Tytöt kouluun nuorempina!

9.6.2008 · Aihe: _ 

Aika ajoin pulpahtaa keskusteluun se, pitäisikö koulun alkua aikaistaa vuodella. Suomalaisethan menevät kansainvälisesti ajatellan aika vanhoina kouluun. Kuusi vuotta lienee yleisin koulun aloittamisikä ja alkavatpa jotkut viisivuotiainakin.

Miksi tätä asiaa ajatellaan vain vuoden kokoisina askeleina. Voisiko koulun alkua aikaistaa vaikkapa kahdella kuukaudella? Ei niin, että se alkaa elokuun sijasta kesäkuussa vaan niin, että kun ikäluokka menee nyt poikki tammikuusta, se menisikin poikki maaliskuusta?

Tämä ei kuitenkaan ollut varsinainen ehdotukseni vaan se, että tytöt voisivat aloittaa koulun puoli vuotta poikia nuorempina. Miesten ja naisten välillä ei tietenkään ole mitään henkisiä eroja, mutta poliittisesti korrekti havainto sentään on, että tytöt kehittyvät poikia nopeammin.

Kommentit

40 Vastausta artikkeliin “Tytöt kouluun nuorempina!”

  1. Elina kirjoitti 9.6.2008 kello 15:27

    Kyllähän tuo poliittisesti korrekti havainto on totta kuten ovat monet poliittisesti epäkorrektitkin…

    Nyt kahden pojan jälkeen tyttöä (8-vuotias) ja hänen kavereitaan seuratessaan huomaa kyllä sen huiman eron poikien kaveripiiriin verrattuna.

    Reippaita tervehdyksiä, älykästä vastavuoroista kommunikointia, toisen huomioon ottamista elein ja ilmein…

    Ihan kuin olisivat jokin toinen eläinlaji.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sinivihreä kirjoitti 9.6.2008 kello 15:47

    Osmo Soininvaara:

    “…vaan se, että tytöt voisivat aloittaa koulun puoli vuotta poikia nuorempina.”

    Sinivihreä:

    “Ongelma” kai on se, että pojat ovat lapsuudessaan lapsellisempia kuin tytöt. Siihen ei mielestäni auta paljoakaan jos tytöt aikaistavat kouluun menoa. Oikeampi ratkaisu siis olisi siirtää poikien koulunalkua myöhemmäksi. Useimmat pojat alkavat olla koulukypsiä suunnilleen lukion kolmannelta vuodelta lähtien…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. T. Kyrösuo kirjoitti 9.6.2008 kello 15:51

    Miten niin miesten ja naisten välillä ei ole henkisiä eroja? Missä evidenssi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ns kirjoitti 9.6.2008 kello 17:17

    Huippulahjakkaille matemaatikoille oma koulu, ei-huippulahjakkaille matemaatikoille tyttökoulu ja normaaleille pojille apukoulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. TL kirjoitti 9.6.2008 kello 17:19
  6. Nona kirjoitti 9.6.2008 kello 18:29

    Toinen näkökulma olisi, että lapset aloittavat koulun viisivuotiaina kuten esim. Ranskassa ja poikien ohjauksessa huomioitaisiin poikapedagogiikka. Nykyinen koulusysteemi suosii tyttöjen vahvuuksia, tarvittaisiin pedagogisen kulttuurin muutos. Pojat ovat yhtä oppivaisia, ovat kyllä joukkona ehkä vähemmän kiltisti puurtavia kuin tytöt, mutta kirjoittamisen ja lukemisen opettelu sopii jo ennen 7v. ikää sekä tytöille että pojille. Onhan Suomessakin käsittääkseni esikoulu (kuusivuotiaiden ryhmässä) päiväkodeissa, mutta kaikki lapset eivät osallistu kokopäiväiseen kunnalliseen päivähoitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Touko Mettinen kirjoitti 9.6.2008 kello 20:18

    Pojathan tosiaan kehittyvät hitaammin, mutta eikös se pahin hidastuminen tai peräti taantuminen tapahdu vasta murrosiässä? Kun oppikouluun vielä kymmenvuotiaina pyrittiin, eihän siinä kohdassa ollut eroja sukupuolten välillä?

    Pojille pitäisikin saada n. 14 vuoden iässä ainakin puoleksi vuodeksi jotakin muuta tekemistä. Metsänistutusta, tukinuittoa, sotaväki? Tulisivat sitten ruskettuneina ja miehistyneinä tyttöjen seuraan pohtimaan Bysantin vaikutusta ja pitkää ässää.

    Kyllähän tuo koulunaloitusikä taitaa aika kattavasti olla jo 6 vuotta, kun ymmärtääkseni päivähoito on maksullista, mutta esikoulu ei ole. Joku voisi tietää, kuinka suuri osa 6-vuotiaista on jo nyt esiopetuksessa. Veikkaisin 90%.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tks kirjoitti 9.6.2008 kello 20:31

    Ns. poikapedagokiikkakin on osittain ongelmallinen sukupuolen sisäisen yksilöllisen vaihtelun takia. Itse aikanaan pienenä poikana olisin varmasti paremmin sopeutunut tyttö- kuin poikapedagokiikkaan. Tietysti kuuluin näihin “matemaattisesti ym. lahjakkaisiin”, joista oli aiemmin puhe.

    Toisaalta en tiedä olisiko se nyt erityisen vahingollistakaan pistää hiljaisempia ja keskittymiskykyisempiä poikia oppimaan asioita riehuntaleikkien kautta (tai mitä se poikapedagokiikka nyt käytännössä olisikaan). Lähinnä se olisi näiden oppilaiden kykyjen ja opetuksen resurssien hukkaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. hulivilieemeli kirjoitti 9.6.2008 kello 21:11

    Tämä perustuu vain omiin havaintoihini, joten oikeuttanee korkeintaan hypoteesin muodostamisen, mutta olen ollut huomaavinani, että monet pojat kokevat varsin pian koulussa, ettei kukaan pidä heidän puoliaan. Ymmärrettävästi tämä alkaa pian oireilla oppimisvaikeuksina, yms.

    En tiedä onko tämä yleistä, mutta ainakin minä sain opettajalta osakseni (90-luvulla) ihan fyysistä kuritusta samoista rikkeistä, joista tytöt selvisivät huomautuksella, korkeintaan nuhtelulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. jouni lundqvist kirjoitti 9.6.2008 kello 21:15

    Tytöt kouluun nuorempina tai pojat vanhempina. Kannatan edellistä. Ja sitten kevyempää. Pitkään opettajan olleena kallistun vähän sille kannalle, kuten joku jo kirjoitti, että pojat ovat koulukypsiä lukion viimeisellä.

    Tai vielä pitemmälle ajateltuna. Miehen elämä on yhtä sähläystä alusta loppuun. Kun naisille heittää ajatuksen, että miehet kehittyvät koko ikänsä, sieltä suunnalta saa helposti vastauksen, että lähtötaso on niin alhainen, että kehittymisvaraa on.

    Mutta vakavasti sanottuna, jätkät ovat yläasteella ainakin kaksi vuotta tyttöjä perässä. Mutta ei se voi mikään maailman suurin ongelma olla, sillä miesten hallitsema tämä maailma edelleen on. Vaikka naiset sen oman miehensä itse valitsevatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Samuli Lintula kirjoitti 9.6.2008 kello 22:36

    Tämähän on tosi fiksua keskustelua. Tosin vain niillä oletuksilla, että kaikki pojat ovat samanlaisia keskenään, kaikki tytöt ovat samanlaisia keskenään, eikä ole yhtään poikaa joka olisi samanlainen yhdenkään tytön kanssa (ja sama tietenkin päinvastoin ja että kasvu- ja kouluympäristö eivät vaikuta siihen, miten yksilö kehittyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ciclista kirjoitti 9.6.2008 kello 23:27

    Mahtaako joillekin tavoitteellisille aikuisille tulla mieleen, että lapsuudella on ihmisen kehityksen kannalta muutakin merkitystä kuin tuottaa mahdollisimman tehokkaasti ihmisiä valmiiksi “palvelemaan” yhteiskuntaan.

    Antakaa lapsille lapsuus ja aikaa siihen, joka on vain kerran!

    Luulen, että se sitäpaitsi kannattaa myös kylmän yhteiskunnakin kannalta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Annukka Karonen kirjoitti 9.6.2008 kello 23:40

    Vaikka tytöt ja pojat oppivat ja tulevat “koulukypsiksi” keskimäärin eri aikaan, ei pelkän sukupuolen perusteella voi määrätä koulun aloittamista. Olennaista minusta on se, että jokainen lapsi kehittyy eri tahtia ja ennen kaikkea eri asioissa. Joku lukee ja laskee sujuvasti nelivuotiaana, mutta ei pysty sopeutumaan koulun työskentelytapoihin – varsinkin kun opetuksen sisältö on tällaiselle lapselle turhauttavan simppeliä.
    Samaa mössöä samaa tahtia kaikille samankokoisissa ryhmissä on oikeastaan kuolleena syntynyt ajatus. Yhteiskunnassamme on välttämätöntä oppia lukemaan ja laskemaan, mutta että kaikkien olisi opittava ne samanikäisinä ja samalla tavalla, on aika järjetön ajatus.
    Ei minulla ole ratkaisua siihen, miten opetus olisi järjestettävä, jos nykyisillä resursseilla pitäisi ottaa huomioon lasten erilaisuus.
    Lasten on toki opittava tekemään työtä, kestämään turhautumista ja kohtaamaan haasteita, mutta jos ei pystytä ottamaan huomioon yksilöiden vahvuuksia, vaan joudutaan takertumaan heikkouksiin (koulun oppimistavoitteet!), siinä kärsivät muut lahjakkuudet kuin keskivertotahtia kehittynyt koululahjakkuus.
    Montessori-, steinerpedagogiikka ja neilliläisyys voivat tuntua elitistisiltä, mutta niissä luotetaan lasten kykyyn ja haluun oppia ja osata eikä aikatauluteta oppimisprosessaja. Meidän koululaitoksessamme lähdetään siitä, että ensimmäisen luokan syyslukukaudella opitaan lukemaan,
    – jos et opi saatat päästä/joutua tukiopetukseen, koska jatkossa et pysyisi mukana muussakaan.
    Entä jos onkin niin, että musiikkia tai urheilua aktiivisesti harrastavat saavat myönteisiä kokemuksia niistä ja siksi pystyvät paneutumaan opiskeluun muissakin aineissa?
    Jonkun lapsen kotiympäristö ei ehkä ole tukenut hänen potentiaalisia oppimiskykyjään, hän ei silloin ole läheskään samoilla lähtöviivoilla kuin ikätoverinsa. Sekään ei ole sukupuolesta kiinni.
    Olen itse käynyt oppikoulua aikana, jolloin tyttöjen ei koulussamme ollut lupa osallistua kemian tai fysiikan oppilastöihin – meidät pantiin kotitalousopetukseen. Armas rehtorimme oli sitä mieltä, että tyttöjen pitäisi pysyä poissa lukion matematiikkalinjalta (tämä siitä huolimatta, että koulun matematiikan vanhempi lehtori oli nainen). Poikien murrosiän ongelmat ratkaistiin sillä että he saivat ehdot ja jäivät luokalleen riittävän monta kertaa. Olihan se ainakin yksilöllisempi tapa kuin määritellä jokapoika hitaasti kehittyväksi, enemmän kuin puolet pärjäsi ihan mukavasti tyttöjen tahdissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Elina kirjoitti 10.6.2008 kello 2:43

    Toisin kuin asiaa ymmärtämättömät voivat luulla, yksi Suomen voimavara on myöhäinen koulunaloitus.

    Lapsen sensorinen integraatio kehittyy vapaassa leikissä huimasti paremmin kuin aikuisen jatkuvassa ohjauksessa. Käsitys, jonka mukaan lasta pitää jatkuvasti “valmentaa”, jotta hänestä tulisi luova ja innovatiivinen aikuinen, on totaalisen väärä.

    Koulun tärkein tehtävä on säilyttää lapsen luontainen kyky ja halu oppia, ei niinkään maksimaalisen tiedon upottaminen selkäytimeen indoktrinaation keinoin. Hyvä opettaja pitää yllä kyselevää ilmapiiriä, ei tarjoa valmiita vastauksia.

    Alkuperäinen ehdotus on pölhö. On totta, että tytöt noin keskimäärin kehittyvät monessa asiassa aikaisemmin, mutta jos kehityksen mukaan ruvetaan määrittelemään koulun aloitusikä, tulee sen perustua yksilötasoon, ei sukupuoleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elina kirjoitti 10.6.2008 kello 2:53

    Niin kauan kuin uutisissa 90 prosenttia kaikista naamoista on miehiä ja sadan rikkaimman ihmisen listalle mahtuu muutama nainen, en olisi kovinkaan huolissani jonkin erilaisen poikapedagogiikan puuttumisesta.

    Koulu antaa pojille enemmän liikkumavaraa ja uskallan väittää, että samoin tiedoin ja taidoin pojalla on mahdollisuus parempaan arvosanaan kuin tytöllä. Opettajat arvostavat poikien osaamista alitajuisesti enemmän.

    Tästä on paljon tutkimustakin. Satunnaistetuille opettajaryhmille Yhdysvalloissa annettiin ainekirjoituksia siten, että poikien ja tyttöjen nimet olivat väärin tai oikein.

    Poikien nimillä varustetut aineet arvosteltiin korkeammalle kuin tyttöjen nimillä varustetut, vaikka kyseessä oli sama aine.

    Tästä tekniikasta on muitakin mielenkiintoisia esimerkkejä. Aineet on joskus varustettu lapsen valokuvalla, jolloin etniseltä taustaltaan valtaväestöstä poikkeavat lapset saivat parempia arvosanoja, kauniit lapset parempia, lihavat lapset huonompia etc.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Elina kirjoitti 10.6.2008 kello 3:07

    Tästä tulee nyt vähän Elinan yöllinen yksinpuhelu, mutta tulkoon:

    Vaihe, jossa poikien tytöistä poikkeava kehityskaari tulisi koulun ottaa huomioon, ei ole suinkaan koulun aloitus, jolloin lapset ovat kuta kuinkin samalla viivalla, vaan murrosiän alkuvaihe.

    Pojat kokevat usein ns. psyykkisen regression, joka voi olla hyvinkin taannuttava. Poika ikään kuin muuttuu pikkulapseksi, jolla ei ole mitään vastuuta itsestään. Tämä on normaali kehitysvaihe, josta ei pidän poikaa moittiman. Viisaat opettajat tämän ymmärtävät. Kaikki opettajat vain eivät valitettavasti ole viisaita.

    13-14 -vuotias poika on usein aika kaameaa katseltavaa ihan noin ulkoisestikin kuten kaikki tiedämme. Tähän vaiheeseen osuu yläasteelle siirtyminen ja siitä ei usein hyvää seuraa. Yläaste on todennäköisesti paljon isompi kuin ala-aste, opettajat ovat vieraita, kaverit uusia ja opiskelu vaikeampaa. Numerot romahatavat ja vaikka useimmat pojat muuttuvat parempaan suuntaan jo yhdeksännellä, arvostelusysteemi pudottaa yläasteen kokonaissuorituksen tasolle, jolla ei mennä lukioon mahdollisista kyvyistä huolimatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Sylvesteri kirjoitti 10.6.2008 kello 8:09

    “Niin kauan kuin uutisissa 90 prosenttia kaikista naamoista on miehiä ja sadan rikkaimman ihmisen listalle mahtuu muutama nainen, en olisi kovinkaan huolissani jonkin erilaisen poikapedagogiikan puuttumisesta.”

    Eiköhän tuo muutu heti kun te naiset lopetatte rahan, statuksen ja vallan arvostamisen 🙂

    Miehiä ajava voima on aina ja ikuisesti ollut kilpa naisista ja naisia saa jos menestyy muita paremmin -> kärsjistetysti sanottuna miestenvälisen kilpailun perimmäinen syy on pukille pääseminen. Kun naisten sosioekonomisella asemalla taas ei ole merkitystä avioitumiseen (kuin ehkä negatiivisesti), niin on ymmärrettävää miksi naiset eivät puske urallaan eteenpäin samaan tahtiin kuin miehet.

    (en väitä että erot olisivat tietoisen valinnan tuloksia, ei kukaan ajattele että teenpä loistavan uran että saan kauniin vaimon)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Sinivihreä kirjoitti 10.6.2008 kello 8:14

    Elina:

    “Koulu antaa pojille enemmän liikkumavaraa…”

    Sinivihreä:

    Siis koulun naisopettajat antavat pojille enemmän liikkumavaraa? Mielestäni kyse ei ole siitä, vaan siitä, että pojat ja myöhemmin miehet ottavat enemmän liikkumavaraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.6.2008 kello 8:22

    Minulla on vahvasti sellainen käsitys, että tytöt ovat poikien edellä kehityksessä jo seitsemänvuotiaina, eivät vain saamurrosikää aikaisemmin. Tätä eroa ei millään pedagogiikalla muuksi muuteta.

    Mennäänpä vähän liukkaille jäille: mikä selittää sen, että tytöt pääsevät paremmin lukioon ja siksi heitä on myös ylioppilaissa enemmän, mutta akateemisissa opinnoissa miehet menestyvät naisia paremmin. Tällaisen havainnon voi selittää ainakin seuraavilla ajatusmalleilla, joista jokainen voi valita ennákkoluulojaan parhaiten vastaavan:

    1) Tytöt kehittyvät nopeammin, mutta pojat kehittyvät pitemmälle.

    2) Yliopistojen pedagosiikka on miehiä suosivaa.

    3) Vanhat roolijaot ja lisääntymiseen liittyvät seikat ja riitit suosivat miesten omistautumista opinnoille ja naisten omistautumista muuhun.

    4) Koska pojat kehittyvät hitaammin heidän on vaikeampi päästä lukioon, erityisesti koskamurrosikä sattuu juuri tuohon ratkaisevaan vaiheeseen. Niinpä lukioon pääseet pojat ovat valikoituneempia kuin tytöt ja pärjäävät siksi yliopistoissa paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. jari kirjoitti 10.6.2008 kello 10:13

    osmo:

    Kohta neljä vaikuttaa melko mielekkäältä selitykseltä.

    Tärekämpänä pidän kuitenkin sitä, että miesten älykkyydessä on suurempi hajonta kuin naisten älykkyydessä. Miehiä on siis kellokäyrän molemmissa päissä enemmän kuin naisia.

    Lukioon pääsyraja ei ole kovin korkea ja tässä ryhmässä naisia on enemmän. Mitä korkeammalle rimaa nostetaan, sitä suuremmaksi käy miesten suhteellinen osuus. Useimpien alojen kapeista huipuista on valtaosa suvereenisti miehiä, kuten myös valtaosa totaalisesti syrjäytyneistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. jouni lundqvist kirjoitti 10.6.2008 kello 10:35

    Oden luettelossa numero kolme vastaa omia ennakkoluulojani. Jossain bilsan kirjassa eriteltiin naisten ja miesten eroja. Miehet ovat sen mukaan kunnianhimoisempia, määräilevämpiä, käskevämpiä jne. Naiset menestyvät verbaalisissa ja sosiaalisissa jutuissa miehiä paremmin. Tästäkö lie johtuu, että Suomessa naisen euro on 80 senttiä.

    Itse olen pähkäillyt naismieseroja evoluution kautta. Asuttiin klaanin leirissä. Miehet lähtivät saalistamaan mammuttia, seepraa tms. (tai tappelemaan naapuriklaanin kanssa). Joukolla oli pomo. Kuljettiin hiljaa. Ei ollut varaa lörpötella. Liikuttiin joukkueena.

    Naiset jäivät leiriin hoitamaan lapsia, paikkaamaan ja parsimaan tamineita. Riideltiin, mutta opittiin myös elämään sen asian kanssa. Joku tämmöinen maailma on saattanut jäädä eloon nykykulttuuriin ikiaikaisilta leirinuotioilta ja retkiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Artturi Björk kirjoitti 10.6.2008 kello 11:31

    Samuli Lintula: Väitätkö, että tällä hetkellä Suomen koulunaloitus on kaikille sama, koska yksikään tyttö ei ole erilainen kuin yksikään poika!?!? Tottakai koulunaloituksen voi porrastaa sukupuolen mukaan, vaikka kaikki ei olisivatkaan samanlaisia. Riittää, että tyttöjen ja poikien kypsyysero on keskimääräisesti totta.
    Cilista: Olen kanssasi samaa mieltä, että lapsille pitää antaa oikeus lapsuuteen. Se ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että jokaiselle yritetään antaa myös parhaat mahdollisuudet koulussa.
    Annukka Karonen: Hyvä kun muistutit tuosta luokalle jättämisestä. Sehän on mitä erinomaisin tapa tasata tyttöjen ja poikien kypsyyseroja murrosiässä ja vielä kannustamaan kunnon opiskeluun. Muistelen, että isäni ja hänen veljensä jäivät luokalle “aina tarpeen vaatiessa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tiedemies kirjoitti 10.6.2008 kello 12:04

    Ensiksikin, tästä rikkaimpien miesten argumentista, sen voi kääntää myös toisinpäin, eli pultsareista ylivoimainen enemmistö on miehiä. Ei tällä voida perustella sitä, että naisten opetuksen laatua pitää mitä pikimmin heikentää, vaikka se on täsmälleen sama asia.

    Toiseksi, useimmat näistä evoluutioselityksistä ovat kyllä aika surkuhupaisia. Ymmärrän kyllä, että niistä iso osa on heitetty kieli poskessa, mutta moni uskoo niihin silti. Kannattaisi ehkä vähän perehtyä paleoantropologiaan, jos haluaa niitä käyttää.

    Kolmanneksi, eroista: pojat ovat rajumpia leikeissään, noin keskimäärin. Populaatiotason erot ovat kuitenkin aika pieniä verrattuna yksilöiden eroon, erityisesti poikien kesken. Suurin osa lapsista osallistuu esiopetukseen ja päiväkodeissa yms. laaditaan jo pienestä pitäen kaikenlaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja seurataan kehitystä. Ei luulisi olevan tämän päälle kauhean iso työ jakaa yksilöt, ei sukupuolen, vaan taipumusten mukaan. Kun näin ei tehdä, herää kysymys, että miksi sitä seurantaa sitten ns. normaaleille lapsille tehdäänkään.

    Mitä tulee näihin akateemisiin eroihin, siellä päässä alkavat jo kaikenlaiset muut intressit ja elämäntilanteet vaikuttaa aika paljon miesten ja naisten välisiin eroihin. On aika vaikea erotella syitä, mutta noista Osmon listaamista se neljäs on ainakin kaikkein uskottavin sen perusteella, mitä minä olen kokenut. Tytöille on enemmänkin itsestäänselvyys mennä lukioon, pojille se oli vielä ainakin 90-luvulla paikoin jopa vähän nolo juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. jouni lundqvist kirjoitti 10.6.2008 kello 16:13

    Tiedemieheltä kysyn, voisiko hän muutamalla lauseella täsmentää paleoantropologian tietoa sukupuolten välisistä eroista.

    Ja kevennys. Mark Twain kirjoitti. Kun oli 15 vuotias, pidin isääni maailman suurimpana ääliönä. Kun oli 20 vuotias, huomasin isäni kehittyneen 5 vuodessa valtavasti. Mitä tämä maailmankirjallisuuden neron huomio kertoo miesten kyvystä kehittyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jori Montonen kirjoitti 10.6.2008 kello 17:07

    En jaksa lakata ihmettelemästä, miksi pitää yrittää korjata järjestelmää, joka on kunnossa. Suomen koulujärjestelmän on moneen kertaan Pisa-tutkimuksissa osoitettu olevan maailman parars.
    Jos joku toimii, älä korjaa! Tämä totuus pätee tähänkin asiaan. Yleensä vika on siinä, että et ymmärrä, mitä olet aikeissa korjata.
    Miksi ihmeessä meidän täytyisi ottaa mallia huonommin pärjäävien maiden aikaisemmista koulunaloittamisajoista. Ainakin meidän lasten tietotaidollinen kehitys taantui aimo askeleen, kun joutuivat aloittamaan koulun päiväkodin jälkeen.
    Jospa syy hyvään Pisa-menestykseen onkin myöhäisessä koulun aloittamisessa ja hyvissä päiväkodeissa, eikä koululla olekaan sen kanssa muuta tekemistä, kuin pysyä pitempään poissa. Tätä kannattaa pohtia, ainakin niissä maissa, joissa koulu aloitetaan aikaisemmin.
    Suomen koulujärjestelmän korjaamiseen en näe aihetta ennen, kuin menestys Pisa-testeissä putoaa huolestuttavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Riitta kirjoitti 11.6.2008 kello 0:03

    Ainakin teknillisellä alalla miesten parempaa menestymistä selittää ihan teknillisten yliopistojen sukupuolijakauma. Kun opiskellessa oppii, että aina löytyy mies, joka on valmis tekemään harkkatyön puolestasi, useimmiten mukamas ryhmätyönä, niin siinä pääsee opinnoissa vähän turhan helpolla.

    Työelämässä tuolla tavalla ei sitten enää kovin pitkälle pääse. Paitsi keittämään kahvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tiedemies kirjoitti 11.6.2008 kello 8:02

    Tämä ei ole oikea foorumi metodologiselle metakeskustelulle, joten en lähde tähän evoluutiokeskusteluun. Lukekaa vaikka Richard Leakeyn “Ihmiskunnan juuret”.

    Ja niistä pisa-testeistä: järjestelmä ei ole toimiva. Pisa-testit mittaavat porukkaa ennen yliopistoa. Yliopistoon tulee paljon sellaisia “päälliköitä”, jotka kuvittelevat, ettei heidän koskaan tarvitse oikeasti tehdä mitään. Onneksi he ovat vielä (niukasti) vähemmistönä, mutta kyllä se kulmakarvojen kohottelua jo aiheuttaa, jos 40% porukasta kokee, että se työmäärä, jota ennen kaikki opiskelijat tekivät, onkin nykyään “täysin kohtuuton”, eikä sitä voi muka vaatia.

    Ehkä vika on siinä, että peruskolulaitos on niin hyvä, että vähän keskitasoa lahjakkaampi oppii niin tavattoman hyvin tekemättä itse mitään. Pidän tätä itseasiassa aika todennäköisenä selityksenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Touko Mettinen kirjoitti 11.6.2008 kello 9:16

    Tiedemies: Varmasti järjestelmä ei ole toimiva, kun työelämässä valitetaan yliopistoista ja ammattokorkeakouluista valmistuvien osaamista, yliopistoissa ja ammattikorkeissa “kohotellaan kulmia” opiskelijoiden työhaluille ja osaamiselle, lukioissa valitetaan aineksen kehnoutta, yläkouluissa ihnmetellään alakoulujen tyän jälkeä ja alakouluissa valitetaan esikoulusta tulleiden valmiuksia. Mielestäni turhan helppo ratkaisu on syyttää yhtä tai kahta edellistä porrasta huonosti tehdystä työstä.

    Maailma on muuttunut sillä tavoin, että huonosti koulutettu tai taidoiltaan vaatimaton kansalainen ei enää tahdo kelvata työelämään. Tästä on Ode kantanut aiheellista huolta ja on esittänyt mielestäni hyviä ratkaisujakin. Nyt nuo ihmiset ovat kotona tyhjänpanttina ja heille valtiovalta on järjestänyt reippaan viina-alennusmyynnin. Mitäpä heidän lapsensa tekevät? Ei niissä oloissa integraaleista haltioiduta, ja niissä oloissa elää paljon ihmisiä.

    Nämä ongelmat kulkeutuvat myös kouluun, ja yksi varsin usein esiin nostettu ratkaisu on se, että sijoitetaan nämä ongelmakotien lapset omiin ryhmiinsä. Ratkaisua ei tosin esitetä tässä muodossa, vaan niin, että sijoitetaan esimerkiksi matematiikasta, kielistä, kirjoittamisesta jne. kiinnostuneet omiin ryhmiinsä. Toki tällekin ryhmälle on varattu yksi eufemismi: “käden taidot” – vaikka käytännössä ranskan valinnaisryhmästä kyllä löytyy käden taitoja enemmän.

    Tietysti voisi kysyä, että miksi te sitten edes yliopistossa ette kylmästi vaadi opiskelijoilta riittävästi, heti peruskurssilla. Arvaan vastauksen: kyllä minä/ me, mutta muut… Ja sitten opiskelijat eivät enää haekaan meille, ja rahoitus laskee… Sitä se on se vapaa kilpailu.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Elina kirjoitti 11.6.2008 kello 9:36

    Juttelin eilen koulutulokkaiden sukupuolieroista asiaan vihkiytyneen tutkijan kanssa.

    Tytöt ovat lukuvalmiuksiltaan hieman edellä poikia ja myös lukutaitoisia heissä on hieman enemmän kouluun tullessa. Ero tasoittuu kuitenkin jo ensimmäisen vuoden aikana poikiin nähden. Tytöt ovat kuitenkin kautta koko kouluajan kiinnostueempia lukemisesta.

    Matemaattisissa taidoissa tytöt ja pojat ovat samanveroisia. Tyttöjen kiinnostus matematiikkaan vain hipuu jo kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana. Sukupuolesta riippumatta matemaattisesti lahjakkaat ottavat kaulaa muihin jo ensimmäisellä luokalla. Lukemisen kanssa asia on päinvastoin; erot tasaantuvat.

    Nämä ovat asioita, joissa ei ole ratkaisevaa koulun aloituksen ajankohta. Pojat pitäisi saada kiinnostumaan lukemisesta, siis myös ihan kaunokirjallisuudesta ja tyttöjen into matematiikkaan tulisi pystyä säilyttämään. Eskaritasolla eroa kiinnostuksessa numeroihin ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 11.6.2008 kello 9:48

    Osmo listaa kohtia, miksi nuoret miehet pärjäävät yliopistossa paremmin.

    Pärjäävätkö? Saavatko he parempia arvosanoja ja valmistuvat nopeammin? Vai mikä on mittarina? En niele tätä ilman lähdettä.

    Väite, että miehissä ja naisissa ei olisi henkisiä eroja on ihan käsittämätön tai sitten se oli provo?

    Naiset keskittyvät ihmissuhteisiin siinä missä miehet enemmän asiatasoon. Siksi yhdelle asialle uppoutuneita miehiä on paljon enemmän. Tuttavani tekee väitöskirjaa jostain pieneliöstä meren pohjassa: miten sen väri on vaihdellut ruskeanharmaasta harmaanruskeaan vuosikymmenten saatossa.

    Arvatkaapas onko tutkija mies vai nainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Elina kirjoitti 11.6.2008 kello 10:15

    Kaikista ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista 48 prosenttia on miehiä ja 52 prosenttia naisia. Valmistuneista 43 prosenttia on miehiä ja 57 prosenttia naisia..

    Joten saisiko nyt niitä perusteluja siihen, että miehet pärjäävät yliopistossa paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. lurkki kirjoitti 11.6.2008 kello 10:37

    ‘Pojat pitäisi saada kiinnostumaan lukemisesta, siis myös ihan kaunokirjallisuudesta’ (Elina)
    Miksi? Kieliä tietysti laiska oppii helpoimmin lukemalla niillä kirjoitettuja kirjoja, mutta muuten, mitä erityistä syytä kenelläkään on lukea kirjoja, jos ne eivät kiinnosta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Ville Teittinen kirjoitti 11.6.2008 kello 11:20

    Lurkki:
    Mitä erityistä syytä kenelläkään on liikkua, jos ei kiinosta, laskea jos ei kiinnosta, opiskella vieraita kieliä jos ei kiinnosta..

    Opettajan arkihavaintona väitän, että lukeminen on aivojumppaa ja parantaa jotain aivojen osaa niin, että ihminen oppii lukemalla myös ilmaisemaan itseään ja ymmärtämään muiden ilmaisua paremmin. Lukuharrastus näkyy selvästi oppimisessa.

    Osmon idea koulunkäynnin lykkäämisestä pojilla olisi järkevä, toisaalta henkisiä ikäeroja on samalla tavalla tyttöjenkin keskuudessa. Ehkäpä koulua tulisi kehittää edelleen siten, että henkisesti eri-ikäiset voisivat oppia ja opiskella itsellen parhaalla tavalla riippumatta vuosiluokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Elina kirjoitti 11.6.2008 kello 12:50

    Ville jo vastasikin Lurkin kysymykseen.

    Harvasta asiasta vallitsee niin suuri yksimielisyys kuin lukuharrastuksen ja koulumenestysen positiivisella yhtyedellä. Ei tietenkään voi ketään pakottaa hampaat irvessä lukemaan kirjaa, jos ei kiinnosta, mutta kysymys kuuluukin: miten herättää kiinnostus lukemiseen?

    Vähemmän puhuttu, mutta tosi asia on myös, että korkeatasoisen kirjallisuuden lukeminen kehittää lapsen tunne-elämää, antaa eväitä itsensä ja muiden ymmärtämiselle. Tämä on elämässä kokonaisuutta ajatellen tärkeämpää kuin vaikkapa derivoiminen, matemaattisia taitoja väheksymättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Hannu Visti kirjoitti 11.6.2008 kello 18:57

    Minä karsastan ajatusta siitä, että keskimääräisyyksiin perustuvan tilastomatematiikan valossa ryhdytään palaamaan sukupuolierottelun tielle koulutuksessa.

    Pojat voivat olla keskimäärin foo ja tytöt keskimäärin bar, mutta kosketaan nykysysteemiin sukupuolierotellen miten päin vain, se voi aivan hyvin pitää ongelmat, mitkä ne sitten lienevätkin, saman suuruisena mutta siirtää niitä eri kohtiin koulussa ja/tai yhteiskunnassa.

    Jos tytöt aloittavat koulun puoli vuotta ennen poikia, missä kohtaa palataan sekakouluun ja miten, vai onko tarkoitus pitää tytöt ja pojat erillään peruskoulun loppuun? Ja jos pojilla on nytkin vaikeuksia oppia juttuja yhtä hyvin kuin tytöillä, miten asiaa parantaa se, että tytöt menevät kouluun varhemmin ja ottavat lisää etumatkaa?

    Kun listataan syitä siihen, miksi tytöt päätyvät useammin lukioon kuin pojat, voimme lisätä käsittääkseni vielä aina siellä täällä esitetyn kohdan
    5) peruskouluopetus on opettajakunnan naisvaltaisuudesta ja valituista opetusmenetelmistä johtuen tyttöjä suosivaa käytännössä vaikkei se tarkoitus olekaan.

    En tiedä onko näin vai ei, mutta olen kuullut väitteen siinä määrin usein, etten hylkää sitä ainakaan suoralta kädeltä.

    Perinteisestä sukupuolijaosta on lähinnä yritetty hankkiutua eroon tasa-arvomielessä. Ottaako tässä asiassa tasa-arvoasenne askeleen johonkin suuntaan ja jos ottaa niin mihin, jos ryhdytään kategorisesti erottelemaan lapsia hyvin ja huonosti kehittyneisiin sukupuolirajan mukaan?

    Sillä on myöskin mahdollista, että tämä eri ihmisillä ja usein sukupuolirajoja noudattava eri vaiheisiin osuvan kehityksen tosiasia kannattaa vain hyväksyä suuremman virheen välttämiseksi, ja yrittää miettiä kulisseissa, mitä voidaan tehdä lopputuloksen parantamiseksi jos siinä parannettavaa on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.6.2008 kello 19:01

    Jos tytöt aloittavat koulun puoli vuotta ennen poikia, missä kohtaa palataan sekakouluun ja miten, vai onko tarkoitus pitää tytöt ja pojat erillään peruskoulun loppuun?

    Ei niitä eroteta lainkaan. Vuoden 2008 elokuussa pojista aloittaisivat koulunsa ne, jota ovat syntyneet 1.1.2001 – 31.12.2001 välillä ja tytöistä ne, jotka ovat syntyneet välillä 1.7.2001 – 30.6.2002. ja siis samoissa luokissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. lurkki kirjoitti 12.6.2008 kello 9:31

    ‘Mitä erityistä syytä kenelläkään on liikkua, jos ei kiinosta, laskea jos ei kiinnosta, opiskella vieraita kieliä jos ei kiinnosta..’ (Ville Teittinen)
    Kaikki nuo ovat potentiaalisesti hyödyllisiä asioita kenelle tahansa. Korkeakulttuuri on kiva harrastus niille, joita se huvittaa ja/tai joilla on lahjoja. Muita se lähinnä ikävystyttää.
    ‘miten herättää kiinnostus lukemiseen?’ (Elina)
    Kysymys on asetettu väärin, kun on kyse suomalaisesta koulusta. Mielekkäämpää on kysyä, miten saadaan tapettua kiinnostus lukemiseen (vrt. vuotuinen laulukoe).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Elina kirjoitti 12.6.2008 kello 11:18

    Ei kirjallisuus ole mitään “korkeakulttuuria” En nyt ajatellutkaan, että lapsille pitää tyrkyttää Alastalon salissa -teosta ala-asteella.

    Erikoinen näkökulma, että kaikki Peppi Pitkätossunsa ja Harry Potterinsa kahlanneet ipanat harrastaisivat korkeakulttuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Sinivihreä kirjoitti 12.6.2008 kello 14:44

    lurkki:

    “Mielekkäämpää on kysyä, miten saadaan tapettua kiinnostus lukemiseen (vrt. vuotuinen laulukoe).”

    Sinivihreä:

    Vaikka en laulukoetta varsinaisesti pahalla muistakaan, niin silti tuli kylmät väreet.

    Vielä hullunkurisempana muistan soittokokeen, jossa ensin soitettiin vuoron perään nokkahuilua ja lopuksi tragikomedia päätettiin jokaisen oppilaan pianosoololla. Itse olin tyypillisesti keskimääräistä poikien tasoa ja sain kolme ensimmäistä nuottia suurin piirtein kohdalleen kummassakin osiossa. Voi kun silloin olisi ollut jo videokännykät 🙂

    Vielä alkuperäiseen aiheeseen. Ehkä olisi paikallaan tarkastella sitäkin, olisiko tuki- ja erityisopetuksella mahdollisuus auttaa hidasoppisempien koulutietä. Vanhemmat voisivat myös käyttää aikaansa lastensa opintojen tukemiseen. Ja jos mikään ei auta, niin luokalle voi kai yhä edelleen jättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Timo kirjoitti 30.6.2008 kello 15:42

    Annetaan lapsien olla lapsia!

    Kaikkein parasta kun annetaan lapsien kasvaa kotonaan vanhempiensa kanssa niinkuin aikaisemmin. Sillälailla kasvaa terveitä ja henkisesti vahvoja ihmisiä jotka tämänkin maan ovat rakentaneet. Siinä on ihan yksi ja sama valmistuuko vuosi aiemmin vai myöhemmin..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus