukseksi’ ”

    Sanois­in, että on liioit­telua väit­tää, että S‑P:n suun­nitel­ma olisi toteutet­tu sel­l­aise­naan, mut­ta yhtä lail­la on liioit­telua väit­tää, että “alet­ti­in rak­en­taa euroop­palaista sivistyskaupunkia amerikkalaisen autokaupun­gin sijas­ta”. Totu­us lie­nee jotain näi­den vai­h­toe­hto­jen väliltä. Smith Polvisen ideoita alet­ti­in toteut­taa, mut­ta kos­ka rahaa/poliittista tah­toa ei ollut riit­tävästi, joudut­ti­in myös mm. rajoit­ta­maan liiken­net­tä keskustassa.

    Kari

  26. Teemu Kemp­painen kirjoitti:

    “Tiedätkö Juhana Har­ju mik­si kaupun­gin yleisö-wc:t ovat läh­es aina mak­sullisia? Kos­ka jos ne oli­si­vat mak­sut­to­mia häiriköt tuhoaisi­vat ne alta aikayksikön.”

    Ehkä olisi kuitenkin syytä tutus­tua ensin muual­ta maail­mas­ta saa­tu­i­hin koke­muk­si­in mak­sut­tomas­ta liiken­teestä ennen kuin ehdo­tus hätiköidysti tyr­mätään. Joukkoli­iken­teel­lä on sen­tään joitakin hienois­ia ero­ja yleisöves­soi­hin. ;-)Joukkoli­iken­teessä on esimerkik­si sosi­aal­ista kon­trol­lia ja kul­jet­ta­jan valvon­taa, jot­ka ehkäi­sevät häiriköintiä.

    Häiriköt matkus­ta­vat liiken­nevä­lineis­sä jo täl­lä het­kel­lä pum­mil­la, jos halu­a­vat. Mak­sullisu­us tuskin siinä suh­teessa muut­taisi mitään.

    Joukkoli­iken­teen mak­su­jär­jestelmän ylläpitämis­es­tä on paljon kulu­ja, muun muas­sa koko lipun­tarkas­ta­ja­jär­jestelmä on vält­tämätön joukkoli­iken­teen mak­su­jär­jestelmän legit­imi­teetin ylläpitämisek­si. Joukkoli­iken­teen mak­sut­to­muu­den myötä lipun­tarkas­ta­jillekin voisi jär­jestää jotain oikeasti tuot­tavaa työtä.

    Jos mak­sullisu­us kor­reloisi vah­vasti palvelun laadun kanssa, niin voisi otak­sua, että palve­lu­ta­so olisi nous­sut sen jäl­keen kun ter­veyskeskuk­sis­sa otet­ti­in vuon­na 1993 käyt­töön ter­veyskeskus­mak­sut. En ole kuitenkaan huo­man­nut, että sel­l­aista olisi tapahtunut.

  27. Trav­eller: Suosit­te­len luke­maan rauhas­sa läpi varsinkin noi­ta Karin sin­ulle kir­joit­tamia kom­ment­te­ja, kun niis­sä on perustel­tu ihan hyvin mik­si ruuhka­mak­su vaikut­taisi esitetyl­lä taval­la. Vaikut­taa jotenkin, että tätä keskustelua käy­dään nyt liian kiihtyneenä.
    Liiken­nesu­un­nit­telijoiden syyt­tämi­nen ruuhk­ista on kyl­lä aika erikoinen väite. Kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mi­nen johtuu nimen omaan siitä, että autoilus­ta ja ruuhk­ista ei joudu mak­samaan niiden todel­lista kus­tan­nus­ta. (Tämä ei todel­lakaan tarkoi­ta, että ben­san vero tai autovero olisi liian pieni.)
    Juhana Har­ju: Mik­si sin­un mielestä mei­dän pitää lisätä ihmis­ten liikku­mista? Mik­si kaikkien resurssien käytöstä ei pitäisi mak­saa niihin kulu­vien resurssien suhteessa?

  28. Juhana Har­ju:
    “Jos mak­sullisu­us kor­reloisi vah­vasti palvelun laadun kanssa, niin voisi otak­sua, että palve­lu­ta­so olisi nous­sut sen jäl­keen kun ter­veyskeskuk­sis­sa otet­ti­in vuon­na 1993 käyt­töön ter­veyskeskus­mak­sut. En ole kuitenkaan huo­man­nut, että sel­l­aista olisi tapahtunut.”

    Tuo on kieltämät­tä ihan hyvä vas­taes­imerk­ki eikä mikään — tietenkään! — takaa, että joukkoli­iken­teen TASO paranisi jos lip­pu­jen hin­to­ja nos­tet­taisi­in. Onhan esim. tavalli­nen suomen­sisäi­nen junalip­pu VR-hin­noil­la hel­posti kalli­impi kuin halvin lentomat­ka Lontooseen. 

    Tarkoituk­seni oli lähin­nä tuo­da esi­in se, että autoilu on ikävä kyl­lä mon­esti paljon mukavam­paa kuin joukkoli­iken­teen käyttö.

    Niin kauan kuin ihmisil­lä vain jotenkuten on rahaa matkus­taa mukavasti autol­la, autoa käytetään joukkoli­iken­teen kustannuksella. 

    Joukkoli­iken­teen tulisikin alkaa kil­pail­la matkus­tamisen LAADULLA eikä pelkäl­lä hinnalla. 

    Niin kauan kuin autol­la pääsee työ­paikalle tun­tia nopeam­min kuin julk­isil­la, on selvää että töi­hin autoil­laan, mak­soi mitä mak­soi. Varsinkin kun oma auto on selvästi mukavampi tapa matkus­taa kuin ylitäysi, rämi­sevä ruuhkabussi.

    Laadukas, viihty­isä, nopea ja kat­ta­va joukkoli­ikenne taas maksaa. 

    Autoilu on jo niin kallista, että jos joku vieläkin autoilee niin edes ilmainen joukkoli­ikenne tuskin saa hän­tä joukkoli­iken­teen käyt­täjäk­si. Työssäkäyvälle joku 40 tai 80 euron kuukausilip­pu ei ole merkit­tävä kynnys.

    Pien­i­t­u­loiset, koul­u­laiset, opiske­li­jat ym. jot­ka ehkä jonkin ver­ran hyö­ty­i­sivät ilmais­es­ta joukkoli­iken­teestä sen sijaan jo käyt­tävät joukkoliikennettä.

  29. Tässä viimeisin selvi­tys mak­sut­toman joukkoli­iken­teen vaiku­tuk­sista, julka­istu kevääl­lä 2008:

    http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/c6d492004a173581acedec3d8d1d4668/Maksuttoman+joukkoliikenteen+vaikutukset.pdf?MOD=AJPERES

    Nämä asi­at on todet­tu jo mon­ta ker­taa: ain­oas­taan lyhyet, parin pysäk­in­välin mit­taiset matkat lisään­ty­i­sivät merkit­tävästi; talous rasit­tuisi kun ei saa­da lip­putu­lo­ja mut­ta tarvi­taan lisää kap­a­siteet­tia niitä lyhy­itä matko­ja varten; val­in­ta autoilun ja joukkoli­iken­teen välilä ei ole kus­tan­nus- vaan palvelutasokysymys.

    Eniten joukkoli­iken­teen suo­sioon vaikut­taa se, että pysäk­ki sijait­see lähel­lä matkan molem­mis­sa päis­sä. Seu­raavak­si vai­h­dot­to­muus, että mah­dol­lisim­man moni pääsee mah­dol­lisim­man vähillä vai­h­doil­la per­ille. Kol­man­nek­si vaikut­taa kokon­ais­mat­ka-aika, johon taas vaikut­taa yhtä paljon vai­h­dot kuin yksit­täis­ten lin­jo­jen nopeus, sekä vuorovälit. Neljän­nek­si matkus­tus­mukavu­us, eli esim. väli­neen siisteys, istuma­paikko­jen saatavu­us ym., sekä imagotek­i­jät. Lis­taa voisi jatkaa, ja lait­taa asioi­ta eri järjestyk­seen, mut­ta lipun hin­ta tulee jonon hän­nil­lä, ja on siltikin aina suh­teessa palvelutasoon.

    Jos pk-seudul­la halu­taan kehit­tää joukkoli­iken­net­tä, ja kas­vat­taa sen käyt­täjämääriä yksi­ty­isautoilun suo­sion kus­tan­nuk­sel­la, pitää lähteä liik­keelle näistä tek­i­jöistä, jois­sa tosi­aankin riit­tää parannettavaa.

  30. Suosit­te­len luke­maan rauhas­sa läpi varsinkin noi­ta Karin sin­ulle kir­joit­tamia kom­ment­te­ja, kun niis­sä on perustel­tu ihan hyvin mik­si ruuhka­mak­su vaikut­taisi esitetyl­lä tavalla. 

    Kyl­lä minä luen mitä min­ulle vas­tataan. Ongel­ma on vain siinä että toiset puhu­vat oireista ja toiset, lähin­nä siis minä, taudin syys­tä. Ruuhka­mak­sun kan­nat­ta­jat kuvit­tel­e­vat ilmeis­es­ti niin että ihmiset aja­vat type­r­yyt­tään ja ilkeyt­tään autoil­la ruuh­ka-aikoina, minä taas väitän että ihmiset aja­vat autoil­laan ruuh­ka-aikoina kos­ka hei­dän on pakko niin tehdä. Tyyp­il­lis­es­ti ihmiset käyt­tävät auto­ja kos­ka heil­lä on työ­mat­ka, työn jäl­keen he käyvät kau­pas­sa osta­mas­sa kas­si tolkul­la halpo­ja teho­tuotet­tu­ja elin­tarvikkei­ta kos­ka kalli­isi­in heil­lä ei ole varaa, sen jäl­keen he kuskaa­vat lap­si­aan har­ras­tuk­si­in jne. Tätä todel­lisu­ut­ta on ruuhka­mak­sun kan­nat­ta­jien, jäl­jem­pänä RK, ilmeis­es­ti mah­do­ton­ta ymmärtää. 

    Mikäli RK on lapse­ton vapaas­sa työssä ole­va suu­rit­u­loinen henkilö, joka asuu Suomen ain­oas­sa oike­as­sa kaupungis­sa ja siel­lä vielä kan­takaupun­gin alueel­la, niin on help­po olla ”Vihreä”. Töi­hin men­nään kun herätään, kukaan ei tule siel­lä sanomaan RK:lle että mik­si vitus­sa olet vas­ta nyt töis­sä, esim. klo 7.05 aamul­la. Ajope­lik­si voi vali­ta aamul­la ratikan tai vielä ekol­o­gisem­min polkupyörän. Mikäli sää suosii niin RK ajaa ”työ”paikalleen fil­lar­il­la ja menee saunaan. Tietenkin, eihän sitä nyt hien­hajuise­na tärkeää työtä tehdä. Samal­la voi vaik­ka vähän polt­taa vasikan­li­has­ta ker­tyneitä kilo­ja kun­tos­alis­sa ja päälle vielä uida. Työpäivän pää­tyt­tyä ja sateen yllät­täessä voi fil­lar­in lykätä tilatak­si­in ja mak­saa sen työ­nan­ta­jal­ta vastik­keet­ta saadul­la setelil­lä. Säästet­ti­in­hän luon­toa sen­tään aamulla.

    Toinen RK taas voi aamu­varhaisel­la klo 11.00 herätessään ja parvek­keel­la aamuröök­iä poltel­lessaan miet­tiä kävisikö paskalla vai pistäisikö ensin kahvit tip­pumaan. Elämä kun on val­in­to­ja täyn­nä. Päivästäkin tulee kiireinen, pitää käy­dä iltapäiväl­lä sos­sus­sa ja illal­la hake­mas­sa siemeniä. Yksi kallis natri­um­lamp­pukin on palanut. No, työssäkäyvät ja aamu­ru­uhkia tekevät fascis­tit kyl­lä mak­sa­vat tämänkin pro­vokaa­tion… Vai mitä?

  31. Trav­el­er näyt­tää aukot­tomasti osoit­ta­van, etteivät ruuhka­mak­sut vähen­nä liiken­net­tä ruuhka-aikana.Vielä pitäisi ker­toa, mik­si tämä auko­ton todis­tus ei päde Tukholmassa.

  32. Trav­el­er näyt­tää aukot­tomasti osoit­ta­van, etteivät ruuhka­mak­sut vähen­nä liiken­net­tä ruuhka-aikana.Vielä pitäisi ker­toa, mik­si tämä auko­ton todis­tus ei päde Tukholmassa. 

    Kyl­lä, todis­tuk­seni ovat aukot­to­mia kos­ka ne perus­tu­vat tosi­a­sioi­hin eivätkä uskoon. Tietenkin Tukhol­mas­sa ruuhkat ainakin tilapäis­es­ti vähenivät kos­ka auton käyt­tö mak­saa nyt enem­män ja köy­him­mät putoa­vat sosi­aal­i­darvin­is­min mekanis­mien mukaises­ti, ja epäilmät­tä myös nykyisen julki­vasem­mis­ton (SDP, vas jne) ja tietenkin Vihrei­den poli­it­tisen tavoit­teenkin mukaises­ti pois teitä täyt­tämästä ja muutenkin ili­maa pillaamasta. 

    Tietoa Tukhol­man tietulleista kyl­lä löy­tyy helposti:

    Tukhol­man ruuhka­mak­sut ovat taloudelli­nen fiasko

    Nyt puhutaan jopa mil­jardi­fi­askos­ta, joka pääsee nol­lat­u­lok­seen vas­ta vuon­na 2011.

    …Ruuhka­mak­suil­la on vain mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus Tukhol­man liiken­teeseen. Esimerkik­si tul­lien sisäl­lä liikenne on toden­näköis­es­ti kas­vanut, kun kaupungis­sa asu­vat luule­vat, että autol­la liikku­mi­nen on nyt helpompaa..

    …Jo Tukhol­man läänin tasol­la voidaan tode­ta, että vaiku­tus on plus mii­nus nol­la. Ruuhka­mak­sut ovat vain jaka­neet liiken­teen uudelleen eri väylien välillä.… 

    jne jne

    Koko tietul­lia­sia kitey­tyykin tähän:

    Pro­fes­sori Cor­di epäilee, että ruuhka­mak­sut oli poli­it­tis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti houkut­tel­e­van help­po ratkaisu. Muut toimen­piteet oli­si­vat vielä kalli­impia ja poli­it­tis­es­ti vaikeita. 

    http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article61960.ece?s=r&wtm=-02032008

    Eli on aivan päivän selvää että tietul­li­jär­jestelmä on niin kallis ettei se edes tuo­ta vero­tu­lo­ja ja aiheut­taa vielä vääristymiä mm. asun­to­jen hin­toi­hin ja auton käyt­töön. Sama tulos saataisi­in LISÄverot­ta­mal­la autoil­i­joi­ta niin että köy­hät siir­ty­i­sivät apos­tolinkyyti­in. Mut­ta se ei olisi poli­it­tis­es­ti niin makeaa.. Siis eikun helsinkiläiset valmis­tau­tukaa: tietul­lit tule­vat! Kepu sitä ei ainakaan vastusta..

  33. “Tietenkin Tukhol­mas­sa ruuhkat ainakin tilapäis­es­ti vähenivät kos­ka auton käyt­tö mak­saa nyt enem­män ja köy­him­mät putoa­vat sosi­aal­i­darvin­is­min mekanis­mien mukaisesti”

    Mihin tämä väit­teesi perus­tuu? Juuri­han ole tääl­lä vaah­don­nut, ettei muu­ta­man euron ruuhka­mak­sul­la ole minkään­laista vaiku­tus­ta, kos­ka autoilua verote­taan muutenkin niin rankasti.

    Väite on joka tapauk­ses­sa potaskaa. Seu­raavas­sa esi­tys ruuhka­mak­su­jen vaikutuksista:

    http://www.regjeringen.no/upload/SD/Vedlegg/Veg%20og%20vegtrafikk/070522_foredrag_eliasson.pdf

    Kalvol­la 33 on esitet­ty liikku­misen vähen­e­m­i­nen tulolu­okit­tain. Vähen­nys on suurin kek­si­t­u­loi­sis­sa (30 %), pien­i­t­u­lois­t­en muu­tos oli pienin (6 %)

    “Nyt puhutaan jopa mil­jardi­fi­askos­ta, joka pääsee nol­lat­u­lok­seen vas­ta vuon­na 2011.”

    Niin, kuten on todet­tu, taloudel­lis­es­ti tuo ruuhka­mak­su ei ole mikään rahasam­po. Ruot­sis­sa toki kus­tan­nuk­sia aiheut­ti myös se, että jär­jestelmä oli pilot­ti­hanke ja esimerkik­si rek­isterik­il­pitun­nis­tuk­seen ei alun­perin luotet­tu (käytet­ti­in radi­olähet­tim­iä), mut­ta myöhem­min rek­ister­itun­nis­tus osoit­tau­tui riit­tävän luotet­tavak­si. Myös lait­teis­ton han­k­in­nan ja ylläpi­don kus­tan­nuk­sia on, aiheel­lis­es­ti kri­ti­soitu liian korkeik­si ver­rat­tuna mui­hin vas­taavi­in järjestelmiin.

    “Ruuhka­mak­suil­la on vain mar­gin­aa­li­nen vaiku­tus Tukhol­man liiken­teeseen. Esimerkik­si tul­lien sisäl­lä liikenne on toden­näköis­es­ti kas­vanut, kun kaupungis­sa asu­vat luule­vat, että autol­la liikku­mi­nen on nyt helpompaa”

    Niin, sitähän minä olen koko ajan sanonut, että vaiku­tuk­set ovat kokon­aisuute­na suh­teel­lisen pieniä. Tämä on tavoitekin, kos­ka pienikin liiken­nemäärän vähen­e­m­i­nen vaikut­taa merkit­tävästi liiken­teen suju­vu­u­teen. Tuos­ta raportista poimit­tu­ja lukuja:
    — Matkus­ta­jamäärät puto­si­vat tul­li­ra­jan yli reilut 20 % (kokon­aisuute­na vähem­män, esim. keskikaupungis­sa noin 10 %)
    — Jonos­sa sei­somisa­jat pienenivät noin 30 — 50 %
    — Liiken­teen vähen­tymi­nen oli silmin­nähtävää (ks. kuvat sivul­la 15, Metro-lehden kuvista nähdään, mikä vaiku­tus mak­sul­la on)
    — Mat­ka-ajat lyhenivät merkit­tävästi, sivu 16

    “Eli on aivan päivän selvää että tietul­li­jär­jestelmä on niin kallis ettei se edes tuo­ta vero­tu­lo­ja ja aiheut­taa vielä vääristymiä mm. asun­to­jen hin­toi­hin ja auton käyttöön.”

    Lain­aus esi­tyk­ses­tä: “emet beta­lar sig påca 4 år –både finan­siellt och samhällsekonomiskt”

    Tilanne on var­maankin muut­tunut heikom­mak­si, kos­ka jär­jestelmä oli kalli­impi kuin arviois­sa, mut­ta takaisin­mak­suai­ka pysyy silti kohtuullisena.

    Huomionar­voista on, että kokeilun jäl­keen alun alka­een nui­va suh­tau­tu­mi­nen vai­h­tui myön­teisek­si ja kansanäänestyk­sessä enem­mistö kan­nat­ti käytön vak­i­nais­tamista (Tukhol­man kaupungis­sa). Myöhem­min se myös vakinaistettiin.

    Minus­ta mie­lenki­in­toista tuos­sa kokeilus­sa oli myös se, että kokeilun jäl­keen kun mak­sut pois­tet­ti­in autoli­ikenne tul­laus­pis­tei­den yli jäi 3 — 5 % alem­malle tasolle kuin ennen kokeilua. Tämä ker­too siitä, että ihmiset ovat ilmeis­es­ti huo­man­neet vai­h­toe­htoisen tavan olleen lop­ul­ta muutenkin parem­pi kuin autol­la matkus­t­a­mi­nen, mut­ta siitä ei oltu huo­mat­tu ennen kuin oli “pakko”.

    Kari

  34. Voisiko joukkoli­iken­teen tasa­tar­if­fi Pääkaupunkiseudul­la olla tul­li­jär­jestelmää edullisem­pi tapa suju­voit­taa liiken­net­tä? Tul­li-infran raken­nus- ja ylläpi­tokus­tan­nuk­set jäi­sivät pois.

    Tar­if­fipoli­ti­ikan ongel­mat kan­nat­taisi kor­ja­ta ensin edes jol­lain taval­la ja kat­soa vaiku­tus ennen kuin ale­taan punke­maan lisäkus­tan­nuk­sia liikkumiseen.

  35. “Voisiko joukkoli­iken­teen tasa­tar­if­fi Pääkaupunkiseudul­la olla tul­li­jär­jestelmää edullisem­pi tapa suju­voit­taa liikennettä?”

    Minä en ole tasa­tar­if­fin kan­nat­ta­ja syistä, joi­ta olen mm. täl­lä pal­stal­la aiem­mis­sa viestiketjuis­sa perustel­lut, joten ei siitä sen enem­pää. Tar­if­fi­jär­jestelmän kehit­tämi­nen on toki tarpeel­lista, mut­ta näk­isin, että se tulee tehdä joukkoli­iken­nejär­jestelmän ehdoil­la, eikä niinkään autoli­iken­teen suju­voit­tamisek­si (vaik­ka näi­den välil­lä on toki yhteys).

    Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti on huono keino autoli­iken­teen suju­voit­tamisek­si oikeas­t­aan samoista syistä kuin tei­den lev­en­tämi­nenkin: se houkut­telee aja­maan pidem­piä matko­ja, sekä julk­isil­la että autolla.

    Olete­taan, että sub­ven­tio­ta nos­te­taan ja espoolais­ten ja van­taalais­ten joukkoli­iken­teen käyt­tö nousee, mikä johtaa autoli­iken­teen vähen­e­miseen. Ongel­ma on siis ratkaistu. Het­kek­si. Liiken­teen suju­voitu­mi­nen kuitenkin aiheut­taa sen, että kauem­paakin pääsee taas näp­pärästi “keskus­taan”, jol­loin yhä use­ampi han­kki­u­tuu esim. Nur­mi­järvelle asumaan. Vähän ajan kulut­tua ruuhkati­lanne on sama kuin aiem­minkin, pait­si että sub­ven­tio­ta mak­se­taan enem­män , use­ampi ajaa julk­isil­la ja autoil­lut matkat ovat kasvaneet.

    Ruuhkathan sinän­sä estävät kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mista, kos­ka kauem­paa ei pääse per­ille sääl­lisessä ajas­sa. Huono puoli on se, että kokon­aisu­u­den (ja eri­tyis­es­ti autoil­i­joiden) kannal­ta tilanne on huono, kos­ka niin moni menet­tää aikaansa ruuhkissa. Lisäk­si lisään­tyvät vaa­timuk­set tei­den lev­en­tämis­es­tä, jot­ta ruuhk­ista “päästäisi­in eroon”. Ja sit­ten niitä taas lyhyt­näköis­es­ti raken­netaan ja autoilu lisääntyy…

    Toisek­seen, tilanne on se, että suurim­mat ruuhkaon­gel­mat ovat poikit­tais­li­iken­teessä, jos­sa joukkoli­iken­net­tä ei olla kehitet­ty juuri ollenkaan. Hin­noil­la ei ole merk­i­tys­tä, jos niiden välinei­den kanssa tuh­laan­tuu moninker­tainen aika autoilu­un ver­rat­tuna. Poikit­taista joukkoli­iken­net­tä pitäisi kehit­tää voimakkaasti tar­if­feista ja ruuhka­mak­su­ista riippumatta.

    Ikävä kyl­lä, nyky­isin rahaa käytetään lähin­nä jo toimi­van säteit­täisen joukkoli­iken­teen kor­vaamiseen eri nimisel­lä (Län­simetro) ja poikit­tais­li­iken­teessä sat­sa­taan lähin­nä kas­va­van autoilun palvelemiseen (Hakamäen­tie, Kehätiet…)

    Kari

Vastaa käyttäjälle Sampo Teikari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.