Uncategorized

Miksi tiivis ja matala ei käy kaupaksi?

Kompromissiksi kaupunkirakenteen tiiviyden ja pientalovaltaisen välillä on esitetty tiivistä ja matalaa. Tämä oli teemana myös Espoon asuntomessuilla. Taloista on suuri osa edelleen myymättä. Rakennusliikkeet ovat ilmoittaneet, että toista kertaa he eivät tee samaa mokaa. Ihmiset haluavat omakotitaloihin, jotka ovat omalla tontilla. Rakennusliikkeet haluavat rakentaa väljää ja matalaa.

Väitän, ettei vika ole talotyypissä vaan Kauklahdessa. Tiivis ja matala liittyy urbaaniin pientaloasumiseen, sellaiseen, jota on esimerkiksi Amsterdamissa. Oma iso tontti menetetään, mutta vastapalveluksi saadaan kaupunkimaiset palvelut lähikauppoineen, kuppiloineen, kuntosaleineen ja mitä noita nyt on. Kauklahdessa ei ole mitään näistä. On vain asema, josta pääsee ihmisten ilmoille runsaassa puolessa tunnissa. On menetetty väljän asumisen edut saamatta tilalle mitään. Tiivis ja matala pitää rakentaa olevan kaupunkirakenteen yhteyteen. Käpylässä menisi kaupaksi. Menisi Kauklahdessakin, jos alue olisi riittävän iso, tuollaiset 10 000 asukasta, jolloin niitä palvelujakin olisi ja elämä kuhisisi ympärillä.  

22 thoughts on “Miksi tiivis ja matala ei käy kaupaksi?

  1. Tiivis ja matala on omasta mielestäni ihan typerä ajatusmalli. Siinä saadaan kerralla kaikki tiiviin asumisen haitat eikä mitään pientalon etuja.

    Minulle on ainakin asun mielummin 5-kerroksisessa luhtitalossa kuin pientalossa, joka on purkitettu muuten vastaamaan kerrostaloa, paitsi sillä haitalla että kaikki lämmityskustannukset ja lumityöt kaatuu omaan niskaan.

    Ihmiset haluavat omaa rauhaa tai vaihtoehtoisesti asumisen helppoutta. Tiivismatala ei tarjoa kumpaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pikku Huopalahtihan on osittain rakennettu tuohon tyyliin. Ei sielläkään ole toteutunut kivijalkakaupat, mutta jotain elävyyttä kuitenkin on. Tilkantorila on kirpputori ja sen sellaista…

    Sittenhän sieltä pääsee nopeasti keskustaan ratikalla, niin alueen asunnot ovat kyllä kysyttyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Niin. Kun liikkumista subventoidaan niin paljon, ei ole ihme, että ihmiset haluavat käyttää tämän subvention hyväksi, eli asua väljästi. Jos he joutuisivat kantamaan koko väljästi asumisen kustannukset, monet voisivat valitakin tiiviimmän asumismuodon.
    Kauklahden epäonnistumisesta voi kyllä päätellä sen, että kannattaa mieluummin rakentaa sellaista mitä ihmiset haluavat kuin sellaista mitä byrokraatit haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Muutaman perheen tiiviissä ja matalassa menetetään asumisen huolettomuudessa. Tiivistä ja matalaakin pitäisi rakentaa sen verran isoina yhtiöinä, että olisi mielekästä ostaa isännöinti, lumityöt, remonttien suunnittelu jne.

    Ainakin kotinurkilla Helsingin Käpylässä, Kumpulassa ja vanhassa Maunulassakin on aivan ihastuttavaa matalaa ja tiivistä kaupunkia hyvine palveluineen.

    Viikki näyttää ulkopuolisen silmin myös matalalta, tiiviiltä ja viihtyisältä – onkohan se sitä. Palvelut vain taitavat tulla hitaasti ja myöhässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Minä uskon että tiivis-matala voisi tarjota tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä –asioita, jotka suomalaisesta asumisesta nykyään usein puuttuvat. Tulevaisuudessa toivon tämän saavan enemmän suosiota.
    En nyt ihan tarkkaan tiedä, millaisia taloja tässä keskustelussa tarkoitetaan: Pieniä omakotitaloja pikku tonteilla vai jotakin rivi-luhti-omakotitalon välimuotoja? Mitä siellä Kauklahdessa on? Mielestäni koko asumissysteemin voisi laittaa ihan uusiksi ja yhdistää kaikkien asumismuotojen hyvät puolet jonkinlaiseksi edellämainitsemani kaltaiseksi rivi-luhti-omakoti- asumismuodoksi.
    Osmo on varsin oikeassa siinä, että palvelut ym toiminta on hyvin oleellista tällaisessakin asumisessa. Jos ne puuttuvat, ei tiiveydessä ole juuri pointtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ennen kuin sukelletaan syvemmälle suomalaiseen psyykeen syövereihin pitää myös mainita hinta. Messualueen ei-niin-ihmeellisistä rivareista pyydettiin hurjia summia.

    Kauppa alkoi käydä vasta kun pyynnit laskivat realistiselle tasolle. Myymättä olevat ovat ilmeisesti vieläkin liian kalliita. Etenkin kun ottaa huomioon lähes nollapalvelut ja suhteellisen etäisen sijainnin. Vähätellä ei myöskään sovi uutisointia “ette kai te muuta sinne epäonnistuneelle messualueelle?”

    Myös yksittäiset talot ovat niin kalliita että ihmiset ilmeisesti kokevat saavansa rahoilleen enemmän vastinetta jossain muualla. http://www.oikotie.fi/cache?exit=show_apt&id=1572870

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. “Minä uskon että tiivis-matala voisi tarjota tunnelmaa ja yhteisöllisyyttä –asioita, jotka suomalaisesta asumisesta nykyään usein puuttuvat.”

    Yhteisöllisyys syntyy toiseudesta eli käytännössä siitä että ei-toivottu asukasaines pysyy poissa silmistä ja mielestä. Tunnelma syntyy siitä että ympäröivillä ihmisillä on elämä, joka puolestaan sulkee ei-vapaaehtoisesti pienituloiset ja syrjäytyneet pois.

    Kirkkonummen Sundsbergin suosio on hyvä esimerkki siitä ettei palveluttomuudellakaan ole lopulta mitään väliä jos sosio-ekonominen homogeenisuus on taattu.

    Ei ole mitenkään ihmeellistä ettei perhe uskalla sijoittaa johonkin radanvarteen pykättyyn Ämmässuon hajualueella olevaan demoprojektiin kun ei ole mitään takeita siitä minkälainen alueesta muodostuu. Alueelle olisi saatu standardirivitaloa murto-osalla uniikkimessutalojen kustannuksista jolloin niitä olisi voitu myydä halvemmalla mutta paremmalla katteella asiakkaille jotka olosuhteiden pakosta siellä joutuvat asumaan, ja tämä ymmärrettävästi rakennusliikkeitä harmittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ode:
    Tiivis ja matala liittyy urbaaniin pientaloasumiseen, sellaiseen, jota on esimerkiksi Amsterdamissa.

    Amsterdam on hyvä esimerkki, Kööpenhaminakin. “Urbaani kaupunkipientalo” on parempi nimitys kuin “tiivis ja matala”.
    Rakennustapa ei oikein istu pellon reunalle, sopii urbaaniin ympäristöön, josta on kävely- tai pyörämatka palveluihin ja hyvät yhteydet keskustoihin. Tällaista pientaloasumista on kokeiltu myös omatoimisena rakennuttamisena Helsingissä, jossa kaupunki (ATT) rakennutti talot tiettyyn pisteeseen asti (perustukset ja palomuurit), ja asukkaat itse siitä eteenpäin.

    Talo sijaitsevat muistaakseni Veräjämäessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Asuntojen myymättömyydestä ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä asuntotyypistä: Minkäänlaiset uudet kalliit asunnot eivät mene kaupaksi tällä hetkellä yhtään missään. Hypoteekkiyhdistyksen sanoin “perheluokan” asunnoista on Helsingissä edelleenkin ylikysyntää, “Mersut seisoo kaupassa, Toyotat myy.” Jos myyjä laksee hinnan ostokykyä vastaavaksi, niin kyllä nuo menevät kaupaksi.

    Jotenkin minua alkaa ylipäänsä ärsyttää tämä tiivismatalasta kohkaaminen. Ei tässä nyt ole Helsingissäkään mitään niin uutta ja ihmeellistä.

    Ville Teittinen mainitsee aivan oikein Käpylän, Kumpulan ja Maunulan, lisätään nyt vielä Puu-Vallila. Limingantien käveliminen Kumpulassa toivottavasti kuuluu pakollisena perehdytystoimena kaupunginsuunnittolijoille, paraatiesimerkki siitä kuinka tehdään kaupunkitiivis omakotitalokatu. Pohjolankatu Käpylässä on myös hyvä, ja siellä on vielä ratikkakin. Maunulassa on hienoja Hilding Ekelundin suunnittelemia kolmikerroksisia funkkisrivitaloja. Itse muutan piakkoin 80-luvulla rakennettuun rivitaloon Pohjois-Helsingissä joka on lähes tyylipuhdas pieni town house, tyylivirheenä metrin nurmikaistale kadun ja ulko-oven välissä.

    Pitää tehdä kävelymittakaavassa yhtenäistä kaupunkirakennetta jos halutaan kävelyetäisyydelle palveluita. Jos halutaan tehdä tiiviitä alueita keskellä haja-asutusta niin niistä pitää tehdä sitten pikkukaupungin kokoisia, en usko että 10 000 vielä riittää Helsingin seudulla muuhun kuin nukkumalähiöön, semmoista Porvoon kokoluokkaa tarvittaisiin. Mieluummin jatkaisin kantakaupunkia muuttamalla moottoritiet ihan normaali pääkaduiksi vierustaloineen, pyöräteineen ja ratikoineen noin Kehä I saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Britannia onkin mielestäni aivan kaamea paikka. Täytyy myöntää, että en ole käynyt kokemassa tilannetta paikan päällä, mutta sen verta mitä TV:stä olen nähnyt, niin ei kyllä oikein inspaa. Olen myös piipahtanut Amsterdamissa vilkaisemassa sitä tyyliä. Ehdottaisin, että jos jostain Euroopan sydänmailta pitää lähteä tiiviistä rakentamisesta mallia hakemaan, niin haetaan vaikka Espanjasta. Siellä on kaipungit ahdettu melko täyteen 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Eikö perinteinen suomalainen “vanhakaupunki” voisi olla myös oiva malli? Korttelipihan ympärille rakentuu 4-10 erillisestä toisissaan kiinni olevasta pientalosta yhteisö. Muistan ihastelleeni ainakin Raumalla, Raahessa ja Kokkolassa vanhan keskustan tiheyttä, kauneutta ja palveluita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Peesaan kirjoittajia Tino ja tpyyluoma yllä, Kauklahden messualueen asunnot ovat suhteettoman kalliita ja lisäksi asuntomessutapaan hieman erikoisia. Sen sijaan siinä vähän matkan päässä matalaksi ja tiiviiksi rakennetussa Vanttilassa asunnot ovat ymmärtääkseni menneet kohtalaisen hyvin kaupaksi.

    Aika usein näistä uusista matalaksi ja tiiviiksi tehtäviksi asuinalueista halutaan “omaleimaisia”, jolloin ratkaisuista tulee ehkä arkkitehtoonisesti hienoja, mutta tavallisesta asunnonostajasta ne ovat pikemminkin luotaantyöntäviä. Kuten ylläkin on mainittu, Keski- ja Etelä-Euroopassa osataan ja Suomessakin aikoinaan on osattu näitä suunnitella ja rakentaa houkutteleviksikin.

    Mitä tulee rakennusliikkeisiin, niin ne haluavat vain maksimoida voiton, tiiviys ja mataluus sinällään on niille merkityksetöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Meikäläinen tykkää matalasta ja väljästä. Asun kolmikerroksisessa kerrostalossa puistomaisella alueella, jossa on todella isot vehreät pihat lasten leikkivälineineen ja puutarhakalusteineen.

    Näillä pihoilla lasten leikkiperinne ei näivety kuten monissa muissa ympäristöissä käy. Eilenkin laskeskelin, että ikiaikaisia perinneleikkejä oli vielä puoli yhdeksän aikaan leikkimässä kymmenkunta lasta. Täällä kelpaa leikkiä kirkkistä, polttopalloa, peffistä ym. Oikein silmä lepäsi lasten kirmailua katsoessa, korva ei niinkään…

    Tiiviydessä ei viehätä minua mikään. Kruununhaassa nuorena asuessani en koskaan voinut avata verhoja, koska muutaman metrin päässä joku pervo oli aina kyttäämässä ikkunassa. Minä en halua näköyhteyttä kenenkään kotiin sisään.

    Haukkukaa vain nyt metsäläiseksi! Kyllä minä kestän. En ole hollantilainen eikä minusta sellaista todennäköisesti tulekaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Turkkalo, tähänhän on ihan helppo kompromissi: tehdään tiivis ruutukaava ja kaivetaan kaksikymmenentä kerrosta alaspäin. Maksaa ihan yhtä paljon kuin kaksikymmentä kerrosta ylöspäin ja kummassakaan katukuilussa ei tarvitse huolehtia auringonpaisteesta. Tehdään saman tien katto kadulle niin ei tarvitse säitä murehtia, eli vain kaivetaan luola

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Toki valo heijastuu, mutta luonnonvalon saaminen syvään katukuiluun on kohteliaasti sanottuna haastavaa. Ei minulla ole mitään sinänsä mitään korkeaa rakentamista vastaan, sille on paikkansa. Se ei vaan ole niin yksinkertaista että tehdään lisää kerroksia.

    Jos on tarkoitus tehdä kävelymittakaava eli semmoisia alle kymmen metriä leveitä katuja, niin kerrosluku on enemmin kolme kuin kolmetoista. Lisäksi matalaenergiatalo tarkoittaa käytännössä että ikkunat on etelään auringonpaisteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.