Norjassa äimistellään Suomen lääkärien tehokkuutta
Perjantai 23.05.2008 klo 11:10 (päivitetty pe 11:30)

Norjan johtava talouslehti Dagens Næringsliv päivittelee laajassa, kolmesivuisessa artikkelissaan norjalaisen terveydenhuollon tehottomuutta. Suomalainen lääkäri on 80 prosenttia tehokkaampi kuin norjalainen ammattitoverinsa.

http://www.kauppalehti.fi

Suosittele: 0

Olisihan se kiva ottaa kunniaa mutta on mielestäni puupäiden touhua mitata terveydenhuollon tehokkuutta sillä kuinka usein saranat käyvät ja mitä temppuja tehdään/joudutaan tekemään miten usein.

Pointtini on se, ettei kunnollista terveydenhuollon tehokkuuden ja laadun raportointia tahdo ainakaan julkisuudesta löytyä. Kysymyshän pitäisi olla siitä, miten saadaan vaikutettua ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin annettujen resurssien rajoissa. Nykyisillä pseudotiedoilla kun käydään keskustelua menee potilas pesuveden mukana.

Tämä tutkimus lähinnä osoittaa, että Norjassa on enemmän lääkäreitä ja sairaanhoitajia töissä / potilas. Tiedä sitten, miten tuo vaikuttaa työviihtyvyyteen. Ainakaan norskeilla ei ole rekrytointiongelmia.

Suosittele: 0

Tuohon koulutukseen olen kaikki kommenttini jo antanut joten antaa ihmisten sitten haluta kantaa vettä kaivoon.

Organisointi onkin jo valtaosin siirretty pois lääkäreiltä (ja muiltakin terveydenhuollon ammattilaisilta) ja tulosta niitetään. Ylilääkärille kuuluu nykyisin vastuu ilman nimellistä suurempaa valtaa.

Ikävä kuulla, että moraaliani epäillään. Yritän pitää siitä silti kiinni.

Suosittele: 0

Esimerkiksi opettajakoulutus vetää puoleensa parasta opiskelijamateriaalia vuosi vuoden jälkeen huolimatta suhteellisen huonoista palkoista.

Ja jos työmoraali ja palkkaus ovat jossain positiivisessa yhteydessä, niin eiköhän sitten lakimiehistä löydy ne eettisimmät ja suoraselkäisimmät työmyyrät.

Suosittele: 0

“Siksi lääkäreille pitää maksaa hyvä palkka heidän työstään ja ponnistelustaan, jotta alalle hakeutuisivat edelleen lahjakkaat ja ahkerat opiskelijat. Tällä hetkellä Suomen lääkäreiden ammattitaito ja työmoraali on huippuluokkaa.”

Sinivihreä:

Aivan totta. Edellisessä Pekka Nykäsen tekstissä voisi mielestäni olla lääkärin sijasta mikä tahansa ammattikunta: opettajat, insinöörit, metsänhoitajat jne. Lääkärin ammattia ei pidä tarpeettomasti mystifioida.

Sanoit työmoraalin olevan huippuluokkaa. Juuri tuota moraalikohtaa olen alkanut viime aikoina epäillä. Toivottavasti lääkäreiden kuvan muuttuminen businesshenkisemmäksi, ei ala vaikuttaa potilaiden hoitotuloksiin. Silläkin lienee vaikutuksensa, millaiseksi potilaat kokevat hoitavan lääkärin henkilönä: empaattinen hyväntekijä vaiko rahanahne suorittaja.

Summa summarum. Lääkäreiden koulutusta lienee syytä lisätä ja työn organisointia siirtää lääkärikunnalta organisoinnin lääkäreitä paremmin osaaville.

Suosittele: 0

Mikä on yksittäiselle ihmiselle arvokkaampaa kuin oma henki.

Siksi lääkäreille pitää maksaa hyvä palkka heidän työstään ja ponnistelustaan, jotta alalle hakeutuisivat edelleen lahjakkaat ja ahkerat opiskelijat. Tällä hetkellä Suomen lääkäreiden ammattitaito ja työmoraali on huippuluokkaa.

Matti Vanhasen hallituksen on turha kuvitella, että he lainsäädännöllä pystyvät tekemään lääkäreistä valtion orjia.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Terveysasemien ajankohtaiset ongelmat johtuvat pääsääntöisesti kahdesta tekijästä: terveyspalvelujen kysynnän kasvusta ja nykyisten toimintatapojen kehittämistarpeista.

Terveysasemien ongelmana on viime ja kuluvan vuoden aikana ollut omalääkärien siirtyminen pois terveyskeskuslääkärien viroista työterveyslääkärin virkoihin omaan työterveyshuoltoon tai yksityiseen työterveyshuoltoon tai sitten naapurikuntien terveyskeskuksiin. Omalääkärin työ koetaan Turussa liian kuormittavaksi. Tähän mainitaan useimmiten syyksi liian suuret vastuuväestöt ja toisaalta vähäisestä sairaanhoitajamäärästä johtuen työnjaon tai tiimityömallien puuttuminen. Väestölistojen koko on vuosien myötä kasvanut, ollen nykyään keskimäärin 2500 asukasta omalääkäriä kohden. Syynä listojen koon kasvuun huolimatta Turun väkiluvun pysymisestä ennallaan on mm. työterveyden muuttunut toimintamalli sekä avohoitopainotteinen vanhustenhuolto, jolloin entistä moni sairaammat vanhukset asuvat suunnitellusti kotonaan. Kuormittavuutta lisää terveyskeskuksen hoitovastuulla olevien pitkäaikaissairauksia sairastavien kuntalaisten määrän kasvu. Lisäksi muualta Turkuun muuttaneet ovat olleet lähinnä maahanmuuttajia sekä opiskelijoita. Todellinen väkiluvun kasvu on vuodesta 1996 ollut noin 10.000 asukasta.

Lääkärivajeesta on seurannut lisäongelmia: työssä olevat terveysasemien lääkärit kuormittuvat yrittäessään hoitaa puuttuvien lääkärien potilaat, ja toisaalta turkulaisten terveyspalvelujen saanti on vaikeutunut eikä perusterveydenhuolto pysty nykyisellään vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Lisäksi nykymuotoinen väestövastuutoimintamalli, jossa lääkärien väliset ei- kiireelliset hoitoajat vaihtelevat 0-73 päivään luo eriarvoisuutta kuntalaisten välille. Hoidon tarpeen arviota tekevät terveysasemien hoitajat kuormittuvat erityisesti, koska heillä ei ole mahdollisuutta antaa lääkärin hoitoa tarvitseville potilaille riittävästi hoitoaikoja. Potilaita on jouduttu ohjaamaan myös päivystykseen, mikä lisää kustannuksia ja vääristää potilaiden käsitystä sairauksien oikeasta hoitopaikasta ja romuttaa sovittujen hoitoketjujen toimintaa.

Sijaiseksi tulevat perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkärit ns. euro-lääkärit ovat myös kokeneet Turun terveyskeskuksen kuormittavaksi työpaikaksi, koska tutor- omalääkärillä on suuri oma väestö ja usein terveysasemalta vielä puuttuu lääkäri tai lääkäreitä ja mahdollisuudet konsultointiin ja neuvontaan ovat vähäiset. Sijaisena toimiville vastavalmistuneille lääkäreille nykyinen 2500 asukkaan väestölista on aivan liian suuri ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja kykynsä toimia omalääkäreinä. Vastavalmistuneet lääkärit ovat myös koulutuksensa aikana oppineet, että perusterveydenhuollossa noudatetaan käypähoitosuosituksia, joissa mm. kroonisten sairauksien kuten diabeteksen tai depression seurannassa sairaanhoitajalla on oma osuutensa tehtävänä. Lisäksi koulutusvaiheen lääkärit eivät voi säädösten mukaan työskennellä ilman ohjaavaa lääkäriä pienillä terveysasemilla.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

No mitähän tuohon sitten sanoisi. Lääkäreitä siis on tarpeeksi, mutta istuvat mielummin kotona kun menevät tekemään töitä nykyisessä työympäristössä?

Minä perustin oman arvioni seuraaviin havaintoihin:
1) lääkärin paikkoja ei saada täytettyä lain vaatimalla tavalla, minkä vuoksi lääkäreillä on mahdollisuus vedättää kuntatyönantajia ja vaatia (mielestäni) kohtuuttomia etuja/palkkoja.
2) lääkäreitä tuodaan jatkuvasti myös ulkomailta, lähinnä pienemmän elintason maista, tänne töihin.
3) lääkärit valittavat, että työmäärät ovat kohtuuttomia ja
4) esim. Tartossa opiskelee suomalaisia opiskelijoita lääkäreiksi, koska eivät ole päässeet täällä haluamaansa opiskelupaikkaan; valmistuttuaan sitten hankkivat tarvittavat luvat ja palaavat Suomeen.

Mielestäni esimerkiksi ylläolevat havainnot viittaavat vasin vahvasti siihen, että lääkäreitä koulutetaan liian vähän tarpeeseen nähden. Tämä haittaa koko yhteiskuntaa ja tulee meille kalliiksi monin eri tavoin.

Lääkärien määrän kasvattaminen saattaa hyvinkin myös parantaa niitä työoloja, koska tällöin yksittäisen lääkärin työmäärä vähenee, epäterve lehmänkauppojen tekeminen loppuu ja kaikki pelaavat samoilla pelisäännöillä (mikä on mielestäni edellytys hyvän työympäristön luomiselle). Tämä ei tietenkään ratkaise lähellekään kaikkia työolosuhteisiin liittyviä ongelmia, terveyspalvelun muista ongelmista puhumattakaan, mutta olisi kuitenkin askel oikeaan suuntaan.

Minä olen sitä mieltä, että jos lääkärit pystyvät kiristämään kuntatyönantajia, lääkäreitä on liian vähän. Olisi paljon järkevämpää silloin lisätä lääkärien määrää, kuin ruveta muuttelemaan yritystoimintaa koskevia lakeja yksittäistapausten vuoksi.

Kari

Suosittele: 0