Lastenhoidon tuki

Edel­lisessä viestiketjus­sa sivut­ti­in use­assa kir­joituk­ses­sa kysymys­tä, mik­si yhteiskun­ta tukee las­ten päiväkoti­hoitoa enem­män kuin koti­hoitoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Koti­hoitoa tue­taan selvästi enem­män, kun ole­tuk­se­na on, että päivähoito­lapsen äiti käy töis­sä ja mak­saa veroja.

Päiväkoti­paikan kus­tan­nus on noin 800 euroa kuus­sa. Tämä kus­tan­nus koos­t­uu suurim­mal­ta osalta palkoista,joista yhteiskun­ta kerää vero­ja ehkä noin 30%, jol­loin net­tokus­tan­nuk­sek­si jää 560 euroa kuus­sa. Päivähoit­o­mak­sua hän mak­saa 200 euroa kuus­sa (siis jos ei ole yksin­huolta­ja), jol­loin kokon­ais­sub­ven­tio on noin 360euroa kuus­sa. Jos äiti (sor­ry sukupuo­let­tunut ilmaisua, mut­ta yleen­sä valin­nas­sa on kyse äidis­tä) menee töi­hin ja tien­aa vaikka­pa 2500 euroa kuus­sa, hänen veron­sa ovat suun­nilleen 550 euroa kuus­sa. Yhteiskun­ta siis tien­aa töi­hin menevästä ja lapsen­sa päiväkoti­in hoidet­tavak­si vievästä äidis­tä, tässä tapauk­ses­sa noin 200 euroa kuus­sa. Vai­h­toe­htoises­sa tapauk­ses­sa laps­es­ta mak­set­taisi­in koti­hoidon tukea.

Yhteiskun­nan kannal­ta investoin­nin tuot­toa lisää vielä se, että koti­in las­taan hoita­maan jäävä äiti jää jäl­keen työu­ransa  kehi­tyk­sessä ja mak­saa siis myöhem­minkin vähem­män vero­ja kuin lapsen­sa päiväkoti­in vievä.

Yhteiskun­nan kannal­ta “kan­nat­tavaa” koti­hoitoa on vain sel­l­ainen, jos­sa päivähoitoikäisiä on mon­ta ja äiti jää pois kohta­laisen mata­la­palkkaises­ta työstä.

Niin­pä koti­hoidon tukea ei voikaan perustel­la kun­nal­listaloudel­lisel­la järkevyy­del­lä. Se on tietoinen tuki las­ten hoita­miselle kotona. Halu­taan antaa per­heille mah­dol­lisu­us vali­ta oma­l­ta kannal­taan paras hoit­o­muo­to, vaik­ka kaik­ki apset päiväkoti­in olisi julkisen talouden kannal­ta edullisin ratkaisu.

Itse olen sekä Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa että eduskun­nas­sa toimin­ut koti­hoidon tuen puoles­ta — mut­ta myös korkeata­sois­t­en päivähoitopalvelu­jen puolesta.

42 vastausta artikkeliin “Lastenhoidon tuki”

  1. Kukas Osmon hän­nän nos­taa, ellei Osmo itse: 

    “Itse olen sekä Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa että eduskun­nas­sa toimin­ut koti­hoidon tuen puoles­ta — mut­ta myös korkeata­sois­t­en päivähoitopalvelu­jen puolesta.”

    Niin.…. toki me kaik­ki halu­amme kaikkea hyvää kaikille, mut­ta kun usein on se harmilli­nen tilanne, että on valit­ta­va eri vai­h­toe­hto­jen välil­lä. Ja yksi suuri yhteiskun­nalli­nen val­in­ta on las­ten koti­hoito ver­sus päivähoito. Tähän kysymyk­seen tuo vielä oman lisävärin­sä yksi­tyisen hoidon tuki. 

    Itse olen sitä mieltä, että lapsen, joka ei vielä sanal­lis­es­ti ilmaise itseään, paik­ka ei ole 12 muun yhtä prim­i­ti­ivisen olion ryh­mässä. Siel­lä purraan, revitään, hakataan palikalla päähän, hoide­taan perus­toimin­not tolkut­tomas­sa melus­sa ja yksilöl­lis­ten tarpei­den huomioimis­es­ta ei ole häivääkään. 

    On tapausko­htaista, mil­loin lap­si on sil­lä kehi­tysas­teel­la, että täl­lai­sis­sa ryh­mis­sä suurim­man osaa päivästä viet­tämi­nen ei ole suo­ras­taan vahin­gol­lista. Mut­ta sanois­in että alle kak­sivuo­tias ei ole sil­lä asteel­la koskaan.

  2. Eli­na hyvä. Me muut osaamme lukea ne Osmon tek­stit halutes­samme kah­teen ker­taan. Niitä ei tarvitse tois­taa kom­ment­ti­pal­stal­la. Ja sen jatku­van naisel­lisen vi…, tuo­ta, vinoilun voi jät­tää nais­ten keskinäiseen kanssakäymiseen.

    Soin­in­vaara var­maankin mainit­si toim­i­neen­sa koti­hoidon tuen puolestakin, ettei hänen ‘kan­nat­tavu­us­laskel­maansa’ tulkit­taisi tarkoi­tushakuisek­si koti­hoidon vas­tus­tamisek­si. Tiedän poli­itikko­ja, jot­ka aivan rehellis­es­ti vas­tus­ta­vat jom­paa kumpaa per­hetukimuo­toa. Itse kuu­lun niihin, joiden mukaan van­hem­mat kas­vat­takoot ja kus­tan­ta­koot lapsensa.

  3. Osmo: Onko sinus­ta muuten molem­pi­en hoit­o­muo­to­jen tukemista, jos toista tue­taan huo­mat­tavasti enem­män? Minus­ta tämä on nimen omaan sen hoit­o­muodon tukemista, jota tue­taan suurem­mal­la panostuksella.

  4. Koti­hoidon tukea voi perustel­la myös sil­lä — tämä on erään ex-poli­itikon idea — että ihmis­ten pitäisi vähen­tää työn­tekoa vau­raas­sa Suomessa.

  5. Voisin hel­posti olet­taa kädel­lisen pen­nun, pieny­hteisöis­sä elävän sosi­aalisen olen­non poikasen varsin hyvin ole­van varuste­tun rak­en­teeltaan oleile­maan pitk­iä aiko­ja nimeno­maan juuri suun­nilleen samanikäis­ten parvessa.

  6. Tulo­jen ja meno­jen ketjut ovat monimutkaisempia

    Tässä ketjus­sa on mutkat vedet­ty suorik­si. Asi­at ovat paljon monimutkaisempia. 

    Työt­tömyy­den val­lites­sa töi­hin menevä van­hempi vie työ­paikan joltain, jolle on mak­set­ta­va työt­tömyysko­r­vaus­ta ja mui­ta tukia. Työ­paik­ka voi olla tuet­tu, jol­loin vero­tu­lo­jen sijas­ta mak­se­taankin tukia.

    Palka­n­mak­su­un liit­tyy suurem­pi eläke­tur­va tule­vaisu­udessa. Palka­s­ta mak­se­taan eläkeku­lut ja mon­et työ­nan­ta­jaku­lut. Kun kaik­ki työ­paikan aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set las­ke­taan, on yksinker­tainen nyrkkisään­tö ker­toa palk­ka kahdella. 

    Päiväkodin rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to tuo työtä, mut­ta mak­saa yhteiskunnalle.

    Työ voi olla haitallista yhteiskun­nan kannal­ta. Se voi tuho­ta ympäristöä, aiheut­taa sairauk­sia tai muu­toin olla vahin­gol­lista tule­vaisu­udelle. Toki voidaan sanoa, että joku sen tek­isi kuitenkin, joten siltä osin on kyse nollasummapelistä.

    Mis­tä aiheutuu nyky­las­ten ja nuorten pahoin­voivaisu­us? En nyt syytä mitään, mut­ta huostaan­otot, nuorten kän­näämiset ja huumei­den käytöt ovat seu­raus­ta jostain, mie­len­ter­veysongel­mat jostain jne. Ainakin tämä mak­saa hirmuisesti.

    Itse kri­ti­soin nyky­muo­toista maa­han­muut­toa. Tavoit­teet 10.000–20.000:sta työperäis­es­tä maa­han­muut­ta­jas­ta vuosit­tain tarkoit­taa 20 vuodessa yli miljoon­aa uut­ta suo­ma­laista. Omas­ta mielestäni kaik­ki sen aiheut­ta­mat kulut ovat yhteiskun­nan kannal­ta turhia, ovat maa­han­muut­ta­jien lapset sit­ten koti­hoi­dos­sa tai päiväkodis­sa. Turha siinä on miet­tiä, mitä tue­taan enem­män kun koko sys­tee­mi perus­tuu tukemiseen. Vai miten luul­laan niin paljon uusia asun­to­ja, päiväkote­ja ja koulu­ja rakennettavan?

    Maa­pal­lon kannal­ta per­heessä ei saisi olla kah­ta las­ta enem­pää. Jokainen sen ylit­tävä lap­si on maa­pal­lon säi­lymisen kannal­ta onnet­to­muus siitä riip­pumat­ta miten lap­si hoide­taan. Kovaa tek­stiä, mut­ta jonkun se on san­ot­ta­va ääneen. Enkä nyt puhu yksilöstä, vaan käytän yhteiskun­nal­lis­es­ti saman­laista matem­ati­ikkaa, jol­la Soin­in­vaara arvot­taa las­ten päivähoidon kuluja.

    Maail­mal­la kulkies­sani näin miehen, jol­la oli 50 las­ta (9 vai­mon kanssa). Hän tarvit­sisi oman päiväkodin, mut­ta kaik­ki sen aiheut­ta­mat kulut oli­si­vat silkkaa tap­pi­o­ta niin ympäristölle, kehi­tysavulle kuin kaikille meistä, myös hänen oma­lle maalleen.

  7. Virhep­äätelmä Osmo ! Äidithän tyyp­il­lis­es­ti käyvät töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la, eli he saa­vat palkkansa muil­ta vero­mak­sajil­ta ja sit­ten palaut­ta­vat osan siitä takaisin. Eivät he tuo­ta mitään. 

    Kantsis siis pysyä kotona koti­hoidon tuel­la. Tämä tulisi yhteiskun­nalle paljon halvemmaksi. 

    Hom­ma on ok, jos äiti on töis­sä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Tuot­tavis­sa töis­sä siis.

  8. Nyt tästä ajatuk­ses­ta, että koti­hoitoa tue­taan selvästi enem­män, on jäänyt kyl­lä pois ikära­jaus. Se on kuitenkin olennainen. 

    Yhteiskun­ta ei tue yli kolmivuo­ti­aan koti­hoitoa mitenkään. Täl­löin kaik­ki tuet lop­pu­vat kuin seinään. Lap­si on tämän jäl­keen 3–4 vuot­ta vielä hoidet­ta­va taval­la tai toisel­la ennen koulu­un menoa. 

    Sitä pait­si, eikö sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus jokaiselle ryömiväiselle yhdek­sän kuukau­den iässä ole laitoshoidon tukemista? Puhu­mat­takaan siitä, että toisen lapsen syn­tyessä sis­arus saa jatkaa kokopäivä­paikalla äidin hoitaes­sa vau­vaa kotona. Hoit­o­mak­su­jen tulo­por­ras­tus on myös selvä kan­nustin päivähoitopalvelu­iden käyttöön. 

    Osmon esit­tämä laskel­makaan ei täysin pidä paikkansa ja on kokon­aisu­u­den kannal­ta harhaanjohtava. 

    Onko tuos­sa 800 eurossa kiin­teistöt mukana? Päiväkoti-ihmis­ten palkat ovat niin pienet, että 30 prossaa vero­ker­tymää on yläkant­ti­in. Lisäk­si yllät­tävän pieni osa per­heistä on ylim­mässä mak­su­lu­okas­sa. Eli eivät suinkaan kaik­ki kah­den huolta­jan per­heet, kuten Osmo antaa ymmärtää. 

    Jor­ma Tapio: 

    “Itse kuu­lun niihin, joiden mukaan van­hem­mat kas­vat­takoot ja kus­tan­ta­koot lapsensa.”

    Tämä oli niin yliv­er­taisen fik­su ja rak­en­ta­va kom­ment­ti, että oli ihan pakko se vielä tähän lait­taa, vaik­ka ojen­sitkin jo min­ua turhas­ta siteer­aamis­es­ta ja naisel­lis­es­ta vi… vinoilusta. 

    Kan­nat­tanet siis mak­sullista perusk­oulu­tus­takin todel­li­sine kus­tan­nuksi­neen? Tämä tek­isi neljän koul­u­laisen per­heessä 30 000 euroa vuodessa. Taitaisi jäädä lapset Suomeen kyl­lä tekemät­tä Jor­ma Tapi­on poliitiikalla.

  9. Mikähän mah­taa olla per­hep­äiväkoti­paikan hin­ta yhteiskun­nalle? Tun­tuu tuo päiväkodin 800 e aikas suurelta; sehän olisi per­hep­äivähoita­jalle 4,5 * 800 e = 3600 ate­ri­ako­r­vauksi­neen, leluineen, askarte­lu­tarvikei­neen jne.. mut­ta silti. Ja siinähän oli se mak­sukin suurem­pi, muis­taak­seni luokkaa 230 e.

    Itseäni huvit­ti päiväkodin toimin­nas­sa kaikki­nainen jous­ta­mat­to­muus ja tiuk­ka hier­arkia henkilökun­nan roolien välil­lä. Henkilökun­nan työa­jas­ta näyt­ti menevän myös melkoinen osa muuhun, epäilemät­tä tärkeäm­pään työhön, kuin las­ten hoitoon. No ehkäpä se päiväkoti­jär­jestelmä on tek­i­jöi­den­sä näköi­nen. Se ei kel­van­nut meille.

  10. Itse olen sitä mieltä, että lapsen, joka ei vielä sanal­lis­es­ti ilmaise itseään, paik­ka ei ole 12 muun yhtä prim­i­ti­ivisen olion ryh­mässä. Siel­lä purraan, revitään, hakataan palikalla päähän, hoide­taan perus­toimin­not tolkut­tomas­sa melus­sa ja yksilöl­lis­ten tarpei­den huomioimis­es­ta ei ole häivääkään.

    Tästä olen kyl­lä aivan eri mieltä. Joko ihmiskun­ta on tähän asti elänyt täysin luon­no­ton­ta elämää ja elää yhä val­taosas­sa maail­maa tai mei­dän tapamme kas­vat­taa lap­sia ydin­per­heeseen sul­jet­tuna ilman ikäis­ten­sä seu­raa on luon­no­ton. Yleen­sä lapset kas­va­vat lapsilaumoissa.

  11. Mei­dän lapset jou­tu­i­v­at päiväkoti­in kumpikin jo vaip­paiässä. Oppi­vat elämän arjen aika pienenä. Istu­i­v­at potal­la vierekkäin saman tyypin kanssa, joka kir­joit­ti samas­ta koulus­ta yhtä aikaa yliop­pi­laak­si. Sosi­aal­isu­us opit­ti­in kan­tapäi­den kautta.

    Minus­ta las­ten­hoitoon ei raha­matem­ati­ik­ka oikein päde. Van­hem­mille on tar­jot­ta­va mah­dol­lisu­us olla las­ten kanssa kotona, pitää hei­dät päiväkodis­sa tai per­hep­äivähoi­dos­sa. Mak­sakoon sit­ten mitä maksaa.

    Päiväko­tien suurin ongel­ma on suuri ryh­mäkoko. Suuri ryh­mä kas­vat­taa sosi­aal­isu­u­teen, mut­ta joku tolkku ryh­män koos­sa on olta­va. Jos min­ul­ta kysyt­täisi­in mitä ja miten, niin vas­taisin, että rahaa on sat­sat­ta­va eri­tyis­es­ti päiväko­tien ryh­mäkoon pienentämiseen.

  12. Työt­tömyy­den val­lites­sa töi­hin menevä van­hempi vie työ­paikan joltain, jolle on mak­set­ta­va työt­tömyysko­r­vaus­ta ja mui­ta tukia. 

    Tuo väite on yleinen, mut­ta pitää paikkansa hyvin pienessä osas­sa tapauk­sia. Ei ole sat­tuma, että Suomes­sa on vähem­män työ­paikko­ja lukumääräis­es­ti kuin Sak­sas­sa, mut­ta enem­män kuin Lux­em­bur­gis­sa. Työ­paikko­jen määrä sopeu­tuu työn tar­jon­taan eikä sik­si yhden men­e­m­i­nen töi­hin tee tois­es­ta työtön­tä kuin joil­lakin hyvin raja­tu­il­la aloil­la tai hyvin pie­nil­lä paikkakunnilla.

    Pauli Vahtera ei ole tuon käsi­tyk­sen kanssa kuitenkaan yksin. Nykyi­nen vuorot­telu­va­paa perus­tuu samaan väärinkäsitykseen.

  13. “Virhep­äätelmä Osmo ! Äidithän tyyp­il­lis­es­ti käyvät töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la, eli he saa­vat palkkansa muil­ta vero­mak­sajil­ta ja sit­ten palaut­ta­vat osan siitä takaisin. Eivät he tuo­ta mitään”

    Opet­ta­ji­na kouluis­sa, hoita­ji­na sairaalois­sa ja muis­sa täysin tuot­ta­mat­tomis­sa töissä?

  14. “Yhteiskun­ta ei tue yli kolmivuo­ti­aan koti­hoitoa mitenkään. Täl­löin kaik­ki tuet lop­pu­vat kuin seinään. Lap­si on tämän jäl­keen 3–4 vuot­ta vielä hoidet­ta­va taval­la tai toisel­la ennen koulu­un menoa.”

    Päiväkodis­sa lap­si “halpe­nee” kuitenkin huo­mat­tavasti kolme vuot­ta täytet­tyään, kos­ka hoita­jamäärää mitoitet­taes­sa yksi alle kolme­vuo­tias vas­taa kah­ta yli kolmevuotiasta. 

    Onko tuos­sa 800 eurossa kiin­teistöt mukana? 
    On, tietysti. Jotkut maa­sur­tu­paikkakun­nat julkai­se­vat tiedot ilman kiin­teistökus­tan­nuk­sia, minkä vuok­si ne eivät ole ver­tailukelpoisia minkään asian kanssa, mut­ta tuos­sa luvus­sa ne ovat.

    Päiväkoti-ihmis­ten palkat ovat niin pienet, että 30 prossaa vero­ker­tymää on yläkanttiin. 

    Tuo 30 % on väärin, mut­ta rajusti alakant­ti­in. Pelkästään eläke­mak­sut ovat yli 20 % palka­s­ta ja mak­saa työ­nan­ta­ja muitakin välil­lisiä kus­tan­nuk­sia. Niil­lä khyl­lä tien­aa eläket­tä, mut­ta mata­la­palk­ka-aloil­la se kor­vaa vain asum­is­tukea ja kansaneläkettä. 

    Lisäk­si yllät­tävän pieni osa per­heistä on ylim­mässä mak­su­lu­okas­sa. Eli eivät suinkaan kaik­ki kah­den huolta­jan per­heet, kuten Osmo antaa ymmärtää. 

    Helsingis­sä enem­mistö lap­sista on ylim­mässä mak­su­lu­okas­sa ja kah­den huolta­jan per­heistä var­maankin valtaosa.

  15. Trav­el­er,

    Peruste­htävä tun­tui tosi­aan ole­van hukas­sa myös nuorim­maiseni päiväkodis­sa. Siel­lä val­lit­si selvästi kir­joit­tam­a­ton sään­tö, että kol­men hoita­jan ollessa paikalla korkein­taan näistä oli kak­si lap­siryh­mässä. Yksi oli kahvit­tele­mas­sa tai “toimin­nan­su­un­nit­telukok­ouk­ses­sa”, joi­ta tun­tui riit­tävän joka päivälle. Ihmettelin, että mitä suun­nit­telemista kura­haalarei­den pukemises­sa on, mut­ta en ilmeis­es­ti ollut ymmärtänyt työnku­van syv­in­tä olemusta. 

    Muutenkin päiväkoti­henkilöstö kuu­luu niihin ammat­tiryh­mi­i­in, jot­ka ovat onnis­tuneet mart­tyyrikru­u­nun luomises­sa mitä parhaimmin. 

    Lois­tavasti lanseer­at­tu “kauhea kiire koko ajan” tarkoit­ti esim. sitä, että lapset nukutet­ti­in kah­den­toista aikaan parik­si tun­niksi kah­den ryh­män (noin 40 las­ta) nukkues­sa isos­sa salis­sa. Kah­den ryh­män hoito­henkilökun­taa oli paikalla tähän kel­lon­aikaan peri­aat­teessa siis kuusi henkeä. Nuku­tus­vai­heessa salis­sa oli kak­si hoita­jaa, jot­ka rauhoit­te­liv­at lap­sia. Las­ten nukahdet­tua tilan­net­ta valvo­maan jäi yksi hoitaja. 

    Rauhoi­tus­ta tehostet­ti­in satukasetil­la. Tämän sain kyl­lä muutet­tua, kun olin sitä mieltä, että yksi tyyp­pi voidaan kahvi­huoneesta irroit­taa kyl­lä luke­maan tai laula­man livenä. 

    Sama työn­jako kos­ki ulkoilua, kak­si ryh­mää ulkona ja kak­si hoita­jaa, neljä sisäl­lä ilman lap­sia. Tässä päiväkodis­sa oli johta­ja, joka ei toimin­ut lap­siryh­mässä, joten mitään paper­itöitä ei henkilökun­nalle kuu­lunut, päiväkodis­sa on myös siivoo­jat ja keit­tiöhenkilökun­ta erik­seen. Hoita­jat oli­vat todel­la tässä päiväkodis­sa sisäistäneet ‘hyvin suun­nitel­tu on puo­lik­si tehty’ ‑slo­ganin.

  16. “Yleen­sä lapset kas­va­vat lapsilaumoissa.” 

    Kyl­lä, mut­ta lapset ovat eri-ikäisiä, nuorem­mat oppi­vat van­hem­mil­ta ja van­hem­mat oppi­vat hoivaa ja välit­tämistä huole­hties­saan nuorem­mista. Kun nuorin on vau­va, on van­hin jo ehkäpä ainakin 16, jos lap­sia on siu­naan­tunut per­heeseen 12 kuten alle kolmivuo­ti­aiden päiväkotiryh­mässä on. 

    Sanopa “luon­non­mukaiset” olo­suh­teet, jois­sa 12 yksivuo­ti­as­ta tör­mäilevät parinkymme­nen neliön tilassa?

    Ei kotona hoide­tut lapset sitä pait­si mis­sään umpios­sa ole. Nor­maalit kotiäidit/isät tapaa­vat mui­ta samas­sa elämän­ti­lanteessa ole­via jatku­vasti puis­tois­sa, ker­hois­sa, kyläillen jne. Lau­mas­sa ja eristyk­sis­sä kas­vat­tamisen väli­in mah­tuu kyl­lä paljon liikkumavaraa.

  17. Tuos­ta eri-ikäis­ten las­ten sekoit­tamis­es­ta olen kovasti samaa mieltä. Se, että lapset ovat ikäryh­mit­täin päiväkodeis­sa on jok­seenkin luon­no­ton­ta. Sitä voi perustel­la vain “tuotan­to­taloudel­lisil­la” syil­lä. Lapset oppi­si­vat parem­min toisil­taan jos koko ikähaitari olisi tekemi­sis­sä keskenään, eivätkä infek­tiotkaan lev­iäisi yhtä pahasti.

  18. Val­takun­nan tasol­la noin 40 pros­ent­tia per­heistä on korkeim­mas­sa maksuluokassa. 

    Huom. per­heistä, lap­sista var­maan vähemmän?

    Tuo­hon kysymyk­seen, mik­si eri-ikäiset eivät ole samas­sa ryh­mässä, sain päiväkodin johta­jal­ta vas­tauk­sek­si: Se vaikeut­taa toimin­nan suunnittelua.…

    Päivähoito on laitoshoitoa, jota kuvitel­laan parem­mak­si vai­h­toe­hdok­si kuin mitä se on, oman mie­len­rauhan takia. 

    Mik­sei van­hus­ten laitoshoidon puoles­ta näe yhtä ylistäviä kan­nan­ot­to­ja? Yleen­sä näkee vain van­hus­ten koti­hoidon puo­lus­ta­jien puheenvuoroja.

  19. Päiväkodis­sa lap­suuten­sa viet­täneitä lap­sia on ver­rat­tu kotona hoidet­tui­hin ja keskimäärin päiväkoti­lapset men­estyvät parem­min elämässään. Tätä on esimerkik­si Ruot­sis­sa käytet­ty koti­hoitoa vas­taan, mut­ta älyl­lis­es­ti rehelli­nen täl­lainen “tutkimus” ei ole.

    Hyvin koulute­tut äid­it ovat use­am­min töis­sä kuin huonos­ti koulute­tut ja hyvin koulutet­tu­jen äitien lapset men­estyvät elämässään parem­min kuin huonos­ti koulutet­tu­jen, joten nämä tutkimuk­set osoit­ta­vat vain, että päiväkoti ei pysty ainakaan tuhoa­maan sitä etua, jon­ka äidin koulu­tus­ta­so lapselle antaa.

  20. Kyseinen tutkimus on tyr­mät­ty mon­eltakin metodol­o­giselta kan­til­ta. Yksi vahvim­mista vas­ta-argu­menteista tosi­aan on korkeasti koulutet­tu­jen äitien suurem­pi osu­us päiväkoti­lap­sien van­hemp­ina. Tätä eivät tutk­i­jat olleet otta­neet (käsit­tämätön­tä kyl­lä) huomioon. 

    On ole­mas­sa suo­ma­lais­tutkimus, jon­ka mukaan kotona hoidet­tu­jen las­ten kielelli­nen kehi­tys on merk­it­sevästi päiväkoti­lap­sia edel­lä. Tämän tietysti voisi olet­taa kor­reloivan posi­ti­ivis­es­ti koulumenestykseen. 

    Nyt en kuitenkaan jak­sa kaivaa tutkimus­ta esi­in, vaan läh­den äitienpäiväbrunssille. 

    Hyvää äitien­päivää muillekin äideille! (ja mik­sei näin tasa-arvon aikoina isillekin 🙂 )

  21. Ei kuu­lu aiheeseen, mut­ta kun lin­joil­la on äite­jä ja isiä niin yksi tapaus. Mei­dän las­ten päiväkodis­sa lapset nukutet­ti­in päiväl­lä. Hirveän huudon jäl­keen sovit­ti­in, että mei­dän lapset ei nuku päivällä.
    Kun viisivuo­tias vetäisee päiväunet, niin illal­la sit­ten kuku­taan yhteen­toista asti, ja van­hempi­en pitää men­nä nukku­maan, kun vas­tas­sa on työpäivä. Kuul­lostaako tutulta.

  22. “Virhep­äätelmä Osmo ! Äidithän tyyp­il­lis­es­ti käyvät töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la, eli he saa­vat palkkansa muil­ta vero­mak­sajil­ta ja sit­ten palaut­ta­vat osan siitä takaisin. Eivät he tuo­ta mitään”

    Opet­ta­ji­na kouluis­sa, hoita­ji­na sairaalois­sa ja muis­sa täysin tuot­ta­mat­tomis­sa töissä?

    Ei julki­nen sek­tori mitään tuota.

  23. Tuo 800 euron kus­tan­nus las­ke­taan lasken­nal­lista las­ta kohden. Alle 2‑vuotias vas­taa kah­ta laskennnal­lista las­ta. Vero­ja las­ten­tarhanopet­ta­jien tuloil­la mak­se­taan 23 % brut­to­tu­loista, eli noin 19 % palkkaku­luista. Alle kak­sivuo­ti­aan hoito päiväkodis­sa mak­saa siis reilu 1300 euroa kuukaudessa. Kun­ta tien­aa, jos ain­oan lapsen­sa hoitoon vievä äiti mak­saa vero­ja ja päivähoit­o­mak­sua 1300 euroa, eli saa palkkaa reilut 5000 euroa kuussa.

  24. Laskel­mani oli tehty koko julkisen sek­torin (kun­ta, val­tio, eläke­jär­jestelmä) kannal­ta, ei vain kun­nan kannalta.
    Tuo 800 euroa on ymmärtääk­seni keskimääräi­nen kus­tan­nus todel­lista las­ta kohden, jol­loin alle kolmivuo­ti­aat mak­sa­vat enem­män ja yli kolmivuo­ti­aat vähem­män, mut­ta en ole asi­as­ta kyl­lä ihan var­ma, kos­ka läh­teeni oli tässä suh­teessa epätarkka.

  25. Tässä karua ker­tomaa “virik­keel­lis­es­tä” päivähoi­dos­ta Las­ten­lääkärili­iton sivuilta: 

    Las­ten päivähoito suuris­sa ryh­mis­sä lisää taval­lis­ten hen­gi­tystie- ja suolis­toin­fek­tioiden ilmaan­tu­misen moninker­taisek­si. Alle 2‑vuotiailla lap­sil­la päiväkoti­hoito lisää hen­gi­tystiein­fek­tioiden ja väliko­r­vat­ule­hdusten esi­in­tymistä noin 2–3 ‑ker­taisek­si ja keuhkoku­umeen läh­es 10-ker­taisek­si koti­hoitoon ver­rat­tuna. Myös kor­vat­ule­hdusten vuok­si tehtäviä toimen­piteitä, kuten kitarisan­pois­toa ja korvien putk­i­tus­ta, tehdään päiväkodeis­sa hoidet­taville lap­sille 3 ker­taa enem­män kuin muille lap­sille. Kitarisa pois­te­taan Suomes­sa jo läh­es joka kol­man­nelta lapselta. 

    Lisäk­si päiväkodeis­sa aiheut­ta­vat usein ongelmia yksit­täis­ten mikro­bi­en aiheut­ta­mat epi­demi­at kuten esimerkik­si rotarip­uli, vesirokko, tulirokko, täit ja kihomadot. Myös mikro­bilääkkeille vas­tus­tuskyky­is­ten bak­tee­rien kan­t­a­mi­nen nielus­sa on selvästi taval­lisem­paa päiväkodis­sa hoidet­tavil­la lap­sil­la ver­rat­tuna kotona hoidettaviin. 

    Sairas­tavu­u­den lisään­tymi­nen päiväkoti­hoidon vuok­si nimeno­maan pie­nil­lä lap­sil­la on ongel­mallista mon­es­ta syys­tä. Van­hempi­en työstä pois­saolot ja lääkärikäyn­nit, lääk­keet ja toimen­piteet aiheut­ta­vat huo­mat­tavia kus­tan­nuk­sia sekä van­hem­mille että yhteiskun­nalle. Pelkästään kor­vat­ule­hdusten hoitoon kuluu Suomes­sa noin 700 miljoon­aa markkaa vuosit­tain. Lisäk­si on todet­tu, että alle 3‑vuotiaana sairaste­tut tois­tu­vat kor­vat­ule­hduk­set häir­it­sevät ver­baalisen hah­mot­tamisen kehit­tymistä, mikä näkyy heikom­pana kykynä hah­mot­taa esimerkik­si luet­tua tek­stiä, vielä toise­na koulu­vuon­na. Yli 3‑vuotiaana sairaste­tu­il­la kor­vat­ule­hduk­sil­la vas­taavaa vaiku­tus­ta ei ole. 

    Mar­jo Renko, LT, dosentti
    Las­ten­tau­tien ja las­ten infek­tio­sairauk­sien erikoislääkäri

  26. Mielestäni Eli­na W: n em. lain­aus jo yksin riit­tää perus­teek­si tukea yksiselit­teis­es­ti alle kolmivuo­ti­aiden kotihoitoa.

    Ja mitään vas­taväit­teitä en suvaitse.. Murrr.….!

    Luvut ovat luku­ja, mut­ta on myös huo­mat­ta­va, että sairas lap­si kär­sii. Hän kär­sii fyy­sis­es­ti ja psyykkises­ti. Sairaus on kipu­ja, pahaa oloa ja pahim­mil­laan kehi­tysvi­ivästymiä. Tämä jää usein numeroiden taakse. Jokainen sairaspäivä on pois lapsen ilois­es­ta ja oppimisen täyteis­es­tä elämästä.

  27. Min­ua vähän ihme­tyt­tää tämä 800 euroa per päivähoitopaikka/kk, johon Osmon mukaan “tietysti” kuu­luu kiinteistöt. 

    Jos ryh­mässä on 12 las­ta ja kolme hoita­jaa, niin jo ryh­män palkkaku­lut ovat tämän ver­ran. Ote­taan vielä huomioon, että päiväkodis­sa on paljon muu­takin henkilökun­taa: päiväko­ti­a­pu­laisia, keit­tiöhenkilökun­taa, johtaja… 

    Etenkin Itä-Helsin­gin Onnelas­sa on päiväkote­ja, joi­ta kor­jataan ilki­val­lan jäljiltä joka maanan­tai kymp­pi­ton­nil­la, omas­sa päiväkodis­samme oli homevau­ri­oi­ta, remont­ti mak­soi sato­ja tuhan­sia. Ja onhan ne raken­nuk­set täy­tynyt rak­en­taakin. Raken­nuk­sia remon­toidaan, leikkivä­lineitä uusi­taan ja tilois­sa käytetään sähköä ja vet­tä. Eipä se las­ten kol­men ater­ian päivit­täi­nen ruokailukaan ilmaista ole. Miten nämä kohdennetaan?

    Lisäk­si mitä tarkoit­taa kansan­taloudel­lis­es­ti päiväkoti­las­ten kolminker­tainen sairas­tavu­us? Laskepa uusik­si nyt kansan­talousti­etil­i­jä Soin­in­vaara! En usko tuo­hon kahdek­saan sataan lainkaan.

  28. Hyvä ja per­heellemme ajanko­htainen aihe. Olen poht­in­ut tuo­ta las­ten­hoidon hin­tapoli­ti­ikkaa. Ihailen, ja vähän ihmette­lenkin, miten hal­val­la yhteiskun­ta tar­joaa kokopäivähoitoa. Itse olisin olet­tanut, että lapsen viem­i­nen tois­t­en hoitoon joka arkipäivä olisi kalli­im­paa, mut­ta hal­paa­han tuo on kuin mikä.

    Julkisen päivähoidon halpu­u­teen näh­den koti­hoidon­tu­ki on mielestäni liian pieni.

  29. Las­ten koti- ja per­hep­äivähoito olisi sikä­likin kan­natet­tavam­paa että CO2 päästöt pieneni­sivät lyhyen­pien tai peräti olemat­tomien kul­je­tus­matko­jen ansios­ta, lisäk­si tietysti läm­mitet­ty­jen neliöi­den tarve toimin­nas­sa pienenisi. Uskoisin että jopa pieni siir­tymä tähän suun­taan vähen­täisi enem­män CO2 päästöjä kuin Virhei­den aja­ma hehku­lamp­pukiel­to ja kaik­ki Suomen tuulipro­pel­lit yhteensä.. 

    Toisaal­ta päiväkodit työl­listävät hallinnos­saan, tuk­i­toimin­nois­saan (neukkarin täy­deltä vii­sai­ta täte­jä jot­ka kaakot­ta­vat joutavaa, nyökyt­televät, hurskastel­e­vat, vään­tävät naa­manssan tekopirteään hymyyn tai muuhun luon­not­ta­maan ilmeeseen, jeesustel­e­vat, sosi­aali­pornoil­e­vat, kek­sivät olemat­to­mia ongelmia ja lop­ul­ta laa­ti­vat asi­as­ta muis­tion jota kukaan ei tietenkään lue ja mik­si luk­isikaan pelkkää itteen­sä se sisältö kuitenkin on kuten kaik­ki tiesivät jo etukä­teen..) ja muus­sa täl­laises­sa vält­tämät­tömässä koordi­noin­nis­sa koko joukon myös ns. älykkääm­pää siis Virheitä useinkin äänestävää väkeä. 

    Lie­nee siis selvää että päivähoito­toim­inta jatkunee nyky­muo­toise­na tai jopa lisään­tyy, tässä DDR — muo­toises­sa tarhauk­ses­sa on toki ansion­sa mm. oikean ajat­telun levityksessä..

  30. Kiitos valai­sev­as­ta laskel­mas­ta. En nyt ehdi kir­joit­ta­maan pitkästi ja laveasti joten pistän mutkat suorik­si komenteissani:

    1. Soin­in­vaara siis myön­tää että yhteiskun­ta suosii per­heitä joiden hoitoratkaisu tuot­taa yhteiskun­nan määrit­telemän kaa­van mukaan rahaa yhteiskun­nalle. Pain­o­tus on sanois­sa yhteiskun­nan määrit­telemän sil­lä tosi­asi­as­sa­han vaiku­tus­ta yhteiskun­nalle on mah­do­ton laskea minkä var­masti kaik­ki myön­tävät. Soin­in­vaara siis myön­tää suo­raan että kansalaisia ei kohdel­la tasa-arvoisesti.

    2. Laskel­ma pitää sisäl­lää ole­tuk­sen että vai­h­toe­htoina on koti­hoito ja laitoshoito. Kukaan ei huomioi että lapset voivat olla vahempi­en itse val­it­se­mass ja mak­samas­sa hoito / virikeym­päristössä. Esim. omat lapseni ovat erit­täin laadukkaas­sa englan­ninkielisessä leikkik­oulus­sa (joka mak­saa veron­sa), eivät nuku päikkäre­itä ja leikkivät riv­i­talon pihal­la muiden las­ten kanssa.

    3. Välil­lis­es­ti laskel­ma pitää mielestäni sisäl­lään myös ole­tuk­sen että koti­hoidon tukea ei käytetä per­heis­sä hoidon tukemiseen vaan nor­maali­na van­hempi­en tulona ja lapset eivät saa siitä hyö­tyä mikä on tiet­ty täysin virheel­listä 95 pros­en­tis­sa perheistä.

    Ratkaisu olisi yksinker­tais­es­ti lap­siper­hei­den etu­jär­jestön aja­ma tasara­hamalli, mut­ta sehän ei koskaan tule men­emään läpi kos­ka se ajaisi päivähoidon kil­pailu­ti­lanteeseen ja pakot­taisi purka­maan päiväkotei­hin muo­dos­tuneen hier­arkian ja jois­sakin tapauk­sis­sa laitostuneen laiskuuden…

  31. Olisin edelleen kiin­nos­tunut tästä päivähoitopaikan 800 euron kus­tan­nuk­sen erittelystä. 

    Mut­ta sitä ei tai­da tul­la? Väitän, että jos kiin­teistöt ovat mukana tämä ei riitä alku­unkaan. Save­lan päiväkodin meneil­lään ole­va remont­ti esim. mak­saa puoli­toista miljoon­aa euroa. 

    Jos heit­tää jonkun luke­man, niin pyy­det­täessä pitäisi myös pystyä ker­tomaan sen sisältö. Vai mitä, Osmo?

    Trav­eler­il­la oli hyvä ekologi­nen point­ti. Moni van­hempi käyt­täisi julk­isia, polkupyörää tai jalko­jaan työ­matkaan, ellei mat­ka vaatisi mon­en kilo­metrin koukkaus­ta kovas­sa kiireessä päiväkoti­in men­nessä ja tul­lessa. Ja vaik­ka käyt­täisikin autoa, niin se koukkaus jäisi pois kilo­me­treistä. Sato­ja tuhan­sia automatko­ja jäisi pois val­takun­nan liikenteestä.

  32. Linkkisi vie raportin osaan, jos­sa ei selviä muu­ta kuin “päivähoidon kokon­aiskus­tan­nuk­set” erit­telemät­tä, mis­tä tämä koostuu. 

    Löysin kuitenkin kuusikkokun­tien muista raporteista, että päivähoitopaikan kus­tan­nus lasken­nal­lista las­ta kohden on Helsingis­sä 9000 euroa vuodessa (2006).

    Mikäli tässä todel­lakin on kiin­teistöin­vestoin­nit ja ylläpi­to, niin mik­si per­hep­äivähoi­dos­sa ole­van lapsen kus­tan­nus on yli 10 000 euroa..? 

    Eli väärässä olet, mikä on häm­mästyt­tävää taus­tasi huomioon ottaen.

  33. Helsingis­sä jokainen hallintokun­ta mak­saa kiin­teistövi­ras­tolle niin san­ot­tua sisäistä vuokraa, joka golfkent­tiä luku­un otta­mat­ta on käytän­nön vuokrien tasol­la ja sik­si kiin­teistökus­tan­nuk­set ovat mukana kaikissa kus­tan­nus­laskelmis­sa, joi­ta Helsin­ki tekee. Ne ovat tietysti mukana vuokraku­luina eivät investoin­teina, eli investoin­nin kus­tan­nus jae­taan sen käyt­töiälle kuoletuksina.

  34. Ok, nyt toi on selvä. Kiitos!

    Täl­laiset ver­tailut ovat tietysti aina tosi mon­imutkaisia. Tähänkin pitäisi laskea van­hempi­en pois­saolopäivät töistä las­ten sairastues­sa ja mah­dol­lis­ten sijais­ten palkat jne. Päiväkoti­las­ten van­hem­mat, yleen­sä äid­it ovat vuodessa hyvinkin parikym­men­tä päivää pois­sa työpaikalta. 

    Em. Mar­jo Renkon tutkimus siitä, että päiväkoti­lapset sairas­ta­vat antibioot­te­ja vaa­tivia taute­ja vähin­tään kolminker­tais­es­ti koti­lap­si­in näh­den, on asia, joka var­masti lois­taa poissa­lolol­laan laskelmista. Tutkimus on vuodelta 2001, mut­ta tuskin tilanne siitä on parem­mak­si muuttunut. 

    Eli ihan siihen alku­peräiseen kysymyk­seen palat­en, mielestäni yhteiskun­nan tulisi tukea alle kolmivuo­ti­aiden koti­hoitoa nyky­istä enemmän.

  35. “Eli ihan siihen alku­peräiseen kysymyk­seen palat­en, mielestäni yhteiskun­nan tulisi tukea alle kolmivuo­ti­aiden koti­hoitoa nyky­istä enem­män.” .… eikä mikään laskel­ma tai tilas­to tule muut­ta­maan mieltäsi.

  36. LASTEN KOTIHOITO ON YHTEISKUNNALLISTA TYÖTÄ 

    Omien las­ten työaikainen hoito on täs­mälleen samas­sa mielessä yhteiskun­nal­lista työtä kuin tois­t­enkin päiväkodis­sa tai perhepäivähoiodssa

    Kun­nalli­nen päivähoitopaik­ka on las­ten hoidon ohel­la samal­la lap­sil­isään ver­rat­ta­va tulon­si­ir­to per­heille. Siitä perit­ty, van­hempi­en tulota­soon sidot­tu hoit­o­mak­su kat­taa tapauk­ses­ta riip­puen kus­tan­nuk­sista 0 – 25 prosenttia.

    Kun­nal­lisen hoidon rin­nal­la on lak­isääteinen koti­hoidon­tu­ki ja yksi­tyisen hoidon tuki. Edel­listä kuitenkin mak­se­taan vain, jos per­heessä on alle 3 ‑vuo­ti­ai­ta lap­sia. Kumpikin on riittämätön.

    Suurin lak­isääteinen yksi­tyisen hoidon tuki on 272 euroa hoitokuukaud­es­ta, kun real­isti­nen päivähoitokus­tan­nus yksi­tyisessä per­hep­äivähoi­dos­sa on vähin­tään 450 e kuukaudessa. Asi­aa jonkin ver­ran paikkaa­vat kun­nal­liset lisät, mut­ta niiden saan­ti riip­puu hyvin paljon kun­nan päät­täjien sub­jek­ti­ivi­sista miel­tymyk­sistä. ja kun­nan taloustilanteesta.

    Vas­toin usein esitet­tyä käsi­tys­tä itse asi­as­sa koti­hoidon­tu­ki ei ole mikään ain­ut­laa­tu­inen jär­jestelmä. Tosin vas­taavaa tukea – kon­tanstøtt – mak­se­taan vain Nor­jas­sa, mut­ta mm. Ran­skas­sa on ns. per­hevero­tus, jol­loin alem­man vero­tuk­sen kaut­ta koti­in jäävä puoliso saa itse asi­as­sa suo­ma­laista suurem­paa ”koti­hoidon­tukea”. Tämä jär­jestelmä tukee enem­män suu­rit­u­loisia ja yksin­huolta­jaa se ei läm­mitä lainkaan.

    Koi­hoidon­tu­ki ja yksi­tyisen hoidon tuki tulisi olla riit­tävät ja kat­taa kaik­ki päivähoitoikäiset. Se antaa per­heille – ja ennen muu­ta pien­i­t­u­loisille per­heille — todel­lista valin­nan­va­paut­ta ja — tätä ei le syytä vähätel­lä – siten myös lisää kun­nal­lisen päivähoidon arvos­tus­ta. Las­ten­hoito­jär­jeste­lyt myös anta­vat van­hem­mille mah­dol­lisu­u­den luon­nol­lisen tavan tutus­tua toisi­in­sa ja muo­dostaa vas­tavuoroisu­u­teen perus­tu­via yhteistyöverkos­to­ja. Nykyi­nen kun­nalli­nen päivähoito­jär­jestelmä tekee van­hem­mista vain päivähoidon asi­akkai­ta, erään­laisia palvelualamaisia.

    Oikea määrit­te­ly­ta­pa olisi antaa per­heille kotona tai yksi­tyisessä hoi­dos­sa hoide­tu­ista lap­sista per­hep­äivähoita­jan palkkauskus­tan­nuk­sia vas­taa­va sum­ma vähen­net­tynä per­heen omavas­tu­u­o­su­udel­la eli kun­nal­lisel­la päivähoitomaksulla.

    Hoitora­ha määriteltäisi­in per­heen kotikun­nas­sa mak­se­tun per­hep­äivähoita­jan palkkauskus­tan­nusten perus­teel­la. Palkkauskus­tan­nuk­set käsit­täi­sivät palkan, lomako­r­vauk­sen, sosi­aal­i­tur­va- eläke ja muut työ­nan­ta­javaku­u­tus­mak­sut sekä verova­paan kus­tan­nusko­r­vauk­sen mut­tei hallintoku­lu­ja. Perus­teena ole­va sum­ma tulisi ole­maan n. 600 e hoitokuukaut­ta kohti eli vuodessa 6.600 e. Tästä sum­mas­ta vähen­netään per­heko­htainen päivähoit­o­mak­su. Käytän­nössä tuk­isum­ma tietenkin jaet­taisi­in tasan koko vuodelle

    Perus­sum­man määräy­tymi­nen (sum­mat likimääräisiä­ja itse asi):

    1. hoitoko­r­vaus 350 e 

    2. lomako­r­vauk­set 60 e ( n. 17 % palkasta)

    3. sosi­aal­i­mak­sut 100 e (n. 25 % palkkasummasta)

    4. kus­tan­nusko­r­vaus 90 e (verova­paa kuten perhepäivähoitajallekin)

    perus­sum­ma yhteen­sä n. 600 e kus­takin laps­es­ta h o i t o k u u k a u t t a kohti

    Tästä vähen­netään per­heko­htainen kun­nalli­nen päivähoit­o­mak­su 0 – 200 e / lapsi.

    Tilitetään (pääsään­töis­es­ti las­ten äidille tai hänen määräämälleen henkilölle)

    600– 400 e / laps­es­ta hoitokuukausi

    Tämä voi hark­in­tansa mukaan palkata tuen ja omavas­tu­u­o­su­u­den kanssa yhdessä muo­dosta­mal­la sum­mal­la joko itsen­sä, miehen­sä (parisuhdekump­panin­sa) tai ulkop­uolisen hoita­maan lap­si­aan tai sopia hoito­suh­teesta yksi­tyisen per­hep­äivähoita­jan tai päiväkodin kanssa. Tai tehdä näistä tarpeitaan vas­taa­van yhdistelmän. 

    Hoitoko­r­vaus ja lomako­r­vaus ovat veronalaista työ­tu­loa sille ja vain sille jolle se on palkkana mak­set­tu. (Ts. palk­ka on verotet­tavaa tuloa tuen saa­jalle, mut­ta toiselle mak­set­tu palk­ka on siitä vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen erä.) Tuen saa­jan tulee vuosit­tain antaa luotet­ta­va selvi­tys veron­pidä­tyk­sen ja työ­nan­ta­jan velvoitemak­su­jen suorit­tamis­es­ta. Käytän­nössä tämän voi antaa velo­tuk­set­ta kun­nan sosi­aal­i­toimis­ton tehtäväksi.

    Työstä mak­set­tu palk­ka on kaikille sama, mut­ta per­heen osu­us päivähoita­jan palkkauskus­tan­nuk­sista (oli siis kyseessä lapsen äiti, isä tai joku muu) riip­puu per­heen tulota­sos­ta. Kos­ka las­ten koti­hoita­jat, van­hempi­en palkkaa­mat las­ten­hoita­jat tai per­hep­äivähoita­jat rin­nastet­taisi­in, kun­nal­lisi­in per­hep­äivähoita­ji­in, olen kut­sunut peri­aatet­ta rinnastusperiaatteeksi.

    Yksi­tyisessä päiväkodis­sa hoidet­tavas­ta laps­es­ta voisi tämän lisäk­si lak­isääteinen lisä­tukio­su­us, esim. puo­let päiväkoti­paikan ja per­hep­äivähoitopaikan kus­tan­nuseros­ta (n. 120 e -. 170 e hoitokuukaudessa).tässä se on se hyvä puoli, että kun­nal­lista palvelua täy­den­tävien yksi­ty­is­ten palvelu­iden val­in­ta siir­ty­isi van­hem­mille, eikä kun­nan itse asi­as­sa tarvit­sisi ryhtyä kalli­iseen han­k­in­tak­il­pailumenet­te­lyyn ja toisaal­ta tämä antaa mm. van­hempi­en kan­na­tusy­hdis­tys­ten ylläpitämille päiväkodeille var­man taloudel­lisen pohjan.

    Kus­tan­nusver­tailus­sa koti­hoidon ja päiväkoti­hoidon välil­lä edel­lä määritel­ty las­ten­hoidontuen perus­sum­ma (brut­tokus­tan­nus) ei sisäl­lä las­ten­puis­to­jen, ker­ho­toimin­nan ja leikkik­oulu­jen ylläpitämisen vaa­timia meno­ja. Näille on muuten varat­tu aivan liian vähän varoja.

    Otta­mal­la lisäk­si hoito­lap­sia las­ten koti­hoita­ja voi saavut­taa perushoita­jan tulota­son (n.1.500 e/kk), kun otamme huomioon, että hän säästää työ­matkois­sa, ja kotona tehty työ vähen­tää talous­meno­ja. Per­hep­äivähoita­jan ammat­ti on tehty pien­ten las­ten van­hem­mille käytän­nössä mah­dot­tomak­si sil­lä, että äiti tai isä ei saa minkään­laista hoitoko­r­vaus­ta omista yli 3‑vuotiaista lap­sis­taan. Mm. tämän joh­dos­ta kun­tien on vaikea palkata kun­nal­lisia perhepäivähoitajia. 

    Yrit­täjä voi usein – ei suinkaan aina – las­ten­hoidon yhtey­dessä hoitaa yri­tys­tä, esim. tehdä kir­jan­pitote­htäviä iltaisin tai toimia yksi­tyisenä per­hep­äivähoita­jana. Näen­näis­es­ti tämä tapah­tuu omien las­ten hoidon ohel­la, mut­ta kos­ka ns. nais­ten töis­sä aika on täysin lomit­tunut­ta, niin omien las­ten hoidon vaa­ti­maa akti­ivista työaikaa (keskimäärin 2 t / päivä ja lap­si) se ei poista. Per­hep­äivähoita­ja saa ottaa enin­tään 4,5 hoito­las­ta ja päiväkodeis­sa henkilökun­nan ja hoitopaikko­jen suhde on liki­main 1:4,5. Työn­sä hyvin hal­lit­se­va per­heen­män­tä pystyy työn­sä ohes­sa tekemään mieltämistyötä.

    Jär­jestelmän toteut­ta­mi­nen tässä muo­dos­sa lisäisi kun­tien meno­ja n. 250 miljoon­aa euroa eli lisäisi kaikkia pien­ten las­ten hoidon kus­tan­nuk­sia n. 10 pros­en­til­la. Van­hempainpäivära­hat, koti­hoidon ja yksi­tyisen hoidon tuki sekä kun­tien päivähoidon net­tomenot nimit­täin tekevät yht­en­sä run­saat 2 mil­jar­dia euroa. tietoa tästä ei löy­dy mis­tään ainakaan järkeväl­lä vaival­la. Peri­aat­teessa tämä lisäisi veror­a­situs­ta 0,3 pros­ent­tiyk­sikköä. Toisaal­ta tarve kalli­impi­in ratkaisui­hin ja mui­hin per­hetukipalvelui­hin vähenee.

    Kos­ka päiväjär­jestelmä myös itsessään vier­aan­nut­taa per­heitä tosis­taan, niin itse asi­as­sa olemme palvelu- ja sitä kaut­ta kus­tan­nuskier­teessä. Se voidaan ratkaista vain sijoit­ta­mal­la ker­ral­la ja kun­nol­la van­hempi­en omae­htois­t­en ratkaisu­jen tukemiseen.

    Ver­tailun vuok­si todet­takoon, että ehdotet­tu koul­u­lais­ten iltapäivähoito­jär­jestelmä mak­saisi 260 miljoon­aa euroa. Saman asian ajaisi parem­min, jos naa­pu­rus­ton lapset voisi­vat men­nä iltapäiväk­si jonkun lap­sia koton­aan hoita­van kiltin tädin luokse. Kotona ole­via kilt­te­jä täte­jä ei enää ole, kos­ka las­ten hoito kotona ei ole taloudel­lis­es­ti mahdollista.

    Ns. kokopäiväk­oulukokeiluista tai eheyte­tys­tä koulupäivästä – kuten asia halu­taan sosialidemokraat­tisel­la eufemis­mil­la ilmaista — on saatu tai ainakin halut­tu nähdä myön­teisiä tulok­sia. Kokopäiväk­oulu kuitenkin veisi lapsen ja per­heen omaa aikaa ja tilaa. Se saat­taa aiheut­taa enem­män ongelmia kuin ratkaisee.

    Ehdot­tomani koti­hoidon ja yksi­tyisen hoidon tuki poikkeaa tasarahasta.

    Lap­siper­hei­den Etu­jär­jestön ideoimas­sa tasara­hamallis­sa kus­takin laps­es­ta mak­set­taisi­in van­hem­mille (eli pääsään­töis­es­ti äidille) 400 euroa hoitokuukaudessa tasara­haa. Van­hempi­en omavas­tuu olisi tulota­sos­ta riip­pumat­ta sum­mas­ta mak­set­ta­va sosi­aal­i­tur­va- ja eläke­mak­su eli vajaat 100 euroa kuukaudessa. Lisäk­si alle 3‑vuotiaasta kotona hoidet­tavas­ta laps­es­ta mak­set­taisi­in syli­ra­haa 235 e hoitokuukaudelta.

    Jos lap­si viedään kun­nal­liseen hoitoon, tästä perit­täisi­in kaik­ki kus­tan­nuk­set. Kun­nalli­nen hoitopaik­ka mak­saa brut­tona keskimäärin vähin­tään n. 720 euroa las­ta kohti kuukaudessa, joten kun­nal­lisek­si päivähoit­o­mak­suk­si tulisi peri­aat­teessa 320 euroa. Tätä voi lievit­tää mah­dol­lis­ta­mal­la alem­man mak­sun lyhyem­mästä hoitopäivästä, mut­ta ongel­maa se ei poista.

    Tasara­has­ta saa luk­i­ja tarkem­man kuvan Lap­siper­hei­den Etu­jär­jestön koti­sivuil­ta: http://www.lapsiperheet.net .

    Jos ja kun van­hem­mat voivat saa­da omi­in las­ten­hoitoratkaisui­hin­sa riit­tävän julkisen tuen, niin samal­la voidaan luop­ua sub­jek­ti­ivis­es­ta oikeud­es­ta reaaliseen päivähoitopaikkaan. Joka tapauk­ses­sa suurim­malle osalle halukkai­ta riit­täisi kun­nal­lisia päivähoitopaikko­ja. Lop­ut ovat niin hyvässä ase­mas­sa, että hoidon jär­jestämi­nen ym. tuen turvin – samoin kus­tan­nuksin kuin kun­nalli­nen päivähoitopaik­ka — ei vaa­di muu­ta kuin vähän viit­seliäisyyt­tä. Suo­raan sanoen min­un on todet­ta­va, että nykyi­nen päivähoidon tuk­i­jär­jestelmä suosii ns. tyh­mää itsekkyyttä.

    Samoin kan­nat­ta keskustel­la min­im­iäi­tiys­ra­han tason radikaal­ista nos­tamis­es­ta esim.800 e/kk (sisi 80 % min­imi­palka­s­ta) . Syy on lyhyesti seu­raa­va. Syn­ny­tysiässä ole­va vielä lapse­ton nainen ei voi han­kkia las­ta, kos­ka hänel­lä ei ole ollut työ­paikkaa ja siitä saatavaa sään­nöl­listä kuukausi­t­u­loa. Toisaal­ta hän ei voi saa­da pysyvää työ­paikkaa, kos­ka on selvästi ris­ki, että hän sit­ten ehti han­kki­u­tuu raskaaksi.

    MARKKU AF HEURLIN

  37. Art­turi,

    Las­ten kolminker­tainen sairas­tavu­us ei ole mitat­tavis­sa pelkästään rahal­la, joskin se on rahal­lis­es­tikin huikea sum­ma yhteiskunnalle. 

    Kuten san­ot­tu laskel­ma on siis yksioikoinen. Esim. tois­tu­vat väliko­r­van tule­hduk­set aiheut­ta­vat lap­sille kehi­tysvi­ivästymiä ja näin ollen puheter­api­an ja eri­ty­isopetuk­sen lisään­tynyt­tä tarvetta. 

    Koti­hoidon tuki mak­saa per lap­si 5000 euroa vuodessa, päivähoitopaik­ka 9000 euroa, mut­ta tässä ovat vain välit­tömät kus­tan­nuk­set. Uskon, että kun välil­liset kus­tan­nuk­set ote­taan mukaan, kuva asi­as­ta on aivan toisenlainen.

  38. Ihan vaan mie­lenki­in­nos­ta. Jos päivähoito on niin kan­nat­tavaa, mik­si yhteiskun­nan tarvit­see sitä tukea ollenkaan.

    Parem­pi olisi pois­taa kaik­ki tuet, jol­loin markki­namekanis­mi pudot­taisi päivähoidon hin­nan oikealle tasolleen, eli sille toimin­nan tasolle, minkä van­hem­mat ova valmi­ita kustantamaan.

  39. Jouni Lundqvis­tille vielä:

    Van­hem­math­an voivat jo nyt jär­jestää oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan lap­silleen halu­a­mansa hoit­o­muodon. Mak­soi mitä maksoi.

Vastaa käyttäjälle Elina W. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.