Kateus vie kalatkin vedestä

21 vastausta artikkeliin “Kateus vie kalatkin vedestä”

1. “Aikanaan kaukoläm­mön käyt­täjät ovat rahoit­ta­neet verkoston.”

   No, kuka­han se kek­si tämän kaukoläm­mön käyt­täjilleen. Väit­täisin että poli­itikot ja insinöörit tai toisin päin. Nytkö sit­ten tule­vaisu­udessa olisi niin eri ern­er­gia­muo­to­jen käyt­tö­jen suh­teen, että käyt­täjät saneli­si­vatkin mil­laista ener­gian muo­toa halu­aisi­vat käyttää.

   Että, josko joskus Osmos­ta ener­giamin­steri tulisi, niin täältä tulee yksi ääni Osmon äänestysarkku­un. Har­mi vaan että kansalaiset eivät päätä min­is­te­rien salkku­jen kantajista.

   Vastaa

2. Ehdotan sosial­is­mia ja normio­h­jaus­ta. Kaukoläm­pöput­ki on, tai sen pitäisi olla, ihan saman­laista perus­in­fraa kuin tiet ja vesi­jo­hdot. Eli kaupun­ki yksinker­tais­es­ti laa­jen­taa putk­istoa ja määrää talot liitet­täväk­si siihen ilman eril­lasku­tus­ta. Rahoi­tus tulee käyttömaksuista.

   Vastaa

3. Nyt on taas lausut­tu ääneen vaar­alli­nen aja­tus: “pakko saa­da muu­tos” tämän­tyyp­pisessä asi­as­sa johtaa usein huonoon tulok­seen, vaik­ka aja­tus sinän­sä onkin var­masti hyväätarkoittava.

   Uskaltaisiko muu­tok­sen keino­ja ja (tahal­lisia sekä tahat­to­mia) sivu­vaiku­tuk­sia tiedustella?

   Vastaa

4. Liit­tymiskus­tan­nusten per­im­i­nen ener­gialaskun yhtey­dessä vähit­täin olisi toden­näköis­es­ti toisek­si paras keino saa­da ihmiset liit­tymään kaukoläm­pöön. Tuhan­sien euro­jen lasku on jotain sel­l­aista, mitä jopa kansane­dus­ta­jan palkkaa pienem­mil­lä tuloil­la kärvis­televät yleen­sä kavah­ta­vat. Vähit­täin voitaisi­in per­iä jopa moninker­tais­es­ti todel­liset liit­tymiskus­tan­nuk­set asi­akkail­ta, kos­ka eivät he yleen­sä osaa edes laskea.. 

   Mallis­sa olisi vielä sekin hyvä puoli että aina tarpeelli­nen määrä eri­ar­voisu­ut­ta saataisi­in aikaan sil­lä, että wan­hat liit­tyjät mak­saisi­vat hie­man vähem­män ener­gias­taan. Tämä olisi tietysti hyvä saa­da ker­ro­tuk­si muillekin, ehkäpä jonkin­laisel­la merkil­lä.. Tehokkain­ta olisi tietenkin määrätä liit­tymi­nen pakolliseksi.

   Vastaa

5. Stad­in­gradin kaukoläm­pö tuote­taan kivi­hi­ilel­lä ml. eduskun­tat­alon läm­mi­tys. Että se siitä, ikäänkuin kaukoläm­pö olisi automaat­tis­es­ti ympäristöys­tävälli­nen ratkaisu!

   Vastaa

6. Trav­el­er: Ongel­ma eivät ole pelkästään liit­tymiskus­tan­nuk­set. Kaukoläm­mön hin­ta lie­nee nyt jotain 50€/MWh, hiukan yli. Koro­tu­s­paineet ajanevat hin­nan lähi­aikoina tuonne 60€ tuntumaan.
   Öljyn hin­nan ollessa euron per litra, niin megawat­ti­tun­ti mak­saa noin 90€. Muut­tu­va kus­tan­nus on puolitoistakertainen.

   Mut­ta: Suo­ra sähkö on nyt jo halvem­paa tai suun­nilleen saman hin­taista kuin öljy. maaläm­pöpump­pu tekee yhdestä megawat­ti­tun­nista sähköä ainakin kak­si läm­pöä. Muut­tu­va kus­tan­nus alit­taa kirkkaasti kaukolämmön.
   Maaläm­pöpumpun asen­tamisen voi laskea mak­sa­van sel­l­aisen (pyöreästi) 10 000 euroa. Kaukoläm­pöön vai­h­tamisen investoin­ti on mon­esti paljon suurempi.

   Vastaa

7. Helsin­gin ener­gialaitok­sen pääpolt­toaine on maakaa­su, mut­ta kivi­hi­iltäkin on. Myös sähköläm­mite­tyt talot läm­mitetään kivi­hi­ilel­lä, mut­ta hyö­ty­suhde on kuudes­osa siitä, mitä kaukolämmössä.

   Vastaa

8. Jep. Kaukoläm­pöli­it­tymä verkon lähel­lä uusi­in raken­nuk­si­in raken­nus­lu­van ehdok­si vaikkei sitä käyt­täisikään, ja van­haan taloon kunnal­ta liit­tymän rajakus­tan­nushin­nal­la (runk­overkon piilokus­tan­nuk­sia huomioimat­ta), jol­loin ker­takus­tan­nus on molem­mis­sa tapauk­sis­sa asi­akkaalle vähäi­nen jos kil­pailu toimii. Verkon ylläpi­toon ja kehit­tämiseen tarvit­ta­vat varat nyky­istä korkeam­mista käyt­tö­mak­su­ista, joista siir­tymäaikana jol­lain kaaval­la huo­jen­nus­ta niille jot­ka ovat liit­tymis­mak­sut aikanaan maksaneet.

   Kaukoläm­pöverkon omis­tus­ta ei mis­sään olo­suhteis­sa tule antaa kunnal­ta pois jot­ta monop­o­lin mah­dol­lis­ta­ma rahas­tus estetään ja läm­mön­tuot­ta­jien väli­nen kil­pailu taataan.

   Julkises­sa keskustelus­sa näkee usein esitet­tävän että kaukoläm­möstä on pääkaupunkiseudul­la yli­tar­jon­taa. Jos tämä pitää paikkansa niin sitä suurem­mal­la syyl­lä pitäisi saa­da kaukoläm­pöön liit­tymi­nen houkut­tel­e­vam­mak­si. Perus­tamiskus­tan­nusten siir­to käyt­tökus­tan­nuk­si­in olisi juurikin tätä.

   Vastaa

9. Laitoin juuri tar­jous­pyyn­nön liit­tymälle. Put­ki kul­kee alle 10 metrin päässä talosta. Sil­loin, kun put­ki vedet­ti­in, noin viisi vuot­ta sit­ten ei saanut kaukoläm­möstä mitenkään kannattavaa. 

   Onko­han tilanne muuttunut?

   Vastaa

10. Tör­mäsin tuos­sa vähän aikaa sit­ten Tekniikka&Talous ‑lehden uutiseen(T&T20.11.2007), joka vähän sivuaa aihet­ta: http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/article48409.ece

    Uutises­sa Vapaavuori toteaa:
    “… ympäristömin­is­ter­iössä on käyn­nis­tet­ty maankäyt­tö- ja raken­nus­lain muu­toshanke, jon­ka avul­la voidaan jo ase­makaavas­sa määrätä uud­is­raken­nusten liit­tämis­es­tä kaukoläm­pöverkkoon, mikäli alueel­la sel­l­ainen on”

    Toki tämä ei tietysti helpot­taisi ongel­maa ollenkaan van­han raken­nuskan­nan osalta. Toisaal­ta tuo uud­is­tus han­ke voi vielä mon­een ker­taan juut­tua min­is­ter­iöi­den hämärään.

    Vastaa

11. Mikä Vapaavuor­ta vaivaa — Kokoomuk­se­lainen ja tekee ja puhuu koko ajan fiksuja.

    Kaukoläm­mön liit­tymäkus­tan­nusten alen­t­a­mi­nen lie­nee suurim­mas­sa osas­sa tapauk­sia poli­itikko­jen hal­lus­sa. Ehdo­tus on ker­ras­saan hyvä.

    Onko­han muuten mah­dol­lista käyt­tää maaläm­pöä kaukoläm­mön läh­teenä? Jos kesän sähkön­tuotan­nos­sa syn­tyy yli­jäämäläm­pöä, niin eikö se kan­nat­taisi varas­toi­da maan alle ja ottaa sit­ten käyt­töön pakkasilla?

    Vastaa

12. Tiedän muu­ta­man tapauk­sen, mis­sä talon liit­tämi­nen kaukolm­pöön mak­saisi ~10000€/kotitalous. Eipä ole liitet­ty taloja.

    Vastaa

13. Kaukoläm­pöön liit­tymi­nen tulee myös mah­dol­lisek­si mei­dän alueelle, mitä mah­dol­lisu­ut­ta aikaisem­min ei ole ollut. Elikkä mitään siipeilyä tässä ei ole. Tosin voimala ja put­ki sijait­see suh­teel­lisen lähellä.
    Liit­tymisen kokon­aiskus­tan­nus pyörii siinä 10.000- 11.000 tuhan­nen välil­lä. Eräs asia siinä ihme­tyt­tää, nimit­täin voimalan omis­taa Vapo, joka käyt­tää pääasial­lise­na polt­toaineena turvet­ta. Mut­ta oper­oi­jana toimii Vat­ten­fall, joka ensin ostaa läm­mön Vapol­ta, ja myy sit­ten sitä läh­es maail­man­markki­nahin­taan asi­akkaille. Eli tämä toim­inta on täysin kan­sain­välisen pörssiy­htiön keinot­telun kohteena. Jos tämä ilmas­ton­muu­tos otet­taisi­in tosis­saan, ei niinkin tärkeä asia kuin läm­mit­tämi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta jätet­täisi täysin vapait­ten markki­noit­ten hoidettavaksi.

    Itse ainakin otan liit­tymiseen aikalisän, ja olen harkin­nut myös mui­ta vai­h­toe­hto­ja. Yksi mah­dol­lisu­us on aurinkok­eräimet käyt­töve­den läm­mit­tämiseen, ja jät­täisi vielä öljyn rin­nalle. Ainakaan kan­sain­väliset markki­nat ei heilu­ta auringonpaistetta.

    Vastaa

14. Kymp­pi­ton­ni +- muu­ta­ma tuhat on sat­tumal­ta myös maaläm­mön asen­tamisen kus­tan­nus. Ja kuten sanoin, tämän het­ken hin­noil­la maaläm­pö on halvem­paa kuin kaukoläm­pö. Jos kaukoläm­möstä halu­taan tehdä houkut­tel­e­vam­paa, niin hin­nan pitää tul­la alas pait­si liit­tymiskus­tan­nuk­sen kohdal­la, myös ener­giakus­tan­nusten kohdalla. 

    Lisää ydin­voimaa.

    Vastaa

15. Minus­ta kyl­lä, jos tämä ilmas­ton muu­tos otet­taisi­in vakavasti, niinkin tärkeää asi­aa kuin läm­mit­tämi­nen ei pitäisi mis­sään nimessä jät­tää poli­itikko­jen hoidettavaksi.

    On kuitenkin haus­ka lukea Sepe, että vielä nau­tit markki­noiden suo­mas­ta vapaud­es­ta vali­ta myös mui­ta läm­mi­tys­muo­to­ja, kuin kaukoläm­pö. Sit­ten kun toiveesi tote­tuu, niin voit muis­tel­la tätä aikaa kaiholla.

    Vastaa

16. Tiedemies, mis­tä löytää maaläm­pölait­teet asen­net­tuna noin kymp­pi­ton­nil­la? Alkoi kiin­nos­taa, kos­ka kolme tut­tuani, jot­ka ovat maaläm­pöön siir­tyneet, ovat mak­sa­neet siitä noin 15000 euroa.

    Vastaa

17. Laskin tuo­hon koti­talousvähen­nyk­sen ja pyöristin. Suu­ru­us­lu­ok­ka on sama kuitenkin, joten sil­lä ei ole oikeas­t­aan ole väliä. Jos läm­pöpump­puin­vestoin­ti on 20000 ja korkokan­ta 6%, niin sen vuosikus­tan­nus on 1200, eli noin 50€ kuus­sa. Jos kaukoläm­pöön liit­tymi­nen mak­saa puo­let tästä, se tekee 25€ kuussa.

    230 neliöisen talon läm­mit­tämi­nen kaukoläm­möl­lä mak­saa täl­lä het­kel­lä pyöreästi 2000 euroa vuodessa, pyöris­tetään alaspäin ja san­o­taan 160€ kuus­sa, yhteen­sä siis pääo­makus­tan­nuksi­neen 185€ kuukaudessa. (lasken­nalli­nen hin­ta on noin 40 MWh/a)

    OK, 40MWh vuodessa tuotet­tuna maaläm­pöpumpul­la tarkoit­taa pyöreästi 20MWh sähkönku­lu­tus­ta. Yläkant­ti­inkin arvioiden, san­o­taan, että kilo­wat­ti­tun­ti mak­saa 8 sent­tiä. Se tekee MWh:lta 80€, eli yhteen­sä 1600€ pa. Eli 135 euroa. Lisätään tähän pääo­makus­tan­nus, niin hin­ta on 185€, eli tarkalleen sama.

    Ja huo­matkaa, arvioin kaukoläm­mön hin­nan alaspäin ja maaläm­mön hin­nan ylöspäin.

    Vastaa

18. Mitähän tuos­sa oikein olen sekoil­lut. 6% 20000:sta on kyl­lä 1200, mut­ta sehän on 100 euroa kuus­sa. Laskel­mat menevät sil­loin vähän toisin. 

    No, saman tulok­sen saa, jos korkona käyt­tää kolmea pros­ent­tia; se on lähempänä nyky­istä reaa­liko­rkoa (joka on välil­lä negatiivinen…)

    Vastaa

19. Maaläm­pöpumpun asen­nus ei ole mitään salatiedet­tä, kun läm­mönkeru­uputk­iston asen­taa itse esim. pel­lolle, niin maaläm­pöpumpun hin­nan saa viiteen tont­tuun. Toki tuol­lainen trak­torikaivuri pitää olla taik­ka lainata.

    Maaläm­pö on by the way aurinkoläm­pöä. Kaukoläm­pö tuote­taan vaan ongel­mallisil­la keinoin, hiili, kas­su, met­sän­raiskaus, jne.

    Kaukolöm­pö on ain­oas­taan kun­tien ja kaupunkien rahas­tus­ta varten ole­mas­sa, ja nyt siis kepun tuk­i­jussien rahas­tus­ta varten.

    Vastaa

20. E ole var­ma asiasta.Käsittääkseni maaläm­pö on maan sisäsääs hitaat­si tapah­tu­vna radiaok­ti­ivisen hajoam­sien­tuot­ta­maa läm­pöä. Ilman sitä maan olisi paljon nyky­istä kylmempi.

    Vastaa

21. Markku aH:
    >Käsit­tääk­seni maaläm­pö on maan sisäsääs hitaatsi
    >tapah­tu­vna radiaok­ti­ivisen hajoamsientuottamaa
    >läm­pöä. Ilman sitä maan olisi paljon nykyistä
    >kylmem­pi.

    Kyl­lä, pääasi­as­sa näin — wikipedi­an mukaan 80 % geot­er­mis­es­tä läm­möstä syn­tyy radioak­ti­ivis­es­ta hajoamis­es­ta. Lop­pu 20 % on jään­nös­läm­pöä Maan muo­dos­tu­mis­es­ta jokunen mil­jar­di vuot­ta sitten.

    Tämä kaik­ki on siis uusi­u­tu­ma­ton­ta ydinen­er­giaa, kuten tietysti Auringon säteilykin, mut­ta toisaal­ta se säteilee avaru­u­teen joka tapauk­ses­sa, joten antro­pogeeni­nen Maan jäähtymi­nen on jok­seenkin merkityksetöntä.

    Maaläm­pöpump­pu­ja voidaan kyl­lä käyt­tää geot­er­misen läm­mön lisäk­si myös auringon ener­gian keräämiseen, esimerkik­si jos laite­taan putk­ilenk­ki jär­ven pohjaan.

    Vastaa