Tytöt kouluun nuorempina!

Aika ajoin pul­pah­taa keskustelu­un se, pitäisikö koulun alkua aikaistaa vuodel­la. Suo­ma­laisethan menevät kan­sain­välis­es­ti ajatel­lan aika van­hoina koulu­un. Kuusi vuot­ta lie­nee yleisin koulun aloit­tamisikä ja alka­vat­pa jotkut viisivuotiainakin.

Mik­si tätä asi­aa ajatel­laan vain vuo­den kokoisi­na askeleina. Voisiko koulun alkua aikaistaa vaikka­pa kahdel­la kuukaudel­la? Ei niin, että se alkaa eloku­un sijas­ta kesäku­us­sa vaan niin, että kun ikälu­ok­ka menee nyt poik­ki tam­miku­us­ta, se menisikin poik­ki maaliskuusta?

Tämä ei kuitenkaan ollut varsi­nainen ehdo­tuk­seni vaan se, että tytöt voisi­vat aloit­taa koulun puoli vuot­ta poikia nuoremp­ina. Miesten ja nais­ten välil­lä ei tietenkään ole mitään henkisiä ero­ja, mut­ta poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti havain­to sen­tään on, että tytöt kehit­tyvät poikia nopeammin.

40 vastausta artikkeliin “Tytöt kouluun nuorempina!”

  1. Kyl­lähän tuo poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti havain­to on tot­ta kuten ovat mon­et poli­it­tis­es­ti epäkorrektitkin… 

    Nyt kah­den pojan jäl­keen tyt­töä (8‑vuotias) ja hänen kavere­itaan seu­rates­saan huo­maa kyl­lä sen huiman eron poikien kaveripi­iri­in verrattuna. 

    Reip­pai­ta ter­ve­hdyk­siä, älykästä vas­tavuoroista kom­mu­nikoin­tia, toisen huomioon ottamista elein ja ilmein… 

    Ihan kuin oli­si­vat jokin toinen eläinlaji.

  2. Osmo Soin­in­vaara:

    “…vaan se, että tytöt voisi­vat aloit­taa koulun puoli vuot­ta poikia nuorempina.”

    Sinivihreä:

    “Ongel­ma” kai on se, että pojat ovat lap­su­udessaan lapsel­lisem­pia kuin tytöt. Siihen ei mielestäni auta paljoakaan jos tytöt aikaista­vat koulu­un menoa. Oikeampi ratkaisu siis olisi siirtää poikien koulu­nalkua myöhem­mäk­si. Useim­mat pojat alka­vat olla koulukyp­siä suun­nilleen lukion kol­man­nelta vuodelta lähtien…

  3. Miten niin miesten ja nais­ten välil­lä ei ole henkisiä ero­ja? Mis­sä evidenssi?

  4. Huip­pu­lah­jakkaille matemaatikoille oma koulu, ei-huip­pu­lah­jakkaille matemaatikoille tyt­tök­oulu ja nor­maaleille pojille apukoulu.

  5. Toinen näkökul­ma olisi, että lapset aloit­ta­vat koulun viisivuo­ti­aina kuten esim. Ran­skas­sa ja poikien ohjauk­ses­sa huomioitaisi­in poikaped­a­gogi­ik­ka. Nykyi­nen koulusys­tee­mi suosii tyt­tö­jen vahvuuk­sia, tarvit­taisi­in ped­a­gogisen kult­tuurin muu­tos. Pojat ovat yhtä oppi­vaisia, ovat kyl­lä joukkona ehkä vähem­män kiltisti puur­tavia kuin tytöt, mut­ta kir­joit­tamisen ja lukemisen opet­telu sopii jo ennen 7v. ikää sekä tytöille että pojille. Onhan Suomes­sakin käsit­tääk­seni esik­oulu (kuu­sivuo­ti­aiden ryh­mässä) päiväkodeis­sa, mut­ta kaik­ki lapset eivät osal­lis­tu kokopäiväiseen kun­nal­liseen päivähoitoon.

  6. Pojathan tosi­aan kehit­tyvät hitaam­min, mut­ta eikös se pahin hidas­tu­mi­nen tai peräti taan­tu­mi­nen tapah­du vas­ta mur­rosiässä? Kun oppik­oulu­un vielä kym­men­vuo­ti­aina pyrit­ti­in, eihän siinä kohdas­sa ollut ero­ja sukupuolten välillä?

    Pojille pitäisikin saa­da n. 14 vuo­den iässä ainakin puolek­si vuodek­si jotakin muu­ta tekemistä. Met­sänis­tu­tus­ta, tuk­i­nuit­toa, sotavä­ki? Tuli­si­vat sit­ten rus­ket­tuneina ja miehistyneinä tyt­tö­jen seu­raan pohti­maan Bysan­tin vaiku­tus­ta ja pitkää ässää.

    Kyl­lähän tuo koulu­naloi­tusikä taitaa aika kat­tavasti olla jo 6 vuot­ta, kun ymmärtääk­seni päivähoito on mak­sullista, mut­ta esik­oulu ei ole. Joku voisi tietää, kuin­ka suuri osa 6‑vuotiaista on jo nyt esiopetuk­ses­sa. Veikkaisin 90%.

    Touko Met­ti­nen

  7. Ns. poikapedagoki­ikkakin on osit­tain ongel­malli­nen sukupuolen sisäisen yksilöl­lisen vai­htelun takia. Itse aikanaan pienenä poikana olisin var­masti parem­min sopeu­tunut tyt­tö- kuin poikapedagoki­ikkaan. Tietysti kuu­luin näi­hin “matemaat­tis­es­ti ym. lah­jakkaisi­in”, joista oli aiem­min puhe. 

    Toisaal­ta en tiedä olisiko se nyt eri­tyisen vahin­gol­lis­takaan pistää hil­jaisem­pia ja keskit­tymiskykyisem­piä poikia oppi­maan asioi­ta riehuntaleikkien kaut­ta (tai mitä se poikapedagoki­ik­ka nyt käytän­nössä olisikaan). Lähin­nä se olisi näi­den oppi­laiden kyky­jen ja opetuk­sen resurssien hukkaamista.

  8. Tämä perus­tuu vain omi­in havain­toi­hi­ni, joten oikeut­ta­nee korkein­taan hypo­teesin muo­dostamisen, mut­ta olen ollut huo­maav­inani, että mon­et pojat koke­vat varsin pian koulus­sa, ettei kukaan pidä hei­dän puo­li­aan. Ymmär­ret­tävästi tämä alkaa pian oireil­la oppimis­vaikeuksi­na, yms.

    En tiedä onko tämä yleistä, mut­ta ainakin minä sain opet­ta­jal­ta osak­seni (90-luvul­la) ihan fyy­sistä kuri­tus­ta samoista rikkeistä, joista tytöt selvi­sivät huo­mau­tuk­sel­la, korkein­taan nuhtelulla.

  9. Tytöt koulu­un nuoremp­ina tai pojat van­hemp­ina. Kan­natan edel­listä. Ja sit­ten kevyem­pää. Pitkään opet­ta­jan olleena kallis­tun vähän sille kan­nalle, kuten joku jo kir­joit­ti, että pojat ovat koulukyp­siä lukion viimeisellä.

    Tai vielä pitem­mälle ajatel­tuna. Miehen elämä on yhtä säh­läys­tä alus­ta lop­pu­un. Kun naisille heit­tää ajatuk­sen, että miehet kehit­tyvät koko ikän­sä, sieltä suunnal­ta saa hel­posti vas­tauk­sen, että lähtö­ta­so on niin alhainen, että kehit­tymis­varaa on.

    Mut­ta vakavasti san­ot­tuna, jätkät ovat yläas­teel­la ainakin kak­si vuot­ta tyt­töjä perässä. Mut­ta ei se voi mikään maail­man suurin ongel­ma olla, sil­lä miesten hal­lit­se­ma tämä maail­ma edelleen on. Vaik­ka naiset sen oman miehen­sä itse valitsevatkin.

  10. Tämähän on tosi fik­sua keskustelua. Tosin vain niil­lä ole­tuk­sil­la, että kaik­ki pojat ovat saman­laisia keskenään, kaik­ki tytöt ovat saman­laisia keskenään, eikä ole yhtään poikaa joka olisi saman­lainen yhdenkään tytön kanssa (ja sama tietenkin päin­vas­toin ja että kasvu- ja kouluym­päristö eivät vaiku­ta siihen, miten yksilö kehittyy.

  11. Mah­taako joillekin tavoit­teel­lisille aikuisille tul­la mieleen, että lap­su­udel­la on ihmisen kehi­tyk­sen kannal­ta muu­takin merk­i­tys­tä kuin tuot­taa mah­dol­lisim­man tehokkaasti ihmisiä valmi­ik­si “palvele­maan” yhteiskuntaan.

    Antakaa lap­sille lap­su­us ja aikaa siihen, joka on vain kerran!

    Luulen, että se sitä­pait­si kan­nat­taa myös kylmän yhteiskun­nakin kannalta!

  12. Vaik­ka tytöt ja pojat oppi­vat ja tule­vat “koulukyp­sik­si” keskimäärin eri aikaan, ei pelkän sukupuolen perus­teel­la voi määrätä koulun aloit­tamista. Olen­naista minus­ta on se, että jokainen lap­si kehit­tyy eri tah­tia ja ennen kaikkea eri asiois­sa. Joku lukee ja las­kee suju­vasti neliv­uo­ti­aana, mut­ta ei pysty sopeu­tu­maan koulun työsken­te­ly­tapoi­hin — varsinkin kun opetuk­sen sisältö on täl­laiselle lapselle turhaut­ta­van simppeliä.
    Samaa mössöä samaa tah­tia kaikille samankokoi­sis­sa ryh­mis­sä on oikeas­t­aan kuolleena syn­tynyt aja­tus. Yhteiskun­nas­samme on vält­tämätön­tä oppia luke­maan ja laske­maan, mut­ta että kaikkien olisi opit­ta­va ne samanikäis­inä ja samal­la taval­la, on aika jär­jetön ajatus.
    Ei min­ul­la ole ratkaisua siihen, miten ope­tus olisi jär­jestet­tävä, jos nyky­isil­lä resurs­seil­la pitäisi ottaa huomioon las­ten erilaisuus.
    Las­ten on toki opit­ta­va tekemään työtä, kestämään turhau­tu­mista ja kohtaa­maan haastei­ta, mut­ta jos ei pystytä otta­maan huomioon yksilöi­den vahvuuk­sia, vaan joudu­taan tak­er­tu­maan heikkouk­si­in (koulun oppimis­tavoit­teet!), siinä kär­sivät muut lah­jakku­udet kuin keskiver­to­tah­tia kehit­tynyt koululahjakkuus.
    Montessori‑, stein­erped­a­gogi­ik­ka ja neilliläisyys voivat tun­tua elit­is­tisiltä, mut­ta niis­sä luote­taan las­ten kykyyn ja halu­un oppia ja osa­ta eikä aikataulute­ta oppimis­pros­es­sa­ja. Mei­dän koul­u­laitok­ses­samme lähde­tään siitä, että ensim­mäisen luokan syys­lukukaudel­la opi­taan lukemaan,
    — jos et opi saatat päästä/joutua tukiopetuk­seen, kos­ka jatkos­sa et pysy­isi mukana muussakaan.
    Entä jos onkin niin, että musi­ikkia tai urheilua akti­ivis­es­ti har­ras­ta­vat saa­vat myön­teisiä koke­muk­sia niistä ja sik­si pystyvät paneu­tu­maan opiskelu­un muis­sakin aineissa?
    Jonkun lapsen kotiym­päristö ei ehkä ole tukenut hänen poten­ti­aal­isia oppimiskykyjään, hän ei sil­loin ole läh­eskään samoil­la lähtövi­ivoil­la kuin ikä­toverin­sa. Sekään ei ole sukupuoles­ta kiinni.
    Olen itse käynyt oppik­oulua aikana, jol­loin tyt­tö­jen ei koulus­samme ollut lupa osal­lis­tua kemi­an tai fysi­ikan oppi­lastöi­hin — mei­dät pan­ti­in koti­talousopetuk­seen. Armas rehtorimme oli sitä mieltä, että tyt­tö­jen pitäisi pysyä pois­sa lukion matem­ati­ikkalin­jal­ta (tämä siitä huoli­mat­ta, että koulun matem­ati­ikan van­hempi lehtori oli nainen). Poikien mur­rosiän ongel­mat ratkaisti­in sil­lä että he sai­vat ehdot ja jäivät luokalleen riit­tävän mon­ta ker­taa. Oli­han se ainakin yksilöl­lisem­pi tapa kuin määritel­lä jokapoi­ka hitaasti kehit­tyväk­si, enem­män kuin puo­let pär­jäsi ihan mukavasti tyt­tö­jen tahdissa.

  13. Toisin kuin asi­aa ymmärtämät­tömät voivat luul­la, yksi Suomen voimavara on myöhäi­nen koulunaloitus. 

    Lapsen sen­sori­nen inte­graa­tio kehit­tyy vapaas­sa leikissä huimasti parem­min kuin aikuisen jatku­vas­sa ohjauk­ses­sa. Käsi­tys, jon­ka mukaan las­ta pitää jatku­vasti “val­men­taa”, jot­ta hänestä tulisi luo­va ja inno­vati­ivi­nen aikuinen, on totaalisen väärä. 

    Koulun tärkein tehtävä on säi­lyt­tää lapsen luon­tainen kyky ja halu oppia, ei niinkään mak­si­maalisen tiedon upot­ta­mi­nen selkäy­timeen indok­tri­naa­tion keinoin. Hyvä opet­ta­ja pitää yllä kyse­levää ilmapi­ir­iä, ei tar­joa valmi­ita vastauksia. 

    Alku­peräi­nen ehdo­tus on pöl­hö. On tot­ta, että tytöt noin keskimäärin kehit­tyvät mon­es­sa asi­as­sa aikaisem­min, mut­ta jos kehi­tyk­sen mukaan ruve­taan määrit­telemään koulun aloi­tusikä, tulee sen perus­tua yksilö­ta­soon, ei sukupuoleen.

  14. Niin kauan kuin uuti­sis­sa 90 pros­ent­tia kaik­ista naamoista on miehiä ja sadan rikkaim­man ihmisen listalle mah­tuu muu­ta­ma nainen, en olisi kovinkaan huolis­sani jonkin eri­laisen poikaped­a­gogi­ikan puuttumisesta. 

    Koulu antaa pojille enem­män liikku­mavaraa ja uskallan väit­tää, että samoin tiedoin ja taidoin pojal­la on mah­dol­lisu­us parem­paan arvosanaan kuin tytöl­lä. Opet­ta­jat arvosta­vat poikien osaamista ali­ta­juis­es­ti enemmän. 

    Tästä on paljon tutkimus­takin. Sat­un­nais­te­tu­ille opet­ta­jaryh­mille Yhdys­val­lois­sa annet­ti­in ainekir­joituk­sia siten, että poikien ja tyt­tö­jen nimet oli­vat väärin tai oikein. 

    Poikien nimil­lä varuste­tut aineet arvostelti­in korkeam­malle kuin tyt­tö­jen nimil­lä varuste­tut, vaik­ka kyseessä oli sama aine. 

    Tästä tekni­ikas­ta on muitakin mie­lenki­in­toisia esimerkke­jä. Aineet on joskus varustet­tu lapsen val­oku­val­la, jol­loin etniseltä taustal­taan val­taväestöstä poikkea­vat lapset sai­vat parem­pia arvosano­ja, kau­ni­it lapset parem­pia, liha­vat lapset huonom­pia etc.

  15. Tästä tulee nyt vähän Eli­nan yölli­nen yksin­puhelu, mut­ta tulkoon: 

    Vai­he, jos­sa poikien tytöistä poikkea­va kehi­tyskaari tulisi koulun ottaa huomioon, ei ole suinkaan koulun aloi­tus, jol­loin lapset ovat kuta kuinkin samal­la viival­la, vaan mur­rosiän alkuvaihe. 

    Pojat koke­vat usein ns. psyykkisen regres­sion, joka voi olla hyvinkin taan­nut­ta­va. Poi­ka ikään kuin muut­tuu pikku­lapsek­si, jol­la ei ole mitään vas­tu­u­ta itses­tään. Tämä on nor­maali kehi­tys­vai­he, jos­ta ei pidän poikaa moit­ti­man. Viisaat opet­ta­jat tämän ymmärtävät. Kaik­ki opet­ta­jat vain eivät valitet­tavasti ole viisaita. 

    13–14 ‑vuo­tias poi­ka on usein aika kaameaa kat­seltavaa ihan noin ulkois­es­tikin kuten kaik­ki tiedämme. Tähän vai­heeseen osuu yläas­teelle siir­tymi­nen ja siitä ei usein hyvää seu­raa. Yläaste on toden­näköis­es­ti paljon isom­pi kuin ala-aste, opet­ta­jat ovat vierai­ta, kaver­it uusia ja opiskelu vaikeam­paa. Numerot rom­a­hata­vat ja vaik­ka useim­mat pojat muut­tuvat parem­paan suun­taan jo yhdek­sän­nel­lä, arvostelusys­tee­mi pudot­taa yläas­teen kokon­ais­suorituk­sen tasolle, jol­la ei men­nä lukioon mah­dol­li­sista kyvy­istä huolimatta.

  16. “Niin kauan kuin uuti­sis­sa 90 pros­ent­tia kaik­ista naamoista on miehiä ja sadan rikkaim­man ihmisen listalle mah­tuu muu­ta­ma nainen, en olisi kovinkaan huolis­sani jonkin eri­laisen poikaped­a­gogi­ikan puuttumisesta.”

    Eiköhän tuo muu­tu heti kun te naiset lopetat­te rahan, statuk­sen ja val­lan arvostamisen 🙂

    Miehiä aja­va voima on aina ja ikuis­es­ti ollut kil­pa nai­sista ja naisia saa jos men­estyy mui­ta parem­min -> kärsjis­te­tysti san­ot­tuna miesten­välisen kil­pailun per­im­mäi­nen syy on pukille pääsem­i­nen. Kun nais­ten sosioekonomisel­la ase­mal­la taas ei ole merk­i­tys­tä avioi­tu­miseen (kuin ehkä negati­ivis­es­ti), niin on ymmär­ret­tävää mik­si naiset eivät puske ural­laan eteen­päin samaan tahti­in kuin miehet.

    (en väitä että erot oli­si­vat tietoisen valin­nan tulok­sia, ei kukaan ajat­tele että teen­pä lois­ta­van uran että saan kau­ni­in vaimon)

  17. Eli­na:

    “Koulu antaa pojille enem­män liikkumavaraa…”

    Sinivihreä:

    Siis koulun naisopet­ta­jat anta­vat pojille enem­män liikku­mavaraa? Mielestäni kyse ei ole siitä, vaan siitä, että pojat ja myöhem­min miehet otta­vat enem­män liikkumavaraa.

  18. Min­ul­la on vah­vasti sel­l­ainen käsi­tys, että tytöt ovat poikien edel­lä kehi­tyk­sessä jo seit­semän­vuo­ti­aina, eivät vain saa­mur­rosikää aikaisem­min. Tätä eroa ei mil­lään ped­a­gogi­ikalla muuk­si muuteta.

    Men­nään­pä vähän liukkaille jäille: mikä selit­tää sen, että tytöt pää­sevät parem­min lukioon ja sik­si heitä on myös yliop­pi­lais­sa enem­män, mut­ta aka­teemi­sis­sa opin­nois­sa miehet men­estyvät naisia parem­min. Täl­laisen havain­non voi selit­tää ainakin seu­raav­il­la aja­tus­mall­eil­la, joista jokainen voi vali­ta ennákkolu­u­lo­jaan parhait­en vastaavan:

    1) Tytöt kehit­tyvät nopeam­min, mut­ta pojat kehit­tyvät pitemmälle.

    2) Yliopis­to­jen pedagosi­ik­ka on miehiä suosivaa. 

    3) Van­hat rooli­jaot ja lisään­tymiseen liit­tyvät seikat ja riitit suo­si­vat miesten omis­tau­tu­mista opin­noille ja nais­ten omis­tau­tu­mista muuhun.

    4) Kos­ka pojat kehit­tyvät hitaam­min hei­dän on vaikeampi päästä lukioon, eri­tyis­es­ti koska­mur­rosikä sat­tuu juuri tuo­hon ratkai­se­vaan vai­heeseen. Niin­pä lukioon pääseet pojat ovat valikoituneem­pia kuin tytöt ja pär­jäävät sik­si yliopis­tois­sa paremmin. 

  19. osmo:

    Koh­ta neljä vaikut­taa melko mielekkäältä selitykseltä.

    Tärekäm­pänä pidän kuitenkin sitä, että miesten älykkyy­dessä on suurem­pi hajon­ta kuin nais­ten älykkyy­dessä. Miehiä on siis kel­lokäyrän molem­mis­sa päis­sä enem­män kuin naisia. 

    Lukioon pääsyra­ja ei ole kovin korkea ja tässä ryh­mässä naisia on enem­män. Mitä korkeam­malle rimaa nos­te­taan, sitä suurem­mak­si käy miesten suh­teelli­nen osu­us. Useimpi­en alo­jen kapeista huipuista on val­taosa suvereenisti miehiä, kuten myös val­taosa totaalis­es­ti syrjäytyneistä.

  20. Oden luet­telos­sa numero kolme vas­taa omia ennakkolu­u­lo­jani. Jos­sain bil­san kir­jas­sa eritelti­in nais­ten ja miesten ero­ja. Miehet ovat sen mukaan kun­ni­an­hi­moi­sem­pia, määräilevämpiä, käskevämpiä jne. Naiset men­estyvät ver­baal­i­sis­sa ja sosi­aal­i­sis­sa jutuis­sa miehiä parem­min. Tästäkö lie johtuu, että Suomes­sa naisen euro on 80 senttiä.

    Itse olen pähkäil­lyt nais­miesero­ja evoluu­tion kaut­ta. Asut­ti­in klaanin leiris­sä. Miehet läh­tivät saal­is­ta­maan mam­mut­tia, seep­raa tms. (tai tap­pele­maan naa­purik­laanin kanssa). Joukol­la oli pomo. Kul­jet­ti­in hil­jaa. Ei ollut varaa lör­pötel­la. Liikut­ti­in joukkueena.

    Naiset jäivät leiri­in hoita­maan lap­sia, paikkaa­maan ja par­si­maan taminei­ta. Riidelti­in, mut­ta opit­ti­in myös elämään sen asian kanssa. Joku täm­möi­nen maail­ma on saat­tanut jäädä eloon nykykult­tuuri­in iki­aikaisil­ta leir­in­uo­tioil­ta ja retkiltä.

  21. Samuli Lin­tu­la: Väitätkö, että täl­lä het­kel­lä Suomen koulu­naloi­tus on kaikille sama, kos­ka yksikään tyt­tö ei ole eri­lainen kuin yksikään poi­ka!?!? Tot­takai koulu­naloituk­sen voi por­ras­taa sukupuolen mukaan, vaik­ka kaik­ki ei oli­si­vatkaan saman­laisia. Riit­tää, että tyt­tö­jen ja poikien kyp­syy­sero on keskimääräis­es­ti totta.
    Cilista: Olen kanssasi samaa mieltä, että lap­sille pitää antaa oikeus lap­su­u­teen. Se ei ole mitenkään ris­tiri­idas­sa sen kanssa, että jokaiselle yritetään antaa myös parhaat mah­dol­lisu­udet koulussa.
    Annuk­ka Karo­nen: Hyvä kun muis­tu­tit tuos­ta luokalle jät­tämis­es­tä. Sehän on mitä eri­no­maisin tapa tasa­ta tyt­tö­jen ja poikien kyp­syy­sero­ja mur­rosiässä ja vielä kan­nus­ta­maan kun­non opiskelu­un. Muis­te­len, että isäni ja hänen vel­jen­sä jäivät luokalle “aina tarpeen vaatiessa”.

  22. Ensik­sikin, tästä rikkaimpi­en miesten argu­men­tista, sen voi kään­tää myös tois­in­päin, eli pult­sareista ylivoimainen enem­mistö on miehiä. Ei täl­lä voi­da perustel­la sitä, että nais­ten opetuk­sen laat­ua pitää mitä pikim­min heiken­tää, vaik­ka se on täs­mälleen sama asia.

    Toisek­si, useim­mat näistä evoluu­tioseli­tyk­sistä ovat kyl­lä aika surkuhu­paisia. Ymmär­rän kyl­lä, että niistä iso osa on heit­et­ty kieli poskessa, mut­ta moni uskoo niihin silti. Kan­nat­taisi ehkä vähän pere­htyä pale­oantropolo­giaan, jos halu­aa niitä käyttää.

    Kol­man­nek­si, eroista: pojat ovat rajumpia leikeis­sään, noin keskimäärin. Pop­u­laa­tio­ta­son erot ovat kuitenkin aika pieniä ver­rat­tuna yksilöi­den eroon, eri­tyis­es­ti poikien kesken. Suurin osa lap­sista osal­lis­tuu esiopetuk­seen ja päiväkodeis­sa yms. laa­di­taan jo pien­estä pitäen kaiken­laista varhaiskas­va­tus­su­un­nitel­maa ja seu­rataan kehi­tys­tä. Ei luulisi ole­van tämän päälle kauhean iso työ jakaa yksilöt, ei sukupuolen, vaan taipumusten mukaan. Kun näin ei tehdä, herää kysymys, että mik­si sitä seu­ran­taa sit­ten ns. nor­maaleille lap­sille tehdäänkään. 

    Mitä tulee näi­hin aka­teemisi­in eroi­hin, siel­lä päässä alka­vat jo kaiken­laiset muut intres­sit ja elämän­ti­lanteet vaikut­taa aika paljon miesten ja nais­ten välisi­in eroi­hin. On aika vaikea erotel­la syitä, mut­ta noista Osmon lis­taamista se neljäs on ainakin kaikkein uskot­tavin sen perus­teel­la, mitä minä olen kokenut. Tytöille on enem­mänkin itses­tään­selvyys men­nä lukioon, pojille se oli vielä ainakin 90-luvul­la paikoin jopa vähän nolo juttu.

  23. Tiedemieheltä kysyn, voisiko hän muu­ta­mal­la lauseel­la täs­men­tää pale­oantropolo­gian tietoa sukupuolten väli­sistä eroista.

    Ja keven­nys. Mark Twain kir­joit­ti. Kun oli 15 vuo­tias, pidin isääni maail­man suurim­pana ääliönä. Kun oli 20 vuo­tias, huo­masin isäni kehit­tyneen 5 vuodessa val­tavasti. Mitä tämä maail­mankir­jal­lisu­u­den neron huomio ker­too miesten kyvys­tä kehittyä.

  24. En jak­sa laka­ta ihmettelemästä, mik­si pitää yrit­tää kor­ja­ta jär­jestelmää, joka on kun­nos­sa. Suomen koulu­jär­jestelmän on mon­een ker­taan Pisa-tutkimuk­sis­sa osoitet­tu ole­van maail­man parars.
    Jos joku toimii, älä kor­jaa! Tämä totu­us pätee tähänkin asi­aan. Yleen­sä vika on siinä, että et ymmär­rä, mitä olet aikeis­sa korjata.
    Mik­si ihmeessä mei­dän täy­ty­isi ottaa mallia huonom­min pär­jäävien maid­en aikaisem­mista koulu­naloit­tamisajoista. Ainakin mei­dän las­ten tieto­taidolli­nen kehi­tys taan­tui aimo askeleen, kun jou­tu­i­v­at aloit­ta­maan koulun päiväkodin jälkeen.
    Jospa syy hyvään Pisa-men­estyk­seen onkin myöhäisessä koulun aloit­tamises­sa ja hyvis­sä päiväkodeis­sa, eikä koul­ul­la olekaan sen kanssa muu­ta tekemistä, kuin pysyä pitem­pään pois­sa. Tätä kan­nat­taa pohtia, ainakin niis­sä mais­sa, jois­sa koulu aloite­taan aikaisemmin.
    Suomen koulu­jär­jestelmän kor­jaamiseen en näe aihet­ta ennen, kuin men­estys Pisa-testeis­sä putoaa huolestuttavasti.

  25. Ainakin teknil­lisel­lä alal­la miesten parem­paa men­estymistä selit­tää ihan teknil­lis­ten yliopis­to­jen sukupuoli­jakau­ma. Kun opiskel­lessa oppii, että aina löy­tyy mies, joka on valmis tekemään harkkatyön puolestasi, useim­miten muka­mas ryh­mä­työnä, niin siinä pääsee opin­nois­sa vähän turhan helpolla. 

    Työelämässä tuol­la taval­la ei sit­ten enää kovin pitkälle pääse. Pait­si keit­tämään kahvia.

  26. Tämä ei ole oikea foo­ru­mi metodol­o­giselle metakeskustelulle, joten en lähde tähän evoluu­tiokeskustelu­un. Lukekaa vaik­ka Richard Leakeyn “Ihmiskun­nan juuret”.

    Ja niistä pisa-testeistä: jär­jestelmä ei ole toimi­va. Pisa-testit mit­taa­vat porukkaa ennen yliopis­toa. Yliopis­toon tulee paljon sel­l­aisia “pääl­liköitä”, jot­ka kuvit­tel­e­vat, ettei hei­dän koskaan tarvitse oikeasti tehdä mitään. Onnek­si he ovat vielä (niukasti) vähem­mistönä, mut­ta kyl­lä se kul­makar­vo­jen kohot­telua jo aiheut­taa, jos 40% porukas­ta kokee, että se työmäärä, jota ennen kaik­ki opiske­li­jat tekivät, onkin nykyään “täysin kohtu­u­ton”, eikä sitä voi muka vaatia. 

    Ehkä vika on siinä, että peruskolu­laitos on niin hyvä, että vähän keski­ta­soa lah­jakkaampi oppii niin tavat­toman hyvin tekemät­tä itse mitään. Pidän tätä itseasi­as­sa aika toden­näköisenä selityksenä.

  27. Tiedemies: Var­masti jär­jestelmä ei ole toimi­va, kun työelämässä valite­taan yliopis­toista ja ammat­toko­rkeak­ouluista valmis­tu­vien osaamista, yliopis­tois­sa ja ammat­tiko­rkeis­sa “kohotel­laan kul­mia” opiske­li­joiden työhaluille ja osaamiselle, lukiois­sa valite­taan ainek­sen kehnout­ta, yläk­ouluis­sa ihn­metel­lään alak­oulu­jen tyän jälkeä ja alak­ouluis­sa valite­taan esik­oulus­ta tullei­den valmiuk­sia. Mielestäni turhan help­po ratkaisu on syyt­tää yhtä tai kah­ta edel­listä por­ras­ta huonos­ti tehdys­tä työstä.

    Maail­ma on muut­tunut sil­lä tavoin, että huonos­ti koulutet­tu tai taidoil­taan vaa­ti­ma­ton kansalainen ei enää tah­do kel­va­ta työelämään. Tästä on Ode kan­tanut aiheel­lista huol­ta ja on esit­tänyt mielestäni hyviä ratkaisu­jakin. Nyt nuo ihmiset ovat kotona tyhjän­pant­ti­na ja heille val­tio­val­ta on jär­jestänyt reip­paan viina-alen­nus­myyn­nin. Mitäpä hei­dän lapsen­sa tekevät? Ei niis­sä olois­sa inte­graaleista hal­tioidu­ta, ja niis­sä olois­sa elää paljon ihmisiä. 

    Nämä ongel­mat kulkeu­tu­vat myös koulu­un, ja yksi varsin usein esi­in nos­tet­tu ratkaisu on se, että sijoite­taan nämä ongel­mako­tien lapset omi­in ryh­mi­in­sä. Ratkaisua ei tosin esitetä tässä muo­dos­sa, vaan niin, että sijoite­taan esimerkik­si matem­ati­ikas­ta, kielistä, kir­joit­tamis­es­ta jne. kiin­nos­tuneet omi­in ryh­mi­in­sä. Toki tällekin ryh­mälle on varat­tu yksi eufemis­mi: “käden taidot” — vaik­ka käytän­nössä ran­skan valin­nais­ryh­mästä kyl­lä löy­tyy käden taito­ja enemmän. 

    Tietysti voisi kysyä, että mik­si te sit­ten edes yliopis­tossa ette kylmästi vaa­di opiske­li­joil­ta riit­tävästi, heti peruskurssil­la. Arvaan vas­tauk­sen: kyl­lä minä/ me, mut­ta muut… Ja sit­ten opiske­li­jat eivät enää haekaan meille, ja rahoi­tus las­kee… Sitä se on se vapaa kilpailu.

    Touko Met­ti­nen

  28. Jut­telin eilen koulu­tu­lokkaiden sukupuolieroista asi­aan vihkiy­tyneen tutk­i­jan kanssa. 

    Tytöt ovat luku­valmiuk­sil­taan hie­man edel­lä poikia ja myös luku­taitoisia heis­sä on hie­man enem­män koulu­un tul­lessa. Ero tasoit­tuu kuitenkin jo ensim­mäisen vuo­den aikana poiki­in näh­den. Tytöt ovat kuitenkin kaut­ta koko koulu­a­jan kiin­nos­tueem­pia lukemisesta. 

    Matemaat­ti­sis­sa taidois­sa tytöt ja pojat ovat saman­veroisia. Tyt­tö­jen kiin­nos­tus matem­ati­ikkaan vain hipuu jo kah­den ensim­mäisen koulu­vuo­den aikana. Sukupuoles­ta riip­pumat­ta matemaat­tis­es­ti lah­jakkaat otta­vat kaulaa mui­hin jo ensim­mäisel­lä luokalla. Lukemisen kanssa asia on päin­vas­toin; erot tasaantuvat. 

    Nämä ovat asioi­ta, jois­sa ei ole ratkai­se­vaa koulun aloituk­sen ajanko­h­ta. Pojat pitäisi saa­da kiin­nos­tu­maan lukemis­es­ta, siis myös ihan kaunokir­jal­lisu­ud­es­ta ja tyt­tö­jen into matem­ati­ikkaan tulisi pystyä säi­lyt­tämään. Eskar­i­ta­sol­la eroa kiin­nos­tuk­ses­sa numeroi­hin ei ole.

  29. Osmo lis­taa kohtia, mik­si nuoret miehet pär­jäävät yliopis­tossa paremmin. 

    Pär­jäävätkö? Saa­vatko he parem­pia arvosano­ja ja valmis­tu­vat nopeam­min? Vai mikä on mit­ta­ri­na? En niele tätä ilman lähdettä. 

    Väite, että miehissä ja nai­sis­sa ei olisi henkisiä ero­ja on ihan käsit­tämätön tai sit­ten se oli provo?

    Naiset keskit­tyvät ihmis­suhteisi­in siinä mis­sä miehet enem­män asi­ata­soon. Sik­si yhdelle asialle uppoutunei­ta miehiä on paljon enem­män. Tut­ta­vani tekee väitöskir­jaa jostain pieneliöstä meren poh­jas­sa: miten sen väri on vai­hdel­lut ruskean­har­maas­ta har­maan­ruskeaan vuosikym­menten saatossa. 

    Arvatkaa­pas onko tutk­i­ja mies vai nainen?

  30. Kaik­ista ylem­pää korkeak­oulu­tutk­in­toa suorit­tavista 48 pros­ent­tia on miehiä ja 52 pros­ent­tia naisia. Valmis­tuneista 43 pros­ent­tia on miehiä ja 57 pros­ent­tia naisia..

    Joten saisiko nyt niitä perustelu­ja siihen, että miehet pär­jäävät yliopis­tossa paremmin.

  31. ‘Pojat pitäisi saa­da kiin­nos­tu­maan lukemis­es­ta, siis myös ihan kaunokir­jal­lisu­ud­es­ta’ (Eli­na)
    Mik­si? Kieliä tietysti laiska oppii helpoim­min luke­mal­la niil­lä kir­joitet­tu­ja kir­jo­ja, mut­ta muuten, mitä eri­ty­istä syytä kenel­läkään on lukea kir­jo­ja, jos ne eivät kiinnosta?

  32. Lurk­ki:
    Mitä eri­ty­istä syytä kenel­läkään on liikkua, jos ei kiinos­ta, laskea jos ei kiin­nos­ta, opiskel­la vierai­ta kieliä jos ei kiinnosta..

    Opet­ta­jan ark­i­havain­tona väitän, että lukem­i­nen on aivo­jump­paa ja paran­taa jotain aivo­jen osaa niin, että ihmi­nen oppii luke­mal­la myös ilmaise­maan itseään ja ymmärtämään muiden ilmaisua parem­min. Lukuhar­ras­tus näkyy selvästi oppimisessa.

    Osmon idea koulunkäyn­nin lykkäämis­es­tä pojil­la olisi järkevä, toisaal­ta henkisiä ikäero­ja on samal­la taval­la tyt­tö­jenkin kesku­udessa. Ehkäpä koulua tulisi kehit­tää edelleen siten, että henkises­ti eri-ikäiset voisi­vat oppia ja opiskel­la itsellen parhaal­la taval­la riip­pumat­ta vuosiluokasta.

  33. Ville jo vas­tasikin Lurkin kysymykseen. 

    Har­vas­ta asi­as­ta val­lit­see niin suuri yksimielisyys kuin lukuhar­ras­tuk­sen ja koulumen­esty­sen posi­ti­ivisel­la yhtyedel­lä. Ei tietenkään voi ketään pakot­taa ham­paat irvessä luke­maan kir­jaa, jos ei kiin­nos­ta, mut­ta kysymys kuu­luukin: miten herät­tää kiin­nos­tus lukemiseen?

    Vähem­män puhut­tu, mut­ta tosi asia on myös, että korkeata­soisen kir­jal­lisu­u­den lukem­i­nen kehit­tää lapsen tunne-elämää, antaa eväitä itsen­sä ja muiden ymmärtämiselle. Tämä on elämässä kokon­aisu­ut­ta ajatellen tärkeäm­pää kuin vaikka­pa derivoimi­nen, matemaat­tisia taito­ja väheksymättä.

  34. Minä karsas­tan aja­tus­ta siitä, että keskimääräisyyk­si­in perus­tu­van tilas­to­m­atem­ati­ikan val­os­sa ryhdytään palaa­maan sukupuolierot­telun tielle koulutuksessa.

    Pojat voivat olla keskimäärin foo ja tytöt keskimäärin bar, mut­ta kos­ke­taan nykysys­teemi­in sukupuolierotellen miten päin vain, se voi aivan hyvin pitää ongel­mat, mitkä ne sit­ten lienevätkin, saman suu­ruise­na mut­ta siirtää niitä eri kohti­in koulus­sa ja/tai yhteiskunnassa.

    Jos tytöt aloit­ta­vat koulun puoli vuot­ta ennen poikia, mis­sä kohtaa palataan sekak­oulu­un ja miten, vai onko tarkoi­tus pitää tytöt ja pojat eril­lään perusk­oulun lop­pu­un? Ja jos pojil­la on nytkin vaikeuk­sia oppia jut­tu­ja yhtä hyvin kuin tytöil­lä, miten asi­aa paran­taa se, että tytöt menevät koulu­un varhem­min ja otta­vat lisää etumatkaa?

    Kun lis­tataan syitä siihen, mik­si tytöt pää­tyvät use­am­min lukioon kuin pojat, voimme lisätä käsit­tääk­seni vielä aina siel­lä tääl­lä esite­tyn kohdan
    5) perusk­oulu­ope­tus on opet­ta­jakun­nan nais­val­taisu­ud­es­ta ja val­i­tu­ista ope­tus­menetelmistä johtuen tyt­töjä suo­si­vaa käytän­nössä vaikkei se tarkoi­tus olekaan.

    En tiedä onko näin vai ei, mut­ta olen kuul­lut väit­teen siinä määrin usein, etten hylkää sitä ainakaan suo­ral­ta kädeltä.

    Per­in­teis­es­tä sukupuoli­jaos­ta on lähin­nä yritet­ty han­kki­u­tua eroon tasa-arvom­ielessä. Ottaako tässä asi­as­sa tasa-arvoasenne askeleen johonkin suun­taan ja jos ottaa niin mihin, jos ryhdytään kat­e­goris­es­ti erot­tele­maan lap­sia hyvin ja huonos­ti kehit­tyneisi­in sukupuoli­ra­jan mukaan? 

    Sil­lä on myöskin mah­dol­lista, että tämä eri ihmisil­lä ja usein sukupuoli­ra­jo­ja nou­dat­ta­va eri vai­heisi­in osu­van kehi­tyk­sen tosi­a­sia kan­nat­taa vain hyväksyä suurem­man virheen vält­tämisek­si, ja yrit­tää miet­tiä kulis­seis­sa, mitä voidaan tehdä lop­putu­lok­sen paran­tamisek­si jos siinä paran­net­tavaa on.

  35. Jos tytöt aloit­ta­vat koulun puoli vuot­ta ennen poikia, mis­sä kohtaa palataan sekak­oulu­un ja miten, vai onko tarkoi­tus pitää tytöt ja pojat eril­lään perusk­oulun loppuun?

    Ei niitä erote­ta lainkaan. Vuo­den 2008 eloku­us­sa pojista aloit­taisi­vat koulun­sa ne, jota ovat syn­tyneet 1.1.2001 — 31.12.2001 välil­lä ja tytöistä ne, jot­ka ovat syn­tyneet välil­lä 1.7.2001 — 30.6.2002. ja siis samoissa luokissa.

  36. ‘Mitä eri­ty­istä syytä kenel­läkään on liikkua, jos ei kiinos­ta, laskea jos ei kiin­nos­ta, opiskel­la vierai­ta kieliä jos ei kiin­nos­ta..’ (Ville Teittinen)
    Kaik­ki nuo ovat poten­ti­aalis­es­ti hyödyl­lisiä asioi­ta kenelle tahansa. Korkeakult­tuuri on kiva har­ras­tus niille, joi­ta se huvit­taa ja/tai joil­la on lahjo­ja. Mui­ta se lähin­nä ikävystyttää.
    ‘miten herät­tää kiin­nos­tus lukemiseen?’ (Eli­na)
    Kysymys on asetet­tu väärin, kun on kyse suo­ma­lais­es­ta koulus­ta. Mielekkääm­pää on kysyä, miten saadaan tapet­tua kiin­nos­tus lukemiseen (vrt. vuo­tu­inen laulukoe).

  37. Ei kir­jal­lisu­us ole mitään “korkeakult­tuuria” En nyt ajatel­lutkaan, että lap­sille pitää tyrkyt­tää Alastalon salis­sa ‑teosta ala-asteella. 

    Erikoinen näkökul­ma, että kaik­ki Pep­pi Pitkä­tossun­sa ja Har­ry Pot­terin­sa kahlanneet ipanat har­ras­taisi­vat korkeakulttuuria.

  38. lurk­ki:

    “Mielekkääm­pää on kysyä, miten saadaan tapet­tua kiin­nos­tus lukemiseen (vrt. vuo­tu­inen laulukoe).”

    Sinivihreä:

    Vaik­ka en laulukoet­ta varsi­nais­es­ti pahal­la muis­takaan, niin silti tuli kylmät väreet. 

    Vielä hul­lunkurisem­pana muis­tan soit­toko­keen, jos­sa ensin soitet­ti­in vuoron perään nokkahuilua ja lopuk­si tragiko­me­dia päätet­ti­in jokaisen oppi­laan pianosoolol­la. Itse olin tyyp­il­lis­es­ti keskimääräistä poikien tasoa ja sain kolme ensim­mäistä nuot­tia suurin piirtein kohdalleen kum­mas­sakin osios­sa. Voi kun sil­loin olisi ollut jo videokännykät 🙂

    Vielä alku­peräiseen aiheeseen. Ehkä olisi paikallaan tarkastel­la sitäkin, olisiko tuki- ja eri­ty­isopetuk­sel­la mah­dol­lisu­us aut­taa hida­sop­pisem­pi­en koulu­ti­etä. Van­hem­mat voisi­vat myös käyt­tää aikaansa las­ten­sa opin­to­jen tukemiseen. Ja jos mikään ei auta, niin luokalle voi kai yhä edelleen jättää.

  39. Annetaan lap­sien olla lapsia!

    Kaikkein paras­ta kun annetaan lap­sien kas­vaa koton­aan van­hempi­en­sa kanssa niinkuin aikaisem­min. Sil­lälail­la kas­vaa ter­veitä ja henkises­ti vahvo­ja ihmisiä jot­ka tämänkin maan ovat rak­en­ta­neet. Siinä on ihan yksi ja sama valmis­tuuko vuosi aiem­min vai myöhemmin..

Vastaa käyttäjälle tks Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.