Puhdas markkinatalousjärjestelmä tuhoaisi molemmat. Valta olisi vahvemman ostettavissa.”

Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa. Puhdas markkinatalousjärjestelmä ei tietenkään takaa demokratian ja sananvapauden toteutumista, mutta ei sitä takaa mikään muukaan talousjärjestelmä – eikä esimerkiksi hyvinvointivaltio. Viimekädessä sen takaavat riippumattomat tiedoitusvälineet ja riippumaton oikeusjärjestelmä.

Molemmille ovat uhkia sekä valtio ja (demokraattisestikin) valittu hallinto että liian vahva talouseliitti. Näitä vastaan meitä suojaa sivistys, lainsäädäntö (erityisesti perustuslaki, jota kansanedustajat eivät pysty helposti muuttamaan) ja kansalaisten aktiivisuus.

Kari

Suosittele: 0

Kaikki tunnustanevat sen, että nykyinen sosiaalitoimi on tehoton oman päämääränsä suhteen. Ei se voi ollakaan toimiva, koska se on rakennettu täystyöllisyyden ja ehjien perheiden aikana sen varalle, että ihmiset joutuvat pulaan ainoastaan lyhyeksi aikaa.

Se ei voi toimia nykyisen pitkittyneen, jopa vuosia ja vuosikymmeniä kestävän syrjäytymisen ja köyhyyden kohdalla. Sitä ei ole rakennettu sitä varten, eikä se sen vuoksi voi myöskään (tilkkutäkkimäisyytensä tähdenkään) tunnistaa ihmisten monimutkaisia ongelmia, eikä siten auttaa ihmisiä takaisin kunnon kansalaisiksi.

Vapaaehtoisuuden varaan perustuva sosiaalinen huolehtiminen ei voi toimia ainoana ratkaisuna. Kolmas sektori toimii sikäli paremmin, että vaikeuksiin joutunut ihminen saa sieltä ihmisläheistä, kohtaavaa, kokonaisvaltaisempaa apua, myös sitä henkistä pelkän rahan sijaan. Mutta vapaaehtoisuus ja kolmas sektori ei voi voimavarojensa rajoittuneisuuden tähden huolehtia koko sektorista, myös tulonsiirroista. Juanitolla oli tähän yksi pätevä syy.

Vapaaehtoisuus toimi luonnonmukaisesti pienissä maatalousyhteisöissä, joissa kukin tunsi toisensa ja muiden auttaminen oli koko yhteisön selviytymisen elinehto. Ei ole sattumaa, että kaikkien suurten uskontojen synty liittyy tilanteeseen, jossa alkoi kehkeytyä aiempaa suurempia elintaso- ja valtaeroja ja sitä myöten toisista piittaamatonta riistoa. Sille piti asettaa rajoja. Markikinatalous ei sitä perusteiltaan tee ja siksi se ei voi järjestelmänä myöskään huolehtia heikommista, koska he ovat järjestelmän kannalta ainoastaan painolastia.

Jos asiaa ajattelee oikeasti tehokkuuden perusteella unohtaen turhat arvojen asettamat reunaehdot, niin syrjäytyneet kannattaisi tuhota kuluttamasta muiden resursseja. Sen tähden pelkkä tehokkuus ei voi toimia pohjimmaisena määreenä.

Mitä tulee Jounin kysymykseen, niin allekirjoittaneelle hyvinvointiyhteiskunta on arvo ja periaate, jota olen valmis puolustamaan aseellisesti. Tästä en tingi. Piste.

Demokratiaan kuuluu yhtälailla vapaa keskustelu, kuten tämä täällä, ja olen valmis puolustamaan myös sitä tarpeen vaatiessa aseellisesti. Mistä en tingi. Piste.

Puhdas markkinatalousjärjestelmä tuhoaisi molemmat. Valta olisi vahvemman ostettavissa.

Kannatan silti mm. pien- ja keskisuuren vapaamman yrittelijäisyyden lisäämistä ja Karin esiintuoman keskiluokan ostovoiman korottamista, koska se loisi huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin nykyinen linja. Hyvinvointiyhteiskunnan ei tarvitse toimia vahvan keynesiläisyyden eikä vahvan uusliberalismin periaatteiden mukaan, vaan löytää sopiva keskitie.

Juho Järvelin

Suosittele: 0

Tahdon nyt vielä korostaa, että tehokkuus ei sulje pois sitä, että vasemmistolaisempi oikeudenmukaisuuskäsitys toteutuu. Voi hyvin olla, että tasaisempi jako on myös tehokas, jos se on toteutettu niin, että ihmisten kannusteet ovat kohdallaan.

Useimmat vasemmistolaiset ovat nykyään täysin hukassa, mikä on suuri sääli. Uskon, että perinteisen vasemmistolaisesta näkökulmasta voitaisiin ihan hyvin kehitellä järkeviä ja tehokkaita ratkaisuja näihin ongelmiin ilman, että kannustevaikutukset sotkeutuvat. Jostain syystä kuitenkin vasuriehdokkaat toistuvasti puhaltavat semmoiseen tuubaan, että ei voi kuin päätään pyöritellä. Vielä enemmän harmittaa se, että monet vihreät menevät apajille samoin eväin.

Suosittele: 0

Taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen markkina ei ole täydellinen, joten sen näkymätön ohjaava käsikään ei ole täydellinen. Markkina maailmassa eletään kausia, hyviä ja huonoja, joten voi hyvinkin olla että hyväntekeväisyys ja solidaarisuus vaihtelevat kausittain. Kuka sen varalle haluaisi elää?

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Se on arvovalinta, joka on yhtäpitävä sen kanssa, ettei halua tehdä toisille pahaa “ihan huvikseen”. Toki toisenlaisenkin arvovalinnan voi tehdä, mutta luulen, että suurin osa ihmisistä katsoo sellaista arvovalintaa vähän kieroon.

Jostain syystä kuitenkin ihmistä ei paheksuta, jos hän kannattaa selvästi tehottomia ratkaisuja, jos asia verhotaan mukavasemmistolaiseen retoriikkaan.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Olen edelleen sitä mieltä, että kyse on paljolti määrittelystä. Pitäisi määritellä, mitä veroja otetaan huomioon (alv, autovero, sakot?) sen lisäksi pitäisi määritellä, mitä tarkoitetaan alemmalla keskiluokalla. Sinulla on tuossa päättelyssä muitakin ongelmallisia oletuksia, kuten se, että ihmiset kuuluvat johonkin “keskiluokkaan” kehdosta hautaan ja järjestelmä on samanlainen koko tämän ajan (jolloin voidaan sanoa tämän ko. henkilön maksaneen suunnilleen saman minkä on saanutkin – ehkä).

Mutta tämä on sen minun näkökantani kannalta aika paljon sivuraiteella sen vuoksi, että minua ei suuremmin sureta se, että jokin kuvitteellisesti määritelty ryhmä maksaa (tai on maksamatta) enemmän veroja kuin muut. Minusta ongelma on enemmän siinä, että monista syistä johtuen, joista verotus on vain yksi, meille ei ole syntynyt keskiluokkaa, jolla olisi varaa ostaa kouluttamattoman väen tuottamia palveluja.

Mitä ruoan alv:n alentamiseen tulee, niin se tukee lähinnä kauppaa ja elintarvikeyrityksiä (jotka kai ovat Kepun kannattajien hallussa) sekä vääristää markkinoita (sivuvaikutus). Kaikki muu on enemmän ja vähemmän sumutusta. Jos ongelma olisi ollut keskiluokan vastustus, niin silloinhan sen olisi voinut koplata vaikka johonkin tuloveron alennukseen, jolloin oltaisiin saatu sama lopputulos (paitsi, että yksittäistä yrityssektoria ei oltaisi tuettu epäterveesti).

Kari

Suosittele: 0

Jonkun mielestä se nyt vaan on oikein, että jos työtä ei riitä sitä 150h kuukaudessa, niin yhteiskunta pakottaa jäämään täysipäiväisesti kotiin. Tehokkuuden kärsiminen on hyväksyttävissä, kunhan työnantaja ei pääse hyötymään.

Suosittele: 0

Palkkarakenteelle on mielestäni tärkeää, että se ei rohkaise köyhtymään. Jos oletamme, että ihmiset reagoivat kannustimiin, eli toimivat “loogisesti”, niin työttömän tukeminen tarkoittaa myös työttömyyden tukemista. Luulen, että vastikkeettomat tulonsiirrot vaikuttavat käyttäytymiseemme vähemmän. (Tietysti jos ajattelemme, että rahan utiliteetti pienenee suhteessa, kun rahan määrä kasvaa, niin vastikkeetonkin tulonsiirto rohkaisee lepäämään laakereillaan jossakin määrin.) Eli sikäli, kun haluamme tasoittaa tuloeroja, minusta se pitäisi tehdä nimen omaan kansalaispalkalla, eikä työttömyyskorvauksilla tai eläkkeillä, jotta meille ei synny kannustinta olla työtön tai hakeutua eläkkeelle. Merkittävää on myös tämän vastikkeellisuuden valvomiseen kuluvat resurssit, jotka ovat täysin hukkaan heitetyt.

Suosittele: 0