Matalapalkkaisen työn kannustimet

Tapio Laak­so kysyi, onko min­ul­la kovaa dataa siitä, että juuri mata­la­palkkaiseen työn liit­tyy suuria kan­nusti­non­gelmia jot­ka johtaisi­vat työn välttämiseen.

Kovaa dataa saisi vain, jos voisi  tehdä kokei­ta, mut­ta ne eivät ole kovin yksinker­taisia jär­jestää. Sik­si on tyy­dyt­tävä epä­suo­raan päät­te­lyyn. Väit­teeni perus­tuu neljään  havaintoon.

1) Työt­tömät ovat koulu­tus­taus­tansa ja muun sel­l­aisen mukaan val­taosil­taan työt­tömiä mata­la­palkkai­sista töistä. Siis valtaosiltaan.Vasta-argumentiksi ei riitä esimerk­ki henkilöstä, jol­la on korkea koulu­tus ja joka on silti työtön, joten niitä on tähän keskustelu­un turha esittää.

2) Mata­la­palkkaises­sa työssä efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero on hyvin korkea, jotain 70 %:n ja 90 %:n välis­sä. Jos keskilu­okalle esitet­täisi­in täl­laisia marginaaliveroja,siitä tulisi kapina.

3)  Mata­la­palkkaiset duu­nit ovat usein myös sisäl­löltään sel­l­aisia paskadu­une­ja, joista itse työ ei anna sel­l­aista tyy­dy­tys­tä, että työtä  tek­isi vaik­ka ilmaiseksi.

4) Suuris­sa kaupungeis­sa, esimerkik­si Helsingis­sä, on rin­nan suuren työt­tömyy­den kanssa työvoima­pu­laa aloil­la, jot­ka eivät vaa­di sen ihmeem­pää koulu­tus­ta.  Esimerkik­si siivoo­jista ja bus­sikuskeista. Kaik­ki Helsin­gin 20 000 työtön­tä eivät var­maankaan kel­paa bus­sikuskeik­si, mut­ta on vaikea kuvitella,ettei kukaan kelpaa.

Niin­pä näistä mata­la­palkkai­sista töistä pitäisi jäädä käteen enem­män. Vaik­ka rgu­ment­ti tämän väit­teen takana voi jonkun mielestä  olla “oikeis­to­lainen” (työt­tömät ovat työn vieroksu­jia), itse tavoite on mielestäni vasem­mis­to­lainen: lisää rahaa pienipakkaisille!

88 vastausta artikkeliin “Matalapalkkaisen työn kannustimet”

  1. Mitä muuten tapah­tuu, jos pieni­palkkaisille annetaan lisää rahaa?

    Min­ulle tulee väk­isinkin mieleen kansan­talousti­eteen keskip­itkä oppimäärä Aku Ank­ka: Kun taivaal­ta satoi rahaa. 

    Ainakin pääkaupunkiseudul­la käytän­nössä iso osa rahas­ta niis­tet­täisi­in pois kohon­neina vuok­ri­na, kos­ka val­taosa halu­aa kuitenkin asua jok­seenkin siel­lä mis­sä nytkin tai parem­min. Ruokakaup­pa­mafi­allekin avau­tuu tilaisuuk­sia kor­ja­ta läh­es-monop­o­lien­sa suo­jis­sa “hin­to­jen jäl­keen­jääneisyyt­tä” jos asi­akkail­la on enem­män rahaa. 

    Syy mik­si tätä mietin on puolestaan se, että jos tavoit­teessa onnis­tut­taisi­in ja tuloloukut saataisi­in pois­tet­tua ja val­taosa nyky­i­sistä pelkil­lä tuil­la elävistä saataisi­in edes osa-aikaisi­in töi­hin, mitä tapah­tu­isi sille vähem­mistölle, joka ei edelleenkään töi­hin kykenisi tai haluaisi? 

    Kus­tan­nuk­set ympäril­lä oli­si­vat nousseet, joten olisiko tulos se, että tuki­aisil­la, joil­la nyt elää huonos­ti, ei eläisi enää ollenkaan, ja niitä olisi pakko nos­taa, ja tuloloukkuon­gel­ma nos­taisi päätään uudelleen? Joko samas­sa kohdas­sa kuin ennenkin tai jos­sain toises­sa kohdassa?

  2. Voisitko Osmo kom­men­toi­da kansalais­palkkaa keinona pois­taa tämä mar­gin­aaliv­ero-ongel­ma pien­i­t­u­loisil­la? Ihmettelin sen puut­tumista keino­va­likoimas­ta tuos­sa edel­lisessä ketjussa.

    Minus­ta sin­un argu­ment­ti väit­teen takana on oikeas­t­aan: ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in. Tätä pide­tään valitet­tavasti oikeistolaisena.

  3. Osmo taisi olla tämän päivän Kaup­pale­hdessä haas­tatel­tuna samas­ta aiheesta ja argu­ment­ti oli juurikin se, että ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in. Artikke­lia ei tai­da olla verkkover­sios­sa tarjolla.

    Pitää tietysti paikkansa, että ihmiset (ja yri­tyk­setkin) reagoi­vat kan­nus­timi­in. Olisi aika absur­dia ajatel­la, että ihmi­nen ottaa mielel­lään vas­taan esimerkik­si työ­paikan tai palkanko­ro­tuk­sen, joka pudot­taa per­heen net­to­tu­lo­ja leikates­saan eri­laisia tukia sopi­vasti. Nykyisen jär­jestelmän koukerot aiheut­ta­vat näitä kan­nustin­loukku­ja, kos­ka jär­jestelmä on mon­imutkainen ja niistä päästäisi­in kätevästi eroon Osmon esit­tämäl­lä mallil­la. Osmol­la on myös esit­tää hyviä laskelmia ja fak­to­ja siitä mihin tulo­ra­jat ja veroas­t­eet kan­nat­taa aset­taa ja mik­si, mikä on huo­mat­tavasti enem­män kuin useim­mil­la asi­aan into­hi­moi­ses­ti suhtautuvilla.

    Luulisi täl­laisen työn­tekoon kan­nus­tamisen ja tuloloukku­jen purkamisen ole­van sekä vasem­mis­ton että oikeis­ton etu. 

    En usko minkään mys­tisen vuokra­mafi­an tai ruoka­mafi­an syövän pieni­palkkaisten tai työt­tömien lisään­tyneitä käyt­tö­varo­ja jos pien­i­t­u­lois­t­en net­toan­siot kas­va­vat jonkin ver­ran. Jos ihmiset “halu­a­vat asua parem­min” tai syödä parem­min, sille rahalle on saatu jotain vastinetta.

  4. Val­i­tan, että en ole lukenut edel­listä aiheesta käy­tyä keskustelua kokon­aisu­udessaan, joten en tiedä onko jo ehdotet­tu ilmeistä ratkaisua siihen, että mata­la­palkkainen työ ei kel­paa kenellekään: Lisää lik­saa. Esimerkik­si jos helsinkiläiset eivät halua asua kaupungis­sa, jos­sa on Napolin hygien­i­ata­so, on syytä mak­saa siivoo­jille parem­paa palkkaa. Työ on ilmeis­es­ti vaa­tivu­u­teen­sa näh­den nyky­isin liian hal­vak­si hinnoiteltu.

  5. Alimpi­en palkko­jen nousu on tietysti hyvä keino, mut­ta se tuot­taa työt­tömyyt­tä niiden kesku­udessa, joiden työn tuot­tavu­us ei riitä uuudelle korkeam­malle palkkata­solle. Sik­si on parem­pi verot­taa pieni­palkkaista työtä vähem­män kuin pelas­taa osa korkeam­mil­la palkoil­la ja hylätähuono-osaisim­mat kokonaan.

  6. Osmo Soin­in­vaara:

    “…työn tuot­tavu­us ei riitä uuudelle korkeam­malle palkkatasolle…”

    Sinivihreä:

    Todet­takoon että se, että ehdotin palkko­jen nos­toa, ei tarkoit­tanut sitä, että olisin pitänyt esit­tämääsi ratkaisua huonona. 

    Pohd­in­taa työn tuot­tavu­ud­es­ta. Olen nyt vuosikymme­nen saanut seu­ra­ta eri­laisia osit­tain tai kokon­aan julk­isra­hoit­teisia tuoteke­hi­tys, edis­tämis- ym. han­kkei­ta. Näi­hin han­kkeisi­in osal­lis­tu­vat saa­vat tyyp­il­lis­es­ti moninker­taista palkkaa vaikka­pa siivoo­jaan näh­den. Kos­ka pal­stan­pitäjäkin käyt­tää aloi­tus­puheen­vuorossa varsin eläväistä kieltä, rohke­nen kär­jis­te­tysti kuvaa­maan em. ammat­tikun­tien työn tuo­tok­set siten, että em. han­kkei­den pyörit­täjät tuot­ta­vat kahvi­tahro­ja pöytään ja kuu­tiokau­pal­la pape­ria, jot­ka sit­ten siivoo­jat kor­jaa­vat pois. Sitä en kyl­läkään tiedä kenen työ on lop­ul­ta tuottavampaa.

  7. “Minus­ta sin­un argu­ment­ti väit­teen takana on oikeas­t­aan: ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in. Tätä pide­tään valitet­tavasti oikeistolaisena.”

    Mikäli tätä argu­ment­tia ei hyväksytä jää jäl­jelle sen negaa­tio: väite, että Ihmiset eivät reagoi kan­nus­timi­in. Tätä pide­tään yleen­sä typeränä.

    Korkea työt­tömyys ja työvoima­pu­la­han ovat kum­matkin yleen­sä olleet hyvin käyt­tökelpoisia poli­itikoille kun on pitänyt perustel­la epä­su­osit­tu­ja päätök­siä (tulo­ero­jen kas­vat­ta­mi­nen, maa­han­muu­ton lisäämi­nen, sosi­aal­i­tur­van leikkauk­set…). Mikäs sen parem­pi kun meil­lä on nyt kum­matkin yhtä aikaa. Ainakin oikeis­to täl­lä het­kel­lä on voimansa tun­nos­sa kovasti rak­en­ta­mas­sa meille Amerikkalaisen mallin mukaista yhteiskun­taa, jos­sa pääasi­as­sa ulko­maalai­sista koos­t­u­va liki vail­la oikeuk­sia ole­va hal­patyövoima kus­tan­taa työl­lään valkoisen kes­ki- ja ylälu­okan vau­rau­den. Vasem­mis­to nyökyt­telee innois­saan taustal­la odot­taen kieli pitkäl­lä tuon hal­patyövoiman maa­han­muu­ton tuo­maa katuku­van värit­tymistä ja maail­mankyläu­topi­ansa toteu­tu­mista. Tämän kaiken toteut­tamiseen nykyti­lanne sopii oikein hyvin.

    Kyl­lä Uuden Uljaan Suomen arkkite­hdeil­lä on var­maan pöytälaatikois­sa valmi­ina suun­nitel­mat noiden kan­nustin­loukku­jen kor­jaamisek­si. Ei kor­jaa­mal­la vero­tus­ta tai nos­ta­mal­la palkko­ja vaan yksinker­tais­es­ti heiken­tämäl­lä sosiaalietuuksia.

    Kiitos blogin­pitäjälle hyvästä kirjoituksesta!

  8. Blogin­pitäjä nyt kuitenkin sat­tuu ole­maan perus­tur­va­jaos­ton puheen­jo­hta­ja tämän oikeis­to­laisen hal­li­tuk­sen nimit­tämässä sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamiskomite­as­sa, eikä suun­nit­tele sosi­aal­i­tur­vae­tuuk­sien heikentämistä.

  9. Tässä luk­i­joille esimerk­ki täy­del­lis­es­tä kan­nustin­loukos­ta. Tutus­tukaa ja kommentoikaa!

    Olen työtön yksin­huolta­jaäi­ti ja min­ul­la on kolme kouluikäistä las­ta. Meille val­tion toimes­ta vuodek­si 2008 taat­tu vähim­mäis­toimeen­tu­lo on 1177 euroa kuus­sa vuokran, sähkön, koti­vaku­u­tuk­sen ja ter­vey­den­hoit­o­meno­jen jäl­keen. On siis yhden­tekevää mis­tä eristä tämä raha koos­t­uu. Mikäli työt­tömyys­tur­va, lap­sil­isät ym. eivät täytä tätä minim­i­ta­soa, sosi­aal­i­toimis­to mak­saa erotuksen. 

    Ajatel­laan, että jonkin äkil­lisen mie­len­häir­iön joh­dos­ta menisin töi­hin. Brut­topalkkani olisi koulu­tuk­seni ja työkoke­muk­sen puoles­ta min­ulle real­isti­nen 1850 /kk. Käteen jäisi noin 1300. 

    Tääl­lä ketjus­sa muun muas­sa Soin­in­vaara puhuu mata­la­palkkai­sista töistä paskadu­uneina, joi­hin ei tarvi­ta mitään koulu­tus­ta. Totu­us on kuitenkin, että etenkin nais­val­taisil­la aloil­la alle kah­den ton­nin palkat ovat aivan taval­lisia. Muu­ta­man ikälisänkin kanssa esimerkik­si val­tion­hallinnon sih­teerin saa­ma sum­ma on tämän maini­tun suuruinen. 

    Helsingis­sä sijait­sev­as­ta vuokra-asun­nos­tani mak­san ves­i­mak­suineen 900 euroa. Ansio­tu­loni ohel­la saisin työssä käyvänä luon­nol­lis­es­ti samo­ja tukier­iä kuin nytkin: val­tion ela­tustuet, lap­sil­isät ja asum­is­tukeakin tässä tilanteessa 300 euroa. Käytet­tävis­säni olisi kuukaudessa vajaat 2500 euroa. Kun mak­san tästä vuokran, sähkön, koti­vaku­u­tuk­sen ja lap­siper­heessä keskimäärin kuus­sa syn­tyvät ter­vey­den­hoitokus­tan­nuk­set, on min­ul­la alle 1500 euroa käytet­tävis­säni ruokaan ja mui­hin huvi­tuk­si­in neljälle hengelle. 

    Edelleen olisin siis kuitenkin kolme sataa suo­jara­jan yläpuolella. 

    MUTTA: Toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaana min­ul­la on oikeus anoa eri­laisia harkin­nan­varaisia eriä. Sosi­aal­i­toimis­to mak­saa pul­likoimat­ta kohtu­uhin­taiset las­ten har­ras­tuk­set ja muun muas­sa avus­taa lukiokir­jois­sa. Lisäk­si rikkoutunei­den, vält­tämät­tömien kodinkonei­den tilalle saa uudet. Jokainen van­hempi tietää, että las­ten leir­it lohkai­se­vat tun­tu­van siivun lomabud­jetista. Nämä mak­se­taan hake­muk­sen täyt­tämisen jäl­keen automaat­tis­es­ti, mikäli leiri ei ole aivan kohtu­ut­toman hin­tainen rat­sas­tus- tms. leiri. Ker­ran vuodessa voi anoa joltain loma­toim­intaa jär­jestävältä tahol­ta koko per­heen lomaa. Työtön yksin­huolta­ja on näis­sä aina etusijalla. 

    Kun nämä erät jakaa tasais­es­ti koko vuodelle ollaan hyvin lähel­lä tilan­net­ta, jota Soin­in­vaara edel­lisessä aloituk­ses­saan kuvaili, eli työn­teko kan­nat­taisi min­ulle noin satasen ver­ran kuussa. 

    Mut­ta taas iso MUTTA: Jokainen tietää, ettei työssäkäyn­ti ole ilmaista. Tarvit­sisin teden­näköis­es­ti matkako­rtin, use­am­min vaat­tei­ta, työ­paikkaruokailu mak­saa enem­män kuin kotona jät­tei­den närp­pimi­nen lounaaksi. 

    Olen siis työssäkäyn­nin kan­nat­tavu­u­den suh­teen “nol­la euroa kuus­sa” ‑tilanteessa ellen jopa miinuk­sen puolel­la. En ole laskenut, mut­ta epäilen, että vielä syvem­mässä loukos­sa ovat päiväkoti­las­ten van­hem­mat. Vähim­mäs­toimeen­tu­lol­la sin­nit­televä ei mak­sa päivähoi­dos­ta sent­tiäkään. Sen sijaan jo em. kuvit­teel­lisel­la palkkata­sol­la kah­den lapsen päivähoito mak­saa noin 100 euroa. Kun lap­si saa kolme ate­ri­aa kokopäivähoi­dos­sa, niin kyl­lä se ruoka­menois­sa tun­tuu positiivisesti. 

    Aina voin tietysti ajatel­la, että työ on henkises­ti palk­it­se­vaa, osa iden­ti­teet­tiäni, työy­hteisö on tärkeä, kehi­tyn ammatil­lis­es­ti ja pysyn vireänä. Näin peri­aat­teessa ajat­te­lenkin. Toisaal­ta voin ajatel­la, että min­ul­la on aina aikaa pikkuk­oul­u­laisil­leni, min­ul­la on aikaa leipoa ja tehdä kun­non kotiruokaa, aut­taa naa­puria koiran­ulkoilut­tamises­sa, kun täl­lä on jal­ka poik­ki, sivistää itseäni kir­jas­tossa, kir­joitel­la net­ti­in jne. 🙂 Täy­tyy myös muis­taa, kuten Soin­in­vaara jo taisi edel­lisessä ketjus­sa maini­ta, että suuri osa töistä ei ole palk­it­se­via henkises­ti, vaan todel­la aito­ja paskadu­une­ja muunkin kuin palkkansa puolesta. 

    Ja kyl­lä on myön­net­tävä, että on se välil­lä ruhti­naalli­nen tunne, kun kään­tää peiton alla kylkeä ja ikku­nas­ta vilah­taa joku naa­pu­rus­ton työn orjista puske­mas­sa har­ti­at kyyryssä vaaka­suo­ras­sa rän­täsateessa tyl­sän työn­sä ääreen. Min­ua saa vapaasti pahek­sua, mut­ta en taa­tusti ole ain­oa, jon­ka työ­mo­ti­vaa­tio ei ole parhaim­mil­laan sil­loin kuin työstä ei saa euron euroa etua.

  10. Kiitok­sia vas­tauk­ses­ta. Sulat­te­len asi­aa ja aloi­tan yhdel­lä jatkokysymyksellä:

    Jos meil­lä on työvoima­pu­la esimerkik­si siivoo­jista niin, miten siivoo­jien palkan nos­t­a­mi­nen voi hin­noitel­la kenetkään ulos siivoamis­es­ta, kun siivoo­jista ker­ran on pula?

    Tietenkin, jos työvoimaku­lu­jen nos­t­a­mi­nen johtaa suuri­in siivoamisalan inno­vaa­tioi­hin ja tätä kaut­ta työvoiman vähen­nyk­seen niin sit­ten väite pätee. Mut­ta, oli­si­vatko täl­laiset palvelu­alo­jen inno­vaa­tiot kuitenkaan niin huono asia?

    Vai päteekö tämä hin­noit­telu­ar­gu­ment­ti vain yleiseen min­imi­palkan tasoon? Eli uloshin­noit­telu tapah­tuu joil­lain sek­tor­eil­la, jos koko min­imi­palkkaa nostetaan.

  11. Työ­markki­nat tas­apain­ot­tuvat sil­lä, että alim­mat palkat nou­se­vat, mut­ta se merk­it­see, että osa henkilöistä jää työt­tömik­si tai edelleen työvoiman ulkopuolelle.

    Jos meil­lä on alun­perin 100 siivo­jan työ­paikkaa, joista 70 täytet­ty­inä ja 30 täyt­tämät­tä ja sat­tumal­ta 30 työtön­tä siivo­jaa, joi­ta ei huvi­ta men­nä töi­hin. Jos palkkaa nos­te­taan, meil­lä on sen jäl­keen 80 siivo­jan työ­paikkaa, kaik­ki täytet­ty­inä ja 20 työtön­tä työhaluista siivoojaa.

    Ilman työe­htosopimuk­sia voitaisi­in menetel­lä niin, että siivoo­jan palk­ka nousee sille tasolle, että työ­paikko­ja on yhtä paljon kuin työhaluisia. Ehkä tuo taso on 85 siivoo­jaa ja 15 sel­l­aista, jot­ka val­it­se­vat mielu­um­min työt­tömyy­den. Hei­dän työ­panok­sen­sa menetetään ja he elävät köy­hinä, kos­ka työn­teko merk­it­sisi heille niin pien­tä rikas­tu­mista, ettei se kannata.

    Jos meil­lä olisi perus­tu­lo­jär­jestelmä tai muu mata­la­palkkat­uen muo­to, sama tas­apain­opalk­ka löy­det­täisi­in tasol­ta, jos­sa ehkä 95 on töis­sä ja kaik­ki siivoo­jat net­toan­sioil­taan nyky­istä korkeam­mal­la tasol­la. Eikä se tulisi yhteiskun­nalle nyky­istä kalliimmaksi.

  12. Laskeske­lin tässä, että itse asi­as­sa min­un tulisi ansai­ta yli 3000 euroa kuus­sa, jot­ta työn­teko kan­nat­taisi. Kan­nat­tavu­u­den rajana pidän 300–400 euroa käteen jäävänä sum­mana kuussa . 

    Tästä pitää vero­pro­gres­sio ja varsinkin asum­is­tu­ki huolen. En tiedä riit­täiskö tämäkään brut­tona, jos lapseni oli­si­vat päivähoidossa.

  13. Työn­vieroksu­ja??? kirjoitti:

    “Min­ua saa vapaasti pahek­sua, mut­ta en taa­tusti ole ain­oa, jon­ka työ­mo­ti­vaa­tio ei ole parhaim­mil­laan sil­loin kuin työstä ei saa euron euroa etua.”

    En pahek­su. Sen sijaan on pakko kysyä, kuin­ka paljon sin­ulle pitäisi jäädä töis­sä käymis­es­tä käteen, jot­ta lähtisit kokopäivätöihin?

  14. Yksin­huolta­jien tilanne on val­tavir­ras­ta poikkea­va, jos­sa peru­songel­ma tulee siitä, että per­heen elät­tämiseen tarvi­taan nyky­suomes­sa kah­den nor­maali­palkkaisen tulot.

    Ajat­telisin tuol­laises­sa yksin­huolta­jati­lanteessa omien virikkei­den kannal­ta. Halu­aisinko pidem­män päälle takaisin työelämään vai en? Jos halu­aisin, kävisin ainakin osa-aikaises­sa työssä, jos se nyt ei ylivoimaisen kalli­ik­si tulisi, vaikkei siitä suo­raan heti rahal­lis­es­ti plus­salle jäisikään.

    Kun lapset oli­si­vat isom­pia / muut­taisi­vat pois olisin paljon parem­mas­sa tilanteessa työmarkkinoilla.

  15. “Ja kyl­lä on myön­net­tävä, että on se välil­lä ruhti­naalli­nen tunne, kun kään­tää peiton alla kylkeä ja ikku­nas­ta vilah­taa joku naa­pu­rus­ton työn orjista puske­mas­sa har­ti­at kyyryssä vaaka­suo­ras­sa rän­täsateessa tyl­sän työn­sä ääreen.”

    Mitä, mitä?

    Eikös työt­tömän yh-äidin elämä pitänyt tässä uus­lip­i­laarises­sa Suomes­sa olla yhtä Hel­vettiä? Onko Jaakko Laak­so ja muut aikaansa seu­raa­vat vasurit kusseet mua linssiin?

  16. Suomes­sa­han oli koko Kekkosen kau­den ja vähän jäl­keenkin aina suureen lamaan asti täystyöl­lisyys siitä huoli­mat­ta, että sil­loin ei sub­ven­toitu mata­la­palk­ka-alo­ja vaan pikem­min päin­vas­toin. Talous kasvoi nopeam­min kuin muual­la (vaik­ka ostovoima kyl­lä kasvoi häm­mästyt­tävän hitaasti) samaan aikaan kun tulo­erot tasoittuivat.

    Väitetään, että tuo ei enää toi­mi, kos­ka työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­us­vaa­timuk­set ovat kas­va­neet niin korkeik­si, että osa porukas­ta tip­puu väistämät­tä kelkasta. 

    Kuitenkin mon­en 70-luvun mata­la­palkkaisen voisi tuo­da nykypäivään jopa sil­loi­sine työmenetelm­i­neen tai ainakin muu­ta­man tun­nin tai päivän koulu­tuk­sel­la, ja työ sujuisi kuin ennenkin. Palk­ka vain olisi kaksinkertainen. 

    Tämä johtuu tietenkin siitä, että työn tuot­tavu­us ei määräy­dy työ­markki­noil­la ain­oas­taan sen perustel­la kuin­ka vaa­ti­vaa työ on tai miten kallista konet­ta käytetään vaan myös (tai per­im­miltään) sen perustel­la, miten tar­jon­ta ja kysyn­tä kohtaavat.Tästä johtuu, että jos tar­jol­la on suht kova­palkkaisia hom­mia vähäl­lä koulu­tuk­sel­la tai koulu­tusväylä parem­pi­in hom­mi­in, myös ns. mata­la­palk­ka-alo­jen palkat nou­se­vat. Näin siis pitkäl­lä tähtäimel­lä jopa ammat­tili­it­to­jen luva­tus­sa maassa.

    Ja ylöspäin palkat tietysti jous­ta­vat jo lyhyel­lä tähtäimel­lä; mikään työe­htosopimus ei tietääk­seni kiel­lä sovit­tua minim­i­ta­soa parem­paa palkkaa. En ymmär­rä, mik­si siivousala olisi tästä poikkeus. Ehkä se ei olekaan, vaan vapaiden työ­paikko­jen suuri määrä ker­too suures­ta vaihtuvuudesta. 

    Niin tai näin, min­ua kiin­nos­taa edelleen, mik­si eri­tyis­es­ti USA:ssa kehi­tys on ollut niin toisen­lainen. Tulo­erot ovat kas­va­neet, alhaisimpi­en (nimellis?)palkkojen kasvu pysähtynyt ja — mikä ehkä huolestut­tavin­ta — sosi­aa­li­nen liikku­vu­us hidastunut.

    Yksi ero on ilmeis­es­ti ollut mata­la­palkkatyön voimakas tukem­i­nen (suh­teessa Suomeen), mut­ta en väitä, että se olisi vält­tämät­tä tärkeimpi­en syi­den joukos­sa maas­sa, jos­sa osa porukas­ta valmis­tuu “perusk­oulus­ta” osaa­mat­ta kun­nol­la lukea ja jatkok­oulu­tus on maksullista.

    Tai toisaal­ta, mik­si Tan­skas­sa kaik­ki edel­lä maini­tut mit­tar­it sojot­ta­vat melkein­pä vas­takkaiseen suun­taan vielä selvästi voimakkaam­min kuin Suomes­sa (sen lisäk­si, että jalka­pal­lon EM-kul­tami­tal­in jäl­keen tan­skalaiset ovat vuodes­ta toiseen gallu­peis­sa ilmoit­tau­tuneet maail­man onnel­lisim­mak­si kansakunnaksi? 😉 

    No, ei siitä enää sen enem­pää, lupaan, pait­si että toiv­ot­tavasti ennen sosi­aal­i­tur­van uud­is­tuk­sia paikallis­te­taan jenkkien virheet, ettei tulisi ainakaan niitä ilmeisem­piä tois­tet­tua, jos siis se estämi­nen julkisen puolen keinoil­la onnistuu.

    Jos varsi­nais­es­ta aiheesta pitää jotain sanoa niin, eikös pitkäaikaistyöt­tömät ole työl­listyneet yllät­tävän suurin joukoin viime aikoina? Siis “yllät­tävän” suurin joukoin, kun ottaa huomioon, että vielä vuosi sit­ten porukkaa pidet­ti­in menetet­tynä eikä heitä las­ket­tu mukaan kun mietit­ti­in työvoima­pu­lan korjaajia.

    Luulen, että Freud ja kump­pan­it oli­vat oike­as­sa, jos ei muus­sa niin siinä, että ihmis­lu­on­to on sel­l­ainen, että ihmi­nen vaatii työtä eli työsken­te­lyä yhteisön hyväk­si ollak­seen onnelli­nen. Usein syr­jäy­tyneet vain vaa­ti­vat patis­telua tämän asian havait­semisek­si tai mieleen palauttamiseksi.

    Kol­men lapsen yksin­huolta­ja var­maan tekee tarpeek­si työtä ihan ilman palkkatyötä, noin freudi­laisit­tainkin veikkaan.

    Tuli­pa taas tarpeet­toman pitkä kirjoitus.

  17. Työn­vieroksu­ja???:

    “Ja kyl­lä on myön­net­tävä, että on se välil­lä ruhti­naalli­nen tunne, kun kään­tää peiton alla kylkeä ja ikku­nas­ta vilah­taa joku naa­pu­rus­ton työn orjista puske­mas­sa har­ti­at kyyryssä vaaka­suo­ras­sa rän­täsateessa tyl­sän työn­sä ääreen. Min­ua saa vapaasti pahek­sua, mut­ta en taa­tusti ole ain­oa, jon­ka työ­mo­ti­vaa­tio ei ole parhaim­mil­laan sil­loin kuin työstä ei saa euron euroa etua.”

    Sinivihreä:

    Rupesin ajat­tele­maan tuo­ta yksin­huolta­jan nimiket­tä. Vai­moni on kotona lapsen kanssa ja saa kai 200–300 euroa kuukaudessa yhteiskunnal­ta. Sum­ma on sen ver­ran pieni, että olen siis käytän­nössä yksin­huolta­ja, jon­ka huol­let­ta­vana on itsen­sä lisäk­si yksi lap­si ja yksi aikuinen.

    Tyy­dy­tys­tä saa niin kovin monista asioista — onnek­si. Työn orjana 🙂 arjen ilot on han­kit­ta­va pienistä asioista kuten siitä, että ei ole koskaan ollut oikeutet­tu minkään­laiseen harkin­nan­varaiseen tukeen.

  18. Oskari Huusko,

    Ehdinkin jo tuos­sa ylem­pänä ennen kysymys­täsi lait­taa kan­nus­timek­si 300–400 euroa käteen jäävää rahaa kuussa.

    Tietysti lop­ulli­nen ratkaisu riip­puisi työn luon­teesta. Mikäli työ olisi kehit­tävää, haas­teel­lista ja vahvuuk­siani vas­taavaa, näyt­täisi tar­joa­van eten­e­mis­mah­dol­lisuuk­sia, olisi lähel­lä kotiani ym., saat­taisin tyy­tyä pienem­päänkin hyötyyn. 

    Vas­taavasti jos pitäisin saatavis­sa ole­vaa työtä vas­ten­mielisenä, en ehkä liikah­taisi tuol­la kolmel­la neljäl­lä sadal­lakaan. San­o­taan, että ton­nin net­to­hyödyl­lä menisin ilman muu­ta kaikki­in töi­hin kaikissa tapauk­sis­sa. Ja nol­lal­la eurol­la tuskin mihinkään. 

    Ton­ni käteen, 

    Minus­ta tietyt työt ovat niin ikäviä, tur­rut­tavia ja yksi­toikkoisia, että koen voivani parem­min työt­tömänä. Aina maini­taan siivoustyö todel­lise­na paskadu­u­nien aatelina, mut­ta itse lait­taisin kauheusjärjestyk­sessä edelle: 

    -puhe­lin­vai­h­teen hoita­ja isos­sa yrityksessä
    ‑kaik­ki tyrkyt­tävät myyn­tite­htävät (pölyn­imure­i­ta ovelta ovelle ‑tyyliset)
    ‑työym­päristöt, jois­sa on jatku­vasti alt­ti­ina väki­val­lalle (ter­veyskeskusten vas­taan­otot ym. )
    ‑ruti­ini­no­maiset toimis­to­työt (reskon­tran­hoita­ja, laskut­ta­ja, tal­len­ta­ja ym.)
    ‑valikoimat­toman, mah­dol­lis­es­ti aggres­si­ivisen asi­akaskun­nan kanssa työsken­te­ly, esim. r‑kioskin myyjä

  19. Luin tuos­sa Kaup­pale­hteä ja siel­lä keskustelti­in Työvoima­hallinnon uud­es­ta tehtävästä(mahdollisesta): työvoiman vuokrauk­ses­ta. Se ala on paisunut kuin pul­lataik­i­na joten markki­nati­laus on ollut ole­mas­sa. Jos työvoima­hallinto läh­tee mukaan niin ilmeis­es­ti työ­nan­ta­jatkin hyväksyvät sen. Eri asia on mitä ajat­tel­e­vat työn­vuokraus­fir­mat. Kan­natan asi­aa. Ei ole huono jut­tu jos julki­nen puoli läh­tee kil­pailu­un mukaan. Se paran­taa palka­nsaa­jien mah­dol­lisuuk­sia; etenkin vaikeasti työl­lis­tet­tävien. Ammat­ti­laiset yleen­sä pär­jäävät kun töitä riittää.

  20. He he, kyl­läpä kom­mu­nis­mis­sa menee paksusti 😀 

    Mut­ta kuin­ka kauan?

    Työt­tömien van­hempi­en lap­sille KOKOPÄIVÄNEN HOITO!
    Toimeen­tu­lotuel­la eläville työt­tömille van­hem­mille LOMIA!
    Veron­mak­sajien eläteille HARKINNANVARAISIA YLIMÄÄRÄISIÄ AVUSTUKSIA KALIISIIN HARRASTUKSIIN!
    Työn­teko on VAPAAEHTOISTA, ei vaan mee jos ei haluu 😀

    Voi Jeesus.

    Mitäs arvon punikit miet­tii, onko asi­at näin esim. Aasiassa?
    Kas­vaako talous Aasi­as­sa vai tääl­lä punikkilassa?
    Mitä te sit­ten teette kun aasialais­pankit ei anna enää luotto?

    Kan­nat­taisi var­maan miet­tiä jo nyt, ei tulisi sit­ten yllätyksenä.

  21. “Kas­vaako talous Aasi­as­sa vai tääl­lä punikkilassa?”

    Ikävä ker­toa, että tääl­lä se kas­vaa ja paljon nopeam­min kuin Aasiassa.

  22. Nim­imerk­ki Työn­vieroksu­ja?? kir­joit­ti seuraavaa:
    “Käytet­tävis­säni olisi kuukaudessa vajaat 2500 euroa. Kun mak­san tästä vuokran, sähkön, koti­vaku­u­tuk­sen ja lap­siper­heessä keskimäärin kuus­sa syn­tyvät ter­vey­den­hoitokus­tan­nuk­set, on min­ul­la alle 1500 euroa käytet­tävis­säni ruokaan ja mui­hin huvi­tuk­si­in neljälle hengelle.”

    Tämä kir­joi­tus avasi min­un silmäni kannustinloukuille!

    Minä olen käsit­tääk­seni kohtu­ullisen hyvä­tu­loinen, verotet­ta­vat kuukausi­t­u­loni ovat n. 4300 euroa, mut­ta siitä huoli­mat­ta tästä jää vero­tuk­sen jäl­keen min­ulle käteen vain noin 2800 euroa. Henkises­ti vaa­ti­vas­ta, kovaa osaamista edel­lyt­tävästä, jatku­vaa itsen­sä kehit­tämistä vaa­ti­vas­ta ja ase­mani vuok­si ei vält­tämät­tä pysyvyyt­tä tar­joavas­ta työstä min­ulle jää käteen siis vain noin 300 euroa enem­män kuin Työn­vieroksu­jalle ske­naar­ios­saan, jos­sa hänen brut­topalkkansa oli 1800 euroa — ja jon­ka Työn­vieroksu­ja arvioi työt­tömyy­teen­sä näh­den ei-kan­nat­tavak­si. Voiko Työn­vieroksu­jan laskel­ma todel­la pitää paikkansa?

    Tämän lisäk­si nim­imerk­ki Työn­vieroksu­ja lie­nee ske­naar­ios­saan oikeutet­tu kaupun­gin tai yleishyödyl­lis­ten yhteisö­jen edullisi­in vuokra-asun­toi­hin, kun minä taas joudun osta­maan asun­toni koval­la velka­ra­hal­la yliku­umen­tuneil­ta markki­noil­ta. Kuten Työn­vieroksu­ja mainit­si, hän on myös oikeutet­tu mui­hin työt­tömille ja pien­i­t­u­loisille tar­jot­tavi­in etuuksiin.

    Ok, onhan meil­lä ero­jakin. Työn­vieroksu­ja on yksin­huolta­ja, jol­la on kolme las­ta — minä taas elän naisen kanssa kahdestaan. Kos­ka meitä on kak­si, niin hyv­in­hän me elämme, jäähän meil­lä rahaa säästöönkin. Mut­ta kun naiseni koh­ta jää äitiys­lo­ma­lle, putoaa toimeen­tu­lomme ennen pitkää min­un varaani ja pian olemme yhteiseltä toimeen­tu­loltamme hyvin lähel­lä sitä mitä Työn­vieroksu­jakin tienaa. 

    Min­ua kam­mot­taa kir­joit­taa tämä, sil­lä se kuu­lostaa vas­ten­mieliseltä oikeistopop­ulis­mil­ta, mut­ta: onko oikeasti niin että suo­ma­lainen jär­jestelmä tasaa tulo­ja niin tehokkaasti, että hyvä­tu­loinen työssäkäyvä net­toaa pieni­palkkaiseen yksin­huolta­jaan näh­den vain pari has­sua satas­ta? Voiko oikeasti 2500 euron ero brut­topalkois­sa kutis­tua eri­lais­ten (kyl­läkin osin perustel­tu­jen) tulon­si­ir­to­jen jäl­keen satasiin?

    En voi täysin rin­noin tuomi­ta Työn­vieroksu­jaa, sil­lä hän selvästi toimii vain ratio­naalis­es­ti: juuri siten kuten jär­jestelmä ohjaa toim­i­maan. Mut­ta vapaa­matkus­ta­ja hän on, ja jär­jestelmän pitäisi pyrk­iä nimeno­maan estämään vapaamatkustusta.

  23. Samaan aikaan eräät edus­ta­jamme vasem­mal­la tah­to­vat lisää tulosi­don­naisu­ut­ta. Esimerkik­si sairaan­hoit­o­mak­su­ja on ehdotet­tu por­rastet­tavak­si tulo­jen mukaan.

    Eli meil­lä on eduskun­nas­sa asti jästipäitä, jot­ka tah­to­vat lisää tuloloukku­ja! Jär­jetön­tä meininkiä.

  24. Työn­vieroksu­ja:
    “Minus­ta tietyt työt ovat niin ikäviä, tur­rut­tavia ja yksi­toikkoisia, että koen voivani parem­min työttömänä.”

    Sil­loin kun on jo valmi­ik­si jokin työ alla, voi helpom­min saa­da parem­man työn. Ei ole real­is­tista ajatel­la, että kaik­ki voisi­vat saa­da tavoite­työn­sä heti. Mut­ta yksin­huolta­jan tilanne on eri kuin sinkun. Tietyssä mielessä yksilöitä tarkastel­tuna pääa­sia on, että kaik­ki jol­lain taval­la perus­toimeen­tu­lon­sa saa­vat ja virikkeitä onnel­liseen elämään. 

    Yhteisön tasol­la kuitenkin tyl­sillekin töille täy­tyy löy­tyä tek­i­jät, jot­ta yhteisö toimii. No, suuri osa ei ole oikeutet­tu minkään­laisi­in sosi­aal­i­tuki­in, joten toimi­ihan se.

  25. Työin­toiselle:

    Täy­tyy nyt tietysti muis­taa, että tässä tulos­sa (2500) on mukana lap­sil­isät yksin­huolta­jako­ro­tuk­sen kera 480 euroa ja ela­tustuet, jot­ka val­tio mak­saa sil­loin kun muual­la asu­va las­ten van­hempi ei niitä mak­sa, 390 euroa.

    Nämä erät on tarkoitet­tu las­ten ruokaan vaat­teisin ja mui­hin las­ten elämisen edel­ly­tyk­si­in. Sinä saat puolestasi koko net­to­tu­losi omaan käyt­töösi omaa henkilöko­htaista hyv­in­vion­ti­asi tuke­maan. Näin ollen minus­ta ei tilan­net­ta voi tuol­la tavoin vertailla. 

    Soin­in­vaara on minus­ta täysin oike­as­sa siinä, että ei tukia voi leika­ta. Ei ole kenenkään etu, että pien­i­t­u­lois­t­en lapset joutu­vat syr­jäyt­tävään ahdinkoon. Siitä mak­se­taan vielä paljon kovem­pi hin­ta kuin näistä tuista. Yksi nuoriskoti- ja vanki­lakier­teeseen joutunut päi­hdeon­gel­mainen pikkurikolli­nen mak­saa elinkaaren­sa aikana yhteiskun­nalle hyvinkin miljoona euroa riip­puen kuin­ka paljon hän viet­tää koomaa teho­hoi­dos­sa sairaalois­sa, työl­listää poli­isivoimia, oikeuslaitok­sia ym. 

    Jos brut­to­tu­loni oli­si­vat lähel­lä nais­ten keskipalkkaa (2600 €), asum­is­tukea en saisi ollenkaan. Käteen jäävä osu­us olisi näin 150 euroa enem­män kuin ensim­mäisel­lä esimerkki­ta­sol­la (1850 €). Kuten jo sanoin, työn­teon taloudel­lises­sa mielessä kok­isin kan­nat­tavak­si vas­ta noin 3000 euron kuukausi­t­u­loil­la. Muus­ta mielekkyy­destä voi tietysti keskustella. 

    Tässä yhtälössä kuitenkin lie­nee jotain korjattavaa.

  26. Hajosiko Tojo­tasi,

    Ei hajon­nut, en omista autoa… 🙂 Polkupyörä sen sijaan on vähän huonos­sa kunnossa. 

    Lis­taat seu­raavia epäkohtia: 

    “Työt­tömien van­hempi­en lap­sille KOKOPÄIVÄNEN HOITO!”

    Sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus on min­unkin mielestäni mie­lenki­in­toisimpia yhteiskun­tapoli­it­tisia lin­jauk­sia. En kan­na­ta sitä ja rajaisin oikeu­den osapäivä­paikkaan. Tässäkin on kuitenkin omat ongel­mansa, jos van­hempi siir­tyy työelämään kokopäiväis­es­ti ja lapsen päiväkodis­sa ei ole heti resursse­ja paikan muut­tamiseen kokopäiväiseksi. 

    “Toimeen­tu­lotuel­la eläville työt­tömille van­hem­mille LOMIA!”

    Kyl­lähän tämä tosi­aan voi herät­tää katkeru­ut­ta. Viime kesänä olimme viikon täysi­hoi­dos­sa Suomes­sa hotel­lis­sa ihanis­sa järvi­maise­mis­sa. Mak­soin matkat, en muu­ta. Näil­lä lomil­la on täysi­hoidon lisäk­si tun­tikau­sia päivässä mak­su­ton las­ten­hoito ohjelm­i­neen: kanoot­tiretk­iä, mölkkyä, perin­neleikke­jä ym. 

    “Veron­mak­sajien eläteille HARKINNANVARAISIA YLIMÄÄRÄISIÄ AVUSTUKSIA KALIISIIN HARRASTUKSIIN!”

    Ymmär­rän tosi­aan, että hiertää. Mon­et per­heet saa­vat todel­la miet­tiä, mis­tä rahat kol­men lapsen har­ras­tuk­si­in. Mut­ta lohdu­tan, ettei kovin kalli­isi­in har­ras­tuk­si­in saa mak­susi­toumus­ta koko hin­nan osalta. Esimerkik­si ten­nis­val­men­nus, rat­sas­tus­tun­nit, taitoluis­telu ja musi­ikkiopis­tot täy­tyy osit­tain kyl­lä itse kus­tan­taa. Mut­ta tavalli­nen urheiluseu­ra­toim­inta, par­tio ja muut vas­taa­vat tue­taan kyl­lä yhteiskun­nan kukkaros­ta pyytäessä kokonaan.

  27. Työn­vieroksu­jalle:
    Olet oike­as­sa, ver­tailu­ni ei ollut ihan oikeu­den­mukainen. Kan­nustin­loukku­jen ole­mas­saolosta se kuitenkin ker­too omaa kieltään. Jos olisin itse yksin­huolta­janainen, en uskoak­seni saisi lap­sil­isien lisäk­si mitään mui­ta yhteiskun­nan tukia. Net­to­hyö­tyni vuosien opiskelu­un, työssä kehit­tymiseen, riskien ottamiseen ja sin­nikkyy­teen perus­tu­vas­ta hyvästä palka­s­ta mitat­taisi­in kuitenkin yhä sadois­sa eurois­sa. Puhu­mat­takaan siitä että elämi­nen muuten olisi min­ulle kalli­im­paa — vähä­varaisille suun­natut palve­lut ja tuet eivät min­ulle kuu­luisi. Asumiseni jou­tu­isin yhä rahoit­ta­maan velka­ra­hal­la ja tässäkin otta­maan henkilöko­htaisen taloudel­lisen riskin.

    En minäkään toki kaikkia tukia olisi kar­si­mas­sa. Kaikil­la — ja eri­tyis­es­ti lap­sil­la — tulee olla oikeus ihmis­ar­voiseen elämään — ja ihmis­ar­voisen elämän hin­ta Suomes­sa on aika korkea. Mut­ta jos jär­jestelmä kan­nus­taa loisimiseen, niin siinä on jotain vikaa. Loisi­jaa on turha yksin syyl­listää (olen itsekin elänyt opiskelu­aikoina kesiä toimeen­tu­lotuel­la — tien­asin suun­nilleen yhtä hyvin kuin ali­palka­tuis­sa kesätöis­sä olleet kaverini).

  28. Väitän, että Työn­vieroksu­ja ei toi­mi ratio­naalis­es­ti, vaan tekee ratkai­se­van virheen strategiassaan. 

    Ihmisil­lä taval­lis­es­ti puut­tuu kyky pitkän aikavälin suun­nit­telu­un, eikä Työn­vieroksu­ja todel­lakaan tee poikkeusta. Omaa näke­mys­täni ratio­naal­isu­u­teen on vaikeampi kuva­ta tarkoil­la laskelmil­la, kos­ka suun­nit­telu ulot­tuu pitkälle siihen aikaan, kun eläke­pom­mi on Suomes­sa paukah­tanut, eivätkä rahat enää riitä lus­mu­jen elättämiseen.

    Tulen sit­ten nau­reskele­maan, kun yrität työ­markki­noille siinä vai­heessa, kun laps­esi eivät sin­ua enää “pelas­ta”. Voi olla vaikea kil­pail­la ketään vas­taan siltä poh­jal­ta, että on maan­nut viimeiset 15 vuot­ta säng­yn poh­jal­la kylkeä kääntelemässä. 

    Viimeistään eläkeiässä jää niin san­otusti pää vetävän käteen ja taas nau­ru mait­taa, mut­ta ei suinkaan Työnvieroksujalle.

  29. Oli muka­va lukea työn­vieroksu­jan laskel­ma työhön­menon kan­nat­tavu­ud­es­ta. Itse voisin kah­den lapsen yksin­huolta­jana vielä maini­ta, että ainakin las­ten ollessa alle kouluikäisiä, kokopäivä­työhön meno on ver­rat­en rankkaa yksin­huolta­jalle. Pari vuot­ta sit­ten tein töitä tässä tilanteessa n. 1600 euron pal­ka­lla vaa­ti­vaa työtä, joka ei rajoit­tunut kokon­aan työaikaan. Työ oli kyl­lä min­ulle palk­it­se­vaa, mut­ta iltaisin olisin toivonut kotitöi­den ja las­ten kanssa viete­tyn laat­u­a­jan jäl­keen omankin rauhoit­tumisen het­ken. Ja pahim­man stressin aikana olin iltaisin niin väsynyt, etten oikeasti jak­sanut lap­sia ollenkaan.

    Nyt van­hem­man lapseni aloitet­tua koulun olen huo­man­nut, että lapset tarvit­se­vat vielä enem­män huomiotani. Jos olisin töis­sä en todel­lakaan jak­saisi. Sitä pait­si taloudelli­nen stres­si tun­tuu aivan samal­ta. Nyt rahaa on vähem­män käytössä, mut­ta aikaa on harki­ta mihin sen käyt­tää, eikä työhön liit­tyviä mat­ka- ja ruokaku­lu­ja (eikä päivähoit­o­mak­su­ja) ole. Sitä pait­si olo on paljon parem­pi kun ei tunne itseään riis­te­tyk­si surkeal­la pal­ka­lla hyvin tehtyä työtä vas­taan. Itku joskus tuli, kun totesin ettei palkkani riitä tar­joa­maan lap­sille juuri mitään, saati itsel­leni uusia työ­vaat­tei­ta enem­pää. Nyt on ainakin aikaa.

    Lep­poisampi tahtisi­in töi­hin voisin men­nä vaik­ka tuol­lakin pal­ka­lla. Sel­l­aisi­in jos­sa olisi hyvä ilmapi­iri ja mah­dol­lisu­us mieluiten tehdä hie­man lyhyem­pää päivää. Niin ja jotenkin tulisi huomioi­da ettei pikkuk­oul­u­laisen ja koh­ta toisen tarvit­sisi olla kesää yksin. Se tun­tuu aina uno­htu­van, ettei kaikil­la ole mum­mo­ja ja täte­jä, jot­ka jous­tavasti hoita­vat lapset aina tarvittaessa.

  30. Sosi­aa­li­nen tur­vaverkko on rak­en­tunut pala palal­ta. Jokainen eduskun­ta on luvan­nut ja toteut­tanut jotain hyvää. Lop­putu­los on älyt­tömien tuloloukku­jen ja väli­in­putoa­jien viidakko.

    Minus­ta ain­oa keino ajau­tua ulos tästä type­r­yy­destä on perus­tu­lo. Mut­ta sitä eivät sos­tover­it vasem­mal­la hyväksy. Ehkä he sen joskus tajua­vat kun tajua­vat sen, mihin sosi­aalidemokraat­tien johta­ma hyv­in­voin­tiseka­sotku on johtanut.

  31. Teo­ri­as­sa voi tul­la ikäviä ver­tailu­ti­lantei­ta tukien varas­sa elävien ja työssä käyvien välille. Käytän­nössä erit­täin har­voin tör­mää tilanteeseen, jos­sa työssäkäyvän kan­nat­taisi kade­htia tukien varas­sa eläjän tilannetta.
    Nämä sosi­aal­i­tu­il­la elelevät kroisok­set ovat oikeis­to­laista pro­pa­gan­daa parhaimmillaan
    Työn­vieroksu­jan tilanne on mielestäni täysin selvä: hänen kan­nat­taa olla kotona las­ten­sa kanssa, ja yhteiskun­nan tulee täl­laista ratkaisua tukea.

  32. Minus­ta on erikoista ajatel­la, että palkkatöis­sä käymätön kol­men lapsen yksin­huolta­ja olisi joku “vapaa­matkus­ta­ja”, jon­ka vaik­ka pörssimeklari tai vuokratyö- tai puhe­lin­myyn­tifir­man pikkupo­mo elät­täisi “ansiois­taan” mak­samil­la veroilla.

  33. Lapset ja työ kiteyt­tää hyvin: 

    “Nyt on ainakin aikaa.”

    Kyl­lä! On aikaa tava­ta ystäviä ja suku­laisia. On aikaa liikun­taan ja mui­hin har­ras­tuk­si­in. Nyt on aikaa jutel­la naa­purin iäkkään rou­van kanssa pihal­la juuri niin kauan kuin hänel­lä on puhumista.

    On aikaa kävel­lä joka paikkaan. Min­ul­la on aivan taval­lista kävel­lä päivän mit­taan kym­menisen kilo­metriä. Ja ennen kaikkea on aikaa lapsille. 

    Mik­si vai­h­taisin tämän ilman minkään­laista rahal­lista kor­vaus­ta ainaiseen ruuhk­abus­sis­sa istu­miseen ja kiire­htimiseen, kaiken kaikki­aan stres­saavaan päiväryt­mi­in, joka huipen­tu­isi kotitöi­hin pyykkei­neen ja siivoomisi­neen kuu­den ja yhdek­sän välil­lä? Miksi?

    Odotin ketju­un myös vihamielisiä kom­ment­te­ja ja tuli­han sel­l­ainen Zoltanilta:

    “Tulen sit­ten nau­reskele­maan, kun yrität työ­markki­noille siinä vai­heessa, kun laps­esi eivät sin­ua enää “pelas­ta”. ”

    Jos min­ulle nau­rami­nen antaa sin­ulle jotain tyy­dy­tys­tä, niin voit kohden­taa sen min­ulle suo­raan. Soin­in­vaar­al­ta saa osoit­teen. Min­ulle on aina ilo tuot­taa ympäristössäni hyvää mieltä. 

    “Voi olla vaikea kil­pail­la ketään vas­taan siltä poh­jal­ta, että on maan­nut viimeiset 15 vuot­ta säng­yn poh­jal­la kylkeä kääntelemässä. ”

    Noh, jotain muu­takin nyt teen kuin kään­te­len kylkeä. Olen toimin­ut näin kak­si vuot­ta, joten luulen että 15 vuot­ta ei tule täy­teen. Itse asi­as­sa uskon, että olen palkkatöis­sä viimeistään vuon­na 2009. Lapseni ovat sen ver­ran iso­ja nääs… Ja eikös tänne pitäisi rantau­tua pikku hil­jaa se huu­ta­va työvoimapula?

  34. Piti vielä huo­maut­taa, että nim­imerk­istäni ovat pudon­neet kysymys­merk­it pois joil­takin kommenttattoreilta. 

    Ne ovat kuitenkin olen­naiset. En koe ole­vani varsi­nais­es­ti työn­vieroksu­ja enkä eri­tyisen laiska ihmi­nen perus­lu­on­teeltani. Minus­ta on vain kohtu­u­ton vaa­timus käy­dä palkkatyössä, mikäli siitä ei tosi­aan net­toa euron euroa.

  35. “Blogin­pitäjä nyt kuitenkin sat­tuu ole­maan perus­tur­va­jaos­ton puheen­jo­hta­ja tämän oikeis­to­laisen hal­li­tuk­sen nimit­tämässä sosi­aal­i­tur­van uud­is­tamiskomite­as­sa, eikä suun­nit­tele sosi­aal­i­tur­vae­tuuk­sien heikentämistä.”

    Se var­maan käy tuos­ta kir­joituk­ses­ta jo selväk­si, ettei sosi­aal­i­tur­van heiken­tämi­nen ole suosikki­ratkais­usi tähän. Eikä kukaan sitä var­maan väitäkkään. Sen sijaan et ainakaan allekir­joit­tanut­ta saa ihan heti vaku­ut­tuneek­si, etteikö suurim­mis­sa hal­li­tus­puolueis­sa ja eri­tyis­es­ti hei­dän etu­ryh­mis­sään (TJEU elinkei­noelämän keskus­li­it­to) olisi monia joille nimeno­maan tuo sosi­aal­i­meno­jen leikkaami­nen olisi hyvin mieluisa ratkaisu. Tuskin suo­ma­laisen sosi­aal­i­tur­van “kehi­tys” viimeisen 20 vuo­den aikana on sat­tumaa ollut (ei sil­lä, että siitä olisi vas­tu­us­sa pelkästään oikeisto).

  36. No kuka kum­ma yhtä sit­ten elät­tää, ellei veron­mak­sa­jat? Ei ainakaan hän itse tai puhu­mat­takaan las­ten isästä. Siitä, pitäisikö muiden elät­tää vai ei, voidaan olla mon­taa eri mieltä, mut­ta on kyl­lä aivan täyt­tä hevonkukkua alkaa las­ket­tele­maan vasem­mis­to­laista liirum­laaru­mia siitä, että kyseiset tuet tipah­ta­vat taivaas­ta eikä niitä kukaan veron­mak­sa­ja maksa.

  37. Jaakko:

    “…yksin­huolta­ja olisi joku “vapaa­matkus­ta­ja”, jon­ka vaik­ka pörssimeklari tai vuokratyö- tai puhe­lin­myyn­tifir­man pikkupomo…”

    Sinivihreä:

    Aika asen­teel­lisen ver­tailun esi­tit: yksin­huolta­ja vas­taan pörssimeklari/pikkupomo. Emme­hän me tiedä onko esimerkik­si nyt esil­lä olevas­sa tapauk­ses­sa kyseessä enti­nen pörssimeklari/pikkupomo. Myön­nän kyl­lä, että per­in­teiseen tari­nanker­rontaan ei sovi sel­l­ainen rosoisu­us, mitä aiheutu­sisi vaikka­pa siitä, että yksin­huolta­jaäi­ti olisikin enti­nen pomoase­mas­sa ollut pörssimeklari, jon­ka enti­nen mies puolestaan olisi vaikka­pa enti­nen koi­järvi­ak­ti­ivi. Ei ei. Siinä mon­en mus­tavalkoinen maail­ma värittyisi.

    Itseäni tois­taaen. Voisin kuvitel­la, että varsin moni pörssimeklari/pikkupomo on oikeasti yksin­huolta­ja elät­täen itse ja yksin per­heen­sä tuloil­laan. Elät­tääpä tämä meklarimme vielä mak­samil­laan veroil­la var­masti vähän muitakin. Monas­ti yksin­huolta­jik­si kut­su­taan kuitenkin sel­l­aisia, jot­ka saa­vat huolta­ju­u­teen­sa apua joko entiseltä puolisoltaan tai yhteiskunnalta. 

    Ai niin, mikäs se alku­peräi­nen aihe olikaan…:) Pahoit­te­len lipsumista.

  38. Mitä Osmo on mieltä siitä että maa­han halu­taan tei­dän päät­täjien toimes­ta lisää sosi­aal­i­tukien varas­sa eläjiä? Ei mah­du nor­maal­iä­lyisen kalloon se että yhteiskun­nan rahat tule­vat riit­tämään lop­ut­tomi­in. Jos­sain vai­heessa on sit­ten ruvet­ta­va jaka­maan niukku­ut­ta, korotet­ta­va myös vero­ja vaik­ka veronalen­nuk­sista jatku­vasti puhutaan. Varakkaiden vero­ja ei voi­da lisätä kos­ka hei­dän on help­po lähteä muualle rahoi­neen ja tuloi­neen. Sil­loin jää jäl­jelle vain töitä paiski­va keskilu­ok­ka. Mut­ta työn­tekoa­han piti kan­nus­taa, vai?

  39. Tässä keskustelus­sa näkyy kak­si melkein vas­takkaista mut­ta hiukan samal­la taval­la virheel­listä näke­mys­tä tuloloukuista. Ensin­näkin, eihän se ole loukus­sa ole­van oma vika, että täl­laiset puit­teet on luo­tu. Syyl­listämi­nen tai pahek­sum­i­nen on jär­jetön­tä. Lisäk­si väite, että esimerkissä mainit­tu yksin­huolta­ja olisi epära­tionaa­li­nen, on väärä. Jos las­ten vuok­si tuet ovat korkeat vielä kymme­nenkin vuot­ta, niin diskont­taa­mal­la vaik­ka kymmenel­lä pros­en­til­la (ei ole jär­jetön pros­ent­ti, kos­ka mon­et pien­i­t­u­loiset otta­vat täl­lä pros­en­til­la kulu­tus­lu­ot­to­ja), kymme­nen vuo­den päässä ole­van taloudel­lisen hyö­dyn nyk­yar­vo on alle 40% sen nimel­lis­es­ta arvosta. 

    On täysin mah­dol­lista, että kokon­aishyö­ty on suurem­pi, jos yksin­huolta­ja on kotona las­ten kanssa ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa hän on mata­lan tuot­tavu­u­den työssä ja lapset päivähoi­dos­sa; voi olla että nekin päivähoitopaikat kan­nat­taa täyt­tää sel­l­aisil­la lap­sil­la, joiden van­hempi­en työ on tuot­tavam­paa. Sitä ei kuitenkaan voi tietää, kos­ka jär­jestelmä on täyn­nä epä­jatku­vuuk­sia ja regres­si­ivistä verotusta.

  40. Samuli: eihän nyt kyse ole siitä mis­sä kenenkin kateel­lisu­u­den rajat menevät vaan siitä, että nykyi­nen tukivi­idakko kan­nus­taa liikaa jät­täy­tymään niiden varaan. Vaik­ka en läm­penekkään eri­tyisem­min yksit­täistapausten esit­te­lylle, niin niiden esi­in­tuomi­nen ei kyl­lä ole mitään vasem­mis­to eikä oikeisto­pro­pa­gan­daa. Osa tuil­la eläjistä on var­masti suh­teel­lisen tyy­tyväisiä elämään­sä ja osa on tyy­tymät­tömiä. Olen kanssasi erim­ieltä siitä, että yhteiskun­nan kan­nat­taisi tukea Työn­vieroksu­jan kotona olemista, kos­ka vaik­ka hän tekeekin arvokas­ta työtä las­ten­sa kas­vat­tamises­sa hän pysty­isi samal­la myös ansait­se­maan elan­ton­sa, jos näitä kan­nustin­loukku­ja ei olisi.
    Jaakko:
    Minus­ta on erikoista ajatel­la, että joku työ minkä sinä olet tuomin­nut huonok­si olisi sen huonom­paa kuin mikä tahansa työ mis­tä työ­nan­ta­ja on valmis mak­samaan palkkaa. Jos joku ker­ran arvostaa pörssimeklar­in, vuokratyö- tai puhe­lin­fir­man pikkupomon työ­panos­ta sen ver­ran, että on siitä valmis kyseisen palkan mak­samaan, niin mikä sinä olet sanomaan, että hänen ei niin pitäisi tehdä tai että työn­tek­i­jä ei ole palkkaansa ansain­nut? Vapaa­matkus­ta­jal­la tarkoite­taan tässä keskustelus­sa henkilöä, joka ei tuo­ta sitä mitä kulut­taa, eli tässä suh­teessa Työn­vieroksu­ja on vapaa­matkus­ta­ja. Jos hän­tä ei olisi, meil­lä muil­la olisi enem­män resursse­ja käytettävissämme.

  41. Samuli sanoi: “Työn­vieroksu­jan tilanne on mielestäni täysin selvä: hänen kan­nat­taa olla kotona las­ten­sa kanssa, ja yhteiskun­nan tulee täl­laista ratkaisua tukea.”

    Tämä ratkaisu on Työn­vieroksu­jalle taa­tusti lyhyel­lä tähtäimel­lä ratio­naa­li­nen. Mut­ta mik­si yhteiskun­nan tulisi tukea täl­laista ratkaisua? Työn­vieroksu­jan lapsethan ovat koulus­sa ja käsit­tääk­seni Työn­vieroksu­ja siten viet­tää päivät yksin kotona tyhjän pant­ti­na. Eikö siihen väli­in mah­tu­isi myös muu­ta yhteiskun­taa rak­en­tavaa palkkatyötä? Mil­lä taval­la Työn­vieroksu­jan ratkaisu rak­en­taa yhteiskuntaa?

    Jaakko sanoi: “Minus­ta on erikoista ajatel­la, että palkkatöis­sä käymätön kol­men lapsen yksin­huolta­ja olisi joku “vapaa­matkus­ta­ja”, jon­ka vaik­ka pörssimeklari tai vuokratyö- tai puhe­lin­myyn­tifir­man pikkupo­mo elät­täisi “ansiois­taan” mak­samil­la veroilla.”

    Jos Työn­vieroksu­ja ei ole vapaa­matkus­ta­ja, niin mitä hän sit­ten on? Mikä sit­ten tek­isi ihmis­es­tä vapaamatkustajan?

    En muutenkaan ymmär­rä argu­ment­tisi aset­telua. Mik­si lai­tat ansiot lain­aus­merkkei­hin? Työn­vieroksu­jan elät­tämis­es­tä eivät tietenkään huole­h­di vain jotkut yksit­täiset hyvä­tu­loiset, vaan sitä tekevät myös ne sateise­na aamu­na tyl­sään pieni­palkkaiseen paskatyöhön tuul­ta vas­ten puske­vat naa­pu­rit — ja eri­tyis­es­ti juuri he ja kaltaisen­sa. Näin­hän yhteiskun­tamme on rakennettu.

  42. Osmo on oikeal­la ja hyväl­lä asial­la. Kan­nusteloukut pitää saa­da jol­lain järkeväl­lä taval­la puret­tua. Eikä se tie ainakaan min­un mielestä saa olla pelkkä tulon­si­ir­to­jen ja avus­tusten radikaali leikkaami­nen. Kyl­lä minus­ta mei­dän pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tion malli on säi­lyet­tävä. Mut­ta se on toki arvovalinta.

    Oden alus­tuk­sen kohdas­sa 2) oli vain pieni epä­selvä ilmaisu. Mar­gin­aaliv­erokäsit­teen ja muutenkin kan­nusteloukkuasi­aa tun­te­valle ja ymmärtävälle puhe 70–90% mar­gin­aaliv­eros­ta on ymmär­ret­tävää mut­ta ei vält­tämät­tä kaikille.

    Kyse­hän ei oikeasti ole mar­gin­aaliV­EROS­TA vaan margnaalis­es­ta tarkastelus­ta paljonkon tulon­lisäyk­ses­tä jää puh­taana käteen kun ote­taan huomioon kas­vanei­den vero­jen lisäk­si alenevat tai pois jäävät tulon­si­ir­rot yms.

    Olen muuten ollut kovin yllät­tynyt miten huonos­ti käsitet­tä mar­gin­aaliv­ero ymmär­retään jopa korkeak­oulu­tutkin­non suorit­tanei­den kesku­udessa. Minä olen ainakin mon­elle joutunut ihan rauta­lan­gas­ta vään­tämäään mallin kun olen keskustel­lut mm vero­tuk­ses­ta. Vaik­ka palkkatyöläi­nen näkee oman mar­gin­aaliv­eron­sa veroko­rt­tin­sa lisä­työ kohdas­sa (siihen lisät­tävä myös eläke­mak­su + SV yms) niin silti käsit­teen ymmärtämisen on puut­teelli­nen. Matemaatikot ja talousti­etelijät tun­tu­vat ymmärtävän ja usein iso­tu­loiset mm lääkärit. Kun mar­gin­aaliv­ero alkaa nous­ta riit­tävän korkealle vähen­tävät iso­tu­loisetkin työn­tekoaan elleivät sit­ten onnis­tu siirtämään ansioitaan pääo­mavero­tuk­sen piiriin. 

    Yksin­huolta­jaäidin esimerkik­si otta­mi­nen ei ole huono. Julkisel­la rahoituk­sel­la tehti­in 1980-luvul­la eri­no­mainen LATUMA nimi­nen tietoko­neo­hjel­ma jon­ka avul­la näitä mar­gin­aal­isia tulon­lisäyk­siä tutkit­ti­in ja niistä julka­isti­in paine­tut tutkimus­tu­lok­setkin. Tutkimus oli eri­no­maisen perus­teelli­nen ja kat­ta­va ja eräs johtopäätös oli juuri yksin­huolta­jien taloudel­lis­es­ti erit­täin hyvä ase­ma ver­rat­tuna vas­taavi­in pien­i­t­u­loisi­in kaksinhuoltajaperheisiin.

    Tutkimuk­ses­ta onnis­tut­ti­in nopeasti ja tehokkaasti vaiken­e­maan, kos­ka sen johtopäätök­set eivät sopi­neet sil­loiseen ilmapi­iri­in. Tutkimus­tu­lok­set eivät olleet ns poli­it­tis­es­ti kor­rek­te­ja. Sen jäl­keenkin julka­isti­in kaiken­laisia asen­tei­ta muokkaavia nyyhkyjuttu-“tutkimuksia” miten yksin­huolta­jaäideil­lä on ankeaa yms. 

    Itsekin jouduin 1980-luvul­la kiis­telemään asi­as­ta Suomen suurim­man asiantun­ti­javi­ras­ton (Helsin­gin kaupun­gin las­ten­valvo­jat) kanssa, jot­ka kuvit­te­liv­ar yksin­huolta­jan ase­man paljon huonom­mak­si kuin sen heille tarkoin laskelmin osoitin. Siel­lä ei ymmär­ret­ty alku­unkaan mar­gin­aaliv­ero­tuk­sen eikä tulon­si­ir­to­jen merk­i­tys­tä ja oli­vat järkyt­tyneitä eteen­sä saamis­tan luvuista yksin­huolta­jien käytet­tävis­sä ole­vista hyvistä tuloista. Eli jos Suomen suurin asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tio ei asi­aa ymmärtänyt niin miten sit­ten jos­sain muualla.

    Uskoisin että Latu­ma ohjel­ma olisi jopa edelleen käyt­tökelpoinen. Vain para­me­tre­jä pitäisi hiukan vuosien kulut­tua rukata.

  43. Hyvä että tästä asi­as­ta keskustel­laan. Taan­noin perustet­ti­in ns. tuloloukkuryh­mä joka jät­ti raport­tin­sa. Sen jäl­keen ei tapah­tunut mitään. Palkkat­u­lo­ja tarkastel­laan meil­lä aina brut­tona eikä todel­lise­na käytet­tävis­sä ole­vana tulona. Sen sijaan kaik­ki sosi­aaalietu­udet ovat aina puh­das­ta tgu­loa luku­unot­ta­mat­ta työt­tömyyspäivära­ho­ja. Niin­pä tulo­ja olisikin ver­tail­ta­va aina net­to­tu­loina. Sil­loin totu­us tulisi esille. Vaikeam­paa on tietysti laskea sosi­aalietu­udet vas­taa­maan saman­su­u­ruisia brut­topalkkat­u­lo­ja mut­ta kyl­lä se matem­ati­ikalla onnis­tuu. Yksi ver­tailukeino sekin. Kyse on usein poli­it­tis­es­ta tah­dos­ta ja asen­teesta. Tänne kir­joit­ta­va yksin­huolta­ja on oike­as­sa siinä että tarvit­sisi melko ison brut­topalkan päästäk­seen samaan elin­ta­soon kuin tulon­si­ir­to­jen kanssa. Polit­tikoiden on vain myön­net­tävä totuus.

  44. Tiedemies:

    “Ensin­näkin, eihän se ole loukus­sa ole­van oma vika, että täl­laiset puit­teet on luo­tu. Syyl­listämi­nen tai pahek­sum­i­nen on jär­jetön­tä. Lisäk­si väite, että esimerkissä mainit­tu yksin­huolta­ja olisi epära­tionaa­li­nen, on väärä.” 

    Sinivihreä:

    Ei ole edun­saa­jan vika ei. Toisek­seen syyl­listämi­nen ja pahek­sum­i­nen ei se ole jär­jetön­tä. Päin­vas­toin. Jos aiomme ylläpitää hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa, joka todel­la pystyy aut­ta­maan hädässä ole­via, on hyvinkin tarpeel­lista arvioi­da kri­it­tis­es­ti edel­lä kuvatun kaltaisia tapauksia. 

    Tuleepa mieleen kom­ment­ti vuosikymme­nen takaa. Tuol­loin kak­sikymp­pinen suku­laiseni ilmoit­ti tulleen­sa siihen johtopäätök­seen, että työn­teko ei ole hän­tä varten. Piste. Hänel­lä on elämässä mui­ta tavoit­tei­ta. Johtopäätös oli ilmeisen oikea, sil­lä työelämässä hän ei ole sen jäl­keen ollut. Sit­tem­min hän on löytänyt itselleen saman­henkisen puoli­son ja jälkikasvuakin on siu­naan­tunut. Pahek­sunko. Kyl­lä minä paheksun.

    Ettei edelli­nen vuo­da­tus loisi tyystin yksipuolista kuvaa aja­tus­maail­mas­tani todet­takoon vielä se, että mielestäni koton­aan pieniä lap­sia hoita­vat isät/äidit ansait­si­si­vat val­ti­ol­ta roiman rahal­lisen palkan työstään. Ainakin itse kat­son, että tuol­lainen 3000 euroa kuukaudessa verol­lise­na olisi kor­vaus­ta­so, jol­la itse voisin jäädä koti-isäk­si. Täl­lä het­kel­lä vai­moni joutuu kotiäit­inä tyy­tymään kymme­ne­sosaan tuos­ta. Minä toki työssäkäyvänä pyrin kat­ta­maan vajeen omas­ta pus­sis­tani parhaani mukaan.

  45. Halu­an lisätä tähän keskustelu­un myös kaiken­laisen osa-pätkä- silp­pu-työn. Olisi nimit­täin mon­elle työt­tömälle virk­istävää ja aktivoivaa piipah­taa edes sat­un­nais­es­ti, vaikka­pa vuokratyö­fir­man kaut­ta, työssä, ja tätä kaut­ta paran­taa taloudel­lista tilan­net­taan. Mut­ta ei se juuri kan­na­ta, sil­lä tuet vähenevät heti suh­teessa palkkaan ja tukien saan­ti saat­taa viivästyä lip­pu­lap­pu-rum­ban takia. Käypä siinä sit­ten päivä töis­sä kympin takia…

    Jotenkin muutenkin halu­aisin pistää uusik­si koko filosofi­an “työl­li­sistä” ja “työt­tömistä”, eli tämän on/off ‑logi­ikan.

  46. “että mielestäni koton­aan pieniä lap­sia hoita­vat isät/äidit ansait­si­si­vat val­ti­ol­ta roiman rahal­lisen palkan työstään. Ainakin itse kat­son, että tuol­lainen 3000 euroa kuukaudessa verol­lise­na olisi kor­vaus­ta­so, jol­la itse voisin jäädä koti-isäksi.”

    Ymmär­rätkö, että tuol­laisen palkan mak­sami­nen kotiäitiydestä/isyydestä saisi kotiäitien/isien määrän räjähtämään käsi­in? Ja tämä etu­us koskisi nimeno­maan parhaas­sa työiässä ole­via ihmisiä. 

    Uskaltais­in­pa väit­tää, että pelkästään tuo uud­is­tus ker­ran­nais­vaiku­tuksi­neen riit­täisi tuhoa­maan Suomen talouden.

  47. Näi­den oikeis­to­lais­ten “dokaa­vat mun rahoil­la” –argu­ment­tien idi­o­tis­mi ei koskaan lakkaa ihme­tyt­tämästä. Toisaal­ta tähän illu­u­sioon hei­dät on laps­es­ta läh­tien kas­vatet­tu, joten on aika luon­nol­lista, että loogi­nen ajat­telu on tuskallista. Varsinkin kun se johtaisi sel­l­aiseen eet­tiseen malli­in, jos­sa omat mate­ri­aaliset edut kärsisivät.

    Kukaan meistä ei ole työl­lään luonut omaa elin­ta­soaan. Sen ovat suurim­mak­si osak­si luoneet men­neet sukupol­vet, jot­ka ovat työsken­nelleet ja innovoineet sen infra­struk­tu­urin, tieto­taidon ja teknolo­gia, joka mah­dol­lis­taa meille län­si­maalaisille huikean elin­ta­son nau­ret­ta­van vähäl­lä duu­nil­la. Mietipä, Sinivihreä, mil­laisen elin­ta­son saisit samal­la raadan­nan määräl­lä, jos työsken­telisit vaikka­pa Botswanas­sa. Niin­pä – oman työsi osu­us elin­ta­sostasi on ver­rat­tain pieni, suurin osa siitä on luo­tu jo kauan ennen syntymääsi.

    Mikäli edel­lä san­ot­tu hyväksytään tosi­asi­ak­si, kysymys kuu­luu miten tuo huikea var­al­lisu­us – johon täl­lä pal­stal­la keskustele­vista on vain pieni osu­us – jae­taan oikeu­den­mukaises­ti. Sinivihreä ja kump­pan­it tun­tu­vat ajat­tel­e­van, että markki­nat saa­vat päät­tää, ketkä ote­taan mukaan siihen etuoikeutet­tu­jen klu­bi­in, jot­ka tuon saa­vat kokon­aan itselleen. Itse olen vasem­mis­tolib­er­taarisil­la lin­joil­la ja sitä mieltä että nämä ”maail­malliset resurssit” (Kaik­ki se mate­ria ja teknolo­gia, mitä ei ole luo­tu [lisäar­vo ole­mas­sa ole­vi­in resurs­sei­hin] elos­sa ole­van ei-jumalaisen agentin toimes­ta.) tulisi lähtöko­htais­es­ti jakaa ihmisille tasan. Tähän voisi kuu­lua se, että jokaisen osu­ud­es­ta vähen­net­täisi­in sen työn arvo, joka tarvi­taan näi­den resurssien ylläpitämisek­si nykyisel­lä tasol­laan (kaikil­la olisi tähän yhtäläi­nen velvol­lisu­us). Näin ollen työtä ei voisi keneltäkään vaa­tia, mut­ta sitä tekevät saisi­vat korkeam­man elin­ta­son kuin ne, jot­ka eivät sitä tee.

    Tämä siis vain korkean abstrak­tio­ta­son argu­ment­ti­na siitä, miten yksisilmäistä tämä oikeis­to­lainen val­i­tus on. Ihan yhtä hyvin voitaisi­in sanoa, että ”Työn­vieroksu­ja??” ansait­sisi lapsi­neen paljon enem­män resursse­ja ja nämä Sinivihreän kaltaiset ihmiset loisi­vat Työn­vieroksu­jan ja tämän lap­sien kus­tan­nuk­sel­la viemäl­lä kakus­ta suurem­man osan kuin mitä nämä ansait­si­si­vat. Nykyi­nen jär­jestelmä ei ole mikään fysi­ikan laki, vaan pitkän kult­tuurisen pros­essin – tais­telun – väli­vai­he. Jokainen voi tykönään miet­tiä, on tämä jär­jestelmä paras mah­dolli­nen ihmiselle ja luon­nolle, ja voiko se mene­tyä rajal­lis­ten resurssien maailmassa.

    Oden ajatuk­set ovat todel­la mie­lenki­in­toisia ja oival­tavia (ja blo­gi Suomen parhai­ta), mut­ta välil­lä kaipaisin lisää filosofisem­man tason pohd­in­taa, jota Ode har­joit­ti mm. hienos­sa Vau­raus ja aikaa –kir­jas­saan.

  48. Juk­ka Jonninen:

    On muuten todel­la hedelmäl­listä lukea kom­ment­te­ja, jos­sa hyökätään toisen keskusteli­jan van­hempia vas­taan ja syytetään heitä aivope­sus­ta. Toista se on var­masti ollut sin­un kodis­sasi. Olis­in­pa kas­vanut siel­lä, niin voisin olla var­ma siitä, että vasem­mis­tolib­er­taari­nen (hihi­hi­hih) maail­mankat­so­muk­seni on ain­ut oikea eikä min­un tarvit­sisi loogis­es­ti (ja ilmeisen tuskallis­es­ti) kumo­ta vastapuoleni argumentteja

    Niistä resurs­seista, jot­ka meil­lä on käytössämme on edel­liset pol­vet meille omas­ta valin­nas­taan luoneet ja anta­vat ne meille käyt­töön omas­ta valin­nas­taan. Tai noh… olet oike­as­sa, että meil­lä on tämä per­in­tövero­tus, jol­la tietysti yritetään estää niit­ten resurssien vapaae­htoista luovut­tamista ja myös lake­ja, jot­ka estävät sen antamista halu­a­maansa käyt­töön mut­ta noin pääpi­irteit­täin kuitenkin. Se että vaik­ka sin­un isäsi on halun­nut tehdä töitä taatak­seen sin­ulle hyvät elämän edel­ly­tyk­set on hänen oikeuten­sa eikä hän­tä siihen kukaan ole pakot­tanut. Jokainen voi elää elämän­sä vaik­ka siten, että tuot­taa tasan sen ver­ran kuin kulut­taa, jos ei halua jät­tää jälkipolville mitään.

    Sinivihreää har­mit­taa se, että häneltä verotet­tu­ja raho­ja käytetään toisin kuin hän itse ne käyt­täisi. Täl­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että hän ansait­see työl­lään enem­män kuin Botswanalainen.

  49. Tiedemies, eikö ollak­seen ratio­naa­li­nen pitäisi pikem­minkin tarkastel­la utili­teetin odotusar­voa kuin tulo­jen nyk­yarvoa? Henkilöko­htais­es­ti tulo­jen rom­ah­tamisen aiheut­ta­ma asun­not­to­muus yms. saa hyvin mata­lan utili­teetin (vaik­ka kymme­nen vuo­den päässä olisikin) ja tätähän olisi mah­dol­lis­es­ti edessä kym­meniä vuosia, mikäli työelämään ei ole enää pääsyä, eikä sos­sun tädil­lä ole varaa juurikaan auttaa.

  50. Juk­ka Jon­ni­nen, jos kukaan meistä ei ole ansain­nut juurikaan mitään, niin mik­si rajoit­taisit omaisu­u­den tasan­jakamista esimerkik­si botswanalais­ten kanssa? Ei kai meikäläisel­lä ole sen enem­pää osu­ut­ta jos­sain suomen­ruot­salaises­sa sukukar­tanos­sa kuin botswanalaisillakaan. 

    Ei muu­ta kuin kaik­ki vaan tasan kaikkien kanssa, ei väliä sil­lä tekeekö töitä tahi ei.

  51. anna,

    Todet­tu on! Olenkin hylän­nyt kaik­ki mah­dol­lisu­udet ottaa val­lit­se­van lain puit­teis­sa vas­taan jotain “pien­tä työtä”. 

    Kaikesta Työvoima­toimis­to-Kela ‑rum­bas­ta jää käteen yleen­sä noin kilo pape­ria, kuukausi ilman rahaa (ruokaa), pikavip­piko­rot ja paha mieli.

  52. En pitäisi 3 lapsen yksin­huolta­jaa samal­la taval­la työt­tömänä kuin lapse­ton­ta henkilöä, jotkin lapset­tomat lib­er­taar­it ovat tietenkin eri mieltä. Melkein olisin enem­män huolis­sani yyhoon mie­len­ter­vey­destä, mikäli koko elämän­sisältö on ain­oas­taan hoitaa niitä kolmea muk­sua ja siitä mitä sen jäl­keen kun lapset eivät vaa­di enää sitä hoitoa. Paras­ta tukea yyhoolle saat­taisikin olla jonkin­lainen pikku puuhastelu 3. sek­to­ril­la ja valmis­tau­tu­mi­nen tule­vaisu­u­teen vaikka­pa opiskelemalla.

    Mut­ta tämä ”Jon­nen” jut­tu on kyl­lä huip­pua 🙂  Nämä kom­marien jutut voi aina kään­tää juuri päin­vas­taisek­si = todel­lisu­ut­ta vas­taavak­si, vai­h­ta­mal­la pari sanaa sieltä täältä:

    Näi­den vasem­mis­to­lais­ten “mul­la on oikeus doka­ta mun sos­sur­a­hoil­la” –argu­ment­tien idi­o­tis­mi ei koskaan lakkaa ihme­tyt­tämästä. Toisaal­ta tähän illu­u­sioon hei­dät on laps­es­ta läh­tien kas­vatet­tu, joten on aika luon­nol­lista, että loogi­nen ajat­telu on tuskallista. Varsinkin kun se johtaisi sel­l­aiseen eet­tiseen malli­in, jos­sa omat mate­ri­aaliset edut kär­si­sivät tai ohut­nahkaiseen kätöseen tulisi rakko.

    Kukaan uuskom­mari tai heitä edeltävä 60 – luku­lainen stal­lari ei ole työl­lään luonut omaa elin­ta­soaan. Sen ovat suurim­mak­si osak­si luoneet sekä men­neet että nykyiset työtä tekevät sukupol­vet, jot­ka ovat työsken­nelleet ja innovoineet sen infra­struk­tu­urin, tieto­taidon ja teknolo­gia, joka mah­dol­lis­taa teille kom­mareille huikean elin­ta­son nau­ret­ta­van vähäl­lä duu­nil­la tai jopa täysin ilman omia ponnistuksia. 

    Jne..

    Mei­dän naa­puri­val­tios­samme toteutet­ti­in näitä uuskom­marien ajat­telua huo­mat­tavasti real­is­tisim­mil­la opeil­la talous­poli­ti­ikkaa ja kuinkas sit­ten kävikään? Min­ulle olisi tavat­toman mieluisaa että Suomes­ta lohkaistaisi­in maa-alue jonne Jonne, Tap­sa ja Jaakko uskon­velji­neen voisi­vat perus­taa Parati­isin. Sil­lä Parati­isi­han siitä muo­dos­tu­isi väistämät­tä noin fik­sul­la porukalla, vai mitä? Apu­voimi­akin saisitte vapaasti ottaa mukaanne, niin paljon kuin haluaisitte..

  53. Art­turi Björk:
    Olen pahoil­lani, mikäli koit min­un hyökän­neen van­hempiasi vas­taan. Tarkoitin koko kult­tuuria pop­u­laarikult­tuurista koului­hin ja kansan­tarui­hin. Kaik­ki mei­dät on aivopesty jol­lain lail­la – tämän tiedost­a­mi­nen on hedelmäl­lisen ajat­telun lähtöko­h­ta. Min­ul­la ei ole pien­in­täkään epäilystä siitä, etteikö oma maail­mankat­so­muk­seni olisi monel­la taval­la ongel­malli­nen ja ris­tiri­itainen niin arvo­jen­sa kuin niiden ilmi­a­suina muo­dos­tunei­den mielip­itei­den osalta. Pidän oikeu­den muut­taa sitä ja toivon sitä muil­takin, etenkin kun kyseessä on niinkin suuri pyhä lehmä kuin työ.

    En tarkoit­tanut niinkään sitä konkreet­tista omaisu­ut­ta, jon­ka per­imme van­hem­mil­tamme. Huikeasti merk­i­tyk­sel­lisem­pää on se tieto ja teknolo­gia (sanan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä), jon­ka edel­liset sukupol­vet ovat keksi­neet ja luoneet: koulu­jär­jestelmä, poli­it­ti­nen jär­jestelmä, ener­gian­läh­teet, markki­nain­stru­men­tit, raha, pyörä, inter­net, oikeusjär­jestelmä, luot­ta­mus jne. Toinen tärkeä elin­ta­son lähde on maa­pal­lon resurssit, joi­hin jokaisel­la tulisi olla yhtäläiset oikeudet. Mei­dän elin­ta­somme perus­tuu läh­es kokon­aan näi­hin seikkoi­hin, joiden luon­nis­sa juuri kenel­läkään meistä ei ole osaa eikä arpaa. Ne kuitenkin mah­dol­lis­ta­vat meille sat­u­maisen elin­ta­son. Minus­ta on väärin, että ihmisiltä vaa­di­taan työtä noista naut­ti­ak­seen, pelkkä ihmisyys riit­tää. Sem­minkin, kun työ (siis kulu­tus) on kas­vanut yli maa­pal­lon kestokyvyn, sitä ei riitä kaikille kos­ka tuot­tei­ta ei halu­ta kulut­taa (main­os­tuk­ses­ta huoli­mat­ta) tarpeek­si eikä kaikkien kyvyt riitä nyky-työelämässä. Tärkein point­ti on kuitenkin se, että mielestäni yhteiskun­nan ei tule sanel­la ihmiselle miten tämän tulisi elää, vaan mah­dol­lis­taa kaikille mah­dol­lisim­man suuri vapaus itse vali­ta elintapansa.

    ”Sinivihreää har­mit­taa se, että häneltä verotet­tu­ja raho­ja käytetään toisin kuin hän itse ne käyt­täisi. Täl­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että hän ansait­see työl­lään enem­män kuin Botswanalainen.”

    Var­maan har­mit­taa, en sitä kiistä. Mut­ta kun sitä verotet­tavaa on rutosti juuri siitä syys­tä, että men­neet sukupol­vet ovat luoneet appa­raatin joka toimii pienel­lä työ­panok­sel­la. Sel­l­aista ei ole Botswanas­sa. Siel­lä ”työn sankar­itkin” joutu­vat elämään huonom­min kuin tääl­lä köymim­mät nimeno­maan siitä syys­tä että tuo poh­jatyö on suurek­si osak­si tekemät­tä. Työn arvos­ta suurin osa tulee muus­ta kuin sen aktu­aalisen tek­i­jän panok­ses­ta, tuos­sa on se pointti.

    Sylt­ty:
    ”Juk­ka Jon­ni­nen, jos kukaan meistä ei ole ansain­nut juurikaan mitään, niin mik­si rajoit­taisit omaisu­u­den tasan­jakamista esimerkik­si botswanalais­ten kanssa? Ei kai meikäläisel­lä ole sen enem­pää osu­ut­ta jos­sain suomen­ruot­salaises­sa sukukar­tanos­sa kuin botswanalaisil­lakaan. Ei muu­ta kuin kaik­ki vaan tasan kaikkien kanssa, ei väliä sil­lä tekeekö töitä tahi ei.”

    Laa­jem­mas­sa mielessä ei olekaan suurem­paa oikeut­ta. Ei ole eet­tis­es­ti kestävää, että ihmisen tule­vaisu­u­den määrää hyvin pitkälle se, mis­sä hän sat­tuu syn­tymään. Näin ollen toki halu­aisinkin jakaa omaisu­ut­ta enem­män botswanalais­ten kanssa. Tässä yhtey­dessä pitää kuitenkin tehdä selväk­si se, että työstä pitää toki saa­da kor­vaus, joka on suurem­pi kuin niil­lä jot­ka eivät työtä tee. Ihanteelli­nen tilanne olisi se, jos­sa työtä tek­i­sivät ne, jot­ka siitä eniten pitävät, ovat siinä parhai­ta ja jot­ka eniten arvosta­vat siitä koitu­via mate­ria- ja statushyötyjä.

  54. Trav­eller:

    Aika lail­la ad homine­mik­si meni kom­ment­tisi. Toiv­ot­tavasti saat kek­sit­tyä jotain asial­lisem­paa vas­ta-argu­ment­tia. Eri­tyisen kiin­toisa oli tuo “kommunisti”-luokittelusi. Kir­joit­telin vähän ylös yleisel­lä tasol­la mielip­iteitäni talous­poli­ti­ikas­ta (“egal­i­taari­nen lais­sez-faire”). Luepa ne tuol­ta ja mieti luokit­telua uudelleen;):

    http://thexder82.livejournal.com/5099.html

    Halu­aisin vielä täh­den­tää, etten ottanut kan­taa niinkään mihinkään konkreet­tisi­in poli­ti­ikka­mallei­hin vaan ennen kaikkea niiden yläpuolel­la vaikut­tavi­in eet­tisi­in arvoihin.

  55. Juk­ka Jon­ni­nen vaikut­taa nyt luke­van muiden kir­joit­ta­jien arvo­maail­maan sel­l­aista, mitä sieltä ei toden­näköis­es­ti löy­dy. Min­un poli­it­ti­nen arvotaus­tani on — yllä­tys, yllä­tys — vihreässä liikkeessä.

    Jon­nisen peräänku­u­lut­ta­ma yhteiskuntafilosofinen pohdiskelu on toden tot­ta ter­ve­tul­lut­ta. Kuitenkin Jon­nisen ajat­telu näyt­tää hei­jas­ta­van, vaik­ka ei vält­tämät­tä edus­ta­van sel­l­aista “kaik­ki kuu­luu mulle ja heti”-ajattelua, joka jostain syys­tä val­lit­see uuden vasem­mis­to­laisen nuorisoli­ik­keen piiris­sä. Siihen kuu­luu olen­nais­es­ti aja­tus siitä, että var­al­lisu­u­den epä­ta­sainen jakau­tu­mi­nen yhteiskun­nas­sa on perus­tuk­si­aan myöten väärin ja että kaikille kuu­luu yhtäläi­nen osu­us kaikesta hyvästä riip­pumat­ta siitä tekeekö sen eteen itse mitään vai ei. Kenenkään ei ole pakko tehdä mitään toimeen­tu­lon­sa eteen, ja jos jotain päät­tää tehdä, niin kenel­läkään ei saa olla mitään san­omista siitä mitä kukin tekee. Ikäänkuin kom­mu­nis­mia ilman visio­ta työn eteen­päin vievästä vaiku­tuk­ses­ta. Min­un on vaikea nähdä miten täl­laiselle ajatuk­selle voitaisi­in perus­taa yhteiskun­ta. Tai sit­ten ymmärsin Jon­nisen sanoman väärin.

  56. Yksi asia mikä tässä kansalais­palk­ka keskustelus­sa on mielestänit jääny miet­timät­tä, on kysymys siitä että mikä psykologi­nen vaiku­tus on ter­mil­lä työt­tömyysko­r­vaus vs kansalaispalkka?
    Ainakin itse mielu­um­min nos­taisin kansalais­palkkaa ja tun­tisin itseni vähem­män loiseksi.
    Jos moni ajat­telee näin, jäisikö enem­män porukkaa kansalais­palkan varaan kuin nyt työt­tömyysko­r­vauk­sen varaan vain tuon ter­min muut­tumisen ja tietyn stig­man vähen­tymisen takia?

  57. Juk­ka Jonninen:

    Anteeks anteeks mut­ta tuos­ta aiem­mas­ta postauk­ses­tasi olisi kyl­lä luul­lut että olet muu­ta kuin vihreä lib­er­taris­tisen lais­sez-faire ‑markki­na­t­alouden kannattaja 🙂

    Kun tutus­tu­in juuri bloki­isi kum­mas­tut­ti tämä ris­tiri­ita mielip­itette­si välil­lä suuresti, on toki fik­sua olla mon­taa mieltä samaan aikaan. Täl­lä poli­ti­ikalla on Suomes­sa suuri enenevä kysyn­tä ja eräänä päivänä sil­lä saat­taapi aue­ta muutkin kuin kun­nan­val­tu­us­ton ovet..

    Logi­ikkaa kun yritin löytää tuos­ta ns. taika­seinän ja lib­er­taari aat­teen samanaikaises­ta kan­natuk­ses­ta niin löy­ty­i­hän se sieltä!

    Olet blok­isi mukaan kotoisin Ara­bi­as­ta! Siel­lähän mak­se­taan kansalais­palkkaa ja alku­peräisväestön ei tarvi tehä töitä jos ei taho ja oon jopa itsekin tämän asian näh­nyt! Hyvin suuri osa ei muuten tahokkaan, mikä ei ole ihme. Silti siel­lä on kivaa, kau­pat täyn­nä ruokaa ja paljo tosi siis­tii tavaraa Hum­mere­i­ta ja Cayan­nei­ta jne! Sama meille heti! Ja saman­lainen läm­min ilmas­to kanssa! Vai pitikö just sitä vas­tus­taa ja niitä maas­ture­itakin??? Vaiki­aa mut ei se haittaa..

  58. Työin­toinen:
    Juu, on tot­ta ettei tuo ”dokaa­vat mun rahoil­la” –ide­olo­gia ole mitenkään puh­taan oikeis­to­laista. Mitä tulee tuo­hon ”uuteen vasem­mis­to­laiseen nuorisoli­ik­keeseen”, niin on tot­ta että kan­nat­taa egal­i­taarisem­paa tulon­jakoa ja jol­lain tavoin koen sym­pa­ti­aa tätä kohtaan. En ole vielä näh­nyt mitään kovinkaan koher­ent­tia yhteiskun­ta­mallia tältä porukalta, enkä itsekään ole sel­l­aista valmis esit­tämään. Sin­un refer­aat­tisi taisi kuitenkin ampua hie­man yli. Itse korostan työn ongel­mallisu­ut­ta suh­teessa ympäristöön: on hyvin vaikea­ta nähdä että ympäristö saadaan pelaste­tuk­si otta­mat­ta työn vähen­tämistä osak­si keinopalet­tia. Ja tämä taas ei onnis­tu niin kauan kuin tulo­erot kas­va­vat ja inhimil­lisen elämän saavut­taak­seen tulee tehdä yhä enem­män työtä. Perus­tu­lo on paras lääke tähän pul­maan (ja samal­la myös ”Työn­vieroksu­jan??” ongel­man osaratkaisu). Perus­tu­lon nor­mati­ivis­es­ta oikeu­tuk­ses­ta kiin­nos­tuneille link­ki kan­di­daat­in­tutkiel­maani, jos­sa selvitin asi­aa vasem­mis­tolib­er­taris­min – ennen kaikkea Philippe Van Par­i­jsin aja­tusten – näkökulmasta:

    http://koti.mbnet.fi/thexder/Opiskelu/Oikeus%20vapauteen.pdf

    Trav­eller:
    Heh, uno­hdit sanan ”egal­i­taari­nen”. Ode on hyvä esimerk­ki siitä, että vihreil­lä on saumat ja kykyä kaivaa rusi­nat sekä oikeis­ton että vasem­mis­ton pul­las­ta samaan makoisaan taik­i­naan. Itsekin yritin joskus tehdä jonkin­laista syn­teesiä, jos­ta tuo on tulos:). Täl­lä halusin sanoa sitä, etten näe mikä nois­sa kir­joituk­sis­sa on keskenään ris­tiri­idas­sa. Ne lähin­nä pelaa­vat vähän eri tasoil­la. Mut­ta joo, jos halu­at jatkaa keskustelua mun ide­ol­o­gi­sista kan­noista, niin kom­men­toi tonne mun blogi­in, ei viit­si tuh­la­ta tätä blog­i­ti­laa siihen. Ara­bi­aan päästäk­seen ei muuten tartte matkus­taa Lähi-Itään saakka:).

  59. No jospa nyt vielä het­ken aikaa jatke­taan vaik­ka täälläkin.

    “Itse korostan työn ongel­mallisu­ut­ta suh­teessa ympäristöön: on hyvin vaikea­ta nähdä että ympäristö saadaan pelaste­tuk­si otta­mat­ta työn vähen­tämistä osak­si keinopalettia”

    Minus­ta tämä on käsit­tämätön aja­tus. Mien­estä se, että ihmiskun­ta voisi selviy­tyä on nimen omaan työn tekem­i­nen. Ja työtä on tässä käsi­tyk­sessä myös uusien inno­vaa­tioiden kehit­tämi­nen ja viimekädessä se, miten voitaisi­in selviy­tyä esim. maa­pal­lon ja nyky­is­ten ajatuk­sel­lis­ten rajoit­tei­den tuo­mas­ta seinästä.

    Mitä tulee esit­tämi­isi tee­sei­hin, esimerkik­si resurssien jaos­ta, en voi sanoa muu­ta kuin sen, että resurssien jako aiem­min men­estyvien jälkeläisille (ennem­min kuin esim. tasan) on ain­oa tapa viedä hom­maa eteen­päin (omien jälkeläis­ten men­estymi­nen­hän kuitenkin on tavoitelta­va asia).

    Tietenkin ongel­ma voi muo­dos­tua siitä, että tietyt tahot ovat per­i­neet niin suuren omaisu­u­den (ja täl­lä nyt voidaan tarkoit­taa rahaa laa­jem­min myös esim. henkises­tä pääo­mas­ta), ettei syn­ny enää tarvet­ta tehdä yhtään mitään. Tämän vuok­si hom­maa pitää vähän tasoit­taa niiden eduk­si, jot­ka ovat nyt kykenevämpiä. Tasoituk­sen suhde ja peri­aat­teet sit­ten ovatkin vähän kysymysmerkkejä.

    Mis­sään tapauk­ses­sa esit­tämäsi omaisu­u­den jakami­nen sekä kyken­emät­tömille että per­i­mat­tömille tahoille esim. Afrikkaan ei ole hyvä ratkaisu, kos­ka se on sama kuin heit­et­täisi­in rahat kankku­lan kaivoon.

    Ihmisyys ei tuo meille mitään arvoa, sen me voimme saavut­taa joko itse tai per­iä jostain.

    Kari

  60. Tuos­sa edel­lisessäkin ketjus­sa jotkut kir­joit­ta­jat esit­tivät tätä “työ tuhoaa maapallon”-ajatusta ja en voi olla ajat­telemat­ta, että tämä kumpuaa samas­ta hyvin hienos­tuneesta ja mon­imutkaises­ta käsi­tyk­ses­tä taloud­es­ta, jon­ka perus­teel­la voidaan myös päätel­lä, että tulon­si­ir­rot ovat aivan yhtä ansait­tua tuloa, kuin työstä saatu korvaus.

    Työ ei sinän­sä kulu­ta mitään resursse­ja, muu­ta kuin työn­tek­i­jän­sä aikaa.

  61. Art­turi Björk:

    “Sinivihreää har­mit­taa se, että häneltä verotet­tu­ja raho­ja käytetään toisin kuin hän itse ne käyttäisi.”

    Sinivihreä:

    Sori. Väärin meni. Esimerk­ki: ei min­ua har­mi­ta, että kirvesmies tekee pan­eloin­nin eri taval­la kuin minä olisin tehnyt. Ei, kos­ka hän tekee sen yleen­sä min­ua parem­min. Naulat lau­dat ja muut rekkuleet tule­vat sil­loin parem­min hyö­dyn­netyä. Toimii myös niin, että huonoa työtä tehnyt kirvesmies saa sapiskaa — olisin tehnyt tuon itse parem­min ja halvemmalla.

    Sama pätee min­ulle työstäni mak­se­tun kor­vauk­sen käyt­töön laa­jem­minkin. Jos jostain löy­tyy taho, joka käyt­tää rahani min­ua viisaam­min, annan hänelle mielu­usti vaik­ka koko palkkani. Useim­mille naimi­sis­sa oleville miehille näin on käynytkin. 

    Juk­ka Jonninen:

    “Kukaan meistä ei ole työl­lään luonut omaa elin­ta­soaan. Sen ovat suurim­mak­si osak­si luoneet men­neet sukupol­vet, jot­ka ovat työsken­nelleet ja innovoineet sen infrastruktuurin, …”

    Sinivihreä:

    Kuu­lenko kir­joituk­ses­sasi inti­aan­i­taru­jen myyt­tistä huminaa.

    Has­sua, mut­ta meitä seu­raa­va sukupolvi voi sanoa aivan samal­la tavoin meistä: He loi­vat sen kaiken, me tulimme valmi­iseen pöytään. 

    Juk­ka Jonninen:

    “Sinivihreä ja kumppanit” 

    “…nämä Sinivihreän kaltaiset ihmiset loisi­vat Työn­vieroksu­jan ja tämän lap­sien kus­tan­nuk­sel­la viemäl­lä kakus­ta suurem­man osan kuin mitä nämä ansaitsisivat.”

    Sinivihreä:

    Olen näköjään saanut “kump­panei­ta” ja “kaltaisia”. Pitäisiköhän perus­taa puolue. Ryh­mässähän on aina hauskem­paa. Annoit puolueelle jopa tee­man: leipä las­ten suusta.

  62. Tässä erit­täin mie­lenki­in­toises­sa keskustelus­sa, kaik­ki tietääk­seni keskit­tyy rahaan ja käsit­telee köy­hiä kun pelkkiä nume­ria tilas­tois­sa. Suo­ma­laisköy­hyys ei ole pelkästään taloudelli­nen, se on myös vah­vasti sosi­aa­li­nen, mikä poikkeaa suurestii toisien maid­en köy­hyy­destä. Eli mielestäni köy­hyys ei saa­da pois­tet­tua ain­oas­taan tulo­ja nostamalla. 

    Itse työsken­telin opiskelu­aikoina siivoo­jana­ja jo sil­loin yllä­tyin että sivistyneessä suomes­sa voi olla tuon kaltaisia työolo­suhtei­ta – nälkäpalkkaa. 

    Työ mikä on muka­va, haas­ta­va, sosi­aalis­es­ti arvostet­tu ja rikas­tut­tavaa mut­ta mis­tä jää käteen muu­ta­ma sata­nen enem­män kuin siivoo­jan työ, joka on raskas, epämielyt­tävä, ei arvostet­tu, tehdään yksin, ei haas­ta­va eikä rikas­tut­ta­va ja vielä altistu­taan päivit­täin vaar­al­lisi­in kemikaalei­hin, eikös tässä pitäisi myös laskea se mar­gin­aa­li­nen tyy­tyväisyys mitä pitäs tun­tea kun tekee mielekkääm­pää työtä kun siivoo­jan, vaik­ka tulot nouse mar­gin­aalis­es­ti vain vähän? 

    Nyky­työssäni jää jotain sata­sia enem­män kuin sil­loin siivoo­jana, mut­ta se tyy­tyväisyys nyky­työhöni on aivan eri luokkaa ja ei mitenkään ver­rat­tavis­sa. Onko taloudelli­nen, eli raha, se ain­oa ratkai­se­va ja tärkeä mitä pitää laskea?

    Jos huonos­ta työstä mak­se­taan niin vähän että juuri ja juuri pysyy hengis­sä, sem­moinen työ pitäisi lopet­taa. Suurin osa töistä ei ole tuot­tavia, vaan sil­lä pide­tään kansalaisia varat­tu­ja, kun vaan tehdään jotain mis­tä saadaan jotain elämiseen. Eli kil­pailem­i­nen työn­tek­i­jän pal­ka­lla on kaiken helpoin tapa kas­vat­taa kil­pailukykyä. Se on väärin. 

    Tuot­tavia töitä on kouralli­nen, ja ne vievät nykyy­hteiskun­taa eteen­päin. Joten jos tehdään työtä tekemisen takia, mielum­min lopete­taan työn­teko kos­ka se kulut­taa resursse­ja, jot­ka kuu­lu­vat kaikille myös afrikkalaisille, kuten joku oikein osu­vasti mainit­si, ja peruste­taan kansalais­palk­ka niin että jokainen voi tehdä oma­l­la ajal­la mitä halua, opiskel­la, tutkia, löhöil­lä tai tehdä jotain muu­ta töitä/puuhailua.

    Köy­hä on myös ihmi­nen kuka ei ole onnelli­nen tai häneltä puut­tuu resurssit onel­lisu­u­teen. Ei ole oikein eikä käytän­nön läheistä että kaik­ki on vaan taloudel­lista tehokku­us­laskemista, kun sitä ei ole elämä itse eikä myöskään köyhyys.

    Ilmainen hyvä koulu­tus on vältämät­tömyys ja yksi Suomen suuri rikkaus. Lukupään perus­teel­la suoritet­ta­va karsin­ta on hyvä, mut­ta yliopis­to on vaan yksi koulu­tus­muo­to ja siinäkin on eri tasoisia. ”Lukupää” kas­vaa huo­mat­tavasti koulu­tuk­sen ansios­ta. Joten se ie pitäisi olla ain­oa seulonta.

    Jol­lain kenel­lä ei satu ole­maan hyvää lukupäätä voi olla erit­täin hyvä, läm­min ihmi­nen, joka kyke­nee tekemään mui­ta onnel­lisem­mak­si kuin kylmä etäi­nen hyvä lukupäi­nen joka tuot­taa hyvää tulosta suuryritykselle. 

    Kaikille on tur­vaudut­ta­va koulu­tuk­sen mah­dol­lisu­us kuten ter­vey­den­huolto ja perus­tu­lo onnel­liseen elämään. Ehkä kan­nat­taisi tehokku­us laskel­maat keskit­tyä ihmisen onnel­lisu­u­teen eikä ain­oas­taan talouteen, ja todel­la jakaa reurssien kaut­ta saatu omaisu­us kos­ka se kuu­luu kaikille, eikä ain­oas­taan kenelle sen on hyödyntänyt.

  63. Nyky-yhteisku­un­nan ris­tiri­ito­ja on se että vak­i­tuises­sa työssä ole­via velvoite­taan sin­nit­telemään seit­senkymp­pisik­si työelämässä, mielu­um­min kuole­maan asti, mut­ta kak­sikymp­piset eivät saa työtä tai edes halua sitä. Puhutaan siis näistä prekari­aateista, nuorista eläkeläi­sistä jot­ka katso­vat että työn­teko ei ole hei­dän jut­tun­sa ja heil­lä on oikeus suh­tau­tua niin. On selvästi pohdin­nan paik­ka muut­taa tämä asetel­ma. Vuosikym­meniä töis­sä pak­er­ta­neel­la on oikeus lep­oon ikään­tyessään ja ter­veyten­sä menet­täessään. Nuoret pitää vaik­ka pakot­taa paiski­maan hom­mia yhteiskun­nan eteen muuten meille käy köpelösti. Mikä se sel­l­ainen yhteiskun­ta on jos­sa van­huk­set kan­ta­vat kaiken taakan ja nuoriso vain rellestää?

  64. Kari:
    ”Minus­ta tämä on käsit­tämätön aja­tus. Mien­estä se, että ihmiskun­ta voisi selviy­tyä on nimen omaan työn tekem­i­nen. Ja työtä on tässä käsi­tyk­sessä myös uusien inno­vaa­tioiden kehit­tämi­nen ja viimekädessä se, miten voitaisi­in selviy­tyä esim. maa­pal­lon ja nyky­is­ten ajatuk­sel­lis­ten rajoit­tei­den tuo­mas­ta seinästä.”

    Juu, se on var­maan suurim­man osan mielestä käsit­tämätön aja­tus. En kuitenkaan ole vielä nähnyt/kuullut kovin hyviä argu­ment­te­ja sitä vas­taan vaik­ka olenkin asi­as­ta paljon keskustel­lut. Tämä menee aika lail­la ohi aiheen, joten pyy­dän jatka­maan keskustelua tääl­lä (jos­sa myös enem­män aiheesta):

    http://thexder82.livejournal.com/8938.html
    http://koti.mbnet.fi/thexder/worksumption.ppt

    Perin­nöstä voita­neen vään­tää kät­tä tässä blo­gis­sa jos ja kun Ode jos­sain vai­heessa siitä kir­joit­taa. Sen ver­ran halu­aisin kom­men­toi­da kuitenkin tuo­hon ”omaisu­u­den jakoon” Afrikan jne. kanssa, että itse halu­aisin jär­jestää tämän nimeno­maan muut­ta­mal­la kv. kau­pan sään­töjä reilum­mik­si ja kan­sain­välisen henkilöko­htaisen päästöki­in­tiön avul­la – pelkkä rahan syytämi­nen sinne on minus­takin usein vain oirei­den lievi­tys­tä joka ei vält­tämät­tä merkit­tävästi auta itse taudin peittoamisessa.

    ”Ihmisyys ei tuo meille mitään arvoa, sen me voimme saavut­taa joko itse tai per­iä jostain.”

    Juuri tämä on se aivan käsit­tämätön mielipi­de joka tekee min­ut surullisek­si ja joka näkyy tässäkin keskustelus­sa. Työn­te­ol­la ikäänkuin lunaste­taan ihmis­ar­vo, ilman sitä ollaan vapaa­matkus­ta­jia, loisia ja toisia – ainaisen henkisen väki­val­lan kohteena vaik­ka Työn­vieroksu­jan tavoin vielä hoide­taan kolmea las­ta. Jokaisen tulee mät­tää hiil­iä tämän mei­dän yhteisen junan pesään. Rata päät­tyy kuilun par­taalle, mut­ta jos teemme tarpeek­si työtä, saamme aikaan sel­l­aisen vauhdin, että junamme lentää kuilun yli toiselle puolelle:).

  65. Samuli puhuu asi­aa. Min­ul­la on 3 las­ta ja vaik­ka vai­moni on kotona “vieroksumas­sa työtä” tun­tuu silti usein että arki on tässäkin kokoon­panos­sa väli­in yhdtä hul­lun­myl­lyä ja pak­er­tamista. Tässä ei siis kan­na­ta tui­jot­taa vähäisiä euro­ja joi­ta mak­se­taan yksin­huolta­jalle, vaan miet­tiä asi­aa inhimil­lis­es­tä aspek­tista: Jos yksin­huolta­jal­la on 3 las­ta on las­ten hyv­in­voin­nin kannal­ta järkev­in­tä että heil­lä on äiti eikä ns. paskadu­u­nista henkises­ti ja fyy­sis­es­ti rät­tiväsynyt huolta­ja jol­la ei lop­pu­peleis­sä ole edes varaa tur­va­ta lap­sille tyy­dyt­tävä elintaso.

    Mielestäni paljon mie­lenki­in­toisem­man yhtälön saa aikaan miet­timäl­lä tilanne jos­sa nainen ei koe ole­vansa uraih­mi­nen vaan pariskun­ta halu­aisi yhteis­tu­umin vali­ta elämän­ta­van jos­sa nainen on kotona hoita­mas­sa lap­sia ja kotia miehen tien­ates­sa päivit­täisen leivän. Täl­löin mies voisi tehdä rauhas­sa uraa/rahaa ilman että on vas­tu­us­sa päivähoidoista hakemi­sista, jne. Puhun nyt siis siitä nykypäivänä kum­mek­sut­tuna pide­tys­tä tilanteesta jos­sa avioparin kaik­ki omaisu­us ‚tilit ja tavoit­teet ovat yhteisiä. Suomen sosi­aal­i­tur­va on säädet­ty niin ettei täl­lainen vai­h­toe­hto käytän­nössä ole mah­dolli­nen, vaan lapset pakote­taan hoitoon ja naiset töi­hin. Vai­h­toe­hto­ja ei ole pait­si tuomi­ta per­he kitkut­tele­maan täl­lä yhdel­lä pal­ka­lla ja keräämään yhteiskun­nan halvek­sun­nan. Kuten tästä keskustelus­ta on nähty, kotona tehtyä työtä ei tun­nuste­ta yhteiskun­nas­sa työk­si jos­ta yhteiskun­ta hyö­tyy ja jota kan­nat­taa tukea. Vas­taavasti päiväkoti on vai­h­toe­hto jota kyl­lä tue­taan hyvin avokä­tis­es­ti. Tähän liit­tyen myös per­hevero­tus on mie­lenki­in­toinen keskustelu­nai­he: kansane­dus­ta­jat koke­vat sen lähtöko­htais­es­ti naista alis­ta­vana tabuna jos­ta ei saa oman uran tuhou­tu­misen pelos­sa edes puhua. 

    Suo­mi on rankat­tu maail­man kil­pailukyky­isim­mäk­si maak­si. Hieno jut­tu, mut­ta olisiko kuitenkin kaikille parem­pi vai­h­toe­hto että olisimme esimerkik­si kymme­nen­nek­si kil­pailukyky­isin ja kansa voisi parem­min kil­pailukyvyn kustannuksella.

  66. Aikaisem­min ketjus­sa joku epäili mieleter­veyteni säi­lymistä tilanteessani, kos­ka elämäni sisältö on pääasi­as­sa neli­henkisen per­heen arjen ylläpitämisessä. 

    Muis­tut­taisin, että nais­ten palkkatyö Suomes­sakin on ver­rat­en tuore ilmiö. Tämä tilanne, jos­sa nais­ten työssäkäyn­nistä on tul­lut nor­mi ja yli kolmivuo­ti­as­ta las­ta koton­aan hoitavaa naista pide­tään läh­es loise­na, on korkein­taan neljäkym­men­tä vuot­ta van­ha. Kes­ki-Euroopas­sa kotona ole­via naisia on vielä nykyäänkin pil­vin pimein tänne verrattuna. 

    Tuskin siis his­to­ri­an kaik­ki naiset ovat olleet mie­len­ter­veysongel­maisia. Uskoisin, että mie­len­ter­veysongelmille altistaa pikem­minkin nykyi­nen nais­ten riit­tämät­tömyy­den tunne ura­painei­den, las­ten vaa­ti­man ajan ja kotitöi­den ris­ti­paineis­sa. Ja eihän tämäkään riitä: pitää olla hyvän­nänäköi­nen, kun­toil­e­va äiti, jol­ta pyörähtää leivon­naiset käden kään­teessä esikoisen rip­pi­juh­li­in, has­sut pahvi­hatut nuorim­maisen synt­täreille jne. 

    Että kiitos vain kysymästä — minä voin ihan hyvin! Min­ul­la voisi olla aviomies elät­tämässä per­het­tämme. Ei ole! Nyt te teette sen kollek­ti­ivis­es­ti. Kiitos kaikille!

  67. Kari:
    ”Ihmisyys ei tuo meille mitään arvoa, sen me voimme saavut­taa joko itse tai per­iä jostain.”

    Juk­ka:
    “Juuri tämä on se aivan käsit­tämätön mielipi­de joka tekee min­ut surullisek­si ja joka näkyy tässäkin keskustelussa.” 

    Kaikissa ihmiskult­tuureis­sa pide­tään ihmistä sinän­sä yleen­sä eläin­tä arvokkaam­pana. Kris­til­lis­taus­tai­sis­sa pohjo­is­mais­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yhteisön sivistys­ta­son mit­taa se kuin­ka se huole­htii heikoim­mista jäsenistään. Mate­ri­al­is­tis-bru­tal­is­tis­ten arvo­jen nousu sivistysar­vo­jen kus­tan­nuk­sel­la on jonkin­lainen ajankuva.

  68. Keskustelu kul­kee yleisel­lä tasol­la, joka olikin tarkoitus. 

    Halu­an kuitenkin vielä korostaa omaa yksit­täistapaus­tani. En ole mikään elämän­ta­painti­aan­i­tar. Mielestäni ter­veessä yhteiskun­nas­sa jokaisen työkykyisen ihmisen tulee elät­tää itsen­sä ja lapsen­sa työn­te­ol­la, vieläpä siten, että työstä saatu kor­vaus riit­tää muuhunkin kuin hengis­sä pysymisen kannal­ta vält­tämät­tömien elin­toim­into­jen ylläpitoon. 

    Kuten olen jo toden­nut, pidän tätä itsel­leni elämän­vai­heena, mikä ei ole pysyvä. Olen yli 40-vuo­tias ja tähän men­nessä opiskel­lut, ollut töis­sä tai hoi­tanut lap­sia kotona siihen asti kuin he ovat noin puoli­tois­tavuo­ti­ai­ta. Täl­löin hei­dät on “hylät­ty päiväkoti­in” (äiti­ni käyt­tämä sanamuoto). 

    Mon­en sat­tuman sum­mana ajauduin kak­si vuot­ta sit­ten sosi­aal­i­tur­van piiri­in, jon­ka todel­lisu­us oli min­ulle aivan uut­ta. Lyhyen totut­telun jäl­keen totesin, että elin­ta­soni ei tosi­aan juurikaan eroa entis­es­tä oloneu­vok­se­na. Tämä tuli min­ulle yllätyksenä. 

    Ymmär­rän Juk­ka Jon­nisen tuo­man näkökul­man asi­aan. Mik­si on itses­tään selvää, että min­ulle kuu­luu yhteis­es­tä kakus­ta sata miljoona ker­taa vähem­män kuin Mikael Lil­iuk­selle. En ole itse niin var­ma, että panok­seni tähän yhteiskun­taan täl­läkään het­kel­lä on todel­lakin sata miljoon­aa ker­taa vähäisem­pi. Noh, puhu­mat­takaan elämän­työstä, jos­sa kier­retään autol­la kehää..

    Tätä tietysti voi kut­sua kateudeksi…

  69. “Kaikissa ihmiskult­tuureis­sa pide­tään ihmistä sinän­sä yleen­sä eläin­tä arvokkaam­pana. Kris­til­lis­taus­tai­sis­sa pohjo­is­mais­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yhteisön sivistys­ta­son mit­taa se kuin­ka se huole­htii heikoim­mista jäsenistään.”

    Ja tämä on juuri se per­in­tö, jos­ta minä puhuin. Olemme per­i­neet myös kult­tuurimme ja ajat­te­lu­ta­pamme. Jos tätä per­in­töä ei olisi, ei olisi mitään ihmis­ar­voakaan. Tämähän voidaan nähdä monis­sa kehi­tys­mais­sa, jois­sa sivistyk­sen rak­en­tamiseen tarvit­ta­va työ on edelleen suurelta osin tekemättä.

    Ihmis­ar­vo ei syn­ny siit­tämis­es­tä vaan kult­tuurista, yhteisöstä ja sivistyk­ses­tä. Tätä voidaan ajatel­la aiem­pi­en sukupolvien tekemänä työnä siinä kuin val­ti­ol­lisia insti­tuu­tioi­ta ja fyy­sistä infra­struk­tu­uri­akin. Ja tämän pääo­man vaal­im­i­nen ja ylläpi­to vaatii työtä siinä kuin aineel­lisen omaisu­u­denkin ylläpi­to ja kehittäminen.

    Ja myös tähän pätee sama kuin rahan jakamiseen köy­hille: ei kan­net­tu vesi kaivos­sa pysy. Sivistymi­nen on jokaisen yksilön ja yhteisön tehtävä itse.

    Pahoit­telu­ni, että täl­lä ei ole ker­takaikki­aan enää mitään tekemistä mata­la­palkkaisen työn kan­nustin­loukku­jen kanssa.

    Kari

  70. “Jos meil­lä on alun­perin 100 siivo­jan työ­paikkaa, joista 70 täytet­ty­inä ja 30 täyt­tämät­tä ja sat­tumal­ta 30 työtön­tä siivo­jaa, joi­ta ei huvi­ta men­nä töi­hin. Jos palkkaa nos­te­taan, meil­lä on sen jäl­keen 80 siivo­jan työ­paikkaa, kaik­ki täytet­ty­inä ja 20 työtön­tä työhaluista siivoojaa.”

    Jatkan vielä tämän kysymyk­sen pohdiskelua hieman. 

    Jos kuitenkin paikat pitää siiv­ota niin mitä jätetään tekemät­tä? Vai läh­teekö aja­tus siitä, että vaiku­tus menee taval­laan koko ketjun läpi: siivoo­jien palkkaa nos­te­taan — siivousku­lut nou­se­vat — nousseet siivousku­lut ovat se kohtalokas tek­i­jä jonkun fir­man kuluis­sa, joten se menee konkurssi­in ja siivoamisen kysyn­tä vähenee?

    Käsit­tääk­seni palkka­sum­man osu­us esimerkik­si brut­tokansan­tuot­teesta tai yri­tyk­sen voitot eivät ole mitään vakioi­ta, jot­ka eivät myös oma­l­ta osaltaan voisi liikkua. Etenkin ensin mainit­tu on tul­lut alas aika dra­maat­tis­es­ti viime vuosina.

  71. Ton­ni käteen:

    “Kaikissa ihmiskult­tuureis­sa pide­tään ihmistä sinän­sä yleen­sä eläin­tä arvokkaam­pana. Kris­til­lis­taus­tai­sis­sa pohjo­is­mais­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yhteisön sivistys­ta­son mit­taa se kuin­ka se huole­htii heikoim­mista jäsenistään.”

    Sinivihreä:

    Juuri näin. Heikoim­mista ei kuitenkaan saa mielestäni tarkoit­taa laiskim­mista, kos­ka täl­löin heikoim­mat voivat jäädä huole­hti­mat­ta. Henkilö, joka hoitaa lap­si­aan kotona ei kyl­lä käsit­tääk­seni käytän­nössä voi olla “laiska”. Pikem­minkin päinvastoin.

  72. [i]”…lisää rahaa pienipakkaisille!”[/i]

    Siinähän se vas­taus on, kokon­aan toinen jut­tu on se, miten tuo toteutetaan.

    Tuol­la keskustelus­sa tuli jo esille, että 300–400 euroa kuukaudessa, kokopäiväisessä työssä, riit­tää motivoimaan työntekoon.
    Tuo 300–400 euroa siis enem­män, kuin henkilö ennen työl­listymistään jo muutenkin sai yhteiskun­nan tukien muodossa.

    Nykyi­nen tilanne alem­mis­sa toimeen­tu­lolu­okissa on sel­l­ainen, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ihmisille itselleen, vaik­ka yhteiskun­nalle se taa­tusti olisi sitä.
    Perus­toimeen­tu­lon, ja alem­pi­en toimeen­tu­lolu­okkien tulot ovat liian lähel­lä toisi­aan, tai alem­mis­sa toimeen­tu­lolu­okissa jopa pienem­pi kuin pelkäl­lä toimeen­tu­lotuel­la, johtuen työssäkäyn­nin kus­tan­nuk­sista sinällään.

    Ihmisille pitää taa­ta selvää rahaa tehdys­tä työstä, riip­pumat­ta ihmis­ten sosi­aalis­es­ta asemasta.
    Tuk­i­jär­jestelmää on rukat­ta­va siten, että se kan­nus­taa työn­tekoon, ja ain­oa kan­nuste on selvä raha.

    Esimerkik­si:
    Yhteiskun­ta tukee työtön­tä ihmistä 1500 euroa kuussa,
    tai,
    yhteiskun­ta tukee työssä käyvää ihmistä 1500 euroa kuussa.

    On aivan selvää, kumpi näistä on yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi, toinen näistä mak­saa takaisin yhteiskun­nalle saamis­taan tuista, toinen pelkästään kuluttaa.
    Eli jos työssä käyvä saa enem­män palkkaa, kuin 300–400 euroa kuukaudessa, hän­tä voi jopa alkaa verot­ta­maan, joten hän joka tapauk­ses­sa on yhteiskun­nalle pienem­pi rasite, kuin pelkästään tuil­la elävä.

    Kyse ei siis ole yhteiskun­nan rahoista, kyse on pelkästään yhteiskun­nan halus­ta päät­tää, saako alem­mis­sa tulolu­okissa, yhteiskun­nan tuista huoli­mat­ta, tien­ata 300–400 euroa enem­män kuukaudessa, kuin tänään on mahdollista.

    Oma veikkauk­seni on, että jos tuo mah­dol­lis­te­taan, ja raken­netaan hark­i­tusti tulokyn­nys osoit­ta­maan työn­teon kan­nat­tavu­us taloudel­lis­es­ti tek­i­jälle itselleen, niistä 100:sta tyhjästä siivoa­jan paikas­ta ei jää moni täyttämättä.

    Halu­taanko päättää ?

  73. Kol­men lapsen hoit­a­mi­nen (ikähaarukkaa en nyt osaa sanoa) kotona antaa nyky-yhteiskun­nalle parem­man lop­pusum­man niin taloudel­lis­es­ti kuin muil­lakin mittareil­la, jos ver­rataan siihen, että hoita­ja menisi pieni­palkkaiseen työhön.
    Tai vaik­ka parem­minkin palkattuun.

    Meil­lä ei Suomes­sa ole varaa kokeilui­hin, jois­sa osa jokaises­ta sukupolves­ta heit­et­täisi­in jenkki­tyyli­in katuojaan.
    Jenkit voi aina luot­taa siihen, että sisään vir­taa uusia lah­jakkuuk­sia, ja hehän ovat jär­jestäneet myös syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vien vapaa-ajan ongel­mat kätevästi sysäämäl­lä hei­dät vanki­laan tai sotimaan.
    Tääl­lä jokainen pitää yrit­tää pelas­taa. Vaik­ka joidenkin men­estyjien moraa­li­nen tas­apaino tästä järkkyisikin.

  74. Tapio Laak­so:

    Paikko­ja ei vain pidä siiv­ota. Paikan siistey­del­lä on joku arvo. Eli kun siivoo­jan palk­ka nousee, niin joitakin paikko­ja ei kan­na­ta siiv­ota, kos­ka ne siis­teinä eivät tuo­ta hyv­in­voin­tia enem­pää kuin niiden siivoamiseen kuluu. Mikään asia tässä maail­mas­sa ei ole sel­l­ainen, että se on pakko toteut­taa riip­pumat­ta siihen kulu­vista resurs­seista, kos­ka resurssit ovat aina rajallisia.

  75. Ymmär­rän Juk­ka Jon­nisen tuo­man näkökul­man asi­aan. Mik­si on itses­tään selvää, että min­ulle kuu­luu yhteis­es­tä kakus­ta sata miljoona ker­taa vähem­män kuin Mikael Liliukselle. 

    No eipäs liioitel­la, et saa kuin ehkä 1000 ker­taa vähem­män kuin Lil­lius, joka sen­tään on ainkin yhden hal­li­tus­puolueen Ystävä. Lisäk­si Lil­lus tekee ääret­tömän arvokas­ta ili­mas­ton­muu­tostyötä nos­ta­mal­la hyvää hyvyyt­tään sähkön hin­taa, joten eiköhän se ole aivan kymp­pi muidenkin hal­li­tus­puoluei­den mielis­sä. Pakko olla kun noin paljon ja noin vähäl­lä tekee..

    Ongel­ma onkin siinä että mon­et suo­ma­laisen sos­sun asi­akkaista saa­vat paljon enem­män kuin työssäkäyvät joten työssäkäyn­nin moti­vaa­tio lähe­nee nol­laa. Naa­puri­maid­en, tarkoi­tan täl­lä tietenkin vain etelä­naa­pure­ita­mme, esimerkkien val­os­sa kan­nusti­noukut ovat purettavissa.

  76. PATRIOOTTINEN HARHA

    Joku (Juk­ka ?) kir­joiti: “Kris­til­lis­taus­tai­sis­sa pohjo­is­mais­sa on per­in­teis­es­ti ajatel­tu, että yhteisön sivistys­ta­son mit­taa se kuin­ka se huole­htii heikoimmista”

    Tämä peri­aate ei ole vain pohjoimais­sa, eikä vain kri­t­il­lis­taus­tainen. Min­ua hie­man häir­it­see sel­l­ai­enn patri­oot­ti­enn harha, että pohjo­is­ma­ta oli­si­vat jotenkin eri­tyi­nen hvy­in­voin­tialue. Myös van­hois­sa EU-mais­sa on vah­va sosi­aalipolti­ikak, joka tosin toteutettue ri tavoin kuin pohjolassa.

    Ite peri­aate lie­nee palautet­tavis­sa lähin­nä anti­ik­in­u­usstoalais­ten ajat­telu­un. Oikeas­t­aan nykyaikainen sosi­aalipoli­ti­ik­ka ei ole muu­ta kuin Markus Aure­liuk­sen edik­tien soveltamista nykyaikaan.

  77. Samuli,

    Olet epäilemät­tä oike­as­sa, jos yksikin lap­sista on päivähoi­dos­sa, puhu­mat­takaan jos kaik­ki kolme ovat. Yhden päivähoitopaikan todel­liset kus­tan­nuk­set ovat noin tuhat euroa kuus­sa. Vai oliko se peräti enem­män? Muis­taako joku tämän paremmin? 

    Mut­ta: Miten kol­men koul­u­laisen äiti on yhteiskun­nan kannal­ta tuot­tavampi ainakaan taloudel­lises­sa mielessä kotona kuin töis­sä ? En ymmär­rä, mil­lä kaaval­la siihen päästään. 

    Mitkään tutkimuk­set eivät muuten tue sitä sitkeästi elävää myyt­tiä, että koti­hoito olisi autu­aak­si tekevää pienellekään lapselle. Ehkäpä jopa päin­vas­toin. Toisaal­ta olen poht­in­ut, että onko tämä päätelmä luotet­taval­la poh­jal­la, kun esim. romanei­den ja maa­han­muut­ta­jien lapset ovat huo­mat­tavasti use­am­min koti­hoi­dos­sa. Eli onko vakioin­nit kunnossa?

  78. Trav­el­er,

    Kiel­sit min­ua liioit­tele­mas­ta! Ok, ja kyseessä ole­va “sata miljoon­aa ker­taa” olikin kielikuva. 🙂

    Nyt kyl­lä itsekin vähän liioittelet: 

    “Ongel­ma onkin siinä että mon­et suo­ma­laisen sos­sun asi­akkaista saa­vat paljon enem­män kuin työssäkäyvät joten työssäkäyn­nin moti­vaa­tio lähe­nee nollaa”

    Ei kukaan sos­sun asi­akas saa “paljon enem­män” kuin työssä käyvä. Mut­ta voi saa­da hyvinkin saman tai hie­man enem­mänkin, kuten minä. Mitä enem­män lap­sia, sitä edullisem­mak­si yhtälö muut­tuu. Yhden lapsen yksin­huolta­jan kan­nat­taa käy­dä aina töis­sä, pienipalkkaisessakin. 

    Voi tietysti perustel­lusti ajatel­la, että näin tulee ollakin. Yhteisku­nan on jatku­vuuten­sa tur­vatak­seen järkevä tukea moni­lap­sisia per­heitä. Globaalin tason huomioon ottaen voi tietysti olla perustel­lusti myös toista mieltä.

  79. Ei kukaan sos­sun asi­akas saa “paljon enem­män” kuin työssä käyvä. Mut­ta voi saa­da hyvinkin saman tai hie­man enem­mänkin, kuten minä. 

    No tuos­ta olen hie­man eri mieltä. Sosi­aal­i­toimen asi­akkaina on lisään­tyvästi vaa­tivia eri­ty­is­ryh­miä, joil­la ei ole koskaan ollut vira­nomais­ten tiedos­sa ole­via tulo­ja tai var­al­lisu­ut­ta. Kun noi­hin netistä löy­tyvi­in sos­su laskurei­hin lait­taa 2 aikuista ja yli 6 las­ta ja vaik­ka uno­hdet­taisi­in kaik­ki harkin­nan­varaiset avus­tuk­set, jos niitä nyt rohke­nee edes avus­tuk­sik­si nimit­tää, ale­taan puhua sum­mista joi­hin ei puhe­lin­myyn­tifir­man pääl­likkö­ta­son lik­sat yllä. Hyvä jos yltää edes yliasi­ami­es­ta­son palkat.. Tätä jälkim­mäisen ryh­män jäl­keen­jääneisyyt­tä ale­taan kor­ja­ta vielä nyky­hal­li­tuk­sen aikana, niin­hän tuo­ta uuti­soiti­in vas­ta viime viikolla.

  80. Trav­el­er:

    “No tuos­ta olen hie­man eri mieltä”

    Ei tämä mikään mielipi­dekysymys ole!

    Sos­sus­ta tulee rahaa raako­jen lasken­takaavo­jen mukaan. Ilmeis­es­ti nyt et ollenkaan ymmär­rä perusasioi­ta tämän keskustelun ympärillä. 

    Mikäli mainit­se­masi puhe­lin­myyn­tifir­man pääl­likkö­ta­son häiskä alit­taa tien­esteil­lään seit­sen­lap­sisen per­heen määritel­lyn “ruokara­han”, sos­su mak­saa sen ero­tuk­sen. Alle ei voi jäädä, ellei ole niin saatanan tyh­mä, ettei tajua hakea tukea.

  81. Olen ollut pari päivää työhön sidot­tuna, enkä ole ehtinyt vas­taile­maan. Ketju alkaa olla hengästyt­tävä. Yritän vas­tail­la siinä tahdis­sa kuin per­hevelvol­lisu­udet sen sal­li­vat esitet­ty­i­hin argu­ment­tei­hin eril­lisil­lä artikkelei­ta ketjun pätkimisek­si. Ensim­mäisek­si tuo­hon kysymyk­seen, kumpaa yhteiskun­ta oikein tukee, koti­hoitoa vai päivähoitoa.

  82. Työn­vieroksu­ja vas­tasikin jo Travelerile.

    Trav­elerin väite “Ongel­ma onkin siinä että mon­et suo­ma­laisen sos­sun asi­akkaista saa­vat paljon enem­män kuin työssäkäyvät joten työssäkäyn­nin moti­vaa­tio lähe­nee nol­laa.” ei todel­la pidä paikkansa. Jos ansiot on pienem­mät kuin toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea myös työssäkäyvälle.

    Eikä toimeen­tu­lotues­sakaan noin moraalis­es­ti ainakaan min­un mielestä ole mitään sen ihmeem­pää kuin lap­sil­i­sis­sä tms tulon­si­ir­rois­sa. Pait­si se pieni ero­tus että lap­sil­isät mak­se­taan suu­rit­u­loisillekin eikä niis­sä siten ole mitään tarveharkintaa.

    Kateu­den vaiku­tuk­sen voin kyl­lä ymmärtää. Joku ikävää pieni­palkkaista työtä tekevä voi har­mitel­la että saman saisi ilmankin. Ja tästä kai tässä kan­nusteloukku­jen purkamises­sa on eniten kyse. Enkä ole kenenkään kuul­lut vas­tus­ta­van kan­nusteloukku­jen purkamista. Vain purkamis­tavoista ollaan eri mieltä. Jotkut tun­tu­vat tylysti ole­van sitä mieltä että kaik­ki tulosi­ir­rot pois vain muil­ta — mut­ta omat per­hep­äivähoiton­sa, ilmaisen koulu­tuk­sen ja (vaikkakin pienen­tyneet) opin­totuet yms joista itse naut­ti­vat halu­a­vat tietenkin säi­lyt­tää. Ahnet­ta itsekkyyttä?

    BTW ei min­un nuoru­udessani 50–60 luvul­la ollut mitään opin­to­tukia. Jos ei rahaa ollut otet­ti­in opin­to­lainaa ja men­ti­in töi­hin. Ja lainat mak­set­ti­in takaisin. Eikä muiden saamia tulon­si­ir­to­ja koko ajan kade­hdit­tu ja valitettu.

  83. “ei min­un nuoru­udessani 50–60 luvul­la ollut mitään opin­to­tukia. Jos ei rahaa ollut otet­ti­in opin­to­lainaa ja men­ti­in töihin.”

    Niin ja sun van­hempi­en nuoru­udessa joudut­ti­in hiihteleen met­sis­sä kivääri selässä, ts. tei­dän ikälu­ok­ka on kyl­lä todel­li­nen pul­lamössö­poruk­ka ver­rat­tuna edelliseen. 

    Mut­ta mitä sit­ten? Se oli sil­loin ja nyt on nyt. Ei kai tänä päivänä pidä asioi­ta arvioi­da sil­lä perus­teel­la miten mitä jos­sain muinaises­sa Roomas­sa tai NL:n aikana on asioi­ta hoidettu.

    “Ja lainat mak­set­ti­in takaisin.Eikä muiden saamia tulon­si­ir­to­ja koko ajan kade­hdit­tu ja valitettu. ”

    50–60 luvuil­la ei tain­nut pahem­min tulon­si­ir­to­ja ollakaan ja noista ajoista kokon­aisveroast­ekin on nous­sut näin ulko­muis­tista vetäen vaivaiset 50%. Eli kyl­lä sen “ilmaisen opin­totuen” eteen saa kyl­lä painaa töitä jälkikä­teen, ainakin me jot­ka työsken­telemme niil­lä aloil­la, joiden tuo­toil­la tämä lysti pääosin kustannetaan. 

    Mulle kyl­lä olisi kel­van­nut kylmä “kaik­ki mak­saa omat menonsa”-meininkikin, sil­lä tässä tapauk­ses­sa omat van­hempani oli­si­vat kus­tan­ta­neet koulu­tuk­seni (nyt he mak­soi­vat sen vero­jen muo­dos­sa) tai sit­ten vai­h­toe­htois­es­ti olisin ottanut opin­to­lainaa. Kun verot ruopasee 40% kokon­ais­palka­s­ta ja joka ker­ta kun kau­pas­ta jotain ostaa, niin sum­mas­ta 22% kilah­taa suo­raan val­tion kirstu­un, niin vai­h­toe­htoises­sa vähem­män verote­tus­sa todel­lisu­udessa olisi kyl­lä varaa mak­sel­la niitä iso­ja lainojakin.

  84. GranpaIg­or: Minä kuu­lun siihen porukkaan, joka halu­aa pienen­tää tulon­si­ir­to­ja. En ymmär­rä mik­si tämän pitäisi johtua kateud­es­ta? (Enkä ymmär­rä, että mik­si aina pitää haukkua tois­t­en keskustelijoiden moti­ive­ja…) Minus­ta vain tulon­si­ir­rot ovat tarpeet­to­mia ja ne rohkai­se­vat ihmisiä käyt­täy­tymään taval­la, joka ei ole sille yhteiskun­nalle eduk­si, johon tuen­saa­jat kuu­lu­vat ja joka tuet mak­saa. En todel­lakaan halua säi­lyt­tää niitä tulon­si­ir­to­ja joista itse nyt nautin tai pääsen tule­vaisu­udessa naut­ti­maan. Minus­ta 50–60 luvul­la asi­at oli parem­min kun ei ollut opin­to­tukia vaan otet­ti­in lainaa, joka mak­set­ti­in takaisin tai men­ti­in töi­hin. Yhteiskun­ta voisi edelleen toimia näin.

  85. Paskadu­u­nien tekem­i­nen kan­nat­taviksi loisi kysyn­tää näi­hin työpaikkoihin.jos jotain mak­set­taisi­in olisin ensim­mäisenä menos­sa täl­laisi­in paskaduuneihin.Takanani on yli 30 vuo­den työhistoria.Olen tehnyt läh­es kaikkea ja läh­es kaikessa olen ollut arvostet­tu työntekijä.Työtä on tyrkytet­ty pil­vin pimein-ihan hyvä .
    Nyt vain on niin, että edelleenkin tyrkytetään työtä vaik­ka miten paljon.Erona on että siitä ei halut­taisi mak­saa palkkaa.Kilpaillaan sil­lä miten vähäl­lä työn­tek­i­jä tulee toimeen.Paitsi paskadu­uneista, voisi puhua myös pask­i­ai­sista jot­ka elävät lev­eästi val­tio­val­lan tukem­i­na työn­tek­i­jöitään riistämällä.Olen ollut töis­sä ja näh­nyt miten 38 asteen kuumeessa ole­va nainen on pain­os­tet­tu tule­maan töi­hin vaik­ka sairaslo­ma olisi ollut paikallaan.Sairasajan palkkaa ei olisi maksettu.
    Suomes­sa tue­taan työnantajia.Heille mak­se­taan tukia- ei työntekijöille.Jostain syys­tä on yksi­tyisen kansalaisen arvo romahtanut.Jos kansalainen saisi itse nuo tuki­ra­hat hän pär­jäisi paremmin.Nyt rahat menevät usein rois­toille joi­ta työ­nan­ta­jien joukos­sa pesii.
    Pitäisi luop­ua äärikap­i­tal­is­mista ja pala­ta tasa-arvoiseen yhteiskuntaan.Tuet on mak­set­ta­va kansalaisille-ei yrittäjille.Tämä siis koskien työllistämistukia.

  86. Suomes­sa­han oli koko Kekkosen kau­den ja vähän jäl­keenkin aina suureen lamaan asti täystyöl­lisyys siitä huoli­mat­ta, että sil­loin ei sub­ven­toitu mata­la­palk­ka-alo­ja vaan pikem­min päinvastoin.

    Kekkosen aikana meil­lä oli mas­si­ivi­nen huono­tuot­toisen työn sub­ven­tio­jär­jestelmä nimeltään pin­ta-alal­isä, jol­la tuet­ti­in sato­ja tuhan­sia pien­ti­lal­lisia. Sekään ei onnis­tunut, vaan 300000 suo­ma­laista jou­tui lähtemään työn perässä Ruotsiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.