Isoja terveysasemia?

(Kolum­ni Helsin­gin Uuti­sis­sa 18.4.2008)

Kansal­lises­sa ter­veyso­hjel­mas­sa lin­jat­ti­in, että toimi­vas­sa ter­veyskeskuk­ses­sa olisi olta­va vähin­tään kahdek­san lääkäriä. Tämä edel­lyt­tää 20 000 asukkaan väestöpo­h­jaa. Täl­laises­sa min­imikokoises­sa ter­veyskeskuk­ses­sa lääkärit voivat edes vähän erikois­tua – van­hus­ten hoito esimerkik­si vaatii oman­lais­taan osaamista. Yhden lääkärin ollessa pois­sa muut voivat hoitaa hänen potilaansa.

Kahdek­san lääkärin ter­veyskeskus oli kom­pro­mis­si, jon­ka sane­li­v­at maamme har­va asu­tus ja pitkät etäisyydet.

Helsinkiläisiä palvelee 29 ter­veysase­maa, jot­ka toimi­vat käytän­nössä kuin oma ter­veyskeskuk­sen­sa. Keskimäärin ter­veysase­maa kohden on alle 20 000 asukasta.

Leik­itään­pä ajatuk­sel­la, että Helsingis­sä olisi vain 8–10 ter­veysase­maa, jois­sa olisi kolmisenkym­men­tä lääkäriä kus­sakin. Tuo­hon joukkoon mah­tu­isi sekä yleis­lääkäre­itä että erikois­lääkäre­itä. Olisi geri­atre­ja van­huk­sille, gynekolo­ge­ja naisille ja päi­hdelääkäre­itä juopoille. Jotkut erikois­tu­isi­vat lap­sipoti­laisi­in. Olisi myös muu­ta­ma vuode­paik­ka huonokun­toisim­mille potilaille.

Jos yleis­lääkäri ei poti­laan vaivoista selviäisi, tätä ei tarvit­sisi lähet­tää jatko­tutkimuk­si­in muualle, vaan lääkäri kut­su­isi spe­sial­istin käytävän toiselta puolelta vilkaise­maan poti­las­ta. Yleis­lääkäri saisi erikois­lääkäriltä väl­itön­tä neu­voa ja osaisi ensik­er­ral­la ken­ties itsekin. Lääkärin ammat­ti edel­lyt­tää jatku­vaa uuden oppimista.

Matkat ter­veysasemille tietenkin piteni­sivät, mut­ta pitk­iä niistä ei tulisi. Viikon­lop­pu­os­tok­sil­la käy­dään pitem­mäl­lä. Helsinkiläisel­lä on keskimäärin pitem­pi mat­ka Alkoon kuin terveysasemalle.

Matkan lyhyys ei ole tärkeä vaan sen help­pous. Kun kata­janokkalais­ten ja kru­u­nun­hakalais­ten ter­veysase­ma siir­tyi Viiskul­maan, ongel­mana ei ollut, että Viiskul­ma on kaukana vaan että se on syr­jässä. Helsin­gin niemelle riit­täisi yksi ter­veysase­ma, jos se olisi jos­sain Sokok­sen nurkil­la, vaik­ka Pos­ti­talos­sa. Suures­ta lukumäärästään huoli­mat­ta ter­veysase­mat ovat mon­elle han­kalan matkan päässä; paikois­sa, jonne kau­pal­lisia palvelu­ja ei ikinä perustettaisi.

Esi­tys 20 ter­veysase­man lakkaut­tamis­es­ta tuskin saisi suo­sionosoituk­sia. Ihmiset on help­po agi­toi­da tutun asian menet­tämistä vas­taan. Pitäisi aloit­taa innos­taval­la esimerkil­lä. Itäkeskus on nor­maali asioin­tipaik­ka Hert­toniemen itäpuolel­la asuville. Jospa perustet­taisi­in sinne super-ter­veysase­ma? Pian muut kade­hti­si­vat ja vaati­si­vat heillekin yhtä hyvää.

Kaupungi­nosi­in voisi jäädä neu­volaverkos­to tai laa­jem­minkin ter­vey­den­hoita­jan vas­taan­ot­topiste. Luon­tevin paik­ka sel­l­aiselle olisi apteekin yhteydessä.

28 vastausta artikkeliin “Isoja terveysasemia?”

  1. “Helsinkiläisel­lä on keskimäärin pitem­pi mat­ka Alkoon kuin terveysasemalle.”

    Noh, eikö näin saa ollakin…? 

    Luot mielel­läsi mieliku­via luot­taen, että ne toimi­vat, ja kukaan ei itse asi­as­sa tark­ista asioiden toden­peräisyyt­tä. Ter­veysasemia on Helsingis­sä mainit­se­masi 29 ja alko­ja 33…

    Minus­ta ter­veysase­ma saa pitää paikkansa lähipalvelu­na. Jos autot­tomana esim. lapsen sairas­tut­tua rupean mak­samaan taksin ter­veyskeskuk­seen, niin yhtä hyvin voin men­nä sit­ten yksi­tyiselle lääkäri­ase­malle, joita­han riit­tää tiuhem­mas­sa kuin alkoja..

  2. Eli­na W.:
    “Minus­ta ter­veysase­ma saa pitää paikkansa lähipalvelu­na. Jos autot­tomana esim. lapsen sairas­tut­tua rupean mak­samaan taksin ter­veyskeskuk­seen, niin yhtä hyvin voin men­nä sit­ten yksi­tyiselle lääkäri­ase­malle, joita­han riit­tää tiuhem­mas­sa kuin alkoja..”
    Niinkuin Ode sanoi, matkan help­pous on olen­naisem­pi kuin sen pitu­us. Jos joutuu vai­h­ta­maan kulkuneu­vos­ta toiseen han­kalasti, se on ainakin liikun­tara­joit­teiselle taksin paik­ka, vaik­ka mat­ka olisi vain pari kilo­metriä. Näin on juuri esimerkissä Kata­janok­ka-Viiskul­ma (han­kalampiakin var­maan on). Nyky­isin erikois­lääkäriä tarvit­se­va joutuu ensin men­emään ter­veysase­malle, saa lähet­teen, matkus­taa taas han­kalasti ties minne vaivas­ta riip­puen — ja yleen­sä sairaana.
    Vaik­ka erikois­lääkäri tuskin ihan sekun­neis­sa tulee sieltä toiselta käytävältä oman poti­laansa luo­ta, selviäisi kuitenkin odot­ta­mal­la samoissa tiloissa.

    Olisiko­han Pos­ti­talosta ter­veysase­mak­si — ja halut­taisi­inko se sel­l­aiseen käyt­töön. Mielu­um­min kai vähem­män rajattuun.
    Alkot muuten ovat keskit­tyneet mm. keskus­taan, niitä on siel­lä vieri vier­essä, siis­pä muual­la harvem­mas­sa kuin lukumäärästä olet­taisi. Mut­ta ei tuo ver­taus ihan per­ille men­nyt minullekaan.
    Annukka

  3. Idea tuos­sa Alko-ver­tailus­sa oli juuri se,että vaik­ka Alko on (keskimäärin) kilo­me­treinä kauem­pana kuin ter­veysase­ma, ne ovat paljon saavutet­tavam­mis­sa paikois­sa. Alko­ja on 33 ja ter­veysasemia 29, mut­ta kun Alko­ja on ydinkeskus­tas­sa (jos­sa ei asu juuri ketään) kahdek­san, ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la on Alko­ja 25 ja ter­veysasemia 29. Tästä tuo hatus­ta vedet­ty väite, että keskimääräi­nen mat­ka Alkoon on pidem­pi. Stock­an Alkoon mon­elle hel­posti saavutet­ta­va, mut­ta har­va asuu sen vieressä. 

    Tältä istu­mal­ta väit­täisin myös, että yksi­ty­isiä ter­veysasemia on harvem­mas­sa, mut­ta nekin ovat paljon saavutet­tavam­mis­sa paikoissa.

  4. Saman saavutet­tavu­us-argu­mentin voi siirtää mon­een muuhunkin julkiseen palvelu­un. Lin­nun­teitse mitat­tu väli­mat­ka ei ole yhtä tärkeä kuin “henk­i­nen etäisyys”.

    Kir­jas­to hyvä esimerk­ki; Helsin­gin lainamääriltään suurin kir­jas­to on Rikhardinkadun toimip­iste, ei Pasi­lan “pääkir­jas­to”, suurim­mat palau­tus­määrät taas muis­taak­seni Kir­jas­to kymp­is­sä Rautatiease­man vieressä.

  5. “Tältä istu­mal­ta väit­täisin myös, että yksi­ty­isiä ter­veysasemia on harvem­mas­sa, mut­ta nekin ovat paljon saavutet­tavam­mis­sa paikoissa.”

    Harvem­mas­sa? Istu­pa Osmo toisen ker­ran! Yksi­ty­isiä lääkäri­asemia on Helsingis­sä läh­es 70. Tosin osa näistä on erikois­tunut vaikka­pa lap­si­in tai orto­pe­di­aan, mut­ta pitkälle yli 50 yksikköä antaa hoitoa vaivaan kuin vaivaan. 

    Tältä istu­mal­ta minä puolestai­ni väit­täisin, että noin 90 pros­ent­tia ter­veyskeskuskäyn­neistä tehdään hen­gi­tystiein­fek­tioiden ym. pikku­vaivo­jen takia, kun esimerkik­si lapsen sairas­tu­mis­es­ta haetaan sairaus­lo­maa ja/tai tälle antibioot­tiku­uria. Täl­löin ter­veysase­man on hyvä olla konkreet­tis­es­ti lähel­lä, ei “saatavas­sa” paikas­sa. Niitä erikois­lääkäre­i­ta ei tarvi­ta näis­sä tapauk­sis­sa ja sil­loin jos tarvi­taan, niin lähete tasku­un ja menoksi. 

    Ihan toimi­va sys­tee­mi nyt. Ja mik­si ehdo­tat juuri 8–10 ter­veysase­maa? Mis­tä tämä lukumäärä? Mik­sei sit­ten yksi super-hyper-mega ‑ter­veysase­ma sinne pos­ti­talon liepeille, jos­sa olisi kaik­ki herkut tarjolla?

  6. Ter­veyskeskuskäyn­neistä vain 40 pros­ent­tia on lääkärikäyn­te­jä, lop­ut ovat hoita­jakäyn­te­jä. Tämä tulee muis­taa pohdit­taes­sa eri vaihtoehtoja. 

    En ymmär­rä Osmon ehdo­tus­ta, että ter­vey­den­hoita­jien vas­taan­ot­to ja neu­vola­palve­lut oli­si­vat juuri apteekin yhtey­dessä. Ei apteekeil­la ole sel­l­aisia tilo­ja ole­mas­sa. Ja mitä ihmettä sil­lä apteekin läheisyy­del­lä tek­isi, kun ei olisi ensim­mäsitäkään lääkäriä kir­joit­ta­mas­sa resepte­jä? Lähik­ouluis­sa on ter­vey­den­hoita­jille tilo­ja parem­min, jos täl­laiseen päädyttäisiin. 

    Ihme­tyt­tää myös aja­tus, että saman käyn­nin yhtey­dessä pää­sisi tarvit­taes­sa erikois­lääkärin vas­taan­otolle. Miten tämä olisi jär­jestet­tävis­sä? Pitäisi olla reservi kaikkien alo­jen erikoisas­iantun­ti­joi­ta tyhjän pant­ti­na odot­tele­mas­sa, josko joku sat­tuisi tarvit­se­maan koulutet­tua hypnoterapeuttia…

    Käytän­nössä joka tapauk­ses­sa erikois­lääkärille jou­tu­isi tule­maan uudem­man ker­ran tai muuten sys­tee­mi olisi jumalat­toman kallis.

  7. Näin yksi­tyiset ter­veysase­mat on organ­isoitu ja se toimii hyvin. Täl­lainen jär­jeste­ly on kan­sain­välis­es­ti varsin yleinen. Kun ase­ma on riit­tävän suuri, siel­lä voi olla erikois­lääkäre­itä “päivys­tämässä” yleis­lääkärei­den kon­sul­taa­tiopy­yn­töjä. Tietysti myös vas­taan­ot­to­henkilökin osaa ohja­ta jotkut poti­laat suo­raan erikoislääkärille. 

    Pienessä tämä ei onnis­tu, kos­ka paljon tulisi lup­poaikaa. Tietysti tämä koskisi vain tavanomaisimpia yleislääkäripalveluja. 

    Mon­es­sa maas­sa ter­veysneu­von­ta ja vaikka­pa haavo­jen puhdis­tus on keskitet­ty apteekkei­hin ja sekin toimii hyvin. Apteekeista saa myös lääkkeitä ilman resep­tiä. Paraikaa selvitetään myös hoita­jien reseptinkirjoitusoikeutta.

    Olen myös aika vaku­ut­tunut, että jos Helsin­gin niemen kaik­ki ter­veysase­mat keskitet­täisi­in yhteen pis­teeseen Pos­ti­talolle, useim­mille alueen asukkaista asioin­ti helpottuisi. 

  8. Tai­dat nyt olla jumit­tunut aja­maan ratikalla ympyrää Kata­janok­ka-Pos­ti­ta­lo-Kata­janok­ka etkä näe muu­ta Helsinkiä laisinkaan. 

    Ker­ropa nyt min­ulle oikein kädestä pitäen, miten ter­veyskeskus­reis­suni helpot­tuu ja muidenkin munk­in­seu­tu­lais­ten tietysti, kun ter­veysase­ma siir­retään käve­ly­matkan etäisyy­deltä Munkkiniemen ja Munkkivuoren välistä Pos­ti­talolle? Kuumeisen lapsen kanssa tak­si olisi ain­oa mah­dol­lisu­us. Vai olisiko siel­lä sato­ja parkkipaikko­ja? Mis­tä tont­tia niille?

    Helsingis­sä on 4, 5 käyn­tiä per asukas vuodessa ter­veyskeskuk­sis­sa. Näistä suuri osa on kotona ole­vien äitien, lap­sipoti­laiden, koul­u­lais­ten ja van­husväestön käyn­te­jä. Näil­lä ihmisil­lä ei ole mitään asi­aa ihan­noimaasi keskus­taan, vaan he arvosta­vat nurkalla ole­vaan terveyskeskusta. 

    Osmo tietää:

    “Olen myös aika vaku­ut­tunut, että jos Helsin­gin niemen kaik­ki ter­veysase­mat keskitet­täisi­in yhteen pis­teeseen Pos­ti­talolle, useim­mille alueen asukkaista asioin­ti helpottuisi.”

    Olen vaku­ut­tunut, että olet väärässä ja tämähän on aivan hel­posti toden­net­tavis­sa. Ihme, että nyt kyl­lä autoilu on sin­ulle parem­pi vai­h­toe­hto kuin käve­ly. Omil­la autoil­la­han näi­hin superkeskuk­si­in sit­ten paljolti tultaisiin.

  9. Kun lääkärikäyn­ti on vain sairaus­lo­man kir­joit­tamista varten, ongel­ma on työ­nan­ta­japuolel­la ja työe­htosopimuk­sis­sa. Lapsen nuhaku­umeesta sairaus­lo­man voisi varsin hyvin antaa lähineu­volan ter­vey­den­hoita­ja. Joil­lakin työ­nan­ta­jille on se käsi­tys, että sairas­t­a­mi­nen — oma tai lapsen — ei sovi työelämään eikä sel­l­aiseen ole aikaa. Käsi­tys on todel­lisu­u­den vas­tainen eikä sairaus­lo­ma­todis­tusten aiheut­tamien ongelmien ratkaisem­i­nen minus­ta ole julkisen ter­vey­den­huol­lon, vaan työter­veshuol­lon vastuulla.
    Antibioot­tiku­uri taas on lääkärin asia ja sen määräämi­nen ilman labro­ja var­muu­den vuok­si usein enem­män haitak­si kuin hyödyksi.
    Oden mainit­se­mas­ta hoita­jien reseptinkir­joi­tu­soikeus ainakin joidenkin taho­jen mukaan (lääkärit?) vaatisi paljon lisäkoulutusta.

  10. Eli­nalle:
    Munkkivuori ei ole Helsin­gin niemel­lä. Munkkiniemen ter­veysase­ma on kyl­lä esimerkik­si lehti­saare­lais­ten kannal­ta aika huonos­sa paikas­sa. Siltä suunnal­ta on kyl­lä hyvää paikkaa vaikea löytääkään. Voitaisi­in tietysti ajatel­la, että kun muu helsin­ki siir­ty­isi supert­er­veysasemi­in, Munk­in­seudul­la säi­lytet­täisi­in van­has­ta muis­tista van­ha arvauskeskus, jot­ta muut osaisi­vaty olla tyy­tyväisiä omi­in palvelui­hin­sa. HYKS olisi sinän­sä sijain­nil­taan aika sopi­va, kos­ka kaik­ki seudun ihmiset pöää­sevät sinne ilman autoa.

  11. Pari kor­jaus­ta asiatietoihin:

    Ter­veyskeskuk­sis­sa suurin hoidon­tarve ei muo­dos­tu hen­gi­tystiein­fek­tioista ja sairaus­lomien hak­i­joista vaan ylivoimais­es­ti mon­i­sairaista van­huk­sista ja hei­dän veren­paine­taudin ja dia­betek­sen hoi­dostaan. Tätä ei kan­na­ta uno­htaa kun puhuu työssäkäyvän suulla. 

    Hoita­jien reseptinkir­joi­tu­soikeud­es­ta: Risikko on ilmoit­tanut, että Suomeen kehiteltävä malli olisi Ruot­sis­sa ole­van kaltainen. Ruot­sis­sa hoita­jat kir­joit­ta­vat resepte­jä lähin­nä lääkkeisi­in, mitkä Suomes­sa ovat resep­ti­va­pai­ta eivätkä suinkaan antibioot­te­ja mm. hen­gi­tystiein­fek­tioi­hin. Tämä sik­si, että hoita­jien ammat­ti­taito ei riitä muuhun ilman mas­si­ivista lisäk­oulu­tus­ta. Tästä on samaa mieltä myös hoita­jien enem­mistö. Lisäk­si hoita­jista on erit­täin kova pula eikä ole siis kovin järkevää koulut­taa heitä pois työte­htävistä, jot­ka jonkun on joka tapauk­ses­sa hoidet­ta­va. Järkeväm­pää vaikkakin myös type­r­ää olisi koulut­taa vieläkin enem­män lääkäre­itä kuin nyt.

    Ruot­sis­sa on hoita­jien reseptinkir­joi­tu­soikeud­es­ta huoli­mat­ta yhtä paha julkisen puolen yleis­lääkärip­u­la kuin meillä.

  12. Osmo,

    Väi­tit, että USEIMMILLA mat­ka helpottuisi. 

    Lehti­saa­res­sa on tuhat ihmistä. Munkkiniemessä ja Munkkivuores­sa 13 000. 

    Tuhan­nen lehti­saare­laisen olisi tosi­aan jos­sain määrin helpom­pi men­nä bus­sil­la Hyk­si­in kuin nyt tul­la Laa­jalah­den­tielle, olet oike­as­sa, mut­ta 13 000 munkkalaisel­la mat­ka vaikeutuisi. 

    Eli esimerkkisi oli pepusta!

    Hyvin siel­lä Munkkiniemen arvauskeskuk­ses­sa muuten arvail­laan, palvelu on aina ollut erinomaista.

  13. Yksi­ty­isiä ter­veysasemia ylläpitävil­lä yhtiöil­lä on kun­nal­liseen ter­vey­den­hoitoon ver­rat­tuna se etu ettei niiden tarvitse välit­tää asi­akkaiden­sa oletet­tui­hin palve­lu­ta­so-odotuk­si­in liit­tyvästä kog­ni­ti­ivis­es­ta dis­so­nanssista. Yksi­tyi­nen ter­veyskeskus voi ilman kun­nal­lispoli­it­tisia seu­raa­muk­sia sijoit­tau­tua sinne mis­sä asi­akkaat sen halu­a­vat ole­van eikä sinne minne julkisen keskustelun poh­jal­ta se voitaisi­in olet­taa halut­ta­van. Olisiko tässä kyseessä saman­lainen ilmiö kun päivit­täis­tavarakau­pas­sa; kyse­lyis­sä “lähikaup­pa on erit­täin tärkeä” mut­ta käytän­nössä käy­dään mielum­min hypermarketeissa. 

    Esimerkik­si: Pos­ti­ta­lo on lois­ta­va paik­ka ter­veyspalveluille, jos­ta syys­tä siel­lä yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma onkin. Näyt­tää ole­van myös Isos­sa Ome­nas­sa, Sel­l­os­sa, Jum­bossa, Itäkeskuk­ses­sa yms henkilöl­o­gis­ti­sis­sa hubeissa.

    Mitä Pos­ti­talon saavutet­tavu­u­teen ja mikä tärkeäm­pää, kokon­ais­lisäar­voon tulee niin olisi se ainakin oma­l­ta kohdal­tani Viiskul­maan ver­rat­tuna parem­pi vaik­ka fyy­sis­es­ti kauem­pana onkin. Bus­sil­la pääsee viereen, autol­la lämpimähköön hal­li­in (jota arvostaa talvel­la kun lapset ovat kuumeessa), ja suurem­mas­sa yksikössä voisi olet­taa laa­jem­man palvelu­paletin ja järkevämpi­en auki­oloaiko­jen ole­van helpom­min toteutettavissa.

    Kokon­aan toinen kysymys on sit­ten se kan­nat­taisiko kun­nal­lis­ten ter­veyskeskus­palvelu­jen palve­lu­ta­soa ja houkut­tele­vu­ut­ta ver­rat­tuna yksi­ty­isi­in pikem­minkin keinotekois­es­ti heiken­tää sijoit­ta­mal­la ne tietois­es­ti liiken­nevir­to­jen kannal­ta syr­jäisi­in pieni­in yksiköi­hin jot­ka ovat vielä mak­sukykyisen asi­akkaan kannal­ta han­kalasti auki jot­ta saadaan poti­laat siir­tymään yksi­tyiselle puolelle.

  14. Jos henkilö saisi itse vali­ta, minkä ter­veysase­man asi­akkaak­si kir­joit­tau­tuu, eikä sitä määrät­täisi hänelle osoit­teen mukaan, luulen, että moni Munk­in­seudun asukas val­it­sisi mielu­um­min keskus­tas­sa sijait­se­van ter­veysase­man. Täl­lainen jär­jeste­ly voisi muutenkin olla hyvä; var­maankin se johtaisi siihen, että ter­veysase­mat sijoit­tuisi­vat aika eri tavoin. Tähän voisi lisätä sen, että kaupungis­sa olisi valit­tavien joukos­sa muu­ta­ma iso, monipuo­li­nen ja keskeis­es­ti sijait­se­va terveysasema.

  15. Osmon mutu-olet­ta­muk­sia:

    ” […] moni Munk­in­seudun asukas val­it­sisi mielu­um­min keskus­tas­sa sijait­se­van terveysaseman.

    Jaa, mil­lähän peursteel­la? Ja kuin­ka “moni”, tuhat, kymme­nen tuhatta…?

    Lääk.kandi yllä sanoo, että val­taosa käyn­neistä on van­hus­ten pitkäaikais­sairauk­sien hoitoa. Miten nämä van­huk­set hyö­ty­i­sivät siitä, että joutu­vat rytyyt­tämään ehkä ker­ran viikos­sa bussilla/raitiovaunulla keskus­taan oma­l­la kustannuksellaan?

    Toinen iso ryh­mä ovat hen­gi­tystiein­fek­tiopoti­laat. Täl­lainen henkilö on valmi­ik­si koton­aan, ei keskus­tas­sa. Miten hän­täkään hyödyt­tää kuumeise­na pidem­pi mat­ka sik­si, että geri­atrisen orto­pe­di­an erikois­lääkäri istuu viereisessä huoneessa yleis­lääkärin määrätessä hänen tarvit­se­mansa antibiootit toisessa. 

    Tot­takai joillekin ihmisille keskus­tasi­jain­ti on edullisem­pi, mut­ta ei USEIMMILLE eikä etenkään paljon ter­veyskeskus­ta käyttäville.

  16. Munkkiniemen matko­jen pituuk­sista en tiedä. Jokunen asukas sieltä pääsee raitio­vaunul­la suo­raan esim. Lasi­palatsin pysäkille. Joitakin busse­jakin kai tulee suo­raan keskus­taan ilman vaihtoja.
    Hen­gi­tystiein­fek­tiopoti­laat joutu­vat joka tapauk­ses­sa matkus­ta­maan, tuskin hekään halu­a­vat seisoskel­la vaihtopysäkeillä.
    Lääk.kandin mukaan siis: “Ter­veyskeskuk­sis­sa suurin hoidon­tarve ei muo­dos­tu hen­gi­tystiein­fek­tioista ja sairaus­lomien hak­i­joista vaan ylivoimais­es­ti mon­i­sairaista van­huk­sista ja hei­dän veren­paine­taudin ja dia­betek­sen hoidostaan.”
    Antibioot­tien määräämi­nen automaat­tis­es­ti näi­den mon­i­sairaiden, las­ten tai työssäkäyvien infek­tioi­hin saat­taa olla maan tapa, mut­ta ei hoito­su­osi­tusten mukaista.
    Automaat­ti­na niistä tulee lume­hoitoa, joka mm. syn­nyt­tää antibiooteille vas­tus­tuskyky­isiä bak­teerikan­to­ja. Ks. mm.
    http://acta.uta.fi/teos.phtml?10833

  17. Osmo kir­joit­ti:

    “Suures­ta lukumäärästään huoli­mat­ta ter­veysase­mat ovat mon­elle han­kalan matkan päässä; paikois­sa, jonne kau­pal­lisia palvelu­ja ei ikinä perustettaisi.”

    Lainaan raukka­mais­es­ti vain pien­tä pätkää, kos­ka en ota kan­taa koko tek­sti­in vaan tuon vain pohjois-helsinkiläistä näkökul­maa kyseiseen väitteeseen. 

    Tilanne voi olla tuo keskus­tas­sa ja helsingin­niemel­lä, mut­ta tilanne kään­tyy nurinkurin jos­sain kehä ykkösen tienoil­la. Kau­pat karkaa­vat autot­toman näkökul­mas­ta kauas ja ter­veysase­ma on edelleen lähel­lä. Toivon, ettei ter­veysasemien tehostamiso­hjel­ma veisi myös ter­veyskeskus­ta Van­taan jum­boon, vaan ne edes sin­nit­telisivät siel­lä mis­sä ihmisetkin asuvat. 

    Kan­natan Eli­naa siinä, että ter­veyskeskuk­set pysy­i­sivät siel­lä mis­sä ihmiset. En ota kan­taa koke­neem­pi­en ker­to­muk­si­in hoito­jen keskimääräis­es­tä luon­teesta, mut­ta kun itse olen sairas, tot­ta tosi­aan en halua matkus­taa kauas — en vaik­ka pää­sisin ilman lin­jurin vai­h­toa. Suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä lähelle pääsee silti helpom­min, kävellen tms. Siis koko helsin­gin näkökul­mas­ta, ei vain keskustan.

    Kan­natan Spot­tun ehdo­tus­ta kun­nal­lis­ten ter­veyspalvelu­jen heiken­tämis­es­tä siten, että ne eivät ole siel­lä mis­sä kau­pan suuryk­siköt — ei edes anneta olla. Lois­tavaa. Ainakin itse hyö­ty­isin siitä suuresti ja se pelas­taisi lähipalve­lut myös jatkos­sa, ja uskon myös että en olisi ainoa.

  18. Kyl­lä nyt joku (siis Eli­na) jak­saa väit­tää vas­taan näin päivän­selvästä asiasta.

    Kyl­lä ihmiset mielu­um­min menevät sinne, minne pää­sevät hel­posti kuin sinne mikä on lähel­lä. Itse asuin jonkin aikaa Hert­toniemen­ran­nas­sa ja mei­dän ter­veysase­mamme oli Hert­toniemessä. Se oli lähel­lä ja sinne pääsi kohtu­ullisen hel­posti, joten min­ul­la ei siitä ole valit­tamista, mut­ta 81 (muis­taak­seni) meni mei­dän kotiovelta suo­raan sinne. Ne alueel­la, jot­ka oli­vat muiden bussien var­rel­la, jou­tu­i­v­at vai­h­ta­maan metroase­mal­la, jos halu­si­vat bus­sil­la men­nä. Paljon helpom­min sil­loin sujuisi, jos ter­veysase­malle pää­sisi suo­raan metrol­la. Mat­ka saisi olla vähän pidem­pikin, ja silti kannattaisi.

    Aika har­val­la mon­i­sairaal­la van­huk­sel­la — jos vielä kotona asuu — on mah­dol­lisu­ut­ta tai halua kävel­lä mon­taakaan kilo­metriä. Niin vaan siel­läkin suurin osa kanssamatkus­ta­jista oli van­huk­sia sinne ter­veysase­malle bus­sil­la kulkies­sa. Väite, jon­ka mukaan ter­veysasemien asi­akkaat kulk­i­si­vat kävellen, on ainakin silmämääräis­es­ti arvioiden täysin väärä.

  19. Mitä järkeä on muuten siinä, että puolen Helsin­gin päivystys on Malmil­la eikä Mari­as­sa? Jos ei nyt asu Malmil­la, niin Mari­aan pääsee yleen­sä parem­min. Kyse tuskin on tilan puutteesta.

    Ongel­ma on siinä, että ter­vey­den­hoidon kannal­ta on täysin yhden­tekevää kuin­ka paljon poti­laat joutu­vat ravaa­maan. Mil­lään väestöti­heysop­ti­moin­nil­la tähän tuskin myöskään saadaan vas­taus­ta. Se että ihmiset äänestäi­sivät jaloil­laan, eli saisi­vat käyt­tää sitä ter­veyskeskus­ta joka heille parhait­en sopii on ihan järkevä ratkaisu, se luul­tavasti johtaisi siihen että keskus­tan ter­veyskeskus kas­vaisi isok­si, eli siel­lä olisi enem­män erikoisosaamista.…

    Muuten, en ymmär­rä mik­sei terveyskeskuslääkäri/sairaanhoitaja voi käy­dä van­hus­ten kotona vaik­ka ker­ran kuus­sa jos ei tässä ker­ran ole kyse akuutista ongel­mas­ta? Ylipään­sä, lääkäri­tak­si voisi olla ihan kus­tan­nuste­hokas ratkaisu jos ote­taan huomioon poti­laan ja tak­sikuit­te­ja mak­sa­van Kelan kustannukset.

    Toinen muuten, en tiedä mihin Osmo vetää keskus­tan rajat, mut­ta Töölön­lahdes­ta etelään asuu tietääk­seni vajaa 100 000 ihmistä, joka on olen­nais­es­ti enem­män kuin “ei juuri ketään”.

  20. Ydinkeskus­tas­ta on ole­mas­sa viralli­nenkin määritelmä, mut­ta min­un ydinkeskus­tani rajau­tuu pohjoises­sa Arka­di­ankatu­un, ase­maan ja Kaisaniemen puis­toon, etelässä Esplanadi­in, län­nessä Kampin keskuk­seen ja Yrjönkatu­un ja idässä Snell­man­ninkatu­un. Täl­lä alueel­la on kahdek­san Alkoa, aika mon­ta yksi­ty­istä lääkäri­ase­maa mut­ta ei yhtään terveyskeskusta.

  21. Tiedemies sanoo:

    “Kyl­lä ihmiset mielu­um­min menevät sinne, minne pää­sevät hel­posti kuin sinne mikä on lähellä. ”

    Olet var­masti nim­imerkkisi veroinen älykkö, mut­ta uno­h­dat, että näi­den kyseis­ten adver­bi­en välil­lä val­lit­see voimakas kor­re­laa­tio. Lähelle pääsee yleen­sä helpom­min kuin kauas. 

    Osmo väit­ti, että mon­et munk­in­seu­tu­laiset meni­sivät ter­veyskeskuk­seen mielu­um­min keskus­taan kuin lähi­ase­malle, johon useim­mil­la tääl­lä on noin kilo­metrin mat­ka. Jos tämä on sin­ulle päivän­selvää, niin munk­in­seu­tu­laise­na ei min­ulle. Tietysti Osmon pitäisi määritel­lä tämä “mon­et”, jot­ta asi­as­ta voisi enem­män keskustella. 

    Mik­semme muuten veisi tätä nerokas­ta aja­tus­ta pidem­mälle? Ehkäpä Osmo jo suun­nit­telee mega­lo­maanista, inno­vati­ivista huip­put­er­veyskeskus­ta Kes­ki-Suomeen, johon jokaisel­la meil­lä on raideyhteys…

  22. En ole seu­rueen ain­oa jankut­ta­ja. Osmon esimerk­it alka­vat olla vanhentuneita: 

    “[…] Täl­lä alueel­la on kahdek­san Alkoa, aika mon­ta yksi­ty­istä lääkäri­ase­maa mut­ta ei yhtään terveyskeskusta.”

    Anna nyt Alko­jen olla ihan rauhas­sa siel­lä mis­sä ovat, var­masti tarvit­setkin “ydinkeskus­tas­sasi” use­am­min alkoa kuin ter­veyskeskus­ta… toivottavasti?

  23. Kuten OS tuos­sa ehdot­ti, mik­si ihmiset pitää asuin­paikkansa mukaan määrätä johonkin terveyskeskukseen?

    Bri­tan­ni­as­sa NHS-sys­tee­mi toimii niin, että jokainen saa kir­jau­tua halu­a­malleen yleis­lääkäri­ase­malle (olet­taen, että lääkäri­ase­mal­la on resursse­ja ottaa vas­taan) ja sitä saa vai­h­taa ilmoi­tusasiana. Ongel­ma Bri­tann­ian sys­tee­mis­sä on se, että esimerkik­si itse en ole päässyt halu­a­maani paikkaan (use­am­man lääkärin kios­ki aivan kul­man takana), kos­ka se on Lewishamis­sa ja minä asun kort­telin päässä, ja välil­lä kul­kee Kuole­man lin­ja, elikkä Green­wichin ja Lewishamin raja. Ja hiukan kauem­pana mut­ta asian­mukaises­ti Green­wichissä ole­va use­am­man lääkärin kios­ki on täyn­nä ja sinne on sietämätön jono. 

    Tilaa on lähin­nä pienis­sä yhden miehen prak­ti­ikois­sa, jois­sa on ongel­mana saa­da aikaa sinne sil­loin kun tarvit­see. Tässä mielessä “markki­na­t­alous” on osoit­tanut ihmis­ten ainakin tuol­la päin pal­loa suo­si­van suurem­pia ter­veyskeskuk­sia kuin pienempiä. 

    Tässä on lisäk­si use­asti ker­rot­tu, että pidem­mät matkat ovat myrkkyä van­huk­sille ja lap­siper­heille, joi­hin muutenkin kuu­luu aina vedo­ta kun vas­tuste­taan uud­is­tuse­hdo­tuk­sia ilman kum­mem­pia perustelu­ja. Minä en ole van­hus enkä lap­siper­he, mut­ta liikku­misen vaivan kannal­ta sekä palvelun laadun vinkke­listä luulisi ole­van helpom­paa tehdä pidem­pi mat­ka paikkaan, jos­ta tul­laan ulos asian­mukainen resep­ti tai hoito-ohje kouras­sa kuin että matkuste­taan “helpol­la” siihen puoleen väli­in, mut­ta kos­ka siel­lä ei ole spe­sial­is­tia eikä mitään muu­takaan, saadaan vain lähete johonkin kauem­mak­si, jos­ta ken­ties lähetetään vielä kauem­mak­si. Tässä on aika mon­ta matkaa ja lisäk­si hom­maan kuluu tuhot­tomasti aikaa. 

    Jos Munkkivuoren väki halu­aa sankoin joukoin käyt­tää Munkkivuores­sa ole­vaa ter­veyskeskus­ta, sille riit­tää run­saasti asi­akkai­ta ja mitään ongel­maa ei olekaan. 

    Mut­ta toivoisin, että pidät­täy­dyt­täisi­in julis­ta­mas­ta, mitä kaik­ki jonkun alueen asukkaat aivan var­masti halu­a­vat tehdä, sil­lä muiden suul­la puhumi­nen on lähin­nä toisen käden tiedon kuvit­telua ja saat­taa perus­tua toivei­den tyn­nyri­in eikä tosiasioihin.

  24. Myös Tan­skas­sa on käytössä Han­nu Vistin kom­men­tis­saan mainit­se­ma tai sen tapainen malli: asukas val­it­see kaupun­gin osoit­tamista lääkäreistä mieleisen­sä oma­lääkärin. Val­in­taa varten lääkäristä saa tietää nimen, iän, sukupuolen, mah­dol­lisen erikois­tu­misen, vas­taan­ot­toa­jat ja vas­taan­oton osoit­teen. Yksit­täisen lääkärin sijaan voi vali­ta myös lääkärikeskuk­sen. Per­he voi vapaasti päät­tää käyt­tävätkö kaik­ki samaa lääkäriä vai kukin per­heen­jäsen oman mie­len­sä mukaan eri lääkäre­itä. Lääkäri puolestaan ilmoit­taa kun­taan kuin­ka mon­ta “omapoti­las­ta” hänen työkuor­mak­seen vielä mah­tuu, valit­tavis­sa ole­vien lis­taa päivitetään siis tämän suh­teen jatku­vasti ja ajoit­tain jotkut lääkärit voivat olla “lop­pu­un buukattuja”.

    Oman tan­skas­sa-asumiskoke­muk­seni mukaan hom­ma toi­mi — näin kansalaisen näkökul­mas­ta kat­sot­tuna ainakin — ker­ras­saan lois­tavasti. Läheltä valit­tu oma­lääkäri tuli (mieheni sairas­tut­tua liikun­takyvyt­tömään kun­toon) ilman eri kor­vaus­ta katu­välin päähän kotikäyn­nille, kun edel­lisenä päivänä puhe­linkon­sul­taa­ti­ol­la määrä­tyt kip­ulääk­keet eivät olleet aut­ta­neet. Tässä välis­sä tak­sil­la liikku­va laa­jem­man alueen päivys­tävä lääkäri oli käynyt jo yöl­lä anta­mas­sa mor­fi­inipi­ikin kipu­jen lievit­tämiseen. Kotikäyn­nin tilan­n­earvion jäl­keen mies pääsi oman lääkärin lähet­teel­lä sairaalaan erikois­lääkärin, lop­ul­ta muis­taak­seni peräti viiden sel­l­aisen, tutkit­tavak­si. Kus­tan­nuk­sia yhteiskun­nalle olen poht­in­ut: kaik­ista tutkimuk­sista ja miehen kah­den viikon sairaalatäyshoi­dos­ta huoli­mat­ta me emme mak­sa­neet lystistä mitään, vero­ja Tan­skaan tosin siitäkin edestä. Mielestäni kan­nat­ti tuos­ta hyvästä maksaakin. 

    Olen tässä hil­jalleen miet­tinyt, mik­sei vas­taa­van “oma­lääkäri lähel­lä, erikois­lääkärit ja sairaala­hoito sairaalas­sa” ‑sys­teemin ole ajatel­tu toimi­van Suomes­sa — kai Tan­skan malli tääl­läkin asioista päät­täville sen­tään tut­tu on. Niin, mik­si meil­lä on toisin?

  25. Tässä keskustelus­sa on väitet­ty, että van­huk­set usein käveli­sivät ter­veysase­malle. Se ei ole tot­ta, ainakaan Hert­toniemessä ei ollut, vaan kyl­lä sinne tul­ti­in bussilla. 

    Help­pous tarkoit­taa sitä, että jos bus­sil­la pitää men­nä, niin on se ja sama mihin menee, jos ei joudu vai­h­ta­maan. Toisaal­ta, jos joutuu vai­h­ta­maan bus­sia, niin ver­rat­en lyhytkin mat­ka on hankala.

    Tämän te toki tiedätte, mut­ta kuten niin usein, kyse ei olekaan siitä. Kyl­lä tek­steistä näkee, että vika ei ole siinä mitä ehdote­taan, vaan siinä, että ehdote­taan ja siinä kuka ehdottaa. 

    Jos ensik­si lähdet­täisi­in siitä, että ihmiset voisi­vat asioi­da siinä ter­veyskeskuk­ses­sa, mis­sä halu­a­vat, niin näk­isimme, mihin ihmiset mielu­um­min menevät. Tämän jäl­keen ter­veyskeskusten paikkaa ja määrää olisi helpom­pi säätää ja kuor­man tasaus ja tehokku­u­den paran­nuk­set oli­si­vat mahdollisia.

  26. Vaik­ka ter­veyskeskuk­si­in tul­taisi­inkin usein bus­sil­la, niin joka tapauk­ses­sa niihin kävel­lään sitä USEAMMIN, mitä lähempänä ne ovat. Ja ainakaan min­ulle ei ole yhden­tekevää istunko bus­sis­sa viisi min­u­ut­tia vai kak­sikym­men­tävi­isi min­u­ut­tia, vaan pidän ensim­mäistä vai­h­toe­htoa ehdot­tomasti parempana. 

    Olen käyt­tänyt kolmi­lap­sisen per­heen äit­inä Haa­gan, Kan­nelmäen ja Munkkiniemen ja Kru­u­nun­haan ter­veysasemia. Kaikki­in näi­hin olen aina kävel­lyt, matkaa on ollut noin kilo­metri kaikkial­la. (Kru­u­nun­haas­sa oli sil­loin t‑keskus Vironkadulla.)

    Kuumeinen lap­si on men­nyt rat­tais­sa lämpimästi puet­tuna. Myös useim­mat tut­ta­vani ympäristöstä ovat kävelleet matkan tai jos oma auto on pihas­sa, niin valitet­tavasti­han sitä sit­ten usein käytetään, vaikkei todel­lista tarvet­ta olisi. 

    Ehkä Tiedemiehel­lä on eläkeläisväestöstä vähän liian synkkä käsi­tys. Kyl­lä useim­mat kävelevät vai­vat­ta muu­ta­mat sadat metrit. Ja jos eivät kävele, niin ei se bus­si­mat­ka keskus­taankaan oikein suju eli tak­si­matkak­si­han se sit­ten menee. Kyl­lä kai se sen­tään on fak­ta, että lyhyem­pi tak­si­mat­ka on vähä­varaiselle eläkeläiselle parem­pi vai­h­toe­hto kuin pitkä taksimatka?

    Tiedemies menee debatis­sa alkeel­liselle ad hominem ‑tasolle:

    “Kyl­lä tek­steistä näkee, että vika ei ole siinä mitä ehdote­taan, vaan siinä, että ehdotetaan…” 

    Tot­ta kai saa ehdot­taa ihan mitä vain. Minus­ta vain aloituk­sen ehdo­tuk­ses­sa on paljon huono­ja puo­lia ja käsi­tyk­seni mukaan tämän pal­stan tarkoi­tus onkin nos­tat­taa keskustelua aina kyseis­es­tä aiheesta. Pitäisikö tääl­lä vain nyökytel­lä ja hymistä kuorossa ylistys­laulua Suuren Mes­tarin ajatuk­sille? Osmo kor­jatkoon, jos olen käsi­tyk­seni kanssa väärässä. 

    “…ja siinä kuka ehdottaa.”

    Osmon ja min­un väleistä sinä et tiedä yhtään mitään, joten outoa vih­jailua minusta.

  27. Pääsään­tönä näk­isin valin­nan­mah­dol­lisu­u­den lisäämisen julkises­sa ter­vey­den­hoi­dos­sa. Ilman mah­dol­lisu­ut­ta vali­ta, palvelu­jen taso ei ole alt­ti­ina minkään­laiselle käyt­täjien kon­trol­lille, mikä, uskaltaisin väit­tää, johtaa lop­ul­ta huonoon palvelun laatuun.

  28. Kun luen Osmon alku­peräisen kir­joituk­sen uud­estaan, en edelleen löy­dä siitä mitään muu­ta kuin pari, lop­ul­takin aika itses­tään­selvää asiaa:
    1. Ongel­ma ter­veysase­mis­sa ei pääsään­töis­es­ti ole se, että ne oli­si­vat kaukana (eivät ole), vaan se, että osa on sil­lä taval­la syr­jässä, että mat­ka saat­taa olla hankala.
    2. Ter­vey­den­huolto hyö­ty­isi suuresti siitä, että yksikkökoko mah­dol­lis­taisi erikois­lääkärien päivystyksen.

    Näi­den lisäk­si tek­stis­sä annet­ti­in muu­ta­ma konkreet­ti­nen ehdo­tus siitä, miten palvelua voitaisi­in näistä lähtöko­hdista kehittää. 

    Isos­sa osas­sa kom­menteista puu­tut­ti­in siihen, että etäisyyk­sien kas­vaes­sa täy­ty­isi kulkea autol­la tai tak­sil­la. Tämä var­maan pitäisi paikkaansa osalle ihmi­sistä, mut­ta minä väitin — ja väitän edelleen — että nytkin suurin osa ihmi­sistä kul­kee ter­veysasemille bus­seil­la. Eivät var­maan kaik­ki, mut­ta sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Asia on selvitet­tävis­sä ja ratkaistavis­sa täysin yksikäsit­teis­es­ti, eikä se viimekädessä ole mikään mielipi­dea­sia, ihmi­sistä tiet­ty osu­us kul­kee ter­veyskeskuk­seen bus­sil­la tai autol­la ja lop­ut eivät. Tästä on lop­ul­takin turha kiistellä.

    Olen kri­ti­soin­ut, ja aion vas­takin kri­ti­soi­da näitä kir­joituk­sia. Vaik­ka olen Osmon kanssa aika usein samaa mieltä, olen usein myös eri mieltä. En tietenkään tiedä mitään tänne kir­joit­tavista nim­imerkeistä. En vain ymmär­rä kir­joi­tusten sävyä, niis­sä kun on usein aivan kohtu­u­ton­ta ja perustelema­ton­ta haukku­mista. Siitä syn­tyy sel­l­ainen mieliku­va, että kom­men­toi­jal­la on jotain ham­paankolos­sa. Etenkin kun blogin­pitäjää hauku­taan vuoroin sosial­is­tik­si vuoroin riisto­por­varik­si, mikä nyt mihinkin ideaan kul­loinkin sat­tuu sopimaan. 

    Helsin­gin maa-pin­ta-ala 186 neliök­ilo­metriä. Vaik­ka se olisi neliön muo­toinen ja vaik­ka nuo 29 ter­veysase­maa — pyöris­tetään vaik­ka 30:een — sijait­si­si­vat kukin 5x6 ris­tikos­sa niin, että kukin neliö olisi n. 2.5 kilo­metriä sivul­taan — niin ihmisil­lä olisi silti keskimäärin noin kilo­metrin mat­ka lähim­mälle ter­veysase­malle. Jos pop­u­laa­tio olisi tasan jakau­tunut, asu­isi keskimäärin 50.2 pros­ent­tia (saa­toin laskea väärin) yli kilo­metrin päässä.

    Minä, ja moni muukin ter­ve­jalkainen aikuinen, kävelisin tuon matkan hel­posti, las­ten­vaunu­jen kanssa taik­ka ilman (ja olen kävel­lytkin), mut­ta aika har­va sairas van­hus jaksaa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.