Lääkäreiden veronkierto

15.5.2008 · Aihe: _ 

Suomessa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi suosia yrittäjiä vähän muita lempeämmällä verokohtelulla. Tunnen asiaa huonsti, vaikka olenkin yrittäjä itsekin, mutta tältä se vaikuti silloin kun eduskunta sääti asiasta.

Yrittäjää verotetaan työtuloistaan kuten palkansaajaa. Oikeastaan vähän liikaakin, koska yrittäjä,senkään jälkeen, kun on maksanut samat verot kuin muutkin, ei ole oikeutettu esimerkiksi työttömyysturvaan eikä ainakaan aiemmin verottomiin matkapäivärahoihin.

Kun yrittäjä sijoittaa rahaa yritykseensä, ostaa teollisuushallin ja paljon koneita, hän saa maksaa itselleen verotonta osinkoa. Osinko ei ole veroton, koska jotta osinkoa voisi maksaa, yrityksen on tuotettava voittoa ja voitosta peritään veroa 26 %. Tästä “verottomasta” tulosta  yritys maksaa siis veroa 26%. Jos hän maksaisi itselleen palkkaa, palkka olisi yrityksen verossa vähennyskelpoista, mutta osinko ei ole.

Verotonta osinkoa ei saa maksaa kuinka paljon tahansa. Maksimi on 9 % yrityksen varallisuudesta ja korkeintaan 90 000 euroa vuodessa. Jotta tuohon 90 000 euroon päästäisiin, yrityksellä on oltava varallisuutta miljoonan euron edestä. Jos yrittäjä ostaa yritykselleen koneita, se on paljon riskipitoisempaa kuin panna rahaa pankkiin, koska maailma voi muuttua. Pankista kuka tahansa taatelintallaaja saa korkonsa 29 prosentin verolla. Aidosta yrityspääomasta tuo yhdeksän prosenttia ei ole kohtuuttomasti.

Tavallisesti osakeyhtiö maksaa osinkoa omistettujen osakkeiden suhteessa.Noiden lääkäriyritysten innovaatio on, että osinkoa voi maksaa muussakin suhteessa. He maksavat tehtyjen työtuntien suhteessa, jota joku voisi kutsua palkan maksuksi.    Tätä nyt ei keksitty kieltää osakeyhtiöistä, koska osuuskunnatkin voivat maksaa palautusta esimerkiksi ostojen suhteessa (HOK-Elanto).

Jos lääkäri haluaa maksattaa itselleen 3000 euroa kuusa = 36 000 euroa vuodessa osinkoja,hänen on omistettava yrityksen osakkeita  400 000 euron edestä. En tiedä, miten lääkärit tämän järjestävät, mutta yksinketaista olisi, että sisään tuleva lääkäri ostaa tuolla summalla osakkeita ja myy ne seuraavalle lähtiessään pois. Tätä varten hän tarvitsee pankkilainan. Aivan ilmaiseksi tämä verosuunnittelu ei tule, koska pankkilainasta on maksettava korkoa. Jos pankkilaina on naamioitu asuntolainaksi (ei vaikeata, jos sattuu omistamaan asunnon) sen koron saa vähentää verotuksessa ja voi olla, että yritystoimintaan otetun lainan korot saa vähentää ihan rehellisestikin, vaikka osinko olisi verovapaa.  En tiedä, koska en harrasta verosuunnittelua. Uskoisin, että näihin järjestelyihin liittyy jokin riittävän monimutkainen takaisin lainausjärjestely. Ainakaan konsulttifirma ei tarvitse muuta pääomaa kuin läppärin, mutta reippaita osinkoja nekin jakavat.

Nämä järjestelyt ovat vilpillisiä, koska ei lääkäriasemalle töihin menevä lääkäri ole mikään yrittäjä eikä hänen lainarahoilla tehty (ja ehkä takaisin lainotettu) pääomasijoituksena ole miään oikea riskisijoitus. Tämänkaltaiset järjestelyt vaarantavat koko verotukseen leivotun aitojen yrittäjien verosuosinnan. Siksi lakia olisi muutettava pikaisesti. Vaihtoehtona on koko yrittäjiä suosivan verolainsäädännön romuttumien, mitä pitäisi valitettavana. Aitoja yrittäjiä me tarvitsemme.

Kommentit

28 Vastausta artikkeliin “Lääkäreiden veronkierto”

  1. Hannu Visti kirjoitti 15.5.2008 kello 23:47

    Miksi yksityispraktiikkaa pitävä lääkäri tai useampi lääkäri pitämässä yhteistä praktiikkaa ei ole yrittäjä? Tämä minua on kummastuttanut asiasta käydyssä runsaassa keskustelussa.

    Minun nähdäkseni tuossa on kyseessä aina tyypillinen tapaus yrittämisestä. On useita asiakkaita (potilas), jotka saavat määriteltyjä työsuoritteita (hoito) ja maksavat niistä palvelun tuottajalle.

    Lääkärien innovaatio erisuuruisista osingoista voi olla lain henkeä vastaan, mutta mitä sen korjaaminen muuttaa? Sen jälkeen saman katon alla työskentelevät lääkärit vain perustavat yhden miehen yrityksiä ja maksavat hallintokuluja yhdessä. Potilaan laskussa ei lue “Lääkäriasema Parannus oy” vaan “Lääkäriasema Parannus Tohtori Quack oy”. Tämä puliveivaus ei tuota oikeastaan mitään, joten en ymmärrä, miksi keskitytään sen vaatimiseen sen sijaan, että mietittäisiin, mikä verojärjestelmässä kokonaisuudessaan on vikana.

    Jos taas lähdetään siitä, että lääkäri ei saa toimia yrittäjänä missään tapauksessa vaan hänen on aina oltava palkansaaja, silloin otetaan askel sellaiseen suuntaan, josta en pidä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. jrn kirjoitti 15.5.2008 kello 23:56

    3 tonnin kuukausipalkalla olisi yksinkertaisesti halvempaa ottaa rahat palkkana ulos (Helsinki, väestörekisteri, ei naimisissa). Moninkertaisesti halvempaa, jos 400 tonnin lainalle lasketaan korkoa.

    Ei järjestelyssä mitään vilpillistä ole, koska 400 tonnin laina on iso riski kantaa. Mikäli firma menee nurin syystä tahi toisesta ja rahat kuluvat velkojiin, lakimiehiin tms. jää velka lääkärin kannettavaksi. Eihän verotuskäytäntöön tarvitse tulla kuin muutos joka estää eri osakelajien eriarvoisen osingonmaksun, ja riski realisoituu.

    Lääkäriyritykset maksavat muuten osinkoa kustannuspaikan tekemän tuloksen mukaan, eivät tehtyjen työtuntien mukaan. Tästä oli aikaisemmassa ketjussa linkki. Lääkäriyritysten järjestely on sinänsä näppärä, että se mahdollistaa yrityksen nopean osakaspohjan laajenemisen tarvittaessa ilman, että olemassaolevien osakkaiden tarvitsee myydä omia omistuksiaan. Sitä ei kannata rikkoa “mutu”-pohjalta, vaan pitää olla oikeasti vahva peruste käytännön haitallisuudesta. Järjestely kun mahdollistaa kasvuyrityksenä toimimisen, ja niitähän Suomeen aina silloin tällöin kovasti toivotaan.

    “Yrittäjien verosuosinta” on kyllä totta, mutta vain tietyissä erikoistapauksissa ja lähinnä suurista summista puhuttaessa. Yrittäjä saa n. 10 %-yksikön veroedun siinä tapauksessa, että yrityksellä on mainittu miljoona pääomaa ja osinkoa maksetaan korkeintaan 90.000 euroa tai 1-10 %-yksikköä etua siinä tapauksessa, että keskimääräinen kuukausittainen palkkatulo on yli 10.000 euroa ja se muutetaan osingoiksi omaisuudettomassa yhtiössä.

    Pienissä yrityksissä yrittäjän kannattaa yksinkertaisesti ottaa rahaa palkkatulona ulos. Se on verotuksellisesti yksinkertaisinta ja useimmiten edullisin vaihtoehto. Suomessa yrittäminen on taloudellisesti yleensä huono idea palkkatyöhön verraten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kari kirjoitti 16.5.2008 kello 0:22

    “Tämänkaltaiset järjestelyt vaarantavat koko verotukseen leivotun aitojen yrittäjien verosuosinnan. Siksi lakia olisi muutettava pikaisesti. Vaihtoehtona on koko yrittäjiä suosivan verolainsäädännön romuttumien, mitä pitäisi valitettavana. Aitoja yrittäjiä me tarvitsemme.”

    Entäs se vaihtoehto, jonka Timo esitti? Jos koulutusmääriä lisätään, lääkärien neuvotteluvalta pienenee, eikä kuntien tarvitse moisiin järjestelyihin suostua. Sivumennen sanoen en pidä sitäkään reiluna, että emme kouluta itse tarvitsemiamme lääkäreitä, vaan tuotamme niitä esim. Virosta – siellä olisi tarvetta niille ihan omasta takaakin.

    Sekä lääkärien verokeinottelu, että lääkäreiden tuominen ulkomailla ovat ongelmia, joihin auttaa sama lääke.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. spottu kirjoitti 16.5.2008 kello 2:05

    “Nämä järjestelyt ovat vilpillisiä, koska ei lääkäriasemalle töihin menevä lääkäri ole mikään yrittäjä..”

    En ole ymmärtänyt asiaa aivan näin. Järjestelyn pihvi on KHO:n päätöksessä http://www.kho.fi/paatokset/42344.htm eriävissä mielipiteissä:

    “Osakesarjajärjestelyllä pyritään saattamaan nämä ammatinharjoittajat samaan asemaan, missä he olisivat, jos he harjoittaisivat toimintaa yksin osakeyhtiömuodossa.”

    Samoilla linjoilla on verohallituksen ohje:
    “..Osinko luetaan pääomatuloksi vain yhdeksään prosenttiin asti nettovarallisuudesta, joten näin ollen esimerkissä ei synny veroetua siihen verrattuna, että kukin osakas olisi yksin osakkaana omassa osakeyhtiössä, joka hallitsisi osakkaan vastaanottotilaa. Mikäli osinko perustuu yhtiöjärjestyksen riittävän yksiselitteiseen säännökseen, eikä jätä voiton jakautumista osakkaiden kesken sovittavaksi, menettelyä ei Verohallituksen käsityksen mukaan voida pitää veronkiertona.”

    Toisinsanoen – jos järjestely jonka tavoitteena on saattaa ammatinharjoittaja samaan asemaan kuin jos tämä toimisi yksin omassa osakeyhtiössä tulkitaan vilpilliseksi esimerkiksi sillä perusteella ettei hän joudu tekemään “riskisijoitusta”, pitäisi tasapuolisuuden nimissä tuomita vilpillisiksi yrittäjiksi kaikki sellaiset yrittäjä-asiantuntijat jotka pystyvät myymään aineetonta lisäarvoa ilman merkittäviä investointeja.

    “Vaihtoehtona on koko yrittäjiä suosivan verolainsäädännön romuttumien..”.
    Niin. Jos nettoveroastettaan voi laskea yhtiöittämällä itsensä on jossain kieltämättä vikaa. Esimerkiksi verotuksen progressiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Artturi Björk kirjoitti 16.5.2008 kello 7:23

    Kirjoitit tuossa, että yritys voi vähentää maksamistaan veroista palkkoja. Voisiko osinkojen verovähennyksistä luopua ja jotenkin kompensoida sitä kasvattamalla palkkojen verovähennysoikeutta? Vaikka siten, että liikevoitto laskettaisiin yhteen usealta vuodelta ja tästä verojen summasta sitten vähennettäisiin. Voi tietysti olla, että useimmiten yrityksen voitto on niin pieni, että verovähennysoikeus loppuu kesken, jos haluaa maksaa vähänkään parempaa palkkaa. Tämä olisi varmasti tilanne aloilla, joissa pääoman rooli tuotannossa on pieni.

    Kerroit, että yrittäjät voivat nostaa verottomia osinkoja koska heidän toimintaansa sisältyy niin suuri riski. Onko meidän ylipäänsä viisasta kannustaa tämän riskin ottamiseen, jos se ilman tätä osinkotukea on liian suuri verrattuna mahdolliseen hyötyyn?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. otso kirjoitti 16.5.2008 kello 8:11

    Tuo 9% raja on ymmärtääkseni alun perin tarkoitettu tuomaan yhdenvertaista kohtelua oman ja vieraan pääoman välille, ei suinkaan suosimaan yrittäjiä.

    Jos yrittäjä lainaa yritykselleen miljoonan, hän saa siitä kohtuullisen koron, josta maksaa pääomatuloveron 28% mukaan, mutta yritys voi vähentää koron kuluna eikä maksa siitä veroja.

    Jos taas yrittäjä sijoittaa yritykseen miljoonan omana pääomana, hän saa nostaa “verotonta” osinkoa, mutta yritys maksaa noista rahoista 26% veron.

    Ilman tälläistä verottomuutta yrittäjien kannattaisi aina pitää firman tase nollassa ja lainata firmalle kaikki tarvittavat rahat (ja nostaa omat tuottonsa lainan korkona). Tämä olisi tarpeetonta kikkailua joka luultavasti aiheuttaisi ylimääräistä päänvaivaa yrittäjien lisäksi myös esim. verottajalle.

    Se, että tuo verottoman osingon raja on 9% johtuu siitä että se on päätetty 90-luvulla jolloin tuo tuntui aivan kohtuulliselta korkotasolta. Osmon kuvaama (ja edellisessä ketjussa havainnollistettu) lainakikkailu onnistuu juuri siksi että tuo 9% raja ei vastaa tämänhetkistä korkotasoa.

    Ja se että rajaa ei korjattu yritysveroja muutettaessa pari vuotta sitten oli ilmeisesti yhdistelmä yrittäjien suosimista ja ymmärtämättömyyttä. Jos Osmokaan ei tunne tuon rajan taustoja, lienee syytä olettaa ettei niitä moni silloisessa eduskunnassa tajunnut.

    Nähdäkseni kuitenkin rajan päivittäminen vuosittain esim. tasolle 12kk euribor+2% olisi parempi korjaus tähän ongelmaan kuin monimutkainen säätely siitä mikä on “oikeaa” yrityspääomaa ja mikä vain kikkailua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Artturi Björk kirjoitti 16.5.2008 kello 8:24

    Unohtui tuosta viestistä vielä sellainen ehdotus, että jos halutaan oikeasti suosia pääoman sijoittamista yrityksiin, niin näistä verovähennyksistä yms. voidaan luopua ja pienentää säästyvällä summalla liikevoittoveroa. Jos taas halutaan suosia työn tekemistä yrityksissä tai julkisella alalla, niin se tapahtuu yksinkertaisesti laskemalla työn verotusta. Kaikenlaiset erikoisjärjestelyt tuottavat aina näitä haitallisia kannustimia toimia siten, että pääsee erityisjärjestelyn piiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Sylvesteri kirjoitti 16.5.2008 kello 9:15

    “Tavallisesti osakeyhtiö maksaa osinkoa omistettujen osakkeiden suhteessa.Noiden lääkäriyritysten innovaatio on, että osinkoa voi maksaa muussakin suhteessa.”

    “Jos lääkäri haluaa maksattaa itselleen 3000 euroa kuusa = 36 000 euroa vuodessa osinkoja,hänen on omistettava yrityksen osakkeita 400 000 euron edestä. ”

    En ole veroekspertti, mu tta jos osinkoa voi maksaa omistettujen osakkeiden suhteessa, niin pitääkö jonkun tietyn lääkärin pitäisi omistaa 400 000 euron edestä firmaa, mikäli firmalla on tarpeeksi pääomia? Eikö yksi osakekin riittäisi (mikäli siis firmassa on muuten pääomaa “yllin kyllin”)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Sylvesteri kirjoitti 16.5.2008 kello 9:18

    “Nähdäkseni kuitenkin rajan päivittäminen vuosittain esim. tasolle 12kk euribor+2%”

    Kylläpä maksaisit aika onnetonta korko riskipääomalle, sillä tuohon marginaaliin ei taida oikein yritysrahoitusta löytyä ilman henkilökohtaisia takauksia/vakuuksia.

    Minusta 9% on ehdoton minimi. Ei firmaan kannata sitoa senttiäkään omaa pääomaa, jos siitä ei saa järkevää tuottoa suhteessa vaihtoehtoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. tpyyluoma kirjoitti 16.5.2008 kello 9:50

    “Ei järjestelyssä mitään vilpillistä ole, koska 400 tonnin laina on iso riski kantaa.”

    Vähän niin kuin sanoisi, että ei nakkikiskan jonossa kiilamisessa oli mitään vilpillistä, koska riski saada turpaansa on suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Lauri T kirjoitti 16.5.2008 kello 10:38

    Olen ymmärtänyt, että lakimiehillä on ollut sama järjestelmä käynnissä jo iät ja ajat. Lääkärit vain saivat julkistettua sen ja ovat nyt syntipukkeja median silmissä.

    Katainenkin on muistaakseni sanonut, että tätä järjestelmää ei voi kieltää yhdeltä ammattiryhmältä, siksi pitäisi puuttua verotuksen peruteisiin ja progressioon kokonaisuudessa. Ainoa peruste tuollaiselle lausunnolle olisi juuri se, että kuvio pitäisi kieltää lääkäreiltä mutta sallia edelleen juristeille. Ihmettelen vain, miksi se pitäisi sallia juristeille. Siksikö kun he käytännössä kirjoittavat lait, ja soveltavatkin niitä?

    Kannatan lämpimästi sitä, että eri osakesarjoilta kielletään erilaiset osingot. On joka tapauksessa osakeyhtiölain hengen mukaista, että voitonjako perustuu sijoitettuun pääomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. GranpaIgor kirjoitti 16.5.2008 kello 12:06

    En ole oikein ymmärtänyt koskeeko tuo 9% sääntö myös tuollaisia KHO:n ennakkopäätöksellä hyväksytttyjä järjestelyjä? Mutta ei kai se hyvätuloiselle lääkärille ole mikään kynnyskysymys. Pitää vain laskentakaavassa ottaa huomioon.

    Keskustelijat tuntuvat unohtaneen, että lääkäriasemalla voi lääkäriosakas myös maksaa itselleen palkkaa omalta kustannuspaikaltaan. Ja jakaa ansiot tasaisesti veroja (ja myös verovähennyksiä) optimoiden kahdelle eri tulolähteelle. Jolloin pienentää huomattavasti tuota pääomasijoituksen suuruutta jos tuo 9% sääntö on voimassa heilläkin.

    Muutama täsmennys alustukseen:

    HOK-Elannon esimerkissä ostopalautusta verottaja ei tulkitse osingon luontoiseksi. Sitähän ei makseta sijoitetulle pääomalle vaan ostojen suhteessa. Osuuspääomalle korko sen sijaan on osingonluontoista pääomatuloa.

    Tuo KHO siunaama osingonmaksukikkailu on kyllä mielenkiintoinen tuohon osuuskuntamalliinkin verrattuna. Ellei nyt sitten osuuskuntalaki sellaista sulje pois.

    Kyllä yrittäjä sai ainakin ennen nostaa verottomia päivärahoja ja kilometrikorvauksia. Jostain käsittämättömästä ja täysin perustelemattomasta syystä (kansalaisten tasa-arvo ja verotuksen neutraalisuus?) johtuen verovapauden ylärajat olivat vain pienempia kuin virkarmiehillä ja palkannauttijoilla.

    Yrittäjän työttömyysturvakin on tätä nykyä järjestetty tai ainakin on olevinaan niin. Tosin se tapa on vähän erilainen ja sinänsä lähes naurettava verrattuna palkannauttijoiden työttömyyskassamalliin. Irvokkainta työttömyyskassamallissa on että rahat tulevat pääosin puoliksi yrittäjiltä, joiden oma työttömyysturva on paljon epäedullisempi ja toinen puoli valtiolta. Työttömyyskassojen jäsenet maksavat vain murto-osan omasta turvastaan. Ammattiliittojen jäsenmaksuista suurin osa menee ammattiliitolle ja vain murto-osa liiton kupeessa olevalle työttömyyskassalle.

    Yrittäjien oman työttömyysturvan rahoittavat yriottäjäy itse.

    Sinänsä tästä älyttömästä järjestelytapojen erosta johtuen voin yhtyä Oden kirjoittamaan ettei yrittäjällä tosiasiassa ole KUNNON oikeutta työttömyysturvaan vaikka rahat kerätään veronluontoisin maksuin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. lakosi kirjoitti 16.5.2008 kello 13:06

    “”Tätä nyt ei keksitty kieltää osakeyhtiöistä, koska osuuskunnatkin voivat maksaa palautusta esimerkiksi ostojen suhteessa (HOK-Elanto).”” Lainaus O.S

    Kannattaa kuitenkin muistaa, että osuuskunnan maksama korko osuuspääomalle ei ole sama oikeusilmiö kuin “S-bonus”.

    Samaa bonusta saat Keskon Plussa-kortilla, vaikka et omista Keskon osakkeita. Tosin K-kauppialla oli ainakin muinoin mahdollista muuttaa Keskon ostohyvitykset Keskon osakkeiksi, nykyisestä käytännöstä en tiedä. =(Lue: En jaksa lukea Keskon vuosikertomusta)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Yrittäjä itsekin kirjoitti 17.5.2008 kello 9:55

    “Yrittäjän työttömyysturvakin on tätä nykyä järjestetty tai ainakin on olevinaan niin. Tosin se tapa on vähän erilainen ja sinänsä lähes naurettava verrattuna palkannauttijoiden työttömyyskassamalliin.”

    Olet täysin oikeassa. Palkansaajien työttömyysturvasta maksama hinta on aivan naurettava kun vertaa yrittäjiin. Tai Kun yrittäjät maksavat itse työttömyytensä, joka sitten näkyyy moninkertaisena hintana.

    Itse en ole liittynyt ollenkaan työttömyyskassaan sen kalleuden takia (miksi maksaa itsensä kipeäksi jostain, jota ei tarvitse?). Mikäli palkansaajatkin joutuisivat kustantamaan itse oman työttömyysturvansa, niin kassoissa kävisi kyllä todellinen kato.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tomi kirjoitti 17.5.2008 kello 15:16

    Itse kun viimeksi näiden asioiden kanssa olin tekemisissä yrittäjän statusta alamaisesti anottaessa tärkeää oli, tekikö töitä itsenäisesti vai jonkun valvonnassa. Tai ehkä pikemmin, mitä verottaja sattui suht mielivaltaisesti päättämään itsenäisyyden asteesta. On nimittäin tulkinnanvaraista, tekeekö vaikkapa vapaa toimittaja itsenäistä työtä kirjoittaessaan firman henkilöstölehteen.

    Viitisen vuotta sitten tekemieni tunnustelujen perusteella yrittäjän asema ei onnistunut noilla krediiteillä. Toisaalta ei myöskään ollut oikeutettu työttömyyskorvaukseen, kun ” ei ollut tehnyt töitä”, mikä väite minua kovasti hämmästytti ja alkoi sitten naurattaa.

    Onko nyt niin, että lääkäri on päässyt verottajan armoon — tuomioistuimen päätöksellä — kun tekee itsenäistä työtä ja on tietysti arvostetumpi kuin joku toimittajanplanttu? Asianajajilla tuo rälssioikeus on ollut jo aiemmin. Muillakin.

    Toisaalta tuo oikeus ei ole paljonkaan arvoinen, jos ei ole perijä tai tienaa todella hyvin, jolloin voi sijoittaa satojatuhansia yritykseen tuloverotetuilla tuloillaan. Tai lyhentää yhtiöön sijoitettua lainaa. Mutta kyllä se näemmä lääkäreiltä onnistuu.

    Sitä voi kyllä ihmetellä, etteikö muka kukaan lääkäreitä valvo. Itse asiassa närää on käsittääkseni herättänyt se, että juuri valmistunut kandi saattaa “valvoa” kokenutta terveyskeskuslääkäriä näissä “veronkiertofirmoissa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Itsenäisyydestä kirjoitti 17.5.2008 kello 16:08

    Ihan hatusta heittäen sanoisin, että lääkäri on aina itse vastuussa hoidostaan, kun taas toimittajan sepustuksista vastaa päätoimittaja.

    Varmin tapa päästä yrittäjän kirjoihin on, kun hankkii useamman asiakkaan. Tällöin verottaja ei voi napista mitään. Esimerkiksi tunnen monta asiantuntijaa, jotka tekevat vuokratyötä omaan piikkiinsä kiertäen työnantajalta toiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 17.5.2008 kello 20:25

    “Toisaalta tuo oikeus [yrittäjän asemaan] ei ole paljonkaan arvoinen, jos ei ole perijä tai tienaa todella hyvin, jolloin voi sijoittaa satojatuhansia yritykseen tuloverotetuilla tuloillaan.”

    Arvo riippuu aivan siitä mitä arvostaa (ja miten tienaa). Yrityksen kautta toimimisessa on se etu että saa tavallaan lisää autonomiaa sen suhteen miten eläkerahojaan sijoittaa. Eikä yritykseen tarvitse sijoittaa tuloverotettuja tulojaan jos on vähän kärsivällisyyttä.

    Oletetaan että hyvätuloinen lääkäri jaksaa (näinköhän) tehdä 10 vuotta töitä tappotahdilla 10000 EUR/kk. Palkkatyössä työnantajalle tämä maksaa 12077 EUR/kk, ja palkansaajalle käteen jää 5456 EUR/kk. Jos kuluttaa pienimuotoiset 2000 EUR/kk, kertyy kymmenessä vuodessa säästöön 414720 EUR.

    Jos sama hyvätuloinen lääkäri toimii yrityksensä puitteissa, ja saa kuukaudessa 12077 EUR, kuluttaa 500 EUR/kk ostettuun hallinto-overheadiin, ja maksaa itselleen sairaalalääkäriluokan 2000 EUR/kk nettotuloihin riittävän 2800 EUR/kk bruttopalkkan (3381 EUR/kk yritykselle TyELin mukaan kun ei nyt ole YEL-laskuria käytettävissä), tuottaa firma voittoa 8196 EUR/kk eli 98352 EUR/v. Tästä 72780 EUR/v jää verojen jälkeen taseeseen.
    Jos ei jaeta osinkoja neljään vuoteen on taseessa viidennen toimintavuoden alussa 291120 EUR joka riittää hyvin verovapaaseen 2000 EUR/kk osinkoon. Jos verottaja asian hyväksyy, seuraavat kuusi vuotta ei makseta palkkaa lainkaan (vain osinkoja) joten yrityksen taseeseen kertyy (12077-500)*12*(100%-26%)-2000*12 = 78804 EUR/v, eli 10 toimintavuoden jälkeen taseessa olisi 763944 EUR eli aika paljon enemmän kuin palkansaajan 414720 EUR.

    Yllä olevissa laskelmissa (jos ne nyt pitävät paikkansa) on tietty oiottu aika paljon, mutta suuruusluokat käyvät ilmi.
    14 vuoden työrupeaman jälkeen taseessa olisi maaginen miljoona, jolloin lääkäri voisi nostaa 90000 EUR verottomia vuosituloja, ja vähentää työtahtiaan suunnilleen 10% jos ei halua syödä pääomiaan. Käteen jää silti 37% enemmän kuin alkuperäisellä työtahdilla palkkatyöläisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tomi kirjoitti 17.5.2008 kello 20:52

    Varmin tapa päästä yrittäjän kirjoihin on, kun hankkii useamman asiakkaan.

    Sarjassamme “Yrittäjän käsikirja, osa 1” 🙂

    Halusin vain huomauttaa, että yrittäjäksi ei noin vain pääse jos ei ole rahaa tai prestiisiä. Ehkä helpompi esimerkki tässä mielessä on ne telakan työntekijät, jotka haluavat alihankkijoiksi/yrittäjiksi mutta eivät pääse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. spottu kirjoitti 18.5.2008 kello 10:28

    Ymmärtääkö joku muuten mitä täällä: http://www.kho.fi/paatokset/42344.htm sanotaan (itse en täysin ymmärrä) ?

    Holding-yhtiömalli on selkeä, mutta jos “A Oy:n omistus holdingyhtiön kautta on vaihtoehto A Oy:n suoralle osakkeenomistukselle” ja “Lääkäri voi liittyä mukaan toimintaan myös merkitsemällä perustettavan yhtiön tarjoamia osakkeita suoraan ilman holdingyhtiötä” ja osinko verotetaan tuloverolain 33 b § mukaan, tarkoittaako tämä että ennestään suuren nettovarallisuuden omaava yhtiö voi jakaa suuremman osan vastaanotto-osakesarjan kustannuspaikan toimintatulokseen sidotusta osingosta henkilöosakkaan kannalta verovapaasti ?

    Jos näin on, niin silloin asetetaan markkinoille tulevat samoista lääkäreistä kilpailevat yritykset eriarvoiseen asemaan verrattuna suurella taseella varustettuihin etabloituneisiin toimijoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. jrn kirjoitti 18.5.2008 kello 16:54

    “Jos näin on, niin silloin asetetaan markkinoille tulevat samoista lääkäreistä kilpailevat yritykset eriarvoiseen asemaan verrattuna suurella taseella varustettuihin etabloituneisiin toimijoihin.”

    Olet ymmärtänyt asian oikein. Verotuksen muutosta perusteltiin aikoinaan Vanhasen toimesta ohjaavana toimenpiteenä, jonka tarkoitus on saada yritykset mieluummin investoimaan pääomiaan toimintaan kuin maksamaan osinkoa. Tästä seurasi parikin tahatonta sivuvaikutusta, joista mainitsemasi on yksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pauli Vahtera kirjoitti 21.5.2008 kello 7:04

    Verotus liian monimutkaista

    Kansanedustajat eivät ole itse tajunneet, millaisen hämähäkin verkon he ovat rakentaneet. Pääministeri Holkeri muuten aikoinaan julisti, että hänen hallituksensa toimet verotuksen yksinkertaistamiseksi tekevät verokonsultit tarpeettomiksi. Niistä ajoista verokonsulttien määrä Suomessa on ainakin 100-kertaistunut.

    Jos lääkärien toimet verotuksensa vähentämiseksi ansaitsevat sen ”veronkierto”-huudon, jota asiassa on esitetty, voitaisiin myös kansanedustajat ja MEPit haukkua yhtä lailla veronkiertäjiksi, koska he ovat ottaneet veroetuja, joita muille kansalaisille anneta. Myös vaalirahoituksessa on paljon epäoikeudenmukaisuutta ja ”veronkiertoa” verrattaessa sitä kaikkien muiden tulojen veronalaisuuteen.

    Eduskunta on aina suosinut rikkaita verotuksessa. Myös tässä keskusteltava lääkärien verotus on rikkaitten lääkärien suosimista, vaikka heitä ei kuitenkaan ole niin montaa. Suurin osa lääkäreistä ei osakelajijärjestelyistä hyödy mitään, kuten yritin Helsingin Sanomissa talvella esittää. Faktatiedot eivät mene perille, mutta populistinen höpöttäminen kyllä.

    Osakelajikohtaisen kikkailun aloittivat asianajajat ja sen jälkeen lääkärit ja monet muutkin ovat seuranneet luullessaan hyötyvänsä tästä verosuunnittelun kukkasesta. Omia asiakkaitani olen tästä kysyttäessä varoittanut, eikä yksikään ole keskustelun jälkeen tähän menneet. Verokonsultit tietenkin suosivat monimutkaisia järjestelyjä, koska he hyötyvät niistä aina, vaikka asiakkaat eivät hyötyisikään. Ehkä konsultit itsekään eivät näe asian todellista sisältöä.

    Vaikken itse osakelajikohtaista verosuunnittelua suosikaan, olen mattivarma siitä, että juuri tämän asian ”korjaaminen” aiheuttaa enemmän ongelmia kuin se ratkaisee. Oikein pelottavalta vaikuttaa Soininvaaran kirjoittama: ”Ainakaan konsulttifirma ei tarvitse muuta pääomaa kuin läppärin, mutta reippaita osinkoja nekin jakavat.” Tämä on kyllä loukkaus kaikkia pienyrittäjiä kohtaan. Hallitus on iloisesti jakamassa rahaa kaikenmaailman hömppäkohteisiin, mutta yhteisten rahojen maksajia kohdellaan kuin ruttotautisia. Ei huonommin, koska ruttotautisetkin saisivat ilmaisen hoidon. Sillä ilman yrittäjiä ei olisi palkansaajiakaan.

    Soininvaaran blogissa on virheitä. Pääomatulon vero on 28 % (ei 29). On ”ostettujen osakkeiden” hinta mikä tahansa, sillä ei ole mitään vaikutusta verotukseen. Silloin ei myöskään osakkeiden myyntihinnalla ole merkitystä. ”Hinta” on maksettava oman pääoman sijoituksena yhtiöön. Osakas voidaan lunastaa aikanaan pois yhtiöstä tuolla samalla hinnalla, jolloin verotettavaa pääomatuloa ei sijoituksesta tulisi. Verottaja ei kuitenkaan ole hyväksynyt ylisuuria sijoituksia nettovarallisuuteen, eli suuria rahatalletuksia, joita yhtiö ei aidosti tarvitse. Toki rahoja voitaisiin pyörittää rahamarkkinoilla.

    Soininvaara vetää mutkat suoriksi. Ei yrityslainaa noin vain muuteta asuntolainaksi, eikä tarvitsekaan, koska oman yhtiön osakepääomasijoituksen korot saa kyllä vähentää verotuksessa. Ei verotus sentään näin kohtuutonta ole.

    Pienimmät yrittäjät maksavat yhtiömuodossa merkittävästi enemmän veroja kuin vastaava palkansaaja. Keskituloinen palkansaajakin pääsee oy-muodossa toimivaa yrittäjää vähemmillä veroilla. Mutta silti useimmiten osakeyhtiö on järkevää perustaa heti yrittämistä varten, koska se vähentää yrittämiseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa pitemmän päälle kuitenkin edullisemman tulorahoituksen investoinneille kuin toiminimenä toimiminen antaa.

    Soininvaaran käsitys yritystoiminnan riskeistä on kovasti vajavainen. Yrittäjän riskit ovat paljon enemmän kuin sijoitetun pääoman menettäminen. Kirjan kirjoittajan riski on se, ettei kirja mene kaupaksi ja se että joku nostaa kanteen yksityiselämän loukkaamisesta. Lääkärin riski on vahingonkorvausvaateet potilasvahingoista. Kuluttajan suoja ja vahingonkorvausriskit ovat useimmilla yrityksillä merkittäviä. Jälkikäteen tulevat korvausmaksut voivat viedä yrittäjän kaikki tulot monen vuoden ajalta. Jos tulot on vielä verotettu ankaran progressiivisesti, yhtiöön ei jää mitään puskuria tulevien menojen varalle.

    Yritysverot maksetaan etupainotteisesti, toisin kuin palkkojen verot. Jos yrittäjä tarvitsee käyttöomaisuutta (kuten lääkäritkin tarvitsevat), ne maksetaan heti, vaikka verovähennysoikeuden voi käyttää yli 10 vuoden aikana. Jos tarvitaan vaihto-omaisuutta, sen saa vähentää verotuksessa vasta lopetettaessa yritys.

    Yrittäjien työtaakka on tänään kohtuuton tuloihin ja riskeihin verrattuna. Jos palkkaa huonon työntekijän, voi saada koko firman tuhottua, koska koko systeemi tukee juoppoa työntekijää enemmän kuin yrittäjää. Tätäkin riskiä voidaan vähentää kun yritykseen jäävä tulo verotetaan lievemmin kuin yrityksestä nostettu tulo.

    Jatkossa työntekijöitä tullaan palkkaamaan entistäkin vähemmän. Yhä suurempi osa kansalaisista joutuu jatkossa ansaitsemaan tulonsa yrittäjänä. Tähän puuttui mm Ulf Sundqvist tv-haastattelussa keväällä. Meidän tulee yksinkertaistaa yritysverotusta. Siihen ei todellakaan kuulu mikään virkamiesmäinen rajanveto siitä kuka on yrittäjä ja kuka ei ole. Rajanveto johtaa aina oikeusmurhiin, jotka ovat kohtuuttomia vaikka niitä vertaisi rikkaitten lääkäreiden saamaan veroetuun. Jos henkilö sanoo olevansa yrittäjä, sen pitäisi riittää.

    Henkilökohtaisesti koen, että terveydenhoidosta on vaikeaa tehdä bisnestä, eikä niin paljon yhteiskunnan tukemasta toiminnasta oikein voi jäädä sijoittajille voittoja. Enemmän kuin lääkärien oy-verotuksesta olen huolissani pörssiyhtiöiden tulemista mukaan terveydenhoitoon.

    Vihreät hallituksessa ovat tukemassa laillista veronkiertoa monella tavalla. Sukupolvenvaihdosverotus on suuri vääryys, mutta vielä suurempi on vääryytenä hallituksen ajama bisnesenkeleiden verovapaus. Niiden rinnalla rikkaitten lääkäreiden verohyöty on vain populistista kohinaa. Lääkärit ovat näköjään unohtaneet antaa eduskuntaehdokkaille vaaliavustuksia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Pauli Vahtera kirjoitti 21.5.2008 kello 18:33

    Täydennys – osakasriidat

    Yksi iso syy, miksi en ole lämmennyt osakaskohtaisille osakelajeille on se, että ne johtavat osakkaiden tulojen muodostuksen vääristymiin, jopa riitoihin. Tilintarkastustoimistoissa samaan lopputulokseen on tultu osakemäärillä, joita lisätään tai vähennetään sen mukaan, mikä on osakkaan keräämä laskutus. Harvoin kuitenkin isossa toimistossa osakkaan laskutus perustuu omaan asiakashankintaan, vaan toimeksiannon on saanut etenkin suurissa asiakkaissa yhtiö tai asiakkuuden on alun perin tuonut joku jo eläkkeellä oleva henkilö.

    Se joka parhaiten osaa kähmiä itselleen suuria toimeksiantoja saa suurimmat tulot ja siten suurimmat osingot. Aina ei ole kyse omasta osaamisesta ja ahkeruudesta, vaan siitä kuinka vahvat kyynärpäät omaa.

    Olen ollut sovittelemassa näitä osakasriitoja riittävän usein, jotta olen kantapään kautta oppinut välttämään liian pitkälle meneviä omistussopimuksia. Verohyödyt ovat pieni asia, jos sen hintana on osakkaiden väliset ristiriidat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Timo kirjoitti 24.5.2008 kello 10:33

    Muistaakseni Kari S. Tikka kertoi aikanaan, mikä on pääomatulon ja mikä työtulon ero.

    Työtulon takia pitää nousta sohvalta ansaitsemaan, mutta pääomatuloa tulee, vaikka makaisi sohvalla. Riittää, kun on sijoittanut rahaa.

    Lääkäreiden “pääomatulo” on sidottu heidän tekemiseen työhön, joten ei ihme, että oikeudessa asiasta äänestettiin. Olivatko tuomarit esteellisiä tekemään tästä päätöstä, kun lakimiehilläkin on usein merkillisin järjestelyin saatua “pääomatuloa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Pauli Vahtera kirjoitti 24.5.2008 kello 16:17

    Vitsit ovat vitsejä

    Ansiotulo (työtulo) ja pääomatulo eivät riipu siitä maataanko sängynpohjalla vai noustaanko sieltä ylös.

    Yrittäjä sijoittaa yritykseen usein paljon enemmän työtä ja tulevaisuuttaan kuin rahaa. Jos yrittäjätulo verotetaan ankarasti, ei jää mitään investointeja (=kasvua ja tulevaisuuden varmistamista) eikä riskien toteutumista varten.

    Jos riskit toteutuvat, tulee konkurssista kohtuuttoman ankaraa jälkeä, koska verot on maksettu etukäteen. Esimerkiksi jos yritys tekee konkurssin, se ei koskaan saa vähentää verotuksessa vaihto-omaisuushankintojaan. Niistä on kuitenkin maksettu etukäteen yhtiövero ja jos verotusta kiristetään, vero on maksettu marginaaliverotuksena eli jopa puolet varaston arvosta. Sitä ei kuitenkaan huomioida konkurssituomioissa.

    Riskejä on monia: ei saa asiakkaita, tehdasta ei saada toimimaan tai tuotanto viivästyy, potilasvahinko, vahingonkorvaus työvirheestä, yhtiön vetäjä sairastuu (ja kulut eivät siitä vähene), onnettomuudet, isot asiakkaat eivät maksa laskujaan, väärän henkilön palkkaus, verotarkastusvirhe jne jne.

    Hallitus kyllä järjestää bisnesenkeleille verovapautta, vaikka he sijoittavat ylimääräisiä varojaan. Mutta perusyrittäjät halutaan imeä tyhjiksi etukäteen viimeiseen pisaraan.

    Verotus ei ole koskaan reilua, mutta hyvätuloisten ja rikkaitten avoin suosiminen ja samanaikainen pienyrittäjien kurittaminen ei oikein tunnu kohtuulliselta. Tässä se muuten nähdään vaalirahoituksen merkitys. Pienyrittäjäthän eivät pysty antamaan vaalirahaa ja siksi heitä voidaan kurittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Demari kirjoitti 6.11.2008 kello 22:07

    Lääkäreitä pitäisi kieltää harjoittamasta yritystoimintaa, onhan heidät verovaroilla koulutettu. Yksi vaihtoehtohan voisi olla, että määrättäisiin laki, joka pakottaisi lääkärit toimimaan sairaaloissa tai terveyskeskuksissa keskipalkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Artturi Björk kirjoitti 7.11.2008 kello 8:40

    lääkäreiden harjoittama yritystoiminta on osoitus siitä, että julkinen puoli ei tarjoa lääkäreille riittävästi palkkaa ja joustavia työaikoja. Työntantajapuoli ei voi yksipuolisesti määrätä työehdoista; ne sovitaan vapaaehtoisesti työntekijän ja työntantajan välillä. Jos työntantaja määrittelee työehdot epäedullisesti työntekijän näkökulmasta se ei saa riittävästi työntekijöitä. Vastakkaisessa tilanteessa työpaikoista vallitsee kova kilpailu.

    Tilannetta ei pystytä korjaamaan orjuuttamalla osa kansasta lääkäreiksi aivan kuten pitkällä tähtäimellä sairaanhoitajienkaan orjuuttaminen ei onnistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ilkka kirjoitti 8.11.2008 kello 19:26

    “Lääkäreitä pitäisi kieltää harjoittamasta yritystoimintaa, onhan heidät verovaroilla koulutettu. Yksi vaihtoehtohan voisi olla, että määrättäisiin laki, joka pakottaisi lääkärit toimimaan sairaaloissa tai terveyskeskuksissa keskipalkalla.”

    Olen ymmärtänyt, että myöskään oikeustieteellisessä tiedekunnassa tai kauppakorkeakoulussa ei peritä sen kummempia lukukausimaksuja kuin lääketieteellisessäkään, eli verovaroilla ne ovat juristit ja epäilemättä monet tunnetut optiomiljonääritkin tässä maassa koulunsa käyneet.

    Ja eiköhän lääkärit, juristeista ja ekonomeista puhumattakaan maksa sen koulutuksensa veroina takaisin hyvissä ajoin ennen eläköitymistään ilman että tarvitsisi lain voimalla jonkinlaiseen orjatyöhön komentaa.

    Yksi asia, mitä näissä yksityislääkäreitä kritisoivissa keskusteluissa ei tunnuta koskaan tuotavan esille on se, että yksityislääkärin (omalla vastaanotollaan) antama hoito tulee yhteiskunnalle erittäin edulliseksi:

    Potilas maksaa erikoislääkärin vastaanottokäynnistä (30min) luokkaa 70 euroa, josta potilaan omavastuu on KELA-korvauksen jälkeen 53,35€, ja KELA maksaa 16.65€. Verottaja muistaa (verojärjestelynsä erittäin hyvin optimoinutta) lääkäriä vähintään 19.60€ (pääomaveroprosentti, 28%), todellisuudessa lähemmäs 28€ veroilla (tulovero, 40%) tuosta suoritteesta ja siihen vielä YEL ja hallintokulut päälle.

    Yhteiskunta siis saa _tuloja_ jokaisesta hoidetusta potilaasta, vaikka KELA-korvauksen ajattelisikin tulevan yhteiskunnan kassasta laajemmassa mielessä. Sen sijaan vastaava hoito/tutkimuskäynti keskussairaalan poliklinikalla kustantaa yhteiskunnalle noin 100€, josta potilas useimmiten maksaa omavastuun luokkaa 20€.

    Yhteiskunta siis säästää vähintään 100€ (100-20+19.6) jokaisesta suoritteesta, jonka antaa yksityislääkäri kunnallisen sairaalan asemesta. Tämä tietenkin koskee lähinnä terveystarkastuksia ja hoitokäyntejä, jotka voidaan toteuttaa kevyesti varustetulla vastaanotolla – yhteiskunnan varoilla täytyy luonnollisesti toteuttaa ja turvata raskasta sairaalalaitteistoa vaativa hoito, kuten tehohoito ja useimmat leikkaukset. Mutta jos me annetaan yksityislääkäreille työrauha, enemmän verovaroja säästyy näihin toimintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Petri kirjoitti 20.10.2012 kello 15:40

    Miten muuten itse kierrätät luentopalkkiosi? Saatko niistä rajan suoraan palkkana vai laskutatko osakeyhtösi kautta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus