Pesukoneet ja kaukolämpö

21 vastausta artikkeliin “Pesukoneet ja kaukolämpö”

1. Maaläm­möl­lä toimi­va pesukone tarvit­see jokat­a­pauk­ses­sa vas­tuk­set kun ei kaukoläm­pö kesäl­lä var­maan riitä (kallista?). Kaukoläm­pöpe­sukonet­ta ei kan­na­ta myy­dä ennenkuin on löy­ty asun­to­ja joi­hin niitä voi asen­taa ja sel­l­aisia asun­to­ja ei kan­na­ta rak­en­taa, ennenkuin on pesukoneita…

   Paljonko siinä edes säästäisi vuodessa? Eipä kyl­lä paljoa, veikkaan ma.

   Vastaa

2. Ostin hil­jakkoin uuden astian­pe­sukoneen ja kysyin eri myyjiltä mah­dol­lisu­ud­es­ta kytkeä kone lämpimään veteen. Kak­si kolmes­ta myyjästä ilmoit­ti, että astian­pe­sukonet­ta ei saa kytkeä kuumavesili­ityn­tään. Syy mik­si kone olisi kytket­tävä kylmävesili­ityn­tään oli mm. se, että pesuaineet eivät toi­mi oikein, jos kytketään kuumavesili­ityn­tää? Enpä tiedä. Van­ha kone oli kytket­tynä kuumavesili­ityn­tään ja sitä kaut­ta kaukoläm­pöverkkoon ja toi­mi vuosikym­meniä moit­teet­ta. Toisaal­ta van­ha kone myös käyt­ti vet­tä huo­mat­tavasti enem­män kuin nykyi­nen, jon­ka käyt­tämän veden määrä on ällistyt­tävän pieni.

   Vastaa

3. Ajat­telin siis, että pesukoneen käyt­tämä läm­min vesi olisi peräisin kaukoläm­möstä. Näitä kulut­ta­jia maail­mal­la on jo miljoo­nia. Toki samal laite toimisi sil­loin myös lämpöpumpputalouksissa.

   Vastaa

4. Taloy­htiöi­den pesu­tu­vis­sa on yleen­sä läm­mintä vet­tä otta­vat koneet.
   Omi­naisu­us lyhen­tää pesuaikaa heiken­tämät­tä pesutulosta.

   Kyseinen kone­malli sopisi kyl­lä mui­hinkin kuin kaukoläm­mitet­ty­i­hin taloi­hin. Esim. öljyläm­mite­tyis­sä omakoti­talois­sa on yleen­sä suuret läm­min­vesi­varaa­jat ja tehokas lämpökattila. 

   Kaukoläm­pöön siir­tymi­nen on ainakin tääl­lä Turus­sa omako­ti­a­su­jille hyvin kallista. Suurin osa hin­nas­ta muo­dos­tuu liit­tymis­mak­sus­ta, joka ei sisäl­lä mitään töitä tai tarvikkeita.
   Meil­lä kul­kee kaukokäm­pöput­ki 20 metrin päässä talostamme, joten etäisyys ei kai voisi olla paljoa lyhyempi.
   Katumme kahdek­sas­ta talosta kaukoläm­pöön on liitet­ty vain yksi talo, jon­ka omisti varakas yrit­täjä fir­mansa kautta.
   Mui­hin taloi­hin on vai­hdet­tu uusia öljykattiloita.

   Vastaa

5. Jo käyt­töve­den suosi­tus­läm­pöti­la 55 astet­ta on liikaa useille vaat­teille, ja jos läm­pöti­la tuos­ta vielä nousee, huononee astian­pe­sukoneenkin pesu­tu­los kun valkuai­saineet hyy­tyvät kiin­ni astioi­hin. Asi­aa tarkem­min tun­tem­at­ta ole­tan että jotkut pyyk­in­pe­su­vai­heet halu­taan tehdä nimeno­maan kylmäl­lä vedellä.

   Lait­teis­sa pitäisi selvästikin olla sekä kylmä- että kuumavesili­it­tymä ja vähän heuris­ti­ikkaa niitä ohjaa­maan. Jot­ta tämän idean saa kulut­ta­jalle myy­tyä, pitäisi lait­tei­den ener­giate­hokku­us­merk­in­tö­jen sään­töjä rukata.

   Vastaa

6. Pyyk­in­pe­sukonei­den osalta kuumaa vet­tä ottavil­la pesukoneil­la pesee pyykkin­sä sato­ja miljoo­nia ihmisiä. Ovat tääl­lä Ameri­ikan Yhdys­val­lois­sa käytän­nössä stan­dar­di. Kaukoläm­mön vuok­si tätä ei kuitenkaan tehdä, kos­ka tääl­lä ei ole kaukoläm­pöä juuri mis­sään. Kyseessä lie­nee yksinker­tais­es­ti “Amer­i­can stan­dard”. Ehkä ratkaisu­un on päädyt­ty aikanaan sik­si, että jär­jeste­lyl­lä talos­sa ei tarvitse olla kuin yksi vedenlämmitin? 

   Miltään muul­ta omi­naisu­udelta on kyl­lä ottaisin amerikkalai­sista pesukoneista mallia. Ovat nimit­täin … surkeita. 

   Yhtä kaik­ki — kuumaa vet­tä syöviä vaate­pe­sukonei­ta on maail­mal­la kosolti. 

   Ja mitä tiskikoneeseen tulee, niin ainakin mei­dän mökil­lä ole­vaan tiskikoneeseen on ohjat­tu kuuma vesi vuosikaudet sen jäl­keen kun sähkö­vas­tus meni rik­ki. Hyvin toimii, ellei alku­peräistä paremmin.

   Vastaa

7. Taloy­htiöi­den pesu­tupi­en koneet on liitet­ty sekä kylmään että lämpimään veteen. Eihän niis­sä voisi muuten pestä suur­in­ta osaa vaatteista.
   Kone huole­htii oikeas­ta veden sekoi­tus­suh­teesta, mikä tekni­ikkana saat­taa olla kalli­im­paa, kuin sähkö­vas­tuk­sel­la hoidet­tu vedenlämmitys.
   Näin arvailen, en tiedä.

   Vastaa

8. Kuten Samuli ker­toi, taloy­htiöis­sä on yleen­sä kuumaa vet­tä otta­vat pesukoneet. Ja otta­vat ne myös kylmää vet­tä niihin pesu­vai­heisi­in mis­sä sitä tarvitaan.

   Esimerkik­si tästä linkistä löy­tyy esitteitä
   http://www.esteri.com/tuotteet/pesukoneet.html

   Vastaa

9. Teo­ri­as­sa asti­at pitäisi huudel­la aina ensin kylmäl­lä etteivät tähtei­den valkuaiset jämähdä kiin­ni. Pesuaineet ja koneet ovat kuitenkin niin kehit­tyneitä että ero ei ole enää ollenkaan van­ho­jen hyvien aiko­jen veroinen. Lämpimäl­läkin pär­jää jos koneen tiivis­teet ja muut osat on tehty sel­l­aista käyt­töä vuosikau­sia kestämään.

   Vastaa

10. Han­kin juuri noi­ta lait­tei­ta ja mietin ihan samaa…

    Piti saa­da, per­heen aller­giasy­istä, sem­moinen malli joka kulut­taa paljon vet­tä eli huuhtelee kun­nol­la. Mikä on nykyäään häm­men­tävän han­kalaa.. Lop­ul­ta löy­tyi suo­ma­laisel­la brändil­lä ruot­sis­sa valmis­tet­tu kone.

    Vaik­ka veden­säästö toki on vält­tämätön­tä suurim­mas­sa osas­sa maail­maa, niin meil­lä tääl­lä pohjoises­sa ei ole pulaa vedestä. Ja toisaal­ta skan­d­i­naaveille tup­paa ole­maan herkkä iho. Ener­gianku­lu­tuk­seen lotrat­ul­la huuhteluve­den­määräl­lä ei ole tun­nu ole­van juuri vaikutusta.

    Jos tuol­lainen paikallisi­in markki­noi­hin sovit­ta­mi­nen onnis­tuu niin mik­sei sit­ten kaukoläm­pöön kytket­ty kone?

    Toinen jut­tu, nykyään on markki­noil­la yksi kuiv­aus­rumpu jos­sa on läm­pöpump­pu, ja tekni­ik­ka oletet­tavasti yleistyy. Mik­sei se voi pumpa­ta malli­in kaukokylmä sitä läm­pöä takaisi­in kaukoläm­pöverkkoon sen sijaan että läm­mit­tää kylp­pärin saunaksi?

    Vastaa

11. Ei mun pesukone läm­mitä vet­tä kuin ker­ran 3 litraa 50 asteeseen, huuhte­lut menee kylmäl­lä. Siis 40 * 5 kcal = 200 kcal = 1000 kilo­joulea = 1000 kilo­wat­tisekunt­tia = 300 wat­ti­tun­tia = 5 sent­tiä. Kuuma vesi vaatisi parem­mat vent­ti­ilit ja letkut, kuin mitä ne nyky­set muo­viset on. Vaikea siis nähdä huimia kus­tan­nussäästöjä tässä. 

    Itseasi­as­sa pyykkien huljut­telu ja link­ous voi hyvinkin ryövätä enem­män kuin tuon 300 wattituntia.

    Vastaa

12. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä tilas­toa siitä paljonko eri­laiset “ener­giaa säästävät” ratkaisut lop­ul­ta säästävät. Paljonko esim. jääkaap­pi, pesukone ym. kulut­ta­vat käytän­nössä. Ja miten ne suh­teu­tu­vat esimerkik­si läm­mi­tyk­seen tai auton polt­toaineen kulutukseen. 

    Tai vaik­ka Thaimaan lomaan. Jos jätän loma­matkan väli­in, voinko sil­lä “säästöl­lä” käyt­tää huo­let­ta lop­puelämäni enem­män ene­gri­aa käyt­tävää pesukonetta.

    Täy­tyy var­maan laskea oma tilasto.

    Vastaa

13. >Ajat­telin siis, että pesukoneen käyt­tämä läm­min vesi olisi peräisin kaukolämmöstä.

    Voisiko asial­la olla mitään tekemistä sen kanssa, että kaukoläm­pö- ja käyt­tövesiverkot ovat eril­liset, kos­ka kaukoläm­mön vesi ei ole yhtä puh­das­ta kuin käyt­tövesi. Minä en ainakaan joisi patterista. 

    En kuitenkaan osaa sanoa, onko kaukoläm­mön vesi niin likaista ettei se kävisi suo­raan pyyk­in­pe­su­un. Siinä tapauk­ses­sa tarvit­taisi­in sekundääripi­iri puh­taan veden lämmittämiseen. 

    Näin­hän siis jo tehdäänkin; käsit­tääk­seni läm­mintä vet­tä käyt­tävät pesukoneet otta­vat sisään (mah­dol­lis­es­ti kaukoläm­möl­lä) läm­mitet­tyä käyt­tövet­tä eivätkä suo­raan kaukolämpövettä.

    Vastaa

14. Kaukoläm­mön läm­pö siir­retään kiin­teistön läm­mi­tys- ja käyt­tövesi­jär­jestelmään läm­mön­vai­h­ti­men avul­la. Siis kukaan ei syö, eikä juo eikä läm­mitä raa’al­la kaukoläm­pövedel­lä. Jos esimerkik­si omakoti­talon öljyläm­mi­tys vai­hde­taan kaukoläm­pöön, pan­nun kor­vaa läm­mön­vai­hdin. Talon oma käyt­tövesi- ja läm­mi­tysvesi­jär­jestelmä säi­lyy kutakuinkin entisel­lään. “Kaukoläm­pövesi” tulee ja menee kiin­teistön läpi eikä pis­araakaan käytetä muuhun kuin kiin­teistön sisäisen veden lämmittämiseen.

    Vastaa

15. Kodinkoneli­ike OnOf­fin sivul­ta: “Astian­pe­sukone voidaan kytkeä joko kylmä- tai läm­min­vesili­itän­tään.” Luulisin että tuon kokoinen liike tietää mitä kirjoittaa. 

    Ostin 1970 luvul­la Inde­sit merkkisen astian­pe­sukoneen ja siinä oli sil­loin molem­mat liitän­nät ja se osasi sekoit­taa niistä oikean­läm­pöisen pesu- ja huuhteluve­den. Myöhem­min oste­tuis­sa ei ole enää ollut. Uusim­man vuosi sit­ten oste­tun liitin kuumavesi­hanaan ja ihan hyvin pesee.

    Vastaa

16. Kun lotraat­te sen vetenne kanssa, niin eräs omaan­tun­toon liit­tyvä osoite on alla. Tut­tu mon­elle, mut­ta ker­taus on opin­to­jen isä.

    http://www.vesijalanjalki.org

    Vastaa

17. Kiin­teistökoneet pääsään­töis­es­ti tosi­aan käyt­tävät läm­mintä ja kylmää vet­tä ja sekoit­ta­vat ne näp­sästi. Ker­rostalois­sa pitäisikin aina olla talope­su­la, johon voidaan han­kkia kun­non koneet, lin­got, manke­lit ja vaikka­pa maton­pe­sukone. Ne kun säästävät asukkaiden rahaa, luon­toa ja kiin­teistökin pysyy parem­mas­sa kun­nos­sa, kun pesukoneet eivät höyryä kylppäreissä.
    Talope­su­lan käyt­täjänä olen järkyt­tynyt siitä pesuaineen määrästä, jon­ka osa ihmi­sistä kaataa koneeseen. Jos sen halu­aa saa­da pois vaat­teista, on taa­tusti käytet­tävä ylimääräistä huuhtelua. Anek­doot­ti­na: työ­toveri­ni sanoi, että hänen ei tarvitse pesuainei­ta ostaa, kun talope­su­lan koneen pesuainesäil­iössä on aina niin paljon jäämiä. Uskon sen, minä vain siivoan hajuste­tut sotkut pois ennen pesua.
    Astian­pe­sukoneen tarpeel­lisu­ut­ta uskallan epäil­lä, vaik­ka tiedän saa­vani kiihkeätä palautet­ta. Siinä ajas­sa, kun täytän ja tyh­jen­nän koneen, olen kyl­lä vet­tä säästellen ehtinyt pestä aika kasan astioi­ta ja nos­taa ne kuiv­auskaap­pi­in. Kokeilkaapa.

    Vastaa

18. Vedenku­lu­tuk­sen laskem­i­nen on vähän harhaan­jo­htavaa. Mitä väliä sil­lä vedenku­lu­tuk­sel­la sinän­sä on? Vesi ei katoa kier­rosta mihinkään, joten (peri­aat­teessa) jos las­kee hanas­ta puh­das­ta vet­tä maa­han, ei kuor­mi­ta tai kulu­ta oikeas­t­aan mitään muu­ta kuin sen puhdis­tamiseen ja pump­paamiseen kuluneet resurssit. Viemäri­in laskem­i­nenkaan ei ole paljon sen pahempi, kos­ka vesi on jo puh­das­ta, kuor­mi­tus voi hiukan lisääntyä. 

    Jos vesi saadaan vaik­ka suolan­pois­tol­la merivedestä, se on ener­gianku­lu­tuk­sen kannal­ta pahempi, mut­ta sil­loinkaan ei kulu­ta mitään veteen liit­tyvää rajal­lista resurssia, ain­oas­taan ener­giaa. Ain­oas­taan alueil­la, jois­sa poh­javesi on oikeasti niuk­ka resurssi, kan­nat­taa kulu­tuk­ses­ta sinän­sä kan­taa mitään huol­ta. Kumpikaan ei ole Suomes­sa kum­moinenkaan ongelma.

    Vastaa

19. Tidemies:

    “Ain­oas­taan alueil­la, jois­sa poh­javesi on oikeasti niuk­ka resurssi, kan­nat­taa kulu­tuk­ses­ta sinän­sä kan­taa mitään huol­ta. Kumpikaan ei ole Suomes­sa kum­moinenkaan ongelma.”

    Sinivihreä:

    Tästä samaa mieltä. Suomes­sa esimerkik­si viemäriverkos­to on mitoitet­tu siten, että se tarvit­see toimi­ak­seen tietyn määrän vet­tä. Kovasti vet­tä säästämäl­lä saate­taan heiken­tää viemäriverkos­ton toimintaa. 

    Toisaal­ta jos peuskoneet joutu­vat läm­mit­tämään aiem­paa pienem­män määrän vet­tä, säästetään siinä energiaa.

    Vastaa

20. TL kyseli tilas­toista ener­giate­hokas pesukone vs. Thaimaan loma. Tilas­toa mul­la ei näpeis­sä ole, joskin sel­l­aisen löytämi­nen on ver­rat­en help­poa. Suu­ru­us­lu­okkaan pääset käsik­si jos ker­rot lentomatkan “ben­sanku­lu­tuk­sen” Osmon aiem­min VTT:n 90-lukuis­es­ta tutkimuk­ses­ta siteer­aa­mal­la 4–8 litraa/matkustajakilometri Thaimaan lennon pitu­udel­la ja ver­taat tätä sit­ten arvu­utet­tuun tai mitat­tuun sähköku­lu­tuk­seesi (Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Gasoline#Energy_content antaa suun­tavi­ivak­si 9,6 kWh per litra). Pahasti näyt­tää siltä, että yksi lento Thaimaa­han on samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin koko muun vuo­den energiankulutus.

    The Car­bon Account on vielä tukev­asti betas­sa ole­va brit­tiläi­nen avoimen lähdekood­in hiilid­iok­sidipäästömit­taus­palvelu. http://thecarbonaccount.com

    Nyt kun har­va kuitenkaan oikeasti jät­tää kokon­aan lentämät­tä, niin olisi val­ta­van mie­lenki­in­toista tietää tarkem­min lento­jen per matkus­ta­jak­ilo­metri kulu­tuk­sista / päästöistä.

    Vastaa

21. Olin Kreikas­sa (Kree­tal­la) kesäku­un alus­sa ja edel­lis­es­tä reis­sus­ta samaan paikkaan oli kulunut puoli­toista vuot­ta. Tuona aikana talo­jen katolle asen­net­tu­jen auriko­ken­noil­la varustet­tu­jen läm­min­vesi­varaa­jien määrä oli kas­vanut räjähdys­mäis­es­ti ilmeisen kalli­in sähkön­hin­nan vuok­si. Varaa­jat oli­vat arvi­ol­ta 200 litran luokkaa keskimäärin.

    Mikäli tuol­laista pönikkää paneeleinen joku tar­joaisi kohtu­ulliseen hin­taan, asen­nut­taisin sel­l­aisen välit­tömästi taloni katolle. Vielä kun sen sisältämän veden pysty­isi ohjaa­maan suo­raan — vaik­ka ter­mostaatin kanssa — pyykin- ja astianpesukoneeseen.

    Kesäaikaan var­masti toimi­va ratkaisu. Talvek­si vaan koko härveli putk­istoi­neen kuiv­ak­si jää­tymis­es­tä aiheutu­vien vahinko­jen välttämiseksi.

    Vastaa