Syöpää kännykästä?

13 vastausta artikkeliin “Syöpää kännykästä?”

1. Täy­tyy muis­taa että “kän­nykät” on kat­tokäsite jon­ka alle kuu­luu monia eri taa­juuk­sil­la toimivia lait­tei­ta. Kaik­ista ei ole pitkää käyt­tökoke­mus­ta. Itseäni on myös mieti­tyt­tänyt viime vuosi­na yleistyneet wlan-tuki­ase­mat, joi­ta löy­tyy jo mon­es­ta kodista. Ne “säteilevät” naa­purista, vaikkei itse laitet­ta omis­taisikaan (vrt. parveketupakointi). 

   Toisaal­ta esim. mikroaal­tou­u­nit ja radio/tv-lähetyk­set ovat olleet kesku­udessamme jo yli sukupolvienkin eikä niistä tiet­tävästi ole ollut ter­veyshait­to­ja (jos ei roskaruokaa ja liikun­nan vähen­e­mistä lasketa).

   Vastaa

2. Voi vain kuvitelle paljonko eri­laisia ”radi­olo­ge­ja” ketut­taa ”mete­oro­gien” viime vuosien men­estys 🙂 Rahaa ja pill.. kun­ni­aa tulee kun saav­ista kaata­mal­la mil­lä tahansa tuomiopäivän pro­fe­tial­la ja län­si­maalais­ten syyl­listämisel­lä. Eikä tarvitse vai­va­ta itseään mil­lään tosi­a­sioil­la, puh­das usko riittää.

   Englan­ti on ilmeis­es­ti nous­sut sähköal­ler­giati­etei­den suur­val­lak­si nyt kun teol­lisu­us on jo pääosin hävin­nyt sieltä. Ehkäpä eri­laista pseudoti­eteistä ja tuleekin uusi ”nokia” sinne Englan­ti­in poh­jan­meren öljyn lop­ut­tua, katuku­vas­ta päätellen pulaa ainakaan voodoon huip­pu­osaa­jista ei tule.

   Mikäli kän­nyköi­den ja muiden sähkölait­tei­den säteilyn aiheut­ta­ma oireilu pieru- ja luu­lotauteina saataisi­in rajat­tua julkisen ter­vey­den­hoidon ulkop­uolelle, vapau­tu­isi sin­nekin run­saasti resursse­ja. Näitä epäilemät­tä monille aivan todel­lisia vaivo­ja voitaisi­in hoitaa men­estyk­sel­lä yksi­tyisel­lä puolel­la esim. kor­vakynt­tilähoidol­la, tarot kor­te­il­la, mag­neeteil­la, reikiparan­nuk­sel­la ja jne jne.. Eikä hoidon anta­jan tarvit­sisi edes olla julk­isil­la varoil­la kalli­isti koulutet­tu lääkäri.

   Vastaa

3. Aurinkokin säteilee sähkö­mag­neet­tista säteilyä monil­la eri taa­juuk­sil­la, ja auringon säteilyn tiede­tään aiheut­ta­van mm. ihosyöpää. Erään tutkimuk­sen mukaan auron­gos­ta saata­va D‑vitamiini kuitenkin ehkäisee sairauk­sia enem­män kuin auringon säteily niitä aiheut­taa, joten aurinkoa kan­nat­taa ehkä kuitenkin kohtu­udel­la ottaa.

   Gril­li­makkara, kos­su, lin­tu­in­flu­enssa ja aids tap­pa­vat myös. Ja kän­nykkä voi tap­paa myös autossa ilman lak­isääteistä hands freetä. Toiv­ot­tavasti media muis­taa noitakin kuo­let­tavia uhkia ker­ra­ta, jot­teivät pääse kansalta unohtumaan.

   Vastaa

4. Ehkä ei kan­na­ta kuitenkaan nau­reskel­la ja vähätel­lä suo­ral­ta kädeltä asi­aa. Meil­lä ei vielä ole sukupolvea, joka olisi käyt­tänyt matka­puhe­lin­ta vaa­dit­tua viit­tä­toista vuot­ta laps­es­ta läh­tien. Kän­nykkä yleistyi vas­ta 90-luvun puo­lessa välissä. 

   Poikani on nyt 16, hän on saanut oman luurin 6‑vuotiaana. Siitä läh­tien laite on ollut enem­män tai vähem­män menos­sa mukana, eikä taa­tusti aina vähin­tään metrin päässä kuten oli suosi­tus Sanomissa 

   Mikähän peräkär­rysys­tee­mi pitäisi han­kkia, jot­ta matka­puhe­lin olisi nimen­sä verois­es­ti matkas­sa mukana. Noil­la ohjeil­la­han sitä ei voi pitää taskus­sa tai laukussa.

   Vastaa

5. Min­unkin mieletä ihan turhaa veuhkaamista. Noin ajatel­tuna ihan mikä tahansa asia on vaar­alli­nen, kuten onkin. Elämä on!

   Vastaa

6. Niin en tiedä onko säteily vaar­al­lista tai ei. Mut­ta esim. Sak­sas­sa ei suositel­la Wlan:a koului­hin tai se on suo­ras­taan kiel­let­tyä. Juuri näi­hin mah­dol­lisi­in säteily­hait­toi­hin vedoten. Näin on ainakin eräässä sak­san lehdessä kirjoitettu.

   Vastaa

7. Kän­nykkä säteilyn hait­tavaiku­tuk­sien selvi­tys ei voi ver­ra­ta laakkeisi­in, vaan pitäisi ver­taa mui­hin yhdis­teisi­in kuten halo­geniset yhdis­teet, jotkä otet­ti­in käyt­töön ilman mitään tutkimuk­sia, ei edes tietoa, vaan pelkkiä olet­ta­muk­sia. Kun hait­tavaiku­tuk­set tuli ilmi, ne kor­vataan muil­la halo­geneil­lä samal­la periaatteella.

   Nyt on kan­sain­välis­es­ti menos­sa ENSIMMÄINEN laa­jamit­tainen epi­demi­ologi­nen tutkimus asi­as­ta (kän­nyköi­den säteilystä). Syövän kehit­tymi­nen voi viedä jopa 40 vuot­ta, riip­pu ihmi­sista, ympäristöstä, olo­suhteista ja mon­es­ta muus­ta. Ihmiset jot­ka aloit­ta­vat tupakoin­nin nuoreena sairas­ta­vat syöpään keskimäärin yli 60 kymp­pisenä, eli ei todel­lakaan 15 vuodessa. 

   Sama pätee asbesti­in (kesk. noin 20–40 vuot­ta) diox­inin aiheut­ta­ma syöpä on myös 25–40 vuot­ta. On täysin mah­do­ton­ta todis­taa että joku syöpä on X altisteen aiheut­ta­ja. Ei voi­da siis olet­taa tai todis­taa mikään syövän ilman­tu­vu­u­den nous­sua kän­nykän käytöstä vaik­ka se aiheut­taisi syöpää. 

   Kän­nykän säteilystä on vah­vaa evi­denssiä (in vit­ro ja eläinko­keessa) että se toimii syövän prekursso­ri­na kun saman aikaises­ti altistu­taan mon­eelle muulle altisteille jot­ka yksinään ei usko­ta aiheut­ta­van syöpää, mut­ta säteilyn kanssa kyl­läkin, osit­tain artikke­lin tutkimus perus­tuu tähän oletukseen. 

   Samoin näyt­tää toimi­van altist­a­mi­nen jatku­valle melulle tietyis­sä olo­suhteis­sa. Ja kun altistu­taan noin 30000 kemikaali yhdis­teille saman aikaises­ti plus säteily, melu ja mon­ta muu­ta, onhan se vähän näiviä ajatel­la että siitä ei seu­raa mitään.

   Sik­si kyseinen artikke­li pain­ot­taa varovaisu­ut­ta lap­sien kän­nykän käytössä, eli ei ole mikään huono idea näis­sä puit­teessa soveltaa sitä varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta. Lop­ullisia tulok­si saadaan, jos saadaan, joskus 15–20 vuo­den päästä.

   Vastaa

8. Ruot­salais­tutkimuk­ses­sa ‘Long-term use of cel­lu­lar phones and brain tumours: increased risk asso­ci­at­ed with use for ≥ 10 years’ yli kymme­nen vuo­den kän­nykänkäyt­tö lisäsikin tiet­ty­jen aivosyöpi­en riskiä. Mut­ta taitaa olla niin, että kun niiden alku­peräi­nenkin esi­in­tyvyys on aika pien­tä, niin riskin kaksinker­tais­tu­mi­nen ei paljon näy.

   Vastaa

9. “Jos kän­nykkä olisi lääke, sen hait­tavaiku­tuk­sia selvitet­täisi­in yhä kokeis­sa, eikä tuote olisi saanut myyntilupaa”

   Sama pätee lenkki­makkaraan, tuo lääke­jut­tu on vähän sel­l­ainen kat­e­gori­nen yleisver­taus. Jos pelkää tuo­ta aivosyöpää niin onhan niitä nap­piku­u­lokkei­ta. Sel­l­aisen avul­la voi pelon kätevästi siirtää alaspäin kivessyöpään, pysyy­hän sit­ten ainakin aiv­ot pystyssä.

   Vastaa

10. Joku säteilykeskuk­sen hempo sanoi aikoinaan, että vaik­ka mitään var­maa syövän syn­nys­tä ei voi sanoa, kan­nat­taa miet­tiä, mis­sä sitä kän­nykkää pitää, ei mielel­lään lähel­lä aivo­ja tai sukue­lim­iä. Itse pidän rin­ta-/povi­taskus­sa, mut­ta kos­ka siel­läkin on noi­ta syöpäalt­ti­ita elim­iä, vai­h­dan välil­lä mui­hin taskuihin.

    Pien­ten las­ten ei ilmeis­es­ti kan­na­ta pitää luuria aivo­jen lähel­lä. Sen voi vält­tää, mut­ta ehkä kuitenkin lähin­nä teo­ri­as­sa. Itse yritin nimit­täin aikoinaan kehot­taa lap­sia käyt­tämään hands­freetä, mut­ta sen ver­ran pon­net­tomasti, että ei sil­lä mitään vaiku­tus­ta ollut. Kun puhe­lin soi, ei sitä ruve­ta kaiva­maan kuu­lokkei­ta taskusta.

    Vastaa

11. “Kuitenkin kun ne ovat nyt olleet laa­jamit­tais­es­ti käytössä viitisen­toista vuot­ta, aivosyöpi­en olisi pitänyt väestö­ta­sol­la lisään­tyä merkit­tävästi, jos puhe­limet oli­si­vat niin vaar­al­lisia kuin tutk­i­jat anta­vat ymmärtää. ”

    Nimeno­maan noin. Itseäni häir­it­see se, että mon­et tutk­i­jat näyt­tävät tekevän ties minkä aineis­ton nojal­la yleistyk­siä, jot­ka avu­li­aat toimit­ta­jat pop­u­lar­isoi­vat ja uskol­liset luk­i­jat jalosta­vat urbaanilegendoiksi.

    Huomen­na käy­däänkin kahvi­huonekeskustelu­ja siitä, että voisiko anopin äskeinen syöpäkuole­ma 15 vuot­ta sit­ten todet­tuun syöpään ja oma 15 vuo­den aikana merkit­tävästi huonon­tunut iho olla yhtey­dessä kännykkäsäteilyyn.

    Vastaa

12. Tääl­läpä Hau­ta­lan teknofobiaa:

    “Kansane­dus­ta­ja Hei­di Hau­ta­la (vihr.) vaatii tänään jät­tämässään kir­jal­lises­sa kysymyk­sessään hal­li­tus­ta otta­maan vakavasti uusim­mat tutkimus­tu­lok­set lan­gat­toman viestin­nän mah­dol­li­sista terveysriskeistä. ”

    http://www.vihrealiitto.fi/fi/node/2896

    Vastaa

13. Hyviä pohd­in­to­ja, Osmo, eri­tyis­es­ti tuo lääketes­tiver­taus. Yhden asian lisäisin: Mainit­se­masi 15 vuo­den käyt­töai­ka ei vält­tämät­tä ker­ro kaikkea. Aikaisem­pi NMT sig­naali oli jatku­vaa, ei-pulssat­tua. Saman­laista kuin radiolähetykset.

    GSM- ja 3G-sig­naali on taas purskeista, pulssat­tua. Tämä tuo jo oman riskik­er­toimen­sa päälle, tästä Carl Raleigh antaa hyvän kuvan sig­naal­imod­u­loin­tikat­sauk­ses­saan: http://www.bioinitiative.org/report/docs/section_14.pdf

    3G:n eli UMTSin “erikoisu­us” on QPSK (Quad­ra­ture Phase Shift Key­ing). Tästä johtu­vaa sig­naa­liku­vio­ta (kat­so dia 15: http://www.it.lut.fi/kurssit/06–07/Ti5312600/luentokalvot/luento05.pdf ) päämme ja solumme ei tun­nu kestävän.

    Peruste­len::

    - Hol­lan­nin hal­li­tuk­sen tilaa­mas­sa TNO-tutkimuk­sesa UMTS-altistuk­sen jäl­keen koe­henkilöil­lä oli enem­män pään­särkyä ja mui­ta sub­jek­ti­ivisia tun­te­muk­sia kuin GSM-altistuk­sen jälkeen.
    http://www.ai.ch/de/onlinedienste/publikationen/?action=download&id=2022

    - Reflex-tutkimus­pro­jek­tin johta­ja, pro­fes­sori Franz Adlkofer näkee UMTS:n riskit vielä karum­min: “DNA-kak­soiskier­teen katkeamista tapah­tuu 1/40 osas­sa raja-arvos­ta eli UMTS-sig­naali on 10 ker­taa vaikut­tavam­paa kuin GSM-signaali.
    http://www.iddd.de/umtsno/100aerzte.htm#fraadl

    - Karolin­s­ka insti­tutin tuk­i­ja Igor Belya­jevin mukaan 1 tun­nin UMTS puhelu päätä vas­ten näkyy solu­ta­sol­la 72 tuntia.
    http://www.mwr.medianis.net/pdf/Vol11No2-03-IBelyaev.pdf
    http://web.comhem.se/igor.belyaev/miljomag.pdf

    - Thomas Till­manin hiir­il­lä tehty­jen UMTS-kokei­den tulok­set ja niiden julk­istus arvo­val­taises­sa OMICS-konferenssissa:
    http://www.imba-research.eu/imba-workshop/program-and-abstracts/index_html/2008–05-19.1320329443/download

    Toki yo. lähteitä kan­nat­taa kri­it­tis­es­ti tarkastel­la, mut­ta ne osoit­ta­vat, että UMT­Sis­sa piilee isom­pi ris­ki kuin GSM:ssä saati sit­ten NMT:ssä. Vaiku­tuk­set voivat syöpi­en sijaan olla enem­män käpyrauhasen mela­toni­in­in­tuotan­toon ja sen kaut­ta uneen + Alzheimerin lisään­tymiseen. Aika näyttää.

    Vastaa