(Tämä kirjoitus on julkaistu kolumnina Suomen Kuvalehdessä)
Suurten kaupunkien terveyskeskuksista on tulossa työttömien ja eläkeläisten hoitopaikkoja. Tämä tulee kalliiksi ja kärjistää terveydenhuollon eriarvoisuutta. Oikaisutoimilla on kiire.
Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuollon puitteissa tapahtuvia lääkärissäkäyntejä paljon avokätisemmin kuin asiakkaan itsensä maksamia. Korvaus on puolet todellisista kuluista toisen puolen ollessa vähennyskelpoista yrityksen verotuksessa. Yhteensä valtion tuki on siis 63 %. Yritykset ovat valtion tukemina alkaneet kilpailla työvoimasta ilmaisilla terveyspalveluilla. Tämä on jakanut terveydenhuollon hyvä- ja huono-osaisten palveluihin.
Työssä käyvät ovat suurissa kaupungeissa hylkäämässä terveyskeskukset, joista on tulossa työttömien, eläkeläisten ja pienituloisten perheiden lasten hoitopaikkoja. Vuonna 2004 ilmoitti koko maassa ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista 40,4 % turvautuvansa sairastuessaan terveyskeskukseen, kaksi vuotta myöhemmin enää 34,9 %. Suurissa kaupungeissa tilanne on kärjistyneempi, sillä kaikkialla yksityisiä palveluja ei ole edes saatavilla.
Köyhät maksavat terveyskeskuskäynneistään palkansaajien päästessä lääkäriin ilmaiseksi. Tämä ei ole eriarvoisuuden aiheuttajista suurin. Työterveyshuollossa pääsee hoitoon ja tutkimuksiin paljon helpommin kuin terveyskeskuksissa. Ikäluokkaan 55–59 vuotta kuuluvat käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin kymmenen vuotta vanhemmat, koska ovat vielä työterveyshuollon piirissä.
Tulojakaumamme on maailman tasaisimpia, mutta terveyserot köyhien ja rikkaiden välillä teollisuusmaiden suurimpia – uusimpien asuinalueeseen perustuvien tilastojen mukaan vielä luultuakin suurempia. Tätä vasten oudoksuttaa kehitys, jossa terveitä hyväosaisia hoidetaan entistä paremmin ja sairaita huono-osaisia huonommin.
Köyhille suunnatuilla palveluilla on taipumus rapistua. Meillä ei jonotettaisi vastaanotoilla kuten nyt, jos terveyskeskus olisi myös rikkaille ainoa hoitopaikka.
Jokaisella on katsottu olevan maksukyvystä riippumatta yhtäläinen oikeus terveyspalveluihin. En ole kuullut kenenkään julkisesti kiistävän tätä. Jos kuitenkin joku ajattelisi, että on oikein antaa parempaa hoitoa paljon veroja maksavalle keskiluokalle, kannattaa muistuttaa, että maksamaan he pääsevät myös köyhien sairauksista. Huono terveys syrjäyttää elämään sosiaaliavustusten varassa.
Lääkäripula on syrjäseutujen ongelma, mutta vaikeata on myös ollut saada lääkäreitä eräisiin kaupunkien terveyskeskuksiin, erityisesti vuokratalovaltaisille alueille. Syytä tähän lääkärit eivät sano ääneen, koska se ei ole sopivaa. Lääkärin eettinen velvollisuus on hoitaa kaikenlaisia ihmisiä tasavertaisesti. Toisten potilaiden hoito on kuitenkin lääkärille raskaampaa kuin toisten. Jos vastaanotolla käy lähinnä vain raskaasti hoidettavia, olo on työpäivän jälkeen uupunut. Hauskemmat hommat houkuttelevat, sillä Ihmisiä lääkäritkin vain ovat.
Terveyskeskuksiin saa lääkäreitä joko rahalla tai työnilolla. Työnilo tulee halvemmaksi ja johtaa onnellisempaan elämään. Terveyskeskuslääkäreiden työ helpottuisi, jos terveyskeskuksista tulisi taas koko kansan laitoksia.
Yksityissektori houkuttelee henkilökuntaa joustavalla työajalla. Monessa terveyskeskuksessa vallitsee yhä armeijamainen joutamattomuus, koska yksilölliset työajat tuottaisivat hallinnollisia ongelmia. On tyhmää jakaa hankalat työajat tasan kaikkien kesken, koska perhetilanteesta riippuen hankalat työajat ovat joillekin vielä hankalampia kuin toisille. Paras tulos saataisiin huutokauppaamalla hankalat työajat, jolloin lauantaiyön ottaisi se, jolle on siitä vähiten haittaa.
Moni hankaliin työaikoihin kyllästynyt siirtyy työnvuokrausfirman palvelukseen. Vuokrafirma räätälöi työajat, minkä jälkeen henkilökunta palaa entisiin töihinsä uusilla työajoilla. Kaikki ovat onnellisia. Pörssikursseista päätellen erityisen onnellinen on työnvuokrausfirma. Hallinnollinen kyvyttömyys ja jäykkä virkaehtosopimus tulevat kunnille kalliiksi.
Kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpito on eriarvoistavaa ja kallista, mutta hyväosaisia ei saa terveyskeskuksiin käskemällä vaan houkuttelemalla.
Olisi hyvä palauttaa työterveyshuolto terveyskeskuksiin. Kunnat vastaavat tähän, ettei niillä ole siihen rahaa. Työterveyspotilaat tuovat kuitenkin rahat mukanaan.
Terveyskeskuksissa saa hyvää hoitoa, mutta sitä voi joutua jonottamaan kauan. Työterveyspotilaille on taattava nopea palvelu, koska työnantaja ei halua maksaa vastaanotolla jonottamisesta. Tämä johtaisi terveyskeskuksissa kahteen eri tahtiin kulkevaan jonoon, mutta onko tämä sen eriarvoisempaa kuin nykykäytäntö? Kulkeehan työterveysjono nytkin nopeammin joskin eri paikassa.
Työssä käyvän olisi voitava valita myös lähellä työpaikkaa oleva terveysasema, ettei kesken työpäivän tarvitsisi matkustaa asuinalueelleen.
Yhä useampi hoidattaa lapsensa vakuutuksen turvin yksityissektorilla – ja maksaa siitä niin tolkuttomasti, että sillä rahalla kunta kustantaisi lapsille loistavan hoidon terveyskeskuksissa. Jonotusajoista tässäkin on kyse, mutta myös päivystysvastaanottojen kaoottisuudesta. Öisissä tapaturmissa ovat päihteet usein osallisina. Lasta ei voi syyttää sosiaalirasistiksi, jos hän pelkää juopunutta tai muuten epämääräisesti käyttäytyvää. Terveydenhuollon tasa-arvoa ei loukkaisi, vaikka odotussaleja olisi kaksi.
Terveyskeskusten minimikooksi on määritetty kahdeksan lääkäriä, mikä edellyttää 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Kahdeksan lääkärin tiimi voi vähän erikoistua ja lääkärit voivat paikata toisiaan poissaolojen aikana. Mikään optimikoko tuo kahdeksan lääkäriä ei kuitenkaan ole vaan maamme harvan asutuksen sanelema kompromissi.
Vähän ihmetyttää, että terveysasemat ovat minimikokoa myös suurissa kaupungeissa, joissa etäisyydet ovat lyhyet. Isommilla terveysasemilla yleislääkärit voisivat erikoistua eri osaamisalueille, minkä lisäksi voisi olla myös erikoislääkäreitä päivystämässä yleislääkäreiden neuvonpyyntöjä. Jos neuvoa voisi pyytää käytävän toiselta puolelta sen sijaan, että potilas lähetetään erikoislääkärin luo muualle, lääkärit oppisivat enemmän toisiltaan. Vastaanottoapulainenkin osaisi ohjata iäkkään potilaan suoraan geriatrille. Koska niin monen sairauden tosiasiallinen syy on sosiaalinen, paikalla pitäisi olla myös sosiaalihoitaja. Lääkärille kuuluvat lääkärin työt.
Jos terveyskeskuksia ei saada kuntoon, terveydenhuollostamme tulee huono, eriarvoistava ja kallis. Erikoissairaanhoitokaan ei toimi kunnolla, jos perusterveydenhuolto on retuperällä eikä sairaaloihin lähetetä oikeita potilaita tai sairauksien annetaan kehittyä liian pitkälle ennen hoidon aloittamista.
Toki terveyskeskukset saataisiin kuntoon, jos oltaisiin valmiit käyttämään rahaa. Poliittista painetta tähän ei ole, koska keskiluokka ei enää käytä terveyskeskuksia. Joissakin kunnissa saatetaan ajatella, että hätistämällä potilaat valtion maksettavaksi yksityissektorille säästetään kunnan rahaa. Ei säästetä, koska erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat, mutta olennaista onkin, että kunta luulee säästävänsä. Tyhmältä lyhytnäköisyydeltä vältyttäisiin, jos meillä olisi terveydenhuollossa vain yksi maksaja. Ruotsissa maakunta maksaa sekä julkisen terveydenhoidon että sairausvakuutuskorvaukset. Meidänkin on päästävä yhden maksajan malliin!
Rahat terveyskeskusten maineen palauttamiseen ovat olemassa. Käyttämällä kahteen rinnakkaiseen järjestelmään haaskautuva raha järkevämmin meillä olisi tarjota hyvät terveyskeskuspalvelut kaikille.
Pääosin täyttä asiaa ja voisin allekirjoittaa lähes jokaisen lauseen. Jäin kuitenkin ihmettelemään miten terveyskeskusten houkuttelevuus työntekijöiden tai potilaiden silmissä lisääntyisi sillä, että työterveyslääkärit siirtyisivät tekemään tk:een samoja asioita mitä nyt tekevät muualla ja erillisjonosysteemi pysyy ennallaan. Näkisin ratkaisuksi ennemmin sen, että väestöt olisivat tarpeeksi pieniä (nykyinen suositus on 1700 ja todellisuus 2000–2500) ja vastaanotto- ja työajat joustavammin sovittavissa.
Voi olla, että vain haihattelen hyviä muistojani, mutta aina haluan myös puolustaa pienten terveysasemien olemassaoloa. Siellä asiat sujuvat nopeammin ja joustavammin ja — mikä tärkeintä — henkilökunta tuntee potilaat. Nämä nyt ovat vain muistoja omilta onnellisilta ajoiltani pienellä terveysasemalla. Nykyisin työskentelen sairaalassa.
“Lasta ei voi syyttää sosiaalirasistiksi, jos hän pelkää juopunutta tai muuten epämääräisesti käyttäytyvää.”
Mutta aikuista voi? Minä ainakin pelkään arvaamattoman oloisia päihtyneitä ihmisiä.. Sosiaalirasisti?
Juopuneita, rauhallisia ihmisiä nyt on niin joka nurkalla, ettei normaalioloissa elävä lapsi heitä pelkää. Mutta täysburkha voi aiheuttaa kaamean itkukohtauksen, kuten kerran näin.
“muumimölkö, muumimölkö…” huusi kauhuissaan oleva parivuotias. Eli burkhassa Osmon kaavailemaan B‑odotushuoneeseen.
Mikäli terveydenhoitoon luotaisiin yhden maksajan malli, sillä se yksi eli veronmaksaja sen kuitenkin maksaa, niin uskoisin että terveydenhoidon mittavaa hallintoa voitaisiin keventää huomattavasti ja näin vapauttaa resursseja itse hoitotyöhön.
Lisäksi eriarvoisuus kuntien välillä vähenisi kun maksajana olisi valtio. Tietotekniikan käyttöä tulisi lisätä kuten asioiden priorisointiakin; miksi helvetissä hoitaa itseaiheutettuja sairauksia jne.. Vapaus (juoda viinaa, käyttää huumeita ja tupakoida tai vain olla lihava kuin sika) on myös vastuuta!
Kyllä terveyskeskusten suurin ongelma alkaa työntekijäpuolella. Olen käynyt julkisella puolella esmes kamalan naamahermosäryn ja kivuliaan silmävamman takia, mutta kun ei apua ole heti tullut, olen suosiolla jatkanut matkaa samantien yksityiselle.
Terveyskeskuksessa on aina ollut vastassa pahantuulinen ämmä, joka jankuttaa “Käytättekö huumeita? Oletteko humalassa?”. On todella vaikea olla mottaamatta ämmää oikeen kunnolla turpaan, jos vaikka saisi kiinnostumaan itse aiheesta. Ja kun on kunnon kipu päällä, on vaikea suostua jonottamaan ylipainoisten astmareseptin uusijoiden joukossa vuoroaan. Diakonissalaitoksella kipupotilas saa hoitoa noin 20 sekunnissa ja hintakin lienee nykyään ihan sama kuin terveyskeskuksessa.
Terveyskeskusten lääkärit ovat myös kaikki kummallisen vihaisia. Olen tullut “liian aikaisin”, “liian myöhään”, “väärään paikkaan”, mutta “tutkitaan nyt kuitenkin”. Maahanmuuttajalääkärit on ihan oma lukunsa, olen ihan varma, ettei yksi arabityyppinen lääkäri tuntenut suomen lääketieteen sanastoa, ainakin asiat selvisi paljon nopeammin enklanniksi.
Kukaan ei ole ottanut esille sitä tosiasiaa että lääkärit pakenevat terveyskeskuksita myös siksi että heille on tehty porsaanreikä verojen kiertämiseen.Yksityisessä terveysfirmassa lääkäri voi olla osakkaana ja saada suuren osan palkastaan osinkoina, joita verotetaan hyvin lempeästi-ihan kuten äärikapitalismiin sopiikin.Nämä yksityiset lääkäripalvelut ovat viime aikoina siirtyneet sijoitusyhtiöille kiihtyvällä vauhdilla.
Politiikan tehtävänä on asettaa säännöt myös kansalaisten terveydenhuoltoon.Äärikapitalismi on kuin katutappelija-potkaisee päähän ja vie lompakon.
Täysin samaa mieltä. Opin jo monta vuotta sitten ettei Tampereella kannata mennä Hatanpään päivystykseen. Oli aika tai vaiva mikä tahansa, käytän työterveyshuoltoa tai yksityistä.
Lapsillamme on luonnollisesti lapsivakuutukset. Jos vaihtoehtona on tuntien odottaminen Hatanpään juopporingissä tai vartin odotus yksityisellä mukavalle lastenlääkärille niin ei paljon tarvitse harkita. Ilman vakuutustakin satunnaiset käynnit yksityisellä olisivat ainoa järkevä vaihtoehto, muutamalla kympillä ei ole työssäkäyvälle pariskunnalle mitään merkitystä. Ajalla ja sujuvuudella on.
Seppa Oksanen: Eikö Osmon teksti nimenomaan ollut tarkoitettu herättämään meidät vaatimaan parannusta terveyskeskustoimintaan?
Ei ole ihme myöskään se ettei henkilökunta viihdy terveyskeskuksissa.Enne oli sosiaalityötä, päihdehuoltoa, mielisairaaloita yms. jotka hoitivat sosiaalisia ongelmia — ainakin pois terveyskeskuksista.Mutta äärikapitalistinen tehokkuusajattelu on vienyt voimavarat muilta toimijoilta ja ongelmat kaatuvat terveyskeskuksiin.On turha soimata juopporemmejä jotka eivät saa apua mistään.Nykyisen avohoidon aikana ei köyhällä ole usein muuta sosiaalista toimintaa kuin ryyppyporukat.Avohoitoon siirryttiin laman aikana.Mielisairaalat lakkautettiin ja potilaat kotiutettiin.Kauniista sanoista huolimatta ei voimavaroja avohoitoon kuitenkaan annettu, vaan USA:n valiumpolitiikkaa mukaillen alettiin syöttää mielialalääkkeitä vaivaan kuin vaivaan, vaikka todellinen ongelma oli sosiaalisen ympäristön kylmyys ja suvaitsemattomuus.Uusliberalismi toimii juuri näin.Kun raha on ainoa arvo (ja uskonto) ei ihmisten yhteiskunnasta ole paljoakaan jäljellä
Myös ne kolmannen sektorin yhdistykset jotka on luotu poistamaan ongelmia on otettu tämän tehoajattelun piiriin.Turun Seudun Työttömät tekee valtavaa työtä syrjäytyneiden parissa.Silti Turun kaupunki aikoo “säästää” ottamalla avustuksesta leijonanosan pois.Vuokratuki on ollut 90% ja uuden päätöksen mukaan 50%.Tämä lähes tappaa tuhannen ihmisen henkireikänä toimivan yhdistyksen.Vielä pahempi on tilanne syrjäseuduilla joita ajetaan alas.Monessa paikassa on työttömien uhdistys joutunut lopettamaan toimintansa ja ihmiset ovat jääneet heitteille.
Tämä vain yhden toimijan osalta.Koko kolmas sektori on ajettu ahtaalle ja samalla ihmiset jotka tarvitsevat näiden toimijoiden palveluja.
Toivon että ymmärrätte, te keskiluokkaiset, että tämä on vakava ongelma ja kuten olette jo huomanneet se koskee myös teitä.
Olen sitä mieltä että äärikapitalismista on päästävä eroon.Se on rikos ihmisyyttä vastaan.
Jari Suominen: Lääkäreille ei ole tehty mitään porsaanreikää, eikä kyse edes ole mistään yleisestä “porsaanreiästä”. Vaan siitä, että verojärjestelmämme katsoo tarpeelliseksi verottaa palkansaajaa niin paljon, että yritystoiminnan motivoimiseksi yritystoimintaa ja pääomatuloja on verotettava keveämmin kuin turpeeseen sidottujen ihmisten ansiotuloja. Lääkärien firmat ja lääkärit maksavat veroja aivan kuten lainsäätäjä on suunnitellut ja tarkoittanut. Joten mistään porsaanreiästä tai veronkierrosta ei ole kysymys.
Ylipäätään terveydenhoitokeskustelussa ajaudutaan usein korvia myöten suohon, jos otetaan herrakaunainen asenne lääkäreitä kohtaan. Lääkärit käyttäkööt vahvaa neuvotteluvoimaansa, mutta toisaalta yhteiskunta voisi olla kuuntelematta lääkäriliiton näkemyksiä kun puhutaan lääkärikoulutuksen määrästä. Jos lääkäreistä on niin kova pula, että lääkärien neuvotteluasema muodostuu kohtuuttomaksi, ratkaisu on kouluttaa lisää lääkäreitä. Lääkäriliitto vastustaa, mutta antaa vastustaa.
Mutta itse avaukseen. Onko meillä mitään mahdollisuuksia korjata oikeasti tereydenhoidon palvelutuotantoa poliitikkovetoisesti? Kun julkinen terveydenhoito on byrokraattista ja joustamatonta, edes hyvä palkkaus ei ratkaise sen perustavaa laatua olevaa ongelmaa. Jos lääkäri haluaa tehdä töitä kolme päivää viikossa ja pelata golfia loppuajan, se onnistuu nyt mainiosti yksityisellä sektorilla. Mikä motiivi lääkärillä on siirtyä julkiselle sektorille, jossa häntä vaaditaan olemaan viisi päivää viikossa ja päivystyksessä loput?
Tuleeko julkisesta palvelutuotannosta ikinä valmista kun poliitikot, byrokraatit ja herrakaunainen julkinen sana saavat olla häntä, joka koiraa heiluttaa? Vai pitäisikö julkisen sektorin vetäytyä enemmän rahoittajan rooliin ja jättää varsinainen palvelutuotanto yksityiselle? Tai ainakin sallia yksityinen kilpailu jollain palvelusetelimallilla? Nyt nysvätään erinäköisiä hoitotakuita ja kankeita laatumittareita.
Kun ilman yhdenkään byrokraatin palkkaamista voitaisiin mitata palvelun laatua myös antamalla potilaan valita hoitopaikkansa itse. Jos joku paikka ei ole potilaan mielestä hyvä, sieltä katoavat potilaat ja raha lakkaa tulemasta sisään.
Terveydenhuollossa ollaan sikäli peruskysymysten äärellä ettei ihmisten väistämätöntä eriarvoisuutta voida selittää pois. Hyväosaisia ovat perusterveet ja työkykyiset, huono-osaisia monisairaat ja muuten moniongelmaiset. Ns. hyväosaisena minusta on mukava ettei tarvitse olla terveydenhuoltoasioissa huono-osaisten kanssa tekemisissä, vaan segregaatio järjestyy rahalla. Jos osat vaihtuvat, minua tuskin B‑odotushuoneen jonossa hetkauttaisi mihinkään tieto siitä että A‑odotushuone palvelee edelleen reaaliajassa hoitoni maksumiehiä ja ‑naisia.
Paatuneena xenofoobikkona maksan mielelläni yksityisessä terveydenhuollossa tutusta sosioekonomisesta viitekehyksestä (ts. muut potilaat ovat “meitä” eikä “niitä”). Ns. työssäkäyvälle normi-ihmiselle vieras itsetuhoinen fatalismi yhdistettynä itseaiheutettuihin elintapasairauksiin on jo odotushuonenäkökulmasta katsottuna ahdistavaa, enkä lainkaan ihmettele että terveyskeskusten lääkärit ovat “kummallisen vihaisia” kuten aiemmin tässä keskustelussa joku oli havainnut.
En usko että yksityisessä terveydenhuollossa asiakkaan kannalta korkeamman hintatason oikeuttava lisäarvo on hoito sinänsä vaan subjektiivisesti koettu hyvä palvelu. Lapsivakuutus on käytännössä ilmainen verrattuna syyllisyyteen siitä ettei tarjoa lapselleen parasta mahdollista hoitoa miellyttävässä ympäristössä, ja se tosiasia ettei yksityisellä sektorilla ole paljoakaan tarjottavaa lasten todella vakavien sairauksien hoitoon on monessa suhteessa järkevämpää torjua takavasemmalle.
Nyky-yhteiskunnassa kansalaiset ovat vähitellen oppineet vaatimaat rahoilleen vastinetta, ja vastineen logiikka saa olla irrationaalinen. Terveyskeskuksen on hyvin vaikea ilman väkipakkoa saavuttaa edes erillisillä odotushuoneilla samanlaista koko kansan luottamusta kuin aiemmin yksinkertaisesti johtuen siitä että asiakas on tottunut siihen että maksamalla enemmän saa enemmän. Potilas joka kokee yksityisaseman iltavastaanotolla saavansa parempaa hoitoa lääkäriltä joka on jo tehnyt täyden työpäivän kunnallisessa terveyskeskuksessa on ehdottoman oikeassa vaikka olisikin jollain objektiivisella mittarilla väärässä.
Ehkäpä ajatus koko kansan terveyskeskuksesta on menneen maailman kansallista yhtenäiskulttuuria, vähän samaa kategoriaa kuin puoli yhdeksän uutiset mustavalkoisena kaikilta kahdelta kanavalta, eikä kahden rinnakkaisen terveydenhuoltojärjestelmän kustannusongelmaa pidäkään lähestyä tuotantokustannusten minimoinnista käsin vaan pohtia minkälaista uutta ansaintalogiikkaa julkinen sektori voisi tämän ilmiön ympärille kehittää.
Onko lakimiehiä joukossa?
Paljonko olisi mielestänne kohtuullinen palkkio lausunnosta, jossa asiaakkaaseen ja asiakirjoihin tutustuttuani erikoisalan puolesta todistan, että mitään erityisrajoituksia ei ole, ja ajokykyä voidaan arvioida aivan samoin kuin kaikkien muidenkin kohdalla?
Catilina: kohtuullinen palkkio työstä on Suomessa 10 — 15 euroa tunnilta, raskaammasta, epämiellyttävämmästä ja vähemmän palkitsevasta työstä tietysti asteikon yläpäästä ja kevyestä tai mielenkiintoisesta työstä vastaavasti alapäästä.
Hirvittävän raskasta ja vastenmielistä työtä ei ole tietystikkään kohtuullista teettää ainakaan samalla ihmisellä kovin pitkiä pätkiä.
Catilina,
Erityisasiantuntijan tuntiveloitus on 100–150 euroa. Miksi kysyt? Jos kerran olet erityisasinatuntija, niin varmasti osaat itsesi hinnoitella?
Verotuksen “porsaanreikä” on tietysti aika suhteellinen, koska osinkotuloja verotetaan n. 40% tasolla (ensin firman voittoja 26%, sitten osinkotuloja 16%). Palkkatuloja pitää olla ihan kohtuullinen määrä jotta yltää samaan, esim. Helsingissä ilman vähennyksiä n. 100,000 euroa/vuosi vero.fi:n laskurin mukaan. 9% firman tasearvosta saa tietysti vain tuolla 26% verotuksella, mutta tietämättömyyden tuomalla varmuudella uskallan epäillä ettei kovinkaan monella yksityisellä lääkäriasemalla ole miljoonan edestä tavaraa taseessa.
Millä estetään de facto-monopolin muuttuminen palvelutasoltaan surkeaksi, jos kaikki resurssit satsataan julkiseen terveydenhuoltoon? Minustakin on mukavampaa jonottaa kipeänä hoitoon ilman, että tarvitsee katsella puliukkoja puhumattakaan siitä että tarvitsisi katsoa nyrpeää henkilökuntaa.
“Jokaisella on katsottu olevan maksukyvystä riippumatta yhtäläinen oikeus terveyspalveluihin.”
Terveyspalveluihin on mahdollista käyttää käytännössä rajaton määrä rahaa. Todellisuudessa resurssit ovat tietysti rajalliset. Jollain tavalla niukka terveyspalvelu siis kuitenkin jaetaan ihmisille. Teknisetkään ratkaisut – maksimoidaan esimerkiksi hyvien elinvuosien määrää – eivät ole helppoja, tai edes arvovapaita. Esimerkiksi riskikäytöksen suhteen teknokraattinen päätös on vaikea. Terveydenhuollon järjestäminen yhteisresurssina, jossa kerätyt rahat laitetaan yhteiseen kukkaroon, josta kaikki terveydenhuolto maksetaan, synnyttää tavalliset yhteisresurssien ongelmat. Miten hoitoa pitäisi jakaa, jos ei maksuhalukkuuden perusteella?
Toisesta suunnasta näen ongelmallisena myös sen, että tämä maksukyvystä riippumaton oikeus tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi vaikeasti sairas miljonääri ei saisi ostaa hoitoa pysyäkseen hengissä, jos samaa hoitoa ei voitaisi tarjota kaikille.
Kiitos hyvästä artikkelista, noinhan se menee…
Syitä pengottaessa voidaan mielestäni osoittaa sormella myös lääkiksen koulutusta ja sen opiskelijoihin luomaa asennetta. Jokainen yliopistopiireissä liikkunut tietää kuinka lääketieteen opiskelijat aivopestään ajattelemaan että juuri he ovat kaikkein tärkein ammattikunta, ansaitsevat ehdottomasti parhaimman palkan ja voivat suvereenisti käskyttää koko muuta terveydenhoitojärjestelmää.
Huippu saavutettiin jokin aika sitten kun erään palkankorotuskierroksen aikana nuori lääkäri itki televisiossa kuinka oli kuullut että joku hänen insinöörikaveri tienaa enemmän kuin hän.
Hoitajien muuntokoulutus oli loistava askel tämän järjestelmän purkamiseen. Muita keinoja työilmapiirin parantamisen lisäksi on yksinkertaisesti lisätä koulutettavien määrää jolloin lääkäreillä ei olisi enää mahdollisuutta kiristää yhteiskuntaa. Lääkärin ammatti on erittäin tärkeä, mutta niin on moni muukin ammatti.
Tässäpä täysin toteuttamiskelvoton, mutta ajatuksia herättävä ratkaisuehdotus: Säädetään laki, jonka mukaan päättävässä asemassa oleva henkilö perheineen saa käyttää vain ja ainoastaan julkista terveydenhuoltoa.
Eiköhän terveydenhuollon laatukin alkaisi parantua aika haipakkaa…
Minulle maksetaan siitä lausunnosta vähän toistakymmentä euroa. Toisaalta sellaisten tarvitsijat yleensä ovat oikeasti aivan vähävaraista väkeä.
Hyvä aihe, mutta mielestäni huono otsikointi. Mielikuvien maailmassa maine voi mennä aiheesta tai sitten aiheetta. Muistan elävästi nuoren keskussairaala-/yksityislääkärin ivalliset kommentit terveyskeskusten toiminnasta. Samaisen lääkärin oma työnjälki osoittautui sittemmin hieman kyseenalaiseksi.
Itse käytämme suhteellisen tasaisesti työterveyttä, yksityistä ja terveyskeskusten palveluita. Kaikkiin olemme olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä.
“Säädetään laki, jonka mukaan päättävässä asemassa oleva henkilö perheineen saa käyttää vain ja ainoastaan julkista terveydenhuoltoa.”
On syytä muistaa, että jokaista Soininvaaraa kohden on nyt jo vähintään yksi Arhinmäki. Pitääkö suhdetta väen väkisin muuttaa huonompaan suuntaan?
Hyvä Catilina!Olet ihminen näiden laskelmoivien kalojen joukossa.Nämä äärikapitalistit ovat aina laskutikkunsa kanssa huitomassa niin että väistellä saa ettei tulisi ruhjeita.
Uskonlahkot ovat monessa suhteessa verrannollisia toisiinsa-niin myös tämä ahneususkonto on täyttää monta totalitaarisen ajattelun tunnusmerkkiä.Uusliberaalien lahko on täynnä ihmisiä jotka luulevat olevansa jotain ja jos heille osoittaa paikan maanpinnalla he käyvät väkivaltaisiksi.
Ihmisen merkittävin piirre elävänä olentona, lajina, on sosiaalisuus.Nämä tyypit jotka ylistävät itseään ja leimaavat muita juopoiksi ja kelvottomiksi ovat vaikeuksissa heti kun raha ei enää toimikaan.Sellaisia tilanteita historiassa tulee aika ajoin…
Mitä tulee lääkäreiden veronkiertoon on se tosiasia jota ei lässyttämällä saa mustasta valkoiseksi.Se ei koske pelkästään lääkäreitä vaan kaikkia joilla on mahdollisuus tähän.Minä tulen politiikassani aina vaatimaan vastuuta myös teiltä kultapossuilta.Haluan lahjoittaa teille peilin jotta näkisitte itsenne.Ei ole minun vikani jos mitään ei näy-tai ette uskalla katsoa.
Ajat muuttuvat-niin tämäkin itsekkyyden aika jää taakse.Kokonaan eri asia on se onko joku katsomassa niitä uusia aikoja.
“Mitä tulee lääkäreiden veronkiertoon on se tosiasia jota ei lässyttämällä saa mustasta valkoiseksi”
Aika pientä on lääkäreiden veronkierto.
Mikäli tahtoo oikeasti merkittävän osan tuloista pääomaverokannalla, pitää firmaan lappaa rahaa vuosikausia. Jos jättää esimerkiksi kuukauden palkan nostamatta, sanotaan vaikka tuon 4000 euroa, siitä saa sitten seuraavana vuonna nostaa 360e alhaisemman verokannan osinkoja. Jos 40 000 euron vuosipalkan jättää firmaan (eli ei nosta ollenkaan palkkaa vuoden aikana) saa seuraavana vuonna nostaa vähän yli 4000 euroa osinkoja, joista maksetaan vain kertaalleen pääomatulovero. Toisena vuonna saa sitten nostaa n. 8000 euroa.
Kun kaveri joka ottaa 40 000 euroa palkkaa, on kahdessa vuodessa saanut tililleen 40 000(-verot), tämä veronkiertäjä on saanut siirrettyä itselleen hulppeat 12 000 euroa, eli 500e/kk. Kyllä siinä lääkärin elintaso nousee kohisten 😉
(nojoo, toi on ääriesimerkki, eihän niitä kaikkia tuloja sinne tarvitse kanavoida, ne vaan jotka aikoo sijoittaa kasvamaan korkoja)
“Minä tulen politiikassani aina vaatimaan vastuuta myös teiltä kultapossuilta”
Kannattaisi vilkaista verottajan verotietokirjasta, kuinka paljon “kultapossut” maksavat veroja. Parhaiten tienaavien keskimääräinen veroprosentti on siinä 31% kieppeillä, kun se “normitienaajalla” on vain n 23%. Eli parhaiten tienaavat maksavat ensinnäkin suhteessa 50% enemmän veroja kuin normitienaaja + kun ne tulot todella ovat suuremmat, niin se näkyy sitten tuplasti kovempana veronmaksuna.
Tilastoihin kannattaa tutustua esimerkiksi oheisessa linkissä:
http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?article=304&language=FIN
ja sieltä sivu 6.
Mitenkähän tuo on? Minullakin on yritys, josta saan maksaa itselleni verottomia osakkeita 9% yhtiön pääomasta, käytännössä en paljon mitään. Siitä olen siis maksanut veroa pääomaverokannan mukaan 26%. Kun marginaaliveroni on ansiotuloista 50 %:n luokkaa, tuo veroton osingonmaksu hyödyttäisi minua noin 25 %:n verran. Maksimi tuolle verottomalle osingonjaolle olisi 90 000 euroa, joka edellyttäisi, että yritykselläni on miljoona euroa varallisuutta. Tähän en yltäisi mitenkään.
Mutta:
Mikä estäisi minua menemästä pankkiin, ottamasta miljoonaa euroa lainaksi, korottamalla sillä summalla osakepääomaa ja tallettamasta samaa miljoonaa euroa takaisin samaan pankkiin oman lainani vakuudeksi. Tällaisessa järjestelyssä pankkisetä taitaisi tyytyä aika pieneen marginaaliin.
En ole asiaan paneutunut. Voi olla, että minun kävisi köpelösti, kun joskus vanhoilla päivilläni ryhtyisin purkamaan yritystäni. Koska lääkäri- asianajaja- ja konsulttifirmat pystyvät jakamaan hyvin suuria verottomia osinkoja, jokin tällainen jippo niillä on oltava takataskussa. Ei niillä lääkäreillä voi kaikilla olla miljoonan euron nettovarallisuutta.
Lääkäreiden “osingonjako” on siitä erikoista, että osinko ei perustu sijoitettuun pääomaan vaan tehtyyn työmäärään. Vaatimuksena verottomuudelle kuitenkin on, että pääomaa on sijoitettu riittävästi. Järjestely on kuitenkin täpärästi laillista. (Äänin 3–2)
Poikkeuksellisesti mainostan nyt erästä blogiani, koska se liittyy kiinteästi aiheeseen, ja kirjoitin siihen pitkän tauon jälkeen:
totaaliblokki.blogspot.com
“Mikä estäisi minua menemästä pankkiin, ottamasta miljoonaa euroa lainaksi, korottamalla sillä summalla osakepääomaa ja tallettamasta samaa miljoonaa euroa takaisin samaan pankkiin oman lainani vakuudeksi.”
Taseen määritelmä verottajan silmissä on firman omaisuus miinus velat noin karkeasti ottaen. Miljoona omaisuutta miinus miljoona velkaa on sama kuin ei olisi peson jeniä tilillä.
Mistä tiedät, että lääkäri, asianajaja ja konsulttifirmat pystyvät jakamaan hyvin suuria verottomia osinkoja? Henkilökohtaisessa verotuksessahan ei näy firman maksamaa 26% voiton verotusta.
Et ymmärtänyt.
Minä otan lainaa miljoona euroa ja sijoitan sen yritykseeni osakepääomana. Yritykseni tallettaa miljoona euroa samaan pankkiin. Minulla on velkaa, yrityksellä varallisuutta, joten yritys saa maksaa verotonta osinkoa täydet 90 000 euroa.
Onko se näin helppoa?
Jaa, noniin. Milläs meinasit maksaa velkasi takaisin? “Veroton” osinko on 26% verokannan alaista, joten joudut maksamaan ulos n. 1,35 miljoonaa euroa jotta saat lainan kuitattua (kunnet kerran lainannut rahaa vaan korotit osakepääomaa).
Puran yhtiön ja siirryn eläkkeelle. Tai myyn koko yhtiön, joka ei siis muuta oikeastaan omista kuin sen pankkitilin. Jos myyn osakkeet nimellishinnasta — siis miljoonalla ‑ei kai siitä mitään verotettavaa tule. Tähän liittyviä veroseuraamuksia en tunne, koska verosuunnittelu ei ole koskaan ollut kiinnostuksen kohteenani.
Mutta miten ne lääkärit sen oikein tekevät?
Valtaosa lääkäreistä toimii ihan tavallisina palkansaajina kuntien ja yksityisten yritysten palveluksessa. Osa harrastaa sivutoimista yksityisvastaanoton pitoa. Hyvin pieni osa toimii lääkäriasemayrittäjinä.
Olen tähän asti luullut Suomen olevan markkinatalousmaan. Siksi yllättää erityisesti Kepun ( = Suomen keskusta) kielteinen asenne lääkäreiden harrastamaa yritystoimintaa kohtaan. Toivon ainakin Kokoomuksen säilyttävän lääkäreiden yritystoimintaan myönteisen aseman.
Potilaille on tärkeää, että he saavat apua vaivoihinsa. Vahva yksityissektori pakottaa sosialisoidun terveydenhuollon jonkinlaiseen laatukilpailuun. Suomessa on erittäin korkeatasoinen ja lahjakas lääkärikunta mikä ei ole itsestään selvyys. Annettakoon heille mahdollisuus auttaa potilaita sekä kuntasektorilla että yksityissektorilla.
Minusta se, että reilu kolmannes ylimmästä tuloviidennenksestä hakeutuu ensisijaisesti lääkäripalveluita tarvitessaan terveyskeskukseen on yllättävän paljon. Osuuden täytyy siis olla huomattavasti korkeampi keskimmäisissä tuloluokissa?
Helsingissä terveyskeskuksen lääkäripalveluihin oli tyytyväisiä 2005 40 prosenttia ja tyytymättömiä 25 prosenttia. Loput eivät osanneet sanoa. Esim. Oulussa tyytyväisyys on huomattavasti suurempaa.
Helsingissä on lasten päivystys aivan erikseen, joten täällä ei julkisellakaan puolella joudu lastaan viemään yöllä päihtyneiden sekaan. Palvelun laatu on minun kokemuksieni mukaan julkisella puolella erittäin hyvä ainakin lapsille…
Siis mitä epäselvää lääkärien veronkierrossa on? Tai eihän se veronkiertoa ole, koska on laillista.
Heillä on osakkuus lääkäriasemaan ja sieltä nostetaan pienempää palkkaa kuin työpanokseen nähden olisi oikein ja loput osinkona.
Mihin noita miljoonalainoja siinä tarvitaan? Tai sitten mä en nyt yhtään ymmärtänyt, kun en lukenut kyllä ketjua ollenkaan.
Hannu Visti: “Kun julkinen terveydenhoito on byrokraattista ja joustamatonta, edes hyvä palkkaus ei ratkaise sen perustavaa laatua olevaa ongelmaa. Jos lääkäri haluaa tehdä töitä kolme päivää viikossa ja pelata golfia loppuajan, se onnistuu nyt mainiosti yksityisellä sektorilla. Mikä motiivi lääkärillä on siirtyä julkiselle sektorille, jossa häntä vaaditaan olemaan viisi päivää viikossa ja päivystyksessä loput?”
Kuntatyönantajalla on myös kuluja työntekijöistään, aivan yksilötasolla. Kun on ollut tarpeen karsia kuluja julkiselta — siitähän on huudettu viimeiset viisitoista vuotta — on karsittu käytännössä juuri palkkakuluista, henkilöstöstä. Ne ovat julkisen sektorin suurin kuluerä, olipa kyse terveydenhuollosta, koulutuksesta, vanhustenhoidosta. Kyse on ihmisistä, sekä niistä jotka tekevät että niistä joiden vuoksi tehdään.
Jos palkansaaja voisi itse aivan vapaasti päättää, että teenpä nyt kaksi päivää töitä ja golfaan loput, tulisi tämä oikeus tietenkin olla kaikilla kunnan työntekijöillä, ei vain lääkäreillä — vaikka päiväkodin lastenhoitajan palkalla tuskin valinta olisi mahdollinen, eikä myöskään golf. Mutta kunnanjohtaja voisi valitakin, samoin insinööri ja lakimies. Opettajatkin voisivat ainakin virkauransa loppupuolella alkaa mieluusti vähentää työmääräänsä, jos se olisi mahdollista. Kuntatyönantaja olisi kestämättömässä tilassa. Tosin en tiedä tarkasti, miten osa-aikaisuus vaikuttaisi kaikkiin kuluihin. Tuskin kuitenkaan kunnalle olisi edullista, jos joutuisi palkkaamaan yhtä virkaa varten kaksi tekijää. Tuskinpa lääkärit kuitenkaan määräaikaisia, osa-aikaisia pätkätyöläisiä tahtovat olla.
Kyllä ratkaisun on löydyttävä siitä, mistä Osmo Soininvaara kirjoitti: lääkärin työ on kokopäivätyötä, mutta sitä on järkeistettävä, tehtävä työstä mielekkäämpää kuin nyt. Kollegialisuus ja tiimityö ovat varmasti yksi tärkeä keino
Käytän niin julkista kuin yksityistäkin terveydenhuoltoa, ja olen saanut hyvää hoitoa ja palvelua kummastakin. Jonottaa tosin saa aivan kohtuuttoman kauan joihinkin palveluihin. Terveyskeskuksessa käydessäni olen kyllä kiinnittänyt huomiota siihen, miten asiakaskunta on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut: potilaiden köyhyyden voi nähdä, laboratoriossa jonottaa huonokuntoisia eläkeläisiä. Me joilla on kiire, varaamme ajan netissä ennakkoon.
Toki on lääkäreitä jotka harrastavat keskusteltua verokikkailua ja siihen tulee näinollen puuttua, mutta…
Liian pienten koulutusmäärien vuoksi on syntynyt tilanne jossa tietyistä erityisaloista on huutava pula. Samanaikaisesti laki asettaa kunnille tietyt velvollisuudet lääkäripalveluiden saatavuudelle. Tästä on seurannut tilanne jota lääkärikunta käyttää härskisti hyväkseen: Jos jaksat vaikkapa erikoistua korvatauteihin voit rauhassa pyytää palveluksistasi kunnilta ihan mitä haluat ja kuntien on pakko maksaa koska vaihtoehtona on lain rikkominen. Jos et jaksa opiskella erikoisalaa voit aina tehdä järjettömän hyvän tilin etsimällä jonkun syrjäisen terveyskeskuksen jostakin kaukaa ja tehdä siellä keikkahommia huippupalkalla (tyypillistä erityisesti nuorilla lääkäreillä jotka eivät ole vielä erikoistuneet) Kysyisinkin millä muulla julkisen alan työpaikalla on täysin neuvoteltavat palkat ?
Koska koko lääkärikunta on yhtenä rintamana mukana tässä yhteiskunnan rahastuksessa on sen purkaminen todella vaikeaa. Sairaaloita ja terveyskeskuksia johtavat lääkärit jotka luonnollisesti hyväksyvät ja edesauttavat tätä toimintaa koska se mahdollistaa heillekin saman keinottelun. Verokierron nostaminen pöydälle on tärkeää mutta samalla ainoastaan puuttumista oireeseen.
Tämä ns. lääkäriongelma liittyy suoraan myös hoitajalakon yhteydessäkin paljonpuhuttuun sairaalabyrokratiaan: Jotta lääkärit voivat jatkaa rahastustaan on heidän etujensa mukaista että sairaaloissa on korkea ja tehoton hierarkia joka on täysin kykenemätön ja haluton etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja. Hoitajat ovat sairaaloiden työjuhtia joiden mahdollisuus tehostaa tätä systeemiä on hyvin vähäinen.
Konkreettinen ratkaisu on lääkäriksi koulutettavien määrän merkittävä korottaminen jonka seurauksena mahdollisuus kilpailuttamiseen katoaa ja lääkärin ammatti muuttuu ns. normaaliksi vaativaksi työksi josta maksetaan normaali vaativan työn palkka. Kikkailuun ei olisi varaa koska oven takana olisi jono lääkäreitä joille normaalit työehdot sopivat…
Elina:
“Minusta se, että reilu kolmannes ylimmästä tuloviidennenksestä hakeutuu ensisijaisesti lääkäripalveluita tarvitessaan terveyskeskukseen on yllättävän paljon. Osuuden täytyy siis olla huomattavasti korkeampi keskimmäisissä tuloluokissa?”
Sinivihreä:
Yksityispuolella ei päivystystä juurikaan harrasteta, joten akuutissa tilanteessa sairaiden on hakeuduttava sinne, mistä apua on silloin saatavissa, eli julkiselle puolelle. Toisaalta väittäisin edelleen että terveyskeskusten palvelun laatu on kuitenkin parempi kuin parjaamisesta voisi päätellä.
Timo:
“Konkreettinen ratkaisu on lääkäriksi koulutettavien määrän merkittävä korottaminen jonka seurauksena mahdollisuus kilpailuttamiseen katoaa ja lääkärin ammatti muuttuu ns. normaaliksi vaativaksi työksi josta maksetaan normaali vaativan työn palkka.”
Sinivihreä:
Hyvä ratkaisu jonka toteuttamisen ei pitäisi olla mikään ongelma.
Massakouluttakaa kaikin mokomin kaikki halukkaat neljän approbaturin ylioppilaat lääkäreiksi. Sittenpä me kokeneet vanhan seulan läpäisseet vasta sitä tiliä ryhdymmekin tekemään 🙂
Osmo, verottaja katsoisi ihan varmasti tuon lainakikkasi verojen välttelyksi, mikäil huomaisi. Verottajahan voi purkaa minkä tahansa vippasvirityksen, mikäli katsoo sen veronkierroksi.
Eli mikäli verottaja tuon kikan huomaisi, se ei varmasti menisi läpi.
Elina:
“Mihin noita miljoonalainoja siinä tarvitaan? ”
Ilman omaa pääomaa, et saa nostaa niitä pääomaverokannalla verotettuja osinkoja. Saat nostaa siis vain 9% osinkoja laskettuna firman nettovaroille. Eli jos tahtoo nostaa suuria summia osinkoina, on firmassa oltava isoja rahoja sisällä. Osmon idea oli nostaa henkilökohtainen laina ja sijoittaa se firman omaksi pääomaksi, jolloinka voisi nostaa 9% miljoonasta eli 90 000e vähemmän verotettuina osinkoina. Tämä nyt ei varmasti onnistu, mikäli verottaja sen huomaa.
Insonöörejä on koulutettu 90-luvun puolivälistä aika hurjia määriä. Se oli Lipposen hallituksen tietoinen ratkaisu, kun haluttiin vankistaa Suomen kilpailukykyä. Nykyään enemmän kuin joka toinen teknilliseen korkeakouluun pyrkijä pääsee sisään. Kaikki eivät voi olla innovatiivisia huippuosaajia. Mutta kenties kehittyvät työssään.
Aivan varmasti olisi varaa lisätä niin lääkäreiden kuin hammaslääkäreidenkin koulutusta, kun tarvetta ilmiselvästi on. Ei mikään ammattikunta voi toimia omin ehdoin julkisissa viroissa, ei myöskään säädellä tulevien ammattilaisten koulutusta.
Minä olen jo pitkään ihmetellyt, miksi sairaaloita ylipäätään johtavat lääkärit. Lääketieteen opinnot tuskin antavat kovin hyvää osaamista ihmisten johtamiseen, talouden hallintaan tai byrokratian pyörittämiseen.
Kari
Timon jutut ovat sen verran alatyylisen provokatiivisia ettei niitä kannata yleisemmin lähteä edes sen kummemmin kiistämään. Linja näyttää olevan, että kaikki lääkärit ovat ahneita sikoja ja yhteisrintamassa riistämässä yhteiskuntaa ja nauramassa muille. Terveydenhuollon ongelmat saadaan korjattua kun lääkäreitä tarpeeksi potkitaan päähän. Itseäni en lääkärinä enkä ihmisenä hänen kirjoituksistaan tunnista, en myöskään kollegoita. Kukin lienee tykönään ottanut kantaa kuinka uskottavalta kuva näyttää.
Koulutusmääristä nyt vain sen verran, että jo tällä hetkellä 1% ikäluokasta koulutetaan lääkäreiksi. Työelämässä on tällä hetkellä yli 20’000 lääkäriä, enemmän kuin koskaan aiemmin. Silti useissa paikoissa on heistä pulaa. Timon teeseillä jatketaan hölmöläisten mattoa eikä puututa oikeisiin ongelmiin, jotka Soininvaara ja Leila jo hyvin toivat esiin. Mahtava myytti on myös se miten Lääkäriliitto leikkasi aikoinaan koulutusmääriä, käsittääkseni päätöksen teki ministeriö ja syynä oli lama. Liitto oli kyllä samaa mieltä mutta turha sitä on valtionhallinnon päätöksestä syyttää.
Mainitsenpa saman tien, etten pidä yksityisvastaanottoa ja olen suorassa kokopäivätyösuhteessa kuntatyönantajaan.
Sinivihreä:
“Toisaalta väittäisin edelleen että terveyskeskusten palvelun laatu on kuitenkin parempi kuin parjaamisesta voisi päätellä.”
Juuri näin. En ole lakannut ihmettelemästä sitä, millaista palvelua, tai ei ollenkaan palvelua, ihmiset kertovat julkisen terveydenhuoltosektorin puolelta saavansa.
Perheeseemme kuuluu kaksi työtä tekevää aikuista ja neljä lasta ja meillä ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa saada aikaa terveysasemalta. Asumme Vuosaaressa, joten siellä kai asioiden pitäisi edelle kirjoitettujen stereotypioiden perusteella olla todella huonosti.
En ymmärrä mitä teen väärin aikaa tilatessani? Olen sen aina saanut. Ja ajanvarauksen tarvetta on välillä ollut paljonkin.
Palvelu on ollut mielestäni, yhtä lääkärin sijaisuutta hoitanutta veikkoa lukuunottamatta, erinomaista ja asiantuntevaa. Erikoissairaanhoitolähetteet on tehty tarvittaessa ja sinne on jopa päästy.
Itse olen päässyt nopeammin terveysasemalle yleislääkärille kuin omalle työterveyslääkärille (siis erikoislääkärille) ja palvelu on ollut mielestäni asiantuntevampaa ja muutenkin parempaa.
Olen aiemmin käyttänyt Helsingissä ainakin Töölön ja Vironkadun (nyttemmin kai edesmenneen) terveysaseman palveluita, eikä niistäkään ole pahaa sanaa sanottavana. Kaikkialla olen kohdannut motivoituneita ja asiansa osaavia lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Kari: “Minä olen jo pitkään ihmetellyt, miksi sairaaloita ylipäätään johtavat lääkärit. Lääketieteen opinnot tuskin antavat kovin hyvää osaamista ihmisten johtamiseen, talouden hallintaan tai byrokratian pyörittämiseen.”
Suurissa sairaaloissa (eikä kai tässä maassa enää juuri muita olekaan, tiheä kaupungin- ja aluesairaalaverkosto on purettu jo aikaa sitten) on ylilääkäreiden lisäksi talousjohtoa ja henkilöstöjohtoa — hallinnon ammatilaisia. Kannattaa käydä vaikka HUS:in sivuilla tutkimassa.
Jussi Sipilä:
“Terveydenhuollon ongelmat saadaan korjattua kun lääkäreitä tarpeeksi potkitaan päähän.”
Sinivihreä:
Kovin ovat ilmeisesti huonot lääkärien työskentelyolosuhteet Suomessa. Tätä taustaa vasten tuntuu vähintäänkin yllättävältä, miten haluttu maa Suomi on ulkomaalaisille lääkäreille. Itseäni on viimeisen vuoden aikana tullut vastaan suomenvirolainen, suomenvenäläinen ja suomensaksalainen lääkäri. Harva ammatti houkuttelee Suomeen noin paljon ulkomaalaisia ammattilaisia.
Jussi: Nyt olen hieman loukkaantunut…
Luettuani kirjoitukseni uudelleen läpi en löytänyt siitä mitään alatyylistä provokaatiota enkä edes usko että Soininvaara päästää tällaiseen moderoituun keskusteluun ko. kommentteja.
Tässä taitaa siis olla käsillä vanhan suomalaisen sananlaskun kuvaama tilanne koirasta, kalikasta ja älähdyksestä.
On hienoa ettet tunnistanut itseäsi kuvauksestani, minäkin tunnen yhden lääkärin joka suhtautuu työhönsä samalla vastuuntunnolla. Valitettavasti tunnen lisäksi lukuisia lääkäreitä jotka avoimesti kerskuvat yhteiskunnalta nyhtämillään tuloilla, epämääräisillä sopimuksilla ja tekemillään lehmänkaupoilla. Lisäksi tunnen monia hoitajia jotka tuskailevat uupumisella työtaakkansa alle. Todettakoon vielä että olen valitettavasti joutunut tutustumaan sairaalamaailmaan läheisesti myös potilaan asemasta. On todella mielenkiintoista seurata akateemisesta näkökulmasta lääkäreiden, hoitajien ja apulaisten välistä kommunikointia.
Koska suomessa on mielipiteenvapaus voin tässä tilanteessa vain todeta että omien kokemusteni ja havaintojeni pohjalta olen todellakin sitä mieltä kuin mitä kirjoitin. Kyse ei siis ole yrityksestä mauttomaan provosointiin.
Lääkärit eivät ole ihmisinä pahoja, mutta tarttuvat estoitta niihin rahastusmahdollisuuksiin jotka yhteiskunta heille antaa ja koulutus/kollegat ovat opettaneet. En minä toisaalta voi heitä yksilöinä syyttääkään: ystäväni ovat laillani 30+ ikäisiä pienten lasten vanhempia joten rahantarve on suuri. En usko että itsekään olisin valintatilanteen tullessa heitä pyhempi tässä asiassa, nykysuomessahan raha valitettavan usein rajaa ne mahdollisuudet joita voit tarjota lapsille…
Lääkärikoulutuksen lisäämisen peruste on hyvin yksinkertainen: Koulutetaan lääkäreitä niin paljon että jokaiseen lääkärinvirkaan on tarjolla hakijoita jotka suostuvat normaaliin palkkaukseen ja työaikaan eikä synny tarvetta “erityisjärjestelyille”. En tiedä tilastoista mutta koska erityisjärjestelyt tuntuvat olevan tänäpäivänä enemmänkin sääntö kuin poikkeus on lääkäreitä liian vähän. Työilmapiirin ja työolojen parantaminen on kaikissa työtehtävissä tärkeää, mutta on turha kuvitella että se ratkaisisi tilannetta.
En siis pyri potkimaan lääkäreitä päähän vaan tiputtamaan heidät jalustoiltaan tavallisten ihmisten joukkoon tavallisten palkkojen ja työehtojen piiriin.
Ps. Voitko edes vastata kysymyksiini “Millä muulla julkisen alan työpaikalla on täysin neuvoteltavat palkat ?” ja “Johtavatko lääkärit terveyskeskuksia ja sairaaloita ja hyväksyvät näinollen muiden lääkäreiden palkkapyynnöt ?”
Osmon (sekä muiden) kannattaa myös huomata, että miljoonan lainasta syntyy 1.000.000*5%= 50.000 lisäkulu yrityksen tuloslaskelmaan. Tämä pitää kattaa, ennen kuin yritys tuottaa “verovapaata” osinko
Mikäli tähän “porsaanreikään” halutaan puuttua, kaikkein yksinkertaisin tapa on muistaa vanha yrittäjien erottelu sekä ammatinharjoittajiin että liikkeenharjoittajiin. Näistä vain liikkeenharjoittajilla on yleinsä oikea riski. Vastuut työsuhteista, takaukset vuokrasuhteista etc. Lääkäri, joka on hyvä esimerkkiammatinharjoittajasta, pärjää minimissään pelkällä kuulakärkikynällä(arvo 1€), jonka joku lääkeyritys iloisesti sponsoroi tuote-esittelyn yhteydessä.
Lisäys tähän kohuttuun lääkärien verojärjestelyyn. Koko päätös löytyy netistä http://www.kho.fi/paatokset/42344.htm .
Alleviivaisin kohtia:
lainsäädännön nykytila huomioon ottaen, sekä
Ennakkoratkaisuhakemus
Hakemuksessaan Keskusverolautakunnalle ennakkoratkaisun hakijat ovat lausuneet muun muassa seuraavaa:
Ennakkoratkaisuhakeumus kun yleinsä tarkoittaa, ettei järjestelyä ole vielä toteutettu.
Timo:
sain tuon käsityksen kirjoituksistasi ja saan yhä kun niitä uudelleen luen. Kiitos kuitenkin nyt selvennyksistä. Kommunikoinnissa lienee useimmiten vikaa kummassakin päässä, myönnän ainakin itse että joskus tulee luettua vinoon.
Mätiä rehvastelijoita löytyy lääkäreistäkin, näin on. Kuitenkin aiemmat viittaukset siihen että tämä pätisi kaikkiin lääkäreihin ja että lääkärit yhteisessä rintamassa ajaisivat tätä olivat mielestäni vähintään provokatiivisia. Voidaanko Kallista päätellä että kaikki poliitikot peittelevät rahoitustaan ja viis veisaavat laista jos sen rikkomisesta ei ole luvassa rangaistusta? Tuskin.
Koulutusmääristä kirjoitin jo asiani. Palkoista sen verran, että alalla suurin osa palkoista ei ole neuvoteltavissa muualla kuin TUPO-pöydässä, erityisesti tämä koskee sairaalapuolta mutta myös suurta osaa terveyskeskuksista. Johtamispuolesta olen käsittänyt, että johtavissa asemissa olevat lääkärit ovat useimmiten varsin heikoilla kun poliittisella tasolla asiat on sotkettu jo paljon aiemmin, terveydenhuoltohenkilöstön mielipiteistä useimmiten täysin piittaamatta. Työolot ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat erittäin tärkeitä ja nämä asiat on monella suunnalla onnistuttu säästökurimuksessa pilaamaan. Näistä säästöistä kärsivät eniten potilaat jonottaessaan pitkään liian lyhyille vastaanottoajoille.
Suuri organisaatioissa johdossa on aina muutakin porukkaa kuin lääkäreitä, useimmiten myös se ylin pomo on muun koulutuksen saanut, esim. HUS. Väittäisin kuitenkin, että asiat sujuisivat paremmin jos johdossa olisi enemmän lääkäreitä eli substanssiosaajia — mutta meille tulisi olla mahdollisuus myös johtamiskoulutukseen. Hallinnon pätevyyden lopettamisesta on jo pari vuotta mutta mitään ei ole saatu tilalle. Erikoistumiskoulutuksen uudistaminen ei myöskään etene. Lääkäri tarvitsee varmasti myös johtajakoulutusta jos aikoo isoille palleille mutta sitä pitäisi jostain myös olla saatavilla.
Lakosin viittaus tuonne KHO:n ennakkopäätökseen oli mielenkiintoista luettavaa.
Siellähän se lääkärien verosuunnittelumalli on kerrottu. Näyttäisi poikkeavan tuosta Jrn:n kuvaamasta kaavasta.
Onkohan tuo koko KHO:n hyväksymä malli asianajotoimintaa harjoittavilta juristeilta kopioitu? Tuota mallia voi alkaa vakavasti miettiä myös konsulttien yms vero-optimointiin verkottumisen avulla.
Ja kun keskustellaan pääomatulojen verotuksesta pitäisi muistaa että siellä marginaaliveroprosenttikin on pääomaverotuksessa koko ajan samasuuruinen.
Mutta jos keskustelu on terveyskeskuksen menetetty maine niin pitää antaa Kauniaistenkin terveyskeskukselle paras arvosana. Parempaa palvelu olen siellä saanut kuin parissa käyttämässäni eri työterveyshuollossa.
Espoossa asuessani sain sielläkin ihan asiallista palvelua terbeyskeskuksessa. Ajanvarausaikojen puute ja toimimattomuus aiheutti joskus että menin työterveyshuoltoon ettei tarvinnut tuhlata arvokasta työaikaa.
Mutta ymmärrän hyvin lääkäriä, että siirtyy yksityiselle sektorille tai vuokrafirmaan jos siellä on joustavampaa ja lisäksi saa ansiotuloja siirrettyä pääomaverotuksen puolelle. Ei meistä kukaan huvikseen isoja palkkatyön veroja maksa.
Kyllä Ode on oikealla asialla. Sai jopa nyt Paavo Lipposenkin ajattelija-arvostuksen uudessa kirjassa. Onneksi olkoon.
Faktat kuntoon-Tarkoitan kultapossukerholla sisäänlämpiävää piiriä joka ei edes halua ottaa huomioon marginaaleja.Mitä tulee verokikkailuun on se tietysti yritysmaailmassa normaalia.Perustetaan useita yrityksiä jotka sitten järjestetään mukavimmalla tavalla.Faktaa on kuitenkin, että lääkärit suorastaan pakenevat julkiselta puolelta ja että yksityiset lääkäriasemat yhä enenevässä määrin liukuvat sijoitusyhtiöitten omaisuudeksi.Joku hyötyy julkisen kriisistä.Väitän että oikeistolainen, ideologinen yksityistäminen ei ole kansallinen etumme.Suomen pankkilaitoksesta on jo 60 % ulkomaisessa omistuksessa.Myös ns. yrittäjät ovat nykyisin usein vain isojen taloustoimijoiden, spekulaattorien alustalaisia.Päätösvalta kapenee ja vastuu enen kaikkea.Ei pörssisijoittaja ole vastuussa nälänhädästä, kulkutaudeista, maanjäristyksistä ja kapinoista.Hän saattaa tehdä hyväntekeväisyyttä rauhoittaakseen omaatuntoaan, mutta hyväntekeväisyys ei voi korvata hyvinvointia.Olemme menettämässä , tai jo menettäneet, turvallisen yhteiskunnan jossa kaikki teimme työtä yhdessä.Tilalle saamme pirstoutuneen luokkayhteiskuntaa ja jopa feodaaliyhteiskuntaa muistuttavan maailman-kaikkien sodan kaikkia vastaan.
Useissa kirjoituksissa täällä on puhuttu juopoista ja kelvottomista leimaamistarkoituksessa.Kuitenkin jopa minä vähäisellä koulutuksellani ja olemattomilla oppiarvoillani tiedän, että on tutkittava ilmiöitä eikä etsittävä syyllisiä.Tämä tuntuu kokonaan unohtuneen kun keskustellaan sosiaalisista kysymyksistä.Siksi pyydänkin teitä, hyvät lääkärit, tuomarit ja mitä lienettekin, palaamaan maan pinnalle.Täällä on ihan järkeviä ja kivoja ihmisiä jotka ovat huolissaan Suomesta, sen terveydenhuollosta ja sosiaalisista ja kansalaisoikeudellisista kysymyksistä.Unohdatte että olemme kaikki samassa kusessa-ihminen ei voi rimpuilla irti ruumiistaan vaikka kutsuisi sitä kehoksi.Ja kuten tunnettua “köyhät teillä on aina keskellänne”.
Siis:Maailma tulee paremmaksi kun yhdessä parannamme sitä.Vai ovatko Kennedyn veljekset, Mahatma Gandhi, Martin Luther King, Nelson Mandela tai vaikkapa Martti Ahtisaari ja Harri Holkeri väärässä?
Urho Kekkonen ei milloinkaan varastanut valtion kassaa.Hän jätti meille perinnöksi jotain:lääkärin roolin-ei tuomarin.Hänen perintönsä kiteytyy minun ajattelussani sananlaskuun:“Tunne oma tilasi , anna arvo toisellekin”.
Tulkaa maan pinnalle sieltä.
“Siellähän se lääkärien verosuunnittelumalli on kerrottu.”
Tuossa on nyt jotain mitä minä en jummarra. Firma on jaettu osiin joita voidaan veivata uusien osakkaiden mukaansaamiseksi joustavasti, ja osakkaan lähtiessä firmasta osa ostetaan takaisin. Tämä hyvä.
Missä se väitetty veroetu oli? Firman voittoa verotetaan 26% tasolla, eikä (päinvastoin kuin palkkoja) osinkoja voi vähentää liikevoitosta verotuksessa. Jos osinkojen määrä ylittää 9% firman taseesta, osakkaat maksavat vielä lisää veroa. Pidän todennäköisenä että lääkärifirma pumppaa taseen ~tyhjäksi vuoden lopussa jotta osakkaat saavat ruokaa seuraavanakin vuonna.
Jos lääkärit tienaavat yli 100.000 vuodessa, toiminta alkaa muodostua kannattavaksi. Siihen asti en näe veroetua.
“..miljoonan lainasta syntyy 1.000.000*5%= 50.000 lisäkulu yrityksen tuloslaskelmaan.”
Tästähän ei ollut kyse, vaan tase-erillä kikkailusta jossa omistaja tietoisesti siirtää itselleen normaalisti yhtiöön paketoidun riskin. Tämäkö sitten tyydyttäisi niitä jotka edellyttävät lääkäriltä “oikeaa riskiä” ?
Tuntemissani tapauksissa lääkäripalvelujen myynnissä on aivan samanlainen yrittäjäriski kuin asiantuntijayrittäjyydessä yleensä. Suuri asiakas kilpailuttaa, keskikokoiset yksiköt vastaavat palvelusopimuksista ja pienimmät (mikrokokoiset) alihankkijayritykset tekevät. Riski siirretään hankintaketjussa alaspäin ja sitä kompensoidaan suuremmalla kertakorvauksella. Jos asiakas jää tulematta, lääkäriyrittäjä jää ilman korvausta. Sopimussuhteiden muuttuessa hankintaketjun yläpäässä lääkäriyrittäjä vaihtaa päämiestä.
Kokonaisuutena järjestely toimii kuin junan vessa ja vapauttaa vakituiset viranhaltijat hallintoa palvelemaan.
Lääkäreiden riskistä on esitetty myös vastakkainen näkemys.
Käsittääkseni Jaakko Pihlajamäki(KTM/Seinäjoki) on vastannut sairaanhoidon talousasioista yli kaksi vuosikymmentä, joten näkemystä pitäisi olla.
http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/2008/04/08/terveysmiljardit-kiinnostavat-liian-harvoja/
Jaakko Pihlajamäki,shp:n johtaja kommentoi:
8.4.2008 15.09
Terveydenhuollon toimintaan liittyy paljon markkinamekanismin kannalta ongelmia. Yksi sellainen on se, että terveydenhuolto on kansalaisille perustuslain turvaama subjektiivinen oikeus. Julkisen vallan — valtion ja kuntien — tulee huolehtia siitä, että kaikki saavat riittävät terveyspalvelut. Kysyntäpuolelta aika suurelta osin on hintajousto poissa. Vaikka palveluiden hinta kasvaisi, kysyntä ei pienenisi. jatkuu linkissä.
P.S. Minulle sattui tuossa 50.000 euron esimerkissä lapsus, se on tietenkin korkotuloa yritykselle, meno on taas yrittäjän/(Soininvaaran) yksityistaloudessa. Tosin merkityksetöntä erä se ei ole, koska 90.000–50.000= jättää vain 40.000 euroa edulliseen pääomaverokantaan.
Keskustelu lääkäreiden veronkierrosta meni vähän ohi otsikon. Siksi avasin sitä varten kokonaan uuden keskustelun.
Voisiko terveydenhuollon avata nykyistä enemmän kilpailulle?
Hoitoa voisi saada terveyskeskuksesta (ilmaiseksi) tai yksityiseltä (omalla kustannuksella, mutta siten, että kunta maksaisi hoidosta osuuden, joka vastaa terveyskeskushoidon kustannuksia.) Tämän seurauksena kehittyisi markkinat myös “halvalle” yksityiselle sairaanhoidolle, koska on mahdollista, että yksityiset terveysasemat pysyisivät tarjoamaan saman hoidon edullisemmin kuin terveyskeskukset. Tämä ehdotus ei nyt tietenkään pelasta terveyskeskuksia vaan oikeastaan ajaisia julkisen terveydenhuollon alas, mutta samalla se voisi taata edullisen ja hyvän hoidon myös vähävaraisille.
Timon ja Karin (seuraava viestipuu) ajatusmallia jaksan ihmetellä. Kentältä kerrotaan että työolosuhteet eivät toimi ja kuormitus on liian raskas minkä vuoksi työntekijät äänestävät jaloillaan. Tähän pitäisi vastata olojen korjaamisen sijaan sitten sulkemalla korvat ja kouluttamalla (kalliilla) niin pajon työntekijöitä että osa päätyy kortistoon ja loput suostuvat tekemään töitä missä tahansa oloissa.
Ongelmia on tuotu esiin jo Soininvaara alkuperäisessä kirjoituksessa sekä sittemmin useammassa viestissä tässä puussa. Pidän viisaampana ratkaisuna niiden korjaamista.
Suomessa on jo yli 20’000 työikäistä lääkäriä. Työnteko julkisessa organisaatiossa vain pitäisi tehdä houkuttelevaksi. Hyviä esimerkkejä toimivista yksiköistä on paljon ympäri maata ja muutoksia tehdään alati. Monet kunnat ovat luopumassa tai hiljattain luopuneet omalääkärijärjestelmästä koska se ei aliresursoituna toiminut — nyt samalla rahalla saadaan inhimillisemmät työolot ja parempilaatuista jälkeä mistä hyötyvät sekä työntekijät että potilaat. Ongelma on useimmiten tietoinen aliresursointi (mikä kaatoi omalääkärijärjestelmän joka sinällään on loistava työmalli ja ‑ajatus) ja terveydenhuoltohenkilöstön mielipiteiden nonsaleeraaminen päätöksenteossa. Toimivaa terveydenhuoltoa ei varmasti saada aikaan jos lääketieteellisiä faktoja ja näkemyksiä ei oteta johtamisessa huomioon.
“Timon ja Karin (seuraava viestipuu) ajatusmallia jaksan ihmetellä.”
No ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että sinä yrität ratkaista ihan eri ongelmaa kuin minä. Minä esitin koulutusmäärien lisäämisen ratkaisuksi siihen, että lääkärit kiristävät kuntatyönantajalta kohtuuttomia etuja (mikä oli sen toisen ketjun aihe). Sinä yrität ratkaista työolosuhteisiin liittyviä ongelmia, joihin tietenkin on aiheellista etsiä jotain ratkaisuja, mutta siihen minä en ole ottanut mitään kantaa.
Jos keskustelemme eri asiasta, niin ihmekkö tuo, ettei toista oikein tahdo ymmärtää.
Kari
Minäpä kerron mitä kentältä kuulee: Lähipiiriini kuuluu 6 lääkäriä joista tiedän varmuudella 3 harrastanee törkeäksi luokittelemaani kikkailua ja yhteiskunan rahastusta ja 2 epäilen tehneen sitä. Näistä kuudesta viisi käyttäytyy mielestäni todella ylimielisesti ja muita ammattikuntia halveksuvasti.
Teesini on: Lääkärin ammatti on normaali vaativa ammatti josta pitää saada normaalia hyvää palkkaa normaalin työajan puitteissa. Ei lääkäreissä ole mitään sellaista erityispiirrettä että yhteiskunnan pitää hyssytellä tilannetta ja hyväksyä tämäntyyppinen toiminta.
Tässäkin ketjussa lääkäreiden kommenttien pääpaino tuntuu olevan valittaa kuinka raskasta heillä on kun töitä on niin paljon ja työilmapiiri on huono. Koulutus on kallis ja kuten Catilina antoi käänteisesti ymmärtää eihän lääkäriksi pääsekään kuin todella hyvin menestyneet, älykkäät ja fiksut. Onneksi lääkäriliitolla on tähänkin ratkaisu: kun työ on raskasta niin onneksi raha rauhoittaa…
Itse työskentelen ATK ‑alalla jolla on jo noin 10 vuotta sitten tutkimuksella osoitettu että yksittäinen huippupätevä Guru vahingoittaa organisaatiota. Vahvuus syntyy pätevästä massasta jota on helposti saatavilla.
Jos lääkäreitä olisi huomattavasti enemmän asettuisi palkka normaalille tasolle, jokaiseen avoimeen paikkaan olisi tarjolla päteviä hakijoita, koska palkalla ei voitaisi kilpailla siirtyisi huomio työhyvinvointiin (joka on ERITTÄIN tärkeä asia), kunnilla olisi varaa tarjota enemmän lääkäripalveluita. Kokonaiskulut eivät laskisi, mutta yhteiskunta saisi enemmän vastinetta rahoilleen, lääkäreiden työhyvinvointi paranisi koska lääkäriä kohti laskettu työmäärä laskisi, potilaat saisivat pidempiä vastaanottoaikoja ja lääkärikuntammekin ehkä nöyrtyisi hieman.
Jotta palstaa lukevat lääkärit menettäisivät lopullisesti hermonsa mainittakoon vielä että vastustan viimeiseen asti lääkäripalveluiden yksityistämistä. Mielestäni tilanne jossa ihminen voi ostaa rahalla itselleen terveyttä on sairas ja täysin länsimaisen tasa-arvon vastainen. Kaikilla spurgusta presidenttiin tulisi olla täysin samanlaiset mahdollisuudet terveyspalveluihin.
Loppukevennyksenä vielä tositarina joka sattui kun veimme pikkupoikamme kunnan erikoislääkärille: Terveyskeskuksen lääkäri sanoi suoraan että hän voi kirjoittaa lähetteen yliopistolliseen sairaalaan, mutta varoitti suoraan että siellä teidät vain tutkii joku harjoittelija. Vaihtoehtona hän kehoitti menemään yksityiselle terveysasemalle jossa työskenteli joku hänen tuntemansa huippuammattilainen. Mitä vaihtoehtoja minulla oli ? Lapsiani rakastavana isänä minu oli pakko mennä yksityiselle ja maksaa 50 € siitä että sain asianmukaista hoitoa.
“Kaikilla spurgusta presidenttiin tulisi olla täysin samanlaiset mahdollisuudet terveyspalveluihin.”
Kannattanet siis nykyisenkaltaisen työterveyshuollon romuttamista? Sensijaan että työntekijä pääsisi työterveyshuoltoon, hänen pitäisi mennä terveyskeskukseen jonottamaan vaivojensa takia taikka sitten sitä saikkulappua. Ja kylläpä olisi tehokasta, kun työntekijät jonottaisivat terveyskeskuksessa jonkin pikkuvaivan takia.
Massan alapuolelle erottuva yksittäinen tumpelo ei saa aikaan vahinkoa, koska hänen ei anneta tehdä mitään. Häntä ei edes huomata. Yksittäinen huippu taas sotkee muiden marssijärjestyksen ja on siten vahingoksi, paitsi niissä tapauksissa, joissa massa yksinkertaisesti on vaan väärässä. Keskialueella kaikkein tehokkain ja paras onkin teknikon käyttämä algoritmi, se ei vaan huomaa poikkeustapauksia, joita kuitenkin on aika runsaasti. Massa toimii nyt jo, kuin algoritmia noudattaen. Siten syntyvät käypähoitosuositukset.
Kari:
Keskustelemme samasta asiasta. Tuosta 20’000 lääkärin reservistä saadaan jo sitä kaipaamaasi työpaikkakilpailua mutta porukka pitää vain saada hakemaan niitä paikkoja. Ja se tapahtuu työoloja parantamalla.
Timo:
Ikävää että lähipiirissäsi on turhan paljon rahaan orientoituneita ihmisiä. Omassani ei ole. En silti väitä ettei lääkäreissä heitä olisi, voisitko tulla puoliväliin vastaan. Ja ikävä että koet että vain valitamme työoloista mutta tämä on myös sitä viestiä kentältä. Suoraan hevosen suusta.
“Keskustelemme samasta asiasta. Tuosta 20′000 lääkärin reservistä saadaan jo sitä kaipaamaasi työpaikkakilpailua mutta porukka pitää vain saada hakemaan niitä paikkoja. Ja se tapahtuu työoloja parantamalla.”
No mitähän tuohon sitten sanoisi. Lääkäreitä siis on tarpeeksi, mutta istuvat mielummin kotona kun menevät tekemään töitä nykyisessä työympäristössä?
Minä perustin oman arvioni seuraaviin havaintoihin:
1) lääkärin paikkoja ei saada täytettyä lain vaatimalla tavalla, minkä vuoksi lääkäreillä on mahdollisuus vedättää kuntatyönantajia ja vaatia (mielestäni) kohtuuttomia etuja/palkkoja.
2) lääkäreitä tuodaan jatkuvasti myös ulkomailta, lähinnä pienemmän elintason maista, tänne töihin.
3) lääkärit valittavat, että työmäärät ovat kohtuuttomia ja
4) esim. Tartossa opiskelee suomalaisia opiskelijoita lääkäreiksi, koska eivät ole päässeet täällä haluamaansa opiskelupaikkaan; valmistuttuaan sitten hankkivat tarvittavat luvat ja palaavat Suomeen.
Mielestäni esimerkiksi ylläolevat havainnot viittaavat vasin vahvasti siihen, että lääkäreitä koulutetaan liian vähän tarpeeseen nähden. Tämä haittaa koko yhteiskuntaa ja tulee meille kalliiksi monin eri tavoin.
Lääkärien määrän kasvattaminen saattaa hyvinkin myös parantaa niitä työoloja, koska tällöin yksittäisen lääkärin työmäärä vähenee, epäterve lehmänkauppojen tekeminen loppuu ja kaikki pelaavat samoilla pelisäännöillä (mikä on mielestäni edellytys hyvän työympäristön luomiselle). Tämä ei tietenkään ratkaise lähellekään kaikkia työolosuhteisiin liittyviä ongelmia, terveyspalvelun muista ongelmista puhumattakaan, mutta olisi kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Minä olen sitä mieltä, että jos lääkärit pystyvät kiristämään kuntatyönantajia, lääkäreitä on liian vähän. Olisi paljon järkevämpää silloin lisätä lääkärien määrää, kuin ruveta muuttelemaan yritystoimintaa koskevia lakeja yksittäistapausten vuoksi.
Kari
“Lääkäreitä siis on tarpeeksi, mutta istuvat mielummin kotona kun menevät tekemään töitä nykyisessä työympäristössä?”
Ei toki kotona mutta muualla töissä. Juuri näin. Ja jos tämä jo valmis työvoimareservimme saadaan käyttöön ei kalliita ja turhia enempiä lisäyksiä koulutusmääriin enää tarvita. Koulutusmääriähän on nostettu lähes 100% viimeisen 11 vuoden aikana.
Sen verran joudun korjaamaan itse esittämääni lukua, että työikäisiä lääkäreitä Suomessa on 17’609 (joista suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu 16’727). Yli 20’000 on kokonaismäärä. Pahoittelen virhettä. 17’609:kin on kuitenkin aivan tarpeeksi eivätkä teesini siitä muutu. Ja lisäähän on koko ajan tulossa.
Työolojen parantaminen ja erityisesti terveydenhuoltohenkilöstön kantojen huomioiminen päätöksenteossa poistaisivat julkisen terveydenhuollon työntekijäpulan.
Jos sopii, lainaan vielä otteen Turun terveyslautakunnan pöytäkirjasta 29.4.2008. :
Terveysasemien ajankohtaiset ongelmat johtuvat pääsääntöisesti kahdesta tekijästä: terveyspalvelujen kysynnän kasvusta ja nykyisten toimintatapojen kehittämistarpeista.
Terveysasemien ongelmana on viime ja kuluvan vuoden aikana ollut omalääkärien siirtyminen pois terveyskeskuslääkärien viroista työterveyslääkärin virkoihin omaan työterveyshuoltoon tai yksityiseen työterveyshuoltoon tai sitten naapurikuntien terveyskeskuksiin. Omalääkärin työ koetaan Turussa liian kuormittavaksi. Tähän mainitaan useimmiten syyksi liian suuret vastuuväestöt ja toisaalta vähäisestä sairaanhoitajamäärästä johtuen työnjaon tai tiimityömallien puuttuminen. Väestölistojen koko on vuosien myötä kasvanut, ollen nykyään keskimäärin 2500 asukasta omalääkäriä kohden. Syynä listojen koon kasvuun huolimatta Turun väkiluvun pysymisestä ennallaan on mm. työterveyden muuttunut toimintamalli sekä avohoitopainotteinen vanhustenhuolto, jolloin entistä moni sairaammat vanhukset asuvat suunnitellusti kotonaan. Kuormittavuutta lisää terveyskeskuksen hoitovastuulla olevien pitkäaikaissairauksia sairastavien kuntalaisten määrän kasvu. Lisäksi muualta Turkuun muuttaneet ovat olleet lähinnä maahanmuuttajia sekä opiskelijoita. Todellinen väkiluvun kasvu on vuodesta 1996 ollut noin 10.000 asukasta.
Lääkärivajeesta on seurannut lisäongelmia: työssä olevat terveysasemien lääkärit kuormittuvat yrittäessään hoitaa puuttuvien lääkärien potilaat, ja toisaalta turkulaisten terveyspalvelujen saanti on vaikeutunut eikä perusterveydenhuolto pysty nykyisellään vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Lisäksi nykymuotoinen väestövastuutoimintamalli, jossa lääkärien väliset ei- kiireelliset hoitoajat vaihtelevat 0–73 päivään luo eriarvoisuutta kuntalaisten välille. Hoidon tarpeen arviota tekevät terveysasemien hoitajat kuormittuvat erityisesti, koska heillä ei ole mahdollisuutta antaa lääkärin hoitoa tarvitseville potilaille riittävästi hoitoaikoja. Potilaita on jouduttu ohjaamaan myös päivystykseen, mikä lisää kustannuksia ja vääristää potilaiden käsitystä sairauksien oikeasta hoitopaikasta ja romuttaa sovittujen hoitoketjujen toimintaa.
Sijaiseksi tulevat perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkärit ns. euro-lääkärit ovat myös kokeneet Turun terveyskeskuksen kuormittavaksi työpaikaksi, koska tutor- omalääkärillä on suuri oma väestö ja usein terveysasemalta vielä puuttuu lääkäri tai lääkäreitä ja mahdollisuudet konsultointiin ja neuvontaan ovat vähäiset. Sijaisena toimiville vastavalmistuneille lääkäreille nykyinen 2500 asukkaan väestölista on aivan liian suuri ottaen huomioon heidän kokemuksensa ja kykynsä toimia omalääkäreinä. Vastavalmistuneet lääkärit ovat myös koulutuksensa aikana oppineet, että perusterveydenhuollossa noudatetaan käypähoitosuosituksia, joissa mm. kroonisten sairauksien kuten diabeteksen tai depression seurannassa sairaanhoitajalla on oma osuutensa tehtävänä. Lisäksi koulutusvaiheen lääkärit eivät voi säädösten mukaan työskennellä ilman ohjaavaa lääkäriä pienillä terveysasemilla.
Heittäkääs nyt joku kehiin lääkärien palkkavertailut vaikka OECD-maittain.
Lääkäreiden työ on vaativaa ja heidän ammattitaitonsa ratkaisee usein elämän ja kuoleman välillä. Suomalaisten elinikä on noussut valtavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Tästä kuuluu merkittävä ansio suomalaisille lääkäreille.
Mikä on yksittäiselle ihmiselle arvokkaampaa kuin oma henki.
Siksi lääkäreille pitää maksaa hyvä palkka heidän työstään ja ponnistelustaan, jotta alalle hakeutuisivat edelleen lahjakkaat ja ahkerat opiskelijat. Tällä hetkellä Suomen lääkäreiden ammattitaito ja työmoraali on huippuluokkaa.
Matti Vanhasen hallituksen on turha kuvitella, että he lainsäädännöllä pystyvät tekemään lääkäreistä valtion orjia.
Pekka Nykänen:
“Siksi lääkäreille pitää maksaa hyvä palkka heidän työstään ja ponnistelustaan, jotta alalle hakeutuisivat edelleen lahjakkaat ja ahkerat opiskelijat. Tällä hetkellä Suomen lääkäreiden ammattitaito ja työmoraali on huippuluokkaa.”
Sinivihreä:
Aivan totta. Edellisessä Pekka Nykäsen tekstissä voisi mielestäni olla lääkärin sijasta mikä tahansa ammattikunta: opettajat, insinöörit, metsänhoitajat jne. Lääkärin ammattia ei pidä tarpeettomasti mystifioida.
Sanoit työmoraalin olevan huippuluokkaa. Juuri tuota moraalikohtaa olen alkanut viime aikoina epäillä. Toivottavasti lääkäreiden kuvan muuttuminen businesshenkisemmäksi, ei ala vaikuttaa potilaiden hoitotuloksiin. Silläkin lienee vaikutuksensa, millaiseksi potilaat kokevat hoitavan lääkärin henkilönä: empaattinen hyväntekijä vaiko rahanahne suorittaja.
Summa summarum. Lääkäreiden koulutusta lienee syytä lisätä ja työn organisointia siirtää lääkärikunnalta organisoinnin lääkäreitä paremmin osaaville.
Kyseenalaistan kyllä tämän hypoteesin, jonka mukaan ahkerin ja lahjakkain aines hakeutuisi alalle palkkaus ensisijaisesti mielessään.
Esimerkiksi opettajakoulutus vetää puoleensa parasta opiskelijamateriaalia vuosi vuoden jälkeen huolimatta suhteellisen huonoista palkoista.
Ja jos työmoraali ja palkkaus ovat jossain positiivisessa yhteydessä, niin eiköhän sitten lakimiehistä löydy ne eettisimmät ja suoraselkäisimmät työmyyrät. 😉
“Lääkäreiden koulutusta lienee syytä lisätä ja työn organisointia siirtää lääkärikunnalta organisoinnin lääkäreitä paremmin osaaville.”
Tuohon koulutukseen olen kaikki kommenttini jo antanut joten antaa ihmisten sitten haluta kantaa vettä kaivoon.
Organisointi onkin jo valtaosin siirretty pois lääkäreiltä (ja muiltakin terveydenhuollon ammattilaisilta) ja tulosta niitetään. Ylilääkärille kuuluu nykyisin vastuu ilman nimellistä suurempaa valtaa.
Ikävä kuulla, että moraaliani epäillään. Yritän pitää siitä silti kiinni.
Vielä viittaisin tämänpäiväiseen Kauppalehden uutiseen jossa niin kehutaan meitä suomalaisia lääkäreitä norjalaisia tehokkaammiksi.
Olisihan se kiva ottaa kunniaa mutta on mielestäni puupäiden touhua mitata terveydenhuollon tehokkuutta sillä kuinka usein saranat käyvät ja mitä temppuja tehdään/joudutaan tekemään miten usein.
Pointtini on se, ettei kunnollista terveydenhuollon tehokkuuden ja laadun raportointia tahdo ainakaan julkisuudesta löytyä. Kysymyshän pitäisi olla siitä, miten saadaan vaikutettua ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin annettujen resurssien rajoissa. Nykyisillä pseudotiedoilla kun käydään keskustelua menee potilas pesuveden mukana.
Tämä tutkimus lähinnä osoittaa, että Norjassa on enemmän lääkäreitä ja sairaanhoitajia töissä / potilas. Tiedä sitten, miten tuo vaikuttaa työviihtyvyyteen. Ainakaan norskeilla ei ole rekrytointiongelmia.
Aivan huonolla tolalla ei voi suomalaisen terveydenhuollon katsoa olevan tehokkuusmittareilla(kaan) mitaten jos on uskominen Kauppalehden uutista:
Norjassa äimistellään Suomen lääkärien tehokkuutta
Perjantai 23.05.2008 klo 11:10 (päivitetty pe 11:30)
Norjan johtava talouslehti Dagens Næringsliv päivittelee laajassa, kolmesivuisessa artikkelissaan norjalaisen terveydenhuollon tehottomuutta. Suomalainen lääkäri on 80 prosenttia tehokkaampi kuin norjalainen ammattitoverinsa.
http://www.kauppalehti.fi