Viljan hinta ja pellon

22.4.2008 · Aihe _ · 10 Kommenttia 

Kun viljan maailmanmarkkinahinta on kaksinkertaistunut on tämä radiouutisten mukaan johtanut myös pellon hinnan nousuun niin, että Pirkanmaalla tavallinen hinta on noin 6600 euroa hehtaarilta. Tässä ei pitäisi olla kenellekään mitään yllättävää. Se mikä ei mahdu kaupunkilaisjärkeen on, ettei tämä herätä päättäjissä ajatusta laskea hehtaaritukia.

Hehtaarituki ei ole tukea viljelylle vaan pellon omistamiselle. Jos hehtaarituki on 100 euroa hehtaarilta, nostaa se viiden prosentin korkokannalla laskettuna peltohehtaarin hintaa 2000 eurolla, alemmalla korkokannalla laskien vähän enemmän. Lue lisää

Vielä päästökiintiöistä

19.4.2008 · Aihe _ · 21 Kommenttia 

Edellinen viestiketju venyi niin pitkäksi, että aloitan uuden.

Vähän käsitteiden määrittelyä, koska  monet ketjun väittelyistä johtuivat siitä, että kirjoittajilla oli eri sisältö käyttämilleen termeille. Lue lisää

Isoja terveysasemia?

19.4.2008 · Aihe Uncategorized · 28 Kommenttia 

(Kolumni Helsingin Uutisissa 18.4.2008)

Kansallisessa terveysohjelmassa linjattiin, että toimivassa terveyskeskuksessa olisi oltava vähintään kahdeksan lääkäriä. Tämä edellyttää 20 000 asukkaan väestöpohjaa. Tällaisessa minimikokoisessa terveyskeskuksessa lääkärit voivat edes vähän erikoistua – vanhusten hoito esimerkiksi vaatii omanlaistaan osaamista. Yhden lääkärin ollessa poissa muut voivat hoitaa hänen potilaansa.

Kahdeksan lääkärin terveyskeskus oli kompromissi, jonka sanelivat maamme harva asutus ja pitkät etäisyydet. Lue lisää

Jokaiselle oma päästökiintiö?

15.4.2008 · Aihe _ · 71 Kommenttia 

Lentokoneiden hiilidioksidipäästöjä koskevassa keskustelussa heitettiin ajatus henkilökohtaisesta päästökiintiöstä, joka olisi jokaiselle yhtä suuri. Tätä pidettiin parempana kuin hiilidioksidiveroa, koska se merkitsisi, että rikas voi porskuttaa kuten nyt ja köyhä joutuu unohtamaan etelänlomansa.

Ajatus jakaa jokaiselle tiukka päästökiintiö, jonka sää käyttää talonsa lämmittämiseen tai suihkukoneella lentelyyn,tuntuu loogiselta, mutta se ei ole hyvinvointiteoreettisesti tehokas. Lue lisää

Satatuhatta meni rikki

15.4.2008 · Aihe _ · 11 Kommenttia 

Blogini tämän vuoden kävijämäärä ylitti perjantaina sadan tuhannen rajan. Kävijöitä on viikoittain keskimäärin 8 000. Tämä motivoi kirjoittamaan.

Kiinalaisten lihanhimot

12.4.2008 · Aihe _ · 18 Kommenttia 

Minut oli valtuutettu valitsemaan paras innovaatiojournalismin juttu palkittavaksi Innovaatiokiteellä. Itsellenikin hämmästykseksi päädyin Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistuun Tarja Hallan uttuun “Huomisen lihaa kasvatetaan laboratorioissa“. Jutussa oli paljon ansiokasta, muun muassa tieto, että lihankulutus Kiinassa on jo kolminkertaistunut 15 kilosta 50 kiloon henkeä kohden vuodessa. Suomessa kulutus on noin 72 kiloa, joten kiinalaiset hengittävät jo niskaan. Viidenkymmenen kilon rajan Suomen lihankulutus ylitti joskus 1970-luvun alussa. Tämä tarkoittaa, että lihankulutus on noussut Kiinassa 50 miljardilla kilolla, määrällä, joka vastaa jotakuinkin EU:n koko lihankulutusta. Tämä selittää hyvin viljanhintojen nopean kasvun. Lue lisää

Ympäristöliike voisi päivittää tietonsa

12.4.2008 · Aihe _ · 38 Kommenttia 

Kuuntelin Ylen ykkösestä ohjelmaa kuluttajakarkuruudesta. Sen juonnossa toimittaja ihmetteli, miksi lentolippu Kajaaniin maksaa enemmän kuin New Yorkiin,vaikka New Yorkissa piipahtava tuottaa neljä tonnia hiilidioksidia. Lentoliikenne on suuri ilmanpilaaja, mutta sen kauhistelu ei oikeuta levittämään väärää tietoa. Lue lisää

Hitaspolitiikan järkevyydestä

12.4.2008 · Aihe Uncategorized · 10 Kommenttia 

Olen kannattanut voimakkaasti Helsingin harjoittamaa Hitas-säännöstelyä, mutta aika-ajoin on hyvä katsoa, ovatko sen perusteet yhä voimissaan.

Edellisessä keskusteluketjussa nimimerkki Tiedemies ja eräät muut kyseenalaistivat sen, onko Helsingin Hitas-politiikan nimissä toteuttamassa hintasäännöstelyssä ylipäänsä mitään järkeä. Joku on joskus sanonut, että kansantaloustieteen ensimmäinen pääsääntö on, ettei hintoja voi säännöstellä.

Kun Hitas-sääntely alkoi, maassa vallitsi luotonsääntely. Luotonsäännöstely merkitsi, että omistusasuminen kustannukset painottuivat vahvasti asumisuran ensimmäisiin vuosiin, koska asuntolainat piti maksaa pois muutamassa vuodessa. Näissä oloissa oli järkevää säännöstellä asuntojen hintoja, jotta nuorilla, asumisuransa aloittavilla oli mahdollisuuksia päästä asumaan. Tämä argumentti on poistunut, kun pankista saa vaikka ikuisen asuntolainan, jota ei tarvitse lyhentää lainkaan. Lue lisää

Hitas tuhotaan?

9.4.2008 · Aihe Uncategorized · 21 Kommenttia 

Helsingissä esitetään, että Hitas-järjestelmä muutetaan väliaikaiseksi siten, että säännöstely purkautuu, kun talo täyttää 20 vuotta. Tämä merkitsee koko järjestelmän loppua niin sanotuilla arvokkailla tonteilla. Tästä tulee aivan liian edullinen keinottelukohde. Jos saan nyt ostaa 3000 euroa neliltä asunnon ja myydä sen 20 vuotta myöhemmin reaalisesti kaksinkertaisella hinnalla, tulee aivan liian houkuttelevaksi järjestely, jossa ostan asunnon kokonaan velaksi, otan 20 vuoden bulkkilainan, pidän asunnon 20 vuotta vuokrattuna sääntelemättömällä vuokralla, myyn asunnon pois tuplahinnalla, maksan lainan pois kerralla ja panen erotuksen (ja vuokratulot siltä osin kuin ne ylittävät koron ja yhtiövastikkeen) taskuuni. Jos säännöt ovat nämä, ei ole mitään järkeä luovuttaa kaupungin tontteja tällaiseen keinotteluun.

Toki tuota mallia voisi kehittää, sillä ei tämä Hitas nytkään mitenkään ongelmaton ole. Silloin 20 vuoden kuluttua tontin vuokran pitäisi nousta tasolle, joka vie tuon keinotteluvoiton kokonaan pois niin, että asunnon hinta myös vapailla markkinoilla vastaisi (reaalisesti) alkuperäistä hintaa,   siis noin 3000 euroa neliöltä. Mitä tällä tarkoitan.

Jos tuolla alueella sääntelemätön asunnon hinta omalla tontilla on 6000 euroa neliöltä ja oletamme reaalikorkokannaksi 2,5 prosenttia, vuosivuokran pitäisi olla 1/40 osa tuosta hintaerosta.

Siis tontinvuokra olisi  

(6000 €-3000€)/40   = 75 €/vuosi eli 6,25 €/kk asuinneliöltä.

Tämä tarkoittaisi, että Hitas-etua kestää 20 vuotta. Sitten se poistuu samalla kun poistuvat myyntirajoitukset.

Tulisiko asuminen näin törkeän kalliiksi? Se tulee törkeän kalliiksi joka tapauksessa, kun hintasäännöstely poistuu. Kysymys on vain siitä, kumpi saa tämän edun, asunnon myyjä vai kaupunki. Ostaja ei sitä voi enää saada, jos hintasäännöstelyä ei ole.  

Mikä on Hitas?

Hitas on Helsingin kaupungin soveltama asuntojen hinta- ja laatutason säännöstelyjärjestelmä, jota se soveltaa omistamillaan tonteilla. Jos Helsinki myisi tai vuokraisi tontit eniten maksavalle, asunnmot olisivat Helsingissä niin kalliita, että vain rikkailla olisi niille asiaa.  Kaupunki vuokraa tontit alle markkinahinnan ja määrää kullekin rakennukselle enimmäishinnan, jolla rakennusliikkeen on se myytävä, vaikka kalliimmallakin menisi kaupaksi. Jotta ostaja ei voisi seuraavana päivänä myydä halvalla saamaansa asuntoa kalliilla eteenpäin, myös jälleenmyyntihintaa säädellään. Se ei voi olla ostohintaa korkeampi, kun ostohintaa on ensin sopivalla indeksillä korjattu. Kun rakennusliike joutuu myymään asunnon halvalla, se saisi myydyksi huonommankin. Siksi Hitas-järjestelmässä säädellään muys asuntojen laatutasoa.

Vähän syrjemmällä hintasäännöstelyllä ei ole merkitystä, koska aina asuntoaan myyvä ei saa edes tuota Hitas-hintaa asunnostaan, mutta arvokkailla rantatonteilla Hitas-hinnat ovat selvästi alle markkinahinnan.

Vasemmistoliitto ja presidentin valtaoikeudet

7.4.2008 · Aihe _ · 37 Kommenttia 

Vasemmistoliitto ei halua karsia presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia, jotta hallitus ja eduskunta eivät voisi viedä Suomea Natoon. Vasemmistoliitto panee siis toivonsa Sauli Niinistöön?

« Edellinen sivuSeuraava sivu »