Keinottelijat ovat kääntäneet katseensa kauemmas?

20.5.2008 · Aihe: _ 

Öljymarkkinoilla on ollut kummallinen tilanne. Vaikka normaalijärjellä uskoisi, että öljyn hinta nousisi sitä mukaan kun varannot ehtyvät, futuurimarkkinoilla on ajateltu toisin. Vuoden 2016 öljyllä on käyty kauppaa halvemmalla kuin ensi kuukauden öljyllä.Tähän tosin vaikuttaa myös korko. Hinta on maksettava heti, öljyn saa sitten joskus. Silti aleneva hinta on yllättänyt.

Lyhyessä ajassa asia on kääntynyt nurin päin – tai siis oikein päin. Vuoden 2016 öljyn hinta on ampaissut nopeasti tämän vuoden hintojen yläpuolelle. Kesäkuun öljyä sai 129 dollarilla, mutta vuoden 2016 öljystä piti maksaa 138 dollaria. Mikä kääntöi pään? Vai keksivätkö keinottelijat vasta nyt pörssin hinnoitteluvirheen.

Kommentit

47 Vastausta artikkeliin “Keinottelijat ovat kääntäneet katseensa kauemmas?”

  1. Sinivihreä kirjoitti 21.5.2008 kello 8:41

    Vekkailisikohan öljymarkkina taantumaa, tai jopa lamaa, maihin joiden öljynkulutus on suurta. Toisaalta vuoteen 2016 on vielä aikaa, joten olisiko tässä “otoskoon” pienuus, eli kauppojen pieni määrä, selittävänä tekijänä. Enpä tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Matti kirjoitti 21.5.2008 kello 9:03

    Muutkin ihmettelevät ihan samaa asiaa:
    http://www.grinzo.com/energy/index.php/2008/05/20/the-oil-market-falls-into-line-perfectly/

    Tässä artikkelissa on hyvä kaavio, jossa näkyy miten öljyfutuurien hinta on muuttunut viime vuosien aikana, suhteessa öljyn spot-hintaan:
    http://www.theoildrum.com/node/3037

    Taustaa: http://www.theoildrum.com/story/2006/3/2/234845/7384

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2008 kello 9:36

    Oikeastaan on aika yksinkertainen selitys siihen, ettei futuurin hinta voi olla paljon korkeampi kuin sen hetkinen hinta. Jos se olisi,voisi periaatteessa tehdä helppoa rahaa ostamalla öljyä nykyisellä halvemmalla hinnalla ja myydä se välittömästi futuurimarkkinoilla korkeammalla hinnalla.

    Näin ei tietenkään tavallinen kuolevainen voi tehdä, koska öljyn varastointi on kallista, mutta jos satut omistamaan öljylähteen, varastointi on helppoa. Sen kun sammutat pumpun ja käynnistät sen sitten myöhemmin uudestaan. Oikeastaan vielä parempi kysymys on siis, miten ihmeessä se futuurin hinta voi olla noin paljon päivän hintaa korkeampi!

    Ja vielä parempi kysymys on, miksi nykyiset öljyntuottajamaat lisäävät öljyntuotantoa eivätkä vähennä sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sinivihreä kirjoitti 21.5.2008 kello 11:17

    Osmo Soinivaara:

    “Ja vielä parempi kysymys on, miksi nykyiset öljyntuottajamaat lisäävät öljyntuotantoa eivätkä vähennä sitä.”

    Sinivihreä:

    Veikkaanpa että öljyntuottajamailla on vapaaehtoinen pakko toimia näin. Toisaalta öljyntuottajamaiden omat päätöksentekoapparaatit on tyypillisesti miehitetty henkilöillä, joiden omissa intresseissä ei ole siirtää öljyntuotantoa ja sitä kautta saatavia varoja tulevaisuuteen. Kukapa tietää vaikka esim. demokratisoitumiskehitys tulisi ja pilaisi 1000 prinssin tuottoisan öljybusineksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kauko kirjoitti 21.5.2008 kello 11:42

    Miten tuo menneisyyden futuurien lupausten lunastaminen vaikuttaa? Ehkäpä lähteiden omistajat liruttelevat öljyä toimittaakseen 10 vuotta sitten futuureilla rahastamansa tuotannon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tonni käteen kirjoitti 21.5.2008 kello 11:59

    Keinottelumielessä noita vuoden 2016 futuureita kannattaisi ostaa, jos ei muutakaan sijoituskohdetta keksisi. Voi kuitenkin olla, että on niin paljon vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, jotka ovat tuotoltaan ennustettavampia ja hallinnaltaan joustavampia, että markkina on noilla jäänyt ohueksi. Mutta, jos vaihtoehtona olisi rahan makuuttaminen tilillä 8 vuotta, ilman muuta noita kannattaisi ostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tiedemies kirjoitti 21.5.2008 kello 12:51

    Asiassa ei ole mitään ihmeellistä. Vuoden 2016 futuurin arvo ei voi vaeltaa kauhean kauas tämän päivän arvosta. Diskonttaus- ja varastointikustannukset vaikuttavat eri suuntiin.

    Pitkä futuuri täytyy toimittaa, ja jos ei ole varma, onko silloin öljyä, se öljy pitää laittaa varastoon. Varastointi maksaa, joten se nostaa futuurin hintaa sitä enemmän mitä pidempi futuuri on kyseessä.

    Toisaalta pitkästä futuurista rahan saa nyt ja tavaran myöhemmin. Tavaran arvo myöhemmin on alhaisempi kuin tänään ceteris paribus, joten se arvo täytyy diskontata nykypäivään. Pidempi aika siis laskee futuurin hintaa.

    Paradoksaaliselta kuulostaa, mutta pelkkä käsitys hinnan kehityksestä ei voi vaikuttaa pelkän futuurin hintaan. Futuurin hinta voi muuttua epävarmuuden kasvaessa, koska futuuri on molemminpuolinen vakuutus, myyjälle hinnan laskua ja ostajalle hinnan nousua vastaan. Jos uskotaan, että hinta nousee, niin paitsi futuurin, myös spotin (eli sen ihan oikean öljyn siellä ihan oikeassa kolisevassa tynnyrissä) hinta nousee myös ja siinä otetaan mukaan logistiikkakustannukset (varastointi, kuljetus jne.).

    Diskonttauksen vaikutus eri aikajänteiden futuureihin on hieman samankaltainen kuin korkomarkkinoilla, eli pitkään futuuriin sovelletaan pitkää korkoa, lyhyeeseen lyhyttä, mutta erojakin on. En tunne tätä rahoituksen puolta oikein, niin en osaa tarkkaan sanoa, mutta futuurien hintarakenteen muutos voi olla vain oire rahoitusmarkkinoiden erikoisesta tilanteesta. Korkokäyrät ovat lyhyessä ajassa käyneet läpi suunnilleen kaikki erikoiset asennot (lyhyt korkea, pitkä matala ja toisin päin), joten ei ole yllättävää, jos nämä muutokset vaikuttavat futuureihinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Artturi Björk kirjoitti 21.5.2008 kello 14:04

    Hei mitäs ne “instrumentit” on, missä ostetaan myöhempää osto-oikeutta? Eli siis tehdään sopimus, että esim. myyn sinulle öljyä vuonna x hintaan y. Myydäänkö öljyä myös näin ja missä tällaisten sopimusten hinta vetelee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jari Suominen kirjoitti 21.5.2008 kello 15:10

    Ainakin Kiina on lisännyt rajusti öljyostojaan ihan viime aikoina-ehkä vaikuttaa myös futuureihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tiedemies kirjoitti 21.5.2008 kello 15:49

    Futuureilla on huono maine ja kaupankäyntiä niillä pidetään usein “spekulaationa”, mutta maine ei ole ansaittu. Futuuri on molemminpuolinen sitoumus, siis ostaja sitoutuu ostamaan ja myyjä myymään, siinä ei ole kyse mistään muusta kuin että tavara toimitetaan sitten vähän myöhemmin. Minusta futuuri ei ole edes oikea johdannainen.

    Öljyllä tms. ns. commodityillä (en tiedä, mikä on oikea suomennos, onko “raaka-aine” liian karu?) ei tietääkseni – en ole asiantuntija – kauheasti käydä suoranaista optio tms. johdannaiskauppaa. Osto-optio olisi sellainen, että myyn oikeuden ostaa hintaan X. Jos spotti on sovittuna päivänä alle X:n niin optio olisi arvoton. Mutta näillä(kään) ei voisi keinotekoisesti pumpata hintaa ylös. Niillä voisi toki rikastua jos tietäisi markkinoita paremmin hinnan kehityksen, mutta niin voi futuureillakin, tietysti.

    Jos futuuri on mielestänne alihinnoiteltu, niin sitten niihin kannattaa sijoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Traveler kirjoitti 21.5.2008 kello 18:47

    Mikäs yllätys tuo alempi hinta tulevaisuudessa on? Asiantuntijat osaavat varmasti arvioida mitä raakaöljyä korvaava synteettisten / vaihtoehtoisten / whatever tuotanto maksaa, ja ilmeisesti se maksaa vähemmän kuin tuo mainittu hinta. Siinä selitys.

    Nykyinen polttoaineiden korkea hinta Euroopassa taas johtuu verotuksesta, läpikorruptoitunut ja puolikommunistinen järjestelmä ei pysy pystyssä enää ilman jättiverotusta. Kyvyttömät poliitikot ovat toki jättäneet eurooppalaisen energiapolitiikan hoitamisen erilaisen / vaihtoehtoisen / vaimikäsetermioli demokratian harjoittajille eli venäläisille, afrikkalaisille ja arabeille.. Varmasti ihan viisas päätös, sillä päässee nuolemaan sormet..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi Björk kirjoitti 21.5.2008 kello 19:14

    Kiitos selvennyksestä Tiedemies. Onko muuten futuurilla ja optiolla käytännössä mitään muuta eroa kuin, että optiossa mukaan laskuihin tulee valuutan arvon muutos ja korko vaikuttaa tuotteen ostajan tuottoon, eikä tuotteen myyjän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kari kirjoitti 21.5.2008 kello 19:26

    “Öljyllä tms. ns. commodityillä (en tiedä, mikä on oikea suomennos, onko “raaka-aine” liian karu?)”

    Suomeksi voisit käyttää vaikka termiä “hyödyke”, mutta ei raaka-aineessakaan minusta mitään suurempaa vikaa ole.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2008 kello 20:20

    Huomaan, että alkuperäinen ihmettelyni siitä, miksi futuureja on myyty halvemmalla kuin on senhetkinen öljyn hinta, oli ihan pöhkö. Tarkemmin ajatellen, on jokseenkin mahdotonta, että futuurihinnat ovat korkeammat kuin nykyinen. Se tarjoaa niin helpon ansaintamahdollisuuden, että minäkin sen osaan: ostan öljyä nykyisellä hinnalla ja myyn heti perään tulevalla ja panen erotuksen taskuun. Joudun säilyttämään öljyä kahdeksan vuotta. Suurimmalla osalla myyjistä öljy on maassa, jossa se säilyy ilmaiseksi.

    Niinpä pitääkin ihmetellä, mitä on tapahtunut nyt? Ei voi olla pysyvää, että futuurit ovat päivän hintaa kalliimpia.

    Kumpi sopeutuu: nouseeko päivän hinta 140 dollariin vai laskevatko futuurit 130 dollariin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Elina kirjoitti 21.5.2008 kello 20:39

    Ei commodity missään tapauksessa ole synonyymi hyödykkeelle, koska hyödyke voi olla jalostettu vaikka kuinka pitkälle. Hyödyke voi olla myös aineeton palvelu.

    Commodity on jotain materiaa, jolla on vaihtoarvoa, mutta ei juurikaan käyttöarvoa omistajalleen. Eli yleensä juuri raaka-ainetta, mutta miellän käsitteen vähän laajemmin.

    Luulisi tältä palstalta nyt löytyvän ihmisen joka tämän nyt kykenee määrittelemään. Omat taloustieteen opintoni ovat varsin niukat. Eikö Osmo voi vastata tähän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tonni käteen kirjoitti 21.5.2008 kello 20:53

    Eräässä aiemmassa ketjussa, kun öljyn hinta saavutti 100 $, ennustin öljynhinnan nousutrendiksi 12 % / a, +/- 50 % putkessa. En näe edelleenkään syytä poiketa ennusteesta.

    Tällä oletuksella 2016 alussa öljyn hinta olisi 250 $, +/- 130 $. Todennäköistä on, että 140 $ hintaisen 2016 öljyfutuuriin sijoittamalla tekee kelpo voiton, mutta niin tekee monella muullakin 8 v sijoituksella.

    Keskimääräiseen pörssiosakkeeseen sijoittamalla pääomansa nimellisarvon tuplaa n. 10 vuodessa, ei tarvitse kuin ostaa ja pitää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tiedemies kirjoitti 21.5.2008 kello 21:46

    Optiolla ja futuurilla on valtava ero. Futuuri sitoo kumpaakin osapuolta, optio vain toista. Futuurissa siis tehdään sopimus kaupoista niin, että raha vaihtaa omistajaa nyt ja tavara vasta myöhemmin. Kaupat on siis tavallaan jo tehty, ja futuurin ostaja oikeasti omistaa öljyn, se on vain “lainassa” myyjällä. Optio on epäsymmetrinen. Option ostaja saa luvan ostaa osakkeen jonakin ajanhetkenä. Optio ei kuitenkaan sido ostajaa mitenkään; jos hinta on tuona hetkenä alle option arvon, niin ostaja vain kävelee pois.

    Futuurin arvo määräytyy eri lailla kuin option. Optio voi olla jonkin arvoinen, vaikka siinä sovittu kauppahinta olisi nykyistä hintaa alhaisempikin. Perusidea on, että futuurin hinta riippuu vain käytetystä korosta ja itse myyntiartikkelin hinnasta nyt ja option hinta riippuu lisäksi vielä hinnan hajonnasta. Optioiden hintaa käytetään itseasiassa hajonnan eli volatiliteetin arvioimiseen (ns. implied volatility).

    Jos olettaa, että hinta nousee, niin silloin kannattaa ostaa öljyä tai futuureja – ei ole väliä kumpia, koska ajan yli arbitraasi pitää huolen siitä, ettei ero voi olla (paljoa) nykyarvoa suurempi.

    Mutta tähän mysteeriin: Se, että futuuri on kalliimpi kuin spotti on varmaa silloin, jos varastointi ja muu logistiikka on kallista ja jos hinnannousuun uskotaan. On totta, että öljyn tuottaja voi “varastoida” öljyä pistämällä pumpun kiinni, mutta tuottaja voi olla sitoutunut jo nyt myymään kaiken mitä saa pumpattua vaikka sinne 10 vuoden päähän. Tällöin hän ei voi ehkä myydä sitä 10 vuoden päässä olevaa futuuria. Se joku, joka tuotannon on ostanut, on voinut myydä sen eteenpäin jne, joten futuurimarkkinat voivat kuivua. En tiedä, onko tässä käynyt näin, mutta se on ainoa selitys, jonka keksin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tonni käteen kirjoitti 21.5.2008 kello 22:42

    On myös niin, että OPEC ja muut öljyntuottajamaat pyrkivät toimimaan vastuullisesti ja pitämään tuotannon sillä tasolla ettei mikään öljystä riippuvainen maa tai maailmantalous joudu äkilliseen kriisiin. Eri yhteyksissä pyritään toimitus-varmuuteen ja vältetään tempoilua.

    OPEC:in intresseissä on myös ollut se ettei öljyn hinta liian nopeasti nouse, jottei vaihtoehtoisia öljyä korvaavia ratkai-suita kehitetä “liian aikaisin”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Traveler kirjoitti 21.5.2008 kello 23:04

    OPEC:in intresseissä on myös ollut se ettei öljyn hinta liian nopeasti nouse, jottei vaihtoehtoisia öljyä korvaavia ratkai-suita kehitetä “liian aikaisin”

    Erittäin kerettiläinen mielipide 🙂 Mitä ihmeen korvaavia ratkaisuja? Ei sellaisia olekaan, ei voi olla! Jos olisi niin miten äänestäjille sitten selitettäisiin tehdyt ja ennen kaikkea tekemättömät toimet? Parempi vain korotella veroja, levittää puppupropagandaa täysin kritiikittömän ja maksetun median avulla sekä kaiken tapiksi tietysti maksaa näyttävästi erilaisia ilmastoaneita. Ilmaisiahan ne vielä ovat, vain työtätekevien veronmaksajien rahaahan niissä palaa.

    Tulee varmasti silleen parempi mielikin kun tuntee itsensä paremmaksi ihmiseksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. sattuma kirjoitti 21.5.2008 kello 23:09

    Hauskaa spekulointia optioiden sekä futuurien eroista. Oikea vastaus on kuitenkin seuraava, jokainen markkinapaikka määrittelee itse mitä futuuri tai optio tarkoittaa. Soininvaaran kannattaisi tarkistaa, mitkä ovat miljoonan barrelin öljyerän varastointikustannukset kahdeksalta vuodelta. Barrelin varastointikustannus kun voi olla suurempi kuin nykyinen myyntihinta. Muuten, mikä on noiden vuoden 2016 öljysopimusten avoin vastuu? Veikkaan, että ei niitä ole kuin muutama hassu avoimena.

    Knoppi toiseen ketjuun: Miksi öljyfirman kannattaa rahottaa vihreitä? Vastaus löytyy Neste Oilin historiikista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Artturi Björk kirjoitti 22.5.2008 kello 8:49

    joo mulla meni optiot ja warrantit sekasin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.5.2008 kello 8:56

    Minäkin luulin ensin, että varastointikustannukset voisivat raakaöljyn osalta tehdä mahdolliseksi sen, että futuurin hinta on korkeampi kuin päivän hinta, mutta sitten tajusin, ettei sitä tarvitse “varastoida”. Sen kun jättää öljyn maan alle odottamaan. Siellä se on ollut vuosimiljoonia.

    Bensiinin suhteen on toisin. Sen tuotantoa rajoittaa jalostuskapasiteetti. Siksi sen joka haluaa ostaa halpaa talvibensaa ja myydä sen kalliilla kesällä, pitäisi keksiä jokin keino bensan varastointiin.

    Kerro miksi öljyfirman kannattaa rahoittaa vihreitä. Jos nimittäin kuitenkin kunnallisvaaleihin…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tiedemies kirjoitti 22.5.2008 kello 10:06

    Kyllä minä käytin ihan oppikirjamääritelmiä enkä “spekuloinut”. Eroja eri johdannaisten implementoinneissa on toki sen suhteen, missä kohtaa esimerkiksi option voi lunastaa jne, mutta ei niissä mitään mystiikkaa tai oikeastaan edes tulkinnanvaraisuutta ole, vaan niillä on ihan oikea ja selkeä ero.

    OPECin intressissä on maksimoida jäsenmaidensa tulot. Yleisesti näkee höpötettävän, että OPEC-maiden intresseissä ei ole “liian korkea hinta”, mutta tämä on täyttä tuubaa. Ceteris paribus, korkeampi hinta tarkoittaa korkeampia tuloja. Ja useimmat OPEC-maat pumppaavat jo nyt öljyä maksimiteholla. Ei se kysyntä siitä mihinkään vähene. Kun hinta nousee tasolle, jolla substituutit tulevat kannattaviksi, se pysähtyy siihen, eikä romahda. Kuvitelma, jonka mukaan hinta romahtaisi siinä kohtaa, voi perustua vain perustavanlaatuiselle väärinkäsitykselle markkinoiden toiminnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kari kirjoitti 22.5.2008 kello 12:07

    “Ei commodity missään tapauksessa ole synonyymi hyödykkeelle, koska hyödyke voi olla jalostettu vaikka kuinka pitkälle. Hyödyke voi olla myös aineeton palvelu.”

    Ei tietenkään ole. On varsin rajoittunutta ajatella, että jollekin termille olisi olemassa yksi täsmälleen oikea käännös. Kuitenkin siinä yhteydessä, jossa Tiedemies sanaa käytti hyödyke on mielestäni ihan hyvä käännös (niinkuin on kyllä raaka-ainekin). Riippiuen tietenkin siitä, mitä Tiedemies sattui tarkoittamaan 🙂

    “Commodity on jotain materiaa, jolla on vaihtoarvoa, mutta ei juurikaan käyttöarvoa omistajalleen. Eli yleensä juuri raaka-ainetta, mutta miellän käsitteen vähän laajemmin.”

    http://www.merriam-webster.com/dictionary/commodity

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Tonni käteen kirjoitti 22.5.2008 kello 23:56

    “OPECin intressissä on maksimoida jäsenmaidensa tulot. Yleisesti näkee höpötettävän, että OPEC-maiden intresseissä ei ole “liian korkea hinta”, mutta tämä on täyttä tuubaa. Ceteris paribus, korkeampi hinta tarkoittaa korkeampia tuloja.”

    Voiton maksimoiva hinta on eri asia kuin korkein mahdollinen hinta. Jos OPEC haluaisi korkeimman mahdollisen hinnan / barreli, se tuottaisi vain yhden barrelin vuodessa. Öljyn hinta ammahtaisi ehkä 1000 – 10000 dollariin, maailmantalous lamaan ja ainoastaan OPEC:in ulkopuoliset öljyntuottajat porskuttaisivat.

    OPEC:illa oli pitkään hintahaarukka 22 – 28 $ / barrelilta, jossa se halusi öljyn hinnan pysyvän. Hintahaarukan alarajaa lähestyttäessä ja sen alapuolella oltaessa se vähensi tuotantoaan ja ylärajalla lisäsi. Eli et ole ollenkaan perehtynyt OPEC:in historiaan ja toimintaan, kun väität että liian korkean hinnan välttäminen “on täyttä tuubaa” OPEC:in toiminnassa.

    Koska ollaan OPEC:in tavoitehinnan yläpuolella, OPEC pumppaa “hanat auki”. Saudit ovat tällä hetkellä oikeastaan ainoita, joilla on reservikapasiteettia ja he toimivat maailmanlaajuisen huoltovarmuuden takuumiehinä. Saudit avaavat hanoja, jos muualla on akuutteja häiriöitä.

    On ihmisiä ja yhteisöjä jotka toimivat vastuullisesti, vaikka vastuullinen toiminta jostakin kyynisen postmodernista opportunistisesta näkökulmasta mielettömältä tuntuisikin.

    Ihminen toimii kuitenkin niin, että vastuulliseen luotetaan ja tälle annetaan valtaa / annetaan pitää valtansa. Välinpitämätön omaneduntavoittelija taas voi saada valtaa / pitää valtansa vain voimalla ja / tai viekkaudella. Vastuullista arvostetaan ja välinpitämätöntä pelätään. Molempia kunnioitetaan. Välinpitämätön ei piittaa kunnioituksen perusteesta, koska hänen maailmaansa ohjaa vain ahneus ja pelko.

    Vastuulliset kuitenkin liittoutuvat, jotta voimaa olisi tarpeeksi vastuun kantamiseksi. Välinpitämättömät eivät voi, koska kukaan ei luota heihin. Niinpä välinpitämättömätkin alkavat esittää vastuullista ja yhtyvät liittoumaan.

    Kaikista välinpitämättömimmät ovat kuitenkin niin välinpitämättömiä etteivät jaksa edes esittää vastuullista. Tällöin vastuullisten liittouman on pakko asettaa pelote kaikista välinpitämättömimmille, jotta he eivät olisi vaaraksi, sillä heitä ohjaa vain ahneus ja pelko.

    Välinpitämättömimmistä välinpitämättömimmät ovat kuitenkin niin välinpitämättömiä, että eivät edes pelkää. Heissä on jäljellä enää ahneus ja julmuus. Tällöin vastuullisten liittouman on pakko alistaa välinpitä-mättömimmistä välinpitämättömimmät, jotta he eivät tuhoaisi kaikkea. Tämä ei ole kapitalismia eikä sosialismia. Tämä on inhimillistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tiedemies kirjoitti 23.5.2008 kello 11:03

    Se, että OPEC ei ole toiminut voittoa maksimoiden on eri asia kuin se, että sen intresseissä on maksimoida voitot ja voitot maksimoituvat silloin kun hinta asetetaan siihen, missä suure “hinta*kysyntä” maksimoituu. Tietenkään se ei ole mahdollisimman korkea hinta, enkä sitä väittänytkään. Kuitenkin, niin kauan kun kysyntä ei laannu hinnannoususta huolimatta, korkeampi hinta tarkoittaa korkeampia tuloja. Eli ceteris paribus, mitä korkeampi hinta, sitä korkeammat voitot. On täyttä tuubaa siis väittää, että jos kysyntäpiikit nostavat hintaa, että OPECin kannattaisi – voittoja ajatellessaan – pyrkiä sitä laskemaan. Sen voi kannattaa tehdä niin muista syistä, mutta (ainakaan lyhyen aikavälin) voiton maksimointi ei ole yksi niistä.

    Ja jos OPEC kerran pumppaa hanat auki (niinkuin se usein tekee), niin mitä ihmeen merkitystä OPECin toiminnalla yleensä on?

    Öljyä on joku tietty määrä. Millään poliittisilla tai hyväntahtoisilla päätöksillä ei voida muuttaa geologisia tosiasioita. Öljyn pumppaamisen säätely voi vain pitkittää tai jouduttaa vääjäämätöntä, eli sitä, että halvan öljyn tuotanto alkaa toden teolla huveta. Se, että öljyä on pumpattu aiemmin aika surutta ja näin (mukai) vältetty lama, voi osoittautua myöhemmin vähän huonoksi ideaksi. Jos öljyn hintaa olisi pidetty korkeammalla viimeiset 20 vuotta, eikä odotettu, että hinta nousee nyt, olisi paljon enemmän investointeja substituutteihin jo tehty. OPEC, pitäessään hintaa alempana kuin voittonsa maksimoivassa hinnassa, on saattanut hyvinkin tuomita maailman paljon pahempaan lamaan, kun öljy nyt äkkiä on kallistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tonni käteen kirjoitti 23.5.2008 kello 13:45

    “Ja jos OPEC kerran pumppaa hanat auki (niinkuin se usein tekee), niin mitä ihmeen merkitystä OPECin toiminnalla yleensä on?”

    Siihen OPEC:in edustaja olisi parempi vastaamaan. OPEC perustettiin toisenlaisissa olosuhteissa ja varmasti heilläkin on tavoitteiden uudelleenmäärittelyn paikka. Kiitos täsmennyksestäsi sen suhteen mikä on mielestäsi täyttä tuubaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. tcrown kirjoitti 23.5.2008 kello 14:30

    Futuurikaupassa sekä raha että tavara liikkuvat vasta tulevaisuudessa. Jos tarkkoja ollaan, niin yleensä (ei aina) futuurikaupalla käsitetään kauppaa, jossa tavara ei liiku ollenkaan, vaan sopimus on “cash settled”. Tämä tarkoittaa, että jos ostan öljyfutuurin hintaan 130 vuodelle 2010, niin vastapuoli maksaa vuonna 2010 minulle erotuksen Öljyn spot-hinta – 130 dollaria. Jos erotus on negatiivinen (öljyn hinta vuonna 2010 alle 130), niin luonnollisesti minä joudun maksamaan tuon eron. Spot-hinta tarkoittaa hintaa, jolla voisin tuolloin ostaa öljyä fyysisellä toimituksella “heti” Tällaisella sopimuksella on kaksi merkittävää ominaisuutta:

    1. Minulla ei ole riskiä siitä, että joku soittaa minulle vuonna 2010 ja kysyy, että mihinkäs tämä tankkerillinen öljyä laitetaan?

    2. Spekuloiminen ei vaadi suuria alkupääomia. Minun ei tarvitse maksaa 130 dollaria etukäteen, vaan voin vain tehdä futuurin “ilmaiseksi”. (Tietysti sopimusten vastapuolet asettavat vaatimuksia luottokelpoisuudelleni tai vakuusvaatimuksia ennen kuin suostuvat käymään futuurikauppaa kanssani)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. tcrown kirjoitti 23.5.2008 kello 14:40

    Piti vielä lisäämäni, että jos oletetaan, että varastointi ei maksa mitään, niin tuolloin tämän hetken spot-hinta ja futuurihinta on väistämättä tasan tuon aikaeron koron verran. Sis jos spot on 100, korko 10%, niin vuoden futuuri maksaa väkisinkin 110. (Paitsi, jos markkinat odottavat, että tuotanto kasvaa kysyntää enemmän vuoden aikana, eikä varastoista voida “lainata” vuoden aikana, jolloin futuuri voi olla alempi kuin esittämäni.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.5.2008 kello 14:55

    olen ymmärtänyt, että asia on koron osalta toisin päin. Maksetaan heti, tavara toimitetaan myöhemmin. Siksi korko laskee futuurin hintaa eikä nosta sitä. Siksi futuurin hinnan pitäisi olla tämänhetken hintaa halvempi, ellei varastointi maksa mitään.
    Kun en futuurikauppaa harjoita, voin toki olla väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tcrown kirjoitti 23.5.2008 kello 16:28

    http://en.wikipedia.org/wiki/Futures_contract

    ja

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rational_pricing#Futures

    Tuolla on pikaisen vilkaisun perusteella selitetty melkoisen perusteellisesti miten futuuri/forward-markkinat toimivat ja mihin futuurien arbtraasivapaa hinnoittelu perustuu. Jos joku kaipaa vielä perusteellisempaa selvitystä, ensimmäisen linkin viitteistä löytyvä Hullin kirja on yksi alan raamattuja.

    Se on varmaa, että futuureja ei makseta etukäteen. Tuosta seuraisi aivan mahdottomia tilanteita vastapuoliriskien ja yritysten rahoitustarpeen kannalta. Yritys, joka haluaisi suojata hankintansa seuraavan viiden vuoden ajalle, joutuisi maksamaan koko viiden vuoden kulutuksen heti, ja lisäksi toivomaan, että vastapuoli pysyy pystyssä koko viiden vuoden ajanjakson.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tiedemies kirjoitti 23.5.2008 kello 21:32

    Tcrown on oikeassa, olin itse väärässä. Futuurisopimukset useimmiten tosiaankin tehdään niin, että sekä raha että omaisuus vaihtavat omistajaa sovittuna päivänä. Koska raha vaihtaa omistajaa tulevaisuudessa, korkeampi korko nostaa hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Artturi Björk kirjoitti 24.5.2008 kello 7:56

    Joten osa futuurien spottia korkeampi hinta voi selittyä myös inflaatio-odotuksilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. tcrown kirjoitti 26.5.2008 kello 10:43

    Sillä tavalla mutkan kautta kyllä, että inflaatio-odotukset vaikuttavat korkotasoon. Mutta jotenkin saan vaikutelman, että ajattelisit, että inflaatio-odotukset voisivat vaikuttaa futuurien hintoihin jotenkin korkotason lisäksi, ja se ei pidä paikkansa. Yleisesti spot- ja futuurihinntat kytkeytyvät toisiinsa erittäin vahvasti korkotason kautta. Jotkin asiat voivat tuon kytkennän rikkoa, mutta inflaatio-odotukset eivät ole yksi niistä. (Lähinnä tuota rikkovat käytännön asiat, jotka tekevät kalliiksi/vaikeaksi hyödykkeen kulutuksen siirtämisen ajassa. Esim. varastointikustannukset, tai kuten hyödykkeiden tapauksessa yleensä, tulevaisuuden tuotantoa ei voi kuluttaa tänään)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tonni käteen kirjoitti 26.5.2008 kello 18:12

    tcrown
    “Se on varmaa, että futuureja ei makseta etukäteen.”

    Linkkejesi takana selitettiin, että futuurisopimuksen tehneet maksavat toisilleen jotain tasausmaksuja sopimuskauden aikana forward-sopimuksen tehneisiin verrattuna.

    Forward-sopimuksissa taas oli erikseen kauppahinta ja toimitushinta. Siis tämä esille tullut 135 $ on ilmeisesti toimitushinta vuonna 2016. Sijoittajan kannalta oleellista tuoton arvioimiseksi on vuoden 2016 toimitushinnaltaan 135 $ / barreli öljytoimituksen kauppahinta vuonna 2008. Mikä se on? Ehkä molemmat osapuolet maksavat “clearinghouselle” ja se on neuvottelukysymys.

    Luulin, että futuurisopimuksissa maksu hoidetaan aluksi yhdellä kertaa, koska aina uutisissa puhutaan vaan futurien hinnasta. Forward on tuon nettitiedon mukaan ymmärtääkseni selkeä toimitussopimus, jossa on tietty kauppahinta ja tietty toimitushinta, jotka molemmat suoritetaan tiettynä päivänä. Futuurisopimuksen tehneet taas, nettitiedosta ymmärtääkseni, maksaisivat toisilleen jatkuvasti jotain tasausmaksuja forward-markkinoiden hintojen perusteella.

    Ehkä tuon tasausbyrokratian kalleuden, monimutkaisuuden ja vaikeastiymmärrettävyyden takia futuurimarkkinat ovat jääneet ohuiksi eivätkä käytännössä kovin hyvin ennusta hyödykkeiden tulevaa hintakehitystä, vaikka jonkin teorian mukaisessa maailmassa niin tekisivät. No, tämän ansiosta niillä jotka osaavat ennakoida hintakehitystä futuurimarkkinoiden hetken tilannetta paremmin, on hyviä sijoitusmahdollisuuksia.

    Spekulatiivisessa kaupassa, hinnanmäärityksen tehostamiseksi ja kaupankäyntivolyymien kasvattamiseksi, futuureita kannattaisi yksinkertaistaa niin, että niillä olisi vain yksi markkinahinta, joka maksetaan kauppahetkellä.

    “Clearinghouse” voisi huolehtia vakuusselvitykset ja tasausbyrokratian reaalitoimittajien ja toimitusten maksajien välillä. Eiväthän nuo ole sijoittajaa kiinnostavia asioita, vaan ainoastaan oman rahan laittaminen likoon, kun uskoo määrittäneensä hyödykkeen tulevan hintakehityksen omalta kannaltaan sen hetken markkinatilannetta paremmin. Reaalitoimittajilta ja ostajilta varmistettaisiin toimitus- ja maksuvarmuus.

    Spekulatiivinen sijoittaja tulisi “clearinghouselle” halvaksi, koska tämä saisi tuottonsa tai tappionsa seuraavalta spekulatiiviselta sijoittajalta tai ostohintansa ja reaalimarkkinahinnan erotuksena toimituspäivänä.

    Luulin että markkinat toimivat jo nyt näin, mutta ehkä se sitten on “varmaa että futuureja ei makseta etukäteen”. Tai sitten (vahingossa) tarkastelit asiaa reaalitoimituksen toimittajan ja maksajan näkökulmasta etkä spekulatiivisen sijoittajan näkökulmasta, joka kuitenkin on se toimija joka parantaa futuurin ennustusarvoa hyödykkeen hintakehityksen suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tcrown kirjoitti 26.5.2008 kello 23:15

    Nyt tuli aika monta asiaa. Yritetään perata ainakin osa.

    Käytän tässä nyt ehkä tyypillisimpiä määritelmiä, joissa forward-kauppa on “selkeä toimitussopimus” ja futuuri on pörsseissä tyypillisesti cash settled tuote, joka vieläpä usein settlataan päivittäin päivän markkina-arvoon. (pahoittelen ylenmääräistä englannin kielen käyttöä, mutta tietääkseni näille termeille ei ole vakiintunutta suomenkielistä termistöä)

    Nämä “jotkin tasausmaksut sopimuksen aikana” liittyvät tuohon päivittäiseen settlementtiin ja pörssin vastapuoliriskihallintaan. Kun ostan tavallisen forward-sopimuksen hintaan 100, ja hyödykkeen hinta nousee 200:n, niin vastapuolen mennessä konkurssiin, häviän satasen. Pörssikaupankäynnin yksi tärkeitä piirteitä on nimenomaan vastapuoliriskin pienentäminen, ja eräs tapa tälle on se, että sen sijaan että odotettaisiin forward-sopimuksen maturoituminen, niin kun tuon futuurin hinta huomenna nousee 105:een, niin vastapuoli joutuu heti maksamaan minulle vitosen. jos hinta putoaa seuraavana päivänä takaisin sataseen, niin maksan vitosen takaisin. Loppujen lopuksi, kun hinta sopimuksen lopussa on kiivennyt sinne 200:n, niin vastapuoli on maksanut minulle sen satasen. Nyt, jos vastapuoli menee nurin, kun hinta on 150, olen saanut jo sen 50, ja voin tehdä uuden sopimuksen jonkun toisen kanssa ilman tappioita.

    Kommenttiasi forwardin kauppa- ja toimitushinnasta en ymmärrä. Mitä olivat nuo englanninkieliset termit? Jos forward-sopimuksen toimitushinta on 135, niin se on sama asia kuin kauppahinta. Vuonna 2008 ei tapahdu vielä mitään muuta rahavirtaa.

    Futuurien ja forwardien markkinahinta on keskenään samalla tuotteella teoriassa sama. käytännössä luottoriskitekijät voivat noita hintoja hiukan heilutella eri suuntiin. Ero on siinä, että forwardilla luvataan toimittaa öljyä hintaan 135 vuonna 2016, kun futuuri maksaa erotuksen 135:n ja öljyn spot-hinnan välillä vuonna 2016. Kun hetken pyörittelet noita lukuja, niin huomaat, että öljyn hankinnan suojauksen kannalta nuo antavat saman tuloksen.

    Sitten kirjoituksessasi on erittäin tyypillinen harhakäsitys. Sen enempää forward-kuin futuurimarkkinatkaan eivät ennakoi teoriassa mitenkään tulevaisuuden markkinahinnan kehitystä. Nuo hinnat on täysin linkattu tämän päivän spot-hintaan korkotasolla, ei millään muulla kummallisella odotuksella hinnan kehityksestä. (Taas, esim varastointikustannukset voivat sotkea tämän teoriassa hienon linkin)

    Ja päinvastoin, tyypillisesti futuurimarkkinat ova paljon likvidimmät ja suuremmat kuin forward-markkinat ja suurin osa spekulanteista toimii nimenomaan futuurimarkkinoilla. Syy on se, että noita futuurisopimuksia on yritetty standardoida. Eli futuurimarkkinoilla käydään vain harvalla hyvin määritetyylä tuotteella kauppaa (esim öljyä rotterdamissa 1.1. vuonna 2016), kun forward-markkinat ovat tyypillisesti paljon räätälöidympiä (Öljyä nesteen naantalin jalostamolle syyskuun 8. 2008)

    Futuureilla on vain yksi kauppahinta, ja se maksetaan toimitushetkellä. Kaikki loppu on vastapuoliriskin hallintaa. Kuten aiemmin totesin, maksuvaatimus etukäteen aiheuttaisi melkoisesti harmaita hiuksia yritysten rahoituksesta vastaaville tahoille.

    Selvenikö ollenkaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Tonni käteen kirjoitti 27.5.2008 kello 10:41

    tcrown
    “Sitten kirjoituksessasi on erittäin tyypillinen harhakäsitys. Sen enempää forward-kuin futuurimarkkinatkaan eivät ennakoi teoriassa mitenkään tulevaisuuden markkinahinnan kehitystä. Nuo hinnat on täysin linkattu tämän päivän spot-hintaan korkotasolla, ei millään muulla kummallisella odotuksella hinnan kehityksestä. (Taas, esim varastointikustannukset voivat sotkea tämän teoriassa hienon linkin)”

    Selveni hiukan. Tarkastelet asiaa siis reaalitoimittajan ja reaalitoimituksen tilaajan näkökulmasta, joka ei ole sijoittajan kannalta se relevantti näkökulma. Mikä on se spekulatiivisen sijoittajan instrumentti, jolla hänen kannattaa mennä raaka-ainemarkkinoille? Jos linkki olisi kaikissa instrumenteissa vain korkoon, eihän raaka-aineisiin kannattaisi tehdä spekulatiivisia sijoituksia ollenkaan. Monimutkaista.

    Oletin, että futuuri oli spekulatiivisen sijoittajan insrumentti, mutta ilmeisesti on vielä jokin näitä abstraktimpi instumentti joka on se sijoittajan kannalta kiinnostava ja ennakoi tulevaa hintakehitystä. Jos tällaista ei olisi, se kannattaisi kehittää. Kyllä tällainen kuitenkin on, koska raaka-ainerahastojakin on. Nämä ovat ilmeisesti johdannaisia (derivatives).

    Sellainen johdannainen on öljyn tulevaa hintaa arvioivan spekulatiivisen sijoittajan kannalta mielekäs, jossa tämän ei tarvitse huomioida reaalitoimittajan toimitusriskiä eikä reaalimaksajan maksukykyä, vaan ainoastaan öljyn markkinahinnan kehitystä. Tällainen tuote kannattaisi kehittää jollain lailla standardoituna ja julkaista noteeraukset 1v, 3v ja 10v päähän joka päivä talousuutisissa. Näin eri toimijat saisivat parhaan mahdollisen arvion öljyn tulevasta hintakehityksestä ja osaisivat ratkaisuissaan huomioida öljyn hinnan tulevan nousun parhaalla mahdollisella tavalla ja sopeutua siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tcrown kirjoitti 27.5.2008 kello 11:53

    En ymmärrä mitä tarkoitat, että ajattelen asiaa reaalitoimittajan kannalta. Jos yritetään hahmottaa futuurien hinnanmuodostusta markkinoilla, niin pitää sulkea pois reaalitoimijoiden (ja spekuloijien) riskittömät voittomahdollisuudet pois.

    Futuuri- ja spot-hinta linkkautuvat _keskenään_ koron kautta. Ei voi olla tilannetta, jossa tänään spot toimitus maksaa satasen, mutta vuoden futuuri tai forward 200. Olisi aivan liian helppoa ostaa tänään satasella, pistää varastoon ja tehdä forward kahdella sadalla. Voisi tehdä satasen (miinus varastointi- ja korkokulut) riskitöntä tuottoa.

    Juuri futuuri on se tyypillinen spekulointiväline (likvidi, ei vastapuoliriskiä, ei riskiä fyysisestä toimituksesta, sopimuksen voi tehdä ilman alkupääomaa) Ja futuuri on se standardoitu tuote. Se ei vain kerro (juuri) mitään tulevasta hintakehityksestä sen enempää kuin tämän päivän spothinta. Tämän vuoksi riittää, että uutisoidaan spot-hintoja. Jos futuurit poikkeavat merkittävästi spot-hinnan korkopariteetista, niin se on uutinen.

    Erityisesti, ei edes voida kehittää instrumenttia, joka kertoisi tulevasta hintakehityksestä enemmän kuin tämän päivän spot. Jos tällainen instrumentti olisi olemassa ja sanoisi, että vuoden päästä hinta on 200, mutta tänään spothinta on 100, tuota instrumenttia myytäisiin (sen hinta laskee)ja tämän päivän spottia ostettaisiin (hinta nousee) kunnes tuo hintaero on tarpeeksi pieni. Ja jäljelle jäisi se korosta ja varastointikustannuksista johtuva ero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Artturi Björk kirjoitti 27.5.2008 kello 13:01

    Hyvin selitetty!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tonni käteen kirjoitti 27.5.2008 kello 14:02

    tcrown
    “Ja futuuri on se standardoitu tuote.”

    Esimerkki. Öljyn forward-hinta vuodelle 2016 on 140 $ / barreli ja öljyn spot hinta 2008 on 130 $ / barreli.

    Spekulatiivinen sijoittaja olettaa, että öljyn hinnan odotusarvo vuonna 2016 on 250 $ / barreli. Hän ostaa vuoden 2016 140 $/ barreli futuurin 10 dollarilla, koska spot-hinta on 130 $.

    Kun spot-hinta nousee, hänen siis kuuluu saada vastapuoliriskin kompensaatiota. Mutta keneltä tämä tulee? Reaalimyyjä on luvannut toimittaa öljyt 2016 140 $ / barreli.

    Tuleeko kompensaatio clearinghouselta vai mistä? Tarvitaanko kuitenkin johdannaisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. tcrown kirjoitti 27.5.2008 kello 15:13

    Spekulatiivinen sijoittaja ei tuossa osta mitään, minkä hinta on $10. Tuossa tapauksessa spekulatiivinen sijoittaja tekee seuraavanlaisen sopimuksen:

    Vuonna 2016 selvitetään sen hetkinen öljyn hinta. (Detaljit riippuvat futuurista. Yleensä jonkunlaisen spot-toimituksen hinta johonkin standardiin paikkaan, esim ARA (amsterdam, rotterdam, antwerpen), standardoiduilla ehdoilla). Jos tuo hinta on suurempi kuin 140 (esim 200), niin vastapuoli maksaa sijoittajalle erotuksen (200-140 = $60 per barreli). Jos hinta on tuolloin alempi (esim 100), niin sijoittaja joutuu maksamaan erotuksen (140-100 = $40). Tämän päivän spot-hinnalla ei ole tämän sopimuksen kanssa tuon taivaallista tekemistä.

    Jos reaalimyyjä on tehnyt futuurin, niin tämä myyjä ei ole sitoutunut toimittamaan öljyä vielä mihinkään. Vain maksamaan/vastaanottamaan rahasumman, joka on edellä määritetty.

    Jos hinta on laskenut siihen sataseen, niin myyjä saa futuurisopimuksesta sen 40. Ja myy öljyn satasella. Yhteensä rahaa tulee siis 140. Jos hinta on noussut kahteensataan, niin joutuu tuottaja maksamaan 60 futuurisopimuksen nojalla. Samalla voi kuitenkin myydä öljyn kahdellasadalla, joten käteen jää 200-60=140. Eli taloudellinen lopputulos on sama kuin tekemällä forward-sopimuksen.

    (Ja siis nyt matkan varrella clearinghouse toimii näiden välillä ja vaatii hinnanmuutosten perusteella eri osapuolilta maksuja tai maksaa niitä. Nettosumma näille maksuille on nolla, eli kun spekuloija maksaa, niin reaalitoimija saa ja toisinpäin.)

    Huomaa, että sekä reaalitoimijat, että spekuloijat voivat toimia futuurimarkkinoilla.

    Minun rautalankavarastoni alkavat pikkuhiljaa ehtyä, mutta yritän parhaani mukaan vielä selittää jos jotakin jää epäselväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Tonni käteen kirjoitti 27.5.2008 kello 16:33

    Nyt on melkein selvää. Kiitos rautalangasta. Mutta. Jos futuurista ei aluksi tarvitse maksaa mitään, mikä estää vaikka yksityishenkilöä tekemästä futuurisopimuksen 1 000 000 euron toimituksesta ja rahastamasta itselleen miljoonan voiton, kun öljyn hinta tuplaantuu? Kai noissa jokin alkumaksu / vakuus aina tarvitaan? Jos pääomaa ei tarvitse sitoa ollenkaan, sijoituksen tuottoprosenttihan on ääretön, jos öljyn hinta ei kertaakaan tipahda toimitushinnan alapuolelle futuurin juoksuaikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. tcrown kirjoitti 27.5.2008 kello 22:18

    No siis futuurista ei teoriassa tarvitse maksaa mitään etukäteen. Käytännössä pörssi vaatii niin suuret takuusummat ennen kuin pääsee kauppaa käymään, että on erittäin epätodennäköistä että konkurssitapauksissa pörssi olisi häviävänä osapuolena. Takuusummathan tietysti ovat minun rahaani sijoittajana (ellen häviä niitä futuuripelissä), joten se ei sinänsä ole etukäteiskustannus. Jos taas kauppaa ei käydä pörssin välityksellä, niin yleensä vastapuolilla on aika tiukat luottokelpoisuusvaatimukset ja näissäkin mahdollisesti käytetään joitan vakuussummakäytäntöjä.

    Lisäksi olettaisin (en siis tiedä), että pörssiin maksettuja takuusummia voidaan käyttää esimerkiksi pankkien vakavaraisuusvaatimuksien täyttämiseen, joten tuo pääoma ei maksa “mitään” pankille.

    Eli yksityishenkilönä sinua estää tuota tekemästä käytännössä se, että kukaan ei tuota sopimusta suostu kanssasi tekemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Tonni käteen kirjoitti 28.5.2008 kello 9:51

    Kiitos selityksestä. Eli, jotta yksityishenkilöt / ei finanssialan yritykset voisivat käydä futuurikauppaa tarvittaisiin futuurin johdannainen, jossa toimitushinta maksettaisiin sijoituksen yhteydessä, jotta heille kalliita vakuusjärjestelyjä ei tarvittaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Tonni käteen kirjoitti 28.5.2008 kello 10:00

    Täsmennys: ei-finanssialan yritykset -> muut kuin helposti kiinnitettävän suuren omaisuuden omistavat yritykset

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. tcrown kirjoitti 30.5.2008 kello 10:17

    Kyllähän noita kaikenlaisia ETF-rahastoja on maailma pullollaan.

    http://www.etfsecurities.com/en/document/etfs_document.asp

    Sinunkin pankkisi todennäköisesti noita välittää, jos osaat vaatia, mutta kun sille pankillesi on paljon parempi bisnes myydä sinulle joku kallis yhdistelmärahasto, niin se pitää suun tiukasti kiinni tuollaisista mahdollisuuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Tonni käteen kirjoitti 31.5.2008 kello 13:06

    Käytännössä lähivuosina asumiseen liittyvät reaali-investointitarpeet ajavat spekulointi-innon ohi. Kiitos kuitenkin vinkistä ja linkistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus