Vahingossa tehtyjä ratkaisuja

Moni ulko­mainen tarkkail­i­ja sanoo, että suo­ma­lais­ten hyvä luku­taito ja erit­täin hyvä englan­nin taito eivät ole koul­u­laitok­sen tuotet­ta vaan seu­raus­ta siitä, että Suomes­sa ei duba­ta ulko­maisia eloku­via vaan tek­stitetään. Voidak­seen seu­ra­ta, on pakko lukea ja samal­la tulee koko ajan kuulleek­si ulko­maan kieltä. Ital­ias­sa Mar­lon Bran­do puhuu italiaa.

Päätös olla dub­baa­mat­ta eloku­via ei syn­tynyt ope­tus­min­is­ter­iön strate­gia­ryh­mässä vaan aivan säästösy­istä YLE:ssä. Se oli siis tahatonta.

Meil­lä ainakin yritetään  pitää huol­ta siitä, ettei perusk­oulu jakaudu hyvi­in ja huonoi­hin koului­hin. Niil­lä on koulupi­irin­sä eivätkä rikkaat saa pan­na lap­si­aan rikkaiden koului­hin. SYK on tästä poikkeus. Muuten tätä yritetään kiertää val­it­se­mal­la lapselle pitkä ran­s­ka tai pane­mal­la hänet johonkin pain­otet­tuun peruskouluun.

Lukiot taas ovat avoimesti jakau­tuneet hyvi­in ja huonoi­hin. Toisi­in pääsee alle seiskan keskiar­vol­la, toisi­in tarvi­taan pitkälti yli ysin keskiar­vo. Päätöstä jakaa lukiot hyvien ja huono­jen oppi­laiden koului­hin ei edeltänyt asi­aan paneu­tunut ped­a­gogi­nen keskustelu. Päätet­ti­in tasa-arvon nimis­sä, etteivät ne koulut, jois­sa on samas­sa koulus­sa lukio ja perusk­oulu, saa suosia omia perusk­oul­u­laisi­aan lukioon pääsyssä. Niin­pä jokainen suo­ma­lainen perusk­oulun päät­tänyt saa hakeu­tua mihin lukioon hyvän­sä. Jos kaik­ki eivät mah­du, val­in­ta tehdään ”objek­ti­ivis­es­ti”  perusk­oulun päästö­todis­tuk­sen keskiar­von perus­teel­la. Har­va ymmär­si, että tämä merk­it­si Pan­do­ran lip­paan avaamista. Joku var­maankin ymmärsti, mut­ta ei pitänyt asi­as­ta meteliä.

45 vastausta artikkeliin “Vahingossa tehtyjä ratkaisuja”

  1. Mon­elle jäi var­masti epä­selväk­si, että miten Suo­ma­lainen yhteisk­oulu on poikkeus… ker­toisitko? Rikkau­den kanssa ainakaan asial­la ei ole mitään tekemistä. 

    Kol­man­nelle luokalle pyrkivät menevät sykki­in testi­in, joka mit­taa lähin­nä kielel­lisiä valmiuk­sia. Jokainen tavalli­nen pen­s­ka, jon­ka tiedän on tämän testin läpäissyt. 

    Tietysti koulus­ta lois­ta­vat pois­saolol­laan oppimishäir­iöiset, soma­lit, roman­it ym. Mut­ta varakku­udel­la ei ole yhteyt­tä asi­aan pätkän vertaa.

  2. SYK:lla on eri­ty­islu­pa vali­ta oppi­laik­si lah­jakkai­ta lap­sia, on ollut jo vuosikym­meniä. En oikeas­t­aan tiedä, mihin tämä perustuu.

  3. Hyvän luku­taidon ja tek­sti­tyk­sen välil­lä ei oli kan­sain­välis­es­ti kor­re­laa­tio­ta, muuten­han pienet maat ja kielialueet pär­jäi­sivät taval­lista parem­min PISAn luku­taitoa mit­taavas­sa osassa.

    Sen sijaan PISAn mukaan löy­tyy oikeasti vah­va kor­re­laa­tio, joka saat­taa selit­tää luku­taitoa, nimit­täin se, että suo­ma­laiset 15-vuo­ti­aat pär­jäävät läh­es parhait­en maail­mas­sa kaikil­la muil­lakin mittareilla.

    Perusk­oulu on tosi­aan Suomes­sa tasalaa­tu­inen (vaik­ka Suomes­sa löy­tyy hyvin myös huip­puop­pi­lai­ta, toisin kuin usein näkee väitet­tävän). Perusk­oulun jäl­keen ei enää kai ole syytä pyrk­iä tasalaa­tu­isu­u­teen. Osa menköön opiskele­maan ammat­ti­in, osa aka­teemiselle polulle ja lop­ut siihen väli­in. Kyl­lä tähän sopii hyvin eri­ta­soiset lukiotkin.

    Ja saa­han sen perusk­oulunkin vali­ta aika vapaasti, muuten.

  4. Äh, kaikki­in kielik­oului­hinkin on testi, joka mit­taa perus­valmiuk­sia ei sen kum­mem­paa.… englan­ti­laiseen, sak­salaiseen ja ran­skalaiseen kouluun. 

    Koulun tasoa nos­taa huimasti vain se, kun syr­jäy­tynei­den lapset ovat pois­sa. Taval­lis­ten por­varisper­hei­den ker­sat sykki­in menee, ei todel­lakaan mitkään “lah­jakkaat”. Munkkivuoren ala-asteelta pyrkii noin kol­mannes ikälu­okas­ta aina sykki­in ja suun­nilleen se osu­us myös pääsee. 

    Koke­muk­sel­la sanon tämän kak­si vuosikym­men­tä asi­aa seuranneena.

  5. Syk­istä kyl­lä jäädään ran­nallekin. Itse tiedän monia “taval­lisia pen­sko­ja” jot­ka eivät ole kyseiseen oppi­laitok­seen päässeet vaik­ka van­hempi­en moti­vaa­tio onkin ollut kova. Sykil­lä on sen­tään aika muka­va sta­tusar­vo kahvi­huoneen koulukeskusteluissa.

    Joka tapauk­ses­sa saksan‑, ranskan‑, musi­ik­ki jne. luokkien oppi­laiden huolta­jil­la on merkit­tävästi kovem­pi moti­vaa­tio tukea jälkikasvuaan kuin muil­la. Koulu­jen sisäl­lä tuo moti­vaa­tio näkyy pahim­mil­laan siten, että ne joil­la on niille annetaan eli että koulu rak­en­taa musi­ikkilu­okkansa ympärille sädeke­hän, jon­ka sisälle ei sit­ten taviksil­la ole asiaa.

  6. Sanoit, että rikkaat yrit­tävät lait­taa lapsen­sa rikkaiden koului­hin val­it­se­mal­la pitkää ran­skaa yms. Ei se yri­tyk­sek­si jää — ja ensisi­jais­es­ti siitä pitää kaavoitus huolen. Kun kaupun­ki kaavoite­taan erik­seen rikkaille ja köy­hille, kyl­lä ne koulutkin kum­masti eriytyvät.

    Musi­ikkilu­okat (heti perusk­oulun syn­nyt­tyä) ava­si­vat pan­do­ran lip­paan ja kiusalli­nen sar­ja huono­ja opetusministereitä(Uosukainen, Heinonen, Rask) 90-luvul­la veivät kehi­tyk­sen siihen, että jos on rahaa ja/tai tietoa, ja jos vil­pit­tömästi ajat­telee, että mei­dän lap­si ansait­see parem­man koulu­tuk­sen kuin muiden lapset, aina saa lapsen tuu­pat­tua sel­l­aiseen koulu­un, jos­sa ei rupusakin tuulipuku van­hempainil­lois­sa kahise.

    Eli — suo­ma­lainen perusk­oul­u­lu­ok­ka kestäisi oikein hyvin nor­maalin läpileikkauk­sen: kak­si maa­han­muut­ta­jaa, kak­si ylivilka­s­ta ja yksi vilkas, jos lop­ut 15 oli­si­vat niitä taval­lisia tai lah­jakkai­ta. Mut­ta kun tämä kaavoitus ja koulu­jen vapaa val­in­ta ajaa siihen, että hyväo­sais­ten lapset, jot­ka aika usein ovat taval­lisia tai lah­jakkai­ta, menevät omi­in koului­hin­sa ja “rupusak­ki” jää omaan koulu­un­sa — jos­sa onkin sit­ten ylen määrin ongelmia — ja jos­ta lop­utkin suo­ma­laiset tavikset karkaavat.

    Eli minä en olisi ensisi­jais­es­ti huolis­sani lukioiden eri­ar­vois­tu­mis­es­ta vaan perusk­oulu­jen. Ja jos ratkaisu­ja von­gataan: koulupi­iri­ra­jat todel­la tiukoik­si ja joka koulupi­iri­in sosioekonomiselta profi­ilil­taan eri­laisia asuinaluiei­ta. Ja eri­ty­is­lu­okat (musi­ik­ki, kielilu­okat jne.) koului­hin — ei oppi­lai­ta perkele poik­ki Helsin­gin johonkin “tanssi­pain­ot­teiseen ala-asteeseen”. Eli tässä asi­as­sa 80-luvun lop­pu oli kulta-aikaa.

    Helsin­ki on tässä suh­teessa Suomen surkein, mut­ta kaik­ki ne kaupun­git, jos­sa on ikälu­okkaa kohden use­ampi koulu ja lyhyet etäisyy­det, tule­vat kyl­lä perässä.

    Luki­olis­tathan ovat jour­nal­is­ti­ikan kuva: nopea sijaluku­ti­eto ja ympäripyöreä “moni seik­ka vaikut­taa” ja vuo­den päästä uusiksi. 

    Pitää lopet­taa, kun tulee niin vihaiseksi.

    Touko Met­ti­nen
    (nim­imerk­ki)

  7. Tuo dub­baa­mat­ta jät­tämi­nen oli ehdot­tomasti oikea ratkaisu! Luul­tavasti jopa YLE:n his­to­ri­an fik­suin.. 🙂 Dub­baamis­es­ta on muuten ole­mas­sa vielä eri­tyisen ärsyt­tävä venäläi­nen vari­aa­tio; siinä filmin alku­peräi­nen ääni kuu­luu mut­ta niin hil­jaa ettei siitä saa selvää ja sit­ten “tat­jaana” lukee päälle repli­ik­it venäjäk­si täysin ilmeet­tömäl­lä äänel­lä.. Sys­tee­mi ei ilmeis­es­ti ollut käytössä vielä NL aikaan, olisi vaikea kuvitel­la että ‘repo­ra­dio’ olisi käyt­tänyt eri­laista tekni­ikkaa kuin Suuri Ystävä.

    Mitä taas tulee perusk­oulu­jen taso­eroi­hin niin hie­man ihmette­len Osmon hurskas­ta huol­ta asi­as­ta. Kaikille hie­mankin asi­aa tun­teville on selvää että jako on jo tapah­tunut. Koulun tason näkee siel­lä sisäl­lä käymät­tä alueen työt­tömyyspros­en­tista. Suomea riivaa­va ja alati pahene­va huu­ta­va työvoima­pul­la on luonut Suomeen jatku­vasti lisään­tyvän joukon syr­jäy­tyneitä vaan ei lapset­to­mia ihmisiä, joiden syr­jäy­tymi­nen on kaikkien viime­vu­osi­na julka­is­tu­iden tutkimusten mukaan vieläpä voimakkaasti periytyvää. 

    Tämä tarkoit­taa väistämät­tä koulu­jen taso­ero­jen kasvua. Ero ei vielä ole suuren suuri koska­pa tois­taisek­si on riit­tänyt ylimääräistä rahaa ongel­mak­ouluille ja toisaal­ta suo­ma­lainen keskilu­ok­ka on niin köy­hää ettei muut­to pois ongel­mallisek­si koe­tul­ta alueelta ole aina help­poa. Aikaisem­min tähän ei tosin ollut tarvet­takaan, sil­loin aikaisem­min kun ostarien mar­keteis­sa ei vielä ollut edes vartijoita.. 

    Suomes­sa tilanne on sen­tään siinä mielessä vielä parem­pi että meil­lä koulu­ja ei läh­es päivit­täin pala kuten Ruot­sis­sa tapah­tuu. Asioi­hin pitäisi kuitenkin puut­tua ennen kuin on pakko ja luop­ua kiireesti pakol­lis­es­ta ruotsinkie­len opetuk­ses­ta! Vai mitä?

  8. Tuoko Met­ti­nen: Eikös se ole hyvä, että edes joku osa lap­sista pääsee hyö­tymään siitä, että hei­dän van­hempansa ovat kiin­nos­tuneet hei­dän koulu­tuk­ses­taan? Minus­ta vaikut­taa siltä, että sinä halu­at estää tämän posi­ti­ivisen vaiku­tuk­sen tasa-arvon nimissä.
    Esität, että kaik­ista Suomen kouluista voitaisi­in tehdä kaavoituk­sel­la ja ihmis­ten valin­nan mah­dol­lisuuk­sia rajoit­ta­mal­la saman­laisia. Mik­si luulet, että yksi vai­h­toe­hto on parem­pi, kuin että jokainen voi vali­ta itselleen sopivimman?

  9. Kyl­lähän se on absur­dia, kun lapset läh­tee perusk­oulun jäl­keen muual­ta Suomes­ta Helsinki­in opiskele­maan lukio­ta­son opin­to­ja, ikään kuin lukios­sa jotain raket­ti­tiedet­tä har­joitet­taisi­in. Vaan niin­hän se on, että seu­ra tekee kaltaisekseen.

  10. Art­turi Björkille: Kun tuo­ta perusk­oulua yhteiskun­nan varoil­la pyöritetään, näk­isin hyvänä, että peruk­oulu sys­teem­inä hyödyt­täisi koko yhteiskun­taa. Ei vain parem­man väen lap­sia. Paras­ta, mitä koulu voi tar­jo­ta lapselle, on hyvät luokka­tover­it, ja niitä riit­täisi kaikille, jos hyväo­saiset eivät eristäy­ty­isi omi­in musi­ikkilu­okkin­sa ja sykkei­hin­sä. Halu­atko sinä estää tämän posi­ti­ivisen vaiku­tuk­sen valin­nan­va­pau­den nimissä?

    En muuten luule, että “yksi vai­h­toe­hto on parem­pi, kuin että jokainen voi vali­ta itselleen sopivim­man”, kos­ka jokainen ei voi vali­ta. Sik­si verovaroil­la ylläpi­det­ty koulu­tusjär­jestelmä ei saisi jakaa lap­sia men­estyji­in ja luuserei­hin sen perus­teel­la, kuin­ka taitavia hei­dän van­hempansa ovat val­it­se­maan kouluja. 

    Het­ero­geeni­nen perusk­oulu ei tas­apäistä ketään. Se hyö­dyn­tää tehokkain­ta oppimista: ver­taisop­pimista. Joka luokkaan kyl­lä riit­täisi hyviä oppi­joi­ta niin paljon, että luokkaan saataisi­in posi­ti­ivi­nen kierre aikaan — siihen näh­den esim. Helsin­gin “posi­ti­ivi­nen diskrim­i­naa­tio” on promil­lelu­okan näperte­lyä. Jos luokkaan pitää saa­da posi­ti­ivi­nen kierre ilman “hyviä oppi­lai­ta”, posi­ti­ivisen diskrim­i­naa­tion panos­tus pitäisi olla vähin­tään pros­ent­te­ja (ope­tus­toimen budjetista).

    Touko Met­ti­nen
    (nim­imerk­ki)

  11. Osmo Soin­in­vaara:

    “Lukiot taas ovat avoimesti jakau­tuneet hyvi­in ja huonoihin.”

    Sinivihreä:

    Jos nyt hyvistä ja huonoista halu­aa puhua, niin oikeam­min olisi sanoa että lukiot jakau­tu­vat niihin jois­sa on hyviä oppi­lai­ta ja niihin jois­sa on sekä hyviä että huono­ja oppilaita.

  12. Valikoimat­toman oppi­la­sainek­sen kir­jo suo­ma­laises­sa nor­maa­lik­oulus­sa käsit­tää kaik­ki lapset ja nuoret heikko­lah­jai­sista neroi­hin. Joukkoon mah­tuu vielä eri­laiset oppimishäir­iöt lievästä keskivaikeaan. 

    SYK:n testi kar­sii dys­faatikot, luk­i­häir­iöiset ja muista oppimishäir­iöistä kär­sivät ja arvatenkin lapset joiden ÄO on alle 90. Tämän lisäk­si 8‑vuotias voi alisuo­ri­u­tua testis­sä mon­es­ta syys­tä: moti­vaa­tion puute, keskit­tymiskyvyn puute, ulkoiset häirötek­i­jät jne. 

    Näin ollen Sykki­in pää­sevät nor­maal­iä­lyiset ja hyväl­lä opiskelu­o­ri­en­taa­ti­ol­la varuste­tut lapset, eivät siis suinkaan lah­jakkaat. Koulun tasoa todel­lakin riit­tää olen­nais­es­ti nos­ta­maan se, että luokas­sa jatku­vaa eri­ty­ishuomio­ta vaa­ti­va neljännes lois­taa pois­saolol­laan. Kyse ei ole siis lah­jakkaista. Kysykää vaik­ka SYK:n rehto­ril­ta, ellette min­ua usko. 

    Munkkivuoren ala-asteelta keskimäärin 7 las­ta pyrkii toiselta luokalta Suo­ma­laiseen Yhteisk­oulun. 0–1 las­ta vuosit­tain ei pääse, lop­ut pää­sevät. Tämä tietysti johtuu siitä, ettei las­ta jol­la on vähänkin vaikeuk­sia koulu­työssä edes laite­ta pyrkimään.

  13. Olen­nais­ta­han lukoiden parem­muusjärjestyk­sessä oli SYK:n kohdal­la se, että lukion pääsyra­ja on vain noin 8,5 ja silti SYK oli ylivoimainen ylioppilaskirjoituksissa. 

    Ressu­un ja Norssi­in on yli yhdek­sän keskiar­vo pääsyra­jana, mut­ta SYK jät­ti ne yliop­pi­las­tu­lok­sis­sa jälkeensä.

  14. Tässä asi­as­sa pitää erot­taa kak­si tasoa: Yhteiskun­nan kannal­ta tehokas ja hyödylli­nen ja toisaal­ta yksilöra­tionaa­li­nen. Suo­ma­lainen koulu­jär­jestelmä on pyrit­ty rak­en­ta­maan yhteiskun­nan kannal­ta tehokkaak­si, mut­ta se on tehty taval­la, joka on ris­tiri­idas­sa yksilöra­tionaal­is­ten päätösten kanssa. 

    Yhteiskun­nan kannal­ta tehokas voi olla mon­en yksilön mielestä huono. On mah­dol­lista, että jos koulut eriy­tyvät hyvi­in ja huonoi­hin koului­hin, huono­jen koulu­jen oppi­laat kär­sivät paljon enem­män kuin hyvien koulu­jen oppi­laat hyö­tyvät. Jos näis­sä pelataan pelkil­lä mielikuvil­la — niinkuin usein on — voi jopa olla, ettei “hyvästä” koulus­ta oikeasti ole mitään hyö­tyä. Resurssit on tehokas­ta ohja­ta sinne, mis­sä mar­gin­aa­li­nen panos­tus eniten tuottaa. 

    Yksilön kannal­ta tilanne on toinen. Jos kouluil­la on eroa, vaik­ka kuin­ka pieniä, mon­et halu­a­vat lapsen­sa sinne “parem­paan” koulu­un. Tämä on ymmär­ret­tävää, eikä siinä ole mitään moraalis­es­ti mätää tai muuten epäi­lyt­tävää, toisin kuin tääl­lä mon­et tun­tu­vat ajat­tel­e­van. Musiikki‑, liikun­ta- ja vas­taavia erikois­lu­okkia (ja koulu­ja) on perustet­tu, kos­ka musikaal­isu­us ei ole poli­it­tis­es­ti arkalu­on­toinen asia. Matemaat­ti­nen tai muu (tietyis­sä) työte­htävis­sä merkit­täväk­si koet­tu lah­jakku­us sen­si­jaan tun­tuu ole­van ja sik­si sen mukaan eriyt­tämistä vas­tuste­taan hyvin voimakkaasti. No, kun niitä ei ole, niin sit­ten niitä “raken­netaan” musi­ik­ki tms. luokista. 

    Ikäänkuin se, että van­hem­mat ovat kiin­nos­tunei­ta las­ten­sa koulunkäyn­nistä olisi huono asia. Tot­takai sen voi vetää överik­sikin, mut­ta voidaanko van­hempia todel­la syyl­listää siitä 

    Näitä eriyt­tämisiä ei kuitenkaan ole mikään pakko tehdä koulu­jen välil­lä, eikä edes luokkien välillä.

  15. Eli­na: Halu­at siis sanoa, että SYK:issä opiskelee ihan nor­maale­ja suo­ma­laisia lap­sia, joiden älykkyysosamäärä lie­nee yli 90. Sekin on mukavaa, että SYKin rehtorikin voi tämän todis­taa. Vähän vaikea uskoa, vaik­ka mitä ilmeisim­min tun­net asiat.

    Sanoit, että SYKin tasoa olen­nais­es­ti nos­taa se, että jatku­vaa eri­ty­ishuomio­ta kaipaa­va neljännes puut­tuu tun­neil­ta. Kun SYK (ja oletet­tavasti moni muukin koulu) siis nämä neljän­nek­set kar­sii “ihan perustesteil­lä”, herää tietysti kysymys: onko se reilua? Samoil­la oppi­lasko­htaisil­la määrärahilla sit­ten jos­sakin toises­sa luokas­sa reunem­mal­la Helsinkiä on mon­ta luokkaa, jois­sa näitä jatku­vaa eri­ty­ishuomio­ta vaa­tivia oppi­lai­ta onkin kak­si neljännestä. (Se posi­ti­ivi­nen dirkrim­i­naa­tio on mitätön ja kumoutuu moniker­tais­es­ti vaikka­pa niil­lä kus­tan­nuk­sil­la, joi­ta syn­tyy, kun Sykkiläiset tuo­daan henkilöau­tol­la kouluun.)

    Mihin moraaliseen argu­ment­ti­in, Eli­na hyvä, sin­un mielestäsi perus­tuu esimerkik­si SYKin oikeus kar­sia luk­i­häir­iöiset koulus­taan? Ja mik­si musi­ikkilu­okil­la on niin vähän mustalaisia?

    Touko Met­ti­nen
    (nim­imerk­ki)

  16. “Sys­tee­mi ei ilmeis­es­ti ollut käytössä vielä NL aikaan, olisi vaikea kuvitel­la että ‘repo­ra­dio’ olisi käyt­tänyt eri­laista tekni­ikkaa kuin Suuri Ystävä.”

    Voi hyvä tava­ton. Kyl­lä vain se sama huono dub­baussys­tee­mi oli käytössä jo neuvostoaikana.

    Lisäk­si ns. Repo­ra­dion kausi alkoi vuon­na 1965, jol­loin Yle oli lähet­tänyt TV:ssä eloku­via sään­nöl­lis­es­ti jo noin seit­semän vuo­den ajan, eli tähän saati­in mukaan vielä hupaisa anakronismikin.

  17. Eli­na on hienoa, että pidät SYK:ta hyvänä tietoa jaka­vana oppi­laitok­se­na ja sitä se var­masti onkin. Suomen mit­takaavas­sa SYK on ehdot­tomasti kuitenkin eliittioppilaitos. 

    1. Se kar­sii sisään­pyrk­i­jöistä akti­ivis­es­ti pois heikom­mat pois sekä net­tikom­ment­tien perus­teel­la pas­si­ivis­es­ti koulu­vu­osien aikana huonom­min pärjäävät. 

    2. Pääsykoe kar­sii joukos­ta sosioekonomiselta taustal­taan sel­l­aiset, joiden huolta­jille kel­paa lähik­oulu ja sel­l­aiset jot­ka eivät edes ymmär­rä että on ole­mas­sa keino­ja päästä eroon kehi­tys­vam­mai­sista, pako­lais­taus­tai­sista, oppimis­vaikeuk­sista kär­sivistä jne. tai jot­ka kuu­lu­vat tähän ryhmään.

    3. Läh­es kaikkien tutkimusten mukaan äidin sosioekonomi­nen taus­ta on tärkein koulumen­estys­tä selit­tävä tek­i­jä. Sosioekonomiselta taustal­taan keskiver­to SYK:n luok­ka on eli­it­tilu­ok­ka ver­rat­tuna taval­liseen helsinkiläiseen koululuokkaan.

    Syk siis tukee luokkay­hteiskun­nan syn­tymistä tar­joa­mal­la taval­lisille, mut­ta parem­pi­taus­taisille lap­sille parem­mat oppimisedellytykset.

    Yhteiskun­nan kannal­ta on sit­ten mie­lenki­in­toista miten saadaan paras kokon­ais­tu­los aikaisek­si. Itse kan­natan het­ero­geenisia riit­tävän pieniä ope­tus­ryh­miä eli­it­tik­oulu­jen tai pääsykoelu­okkien tilalle.

    Omas­sa koulus­sani alueen tiedosta­vat van­hemat hake­vat 30%:sti muualle, sik­si olemme perus­ta­mas­sa koulu­umme pääsykoelu­okkaa. On kuitenkin parem­pi että nuo 30% tule­vat samaan koulu­un maa­han­muu­ta­jien, eri­ty­is­las­ten ja kehi­tys­vam­mais­ten kanssa kuin että nuo 30% lähti­sivät erikoisk­oulu­un­sa vier­aan­tu­maan yhteiskunnasta.

  18. Njoo… ei ole kyl­lä itses­tään selvää, että kos­ka koulu­tus mak­se­taan verovaroista sen pitää olla jokaiselle yhtä hyvää, jae­taan­han verovarat muutenkin epä­tas­a­puolis­es­ti. (Esim. eli­itin kult­tuuri­in panos­te­taan ilmeis­es­ti rah­vaan kult­tuuria enemmän?)
    Mis­tä muuten johtuu, että yksi­ty­is­ra­hoit­teisia koulu­ja ei Suomes­sa ole? Estääkö sen joku laki? Minus­ta koulu­tus voitaisi­in hoitaa siten, että val­tion koului­hin otet­taisi­in kaik­ki asuin­paikan perus­teel­la ja yksi­ty­isil­lä kouluil­la (jot­ka olisi siis yksi­tyis­es­ti rahoitet­tu­ja) olisi oikeus vali­ta oppi­laansa aivan mieli­v­al­tais­es­ti. Tämä voisi olla sel­l­ainen tas­apaino van­hempi­en valin­nan vapau­den, sekä las­ten tasaver­taisu­u­den välillä.

  19. Tiedemies toi esi­in tärkeän näkökul­man: yksilön ja yhteiskun­nan edut voivat olla ris­tiri­idas­sa. Jos­sain määrin koulu­valin­nas­sa näin saat­taa ollakin: erit­täin hyvä seu­ra on toki parem­paa kuin hyvä seu­ra ja koul­u­lainen saat­taa men­estyä parem­min, hänen sosi­aa­li­nen verkos­ton­sa on “hyödyl­lisem­pi” jne. 

    Mut­ta on hyvil­lä kouluil­la hait­to­jakin: hyväkin koulu gaus­sit­taa nopeasti oppi­laansa. Hyvil­lä arvosanoil­la ja keskiar­voil­la koulu­un tul­lut on yhtäkkiä luokkansa huonoin. Lähik­oulun pri­imus (joka olisi saanut val­taa ja vas­tu­u­ta entisessä luokas­saan) onkin hel­posti huip­pu­lu­okan heikoin, joka ei koskaan saa vas­tu­ullisia tehtäviä.

    Mitä Tiedemies sin­un mielestäsi pitäisi tehdä: Pain­ot­taa yhteiskun­nan etua vaiko yksilön valinnanvapautta?

    Ja toinen kysymys Tiedemies: Eikö sin­un mielestäsi ole mitenkään moraalis­es­ti kyseenalaista vaa­tia omille lap­silleen parem­paa kuin muiden lap­sille? Laiton­ta­han se ei ole.

    Touko Met­ti­nen

  20. Art­turi Björkille: Njoo — ja voitais­han toki ajatel­la niinkin että niile, jot­ka veroa mak­sa­vat enem­män, pitää antaa parem­mat perukoulupalvelutkin.

    Kysy­it, mik­sei meil­lä ole yksi­tyisk­oulu­jär­jestemää. Mik­si ihmeessä eli­it­ti sitä halu­aisi, kun nykyi­nen sys­tee­mi tar­joaa samat edut, mut­ta ei kymp­pi­ton­nien lukukausimaksuja?

    Yksi ongel­ma muuten on siinä, että kaik­ki, jot­ka koulu­a­sioista päät­tävät (päät­täjät vasem­mis­toli­itos­ta kokooomuk­seen ja opet­ta­jat päälle) ovat “eli­it­tiä” ja hei­dän lapset val­taosin han­kki­u­tu­vat hyvi­in koului­hin. Vasem­mis­tossa on per­in­teis­es­ti kan­net­tu huol­ta myös heikom­mista, mut­ta kyl­lä ne demaripen­nutkin eli­it­tilukioista löy­tyvät. Koulu­tus tun­tuu ole­van myös vihreille sokea piste: steiner‑, frenet- ja montes­sorik­oulut ovat monien vihrei­den mielestä hieno­ja. Poli­it­tiselle oikeis­tolle taas on aina ollut selvää, että käden taito­jen opet­ta­mi­nen muiden lap­sille on tärkeää. 

    Touko Met­ti­nen

  21. “Vasem­mis­tossa on per­in­teis­es­ti kan­net­tu huol­ta myös heikom­mista, mut­ta kyl­lä ne demaripen­nutkin eli­it­tilukioista löytyvät.”

    Sit­ten­hän tilanne vas­ta olisikin huolestut­ta­va jos omien poli­it­tis­ten ambi­tioiden vuok­si ei tar­joaisi omille lap­silleen paras­ta saatavil­la ole­vaa koulutusta.

  22. Englan­nin kie­len taitoon vaikut­taa nykyään lisäk­si inter­net ja harrastukset. 

    Itse osasin 12-vuo­ti­aana englan­tia hyvin, kos­ka halu­a­maani fan­tasi­akir­jal­lisu­ut­ta ei ollut sil­loin vielä Sor­musten her­raa luku­unot­ta­mat­ta kään­net­ty suomek­si. Opet­telem­i­nen oli pikku pakko. Ole­tan, että Har­ry Pot­terin suomen­nok­sia odot­ta­maan kyl­lästyneet ovat hiukan samas­sa tilanteessa nyt. 

    Min­ulle oli silmiä avaavaa jutel­la tois­sa tal­ve­na Tallinnas­sa sak­salais­ne­likon kanssa. Nuorin heistä oli hiukan yli 30-vuo­tias opet­ta­ja, joka piti englan­nin tun­te­jakin oppi­laille. Hänen englan­tinsa oli niin hirvit­tävän huonoa, että vähänkään mon­imutkaisem­man ajatuk­sen sanomi­nen edel­lyt­ti jatkamista sak­sal­la, jota sinän­sä ymmärrän.

    Hän tiesi oman tilanteen­sa ja puhuimme asi­as­ta. Tiesin toki sen, että Sak­sas­sa dubataan asi­at, mut­ta en ollut koskaan ajatel­lut, että iso kielialue hel­posti umpi­oi asukkaansa. Hänen kaik­ki oppikir­jansa yliopis­tossa oli­vat sak­sak­si, minä en tain­nut lukea Har­ri Rikkosen matri­isi­laskukir­jan lisäk­si yhtäkään suomenkielistä kir­jaa muual­la kuin Suomen laki­in keskit­tyneessä talousoikeudessa. 

    Jos etsin inter­netistä jotakin, etsin käytän­nössä aina englan­ninkielisel­lä haku­sanal­la, sil­lä jos kyse on jonkun tiedon etsimis­es­tä, se on aivan var­masti englan­niksi netis­sä, suomek­si toden­näköis­es­ti ei. Tuo sak­salainen puolestaan sanoi käyt­tävän­sä net­tiä vain sak­sak­si, kos­ka kaik­ki löy­tyy tuol­la kielel­lä kuitenkin. 

    Siinä, mis­sä kaik­ki koulu­ja käyneet suo­ma­laiset tör­määvät käytän­nössä englan­nin kieleen ja sitä on pikku pakko osa­ta, teu­toni voi lukea itsen­sä opet­ta­jak­si näkemät­tä sanaakaan englan­tia ikinä mis­sään. Eli kieli­taito siel­lä ei syn­ny muun sivu­tuot­teena vaan se pitää akti­ivis­es­ti hakea.

  23. Touko,

    En ottanut mitään kan­taa siihen, onko karsin­ta oikein vai väärin. Enkä aiokaan ottaa. SYK itse perustelee sitä koulun kielipainoitteisuudella. 

    Kysy­it mik­si musi­ikkilu­okil­la on niin vähän musta­laisia. Min­ul­la ei ole siihen vas­taus­ta, enkä tiedä onko heitä musi­ikkilu­okil­la suh­teessa vähem­män kuin valko­laisia. Mut­ta jos näin on, niin arvatenkaaan he eivät siinä tapauk­ses­sa pyri musi­ikkilu­okille. Musikaal­isia heis­sä var­masti on samas­sa suh­teessa kuin muis­sakin. Korostan samas­sa suh­teessa, ei enem­pää. Se on myytti. 

    Tiedos­sa on, että musta­laiset suh­tau­tu­vat koulu­un usein pakol­lise­na pahana, jopa vihamielis­es­ti, ja näin ollen eivät ole etunenässä hake­mas­sa sieltä mitään ylimääräistä. ESY-luokil­la heil­lä on kyl­lä yliedustus.

    Ville Teit­ti­nen,

    Kolme lis­taa­maasi kohtaa ovat luon­nol­lis­es­ti tot­ta. Jos elit­isminä pitää sitä, ettei lapsel­la ole mitään oppimishäir­iötä ja tämä on nor­maal­iä­lyi­nen, niin sit­ten Suo­ma­lainen Yhteisk­oulu on eli­it­tik­oulu. On myös selvää, että sosioekonomi­nen taso on keskimääräistä korkeampi sykkiläi­sis­sä per­heis­sä, mut­ta se ei estä ketään sinne pyrkimästä. Tun­nen henkilöko­htais­es­ti kym­meniä per­heitä, joiden lapset ovat sykissä. Muun muas­sa trukinkul­jet­ta­ja ja mui­ta ihan perustyöläisiä on van­hempi­en joukos­sa. Van­hempi­en ammat­tia ei kysytä pääsyko­keessa. Jokainen on siel­lä aivan samal­la viivalla. 

    Koulu on ilmainen aivan kuten muutkin koulut. Elit­ismiä minus­ta oli­si­vat korkeat lukukausi­mak­sut. SYK ei myöskään ryövää tyhjäk­si Haa­gan ja Munk­in­seudun lah­jakku­us­re­serviä, vaan tääl­lä on muitakin korkeata­soisia koulu­ja esim. Munkkiniemen yhteisk­oulu ja Gym­nasi­et Lärkan.

  24. Tiedemies ja Touko Met­ti­nen: Jos val­tio ei rajoi­ta markki­noi­ta yksilön edun voi aina sovit­taa aina ympäröivien yksilöi­den etu­un. Ei ole ole­mas­sa mitään yhteiskun­taa joka jotenkin maagis­es­ti hyö­tyy, vaan yhteiskun­nan hyö­ty koos­t­uu sen yksilöi­den hyö­dyn summasta.
    Olkoon kak­si vai­h­toe­htoista toim­intaa A ja B, mis­sä B:n hyö­dyn sum­ma on suurem­pi kuin A ja toim­intata­van val­it­si­jalle hyö­ty A suurem­pi kuin B. Tässä tilanteessa ne joille B:n sum­ma jakau­tuu voivat mak­saa yksilölle siitä, että hän tekee valin­nan B sen sijaan, että val­it­see A jol­loin myös toimin­nan val­it­si­jalle val­in­ta B on parempi.

  25. Björk: et selvästikään ymmärtänyt mitä tarkoitin, tästä on kir­joitet­tu ennenkin. On lukuisia tilantei­ta, jois­sa yksilöi­den “ratio­naaliset” valin­nat johta­vat kaikkien tai melkein kaikkien kannal­ta huonom­paan tilanteeseen kuin jos valin­nan­va­paut­ta olisi rajoitettu.

    Koulu­tusti­lanne voi hyvin olla sel­l­ainen. Koulu­tuk­ses­sa on val­ta­vat skaalae­dut. Lisäk­si koulu­tuk­ses­sa on kyse erit­täin pitkästä investoin­nista, jon­ka hyödyt eivät lankea vain yksilöille itselleen vaan sil­lä on merkit­täviä ulkois­vaiku­tuk­sia. Peruste­lut on luetel­tu tääl­lä jo mon­een ker­taan, joten en niitä viit­si kerrata.

  26. Hämärää tässä on se, että englan­tia äidinkie­lenään puhu­vat usein haukku­vat suo­ma­lais­ten englan­ninkie­len taitoa. Mis­täs se sit­ten johtuu ??

  27. Voisiko olla niin, että koulu­jen eri­ty­tymi­nen on kuitenkin kas­va­van eri­ar­voisu­u­den seu­raus­ta eikä sen syy? On ihan ymmär­ret­tävää, että jokainen äiti tai isä halu­aa lapselleen mah­dol­lisim­man hyvän koulun. On mielestäni enem­män kuin lievästi tekopy­hää, että eli­it­tii, jon­ka päätök­sil­lä tänne on pitkälti tuo­tu ja luo­tu eri­laisia ongel­maryh­miä, kauhis­telee, kun tavalli­nen kansa ei halua sit­ten kär­siä näistä ongel­maryh­mistä yhtään enem­pää kuin on pakko. 

    Niin kauan kuin ihmiset saa­vat vali­ta asuin­paikkansa vapasti tulee ole­maan alueel­lista eri­ar­voisu­ut­ta ja tätä kaut­ta myös eri tasoisia koulu­ja. Olisiko jotenkin oikeu­den­mukaisem­paa, että vain Eiralainen saisi lait­taa lapsen­sa Eiran ala-asteelle ja Kon­tu­lalais­ten las­ten pitäisi automaat­tis­es­ti men­nä Kon­tu­lan ala-asteelle? Onko asuin­paik­ka jotenkin kestävämpi erot­telu­pe­ruste kuin lapsen moti­vaa­tio tai kyvyt?

    Yhteiskun­nalli­nen kokon­ais­te­hokku­us, jos­ta nim­im. tiedemies puhuu on kyl­lä ihan huomionar­voinen asia. Kuitenkin yhteiskun­nal­lisen kokon­ais­te­hokku­u­den kannal­ta taitaisi olla paras­ta, että huonoim­man ennus­teen omaa­vat oppi­laat eris­tet­täisi­in omi­in ongel­mak­oului­hin­sa, joiden tehtävänä olisi pääasi­as­sa säilöä heitä kohti joka tapauk­ses­sa toden­näköistä syr­jäy­tymistä. Nyt selvyy­den vuok­si: En mis­sään nimessä ehdo­ta tai kan­na­ta täl­laista, mut­ta tämä vain esimerkkinä osoit­ta­maan, että yhteiskun­nan kokon­ais­te­hokku­us voi olla aika armo­ton kriteeri. 

    Toisaal­ta myös näk­isin, että toimi­van kokon­ais­tu­lok­sen kannal­ta tärkeäm­pää kuin men­estyvien oppi­laiden tasainen jakau­tu­mi­nen koulu­jen kesken olisi ongel­mat­a­pausten tasainen jakau­tu­mi­nen. Yksi ongel­ma per luok­ka on vielä hal­lit­tavis­sa, 5–6 ei enää ole. Kun ongel­mat­a­pauk­set kasaan­tu­vat tiet­ty­jen aluei­den lähik­oului­hin, on ihan ymmär­ret­tävää, että taval­lis­ten las­ten van­hem­mat alka­vat vieras­taa noi­ta koulu­ja. Ongel­mat­a­pausten tasaista jakau­tu­mista ei tietenkään pystytä kokon­aan toteut­ta­maan ilman neu­vos­to­tyylisiä pakkosi­ir­to­ja. Jos­sain määrin kuitenkin asioi­ta voitaisi­in paran­taa. Esimerkik­si maa­han­muut­ta­jat tulisi sijoit­taa mah­dol­lisim­man tasais­es­ti ympäri koko Suomea, eikä
    iso­jen kaupunkien huonoim­mille alueille. Tietenkin ne maa­han­muut­ta­jat, jot­ka itse mak­sa­vat asumisen­sa saa­vat itse vali­ta asuin­paikkansa, mut­ta sil­loin ei yleen­sä olekkaan enää kyse ongelmatapauksista.

    Näin itse jonkin ver­ran ope­tustyötä “rikas­tuneit­ten” ongel­malähiöit­ten ala- ja yläasteil­la tehneenä, en ikinä voisi syyt­tää van­hempia, jot­ka eivät näi­hin koului­hin las­taan halua lait­taa. Pikem­minkin olisi aihet­ta kysyä päät­täjiltä, mik­si Suomes­sa on täl­laisia kouluja.

  28. Tiedemies: Nyt puhut­ti­in vähän tois­temme ohi. Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitit ja luulen, että en selit­tänyt itseäni riit­tävän täsmällisesti.

    Yksilö tekee valin­nan A tai C. A:ssa hän saa itselleen etua a ja tuot­taa muille etua a´. C:ssä hän saa itselleen etua c ja tuot­taa muille c´. a>c ja a´ C, niin yksilö val­it­see automaat­tis­es­ti oikein. Jos C > A, yksilö val­it­see väärin. Muut voivat kuitenkin mak­saa osan c´:stä valin­nan tekevälle yksilölle jol­loin myös c>a.
    C = (c+k)+(c´-k), mis­sä c+k>a ja c´-k>a´
    On tot­ta, että kun yhteiskun­ta ei pako­ta yksilöä val­it­se­maan yhteisen edun mukaan valin­nan hyödys­tä suurem­pi osa val­uu valin­nan tek­i­jälle. Markki­noiden toimies­sa yksilö kuitenkin pää­tyy tekemään valin­nan joka hyödyt­tää kokon­aisu­ut­ta eniten.

  29. Kalle Aal­toselle: Olet moni kohdin oike­as­sa. Asuinalue (kaavoitus) on se perussyy. Mielestäni kuitenkin koulun pitäisi ennem­minkin loiven­taa kuin kär­jistää huonon kaavoituk­sen aiheut­ta­maa ongelmaa. 

    Ensim­mäi­nen keino on tietenkin muo­dostaa koulupi­ir­it niin, että samaan piiri­in tulisi eri­lais­ten asuinaluei­den väkeä. Toisek­si niin, että nämä keskus­tan eiralaisk­oulut kan­taisi­vat osu­ut­taan suurem­man osan niistä maahanmuutto‑, kaavoitus‑, las­tenpsyki­a­tria- ym. ongelmista. Kol­man­nek­si niin, että alueen sosioekonomi­nen taus­ta todel­la otet­taisi­in huomioon määrära­hois­sa eikä vain jol­lakin omatun­toa kiil­lot­taval­la posi­ti­ivisel­la diskriminaatiolla.

    Tietysti — olisi­han vielä yksi veikeä keino: sijoite­taan val­tu­utet­tu­jen lapset ja las­ten­lapset ensisi­jais­es­ti näi­hin epä­su­osit­tui­hin peruskouluihin. 

    Mut­ta toisaal­ta, pitääko mei­dän eli­it­ti­in kuu­lu­vien nyt han­kkia pään­särkyä täl­lais­es­ta, kun omat lapset kum­minkin ovat ihan hyvis­sä kouluis­sa ja on niil­lä maa­han­muut­ta­jaystäviä — eräskin vierail­e­van pro­fes­sorin tytär… 

    Touko Mettinen

  30. ei ********* edel­lis­es­tä vas­tauk­ses­tani puut­tuu muu­ta­ma rivi…

    Yksilö tekee valin­nan A tai C. A:ssa hän saa itselleen etua a ja tuot­taa muille etua a´. C:ssä hän saa itselleen etua c ja tuot­taa muille c´. a on suurem­pi kuin c ja a´ on pienem­pi kuin c´.

    Val­in­ta on parem­pi kun sen kokon­aishyö­ty (a+a´ tai c+c´) on suurempi.

    Jos A on suurem­pi kuin C, niin yksilö val­it­see automaat­tis­es­ti oikein. Jos C on suurem­pi kuin A, yksilö val­it­see väärin. Muut voivat kuitenkin mak­saa osan c´:stä valin­nan tekevälle yksilölle jol­loin myös c on suurem­pi kuin a.
    C = (c+k)+(c´-k), mis­sä c+k on suurem­pi kuin a ja c´-k on suurem­pi tai yhtä suuri kuin a´
    On tot­ta, että kun yhteiskun­ta ei pako­ta yksilöä val­it­se­maan yhteisen edun mukaan valin­nan hyödys­tä suurem­pi osa val­uu valin­nan tek­i­jälle. Markki­noiden toimies­sa yksilö kuitenkin pää­tyy tekemään valin­nan joka hyödyt­tää kokon­aisu­ut­ta eniten.

  31. Tässä on nyt taas men­nyt puurot ja vel­lit joil­lakin sekaisin. 

    A) Ensik­sikään, kokon­aise­dun vuok­si ei melkein var­masti ole ollenkaan järkevää syr­jäyt­tää osaa ihmi­sistä. Kunkin yksilön koulut­tamises­sa on tietyt hyödyt pait­si yksilölle myös itselle. Suurim­mal­la osal­la koulu­tuk­sen rajahyö­ty on laske­va (kun kolu­tus­ta on paljon, lisäk­oulu­tus on aina vaan vähem­män hyödyl­listä), ja täl­löin on täysin yksikäsit­teis­es­ti kokon­aisu­u­den kannal­ta opti­maal­ista koulut­taa kaikkia tarkalleen sen ver­ran, että lisäk­oulu­tus toisi kullekin yksilölle yhtä suuren lisähyö­dyn. Tämä ei tarkoi­ta samaa määrää koulu­tus­ta kaikille — osalle se voi tarkoit­taa sitä paljon, osalle hyvin vähän. 

    Mikä tahansa koulu­tus­poli­it­ti­nen päätös, joka poikkeaa tästä, on moraalis­es­ti kestämätön, so. se ei ole ain­oas­taan huono, se on väärin ihan siinä nor­maalis­sa mielessä kuin me ajat­telemme, että on väärin rikkoa tois­t­en lelu­ja tai polt­taa tois­t­en taloja. 

    On myös melkein var­maa — minus­ta itses­tään­selvää — että täl­laiseen tilanteeseen ei päädytä täysin vapail­la markkinoilla.

  32. Tiedemiehelle: Olen samaa mieltä: ei melkein var­masti ole kokon­aise­dun kannal­ta syr­jäyt­tää joitakin. Mut­ta kun jo nyt niin tehdään ja kaik­ki koulu­tus­poli­ti­ikan ratkaisut 90-luvun alun lamas­ta läh­tien ovat olleet syr­jäy­tymistä (polar­isoin­tia) tuke­via, ei voi olla ajat­telemat­ta, että ei se syr­jäyt­tämi­nen ainakaan kaikkia hait­taa. Suomen komea hyv­in­voin­ti­saavu­tus oli perusk­oulu. Sil­lä tun­tuu ole­van hyvin vähän puo­lus­ta­jia, kun kaik­ki eli­it­ti­in kuu­lu­vat halu­a­vat itselleen perusk­oulus­ta vähän enem­män kuin muut.

    Minä väitän, että kullekin yksilölle yhtä suuri lisähyö­ty toteu­tuu parhait­en vain het­ero­geeni­sis­sä ja riit­tävän pienis­sä luokissa. Heikom­mat hyö­tyvät taa­tusti siitä, että luokas­sa on myös lah­jakkai­ta oppi­lai­ta. Lah­jakkaatkaan eivät siitä kär­sisi, kun­han opet­ta­jal­la on aikaa ja voimia ottaa myös hei­dän tarpeen­sa huomioon. 

    Täl­lä tavoin voisimme säi­lyt­tää yhteiskun­nan, jos­sa ei tarvi­ta aito­ja asuinaluei­den välille. Se on minus­ta tämän keskustelun point­ti. (Täl­lä het­kel­lä meil­lä juote­taan puoli-ilmaista viinaa jo toisen pol­ven syr­jäy­tyneille — se on min­un mielestäni moraalis­es­ti kestämätöntä.)

    Touko Met­ti­nen

  33. En tiedä vas­t­a­sitko min­ulle Tiedemies, mut­ta en tiedä mitä edel­lisel­lä kom­men­til­lasi on tekemistä sen kanssa, että jos joku on kokon­aise­dun kannal­ta hyvä, niin markki­nat pää­tyvät kyl­lä siihen, kos­ka osan tästä kokon­aise­dus­ta voi siirtää sille joka tekee valin­nan. Näin se on hyvä sekä yksilölle, että kokonaisedulle.
    Onhan kuitenkin mah­dol­lista, että niille yksilöille joiden pitäisi men­nä “paran­ta­maan” huono­ja koulu­ja on enem­män hait­taa tästä kuin niille yksilöille on hyö­tyä siitä, että hei­dän koulu­aan tul­laan paran­ta­maan. En pidä tätä toden­näköise­na, mut­ta mik­si mei­dän pitäisi tehdä tästä joku poli­it­ti­nen päätös?

  34. Henkilöko­htaisen ja yleisen edun ris­tiri­ita on toiselta nimeltää ulkois­vaiku­tuk­set. Joil­lakin toimil­la on posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, toisil­la negati­ivisia. Per­in­teisen talous­teo­ri­an mukaan negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia pitäisi verot­taa ja posi­ti­ivisia sub­ven­toi­da. Art­turi tarkoit­ta­nee tätä.

    Poli­itisel­la tasol­la sub­vent­tioi­ta on helpom­pi ajaa kuin hait­tavero­ja. Jos kaik­ki ulkois­vaiku­tuk­set hin­noiteltaisi­in näin, olisi aivan sama, tue­taanko hyvää vai ran­gais­taanko huonoa, kos­ka sama määrä vero­ja pitää lop­ul­ta kuitenkin periä. 

    Viit­taan keskustelu­un siitä, pitäisikö julk­ista liiken­net­tä sub­ven­toi­da vai autoli­iken­net­tä verottaa.

  35. Minä en tarkalleen puhu pelk­istä ulkois­vaiku­tuk­sista, vaikkakin ulkois­vaiku­tuk­set ovat yksi näkökul­ma, jol­la näitä voidaan mallintaa. On tilantei­ta, jois­sa ulkois­vaiku­tuk­sia ei markki­noil­la voi­da hin­noitel­la. Koulu­tus on mon­es­sa suh­teessa tällainen.

    Koulut­tau­tu­misel­la on tietys­tä näkökul­mas­ta kat­soen itseis­ar­voa. Se itseis­ar­vo voidaan nähdä sel­l­aise­na ulkois­vaiku­tuk­se­na, että ns. sivistyneen ihmisen seu­ra on ceteris paribus miel­lyt­täväm­pää. Tälle on äärim­mäisen vaikeaa — väitän, että käytän­nössä mah­do­ton­ta — syn­tyä markki­noi­ta spon­taanisti. Sil­lä, että kaikil­la (tai suurim­mal­la osal­la) ihmi­sistä on jokin jaet­tu koulu­tus­taus­ta, vaik­ka sit­ten perusk­oulu, on myös yhteiskun­nal­lista koheesio­ta lisäävä vaiku­tus tiet­tyyn rajaan saakka. 

    Koulu­jen seg­re­goi­tu­mi­nen on tästä erilli­nen asia. Seg­re­goi­tu­mi­nen johtaa siihen, että “hyvien” koului­hin panos­te­taan suh­teessa liikaa ja “huono­jen” koului­hin liian vähän. Huonoi­hin koului­hin ei saa­da palkat­tua päte­viä opet­ta­jia ja kaik­ki ongel­mat kasaan­tu­vat niihin. Joudu­taan tilanteeseen, jos­sa mar­gin­aa­li­nen panos­tus “huonoon” koulu­un on paljon arvokkaampi kuin “hyvään” kouluun. 

    Jos tilanne on tämä, niin resurssit ovat käytössä siten, että kaikkien elämää voitaisi­in (peri­aat­teessa) tehdä parem­mak­si vain jaka­mal­la resurssit uudelleen. Sel­l­ainen tilanne on teho­ton. Jos pitää tehot­to­muut­ta hyväksyt­tävänä asiana sil­lä var­jol­la, että sen pois­t­a­mi­nen vaatii yksi­tyiseen etu­un puut­tumista, pitäisi kaiken jär­jen mukaan hyväksyä myös kaiken­lainen muu sel­l­ainen hyv­in­voin­tia hävit­tävä toim­inta, joka kohdis­tuu ns. yhteiseen hyvään. Eli vaik­ka val­tion ja kun­tien viras­to­jen ikkunoiden hajot­ta­mi­nen, kirkko­jen polt­ta­mi­nen jne. Minus­ta se ei kuu­losta kovin kivalta.

  36. Osmo: Joo siis tarkoi­tan juuri tuo­ta mitä sanoit, mut­ta tarkem­min san­ot­tuna point­ti oli, että posi­ti­ivista ulkois­vaiku­tus­ta ei tarvit­sisi val­tion toimes­ta sub­ven­toi­da, kos­ka siitä hyö­tyjät tekevät sen muutenkin, jos tämä vaiku­tus on riit­tävän iso, eli vaivan arvoinen.

    Tiedemies: Joo siis toki olen samaa mieltä, jos jostain syys­tä päädyt­täisi­in kuvaile­maasi tilanteeseen, jos­sa hyvi­in koului­hin panos­tett­taisi­in liikaa ja huonoi­hin liian vähän, mut­ta mik­si markki­namekanis­mit pää­ty­i­sivät tähän? Tai noh… kyl­lähän ne pää­ty­i­sivät, jos olete­taan, että jokaisen koulu­tus on yhtä arvokas­ta, mut­ta jos taas koulu­tuk­sen utili­teet­tia ajatel­laan lapsen van­hem­man omaisuute­na (mikä nyt ei var­masti ole fik­sua, mut­ta en saa muuten uskot­tavaa seli­tys­tä ole­tuk­sel­leni), niin sil­loin­han hyvä koulu­tus keskit­tyy niiden van­hempi­en lap­sille, jot­ka sitä eniten arvosta­vat. Njoo… olin siis väärässä.
    Tuo sin­un viimeinen point­tisi on kyl­lä mun mielestä aika asi­aan kuu­luma­ton. Kyl­lähän yhteiseenkin omaisu­u­teen on omis­tu­soikeus sil­lä yhteisöl­lä ja sen itsemääräämisoikeut­ta riko­taan, jos tähän omaisu­u­teen kajotaan.

  37. ‘Paras­ta, mitä koulu voi tar­jo­ta lapselle, on hyvät luokka­tover­it, ja niitä riit­täisi kaikille, jos hyväo­saiset eivät eristäy­ty­isi omi­in musi­ikkilu­okkin­sa ja sykkei­hin­sä.’ (Met­ti­nen)
    Itse 80-luvul­la (musiikki)lukioon men­nessäni pääsin eroon kaik­ista niistä luok­ka- ja koulu­tovereista, joi­ta en halua nähdä eläis­säni muu­ta kuin kuolin­il­moituk­sis­sa. Jos omille lap­sil­leni sat­tuu saman­laisia tovere­i­ta, pyrin saa­maan heille siir­ron muualle pikim­miten. Lapset ovat koulus­sa oppi­mas­sa eivätkä paikkaa­mas­sa yhteiskun­nan epäoikeu­den­mukaisu­ut­ta toim­i­mal­la palkat­tom­i­na koulunkäyn­nin avustajina.

  38. Lurkille: Ymmär­rän kyl­lä nämä yksilöi­den tar­i­nat. Turhau­tu­mista ja kiusaamista on ollut ja on koulus­sa paljon. En kiistä enkä vähät­tele niitä.

    Onko sin­ul­la ratkaisua ehdot­taa? Muu­ta kuin että sin­ulle ja sin­un lap­sille­si pitää saa­da rauhalli­nen oppimisym­päristö? Mitä me teemme niille, joiden nim­iä toiv­otaan kuolinilmoituksiin? 

    Touko Met­ti­nen

  39. @Touko Miet­ti­nen,
    Kaikille lap­sille pitäisi saa­da rauhalli­nen oppimisym­päristö, mut­ta tämä voisi vaa­tia ainakin joidenkin erikoisko­htelua ja las­ten­suo­jelullisia toimen­piteitä. Ei sitä, että yritetään tehdä joidenkin ongel­mas­ta kaikkien yhteinen ongel­ma, jos­ta kär­sivät kaikki.

  40. Lurk­ki: ajat­te­len vähän eri taval­la: minus­ta ei ole ole­mas­sa vain joidenkin ongelmia vaan ihan itsekkäästi ja lap­sianikin suo­jellen ajat­te­len, että jos me pilaamme tämän maan (lop­ullis­es­ti) suis­ta­mal­la ison porukan ulkop­uolelle, MINULLA ja MINUN LAPSILLANI on paljon ikävämpi maa elää. SIINÄ on ongel­ma, jos­ta kär­sivät kaikki.

    Mitä muuten se “joidenkin erikoisko­htelu ja las­ten­suo­jelulliset toimen­piteet” ihan tarkkaan ottaen olisi?

    Touko Met­ti­nen

  41. @Touko Met­ti­nen
    Ulkop­uolelle myös suis­tu­taan. Oma käytös ja valin­nat ohjaa­vat nekin syr­jäy­tymään, ei ain­oas­taan se, miten ympäristö niihin reagoi.
    Las­ten­suo­jelus­ta ja muista toimista: min­ul­la ei ole koke­mus­ta näistä ratkaisu­ista (tarkkailu­lu­ok­ka? eri­tyisk­oulu? huostaan­ot­to?), mut­ta ongel­makimp­pu­jen pitämi­nen nor­maalilu­okas­sa on tut­tua, eikä se ratkaise yhtään mitään.

  42. Lurk­ki: Päivän Hesarista löy­dät hen­gen­heimo­laisia: Espoo ei halua olla Helsin­gin eikä eri­tyis­es­ti Van­taan kaa, töölöläiset eivät halua olla tuki­a­sun­non tarvit­si­joiden kaa ja sinä et halua olla ongel­makimp­pu­jen kaa. 

    On kai tälle ilmiölle nimikin.

    Eri­tyisen hauskaa on tuo töölöläis­ten (entis­ten kokoomus­lais­ten) strate­gia: tulite­taan koulu­jen ja päiväko­tien suo­jas­ta ihan Hizbol­lahin malliin.

    Touko Met­ti­nen

  43. @Mettinen
    Selkis, minus­sa­han se vika oli koko ajan. Olisi pitänyt vain jät­tää koulut kesken ja alkaa hen­gail­la Kurvis­sa jonkun nuoren atarin henkilöko­htaise­na tukihenkilönä.
    Perusvi­ka taitaa olla kyl­lä koko ihmis­la­jis­sa, joka on evoluu­tion­sa aikana oppin­ut tun­nista­maan negati­iviset asi­at (mukaan­luet­tuna arvaa­mat­tomat, väki­val­taiset ja varastel­e­vat kans­saih­miset) ja vält­tämään niitä. Mut­ta tämä on ilmeis­es­ti väärin?

  44. Ei. Oikein hyvä, että kävit koulua. Surullista, että koht­a­sit niin ikäviä ihmisiä, ettet enää koskaan halun­nut tava­ta heitä (pait­si kuolinilmoituksissa).

    Oletko var­ma, että tämä negati­ivis­ten asioiden tun­nist­a­mi­nen on evoluu­tion tulos? Itse huo­masin muu­ta­man viikon Mek­sikos­sa matkat­tuani, että ali­ta­juis­es­ti epäilin jokaista kohtaa­maani paikallista kaup­pi­as­ta, hotel­livirkail­i­jaa ym. hui­jauk­ses­ta. En usko, että ali­ta­juinen pelkoni oli kovinkaan evo­lu­tionääristä. Voin kutenkin vaku­ut­taa, että ali­ta­jui­sis­takin peloista voi vapau­tua, kun vain suh­tau­tuu mui­hin ihmisi­in avoimesti.

    Touko Met­ti­nen

  45. @Touko Met­ti­nen
    Tuo kuu­lostaa enem­män kult­tuur­ishok­il­ta: ihmiset käyt­täy­tyvät oudol­la taval­la, jota ei osaa tulki­ta ja tämä saa tilanteet näyt­tämään epäi­lyt­tävältä ja vaaralliselta.
    Englan­nin ‘fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me’ on lähempänä sitä, mitä minä tarkoitin. Ker­ras­ta poik­ki-ajat­telu ei tietenkään sovel­lu esim. sosi­aali- tai krim­i­naalipoli­it­tisen lin­jan poh­jak­si, mut­ta yksilö­ta­sol­la se toimii.

Vastaa käyttäjälle ns Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.