Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

Lehti­ti­eto­jen mukaan raken­nus­li­ik­keet hidas­ta­vat uusien asun­to­jen rak­en­tamista kuin yhteis­es­tä sopimuk­ses­ta. Täl­lä halu­taan tukea asun­to­jen hin­tata­soa. Tämä tun­tuu vähän kohtu­ut­toma­l­ta, kos­ka uusien asun­to­jen myyn­ti­hin­ta ylit­tää rak­en­tamiskus­tan­nuk­set roimasti. Täy­del­lis­es­ti toimi­vas­sa kil­pailus­sa näin ei voisi käydä.

Jos kil­pailu ei toi­mi, Helsin­gin kaupun­gin on puu­tut­ta­va markki­noi­hin samal­la taval­la kuin se puut­tuu bus­sili­iken­teen kil­palu­un oma­l­la yhtiöl­lä. Kaupun­gin tulee siis ryhtyä raken­nut­ta­maan — tai raken­nu­tut­ta­maan — myös omis­tusasun­to­ja sil­loin, kun rak­en­t­a­mi­nen ei yksi­tyis­sek­to­ria huvita. 

35 vastausta artikkeliin “Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja”

  1. “Jos kil­pailu ei toi­mi, Helsin­gin kaupun­gin on puu­tut­ta­va markki­noi­hin samal­la taval­la kuin se puut­tuu bus­sili­iken­teen kil­palu­un oma­l­la yhtiöllä.”

    Tämä nyt ei oikein auen­nut. Eihän Helsingillä ole omaa bus­siy­htiötä sen vuok­si, että se halu­aisi puut­tua bus­sili­iken­teen kil­pailu­un (kun sitä muka ei sit­ten muuten tarpeek­si olisi?), vaan sen vuok­si, että se on kaupungille jäänyt, kun kaupun­ki hoisi aikanaan itse myös bussien liiken­nöin­nin. Käsit­tääk­seni YTV-alueen kil­pailu­tus toimii muutenkin jopa liian hyvin, kun bus­siy­htiöt tekevät tap­pi­o­ta. Vai viit­taatko ken­ties johonkin muuhun?

    Eikö parem­pi tapa puut­tua rak­en­ta­mat­to­muu­teen olisi kiin­teistöveron käyt­tö? Kaavoite­tus­ta ton­tista joutuu käsit­tääk­seni mak­samaan kiin­teistöveron. Jos vero on riit­tävän korkea, ei raken­nus­li­ik­keen tai maan­omis­ta­jan kan­na­ta pitää tont­tia rak­en­ta­mat­toana, kos­ka rak­en­tam­a­ton tont­ti ei tuo­ta mitään, mut­ta verot juok­se­vat koko ajan.

    Kari

  2. Olisi­han kaupun­ki voin­ut myy­dä bus­siy­htiön­sä ulko­maisille kil­pail­i­joille Espoon ja Van­taan tapaan. Näin ei halu­ta tehdä, kos­ka se johtaisi heti tar­joush­in­to­jen nousuun.

    Korotet­tu kiin­teiustövero on hyvä keino. Jostain syys­tä se ei eräitä helsinkiläisiä puoluei­ta innos­ta. Sitä joudut­ti­in nos­ta­maan, kun eduskun­ta sääti siitä lain, mut­ta tuon lain aset­ta­man vähim­mäis­ta­son yläpuolelle ei halu­ta mennä. 

    Kun kaupun­ki omis­taa suuren osan maas­ta, se voi pan­na ton­tin­lu­ovu­tuk­sen ehdok­si nopean rakentamisen.

    Muuten olen sitä mieltä, että Helsinki­in pitäisi houkutel­la raken­nusy­htiöitä muual­ta maas­ta ja vaik­ka ulkomailtakin.

  3. Ei kiitos. Tosi­a­sia on se, että kaupungis­sa on run­saasti suh­teel­lisen edullista asum­ista tar­jol­la, siis esimerkik­si 2000 euroo neliö, joka
    on his­to­ri­al­lises­sa kat­san­nos­sa ihan kohtuuka­maa. Pula on jostain muus­ta. Ihmiset osta­vat itselleen naa­pure­i­ta. Ja naa­pure­i­ta ei saa halaval­la. Kun­non naa­pu­rus­ton hin­ta on tosi­aan 5000 erkkiä neliö. Kun­non naa­pureis­sa on voimaa. Töölöössä naa­pu­rus­to pystyy aiheut­ta­maan sel­l­asen mölinän Hesaris­sa, ettei Töölööseen tule ensim­mäistäkään tuki­a­sun­toa tai vam­mais­paran­to­laa. Siinä mielessä 5000 euroo töölöössä on tur­val­lisem­pi sijoi­tus kuin 2000 euroo vuosaaressa. 

    Muis­tan hyvin tapauk­sen Alp­pi­las­sa, että kaupun­ki perusti päiväkodin toiseen ker­rokseen ja ala­puolisen asun­non arvo välit­tömästi puolit­tui. Sel­l­aista ei voisi tapah­tua Eiras­sa. Tästä on kysymys.

    Kat­selin tuos­sa Hert­toniemen ran­nan asum­isaluet­ta. Se olisi luk­susalue mis­sä tahansa maas­sa. Pait­si leikkipaikan osalta. Pikku­tytöt joutu­vat hel­teessä kasaa­maan hiekkakakku­ja kaiken peit­tävä kaa­pu pääl­lä. Se on tajut­toman masen­ta­va näky jostain keski­a­jan yhteiskun­nas­ta. En tosi­aan halu­aisi asua tom­mosten ihmis­ten paris­sa, joiden mielestä täm­möstä pitäisi suvaita.

  4. “Olisi­han kaupun­ki voin­ut myy­dä bus­siy­htiön­sä ulko­maisille kil­pail­i­joille Espoon ja Van­taan tapaan. Näin ei halu­ta tehdä, kos­ka se johtaisi heti tar­joush­in­to­jen nousuun.”

    En minä tähän oikein usko. YTV-alueel­la hin­nat puto­si­vat aluk­si noin 20 % (joka oli bus­siy­htiöi­den talouden kannal­ta jopa liikaa), eivätkä ne kai ole kiiven­neet entiselle tasolleen (siis suh­teessa, toki hin­nat ovat nousseet kun kulutkin ovat nousseet). Peri­aat­teessa hom­ma toimii niin kauan kuin kil­pailua on riit­tävästi, bus­sili­ikenne kun kuitenkaan ei ole luon­tainen monopoli.

    Mut­ta en minä vält­tämät­tä bus­sili­iken­net­tä olisi heti myymässä (ainakaan kokon­aan), kos­ka siitä on myös se etu, että kaupun­ki saa sil­lä tavoin myös “sisäpi­ir­i­ti­etoa” toim­intaym­päristöstä ja asiantun­te­mus pysyy parem­mal­la tasol­la, kun omis­te­taan oma fir­ma. Asiantun­te­mus­ta kuitenkin tarvi­taan, jos kil­pailu­tus halu­taan hoitaa hyvin. Hait­ta­puole­na on tietenkin sit­ten mah­dolli­nen puolueel­lisu­us tai sen epäi­ly, mut­ta riit­tävän avoimesti toim­i­mal­la tämäkin pystytään välttämään.

    “Korotet­tu kiin­teiustövero on hyvä keino. Jostain syys­tä se ei eräitä helsinkiläisiä puoluei­ta innos­ta. Sitä joudut­ti­in nos­ta­maan, kun eduskun­ta sääti siitä lain, mut­ta tuon lain aset­ta­man vähim­mäis­ta­son yläpuolelle ei halu­ta mennä.”

    Tämä on vähän sääli, kos­ka se olisi varsin oikeu­den­mukainen ja tehokas tapa. Käsit­tääk­seni Oulus­sa kiin­teistöveroa on enem­män käytetty?

    “Kun kaupun­ki omis­taa suuren osan maas­ta, se voi pan­na ton­tin­lu­ovu­tuk­sen ehdok­si nopean rakentamisen.”

    Näinkin toki voidaan tehdä, mut­ta itse pitäisin veroa “neu­traalimpana” keinona.

    “Muuten olen sitä mieltä, että Helsinki­in pitäisi houkutel­la raken­nusy­htiöitä muual­ta maas­ta ja vaik­ka ulkomailtakin.”

    Saat­taa olla, että olen hie­man pes­simisti, mut­ta minus­ta näyt­tää siltä, että kun­nal­lispoli­itikko­jen, rak­en­ta­jien ja maan­omis­ta­jien “yhteistyö” on vähän liiankin tiivistä. Muual­la tätä kut­sut­taisi­in kor­rup­tiok­si, mut­ta Suomes­sa­han ei määritelmäl­lis­es­ti kor­rup­tio­ta ole, joten kyseessä on jokin muu ilmiö.

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa se vähen­tänee ulkopaikkakun­ta­lais­ten ja ulko­mais­ten kil­pail­i­joiden kiin­nos­tus­ta (saanevat parem­mat tuo­tot omil­ta kotikon­nuil­taan, jois­sa on “tutut” poliitikot).

    Kari

  5. En ymmärtänyt tuo­ta Karin bus­silogi­ikkaa. Hin­nat eivät ole palan­neet entiselle tasolleen juuri sik­si, että HKL bus­sili­ikenne häiriköi markki­noil­la. Se osal­lis­tuu myös YTV-alueen liikenteeseen.

  6. “En ymmärtänyt tuo­ta Karin bus­silogi­ikkaa. Hin­nat eivät ole palan­neet entiselle tasolleen juuri sik­si, että HKL bus­sili­ikenne häiriköi markki­noil­la. Se osal­lis­tuu myös YTV-alueen liikenteeseen.”

    Voi nyt olla, että hatarat muis­tiku­vani ovat vääriä, mut­ta käsit­tääk­seni YTV-alueen liikenne kil­pailutet­ti­in usei­ta vuosia aiem­min. Täl­löin Hel­biä ei oltu vielä perustet­tu ja HKL oper­oi Helsin­gin liiken­net­tä ilman kil­pailua. Eikä täl­löin käsit­tääk­seni esi­in­tynyt viit­teitä siitä, että hin­nat oli­si­vat nouse­mas­sa “kohtu­ut­tomik­si”. Pikem­minkin kan­net­ti­in huol­ta siitä, että hin­nat ovat liian hal­vat. Markki­nat eivät toi­mi ter­veesti, jos kil­pailute­tut fir­mat tekevät jatku­vasti tappiota.

    En osaa arvioi­da paljonko Helb:n olo makki­noil­la lop­ul­ta vaikut­taa (eihän se kuitenkaan kaikkea liiken­net­tä pysty hoita­maan), mut­ta YTV:n koke­muk­set tai kan­sain­väliset ver­tailuko­h­dat eivät anna viit­teitä siitä, että hin­nat karkaisi­vat ilman kil­pailut­ta­jan omis­ta­maa operaattoria.

    Ainakin Tukhol­mas­sa hin­nat ovat pysyneet hyvin kuris­sa. Tosin siel­läkin taitaa SL:llä olla omis­tus­ta (muis­taak­seni kol­ma­sosan vähem­mistöo­su­us) Buslink-yhtiössä, mut­ta sekin toimii nor­maali­na liikeyri­tyk­senä. Ja siel­lä bus­sili­iken­net­tä on kil­pailutet­tu jo koh­ta 20 vuot­ta, joten tran­sient­ti­vai­he lie­nee ohi (en tosin tiedä, mis­sä vai­heessa SL luopui Buslinkin enemmistöstä).

    Eli lyhyesti. En pidä Helb:n omis­ta­ju­usku­vioi­ta merkit­tävänä tek­i­jänä YTV-alueen bus­sili­iken­teen hinnanmuodostuksessa.

    Kari

  7. Muis­tiku­vasi on väärä. Liiken­net­tä ei kil­pailute­ta ker­ral­la vaan vai­heit­tain. Helsin­gin erin­imiset bus­siy­htiöt ovat osal­lis­tuneet siihen pitkään.

  8. Minä kaipaisin nyt aika rutkasti lisä­todis­tei­ta ennen kun menisin julis­ta­maan, että markki­nat eivät toi­mi. Tun­tu­isi toden­näköisem­mältä, että Osmo et ole onnis­tunut arvioimaan raken­nusalan tilan­net­ta oikein, kuin että raken­nus­li­ikkeil­lä on joku kartelli. 

    Muutenkin jos nykyiset raken­nus­li­ik­keet eivät raken­na, niin mik­si yksi­tyi­nen sek­tori ei perus­taisi uusia raken­nus­li­ikkeitä? Mik­si ne mainit­se­masi ulko­maiset raken­nus­li­ik­keet eivät tulisi Helsinki­in rak­en­ta­maan? Tietysti syy voi olla jos­sakin säädök­sessä tai verossa, joka tekee asun­to­jen rak­en­tamis­es­ta kan­nat­tam­a­ton­ta, mut­ta ratkaisu ei ole vero varoil­la asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen, vaan tämän säädök­sen tai veron poistaminen.

    Suun­nitel­masi haiskah­taa samal­ta, kuin kaik­ki julkisen val­lan bis­nes­seikkailut, jois­sa luvataan, että mark­ka tulee eurona takaisin ja jäl­keen päin huo­mataan, että taskus­sa on vain 50 penniä.

  9. “Saako toisen ton­tille rak­en­taa?” Nim. “Paa­lutinko turhaan?”

    Noil­la rak­en­tamista hidastelevil­la raken­nus­li­ikkeil­lä on ton­tit hallussaan. 

    En esit­tänyt, että Helsin­ki rak­en­taisi vaan että Helsin­ki raken­nut­taisi — ja käyt­täisi niitä mui­ta rakennusliikkeitä.

  10. Oike­as­sa olet, kyl­lä Helb:n edeltäjät ovat ilmeis­es­ti osal­lis­tuneet YTV-alueen kil­paulu­tuk­seen jo alus­ta alka­en, vaik­ka Helsingis­sä kil­pailu­tus toteutet­ti­inkin vuosia myöhem­min kuin muul­la YTV-alueella.

    Kari

  11. En ymmär­rä. Käsitin, että alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa olit sitä mieltä, että kos­ka raken­nus­li­ik­keet (yksi­tyi­nen sek­tori) ei raken­na, julkisen sek­torin pitäisi. Mik­si ole­tat, että yksi­tyis­sek­torin rak­en­ta­mat­to­muus johtuu jostakin muus­ta kuin siitä, että rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta riit­tävästi? Mik­si tämä rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taisi julkiselle sek­to­rille jotenkin enem­män? Vai perus­tuuko ole­tuk­sesi siihen, että yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la on väärää tietoa markki­noista ja oikea tieto on julkisel­la sek­to­ril­la? (raken­nuskus­tan­nuk­set, asun­to­jen hin­nat etc.)

  12. Ilmeis­es­ti islam­o­fo­bia nyt vähän taas puhuu siinä Hert­toniemen­ran­nan tapauk­ses­sa. Kaa­pu­ja en minäkään ihastele, mut­ta ei siel­lä HR:ssa niitä nyt niin kauhean paljon ollut. Kyl­lä se aika lail­la vehnä­jauhon väristä ja suo­ma­laista se pop­u­laa­tio on siel­lä leikkipaikoil­la. Ainakaan Tuorin­niemen leikkipuis­tossa en näh­nyt ketään mis­sään kaavuis­sa sen puolen vuo­den aikana mitä siel­lä asuin.

  13. Nyt asun­to­jen hin­nan­nousu on pysähtynyt. Jos kaupun­ki tulee markki­noille raken­nut­ta­jana, se ei toi­mi vas­tu­ullis­es­ti jos painaa yleiset markki­nahin­nat väk­isin lasku­un. Asun­to-osak­keet ovat var­maan yleisin lainan vaku­us Suomes­sa. Ei ole järkevää masi­noi­da tänne väk­isin luot­tokri­isiä sik­si että muil­lakin on sellainen.

    Toisaal­ta asum­i­nen on perus­tarve. Kaupun­gin vuokra-asun­toi­hin on järkyt­tävän pitkät jonot. Pääkaupunkiseudun asun­top­u­la on Suomen talouskasvun suurin pul­lonkaula. Kaupun­gin on perustel­tua toimia raken­nut­ta­jana jol­lakin volyymil­la joillekin kohderyh­mille, mut­tei mah­dol­lisim­man suurel­la volyymil­la kaikille kohderyhmille. 

    Jos rak­en­ta­mat­toman maan kiin­teistöveron korot­ta­mi­nen lisäisi asun­torak­en­tamisen yleistä aktivi­teet­tia, kaupun­ki voisi pitää fokuk­sen­sa raken­nut­ta­jana kapeam­pana ja aiheut­taa pienem­män häir­iön markkinoilla. 

    Bus­sili­iken­teen kil­pailu­ti­lanne ei ole ter­ve, kos­ka kaupun­gin bus­si­fir­ma on markki­na­jo­hta­jan ase­mas­sa ja painaa yleistä hin­tata­soa alas ilman perustel­tua sosi­aal­ista kohden­nus­ta. Ts. Helsin­gin kaupun­ki on pää­vas­tu­us­sa siitä, että bus­sikuskien työolot kokoa­jan tiukkenevat ja kalus­ton kun­to heikkenee. 

    Kil­pailu­vi­ras­ton pitäisikin kehot­taa kaupun­gin bus­si­fir­ma myymään osa toimin­nois­taan, kos­ka kil­pailu­ti­lanne bus­sili­iken­teessä ei ole reilu. Kil­pailu­vi­ras­ton pitäisi huole­htia siitä, että kil­pailu on mah­dol­lisim­man reilua eikä siitä, että se on mah­dol­lisim­man kireää. Mah­dol­lisim­man kireä kil­pailu tuot­taa pienem­män hyv­in­voin­nin kuin mah­dol­lisim­man reilu kil­pailu. Mah­dol­lisim­man kireä kil­pailu on jos­sain määrin orju­u­teen ver­rat­tavis­sa ole­va ilmiö. Alis­ta­ja ja sen etupi­iri hyö­tyy, mut­ta alis­tet­ta­va kär­sii. Kokon­aishyv­in­voin­ti on kuitenkin pienem­pi kuin mah­dol­lisim­man reilun kil­pailun oloissa.

  14. En ymmär­rä. Käsitin, että alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa olit sitä mieltä, että kos­ka raken­nus­li­ik­keet (yksi­tyi­nen sek­tori) ei raken­na, julkisen sek­torin pitäisi. Mik­si ole­tat, että yksi­tyis­sek­torin rak­en­ta­mat­to­muus johtuu jostakin muus­ta kuin siitä, että rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta riittävästi?

    Pitää erot­taa monop­o­lis­tisen yri­tyk­sen voiton­mak­si­moin­ti kannattavuudesta. 

    Jos mah­dol­lisu­ute­si on rak­en­taa 10000 neliötä tuhan­nen euron voitolla/neliö (= 10 miljoon­aa) tai 15000 euroa 500 euron voitol­la /neliö (7,5 miljoon­aa) kan­nat­taa rak­en­taa 10 000 neliötä, vaik­ka se viimeiset 5000 neliötäkin tuot­ta­vat voit­toa. Täy­del­lisessä kil­pailus­sa et voi vali­ta näin, kos­ka tulee uusi yrit­täjä, joka rak­en­taa sen 5000 neliötä ja käärii 2,5 miljoo­nan voiton ja sinä saat siitä 10 000 neliöstäsi “vain” viisi miljoonaa. 

    Jos hin­noit­telu näyt­tää monop­o­lis­tiselta, siihen julkisel­la val­lal­la on oikeas­t­aan velvol­lisu­uskin puut­tua. Helsingille puut­tumi­nen on järkevää myös sik­si, että kaupungille ja kaupunki­laisille koituu eri­laista harmia ja hait­taa asumisen ylimääräis­es­tä kalleudesta.

    Ei voi­da ajatella,että luot­tokri­isin tor­ju­misek­si asun­to­jen hin­to­jen pitäisi jatku­vasti vain nous­ta. Luot­tokri­isiä tor­juu parhait­en siten, ettei asun­to­ja lain­oite­ta sat­apros­ent­tis­es­ti. Helsingis­sä asun­to­jen hin­ta on joka tapauk­ses­sa reilusti yli rak­en­tamiskus­tan­nusten joitakin har­vo­ja kaupungi­nosia luku­un ottamatta.

  15. Helsin­gin bus­sili­iken­teel­lä ei ole määräävää markki­na-ase­maa, jol­la se voisi han­kkia monop­o­lis­tisia voit­to­ja — pikem­minkin se har­ras­taa polkumyyn­tiä kaupun­gin rahoil­la. Voit­toa mak­si­moi­vat bus­siy­htiöt myös aja­vat juuri niin huonol­la kalus­tol­la, jon­ka YTV suo. kalus­ton laatu on mukana tar­jouskil­pailun ehdoissa. 

    Helsingis­sä hie­man epäilti­in, että ulko­maiset yri­tyk­set tuli­vat tänne alun­perin kovin matalil­la tar­jouk­sil­la kaataak­seen koti­maiset yhtiöt alal­ta ja päästäk­seen myöhem­min nos­ta­maan hin­to­jaan. Sik­si omaa toim­intaa pide­tään yllä tap­pi­oista huoli­mat­ta. Nyt ne tap­pi­ot ovat kuitenkin men­neet liian suurik­si ja lähen­televät laittomuutta.

  16. ! Miten suuret tap­pi­ot lähen­televät lait­to­muut­ta? Onko Suomes­sa oikeasti joku laki, joka estää liike­toimin­nan, mis­tä on suh­teet­tomasti hyö­tyä asiakkaalle?

    Eli siis tarkoititko Osmo, että Helsingis­sä maan­omis­tus on keskit­tynyt­tä raken­nus­li­ikkeille, joil­la on kartel­li, vai mik­si ei tule sitä yrit­täjää, joka rak­en­taisi ne viimeisetkin neliöt? Jos näin on, olisiko parem­paa lääket­tä myy­dä kaupun­gin mai­ta eniten tar­joavalle ja antaa hei­dän kaavoit­taa mailleen mitä lystää, kuin että julki­nen sek­tori alkaa raken­nut­taa omille mailleen.

    Minus­ta muuten esit­tämäsi malli siitä miten voi olla kan­nat­tavaa rak­en­taa vähem­män vaikut­taa aika epäre­al­is­tiselta, kos­ka asun­to­ja ei todel­lakaan tarvitse myy­dä samal­la hin­nal­la kaikkia. Edelleenkin kaipaisin huo­mat­tavasti enem­män todis­tei­ta kartel­lista salali­it­to­te­o­ri­oiden sijaan.

  17. Mulle jäi edelleen hämäräk­si mis­sä se “asun­top­u­la” ilme­nee. Töölön asun­noista on ylikysyn­tää sen myön­nän, tosin alueen vuokra-asun­not ovat ihmeen halpo­ja, jos asun­tosi­joituk­selle olisi tarkoi­tus saa­da reaal­i­tuot­toa. Mut­ta kaik­ki eivät voi asua keskus­tas­sa. Alle sadal­la don­al­la saa ihan kivo­ja per­hea­sun­to­ja 15 min­san bus­si­matkan päästä.

    Pulaa on tosi­aan laadus­ta, siis naa­purei­den laadus­ta, ei rak­en­tamisen, sil­lä suuri osa Töölönkin taloista on 30-luvun pulun­paskaa, joka mure­nee käsi­in ja johtaa melua kol­men seinän takaa. 

    Hauskin­ta tässä laadun­tavoit­telus­sa on että kaupung­in­val­tu­utet­tu Zahra Astra­b­ul­la, joka asuu siis Hert­toniemen­ran­nas­sa, on sitä mieltä, että kotout­ta­mi­nen edel­lyt­täisi sitä, että uus­suo­ma­laisia asutet­taisi­in tasas­es­ti jokaiseen kaupungi­nosaan. Tämä ei innos­tanut päät­täjiä pätkääkään, sil­lä he osal­lis­tu­vat jo monikult­tuuris­tamistyöhön kan­ta­mal­la Raskaan Vas­tu­un ja niinpä
    heit­il­lä onkin mielestään oikeus asua rauhas­sa Töölössä, Eiras­sa ja Kata­janokalla kaltais­ten­sa parissa.

  18. Ter­ve­tu­loa, ulko­maiset yri­tyk­set kokeile­maan yrit­tämistä suomeen! 

    Muis­tat­te­han, että yrit­täjä­toim­inta edel­lyt­tää muu­takin, kuin kalus­ton han­k­in­taa ja kuskin palkkaamista. Useil­la “ulko­maisil­la” pienyrit­täjil­lä aja­tus on se, että han­ki­taan tilat ja täytetään ne tavaroil­la tai palveluil­la ja kas; yri­tys on perustet­tu ja pyörii.

    Myös ulko­maisen yrit­täjän pitää huole­htia arvon­lisäveroista, pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­ta, palkan vero­tuk­ses­ta, yrit­täjän eläke­vaku­u­tuk­sista, henkilöstön palkoista ja veroista, vaku­u­tus­mak­su­ista, kalus­ton han­k­in­nas­ta ja ylläpi­dos­ta, muista juok­se­vista kuluista, mah­dol­lis­ten lain­o­jen kuol­letuk­sista jne jne.
    Raken­nusalal­la on jo paljon esimerkke­jä siitä kuin­ka ulko­maiset “yri­tyk­set” toimi­vat markkinoillamme.
    Myös Piz­za- ja Kebab-ala olisi syytä tark­istaa kokon­aisu­udessaan huolel­lis­es­ti verot­ta­jan toimesta.

    Mikäli bus­si­fir­man pyörit­tämi­nen oli suomes­sa kan­nat­tavaa ja mah­dol­lis­taisi yrit­täjälle hyvän tai kohtu­ullisen toimeen­tu­lon, meil­lä olisi jo riit­tävästi kil­pailua alalla.

    Yleis­es­ti ottaen min­ua vitut­taa keskustelu ulko­mais­ten “yri­tys­ten” pelas­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta. Keskustelua sävyt­tää aina jokin ennakkolu­u­lo siitä, että ulko­maiset yri­tyk­set oli­si­vat automaat­tis­es­ti reilumpia, pienem­mäl­lä bud­jetil­la pär­jääviä, vähem­män voit­to­ja tavoit­tele­via, palvelu­alt­ti­impia ja päläpälä.
    Mikäli suomeen halu­taan oikesti ter­veitä, pitkälle tule­vaisu­u­teen katso­via yri­tyk­siä jot­ka rak­en­ta­vat hyv­in­voin­tisuomea, tulisi ensin tarkastel­la vero­tus­ta yrit­täjän näkökul­mas­ta. Tämä on yrit­tämis­es­tä ja oikeas­ta työn­tekemis­es­tä koke­mus­ta vaille jääneille päät­täjille hel­vetin vaikeaa. Eri­tyisen vaikeaa tämä on juuri Vihrei­den ja Vasurei­den riveissä.

  19. “Muuten olen sitä mieltä, että Helsinki­in pitäisi houkutel­la raken­nusy­htiöitä muual­ta maas­ta ja vaik­ka ulkomailtakin.”

    Vaikeutena se, että maakun­nan fir­mat ovat use­asti iso­jen omis­tuk­ses­sa. Jos kat­soo esimerkik­si Lem­minkäisen vuosik­er­to­mus­ta (s. 76 alka­en vaikka­pa), saa alkukäsi­tyk­sen siitä, kuin­ka keskit­tynyt raken­nusala on. Lis­tas­sa ei edes näy kaikkia niitä fir­mo­ja (Lip­sa­nen, Byg­gnads Ab Forsström Raken­nus Oy, Kro­n­qvist Oy, Zacus Oy jne. jne.) jot­ka tytäry­htiöt ovat osta­neet tai jot­ka on jo ehdit­ty sulaut­taa emoon tai tyttäreen. 

    Rak­en­t­a­mi­nen on val­ta­va*) bis­ness ja sil­loin siel­lä on val­tavasti etu­ja valvot­ta­vana — eräil­lä. En usko, että ainakaan maakun­nan fir­mat pää­sevät etelään mui­ta kuin muru­ja keräämään. Siis voit­ta­maan pis­tokeikko­ja julkisen puolen tar­jouskil­pailuis­sa tai rak­en­ta­maan rivare­i­ta jostakin Nur­mi­järveltä han­kkimilleen ton­teille. Jo yksin takuisi­in sitoutuu sel­l­aisia sum­mia, etteivät pienet kestä niitä.

    Sil­lä välin isot keskustel­e­vat virkami­esten ja päät­täjien kanssa maakun­takaa­va-tason kysymyk­sistä. Tai vas­tus­ta­vat min­is­te­rien kera kään­netyn ALV:n ottamista käyttöön.

    (* Luin alaa koske­van selvi­tyk­sen, jon­ka mukaan puo­let BKT:stamme menee raken­netun ympäristön tuot­tamiseen ja hoitoon.)

  20. “Täy­del­lisessä kil­pailus­sa et voi vali­ta näin, kos­ka tulee uusi yrit­täjä, joka rak­en­taa sen 5000 neliötä ja käärii 2,5 miljoo­nan voiton ja sinä saat siitä 10 000 neliöstäsi “vain” viisi miljoonaa.”

    Täy­del­lisen kil­pailun teo­reet­tisen mallin mukai­sis­sa olo­suhteis­sa kukaan ei saa voit­toa sent­tiäkään. Se on monop­o­lis­tiseen tilanteeseen ver­rat­tuna tietyn­lainen toinen ääripää eikä kumpikaan tilanne ole yleen­sä tavoit­telemisen arvoinen.

  21. “Onko Suomes­sa oikeasti joku laki, joka estää liike­toimin­nan, mis­tä on suh­teet­tomasti hyö­tyä asiakkaalle?”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040318

    “Edelleenkin kaipaisin huo­mat­tavasti enem­män todis­tei­ta kartel­lista salali­it­to­te­o­ri­oiden sijaan.”

    Kukaan ter­ve­järki­nen ei mene todis­teit­ta syyt­tämään ketään kartelleista ellei ole kil­pailu­vi­ras­to jol­la on varaa hävitä kun­han sil­loin täl­löin myös voit­taa joka ei Suomes­sa näytä ole­van ongel­ma. San­o­taan vaik­ka että raken­nusalan kil­pailu­ti­lanne on haas­teelli­nen kuten täältä voi nähdä:

    http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/rakennusprojektin-loppuraportti.pdf

  22. “Helsingis­sä hie­man epäilti­in, että ulko­maiset yri­tyk­set tuli­vat tänne alun­perin kovin matalil­la tar­jouk­sil­la kaataak­seen koti­maiset yhtiöt alal­ta ja päästäk­seen myöhem­min nos­ta­maan hin­to­jaan. Sik­si omaa toim­intaa pide­tään yllä tap­pi­oista huoli­mat­ta. Nyt ne tap­pi­ot ovat kuitenkin men­neet liian suurik­si ja lähen­televät laittomuutta.”

    Olisiko ihan mah­do­ton­ta ajatel­la, että ne tap­pi­ot johtu­vat Helb:n tehot­tomas­ta toimin­nas­ta ja huonos­ta organ­isoin­nista? Vai onko kaupun­gin puolelta annet­tu Helb:lle määräys myy­dä liiken­net­tä tappiolla?

    En osaa sanoa, onko tuol­laises­sa toimin­nas­sa mitään laiton­ta, mut­ta type­r­ää se joka tapauk­ses­sa on. Kil­pailu­tuk­sen tavoite kun kai nimeno­maan on tehostaa toim­intaa markki­namekanis­mien avul­la, jol­loin päästäisi­in eroon tehot­tomas­ta toimin­nas­ta, jos­ta joukkoli­iken­nekäyt­täjät ja veron­mak­sa­jat joutu­vat maksamaan.

    Hyvin toteutetus­sa kil­pailu­tuk­ses­sa toim­inta tehos­tuu ja bus­siy­htiöt pystyvät tekemään voit­toa samal­la kuin kus­tan­nuk­set pysyvät kohtu­ullisi­na. En oikein näe järkeä tilaa­jan har­jot­ta­mas­sa hin­tahäiriköin­nis­sä, kos­ka suurem­pia viit­teitä monop­o­liase­man tuo­mas­ta hin­tavääristymästä ei ole nähtävis­sä. YTV:n kil­pailu­tuk­sen jäl­keen kus­tan­nuk­set ovat laske­neet ja palve­lu­ta­so on pysynyt suun­nilleen samana kuin aiemmin.

    Kari

  23. No, ihan vaan Odel­la takaisin heit­tona, että mitä mak­saa mis­säkin paikas­sa ja maas­sa taval­liselle pul­li­aiselle asua vaikka­pa New Yorkissa, Berli­inis­sä … taik­ka Suomen pääkaupungis­sa Helsingis­sä kul­loisellekkin tulon­saa­ja per­heelle maassaan.

    Jos kal­ja on tääl­lä kall­lista, niin mikä sit­ten Suomes­sa on hal­paa ver­rat­tuna mui­hin ver­rat­ta­van­i­na ole­vi­in jäseniin.

    Minä ihan keskik­oulupo­h­jal­ta väitän, että jokaises­sa maas­sa maan talous “ulos­mit­taa” keskiver­top­ul­li­aisel­s­ta ns. elämisen varat. Sit­ten on eri asia kuka ja mikä on elämän­sä var­rel­la saanut säätöön asun­non muo­dos­sa omaisu­ut­taan jota sit­ten jääkin per­il­lisille sijoitet­tavak­si ja syötäväksi.

    Eikös ennen san­ot­tu, että ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Mut­ta olisiko Odel­la heit­tää sivus­tolleen sel­l­aisia taulukko­ja joiden­ka perus­teel­la voitaisi­in lausua, että tässä maas­sa ja tässä iässä että täl­lä vero­tuk­sel­la kansalainen saa paras­ta hyö­tyä itselleen ja perillisilleen.

  24. Spot­tu: Eikös tuo sin­un lak­ilinkkisi sal­li kil­pailun, jos­sa kat­teet painu­vat negati­ivisek­si. Se estää kyl­lä yrit­täjiä hyö­tymästä tämän kil­pailun seu­rauk­se­na saa­mas­taan markkina-asemasta.

    Tuos­ta tois­es­ta linkistä sen ver­ran, että luin johdan­non ja raport­ti vaikut­taa oikein pätevältä. Voi olla toki mah­dol­lista, että alan toim­i­jat rajoit­ta­vat kil­pailua. Olen­nainen kysymys on se, että jos kat­teet ker­ta ovat niin korkeat, mik­si markki­noille ei tule uusia kil­pail­i­joi­ta? Olen taipu­vainen ajat­tele­maan, että tähän vaikut­taa huo­mat­tavasti enem­män val­tio lakei­neen ja säädöksi­neen, kuin raken­nus­li­ik­keet. Sik­si vas­taus ongel­maan ei mielestäni ole julkisen val­lan toim­imi­nen raken­nut­ta­jana, vaan näi­den lakien ja sään­nösten purkami­nen, joka estää kil­pail­i­joiden tulemista markkinoille.

  25. ATT kyl­lä rak­en­taa ja raken­nut­taa. Itsel­lä jäi kyn­nyk­sek­si per­in­teinen rahoi­tus­malli. Isoil­la rak­en­ta­jil­la on varaa neu­votel­la kun­non yhtiölainat Entre-tyyli­in, ATT:n kämp­pä pitää ostaa kokon­aan pankki­lainal­la. Ehkä se ei nykyään ole ongelma.

    Hert­toniemen­ran­nas­sa ain­oat kaa­putyyp­it ovat muuten olleet pesunkestäviä hin­du­ja. Mus­lim­i­tytöt alka­vat pitää niitä kaa­pu­ja aika paljon hiekkakakkuiän jälkeen.

  26. Helsin­gin bus­sili­iken­teen tap­pi­oiden lait­to­muud­es­ta. Tuo linkitet­ty kil­pailun­ra­joi­tus­la­ki ei tässä ole olen­nainen vaan se, että Helsin­ki ei saisi tukea yhtiötään verovaroin. Helsingille­hän se sinän­sä kan­nat­taa, kos­ka kaupun­ki on myös liiken­teen osta­ja. (Siis kaupun­ki ostaa liiken­teen. Lipun hin­toi­hin täl­lä ei ole suo­raa vaiku­tus­ta vaan kaupun­gin tar­if­fituen määrään) 

    Ymmärtääk­seni kiel­let­tyä on sekin,että iso kan­sain­vä­li­nen yri­tys yrit­tää val­la­ta markki­noi­ta polkumyyn­nil­lä, jot­ka se rahoit­taa muual­ta saamil­laan kat­teil­la, mut­ta tämä on “vähem­män kiel­let­tyä”. Tätä lain­säädän­töä en kuitenkaan tunne kunnolla.

  27. Raken­nus­li­ik­keet saa­vat monop­o­lin siten, että kaupun­ki kaavoit­taa tont­te­ja, yleen­sä omis­taa ne itse ja myy tai vuokraa raken­nut­ta­jille tai suo­raan raken­nus­li­ikkeille. Jos raken­nus­li­ike ei tont­tia raken­nakaan, toinen raken­nus­li­ike ei sitä voi myöskään rak­en­taa. Sik­si kaupun­gin pitäisi aset­taa ton­tin­lu­ovu­tuk­sen ehdok­si kaa­van pikaisen toteut­tamisen. Jos yksikään raken­nus­li­ike ei tähän järkeväl­lä ton­tin­hin­nal­la suos­tu, annet­takoon tont­ti ATT:lle, joka kyl­lä toteut­taa kaavan.

    Voitaisi­in tietysti kaavoit­taa paljon tont­te­ja varas­toon ja lisätä näin kil­pailua, mut­ta tämä olisi yhdyskun­tarak­en­teen kannal­ta kallista. Pitäisi rak­en­taa kadut ja viemärit alueille, joista rak­en­tuu heti vain pieni osa ja lop­ut joskus tule­vaisu­udessa. Tätä ymmärtääk­seni Kil­pailu­vi­ras­to esitti. 

  28. Min­ua ihme­tyt­tää kaupunkien itku kohtu­uhin­tai­sista asun­noista ja sit­ten ne toimi­vat äärim­mäisen type­r­ästi, kuten tämä Avaran tapaus osoit­taa. Jos johto rys­sii, niin suuomis­ta­jana ain­taisin kyl­lä sille potkut, en lait­taisi koko pot­tia myyntiin.

    Ja muutenkin kaupunkien näke­mys siitä että Avaran pitäisi vain rak­en­taa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa on kuin suo­raan 70-luvun sosial­is­tis­es­ta onnelas­ta. Kuten Osmokin on toden­nut, on yksi lysti kenelle ne asun­not tarkalleenot­taen raken­netaan, kun­han niitä vain raken­netaan tarpeeksi.

  29. “Helsin­gin bus­sili­iken­teen tap­pi­oiden lait­to­muud­es­ta. Tuo linkitet­ty kil­pailun­ra­joi­tus­la­ki ei tässä ole olen­nainen vaan se, että Helsin­ki ei saisi tukea yhtiötään verovaroin.”

    Tämä kuul­lostaa ihan järkevältä, muu­toin­han syn­ty­isi melkoiset mah­dol­lisu­udet näp­pärästi siirtää verora­ho­ja eril­lis­ten fir­mo­jen kaut­ta parem­pi­in taskuihin.

    “Helsingille­hän se sinän­sä kan­nat­taa, kos­ka kaupun­ki on myös liiken­teen osta­ja. (Siis kaupun­ki ostaa liiken­teen. Lipun hin­toi­hin täl­lä ei ole suo­raa vaiku­tus­ta vaan kaupun­gin tar­if­fituen määrään)”

    No enpä tiedä, kan­nat­taako. Peri­aat­teessa­han tuos­sa vähän niinkuin siir­rel­lään rahaa taskus­ta toiseen. Hyö­tynä voi tietenkin olla se, että kil­pail­i­jat joutu­vat laske­maan hin­to­jaan, mut­ta hait­ta on tietenkin se, ettei sen kaupun­gin fir­man toimin­nan tehos­tu­miseen tule mitään painei­ta, jos tap­pi­o­lil­la ei ole väliä.

    Ja aika idioot­ti­maiselta pelleilyltä se muutenkin kuu­lostaa. Jos ker­ran ei usko­ta kil­pail­tu­i­hin markki­noi­hin, niin mik­si niihin sit­ten on alun­perinkään lähdetty?

    “Ymmärtääk­seni kiel­let­tyä on sekin,että iso kan­sain­vä­li­nen yri­tys yrit­tää val­la­ta markki­noi­ta polkumyyn­nil­lä, jot­ka se rahoit­taa muual­ta saamil­laan kat­teil­la, mut­ta tämä on “vähem­män kiel­let­tyä”. Tätä lain­säädän­töä en kuitenkaan tunne kunnolla.”

    Kil­pailu­lain­säädän­nössä tästäkin lie­nee säädet­ty. Mut­ta tätä ei kai tulki­ta kovin tiukasti, kos­ka jos­sain määrin se on myös asi­akkaan etu (niin kauan kuin kil­pail­i­joi­ta ei tosi­asi­as­sa saa­da savustet­tua ulos markkinoilta).

    Minä pidän tuo­ta ulko­mais­ten yhtiöi­den polkumyyn­nin uhkaa jos­sain määrin liioitel­tuna. Alueel­la kun kuitenkin on sen ver­ran rajal­lis­es­ti ylimääräistä kap­a­siteet­tia (busse­ja, kuske­ja), ettei yksi toim­i­ja ainakaan kovin nopeal­la aikataul­ul­la pysty val­taa­maan markki­noi­ta, pait­si tietenkin osta­mal­la kil­pail­i­jat pois (mut­ta tähänkin puut­tuisi kil­pailu­lain­säädän­tö). Tilanne taitaa nykyisel­läänkin jo olla se, että jois­sain tapauk­sis­sa tar­jouk­sen voit­tanut yhtiö han­kkii osan kul­je­tuk­sista tar­jouk­sen hävin­neeltä kilpailijalta.

    Kul­je­tuska­p­a­siteetin rajal­lisu­ud­es­ta on myös se seu­raus, että VR:lle joudu­taan mak­samaan yli­hin­taa, kun junay­hteyk­siä ei ole mah­dol­lista siirtää edullisem­mak­si bus­sili­iken­teek­si, kos­ka tarvit­tavia busse­ja (ja kul­jet­ta­jia) ei ole.

    Kari

  30. Osmo: Joo siis voi kyl­lä olla, että jos ajatel­laan keino­ja, joi­ta Helsin­gin kaupungilla on käytet­tävis­sään, niin ehdo­tuk­sesi on ihan ok. Toisaal­ta, jos halu­taan kestävä ratkaisu raken­nusalan kil­pailu­on­gelmi­in, niin vaikut­taisi, että lain­säädän­nössä olisi rukkaamista, jos se estää tont­tien kaavoit­tamista niin, että kil­pailu toteutuu.
    Kuitenkin kun raken­nus­li­ik­keel­lään on hal­lus­sa tont­ti se ei tuo­ta mitään ennen kuin sen rak­en­taa. On vaikea uskoa, että näi­den tont­tien pant­taami­nen olisi niin hyvää bisnestä niiden rak­en­tamiseen ver­rat­tuna, että tätä har­rastet­taisi­in laa­jamit­tais­es­ti. En pidä sitä pois­sul­jet­tuna, mut­ta pidän toden­näköisem­pänä, että raken­nus­li­ikkei­den kat­teet eivät ole niin iso­ja kuin luul­laan ja että asun­torak­en­tamisen vähyys johtuu ihan nor­maaleista taloudel­li­sista syistä.

  31. “No, ihan vaan Odel­la takaisin heit­tona, että mitä mak­saa mis­säkin paikas­sa ja maas­sa taval­liselle pul­li­aiselle asua vaikka­pa New Yorkissa, Berli­inis­sä … taik­ka Suomen pääkaupungis­sa Helsingis­sä kul­loisellekkin tulon­saa­ja per­heelle maassaan.”

    Vähän aikaa sit­ten oli Hesaris­sa jut­tu sak­salais­per­heestä, joka asui Berli­inin keskus­tas­sa 90 neliön asun­nos­sa. Vuokra oli jotain reilut 600 euroa. Helsin­gin keskus­tas­sa saa yksiöstä saa mak­saa saman verran.

  32. mikä estää kil­paile­via raken­nusy­htiöitä rak­en­ta­mas­ta. Jos kat­teet on noin hyvät kuin kir­joit­ta­ja antaa ymmärtää, niin minä ainakin olisin valmis sijoit­ta­maan siihen kap­inal­liseen raken­nusy­htiöön joka tar­joaa niitä hie­man halvem­pia omis­tusasun­to­ja joi­ta helsingis­sä halutaan. 

    itse kyl­lä uskoisin, että kaavoit­ta­jat estävät kap­inaraken­nut­ta­jien men­estymisen, mut­ta jos näin on niin toivoisin, että syy osat­taisi­in pan­na oikeaan osoit­teeseen, eikä esitet­täisi kartel­lisyytök­siä ja vaa­dit­taisi julkisen val­lan väliintuloa.

  33. Nau­reske­lin jo pari­in ker­taan tuo­ta “asun­top­u­laa”, sehän on vähän saman­lainen kuin “työvoima­pu­la”, jota vihreät EK:ta peesat­en ovat huutamassa.

    Tässä ovatkin nämä molem­mat Uhkaa­vat Pulat näppärästi
    yhdis­tet­ty. Luet­te­lo on nyysit­ty Arvopa­peri-lehden kiinteistökeskustelusta.

    ================ 22.6.2008 =================
    Työvoima­toimis­ton avoimet työ­paikat (palkkatyö ja kesto yli
    12kk). Etuoven asun­not samas­ta kaupungista ja
    asunnot/työpaikka. Muu­tos edel­l­lis­es­tä sulkeissa.

    Helsin­ki:
    Työ­paikat 1383 (-252)
    Asun­not 4758 (-71)
    3.44 asuntoa/työpaikka (+0.49)

    Espoo:
    Työ­paikat 507 (-38)
    Asun­not 2651 (-76)
    5.2 asuntoa/työpaikka (+0.2)

    Van­taa:
    Työ­paikat 443 (-57)
    Asun­not 1373 (-123)
    3.1 asuntoa/työpaikka (+0.1)

    Turku:
    Työ­paikat 244 (-41)
    Asun­not 1650 (-17)
    6.76 asuntoa/työpaikka (+1.1)

    Tam­pere:
    Työ­paikat 469 (-26)
    Asun­not 1960 (-23)
    4.18 asuntoa/työpaikka (+0.18)

    Oulu:
    Työ­paikat 121 (-4)
    Asun­not 3250 (-7)
    26.9 asuntoa/työpaikka (+0.8)

  34. Asun­top­u­la tarkoit­taa tietysti sitä, että asun­to­jen hin­nat nou­se­vat. Sik­si myytävien asunto0jen määrät eivät ker­ro muu­ta kuin kiertonopeud­es­ta. Työvoima­toimis­ton osu­us uusien työ­suhtei­den syn­tymisessä taas on jok­seenkin mar­gin­aa­li­nen, joten sekään tilas­to ei ker­ro mitään.

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.