Sinä haikailet ilmeisesti jonkunlaista isä ja äiti-maailmanvaltiota, joka huolehtii Kaikesta ihmisten puolesta, ja jossa resurssit jaetaan keskitetysti sen sijaan, että niillä käytäisiin kauppaa.

Minä en kaipaa tässä muutoksia valtioiden rajoihin, niiden hallintoon, yhteiskuntajärjestyksiin ja markkinatalousmekanismiin. Nämä eivät edusta periaatteeltaan mitään pahaa, joita kuuluu vastustaa kaikissa tapauksissa.

Markkinataloutta tulee säädellä ja nähdäkseni ainoa toteuttamiskelpoinen tie kestävälle kehitykselle on eri tavalla kuin nyt säännelty markkinamekanismi. Jos ihmiset määrätään ylhäältä tekemään heille täydellisen epämieluisia asioita, vuosi vuodelta hieman enemmän, tuloksena on vallan vaihtuminen seuraavissa vaaleissa. Jos vaaleja ei järjestetä kun kansa voi äänestää väärin, on jossain vaiheessa edessä diktaattorien ripustaminen lyhtypylväisiin, kuten on ollut niin usein ennenkin.

Maailmanvaltion taas en usko kykenevän ottamaan huomioon alueellisia eroja missään asiassa. Jos maailmanvaltiolla ei ole asevoimaa, alueet lähtevät pian lätkimään ja muodostavat uusia valtioita tai herättävät henkiin vanhoja. Jos sillä on merkittävä asevoima ja sen voimin se “vapauttaa” maailman viljasadon jaettavaksi omasta mielestään oikeudenmukaisesti, olemme minun makuuni aivan liian lähellä sitä tilannetta, jossa yksi valtio kiertelee sotilaineen “vapauttamassa” maiden resursseja omaan käyttöönsä.

Jos taas ei romuteta yhteiskuntien perustaa vaan väärä käytös hinnoitellaan kalliiksi ja tarjolle tuodaan halpoja ja hyviä tapoja, muutos parempaan on lopulta kuitenkin ihmisten oma valinta, jolloin ei tarvita propagandaa ja väkivaltakoneistoa pakottamaan ihmisiä mihinkään. Tämä luo yhteiskuntiin vakautta.

Minun nähdäkseni yksi osa kestävää kehitystä on vakaa yhteiskunta, sillä omasta mielestäni se turvaa parhaiten saavutetun mallin jatkuvuuden. Jos yhteiskunnat ovat huomattavan epästabiileja ja niissä väliin vallan kaappaa kenraalikunta ja väliin kadulla rähisevä roskaväki ja väliin kokeillaan jotain muuta, todennäköisyys sille, että valittu linja kuopataan jonkun vallanvaihdoksen sivutuotteena on melkoinen.

Suosittele: 0

En voi oikein väitellä tästä asiasta, jos pidät kiinni kannastasi, että hyödykkeiden hinta ei muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Minä luulen, että tämä on itsestään selvää. Tosin jos sinulla on hyviä perusteluita olettaa jotain muuta, niin olen kuulolla.
Antamassasi esimerkissä jossa on vain kaksi toimijaa hehän vaihtavat palveluaan toisen palveluun ja määrittävät tätä suhdetta rahalla. Kumpikaan ei voi yksin sanella toiselle tämän vaihtokaupan suhdetta, vaan molempien on siihen suostuttava.
Todellisessa ympäristössä kauppaa käydään rahan avulla useiden toimijoiden välillä, joten sen arvoa ei kaksi ihmistä voi vetää hatusta.

Mainitsit vielä jotain alan sisäisistä samanlaisista insentiiveistä. Lähes alalla kuin alalla toimijoilla on tasan sama insentiivi: tuottaa omistajilleen taloudellista hyvinvointia eli rahaa. Tästä ei seuraa, että alat toimisivat yhteistoiminnassa muita aloja vastaan, vaan se, että kaikki toimijat alojen sisällä ja muilla aloilla kilpailevat siitä niukasta resurssista eli taloudellisesta hyvinvoinnista.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Missä se pakko on lisääntyä? Jos väkimäärä lisääntyy ja vähästä jaetaan kaikille, on se jokaiselta muultakin kyseisen maan asukkaalta pois. Itse asiassa suuriväestöisessä maassa on vähemmän insentiiviä lisääntyä kuin pieniväestöisessä: Olkoon kaksi maata, A ja B, joista ensimmäisessä on 1 asukas ja toisessa 2, ja hyvin niukka resurssi jaetaan siten, että jokaiselle henkilölle tulee 1/3. A:n kokonaisuudessaan siis 1/3 ja B:n 2/3. Jos nyt A tuplaa väkimäärän, tulee jokaiselle henkilölle 1/4, eli sekä A:lle että B:lle 1/2 resursseista. Valtiona A siis voittaa, 1.5-kertaistaen osuutensa, mutta A:n alkuperäinen asukas häviää, samoin kuin B:n asukkaat. Jos taas B:n väkimäärä tuplaantuu, on jokaiselle jaettavaa vain 1/5. B saa kokonaiskakusta 4/5 ja A 1/5. Mutta B:n osuus kokonaiskakusta vain 1.2-kertaistuu, ja jokainen yksittäinen B:n asukas häviää valtavasti, samoin kuin A:n.
Toisaalta, A:n kannattaa yrittää houkutella B:n asukas itselleen: silloin sen osuus kokonaiskakusta kasvaa, mutta kenenkään asukkaan ei vähene. Tällä perusteella, jos nyt yleensäkään valtiorajoista jaksaa välittää (olisi jo aika unohtaa ne!), järjestelmä tukee väkimäärän tasautumista ympäri maailman, eikä varsinaista väestönkasvuun kannustavaa komponenttia ole, koska jaettavaa on niin vähän.

Mutta __koska kuvaamassani tilanteessa on kyse välttämättömyyksistä, ei itse valtio tuosta jaettavasta resurssista mitään näe__. Jos siis kyse on henkilökohtaisesta tasajaosta, eikä mistään valtiolle jaosta — se on kyllä altis kaikenlaiselle korruptiolle ja kepulipelille. Ja toisaalta vastauksena ruokamellakoille yms., mitä myös asian täysin markkinoiden armoille jättäminen aiheuttaisi. Ei siihen mitään oikeudenmukaisuusperiaatteita tarvita, että näkee puhtaiden markkinoiden luovan kestämättömän konflikteina purkautuvan tilanteen kun kyseessä on välttämätön niukka resurssia. Mutta kovaa vauhtiahan sitä ollaan tiivistämässä yhteyksiä maailmanpoliisin menemällä Natoon yms.

Ja jotta yleensäkään moisia kansainvälisiä säännöestelyjärjestelmiä saadaan aikaan, tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia, mistä varmasti löytyisi väestönkasvun rajoittamisehtoja, vaatimuksia jonkinasteisen tasajaon toiminnasta maan sisällä, yms.

—

Ja minä kyllä haluan täysin nollata vuosien työn rakentaa autokeskeistä yhdyskuntarakennetta. Takaisin keskiajalle, miellyttävämpiä kaupunkeja silloin rakennettiin.

“Uusia ideoita sen sijaan olen valmis kuuntelemaan.”

Ei siltä vaikuta.

Suosittele: 0

Olen antanut kertoa itselleni, että esimerkinomaisesti Suomessa pakolaisten vastaanottokeskuksia halajaisi useampikin kunta alueelleen. Ei siksi, että oletettaisiin pakolaisten tuottavan pitkällä tähtäimellä kunnassa kaikennäköistä kivaa. Vaan että turvapaikanhakija saa rahaa valtiolta, ja tämän oletetaan jäävän pyörittämään paikallistalouden rattaita, ja kustannuksia ei ole kun keskuksenkin maksaa joku muu. Eli siis vaikka koko pakolaisbisnes olisi kokonaisuutena äärimmäisen huonoa, yksittäisten kuntien kannattaisi osaoptimoida alueelleen pakolaisia vaikka kuinka paljon.

Sinun mallissasi nykyiset valtiot saavat alueelleen hyödynnettäväksi sitä enemmän resursseja, mitä enemmän niiden alueella on väkeä. Ja oman maan kakkua ei voi enää kasvattaa esimerkiksi pitämällä maansa kestävässä kunnossa ja mukavana paikkana asua ja elää, eikä edes tuottamalla enemmän ja tehokkaammin.

Ainoa tapa kasvattaa kakkua on se, että oma väestö kasvaa nopeammin kuin muiden. Holtiton väestönkasvu ei voi mitenkään olla kokonaisuutta ajatellen edullista, mutta sinun mallisi tarjoaa osaoptimoinnin kautta oikeastaan pakon lisääntyä rivakasti tai muuten oman maan resursseja pitää äyskäröidä entistä rivakammin muualle vuosi vuodelta saamatta mitään takaisin.

Jos lähdemme siitä, että kaikkea sitä, mitä on niukasti, jaetaan tasan kaikille, tuloksena on toivoton pysähtyneisyys, sillä elintasollisesti täysin saman saa kaivamalla nenää tai onnistumalla AIDS-rokotteen kehittämisessä.

Minun nähdäkseni koko ongelmavyyhti, joka sisältää kestävän kehityksen, äärimmäisen köyhyyden helpottamisen, työnteon kannustavuuden sekä nykyisin asuttujen alueiden ydinosien pitämisen elinkelpoisina tulevaisuudessakin, on sen verran monimutkainen optimointitehtävä, että se ei ratkea toteamalla, että ökyautoilijoilta otetaan ja köyhille annetaan. Tämä haiskahtaa enemmänkin Perussuomalaisten keinolta ratkaista maan ja maailman ongelmat.

Lisäksi näissä asioissa pitää ottaa huomioon realiteetteja. Ihmiset länsimaissa saadaan motivoitua luopumaan jostakin, ja näin meidän täytyy aivan varmasti tehdä, mutta jos heidän elintasonsa halutaan romauttaa maailman keskiarvolle vain jonkun oikeudenmukaisuuskäsitteen takia, eli käytännössä halutaan nollata vuosisatojen työ, vastaanharaajia riittää aivan mainiosti tällaisten hankkeiden kaatamiseen.

Minä ainakin haraan vastaan, sillä tasajakokommunismin tarjoama “oikeudenmukaisuus” ei ole onnistunut toteuttamaan ihannettaan aikaisemminkaan. Tätä ihmiskoetta ei ole mitään syytä toistaa.

Uusia ideoita sen sijaan olen valmis kuuntelemaan.

Suosittele: 0

Toimivan maailmanhallituksen synnyn esteenä onkin taas se ettei EU 3. tason, aivan pian 4. tason, pelaajana voi enää juurikaan vaikuttaa maailman tapahtumiin. En itse epäile lainkaan etteikö jopa hallituksessamme olisi jäseniä joiden mielestä esimerkiksi jopa YKoossakin kestävän kehityksen esimerkkivaltioksi valitun Zimbabwen malli toimivasta monikulttuurisuudesta ja esim. talouden hoidosta kelpaisi hyvin meillekin ja näin koko maailmalle. Mahdollisesti afrikkalaisten lisäksi en usko muiden kulttuurien olevan kiinnostuneita tästäkään hyvästä ajatuksesta. EU siis jatkanee koko maailman sosiaalitoimistona olemista niin kauan kuin luototus Aasiasta jatkuu ja kansa hyväksyy uusia hèhhè hiilidioksidiveroja..

Suosittele: 0

Viljaa riittää juuri nyt lähes kaikille lähes tarpeeksi, vaikka joillakin sen saanti on hankalaa ja epävarmaa, ja ovat erilaisten ruoka-apujen varassa. Joka tapauksessa viljan tuotanto vastaa suunnilleen sen kysyntää. Mutta agropolttoainevillitys muuttaa tilannetta: kysyntä on paljon suurempaa kuin tuotanto. Päättäköön itse kukin sitten priorisoiko sitä että kaikille riittää ruokaa, vai rikkaiden elinympäristöä tuhoavaa ökyautoilua. Valitsemalla täysin markkinapohjaisen jaon vähille resursseille, valitsee tuon jälkimmäisen. Riittävän ruoan takaaminen kaikille tarvitsee jonkinlaista säännöstelyä. Minä mielummin valitsen tämän, koska se takaa, että minulle ja tutuilleni riittää ruokaa–ja ehkä ne Bangladeshilaiset (tms.) ovat minulle läheisempiä kuin se naapurin minua terrorisoiva ökyautoilija.

Ei tässä mitään globaalia kaiken tasajakoa haeta, vaan välttämättömien resurssien takaamista, kuten voisit saada selville oikeasti lukemalla kirjoitukseni. Se että minä ja myös jokainen Bangladesilainen (tms.) voi olla varma, että saa välttämättömän määrän viljaa, ei yritä mitään keskiluokkia sinne luoda. Väkisin niukan ja välttämättömän resurssin täysin markkinoiden armoille laittaminen kyllä takaa, että väestömäärä laskee — nälkäkuolemina tai sodissa — jos se on tavoitteena.

Mitä tulee väitteisiisi, että köyhien rikastuminen kasvattaisi väestöä, niin asianhan on osoitettu olevan täysin toisinpäin: taloudellinen elintaso kun nousee, lisääntyminen tyssää. Länsimaiden väestönkasvu johtuu yksinomaan siirtolaisuudesta.

Suosittele: 0

Katsomalla asiaa ainokaisella silmällään vain kaikkein köyhimpien vinkkelistä, jotain hyötyjä lienee olemassa, mutta entäpä jos laajennetaan hiukan perspektiiviä? Mitä esimerkiksi suomalainen hyötyisi tästä järjestelmästä? Tai britti? Tai amerikkalainen? Entä maailmantalous, innovointi, yhteiskuntien kehittyminen?

Jakamalla jotain kuponkeja tai säkkikaupalla viljaa ihmisille, jotka eivät ymmärrä yhtään mitään siitä mitä saivat, on minusta jokseenkin rinnastettavissa Venäjän kuponkiyksityistämiseen NL:n romahdettua. Kaikki saivat jotain kuponkeja, mutta kahden vuoden kuluttua maan koko omaisuus oli muutaman kymmenen miljardöörin käsissä kun kupongit oli ostettu viinantilkalla ihmisiltä, joiden osaaminen ja kiinnostus eivät yksityistämistä tukeneet.

Jos Bangladeshiin jaetaan maan väkimäärän mukainen osuus maailman resursseista ja omaisuudesta, meille ei syntynyt mukavasti toimeen tulevaa bangladeshilaista keskiluokkaa vaan kourallinen puliveivareita kaappaa koko potin.

Ylipäätään köyhyyttä vastaan taisteltaessa on syytä muistaa, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Ei ole mitään järkeä torjua köyhyyttä antamalla köyhille rahaa, koska tämä tie ei johda mihinkään pysyvään. Rahan käyttäminen ihmisten kouluttamiseen tai vaikkapa mikrolainoihin näyttäisi tuottavan huomattavasti parempia tuloksia.

Entä miten ehdottamasi tasajakokommunismi suhtautuu hallitsemattomaan väestönkasvuun? Jos nyt maailman resurssit jaettaisiin väkimäärän suhteessa, mitä tehtäisiin vuoden kuluttua? Suomalaisilta pitää taas niistää hiukan, sillä nigerialaisia, brasilialaisia, indonesialaisia ja pakistanilaisia on taas helvetin paljon enemmän kuin viime vuonna. Resursseja ei tullut lisää, todennäköisesti niitä on hiukan vähemmän, ja jakajien määrä kasvoi.

Itse asiassa tässä mallissa voittajina selviäisivät sellaiset maat, jotka saisivat asukkaansa lisääntymään kuin kanit, sillä kun väkimäärä kasvaa kohisten, niin kasvaa myös maahan virtaavan omaisuuden määrä. Tekemättä mitään muuta maailmaa hyödyttävää, kuten vaikkapa kaupaksi käyviä tuotteita ja palveluja.

Tässä ei mitenkään saata olla kovin paljon järkeä. Ainakaan, jos yritetään ajatella asiaa kestävän kehityksen vinkkelistä.

Kommunistisesta tai anarkistisesta vinkkelistä kaikki nykyisiä länsimaita kyrväyttävät hankkeet tietenkin näyttävät äärimmäisen houkuttelevilta, mutta silloin puhutaan jo toisenlaisesta tavoitetilasta.

Suosittele: 0

Että tuo olisi ensisijainen mekanismi, on ideologisesti motivoituneiden monetaristien harhainen kuvitelma. Toki sillä vaikutuksensakin on, varsinkin jos rahaa oikeasti päättömästä pumpataan markkinoille mielettömiä määriä. Mutta inflaatiota tapahtuu vaikka rahaa ei pumpattaisi, kuten kuvasin. Yhden tuotteen hinta voi vaikka laskea, siinä missä toisen nousee.

Otetaan yksinkertainen esimerkki. On kaksi henkilöä, jotka molemmat tarvitsevat palveluja toisiltansa. Yksi nostaa hintojansa vähäsen, jolloin toisen on myös nostettava hintojansa, että voisi maksaa ensimmäiseltä tarvitsevansa palvelut. Ja niin edelleen, kunnes saatavilla olevan rahan määrän raja tulee vastaan. Jos nyt molemmat painisivat omat rahansa, millä he maksavat, ja alkaisivat painamaan sitä lisää, päästäisiin hieman kuvaamasi kaltaiseen inflaatioon, mutta sitä ei tarvita hintojen nousuun. Perusmekanismissa on kyse on ihan vastaavasta kuin kilpavarustelussa.

“Ohitit tämän kommentissasi huomautuksella, että tietysti tätä tapahtuu vain kokonaisen alan sisällä, eli käytännössä oletat, että koko ala toimii kartellissa.”

Ja kartellin nimi on EK jne., aivan kuin työntekijöillä on SAK:t sun muut kartellit.

Vakavasti ottaen, ei siihen mitään eksplisiittisiä kartelleja ja sopimuksia tarvita, vaan samanlaiset insentiivit. Alalla vallitsevan tilanteen perusteella voi odottaa toisten reaktioita. Yksi nostaa hieman hintaa, muttei liikaa, ja toinen seuraa. Jne.

Suosittele: 0

Juu, se oli hyvä keskustelu – oikeastaan klassinen esimerkki onnistuneesta debatista, jossa kumpikin osapuoli viilasi kantojaan parhaan argumentin mukaan ja lopulta (enemmän tai vähemmän) päätyi samansuuntaiseen mielipiteeseen. Olisi mukava jos keskustelijat yleensäkin uskaltaisivat kurkistaa juoksuhaudoistaan sitä yleensä ei-kenenkään-maan jossain kohtaa sijaitsevaa parasta argumenttia…

nn & Artturi Björk:
Juuh, pitänee ehkä jossain määrin vetää takaisin tuo uskoni nn:n teoretisoinnin järkevyyteen. Oma kuvani inflaation syntymekanismeista kun on Artturin linjoilla eikä edusta tuollaista ”rikkaiden salaliitto” –kytkentää:). On sitä paitsi huomautettava, että tässä nimenomaisessa tapauksessa viljan hinnalle olisi myös suuria laskupaineita. Mallin käyttöönotto kun tekisi lihasta todella kallista, jolloin sen kysyntä laskisi roimasti ja samalla viljan hinnan kysyntä & hinta. Ja tämä sataisi köyhien laariin saadun perustulon (tai alanissiläläisittäin [Sunnuntaidebatti] ”osingon”) lisäksi.

Sivuhuomautus tähän liittyen: Olisi ekologisesti, inhimillisesti, kansanterveydellisesti ja eettisesti viisasta yrittää säätää paljon nykyistä tiukemmat säädökset lihakarjan pidolle. Mikäli eläimille vaadittaisiin esim. pidempää elinikää, maltillisempaa lihomisvauhtia, 4x enemmän liikkumatilaa, mahdollisuus leikittelyyn lajitovereidensa kanssa, jätösten tarkempaa puhdistamista jne. jne., lyötäisiin ainakin nämä kärpäset yhdellä iskulla:
1. Viljan hinta laskisi kun lihan hinta nousisi – hyvä köyhille
2. Lihan kulutus laskisi sen hinnan noustua – hyvä kansanterveydelle
3. Viljan kysyntä laskisi – hyvä sademetsille
4. Eläinten olosuhteet paranisivat – eettinen välttämättömyys!

Suosittele: 0