_

Vaalirahoitus ja jääviys?

Jyrki Katainen on sanonut, ettei vaalirahan saaminen joltakin yrittäjältä tee ministeriä jääviksi käsittelemään hänen asioistaan. Riittää, että päätöksenteon perusteet ovat avoimia? Ministerin ja suuren puolueen puheenjohtajan antamana tällainen ohjeistus on siksi merkittävä, että se pitäisi tutkia tarkemmin. Sehän merkitsisi koko jääviyslainsäädännön kumoutumista. Puolueettomuuden vaarantuminen ei estäisi osallistumaan päätöksentekoon, perusteiden avoimuus riittäisi. Saako myös kummin tai sukulaisen asioita käsitellä, kunhan perusteet…

Jatka lukemista

_

… sen lauluja laulat

Olen todella iloinen, että vaalirahoitukseen ollaan edustaja kallin toilailujen jälkeen puuttumassa noin yleisemminkin.  Meidän poliitisen järjestelmämme suuria heikkiouksia on henkilökohtaiseen vaalijärjestelmään (siis ei listavaali) liittyvä korruption riski ja erilaisten rahoittajien mahdollisuus vaikuttaa vaalitulokseen. Poliittiset luottamuspaikat ovat julkisen vallan käyttöä ja siksi KAIKEN  vaalirahoituksen pitäisi olla avointa. Olen myös sitä mieltä, että tarvitsisimme euromääräisen katon vaalimainonnalle, vaikka sen määrittämäinen ja valvominen…

Jatka lukemista

_

Lääkäreiden veronkierto

Suomessa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi suosia yrittäjiä vähän muita lempeämmällä verokohtelulla. Tunnen asiaa huonsti, vaikka olenkin yrittäjä itsekin, mutta tältä se vaikuti silloin kun eduskunta sääti asiasta. Yrittäjää verotetaan työtuloistaan kuten palkansaajaa. Oikeastaan vähän liikaakin, koska yrittäjä,senkään jälkeen, kun on maksanut samat verot kuin muutkin, ei ole oikeutettu esimerkiksi työttömyysturvaan eikä ainakaan aiemmin verottomiin matkapäivärahoihin.

Uncategorized

Terveyskeskuksen menetetty maine

(Tämä kirjoitus on julkaistu kolumnina Suomen Kuvalehdessä) Suurten kaupunkien terveyskeskuksista on tulossa työttömien ja eläkeläisten hoitopaikkoja. Tämä tulee kalliiksi ja kärjistää terveydenhuollon eriarvoisuutta. Oikaisutoimilla on kiire. Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuollon puitteissa tapahtuvia lääkärissäkäyntejä paljon avokätisemmin kuin asiakkaan itsensä maksamia. Korvaus on puolet todellisista kuluista toisen puolen ollessa vähennyskelpoista yrityksen verotuksessa. Yhteensä valtion tuki on siis 63 %. Yritykset ovat valtion tukemina…

Jatka lukemista

_

Oikeudenmukainen palkkarakenne

Kyse matalapalkkaisen työn tuesta sivusi kysymystä oikeudenmukaisesta palkkarakenteesta. Se olisi helppo ratkaista, jos kaikki ihmiset olisivat yhtä kyvykkäitä ja voisivat tavoitella yhtä menestyksellisesti kaikkia työpaikkoja. Silloin oikeudenmukaisin palkkarakenne syntyisi markkinoilla.  Ikävään työhön pitäisi houkutella ihmisiä vähän paremmalla palkalla ja unelma-ammattiin päässeet joutuisivat tyytymään vähän huonompaan palkkaan. Jos joku katsoo tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, voisi vaihtaa ammattia ja lopettaa nurinan.

_

Lastenhoidon tuki

Edellisessä viestiketjussa sivuttiin useassa kirjoituksessa kysymystä, miksi yhteiskunta tukee lasten päiväkotihoitoa enemmän kuin kotihoitoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kotihoitoa tuetaan selvästi enemmän, kun oletuksena on, että päivähoitolapsen äiti käy töissä ja maksaa veroja.

_

Matalapalkkaisen työn kannustimet

Tapio Laakso kysyi, onko minulla kovaa dataa siitä, että juuri matalapalkkaiseen työn liittyy suuria kannustinongelmia jotka johtaisivat työn välttämiseen. Kovaa dataa saisi vain, jos voisi  tehdä kokeita, mutta ne eivät ole kovin yksinkertaisia järjestää. Siksi on tyydyttävä epäsuoraan päättelyyn. Väitteeni perustuu neljään  havaintoon.

_

Tie ulos köyhyydestä

Suomen sosiaaliturvan ydinongelma ei ole perusturvan pienuus, vaan se, kuinka kannattamatonta on tehdä matalapalkkaista työtä. Helsingissä vuokralla asuva työtön saa työmarkkinatukea, asumistukea ja toimeentulotukea yhteensä noin 900 euroa kuussa, jos vuokra on vähintään 520 euroa kuussa. Jos hän menee töihin ja saa siitä 1 300 euroa, hänen nettoansionsa verojen jälkeen on 1060 euroa. Nettohyöty ansiotuloista on 160 euroa eli alle…

Jatka lukemista