Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja

18.6.2008 · Aihe: Uncategorized 

Lehtitietojen mukaan rakennusliikkeet hidastavat uusien asuntojen rakentamista kuin yhteisestä sopimuksesta. Tällä halutaan tukea asuntojen hintatasoa. Tämä tuntuu vähän kohtuuttomalta, koska uusien asuntojen myyntihinta ylittää rakentamiskustannukset roimasti. Täydellisesti toimivassa kilpailussa näin ei voisi käydä.

Jos kilpailu ei toimi, Helsingin kaupungin on puututtava markkinoihin samalla tavalla kuin se puuttuu bussiliikenteen kilpaluun omalla yhtiöllä. Kaupungin tulee siis ryhtyä rakennuttamaan – tai rakennututtamaan – myös omistusasuntoja silloin, kun rakentaminen ei yksityissektoria huvita.  

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Kaupunki rakennuttamaan omistusasuntoja”

  1. Kari kirjoitti 18.6.2008 kello 20:32

    “Jos kilpailu ei toimi, Helsingin kaupungin on puututtava markkinoihin samalla tavalla kuin se puuttuu bussiliikenteen kilpaluun omalla yhtiöllä.”

    Tämä nyt ei oikein auennut. Eihän Helsingillä ole omaa bussiyhtiötä sen vuoksi, että se haluaisi puuttua bussiliikenteen kilpailuun (kun sitä muka ei sitten muuten tarpeeksi olisi?), vaan sen vuoksi, että se on kaupungille jäänyt, kun kaupunki hoisi aikanaan itse myös bussien liikennöinnin. Käsittääkseni YTV-alueen kilpailutus toimii muutenkin jopa liian hyvin, kun bussiyhtiöt tekevät tappiota. Vai viittaatko kenties johonkin muuhun?

    Eikö parempi tapa puuttua rakentamattomuuteen olisi kiinteistöveron käyttö? Kaavoitetusta tontista joutuu käsittääkseni maksamaan kiinteistöveron. Jos vero on riittävän korkea, ei rakennusliikkeen tai maanomistajan kannata pitää tonttia rakentamattoana, koska rakentamaton tontti ei tuota mitään, mutta verot juoksevat koko ajan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.6.2008 kello 20:43

    Olisihan kaupunki voinut myydä bussiyhtiönsä ulkomaisille kilpailijoille Espoon ja Vantaan tapaan. Näin ei haluta tehdä, koska se johtaisi heti tarjoushintojen nousuun.

    Korotettu kiinteiustövero on hyvä keino. Jostain syystä se ei eräitä helsinkiläisiä puolueita innosta. Sitä jouduttiin nostamaan, kun eduskunta sääti siitä lain, mutta tuon lain asettaman vähimmäistason yläpuolelle ei haluta mennä.

    Kun kaupunki omistaa suuren osan maasta, se voi panna tontinluovutuksen ehdoksi nopean rakentamisen.

    Muuten olen sitä mieltä, että Helsinkiin pitäisi houkutella rakennusyhtiöitä muualta maasta ja vaikka ulkomailtakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppa Oksanen kirjoitti 18.6.2008 kello 20:46

    Ei kiitos. Tosiasia on se, että kaupungissa on runsaasti suhteellisen edullista asumista tarjolla, siis esimerkiksi 2000 euroo neliö, joka
    on historiallisessa katsannossa ihan kohtuukamaa. Pula on jostain muusta. Ihmiset ostavat itselleen naapureita. Ja naapureita ei saa halavalla. Kunnon naapuruston hinta on tosiaan 5000 erkkiä neliö. Kunnon naapureissa on voimaa. Töölöössä naapurusto pystyy aiheuttamaan sellasen mölinän Hesarissa, ettei Töölööseen tule ensimmäistäkään tukiasuntoa tai vammaisparantolaa. Siinä mielessä 5000 euroo töölöössä on turvallisempi sijoitus kuin 2000 euroo vuosaaressa.

    Muistan hyvin tapauksen Alppilassa, että kaupunki perusti päiväkodin toiseen kerrokseen ja alapuolisen asunnon arvo välittömästi puolittui. Sellaista ei voisi tapahtua Eirassa. Tästä on kysymys.

    Katselin tuossa Herttoniemen rannan asumisaluetta. Se olisi luksusalue missä tahansa maassa. Paitsi leikkipaikan osalta. Pikkutytöt joutuvat helteessä kasaamaan hiekkakakkuja kaiken peittävä kaapu päällä. Se on tajuttoman masentava näky jostain keskiajan yhteiskunnasta. En tosiaan haluaisi asua tommosten ihmisten parissa, joiden mielestä tämmöstä pitäisi suvaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kari kirjoitti 18.6.2008 kello 21:03

    “Olisihan kaupunki voinut myydä bussiyhtiönsä ulkomaisille kilpailijoille Espoon ja Vantaan tapaan. Näin ei haluta tehdä, koska se johtaisi heti tarjoushintojen nousuun.”

    En minä tähän oikein usko. YTV-alueella hinnat putosivat aluksi noin 20 % (joka oli bussiyhtiöiden talouden kannalta jopa liikaa), eivätkä ne kai ole kiivenneet entiselle tasolleen (siis suhteessa, toki hinnat ovat nousseet kun kulutkin ovat nousseet). Periaatteessa homma toimii niin kauan kuin kilpailua on riittävästi, bussiliikenne kun kuitenkaan ei ole luontainen monopoli.

    Mutta en minä välttämättä bussiliikennettä olisi heti myymässä (ainakaan kokonaan), koska siitä on myös se etu, että kaupunki saa sillä tavoin myös “sisäpiiritietoa” toimintaympäristöstä ja asiantuntemus pysyy paremmalla tasolla, kun omistetaan oma firma. Asiantuntemusta kuitenkin tarvitaan, jos kilpailutus halutaan hoitaa hyvin. Haittapuolena on tietenkin sitten mahdollinen puolueellisuus tai sen epäily, mutta riittävän avoimesti toimimalla tämäkin pystytään välttämään.

    “Korotettu kiinteiustövero on hyvä keino. Jostain syystä se ei eräitä helsinkiläisiä puolueita innosta. Sitä jouduttiin nostamaan, kun eduskunta sääti siitä lain, mutta tuon lain asettaman vähimmäistason yläpuolelle ei haluta mennä.”

    Tämä on vähän sääli, koska se olisi varsin oikeudenmukainen ja tehokas tapa. Käsittääkseni Oulussa kiinteistöveroa on enemmän käytetty?

    “Kun kaupunki omistaa suuren osan maasta, se voi panna tontinluovutuksen ehdoksi nopean rakentamisen.”

    Näinkin toki voidaan tehdä, mutta itse pitäisin veroa “neutraalimpana” keinona.

    “Muuten olen sitä mieltä, että Helsinkiin pitäisi houkutella rakennusyhtiöitä muualta maasta ja vaikka ulkomailtakin.”

    Saattaa olla, että olen hieman pessimisti, mutta minusta näyttää siltä, että kunnallispoliitikkojen, rakentajien ja maanomistajien “yhteistyö” on vähän liiankin tiivistä. Muualla tätä kutsuttaisiin korruptioksi, mutta Suomessahan ei määritelmällisesti korruptiota ole, joten kyseessä on jokin muu ilmiö.

    Mutta joka tapauksessa se vähentänee ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaisten kilpailijoiden kiinnostusta (saanevat paremmat tuotot omilta kotikonnuiltaan, joissa on “tutut” poliitikot).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.6.2008 kello 21:14

    En ymmärtänyt tuota Karin bussilogiikkaa. Hinnat eivät ole palanneet entiselle tasolleen juuri siksi, että HKL bussiliikenne häiriköi markkinoilla. Se osallistuu myös YTV-alueen liikenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kari kirjoitti 18.6.2008 kello 21:45

    “En ymmärtänyt tuota Karin bussilogiikkaa. Hinnat eivät ole palanneet entiselle tasolleen juuri siksi, että HKL bussiliikenne häiriköi markkinoilla. Se osallistuu myös YTV-alueen liikenteeseen.”

    Voi nyt olla, että hatarat muistikuvani ovat vääriä, mutta käsittääkseni YTV-alueen liikenne kilpailutettiin useita vuosia aiemmin. Tällöin Helbiä ei oltu vielä perustettu ja HKL operoi Helsingin liikennettä ilman kilpailua. Eikä tällöin käsittääkseni esiintynyt viitteitä siitä, että hinnat olisivat nousemassa “kohtuuttomiksi”. Pikemminkin kannettiin huolta siitä, että hinnat ovat liian halvat. Markkinat eivät toimi terveesti, jos kilpailutetut firmat tekevät jatkuvasti tappiota.

    En osaa arvioida paljonko Helb:n olo makkinoilla lopulta vaikuttaa (eihän se kuitenkaan kaikkea liikennettä pysty hoitamaan), mutta YTV:n kokemukset tai kansainväliset vertailukohdat eivät anna viitteitä siitä, että hinnat karkaisivat ilman kilpailuttajan omistamaa operaattoria.

    Ainakin Tukholmassa hinnat ovat pysyneet hyvin kurissa. Tosin sielläkin taitaa SL:llä olla omistusta (muistaakseni kolmasosan vähemmistöosuus) Buslink-yhtiössä, mutta sekin toimii normaalina liikeyrityksenä. Ja siellä bussiliikennettä on kilpailutettu jo kohta 20 vuotta, joten transienttivaihe lienee ohi (en tosin tiedä, missä vaiheessa SL luopui Buslinkin enemmistöstä).

    Eli lyhyesti. En pidä Helb:n omistajuuskuvioita merkittävänä tekijänä YTV-alueen bussiliikenteen hinnanmuodostuksessa.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.6.2008 kello 22:44

    Muistikuvasi on väärä. Liikennettä ei kilpailuteta kerralla vaan vaiheittain. Helsingin erinimiset bussiyhtiöt ovat osallistuneet siihen pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Artturi Björk kirjoitti 18.6.2008 kello 23:43

    Minä kaipaisin nyt aika rutkasti lisätodisteita ennen kun menisin julistamaan, että markkinat eivät toimi. Tuntuisi todennäköisemmältä, että Osmo et ole onnistunut arvioimaan rakennusalan tilannetta oikein, kuin että rakennusliikkeillä on joku kartelli.

    Muutenkin jos nykyiset rakennusliikkeet eivät rakenna, niin miksi yksityinen sektori ei perustaisi uusia rakennusliikkeitä? Miksi ne mainitsemasi ulkomaiset rakennusliikkeet eivät tulisi Helsinkiin rakentamaan? Tietysti syy voi olla jossakin säädöksessä tai verossa, joka tekee asuntojen rakentamisesta kannattamatonta, mutta ratkaisu ei ole vero varoilla asuntojen rakentaminen, vaan tämän säädöksen tai veron poistaminen.

    Suunnitelmasi haiskahtaa samalta, kuin kaikki julkisen vallan bisnesseikkailut, joissa luvataan, että markka tulee eurona takaisin ja jälkeen päin huomataan, että taskussa on vain 50 penniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.6.2008 kello 23:48

    “Saako toisen tontille rakentaa?” Nim. “Paalutinko turhaan?”

    Noilla rakentamista hidastelevilla rakennusliikkeillä on tontit hallussaan.

    En esittänyt, että Helsinki rakentaisi vaan että Helsinki rakennuttaisi – ja käyttäisi niitä muita rakennusliikkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kari kirjoitti 18.6.2008 kello 23:59

    Oikeassa olet, kyllä Helb:n edeltäjät ovat ilmeisesti osallistuneet YTV-alueen kilpaulutukseen jo alusta alkaen, vaikka Helsingissä kilpailutus toteutettiinkin vuosia myöhemmin kuin muulla YTV-alueella.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi Björk kirjoitti 19.6.2008 kello 1:38

    En ymmärrä. Käsitin, että alkuperäisessä kirjoituksessa olit sitä mieltä, että koska rakennusliikkeet (yksityinen sektori) ei rakenna, julkisen sektorin pitäisi. Miksi oletat, että yksityissektorin rakentamattomuus johtuu jostakin muusta kuin siitä, että rakentaminen ei kannata riittävästi? Miksi tämä rakentaminen kannattaisi julkiselle sektorille jotenkin enemmän? Vai perustuuko oletuksesi siihen, että yksityisellä sektorilla on väärää tietoa markkinoista ja oikea tieto on julkisella sektorilla? (rakennuskustannukset, asuntojen hinnat etc.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tiedemies kirjoitti 19.6.2008 kello 6:26

    Ilmeisesti islamofobia nyt vähän taas puhuu siinä Herttoniemenrannan tapauksessa. Kaapuja en minäkään ihastele, mutta ei siellä HR:ssa niitä nyt niin kauhean paljon ollut. Kyllä se aika lailla vehnäjauhon väristä ja suomalaista se populaatio on siellä leikkipaikoilla. Ainakaan Tuorinniemen leikkipuistossa en nähnyt ketään missään kaavuissa sen puolen vuoden aikana mitä siellä asuin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tonni käteen kirjoitti 19.6.2008 kello 8:15

    Nyt asuntojen hinnannousu on pysähtynyt. Jos kaupunki tulee markkinoille rakennuttajana, se ei toimi vastuullisesti jos painaa yleiset markkinahinnat väkisin laskuun. Asunto-osakkeet ovat varmaan yleisin lainan vakuus Suomessa. Ei ole järkevää masinoida tänne väkisin luottokriisiä siksi että muillakin on sellainen.

    Toisaalta asuminen on perustarve. Kaupungin vuokra-asuntoihin on järkyttävän pitkät jonot. Pääkaupunkiseudun asuntopula on Suomen talouskasvun suurin pullonkaula. Kaupungin on perusteltua toimia rakennuttajana jollakin volyymilla joillekin kohderyhmille, muttei mahdollisimman suurella volyymilla kaikille kohderyhmille.

    Jos rakentamattoman maan kiinteistöveron korottaminen lisäisi asuntorakentamisen yleistä aktiviteettia, kaupunki voisi pitää fokuksensa rakennuttajana kapeampana ja aiheuttaa pienemmän häiriön markkinoilla.

    Bussiliikenteen kilpailutilanne ei ole terve, koska kaupungin bussifirma on markkinajohtajan asemassa ja painaa yleistä hintatasoa alas ilman perusteltua sosiaalista kohdennusta. Ts. Helsingin kaupunki on päävastuussa siitä, että bussikuskien työolot kokoajan tiukkenevat ja kaluston kunto heikkenee.

    Kilpailuviraston pitäisikin kehottaa kaupungin bussifirma myymään osa toiminnoistaan, koska kilpailutilanne bussiliikenteessä ei ole reilu. Kilpailuviraston pitäisi huolehtia siitä, että kilpailu on mahdollisimman reilua eikä siitä, että se on mahdollisimman kireää. Mahdollisimman kireä kilpailu tuottaa pienemmän hyvinvoinnin kuin mahdollisimman reilu kilpailu. Mahdollisimman kireä kilpailu on jossain määrin orjuuteen verrattavissa oleva ilmiö. Alistaja ja sen etupiiri hyötyy, mutta alistettava kärsii. Kokonaishyvinvointi on kuitenkin pienempi kuin mahdollisimman reilun kilpailun oloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.6.2008 kello 8:35

    En ymmärrä. Käsitin, että alkuperäisessä kirjoituksessa olit sitä mieltä, että koska rakennusliikkeet (yksityinen sektori) ei rakenna, julkisen sektorin pitäisi. Miksi oletat, että yksityissektorin rakentamattomuus johtuu jostakin muusta kuin siitä, että rakentaminen ei kannata riittävästi?

    Pitää erottaa monopolistisen yrityksen voitonmaksimointi kannattavuudesta.

    Jos mahdollisuutesi on rakentaa 10000 neliötä tuhannen euron voitolla/neliö (= 10 miljoonaa) tai 15000 euroa 500 euron voitolla /neliö (7,5 miljoonaa) kannattaa rakentaa 10 000 neliötä, vaikka se viimeiset 5000 neliötäkin tuottavat voittoa. Täydellisessä kilpailussa et voi valita näin, koska tulee uusi yrittäjä, joka rakentaa sen 5000 neliötä ja käärii 2,5 miljoonan voiton ja sinä saat siitä 10 000 neliöstäsi “vain” viisi miljoonaa.

    Jos hinnoittelu näyttää monopolistiselta, siihen julkisella vallalla on oikeastaan velvollisuuskin puuttua. Helsingille puuttuminen on järkevää myös siksi, että kaupungille ja kaupunkilaisille koituu erilaista harmia ja haittaa asumisen ylimääräisestä kalleudesta.

    Ei voida ajatella,että luottokriisin torjumiseksi asuntojen hintojen pitäisi jatkuvasti vain nousta. Luottokriisiä torjuu parhaiten siten, ettei asuntoja lainoiteta sataprosenttisesti. Helsingissä asuntojen hinta on joka tapauksessa reilusti yli rakentamiskustannusten joitakin harvoja kaupunginosia lukuun ottamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.6.2008 kello 8:49

    Helsingin bussiliikenteellä ei ole määräävää markkina-asemaa, jolla se voisi hankkia monopolistisia voittoja – pikemminkin se harrastaa polkumyyntiä kaupungin rahoilla. Voittoa maksimoivat bussiyhtiöt myös ajavat juuri niin huonolla kalustolla, jonka YTV suo. kaluston laatu on mukana tarjouskilpailun ehdoissa.

    Helsingissä hieman epäiltiin, että ulkomaiset yritykset tulivat tänne alunperin kovin matalilla tarjouksilla kaataakseen kotimaiset yhtiöt alalta ja päästäkseen myöhemmin nostamaan hintojaan. Siksi omaa toimintaa pidetään yllä tappioista huolimatta. Nyt ne tappiot ovat kuitenkin menneet liian suuriksi ja lähentelevät laittomuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi Björk kirjoitti 19.6.2008 kello 10:06

    ! Miten suuret tappiot lähentelevät laittomuutta? Onko Suomessa oikeasti joku laki, joka estää liiketoiminnan, mistä on suhteettomasti hyötyä asiakkaalle?

    Eli siis tarkoititko Osmo, että Helsingissä maanomistus on keskittynyttä rakennusliikkeille, joilla on kartelli, vai miksi ei tule sitä yrittäjää, joka rakentaisi ne viimeisetkin neliöt? Jos näin on, olisiko parempaa lääkettä myydä kaupungin maita eniten tarjoavalle ja antaa heidän kaavoittaa mailleen mitä lystää, kuin että julkinen sektori alkaa rakennuttaa omille mailleen.

    Minusta muuten esittämäsi malli siitä miten voi olla kannattavaa rakentaa vähemmän vaikuttaa aika epärealistiselta, koska asuntoja ei todellakaan tarvitse myydä samalla hinnalla kaikkia. Edelleenkin kaipaisin huomattavasti enemmän todisteita kartellista salaliittoteorioiden sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Seppa Oksanen kirjoitti 19.6.2008 kello 10:26

    Mulle jäi edelleen hämäräksi missä se “asuntopula” ilmenee. Töölön asunnoista on ylikysyntää sen myönnän, tosin alueen vuokra-asunnot ovat ihmeen halpoja, jos asuntosijoitukselle olisi tarkoitus saada reaalituottoa. Mutta kaikki eivät voi asua keskustassa. Alle sadalla donalla saa ihan kivoja perheasuntoja 15 minsan bussimatkan päästä.

    Pulaa on tosiaan laadusta, siis naapureiden laadusta, ei rakentamisen, sillä suuri osa Töölönkin taloista on 30-luvun pulunpaskaa, joka murenee käsiin ja johtaa melua kolmen seinän takaa.

    Hauskinta tässä laaduntavoittelussa on että kaupunginvaltuutettu Zahra Astrabulla, joka asuu siis Herttoniemenrannassa, on sitä mieltä, että kotouttaminen edellyttäisi sitä, että uussuomalaisia asutettaisiin tasasesti jokaiseen kaupunginosaan. Tämä ei innostanut päättäjiä pätkääkään, sillä he osallistuvat jo monikulttuuristamistyöhön kantamalla Raskaan Vastuun ja niinpä
    heitillä onkin mielestään oikeus asua rauhassa Töölössä, Eirassa ja Katajanokalla kaltaistensa parissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Janne kirjoitti 19.6.2008 kello 11:05

    Tervetuloa, ulkomaiset yritykset kokeilemaan yrittämistä suomeen!

    Muistattehan, että yrittäjätoiminta edellyttää muutakin, kuin kaluston hankintaa ja kuskin palkkaamista. Useilla “ulkomaisilla” pienyrittäjillä ajatus on se, että hankitaan tilat ja täytetään ne tavaroilla tai palveluilla ja kas; yritys on perustettu ja pyörii.

    Myös ulkomaisen yrittäjän pitää huolehtia arvonlisäveroista, pääomatulojen verotuksesta, palkan verotuksesta, yrittäjän eläkevakuutuksista, henkilöstön palkoista ja veroista, vakuutusmaksuista, kaluston hankinnasta ja ylläpidosta, muista juoksevista kuluista, mahdollisten lainojen kuolletuksista jne jne.
    Rakennusalalla on jo paljon esimerkkejä siitä kuinka ulkomaiset “yritykset” toimivat markkinoillamme.
    Myös Pizza- ja Kebab-ala olisi syytä tarkistaa kokonaisuudessaan huolellisesti verottajan toimesta.

    Mikäli bussifirman pyörittäminen oli suomessa kannattavaa ja mahdollistaisi yrittäjälle hyvän tai kohtuullisen toimeentulon, meillä olisi jo riittävästi kilpailua alalla.

    Yleisesti ottaen minua vituttaa keskustelu ulkomaisten “yritysten” pelastavasta vaikutuksesta. Keskustelua sävyttää aina jokin ennakkoluulo siitä, että ulkomaiset yritykset olisivat automaattisesti reilumpia, pienemmällä budjetilla pärjääviä, vähemmän voittoja tavoittelevia, palvelualttiimpia ja päläpälä.
    Mikäli suomeen halutaan oikesti terveitä, pitkälle tulevaisuuteen katsovia yrityksiä jotka rakentavat hyvinvointisuomea, tulisi ensin tarkastella verotusta yrittäjän näkökulmasta. Tämä on yrittämisestä ja oikeasta työntekemisestä kokemusta vaille jääneille päättäjille helvetin vaikeaa. Erityisen vaikeaa tämä on juuri Vihreiden ja Vasureiden riveissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ano Nyymi kirjoitti 19.6.2008 kello 12:52

    “Muuten olen sitä mieltä, että Helsinkiin pitäisi houkutella rakennusyhtiöitä muualta maasta ja vaikka ulkomailtakin.”

    Vaikeutena se, että maakunnan firmat ovat useasti isojen omistuksessa. Jos katsoo esimerkiksi Lemminkäisen vuosikertomusta (s. 76 alkaen vaikkapa), saa alkukäsityksen siitä, kuinka keskittynyt rakennusala on. Listassa ei edes näy kaikkia niitä firmoja (Lipsanen, Byggnads Ab Forsström Rakennus Oy, Kronqvist Oy, Zacus Oy jne. jne.) jotka tytäryhtiöt ovat ostaneet tai jotka on jo ehditty sulauttaa emoon tai tyttäreen.

    Rakentaminen on valtava*) bisness ja silloin siellä on valtavasti etuja valvottavana – eräillä. En usko, että ainakaan maakunnan firmat pääsevät etelään muita kuin muruja keräämään. Siis voittamaan pistokeikkoja julkisen puolen tarjouskilpailuissa tai rakentamaan rivareita jostakin Nurmijärveltä hankkimilleen tonteille. Jo yksin takuisiin sitoutuu sellaisia summia, etteivät pienet kestä niitä.

    Sillä välin isot keskustelevat virkamiesten ja päättäjien kanssa maakuntakaava-tason kysymyksistä. Tai vastustavat ministerien kera käännetyn ALV:n ottamista käyttöön.

    (* Luin alaa koskevan selvityksen, jonka mukaan puolet BKT:stamme menee rakennetun ympäristön tuottamiseen ja hoitoon.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tonni käteen kirjoitti 19.6.2008 kello 14:10

    “Täydellisessä kilpailussa et voi valita näin, koska tulee uusi yrittäjä, joka rakentaa sen 5000 neliötä ja käärii 2,5 miljoonan voiton ja sinä saat siitä 10 000 neliöstäsi “vain” viisi miljoonaa.”

    Täydellisen kilpailun teoreettisen mallin mukaisissa olosuhteissa kukaan ei saa voittoa senttiäkään. Se on monopolistiseen tilanteeseen verrattuna tietynlainen toinen ääripää eikä kumpikaan tilanne ole yleensä tavoittelemisen arvoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. spottu kirjoitti 19.6.2008 kello 16:48

    “Onko Suomessa oikeasti joku laki, joka estää liiketoiminnan, mistä on suhteettomasti hyötyä asiakkaalle?”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040318

    “Edelleenkin kaipaisin huomattavasti enemmän todisteita kartellista salaliittoteorioiden sijaan.”

    Kukaan tervejärkinen ei mene todisteitta syyttämään ketään kartelleista ellei ole kilpailuvirasto jolla on varaa hävitä kunhan silloin tällöin myös voittaa joka ei Suomessa näytä olevan ongelma. Sanotaan vaikka että rakennusalan kilpailutilanne on haasteellinen kuten täältä voi nähdä:

    http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/rakennusprojektin-loppuraportti.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kari kirjoitti 19.6.2008 kello 18:15

    “Helsingissä hieman epäiltiin, että ulkomaiset yritykset tulivat tänne alunperin kovin matalilla tarjouksilla kaataakseen kotimaiset yhtiöt alalta ja päästäkseen myöhemmin nostamaan hintojaan. Siksi omaa toimintaa pidetään yllä tappioista huolimatta. Nyt ne tappiot ovat kuitenkin menneet liian suuriksi ja lähentelevät laittomuutta.”

    Olisiko ihan mahdotonta ajatella, että ne tappiot johtuvat Helb:n tehottomasta toiminnasta ja huonosta organisoinnista? Vai onko kaupungin puolelta annettu Helb:lle määräys myydä liikennettä tappiolla?

    En osaa sanoa, onko tuollaisessa toiminnassa mitään laitonta, mutta typerää se joka tapauksessa on. Kilpailutuksen tavoite kun kai nimenomaan on tehostaa toimintaa markkinamekanismien avulla, jolloin päästäisiin eroon tehottomasta toiminnasta, josta joukkoliikennekäyttäjät ja veronmaksajat joutuvat maksamaan.

    Hyvin toteutetussa kilpailutuksessa toiminta tehostuu ja bussiyhtiöt pystyvät tekemään voittoa samalla kuin kustannukset pysyvät kohtuullisina. En oikein näe järkeä tilaajan harjottamassa hintahäiriköinnissä, koska suurempia viitteitä monopoliaseman tuomasta hintavääristymästä ei ole nähtävissä. YTV:n kilpailutuksen jälkeen kustannukset ovat laskeneet ja palvelutaso on pysynyt suunnilleen samana kuin aiemmin.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Mettään meni mutta... kirjoitti 19.6.2008 kello 22:02

    No, ihan vaan Odella takaisin heittona, että mitä maksaa missäkin paikassa ja maassa tavalliselle pulliaiselle asua vaikkapa New Yorkissa, Berliinissä … taikka Suomen pääkaupungissa Helsingissä kulloisellekkin tulonsaaja perheelle maassaan.

    Jos kalja on täällä kalllista, niin mikä sitten Suomessa on halpaa verrattuna muihin verrattavanina oleviin jäseniin.

    Minä ihan keskikoulupohjalta väitän, että jokaisessa maassa maan talous “ulosmittaa” keskivertopulliaiselsta ns. elämisen varat. Sitten on eri asia kuka ja mikä on elämänsä varrella saanut säätöön asunnon muodossa omaisuuttaan jota sitten jääkin perillisille sijoitettavaksi ja syötäväksi.

    Eikös ennen sanottu, että ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Mutta olisiko Odella heittää sivustolleen sellaisia taulukkoja joidenka perusteella voitaisiin lausua, että tässä maassa ja tässä iässä että tällä verotuksella kansalainen saa parasta hyötyä itselleen ja perillisilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Juha kirjoitti 19.6.2008 kello 22:16

    Aamen, Osmo ! Todella hyvä idea !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Artturi Björk kirjoitti 19.6.2008 kello 22:47

    Spottu: Eikös tuo sinun lakilinkkisi salli kilpailun, jossa katteet painuvat negatiiviseksi. Se estää kyllä yrittäjiä hyötymästä tämän kilpailun seurauksena saamastaan markkina-asemasta.

    Tuosta toisesta linkistä sen verran, että luin johdannon ja raportti vaikuttaa oikein pätevältä. Voi olla toki mahdollista, että alan toimijat rajoittavat kilpailua. Olennainen kysymys on se, että jos katteet kerta ovat niin korkeat, miksi markkinoille ei tule uusia kilpailijoita? Olen taipuvainen ajattelemaan, että tähän vaikuttaa huomattavasti enemmän valtio lakeineen ja säädöksineen, kuin rakennusliikkeet. Siksi vastaus ongelmaan ei mielestäni ole julkisen vallan toimiminen rakennuttajana, vaan näiden lakien ja säännösten purkaminen, joka estää kilpailijoiden tulemista markkinoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kuntsa kirjoitti 20.6.2008 kello 2:08

    ATT kyllä rakentaa ja rakennuttaa. Itsellä jäi kynnykseksi perinteinen rahoitusmalli. Isoilla rakentajilla on varaa neuvotella kunnon yhtiölainat Entre-tyyliin, ATT:n kämppä pitää ostaa kokonaan pankkilainalla. Ehkä se ei nykyään ole ongelma.

    Herttoniemenrannassa ainoat kaaputyypit ovat muuten olleet pesunkestäviä hinduja. Muslimitytöt alkavat pitää niitä kaapuja aika paljon hiekkakakkuiän jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.6.2008 kello 9:37

    Helsingin bussiliikenteen tappioiden laittomuudesta. Tuo linkitetty kilpailunrajoituslaki ei tässä ole olennainen vaan se, että Helsinki ei saisi tukea yhtiötään verovaroin. Helsingillehän se sinänsä kannattaa, koska kaupunki on myös liikenteen ostaja. (Siis kaupunki ostaa liikenteen. Lipun hintoihin tällä ei ole suoraa vaikutusta vaan kaupungin tariffituen määrään)

    Ymmärtääkseni kiellettyä on sekin,että iso kansainvälinen yritys yrittää vallata markkinoita polkumyynnillä, jotka se rahoittaa muualta saamillaan katteilla, mutta tämä on “vähemmän kiellettyä”. Tätä lainsäädäntöä en kuitenkaan tunne kunnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.6.2008 kello 9:40

    Rakennusliikkeet saavat monopolin siten, että kaupunki kaavoittaa tontteja, yleensä omistaa ne itse ja myy tai vuokraa rakennuttajille tai suoraan rakennusliikkeille. Jos rakennusliike ei tonttia rakennakaan, toinen rakennusliike ei sitä voi myöskään rakentaa. Siksi kaupungin pitäisi asettaa tontinluovutuksen ehdoksi kaavan pikaisen toteuttamisen. Jos yksikään rakennusliike ei tähän järkevällä tontinhinnalla suostu, annettakoon tontti ATT:lle, joka kyllä toteuttaa kaavan.

    Voitaisiin tietysti kaavoittaa paljon tontteja varastoon ja lisätä näin kilpailua, mutta tämä olisi yhdyskuntarakenteen kannalta kallista. Pitäisi rakentaa kadut ja viemärit alueille, joista rakentuu heti vain pieni osa ja loput joskus tulevaisuudessa. Tätä ymmärtääkseni Kilpailuvirasto esitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Sylvesteri kirjoitti 20.6.2008 kello 9:41

    Minua ihmetyttää kaupunkien itku kohtuuhintaisista asunnoista ja sitten ne toimivat äärimmäisen typerästi, kuten tämä Avaran tapaus osoittaa. Jos johto ryssii, niin suuomistajana aintaisin kyllä sille potkut, en laittaisi koko pottia myyntiin.

    Ja muutenkin kaupunkien näkemys siitä että Avaran pitäisi vain rakentaa sosiaalista asuntotuotantoa on kuin suoraan 70-luvun sosialistisesta onnelasta. Kuten Osmokin on todennut, on yksi lysti kenelle ne asunnot tarkalleenottaen rakennetaan, kunhan niitä vain rakennetaan tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Kari kirjoitti 20.6.2008 kello 11:36

    “Helsingin bussiliikenteen tappioiden laittomuudesta. Tuo linkitetty kilpailunrajoituslaki ei tässä ole olennainen vaan se, että Helsinki ei saisi tukea yhtiötään verovaroin.”

    Tämä kuullostaa ihan järkevältä, muutoinhan syntyisi melkoiset mahdollisuudet näppärästi siirtää verorahoja erillisten firmojen kautta parempiin taskuihin.

    “Helsingillehän se sinänsä kannattaa, koska kaupunki on myös liikenteen ostaja. (Siis kaupunki ostaa liikenteen. Lipun hintoihin tällä ei ole suoraa vaikutusta vaan kaupungin tariffituen määrään)”

    No enpä tiedä, kannattaako. Periaatteessahan tuossa vähän niinkuin siirrellään rahaa taskusta toiseen. Hyötynä voi tietenkin olla se, että kilpailijat joutuvat laskemaan hintojaan, mutta haitta on tietenkin se, ettei sen kaupungin firman toiminnan tehostumiseen tule mitään paineita, jos tappiolilla ei ole väliä.

    Ja aika idioottimaiselta pelleilyltä se muutenkin kuulostaa. Jos kerran ei uskota kilpailtuihin markkinoihin, niin miksi niihin sitten on alunperinkään lähdetty?

    “Ymmärtääkseni kiellettyä on sekin,että iso kansainvälinen yritys yrittää vallata markkinoita polkumyynnillä, jotka se rahoittaa muualta saamillaan katteilla, mutta tämä on “vähemmän kiellettyä”. Tätä lainsäädäntöä en kuitenkaan tunne kunnolla.”

    Kilpailulainsäädännössä tästäkin lienee säädetty. Mutta tätä ei kai tulkita kovin tiukasti, koska jossain määrin se on myös asiakkaan etu (niin kauan kuin kilpailijoita ei tosiasiassa saada savustettua ulos markkinoilta).

    Minä pidän tuota ulkomaisten yhtiöiden polkumyynnin uhkaa jossain määrin liioiteltuna. Alueella kun kuitenkin on sen verran rajallisesti ylimääräistä kapasiteettia (busseja, kuskeja), ettei yksi toimija ainakaan kovin nopealla aikataululla pysty valtaamaan markkinoita, paitsi tietenkin ostamalla kilpailijat pois (mutta tähänkin puuttuisi kilpailulainsäädäntö). Tilanne taitaa nykyiselläänkin jo olla se, että joissain tapauksissa tarjouksen voittanut yhtiö hankkii osan kuljetuksista tarjouksen hävinneeltä kilpailijalta.

    Kuljetuskapasiteetin rajallisuudesta on myös se seuraus, että VR:lle joudutaan maksamaan ylihintaa, kun junayhteyksiä ei ole mahdollista siirtää edullisemmaksi bussiliikenteeksi, koska tarvittavia busseja (ja kuljettajia) ei ole.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Artturi Björk kirjoitti 20.6.2008 kello 12:37

    Osmo: Joo siis voi kyllä olla, että jos ajatellaan keinoja, joita Helsingin kaupungilla on käytettävissään, niin ehdotuksesi on ihan ok. Toisaalta, jos halutaan kestävä ratkaisu rakennusalan kilpailuongelmiin, niin vaikuttaisi, että lainsäädännössä olisi rukkaamista, jos se estää tonttien kaavoittamista niin, että kilpailu toteutuu.
    Kuitenkin kun rakennusliikkeellään on hallussa tontti se ei tuota mitään ennen kuin sen rakentaa. On vaikea uskoa, että näiden tonttien panttaaminen olisi niin hyvää bisnestä niiden rakentamiseen verrattuna, että tätä harrastettaisiin laajamittaisesti. En pidä sitä poissuljettuna, mutta pidän todennäköisempänä, että rakennusliikkeiden katteet eivät ole niin isoja kuin luullaan ja että asuntorakentamisen vähyys johtuu ihan normaaleista taloudellisista syistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. JL kirjoitti 22.6.2008 kello 13:41

    “No, ihan vaan Odella takaisin heittona, että mitä maksaa missäkin paikassa ja maassa tavalliselle pulliaiselle asua vaikkapa New Yorkissa, Berliinissä … taikka Suomen pääkaupungissa Helsingissä kulloisellekkin tulonsaaja perheelle maassaan.”

    Vähän aikaa sitten oli Hesarissa juttu saksalaisperheestä, joka asui Berliinin keskustassa 90 neliön asunnossa. Vuokra oli jotain reilut 600 euroa. Helsingin keskustassa saa yksiöstä saa maksaa saman verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. paavo ojala kirjoitti 23.6.2008 kello 18:02

    mikä estää kilpailevia rakennusyhtiöitä rakentamasta. Jos katteet on noin hyvät kuin kirjoittaja antaa ymmärtää, niin minä ainakin olisin valmis sijoittamaan siihen kapinalliseen rakennusyhtiöön joka tarjoaa niitä hieman halvempia omistusasuntoja joita helsingissä halutaan.

    itse kyllä uskoisin, että kaavoittajat estävät kapinarakennuttajien menestymisen, mutta jos näin on niin toivoisin, että syy osattaisiin panna oikeaan osoitteeseen, eikä esitettäisi kartellisyytöksiä ja vaadittaisi julkisen vallan väliintuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Seppa Oksanen kirjoitti 27.6.2008 kello 10:23

    Naureskelin jo pariin kertaan tuota “asuntopulaa”, sehän on vähän samanlainen kuin “työvoimapula”, jota vihreät EK:ta peesaten ovat huutamassa.

    Tässä ovatkin nämä molemmat Uhkaavat Pulat näppärästi
    yhdistetty. Luettelo on nyysitty Arvopaperi-lehden kiinteistökeskustelusta.

    ================ 22.6.2008 =================
    Työvoimatoimiston avoimet työpaikat (palkkatyö ja kesto yli
    12kk). Etuoven asunnot samasta kaupungista ja
    asunnot/työpaikka. Muutos edelllisestä sulkeissa.

    Helsinki:
    Työpaikat 1383 (-252)
    Asunnot 4758 (-71)
    3.44 asuntoa/työpaikka (+0.49)

    Espoo:
    Työpaikat 507 (-38)
    Asunnot 2651 (-76)
    5.2 asuntoa/työpaikka (+0.2)

    Vantaa:
    Työpaikat 443 (-57)
    Asunnot 1373 (-123)
    3.1 asuntoa/työpaikka (+0.1)

    Turku:
    Työpaikat 244 (-41)
    Asunnot 1650 (-17)
    6.76 asuntoa/työpaikka (+1.1)

    Tampere:
    Työpaikat 469 (-26)
    Asunnot 1960 (-23)
    4.18 asuntoa/työpaikka (+0.18)

    Oulu:
    Työpaikat 121 (-4)
    Asunnot 3250 (-7)
    26.9 asuntoa/työpaikka (+0.8)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.6.2008 kello 10:28

    Asuntopula tarkoittaa tietysti sitä, että asuntojen hinnat nousevat. Siksi myytävien asunto0jen määrät eivät kerro muuta kuin kiertonopeudesta. Työvoimatoimiston osuus uusien työsuhteiden syntymisessä taas on jokseenkin marginaalinen, joten sekään tilasto ei kerro mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus