Eurooppalaista protektionismia

19 vastausta artikkeliin “Eurooppalaista protektionismia”

1. …pitäisi kaikkia sähköl­lä talo­jaan läm­mit­täviä muis­tut­taa siitä, ettei hei­dän ole mitään järkeä läm­mi­tyskau­den aikana tuh­la­ta raho­jaan ener­gian­säästölamp­pui­hin vaan käyt­tää surut­ta taval­lisia hehkulamppuja… 

   Mitkäs puolue sitä vaar­al­lista elo­ho­peaakin sisältävää ener­gian­säästölamp­pua on peräti pakol­lisek­si säätämässä.. On paljon kohtei­ta jois­sa huokea hehku­lamp­pu on aivan hyvä ratkaisu ympäristönkin kannalta.

   EU tullee tar­joa­maan meille vielä mon­et han­kalat tilanteet tule­vaisu­udessa kun keskieu­roop­palaiset poli­itikot suo­jel­e­vat koti­maid­en­sa teol­lisu­us­museotoim­intaa = siis varmis­ta­vat ääniä itselleen..

   Vastaa

2. Usein näkee toitotet­ta­van tätä hehku­lamp­pu­jen hukkaen­er­gian saman­tekevyyt­tä suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen tapauksessa.

   Muis­tan kuitenkin luke­neeni tutkimuk­sia, että parhaim­mil­laankin vain 70 % hehku­lamp­pu­jen tuot­ta­mas­ta läm­pöen­er­gias­ta saadaan hyödynnettyä.

   Lam­put ovat useim­miten katon­ra­jas­sa tai ainakin korkeal­la, hyvin har­voin mata­lal­la. Läm­mi­tys asen­netaan yleen­sä lat­ti­aan tai lat­tian­ra­jaan, hyvästä syys­tä. Läm­min ilma nousee ylöspäin. Katon­ra­jas­sa ole­vat hehku­lam­put läm­mit­tävät huonom­min meitä ihmisiä kuin alhaal­la ole­va lämpöpatteri.

   Toki kon­vek­tio toimii ja merkit­tävä osa hehku­lamp­pu­jen läm­möstä tulee hyö­tykäytet­tyä. Mut­ta se toimii myös talosta ulos ja merkit­tävä osa läm­möstä menee hukkaan.

   On täysin hölmöä ver­ra­ta ener­gian­säästö- ja hehku­lamp­pu­ja yksioikois­es­ti sähköläm­mit­teisen talon tapauk­ses­sa uno­htaen lamp­pu­jen läm­mi­tys­vaiku­tus, mut­ta yhtä suur­ta pup­pua on väit­tää lamp­pu­jen kaiken ener­gian tule­van käyte­tyk­si. Asia on useim­miten fifty-fifty, sanoisin.

   Vastaa

3. Toisaal­ta on muis­tet­ta­va, että ener­gian­säästölam­pun käyt­töikä on 7–15 ker­taa pidem­pi kuin taval­lisen hehku­lam­pun. Voi hyvinkin olla, että ener­gian­säästölamp­pu mak­saa itsen­sä takaisin, vaik­ka lamp­pu­jen sähkönku­lu­tus­ta ei edes huomioitaisi. Tämä tietysti sel­l­ai­sis­sa paikois­sa, jois­sa val­o­ja pide­tään pääl­lä niin paljon, että läm­pön käyt­töikä tulee vastaan.

   Vastaa

4. Lamp­pu läm­mit­tää tosi­aan tyyp­il­lis­es­ti väärästä paikas­ta. Kak­sik­er­roksises­sa talos­sa alak­er­ras­sa voi pitääkin lamp­pu­ja pääl­lä, mut­ta yläk­er­ras­sa ei yleen­sä kannata.

   Vastaa

5. Hehku­lamp­pu­jen vai­h­t­a­mi­nen ns. ener­gian­säästölamp­pui­hin, lie­nee Suomen olo­suhteis­sa jok­seenkin neu­traali ympäristöteko. Ihmiset toden­näköis­es­ti ulos­mit­taa­vat osan pienem­mästä sähkönku­lu­tuk­ses­ta pitämäl­lä ener­gian­säästölamp­pu­ja pääl­lä sil­loinkin, kun he oli­si­vat sam­mut­ta­neet hehku­lam­pun. Toisaal­ta e.s.lamppuihin liit­tyy jäteongelma. 

   Itse olen valin­nut lamp­putyypin käyt­töom­i­naisuuk­sien perus­teel­la. Tilat, jois­sa tarvi­taan nopeasti tasainen val­ote­ho ovat oivalli­nen käyt­töko­hde hehku­lam­puille. Myös hyvä säädet­tävyys on hehku­lamp­pu­jen omi­naisu­us. Halo­geen­it puolestaan sopi­vat sinne, mis­sä tarvi­taan paljon kohden­net­tua val­oa. Ener­gian­säästölam­put sopi­vat kohteisi­in, jois­sa polt­ti­mon vai­h­t­a­mi­nen on han­kalaa. Lisäk­si ener­gian­säästölam­pul­la saa hyvän val­ote­hon, kun ottaa nimel­liseltä val­ote­holtaan vas­taavaa hehku­lamp­pua suurem­man polttimon.

   Vastaa

6. Tuo hehku­lamp­pu­jen avul­la läm­mit­tämi­nen on kyl­lä enem­män myyt­ti kuin fak­taa. Läm­mit­tämi­nen katon­ra­jas­sa on niin teho­ton­ta, että on fik­sumpaa hoitaa läm­mit­tämi­nen läm­mi­tys­lait­teel­la ja valais­tus energiansäästölampulla:

   http://www.motiva.fi/fi/kuluttajat/asuminen/kodinhankinnat/energiansaastolamppu.html

   http://www.keravanenergia.fi/page_wide.asp?Section=8810&item=10915

   http://www.demari.fi/Article.jsp?article=8757&category=12&main=12

   Vastaa

7. Yhden seka­jät­teen joukkoon heit­e­tyn säästölam­pun sisältämä elo­ho­pea sot­kee jät­teen­polt­to­laitok­sen savukaa­su­jen puhdis­tus­pros­essin melko pitkäk­si aikaa. Lisäk­si tule­vat elo­ho­peapäästöt ympäristöön.

   Niin, ne säästölam­put ja lois­teputket pitäisi viedä eril­liseen keräyk­seen, kuten mei­dän per­heessä toimitaankin.
   Jyväskylän yliopis­tossa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan per­heemme on kuitenkin poikkeus.
   Tutkimuk­sen mukaan ns. lähtö­paikkala­jitel­lun jät­teen joukos­ta löy­tyy aivan mitä tahansa, myös ongelmajätteitä.

   Olisi kiin­nos­tavaa tietää kuin­ka suuri osu­us säästölam­puista pää­tyy seka­jät­teen joukkoon. Oma arvauk­seni on, että reilusti yli puo­let. Melkoinen elohopeamäärä.

   Vastaa

8. Mikko Huovi­la:

   “Tuo hehku­lamp­pu­jen avul­la läm­mit­tämi­nen on kyl­lä enem­män myyt­ti kuin faktaa.” 

   Sinivihreä:

   Myyt­ti taitaa itsessään olla myytti. 

   Valais­tuste­hon tarve on suurim­mil­laan samaan aikaan kuin läm­mi­tys­te­hon tarve. Pyöris­tet­tynä koko hehku­lam­pun nimel­lis­te­ho muut­tuu läm­mök­si, jon­ka nykyiset pat­teriter­mostaatit pystyvät vai­vat­ta hyö­dyn­tämään. Tietenkin jos halu­aa kom­puroi­da pimeässä asun­nos­sa pelkkien pat­teriter­mostaat­tien ledi­val­os­sa, sekin on mah­dol­lista, mut­ta sähköä ei siinä touhus­sa tai­da paljonkaan säästyä.

   Vastaa

9. Lap­su­u­denkodis­sani oli kat­toläm­mi­tys ja hyvin se tun­tui toimi­van. Mik­sei katossa ole­va lamp­pu läm­mit­täisi samaan tapaan?

   Vastaa

10. Sinivihreäl­lä taitaa nyt olla vaikeuk­sia ymmärtää yksinker­taista perus­fysi­ikkaa vai onko sin­ul­la kotonasi ne valaisimet lattialla?

    Ter­mostaatit var­masti hoita­vat oman osuuten­sa, mut­ta kun merkit­tävä osa läm­möstä ei katon­ra­jas­ta kan­taudu hyötykäyttöön.

    Tämä ei ole mutua, vaan tutkimus­peräistä tietoa, jon­ka tulos on help­po käsit­tää edes perus­teet luon­non­ti­eteistä ymmärtävänä. On täysin käsit­tämätön­tä, että täl­laiset huuhaa-väit­teet muut­tuvat yleis­es­ti hyväksy­tyk­si totu­udek­si, kun niitä tarpeek­si toistelee.

    Vastaa

11. JL kysyi:

    “Lap­su­u­denkodis­sani oli kat­toläm­mi­tys ja hyvin se tun­tui toimi­van. Mik­sei katossa ole­va lamp­pu läm­mit­täisi samaan tapaan?”

    Kat­toläm­mi­tyk­sessä on laa­ja mata­laläm­pöi­nen ele­ment­ti, joka ei läm­mitä ilmaa, vaan läm­pö siir­tyy läm­pösäteilyn väl­i­tyk­sel­lä huoneis­ton kaikille pin­noille. Myös esimerkik­si ihmisen iholle. Sik­si kat­toläm­mite­tyn huoneen läm­pöti­la tun­tuu korkeam­mal­ta ja ilman läm­pöti­laa voidaan pitää muu­ta­man aste “ilmaläm­mit­teistä” alhaisempana.

    Kuuma hehku­lamp­pu toimii kuten sähkö­pat­teri, eli se luovut­taa läm­pöte­hostaan suurim­man osan joh­tu­mal­la sitä ympäröivään ilmaan, joka kevyem­pänä jää huoneen yläosiin.

    Vastaa

12. Sinivihreäl­lä taitaa nyt olla vaikeuk­sia ymmärtää yksinker­taista perus­fysi­ikkaa vai onko sin­ul­la kotonasi ne valaisimet lattialla? 

    Niin tai sit­ten täl­lä “sinivihreäl­lä” on toimi­va koneelli­nen ilman­vai­h­to läm­mön tal­teeno­tol­la. Eivät kaik­ki ihmiset suinkaan asu ilman­vai­h­doltaan harakan­pesää muis­tut­tavis­sa van­hois­sa home­i­sis­sa puu­talois­sa tai sit­ten neukkukuu­tiois­sa. Tietysti kun näitä ker­ran pienipäästöisel­lä NL rauhankaa­sul­la, tai kivi­hi­ilel­lä kuten hesas­sa, läm­mit­tää ja katossa vielä him­meästi kiiltää orjatyövoimal­la valmis­tet­tu “made in peo­ples repub­lic of chi­na” merkki­nen halpisen­er­gian­säästölamp­pu niin taiva­s­paik.. öh. paik­ka tiedostavas­sa etu­joukos­sa on varmis­tet­tu vaik­ka lentokoneel­lakin välil­lä lentäisikin. Näin se menee. de Vihreys.

    Vastaa

13. JL: On yksinker­tainen perus­to­tu­us, että läm­min ilma kevyem­pänä (lämpimämpi ilma vie enem­män tilavu­ut­ta ja on siten vähem­män tiheää) nousee ylöspäin. Tämän voi hel­posti tode­ta vaik­ka saunas­sa: katon­ra­jas­sa on kuuminta ja alhaal­la viilein­tä. Sama pätee taval­lisi­in huoneisi­in, vaik­ka läm­pöti­laerot ovat pienempiä.

    Lat­ti­ata­sos­sa ole­va läm­mi­tys läm­mit­tää sitä paikkaa, jos­sa muuten olisi kylmintä. Siitä läm­min ilma nousee hil­jalleen ylöspäin. Täl­lainen läm­mi­tys saa tasaisim­man läm­mön ja me ihmisethän olemme suurim­mal­ta osin lähempänä lat­ti­aa kuin kat­toa. Tarvit­semme läm­pöä alas.

    Jos läm­mitämme katon­ra­jas­sa ole­vaa ilmaa, läm­pö jakau­tuu paljon huonom­min koko asun­toon. Toki entropi­an lakien mukaises­ti läm­pöti­laerot tasoit­tuvat hil­jalleen, mut­ta har­van kaa­suseok­sen tapauk­ses­sa tämä tasoit­tumi­nen on hidas­ta. Kun asun­to on harvem­min ilmati­ivis, pääsee merkit­tävä osa läm­mite­tys­tä ilmas­ta ja läm­möstä poistumaan.

    Katossa ja ulkona ole­vat läm­mit­timet ovat yleen­sä säteilyläm­mit­tim­iä, joiden vaiku­tus perus­tuu infra­punasäteilyyn. Säteily ei suo­raan läm­mitä ilmaa, vaan pin­to­ja, jot­ka ovat siten ympäröivää ilmaa lämpimämpiä. Hehku­lam­pun tapauk­ses­sa tämä mekanis­mi ei kuitenkaan ole vallitseva.

    Vastaa

14. “Hehku­lamp­pu­jen vai­h­t­a­mi­nen ns. ener­gian­säästölamp­pui­hin, lie­nee Suomen olo­suhteis­sa jok­seenkin neu­traali ympäristöteko. Ihmiset toden­näköis­es­ti ulos­mit­taa­vat osan pienem­mästä sähkönku­lu­tuk­ses­ta pitämäl­lä ener­gian­säästölamp­pu­ja pääl­lä sil­loinkin, kun he oli­si­vat sam­mut­ta­neet hehku­lam­pun. Toisaal­ta e.s.lamppuihin liit­tyy jäteongelma”

    Onhan perustelu­ja. Siis ei kan­na­ta vai­h­taa, kos­ka enr­gian­säästölamp­pu­ja pidet­täisin kum­minkin koko ajan pääl­lä, eikä säästöä tulisi.
    Eikä kan­na­ta kerätä, kos­ka kaik­ki paiskaa­vat lam­put kum­minkin sekaroskiin.

    Jos itse on idioot­ti, ei kan­na­ta olet­taa, että kaik­ki muutkin ovat. 

    EU:ssa on parhail­laan syn­tymässä uusi elo­ho­pea-ase­tus, jol­la Hg-jät­teen syn­tyä suit­si­taan. Ener­gian­säästölamp­pu­jen elo­ho­pea ote­taan tal­teen ja se kier­rätetään. Elo­ho­pean ja eräi­den sen yhdis­tei­den vien­ti kiel­letään kokonaan.

    Järkivihreän logi­ikan mukaan vien­tiä ei kai kan­nat­taisi kieltää, kos­ka elo­ho­peaa kum­minkin tarvi­taan kehi­tys­maid­en pien­imuo­toises­sa kul­lan­hu­uh­don­nas­sa (mikä ei muuten pidä lainkaan paikkaansa).

    Aika erikoinen suosi­tus Soin­in­vaar­al­ta kehot­taa polt­ta­maan surut­ta vuorokaudet ympäri­in­sä hehku­lamp­pu­ja kotonaan.

    Mikä surkea tule­vaisu­us meil­lä onkaan, kun “järkivihreät” on päästet­ty irti.
    Minä pidin enem­män Koijärvi-liikkeestä.

    Vastaa

15. Usko­taan nyt sit­ten. Yksik­er­roksises­sa talos­sa on merk­i­tys­tä sil­lä, mil­lä korkeudel­la huoneis­tossa läm­mön­lähde on. Tämä on relevanttia,koska sähköläm­mite­tyt talot lienevät pää­soin pien­talo­ja. Itse asun kerrostalossa,jossa asia on ylin­tä ker­rosta luku­un otta­mat­ta yksi ja hailee. Tarkoituk­seni oli vain korostaa sitä, kuin­ka type­r­ää on sähköl­lä läm­mit­tämi­nen. Tuhan­nen watin sähköläm­mit­ti­men voisi kor­va­ta 17 (oikealle korkeudelle sijoite­tul­la) 60Watin hehkulampulla.

    Vastaa

16. “Tarkoituk­seni oli vain korostaa sitä, kuin­ka type­r­ää on sähköl­lä läm­mit­tämi­nen. Tuhan­nen watin sähköläm­mit­ti­men voisi kor­va­ta 17 (oikealle korkeudelle sijoite­tul­la) 60Watin hehkulampulla”

    Onhan tuos­sa oma hyytävä logi­ikkansa. En kuitenkaan demon­isoisi vain sähköläm­mit­teisiä, koko pien­taloa­sum­i­nen on tuh­laavaa ja ympäristöä tuhoavaa. Ekol­o­gisin asum­is­muo­to ovat tiivi­it kerrostalolähiöt.
    Tule­vaisu­udessa tosin pitäisi A Clarken visioiden mukaises­ti asua yläil­make­hässä avaru­ushissiy­hteyksin, tämä voisi olla parem­pi vai­h­toe­hto. Tai sit­ten siirtää osa porukas­ta Kuuhun, osa Mar­si­in. Amerikkalaiset voitaisi­in huo­let­ta hei­va­ta Titani­in, saisi­vat läträtä tarpeek­seen hiilivedy­il­lä siellä.

    Vastaa

17. Tässä ketjus­sa toiset keskustel­e­vat aidas­ta toiset aidan­seipäistä. Taval­laan kaik­ki ovat oike­as­sa. Hehku­lamp­pu on läm­mön­lähde oli se huoneti­las­sa mis­sä tahansa, vaik­ka katon­ra­jas­sa. Läm­min ilma ker­rostuu huoneeseen tietyl­lä taval­la. Ikkunoiden alle sijoite­tut läm­pö­pat­ter­it huole­hti­vat kier­rosta. Nykyaikaiset hehku­lam­put on saatavis­sa myös hei­jas­timil­la varustet­tuina. Sitä voidaan tehostaa lisäheijastimella/varjostimella. Sil­loin säteilyläm­pö tulee hyväk­sikäytet­tyä. Ja ei ole pakko sijoit­taa lamp­pu­ja katon­ra­jaan. Voidaan ne aset­taa tun­nel­mallis­es­ti lat­tian­ra­jaan pan­eloi­tu­ina. Sil­loin ne toimi­vat lämpöpattereina.
    Ener­gialamp­pu on ongel­ma­jäte ja vaatii enem­män ener­giaa ja mate­ri­aale­ja valmis­tuk­seen. Kokon­aishyö­ty ympäristön kannal­ta saat­taa jäädä negati­ivisek­si. Enin­tään ne hyödyt­tävät vuokrakasarmeis­sa asu­via rahal­lis­es­ti. Mut­ta mis­sä ajas­sa lamp­pu mak­saa itsen­sä takaisin? Muu­tossa kan­nat­taa lam­put ottaa mukaan. Jokaisel­la muut­ta­jal­la siis pitää olla perus­lamp­pusar­ja aina mukanaan kun pois­muut­ta­ja on ruu­van­nut irti kaik­ki osta­mansa ener­gialam­put. Mihinkähän tämä johtaa? Ainakin ongel­ma­jät­tei­den kasvu­un. Osa pää­tyy var­masti seka­jät­teen joukkoon.

    Vastaa

18. Trav­el­er sen oival­sikin. Meil­lä, kuten kai kaikissa nykyaikaises­ti raken­ne­tuis­sa asun­nois­sa ilma vai­h­tuu koneel­lis­es­ti ja läm­pö ote­taan tal­teen. Lisäk­si todet­takoon, että nyky­isin liki kaikissa asun­nois­sa tup­paa ole­maan enem­män kuin yksi ker­ros, jol­loin läm­pö tulee hyö­tyyn sitäkin kautta.

    Jari Huh­ta­la:

    “Siis ei kan­na­ta vai­h­taa, kos­ka enr­gian­säästölamp­pu­ja pidet­täisin kum­minkin koko ajan pääl­lä, eikä säästöä tulisi.
    Eikä kan­na­ta kerätä, kos­ka kaik­ki paiskaa­vat lam­put kum­minkin sekaroskiin.”

    Sinivihreä:

    Ihmi­nen nyt vain tup­paa joskus (aina?) ole­maan sel­l­ainen. Ote­taan esimerkik­si auto­jen tur­vavarus­teet. Auto­jen muut­tumi­nen tur­val­lisem­mak­si on johtanut siihen, että autoil­la aje­taan vähän nopeam­paa ja saavutet­tu tur­val­lisu­ushyö­ty piene­nee. Näitä esimerkke­jä piisaa ja niitä voi kysyä markki­noin­nin ammat­ti­laisil­ta lisää.

    Jari Huh­ta­la:

    “Jos itse on idioot­ti, ei kan­na­ta olet­taa, että kaik­ki muutkin ovat.”

    Sinivihreä:

    Ei nyt kan­na­ta tuol­la tavoin. Minä vain ihmette­len, mik­si asun­to­jen hajautet­tu läm­mön­tuotan­to ei kaikille kelpaakaan 🙂

    Vastaa

19. Alku­peräi­nen aihe kos­ki siis sitä, että EU on sak­salaista Osramia suo­jel­lak­seen lait­tanut polkumyyn­ti­t­ul­lit kiinalaisille ener­gian­säästölam­puille (Philips?). Kyse minkään ener­gian­säästön mielekkyy­destä sähköläm­mit­tei­sis­sä talois­sa on aka­teemis­es­ti mie­lenki­in­toinen, mut­ta päämääränä tulee tietysti olla, ettei talo­ja läm­mitetä sähköl­lä — kuin korkein­taan kesäisin.

    Vastaa