<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Pesukoneet ja kaukolämpö kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/</link>
	<description>Osmo Soininvaara kommentoi yhteiskunnallisia ilmiöitä ja politiikkaa.</description>
	<lastBuildDate>Fri, 10 Sep 2010 01:10:44 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.9.1</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Kirjoittaja: Janne</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-7275</link>
		<dc:creator>Janne</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 28 Jun 2008 12:07:18 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-7275</guid>
		<description>Olin Kreikassa (Kreetalla) kesäkuun alussa ja edellisestä reissusta samaan paikkaan oli kulunut puolitoista vuotta. Tuona aikana talojen katolle asennettujen aurikokennoilla varustettujen lämminvesivaraajien määrä oli kasvanut räjähdysmäisesti ilmeisen kalliin sähkönhinnan vuoksi. Varaajat olivat arviolta 200 litran luokkaa keskimäärin.

Mikäli tuollaista pönikkää paneeleinen joku tarjoaisi kohtuulliseen hintaan, asennuttaisin sellaisen välittömästi taloni katolle. Vielä kun sen sisältämän veden pystyisi ohjaamaan suoraan - vaikka termostaatin kanssa - pyykin- ja astianpesukoneeseen.

Kesäaikaan varmasti toimiva ratkaisu. Talveksi vaan koko härveli putkistoineen kuivaksi jäätymisestä aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Olin Kreikassa (Kreetalla) kesäkuun alussa ja edellisestä reissusta samaan paikkaan oli kulunut puolitoista vuotta. Tuona aikana talojen katolle asennettujen aurikokennoilla varustettujen lämminvesivaraajien määrä oli kasvanut räjähdysmäisesti ilmeisen kalliin sähkönhinnan vuoksi. Varaajat olivat arviolta 200 litran luokkaa keskimäärin.</p>
<p>Mikäli tuollaista pönikkää paneeleinen joku tarjoaisi kohtuulliseen hintaan, asennuttaisin sellaisen välittömästi taloni katolle. Vielä kun sen sisältämän veden pystyisi ohjaamaan suoraan &#8211; vaikka termostaatin kanssa &#8211; pyykin- ja astianpesukoneeseen.</p>
<p>Kesäaikaan varmasti toimiva ratkaisu. Talveksi vaan koko härveli putkistoineen kuivaksi jäätymisestä aiheutuvien vahinkojen välttämiseksi.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Jaakko H.</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-7014</link>
		<dc:creator>Jaakko H.</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 20 Jun 2008 20:23:52 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-7014</guid>
		<description>TL kyseli tilastoista energiatehokas pesukone vs. Thaimaan loma. Tilastoa mulla ei näpeissä ole, joskin sellaisen löytäminen on verraten helppoa. Suuruusluokkaan pääset käsiksi jos kerrot lentomatkan &quot;bensankulutuksen&quot; Osmon aiemmin VTT:n 90-lukuisesta tutkimuksesta siteeraamalla 4-8 litraa/matkustajakilometri Thaimaan lennon pituudella ja vertaat tätä sitten arvuutettuun tai mitattuun sähkökulutukseesi (Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Gasoline#Energy_content antaa suuntaviivaksi 9,6 kWh per litra). Pahasti näyttää siltä, että yksi lento Thaimaahan on samaa suuruusluokkaa kuin koko muun vuoden energiankulutus.

The Carbon Account on vielä tukevasti betassa oleva brittiläinen avoimen lähdekoodin hiilidioksidipäästömittauspalvelu. http://thecarbonaccount.com

Nyt kun harva kuitenkaan oikeasti jättää kokonaan lentämättä, niin olisi valtavan mielenkiintoista tietää tarkemmin lentojen per matkustajakilometri kulutuksista / päästöistä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>TL kyseli tilastoista energiatehokas pesukone vs. Thaimaan loma. Tilastoa mulla ei näpeissä ole, joskin sellaisen löytäminen on verraten helppoa. Suuruusluokkaan pääset käsiksi jos kerrot lentomatkan &#8220;bensankulutuksen&#8221; Osmon aiemmin VTT:n 90-lukuisesta tutkimuksesta siteeraamalla 4-8 litraa/matkustajakilometri Thaimaan lennon pituudella ja vertaat tätä sitten arvuutettuun tai mitattuun sähkökulutukseesi (Wikipedia <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Gasoline#Energy_content" rel="nofollow">http://en.wikipedia.org/wiki/Gasoline#Energy_content</a> antaa suuntaviivaksi 9,6 kWh per litra). Pahasti näyttää siltä, että yksi lento Thaimaahan on samaa suuruusluokkaa kuin koko muun vuoden energiankulutus.</p>
<p>The Carbon Account on vielä tukevasti betassa oleva brittiläinen avoimen lähdekoodin hiilidioksidipäästömittauspalvelu. <a href="http://thecarbonaccount.com" rel="nofollow">http://thecarbonaccount.com</a></p>
<p>Nyt kun harva kuitenkaan oikeasti jättää kokonaan lentämättä, niin olisi valtavan mielenkiintoista tietää tarkemmin lentojen per matkustajakilometri kulutuksista / päästöistä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Sinivihreä</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-6920</link>
		<dc:creator>Sinivihreä</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 17 Jun 2008 09:20:46 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-6920</guid>
		<description>Tidemies:

&quot;Ainoastaan alueilla, joissa pohjavesi on oikeasti niukka resurssi, kannattaa kulutuksesta sinänsä kantaa mitään huolta. Kumpikaan ei ole Suomessa kummoinenkaan ongelma.&quot;

Sinivihreä:

Tästä samaa mieltä. Suomessa esimerkiksi viemäriverkosto on mitoitettu siten, että se tarvitsee toimiakseen tietyn määrän vettä. Kovasti vettä säästämällä saatetaan heikentää viemäriverkoston toimintaa. 

Toisaalta jos peuskoneet joutuvat lämmittämään aiempaa pienemmän määrän vettä, säästetään siinä energiaa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tidemies:</p>
<p>&#8220;Ainoastaan alueilla, joissa pohjavesi on oikeasti niukka resurssi, kannattaa kulutuksesta sinänsä kantaa mitään huolta. Kumpikaan ei ole Suomessa kummoinenkaan ongelma.&#8221;</p>
<p>Sinivihreä:</p>
<p>Tästä samaa mieltä. Suomessa esimerkiksi viemäriverkosto on mitoitettu siten, että se tarvitsee toimiakseen tietyn määrän vettä. Kovasti vettä säästämällä saatetaan heikentää viemäriverkoston toimintaa. </p>
<p>Toisaalta jos peuskoneet joutuvat lämmittämään aiempaa pienemmän määrän vettä, säästetään siinä energiaa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Tiedemies</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-6918</link>
		<dc:creator>Tiedemies</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 17 Jun 2008 08:45:59 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-6918</guid>
		<description>Vedenkulutuksen laskeminen on vähän harhaanjohtavaa. Mitä väliä sillä vedenkulutuksella sinänsä on? Vesi ei katoa kierrosta mihinkään, joten (periaatteessa) jos  laskee hanasta puhdasta vettä maahan, ei kuormita tai kuluta oikeastaan mitään muuta kuin sen puhdistamiseen ja pumppaamiseen kuluneet resurssit. Viemäriin laskeminenkaan ei ole paljon sen pahempi, koska vesi on jo puhdasta, kuormitus voi hiukan lisääntyä. 

Jos vesi saadaan vaikka suolanpoistolla merivedestä, se on energiankulutuksen kannalta pahempi, mutta silloinkaan ei kuluta mitään veteen liittyvää rajallista resurssia, ainoastaan energiaa. Ainoastaan alueilla, joissa pohjavesi on oikeasti niukka resurssi, kannattaa kulutuksesta sinänsä kantaa mitään huolta. Kumpikaan ei ole Suomessa kummoinenkaan ongelma.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Vedenkulutuksen laskeminen on vähän harhaanjohtavaa. Mitä väliä sillä vedenkulutuksella sinänsä on? Vesi ei katoa kierrosta mihinkään, joten (periaatteessa) jos  laskee hanasta puhdasta vettä maahan, ei kuormita tai kuluta oikeastaan mitään muuta kuin sen puhdistamiseen ja pumppaamiseen kuluneet resurssit. Viemäriin laskeminenkaan ei ole paljon sen pahempi, koska vesi on jo puhdasta, kuormitus voi hiukan lisääntyä. </p>
<p>Jos vesi saadaan vaikka suolanpoistolla merivedestä, se on energiankulutuksen kannalta pahempi, mutta silloinkaan ei kuluta mitään veteen liittyvää rajallista resurssia, ainoastaan energiaa. Ainoastaan alueilla, joissa pohjavesi on oikeasti niukka resurssi, kannattaa kulutuksesta sinänsä kantaa mitään huolta. Kumpikaan ei ole Suomessa kummoinenkaan ongelma.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Annukka Karonen</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-6900</link>
		<dc:creator>Annukka Karonen</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 16 Jun 2008 18:44:36 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-6900</guid>
		<description>Kiinteistökoneet pääsääntöisesti tosiaan käyttävät lämmintä ja kylmää vettä ja sekoittavat ne näpsästi. Kerrostaloissa pitäisikin aina olla talopesula, johon voidaan hankkia kunnon koneet, lingot, mankelit ja vaikkapa matonpesukone. Ne kun säästävät asukkaiden rahaa, luontoa ja kiinteistökin pysyy paremmassa kunnossa, kun pesukoneet eivät höyryä kylppäreissä.
Talopesulan käyttäjänä olen järkyttynyt siitä pesuaineen määrästä, jonka osa ihmisistä kaataa koneeseen. Jos sen haluaa saada pois vaatteista, on taatusti käytettävä ylimääräistä huuhtelua. Anekdoottina: työtoverini sanoi, että hänen ei tarvitse pesuaineita ostaa, kun talopesulan koneen pesuainesäiliössä on aina niin paljon jäämiä. Uskon sen, minä vain siivoan hajustetut sotkut pois ennen pesua.
Astianpesukoneen tarpeellisuutta uskallan epäillä, vaikka tiedän saavani kiihkeätä palautetta. Siinä ajassa, kun täytän ja tyhjennän koneen, olen kyllä vettä säästellen ehtinyt pestä aika kasan astioita ja nostaa ne kuivauskaappiin. Kokeilkaapa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kiinteistökoneet pääsääntöisesti tosiaan käyttävät lämmintä ja kylmää vettä ja sekoittavat ne näpsästi. Kerrostaloissa pitäisikin aina olla talopesula, johon voidaan hankkia kunnon koneet, lingot, mankelit ja vaikkapa matonpesukone. Ne kun säästävät asukkaiden rahaa, luontoa ja kiinteistökin pysyy paremmassa kunnossa, kun pesukoneet eivät höyryä kylppäreissä.<br />
Talopesulan käyttäjänä olen järkyttynyt siitä pesuaineen määrästä, jonka osa ihmisistä kaataa koneeseen. Jos sen haluaa saada pois vaatteista, on taatusti käytettävä ylimääräistä huuhtelua. Anekdoottina: työtoverini sanoi, että hänen ei tarvitse pesuaineita ostaa, kun talopesulan koneen pesuainesäiliössä on aina niin paljon jäämiä. Uskon sen, minä vain siivoan hajustetut sotkut pois ennen pesua.<br />
Astianpesukoneen tarpeellisuutta uskallan epäillä, vaikka tiedän saavani kiihkeätä palautetta. Siinä ajassa, kun täytän ja tyhjennän koneen, olen kyllä vettä säästellen ehtinyt pestä aika kasan astioita ja nostaa ne kuivauskaappiin. Kokeilkaapa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: jouni lundqvist</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-6897</link>
		<dc:creator>jouni lundqvist</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 16 Jun 2008 17:59:23 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-6897</guid>
		<description>Kun lotraatte sen vetenne kanssa, niin eräs omaantuntoon liittyvä osoite on alla. Tuttu monelle, mutta kertaus on opintojen isä.

www.vesijalanjalki.org</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kun lotraatte sen vetenne kanssa, niin eräs omaantuntoon liittyvä osoite on alla. Tuttu monelle, mutta kertaus on opintojen isä.</p>
<p><a href="http://www.vesijalanjalki.org" rel="nofollow">http://www.vesijalanjalki.org</a></p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: GranpaIgor</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-6896</link>
		<dc:creator>GranpaIgor</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 16 Jun 2008 17:52:31 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-6896</guid>
		<description>Kodinkoneliike OnOffin sivulta: &quot;Astianpesukone voidaan kytkeä joko kylmä- tai lämminvesiliitäntään.&quot; Luulisin että tuon kokoinen liike tietää mitä kirjoittaa. 

Ostin 1970 luvulla Indesit merkkisen astianpesukoneen ja siinä oli silloin molemmat liitännät ja se osasi sekoittaa niistä oikeanlämpöisen pesu- ja huuhteluveden. Myöhemmin ostetuissa ei ole enää ollut. Uusimman vuosi sitten ostetun liitin kuumavesihanaan ja ihan hyvin pesee.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kodinkoneliike OnOffin sivulta: &#8220;Astianpesukone voidaan kytkeä joko kylmä- tai lämminvesiliitäntään.&#8221; Luulisin että tuon kokoinen liike tietää mitä kirjoittaa. </p>
<p>Ostin 1970 luvulla Indesit merkkisen astianpesukoneen ja siinä oli silloin molemmat liitännät ja se osasi sekoittaa niistä oikeanlämpöisen pesu- ja huuhteluveden. Myöhemmin ostetuissa ei ole enää ollut. Uusimman vuosi sitten ostetun liitin kuumavesihanaan ja ihan hyvin pesee.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Urpo</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-6892</link>
		<dc:creator>Urpo</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 16 Jun 2008 16:31:45 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-6892</guid>
		<description>Kaukolämmön lämpö siirretään kiinteistön lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään lämmönvaihtimen avulla. Siis kukaan ei syö, eikä juo eikä lämmitä raa&#039;alla kaukolämpövedellä. Jos esimerkiksi omakotitalon öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, pannun korvaa lämmönvaihdin. Talon oma käyttövesi- ja lämmitysvesijärjestelmä säilyy kutakuinkin entisellään. &quot;Kaukolämpövesi&quot; tulee ja menee kiinteistön läpi eikä pisaraakaan käytetä muuhun kuin kiinteistön sisäisen veden lämmittämiseen.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kaukolämmön lämpö siirretään kiinteistön lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään lämmönvaihtimen avulla. Siis kukaan ei syö, eikä juo eikä lämmitä raa&#8217;alla kaukolämpövedellä. Jos esimerkiksi omakotitalon öljylämmitys vaihdetaan kaukolämpöön, pannun korvaa lämmönvaihdin. Talon oma käyttövesi- ja lämmitysvesijärjestelmä säilyy kutakuinkin entisellään. &#8220;Kaukolämpövesi&#8221; tulee ja menee kiinteistön läpi eikä pisaraakaan käytetä muuhun kuin kiinteistön sisäisen veden lämmittämiseen.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: jari</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-6883</link>
		<dc:creator>jari</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 16 Jun 2008 13:50:09 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-6883</guid>
		<description>&gt;Ajattelin siis, että pesukoneen käyttämä lämmin vesi olisi peräisin kaukolämmöstä.

Voisiko asialla olla mitään tekemistä sen kanssa, että kaukolämpö- ja käyttövesiverkot ovat erilliset, koska kaukolämmön vesi ei ole yhtä puhdasta kuin käyttövesi. Minä en ainakaan joisi patterista. 

En kuitenkaan osaa sanoa, onko kaukolämmön vesi niin likaista ettei se kävisi suoraan pyykinpesuun. Siinä tapauksessa tarvittaisiin sekundääripiiri puhtaan veden lämmittämiseen. 

Näinhän siis jo tehdäänkin; käsittääkseni lämmintä vettä käyttävät pesukoneet ottavat sisään (mahdollisesti kaukolämmöllä) lämmitettyä käyttövettä eivätkä suoraan kaukolämpövettä.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>&gt;Ajattelin siis, että pesukoneen käyttämä lämmin vesi olisi peräisin kaukolämmöstä.</p>
<p>Voisiko asialla olla mitään tekemistä sen kanssa, että kaukolämpö- ja käyttövesiverkot ovat erilliset, koska kaukolämmön vesi ei ole yhtä puhdasta kuin käyttövesi. Minä en ainakaan joisi patterista. </p>
<p>En kuitenkaan osaa sanoa, onko kaukolämmön vesi niin likaista ettei se kävisi suoraan pyykinpesuun. Siinä tapauksessa tarvittaisiin sekundääripiiri puhtaan veden lämmittämiseen. </p>
<p>Näinhän siis jo tehdäänkin; käsittääkseni lämmintä vettä käyttävät pesukoneet ottavat sisään (mahdollisesti kaukolämmöllä) lämmitettyä käyttövettä eivätkä suoraan kaukolämpövettä.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: TL</title>
		<link>http://www.soininvaara.fi/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/comment-page-1/#comment-6881</link>
		<dc:creator>TL</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 16 Jun 2008 13:41:26 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.soininvaara.fi/wordpress/2008/06/16/pesukoneet-ja-kaukolampo/#comment-6881</guid>
		<description>Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa siitä paljonko erilaiset &quot;energiaa säästävät&quot; ratkaisut lopulta säästävät. Paljonko esim. jääkaappi, pesukone ym. kuluttavat käytännössä. Ja miten ne suhteutuvat esimerkiksi lämmitykseen tai auton polttoaineen kulutukseen. 

Tai vaikka Thaimaan lomaan. Jos jätän lomamatkan väliin, voinko sillä &quot;säästöllä&quot; käyttää huoletta loppuelämäni enemmän enegriaa käyttävää pesukonetta.

Täytyy varmaan laskea oma tilasto.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoa siitä paljonko erilaiset &#8220;energiaa säästävät&#8221; ratkaisut lopulta säästävät. Paljonko esim. jääkaappi, pesukone ym. kuluttavat käytännössä. Ja miten ne suhteutuvat esimerkiksi lämmitykseen tai auton polttoaineen kulutukseen. </p>
<p>Tai vaikka Thaimaan lomaan. Jos jätän lomamatkan väliin, voinko sillä &#8220;säästöllä&#8221; käyttää huoletta loppuelämäni enemmän enegriaa käyttävää pesukonetta.</p>
<p>Täytyy varmaan laskea oma tilasto.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
