Vielä maataloustuesta

23.4.2008 · Aihe: _ 

Pieni täsmennys: pinta-alatuki maksetaan ymmärtääkseni viljelijälle, ei pellon omistajalle. Kun sanoin, että se menee omistajalle, tarkoitin, että pellon vuokra nousee pinta-alatuen verran ja pellon myyntihinnat vastaavasti, jos markkinat toimivat loogisesti.

Puhelimitse hankkimani karkeita lukuja Etelä-Suomesta.

Viljan viljelijän pinta-alatuki on noin 500 €/ha

Tyypillinen pellon vuokra on noin 300 €/ha

Vehnän hinta on perinteisesti ollut vähän yli 100 euroa tonnilta eli noin 400 euroa hehtaarilta

Vuokraviljelijää tuetaan siis noin 200 €/ha

Nyt vehnän hinta on EU:ssa noussut vähän yli 250 euron tonnilta. Viljelijät eivät ole tätä rahaa vielä saaneet, koska viime syksyn sato myytiin vielä halvalla, mutta toiveissa on, että ensi vuonna. Jostain syystä viljan hinta Suomessa on systemaattisesti halvempi kuin muualla Euroopassa. (Kannattaa ostaa laiva!)

Jos vehnän hinta nousi vaikkapa 200 euroon /ha ensi vuonna, merkitsisi se hehtaaria kohden lisätuottoa 300 – 400 euroa. Nythän viljely kannattaa, kun tuen ja vuokran erotus on 200 euroa. Huomaamme, että viljely kannattaisi (pellon vuokra ei laskisi nollaan) kokonaan ilman tukea, jos viljan korkea hinta säilyy. Ilman mitään tukea pelloista maksettaisiin vuokraa vielä 100-200 euroa hehtaarilta.

Kommentit

4 Vastausta artikkeliin “Vielä maataloustuesta”

  1. volle kirjoitti 24.4.2008 kello 7:07

    Pellon vuokrahintaan vaikuttaa moni seikka. Yllättävän monessa tapauksessa hinta on markkinahintaa alempi. sukulaissuhteet, naapurussuhteet alentavat hintaa. Monesti lohkot vuokrataan nimellisellä vuokralla tai jopa ilmaiseksi kunhan joku vain viljelee niitä. Myös suomenruotsalaiset vuokraavat/myyvät mielummin toiselle suomenruotsalaiselle kuin suomalaiselle.

    Viljan hinnan nousun tuomaa hyötyö syö lannoitteiden hinnan nousu. Lannoitteiden hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen vuoden aikana. Tämä on kyllä positiivinen asia koska ylilannoitus vähenee ja tilakohtainen lannoiteomavaraisuus kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Luomuviljelijä kirjoitti 24.4.2008 kello 9:46

    Viljelijän saama tuki koostuu kovin monesta elementistä. Hehtaarikohtainen tuki voi olla mainittua 500 euroa suurempikin, jos viljelijä on osannut laittaa rastit tukihakemuksessa oikeisiin kohtiin ja vielä viljelee kaikkien ehtojen mukaan.
    Pellon vuokrasopimuksessa pitää nykyään määritellä sekin, kenelle tuki kuuluu. Esimerkiksi EU:n maksama tilatuki kuuluu sille, jonka hallinnassa pellot ovat juuri tiettynä päivänä.
    Suomessa tuotetaan yhä rehuviljaa enemmän kuin kulutetaan, tässä suurin syy siihen että hinta täällä on halvempi kuin vaikka Keski-Euroopassa. Jobbarit pyrkivät tietysti hyötymään maailman viljamarkkinoista, laivalasteja viedään Suomesta yksityisinkin voimin. Menekkiartikkeli maailmalla on muun muassa suomalainen luomukaura.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo Hyttinen kirjoitti 25.4.2008 kello 13:52

    Luomusta tuli mieleen: pitäisikö Suomessa keskittyä pelkästään luomuviljelyyn?!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. jouni lundqvist kirjoitti 26.4.2008 kello 10:22

    Tulkoon sanotuksi, että maatalous ei Suomessa kerta kaikkiaan ole mikään kultakaivos. Tundran rajalla ei tuotannolla levennellä. Suomi maksaa jonkun summan Brysseliin ja pääosa takaisin tulosta on maataloustukea. Sivumennen sanoen EU:n budjetista yli puolet on maataloutta. EU on jonkinsorttinen maatalousunioni.

    En ymmärrä Osmon ajatusta, että kun pellon hinta nousee, pitäisi tuen alentua. Tai toisaalta ymmärrän. Maatalous on alue, jossa mikään markkinajuttu ei toimi.

    Heitän tähän aiheeseen kuulumattoman ajatuksen; Kiinalaisten lihansyönnin lisääntyminen johtaa ennennäkemättömään nälänhätään köyhissä maissa. Miltä kuullosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus