Ympäristöliike voisi päivittää tietonsa

Kuun­telin Ylen ykkös­es­tä ohjel­maa kulut­ta­jakarku­ru­ud­es­ta. Sen juon­nos­sa toimit­ta­ja ihmetteli, mik­si lentolip­pu Kajaani­in mak­saa enem­män kuin New Yorkiin,vaikka New Yorkissa piipah­ta­va tuot­taa neljä ton­nia hiilid­iok­sidia. Lentoli­ikenne on suuri ilman­pilaa­ja, mut­ta sen kauhis­telu ei oikeu­ta levit­tämään väärää tietoa.

Neljä ton­nia hiilid­iok­sidia edel­lyt­täisi 1500 kiloa kerosi­inia eli 750 kiloa suun­taansa. Näin paljon koneen polt­toaine­tankki­in ei mah­du. Lento New Yorki­in tuot­ta­nee matkus­ta­jaa kohden noin 1000 kiloa hiilid­iok­sidia. Lento Kajaani­in tuot­taa melkein yhtä paljon, kos­ka koneet lentävät puolityhjinä.

Tässä väärin laskemises­sa — käytetään jotain keskimääräistä kilo­metriku­lu­tus­ta — on se vika, että se päästää turhim­man lentomatkailun — lyhyet matkat — aivan liian vähäl­lä. Kun pitkille matkoille las­ke­taan liian suuret päästöt, lyhy­ille las­ke­taan liian pienet päästöt. Juuri nuo maan sisäiset lennot tai Euroopan lennot vaikka­pa Lon­toos­ta Pari­isi­in ovat kaik­ista harmil­lisimpia. Suomes­sakin käytetään huo­mat­tavasti rahaa lyhyi­den lentomatko­jen sub­ven­toin­ti­in — mikä on suo­raan pois VR:ltä — eikä tätä kyseenalaista kukaan.

38 vastausta artikkeliin “Ympäristöliike voisi päivittää tietonsa”

  1. Olisiko­han Osmonkin syytä päivit­tää tieton­sa. Kävin viikko sit­ten lentokoneel­la Kajaanis­sa. Kone oli täyn­nä molem­pi­in suuntiin…

  2. Jostain syys­tä Finnair on protestoin­ut sitä, että lentoy­htiöi­den päästöoikeudet jae­taan kul­jetet­tu­jen matkus­ta­jien suh­teessa eikä kul­jetet­tu­jen tuolien suh­teessa, kos­ka heil­lä lyhy­il­lä reit­eil­lä tuolit ovat usein tyhjiä. Tämä ei estä sitä, että jos­sakin koneessa ne ovat täysiä.

  3. Siis saas­tut­taako se kone jotenkin vähem­män, kun on vähem­män matkustajia?

    Vai mitä nyt oikein aje­taan takaa? Ei tajuu…

  4. Juuri näin. Finnairin Pohjois-Amerikan liiken­teen käyt­töaste on läh­es 84 pros­ent­tia, mikä on muun muas­sa enem­män kuin paljon main­os­tet­tu­jen Aasian lento­jen käyt­töaste. Se on myös käyt­töas­teeltaan paras markki­na-alue. Koti­maan käyt­töaste on luon­nol­lis­es­ti heikoin, kuten lentoy­htiöil­lä yleen­säkin (ripauk­sen yli 60%). Se on tietääk­seni paran­tunut, kos­ka kansalli­nen lentoy­htiö on siirtänyt alue­poli­ti­ikan hoita­misen muille ja keskit­tyy veron­mak­sajien tuel­la “riski“strategiaansa, eli Aasiaan. 

    Nämä lentoy­hteyten­sä menet­täneet kun­nat eivät nähdäk­seni ole kuitenkaan näh­neet VR:sta pelas­ta­jaa yri­tys­ten­sä tarpeille. 

    Tietääk­seni suurimpi­en kaupunkien lentoy­hteyk­siä ei sub­ven­toi­da, siis koti­maan­re­it­te­jä. Kum­mas­tut­taa, miten lennot usein ovat myös halvem­pia näi­hin samaisi­in kohteisi­in. Han­kala yhtälö: nopei­ta junay­hteyk­siä tarvit­taisi­in, mut­ta niitä ei kan­na­ta rak­en­taa näin har­vasti asut­tuun maa­han. Kuitenkin jo Kuo­pi­on lev­eysaste on sel­l­ainen, että lyhyem­pi­en vierailu­jen tapauk­sis­sa juna ei kil­paile vakavasti lentoli­iken­teen kanssa.

  5. Se onko koneessa 100 tai 200 matkus­ta­jaa on polt­toaineku­lu­tuk­sen ja päästö­jen kannal­ta hert­tasen yhden­tekevää. Mukana kul­jetet­ta­van polt­toaineen ja koneen yhtei­s­paino on jo niin mas­si­ivi­nen, että normi­matkus­ta­jan (75 kg) ja pakaasien mukana olo tai ei mukana olo aiheut­taa min­i­maalisen kus­tan­nuk­sen ja päästön tai niiden säästön.

    Eli­nalle siis vas­taus: Suihkukone saas­tut­taa mar­gin­aalis­es­ti vähem­män kun siinä on muu­ta­ma tuhat kilo­gram­maa vähem­män matkustajia. 

    Ja kaikki­han tietävät, että lentokoneis­sa on run­saasti reserviä polt­toaineessa odot­ta­mat­to­mia tilantei­ta varten ja tilas­to­jen mukaan lentämi­nen on ylivoimais­es­ti tur­val­lisin tapa matkustaa.

  6. Lentsikan val­opetroolin kulu­tuk­ses­ta huo­mat­ta­va osa tapah­tuu nousun aikana. Ymmärtääk­seni Kajaanin matkalla on sama määrä nousu­ja kuin on suo­ral­la lennol­la Amerikkaan.

  7. Junien kil­pailukykyä voisi paran­taa kohtuu halvoil­la toimil­la, ei pelkästään rato­ja kun­nos­ta­mal­la ja nopeampia junia han­kki­mal­la. Esimerkik­si lan­ga­ton inter­ne­tyteys kaikki­in pitkän matko­jen juni­in olisi täl­lainen mah­dol­lisu­us. Tämä lisäisi kohtu­ullisen paljon junas­sa työsken­telemisen mahdollisuuksia. 

    Nyky­isin sähkö­postin lukemista ja kir­joit­tamista tai sähköisi­in asi­akir­joi­hin pere­htymistä tai mui­ta tietokoneel­la tehtäviä töitä(koodamisesta kuvankäsit­te­lyyn) liit­tyy läh­es jokaiseen toimenku­vaan. Näitä töitä voi tehdä ainakin peri­aat­teessa junas­sa siinä mis­sä toimistossakin. 

    Juna- ja lentomatko­hin tun­tuu liit­tyvän myös aika erikoisia asen­tei­ta ja käytän­töjä. Olen kahdessa eri organ­isaa­tios­sa tör­män­nyt aika nuiv­aan suh­tau­tu­miseen viikon­lop­un yli matkus­tamiseen. Ei ollut ollenkaan selvää, että saan matkus­taa junal­la jo per­jan­taina työ­nan­ta­jan piikki­in( mut­ta oma­l­la ajal­lani) Tam­pereelle ja jatkaa tästä maan­taina aamu­na Helsinki­in. Täl­löin olisin voin­ut nähdä ystäviäni viikon­lop­puna Tam­pereel­la. Työ­nan­ta­jan tulkin­nan mukaan vain jälkim­mäi­nen juna­mat­ka olisi “työ­mat­ka”. Sen sijaan maan­tain aamu­len­non työ­nan­ta­ja olisi mukise­mat­ta mak­sanut. Tilanteesta jou­tui vään­tämään yllät­tävän pitkään huomioon ottaen, kuin­ka selvä “kaik­ki voit­taa” ‑tilanne on kyseessä.

  8. TARKEMPIA TIETOJA KIITOS

    Olen vähän kyl­lästynyt siihen, että tiedon esim. eri liike­nen­muo­to­jen enr­giankul­tuk­ses­ta ovat muo­toa, olen kuul­lut serkunkum­minkaimal­ta että…

    Siis: kuin­ka paljon Atlantin ylit­tävä lentokone (Air­bus nro ..) käyt­tää kokon­aisudues­saan polt­toainet­ta ja kuin­ka paljon matkus­ta­japa­iaikkaa kohti. Kuin­ka paljon lentokone mas­tkalla Kajaani­in (tyyp­pi, kokon­aisku­lu­tus, m‑paikka kohti ja tehokas­ta m‑paikkaa kohti.

    Kuin­ka paljon nousussa/laskussa ja kuin­ka paljon matkalennossa? 

    Samoin luvut junan, bussin, lentokoneen ja m‑laivan ja rahti­laivan kulu­tuk­sista voisi­vat olla paikallaan.

    Vois ver­ra­ta eri matko­ja, eism Rovane­mi (1000 km) i vs New York ( n 8.000 km)

    Pitää myös muis­taa, että kilo­mat­ti sähköen­er­giaa vaatii 3 kilo­wat­tia primääriener­giaa. Peri­aat­teessa viimeiset sähk­watit tuoteaan aina hiilel­lä. Tai sit­ten ydin­voimal­la Venäjällä.

  9. Hei Osmo

    En tiedä, mis­tä toimit­ta­ja Markku Heikki­nen oli ottanut 4000 kiloa hiilid­iok­sidipäästöjä yhtä New Yorkin matkaa kohti. Kovin väärässä hän ei kuitenkaan käsit­tääk­seni ole.

    Esimerkik­si Atmosfair.de ‑laskurin mukaan Helsin­ki — New York menopaluu lento tuot­taa 4400 kiloa CO2 ekvi­va­lent­tipäästöjä. Päästöt ker­ro­taan ker­toimel­la 3, kos­ka päästö tapah­tuu yläil­make­hässä ja on siten ilmas­ton­muu­tok­sen kannal­ta haitallisem­paa kuin alail­make­hässä tapah­tuneet päästöt. 

    Kyseessä on siis IPCC:n määrit­telemä “Radia­tive Forc­ing Index” (RFI). IPCC:n neljän­nessä arvioin­ti­ra­por­tis­sa RFI oli vai­htelu­välil­lä 1.9 to 4.7. Esimerkik­si Atmos­fair käyt­tää siis ker­roin­ta kolme. 

    Lasken­tat­a­pa on avat­tu atmos­fairin sivuil­la tarkemmin.

    Helsin­ki — Kajaani menopaluu lentokoneel­la tuot­taa Atmos­fairin mukaan “vain” 340 kg hiilidioksidipäästöjä. 

    Parhain ter­veisin
    ‑Leo Stranius

  10. Löysin VTT:n van­han laskel­man vuodelta 2000 lentoli­iken­teen polt­toaineen kulu­tuk­ses­ta matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden. Sen mukaan ne oli­si­vat sataa henkilök­ilo­metriä kohden seu­raa­vat. Suluis­sa konei­den oletet­tu täyttöaste.

    Koti­maa, (potkuri) 6,4 l (54%)
    Koti­maa (suihku) 8,9 l (54 %)
    Euroop­pa 6,5 l (56 %)
    Man­nerten­väliset 4,3 l (76 %)

    Tuos­ta ne ovat ilmeis­es­ti vähän laske­neet uusien konei­den myötä, mut­ta ennen kaikkea sik­si, että koneet myy­dään noil­la viime het­ken tar­joushin­noil­la läh­es täy­teen. Näin noil­la par­ja­tu­il­la loma­len­noil­la päästäneen kolmeen litraan sadal­la kilometrillä. 

    Tämän mukaan edestakainen mat­ka New Yorki­in tuot­taisi hiilid­iok­sipäästöjä noin 1300 kiloa. Leo Stra­niuk­sen huo­mau­tus, että lentoli­iken­teen päästöt pitää ker­toa kolmel­la, kos­ka ne tapah­tu­vat yläil­make­hässä, voisi olla seli­tys toimit­ta­jan korkeaan luku­un. Hän tosin puhui hiilidioksidista. 

    Tämän jäl­keen tyh­mä val­ti­oti­eteil­i­jä kysyy, eikö se ilma ajan myötä sekoitu niin, että auto­jen ja lentokonei­den tuot­ta­ma hiilid­iok­si­di jakau­tuu ilmake­hässä viimeistään kymme­nen­vuo­den kulut­tua jok­seenkin samal­la taval­la. Olen ymmärtänyt, että lentoli­iken­teen riskit liit­ty­i­sivät enem­män otsonike­hän puhkomiseen. 

    Ris­to Isomä­ki kir­joit­ti asi­as­ta Hesarin blo­gis­saan ja sanoi lentoli­iken­teen vaikut­ta­van ilmas­ton läm­pen­e­miseen vesi­höyryn kaut­ta niin, että yölen­not läm­mit­tävät ja päivälen­not viilen­tävät ilmastoa.

  11. Tässä tosi kat­ta­vat sivut aiheesta ja var­masti luotet­ta­vat, kos­ka ovat mm. Ilmailuhal­li­tuk­sen ja liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön yhteistyön tulosta. Sivuil­ta on myös linkit lähteinä käytet­ty­i­hin selvityksiin. 

    http://www.lentoliikennejailmasto.fi/paastot

  12. Tätä keskustelua en ymmär­rä. Mitä merk­i­tys­tä kokon­aisu­u­den kannal­ta on yksi­tyisen ihmisen valin­nas­sa men­nä junal­la tai lentämäl­lä esim. Kajaani­in? Vuorot kulkevat/lentävät joten se siitä. Oman auton käyt­tämät­täjät­tämi­nen on jo eri jut­tu. Jos tarkoi­tus on saa­da vuoro­ja vähen­netyk­si, niin toisi­na­jat­telijoi­ta pitää tul­la nykykäyt­täjistä aika määrä. En näe sitä vielä toden­näköisenä. Tietysti pääsee­hän sinne Kajaani­in vaik­ka kävellen/pyöräillen tahi hevosella.

  13. Kajaanin lento­kent­tää ja monia muitakin pide­tään yllä aika suurin sub­ven­tioin. Ilman tätä poli­ti­ikkaa lentoli­iken­net­tä olisi vähem­män ja rautatieli­iken­net­tä enem­män. Omil­laan tuo liikenne ei kan­nat­taisi. Tar­jon­ta myös sopeu­tuu kysyn­tään . Jos ihmiset lentäi­sivät vähemmän,vuoroja olisi vähem­män. Yhden ihmisen valin­nal­la ei hyvin epä­to­den­näköis­es­ti mitään vaiku­tus­ta, mut­ta mon­en ihmisen valin­noil­la on. Ja poli­it­tisil­la valin­noil­la — sil­lä, että pien­ten kent­tien tap­pi­ot tasataan.

  14. Jos joku matkus­taa Kajaani­in, niin hänel­lä on var­masti siihen hyvä syy… Kuka­pa menisi huvikseen Kajaani­in? Itse tun­nen lapsen, joka on yhteishuol­los­sa siten, että kah­den viikon välein lentään Kajaani­in isän­sä luokse. 

    Täl­laista yhteishuolta­ju­u­den jär­jeste­lyä voi ihme­tel­lä, mut­ta se on sit­ten toinen jut­tu. Alle kouluikäi­nen lap­si ei voisi matkus­taa junal­la yksin mon­es­takaan syystä. 

    Minus­ta kri­ti­ik­ki pitää kohdis­taa mas­sa­t­ur­is­mi­in ja etenkin muoti-ilmiök­si muo­dos­tuneisi­in Kaukoidän matkoi­hin. Toki lomat ja rentou­tu­mi­nen ovat ihmiselle tärkeitä, mut­ta jos henk­i­nen elämä on kun­nos­sa elämyk­sel­lisyyt­tä löy­tyy muual­takin ja paljon lähempää. 

    Kyse­hän useim­mille on statuk­ses­ta, ei muusta.

  15. Osmo Soin­in­vaara:

    “Kajaanin lento­kent­tää ja monia muitakin pide­tään yllä aika suurin subventioin.”

    Sinivihreä:

    Kun kajaani­lainen halu­aa lähteä vaikka­pa Pari­isin tai New Yorki­in, hän joutuu sub­ven­toimaan van­taalaisia, ja käyt­tämään van­taan lento­kent­tää välilasku­paikkana. Ilman tätä kajaani­lais­ten sub­ven­tio­ta, Van­taan lento­kent­tä ei olisi kannattava.

    Ehkä mei­dän kaikkien Suomen “kajaani­lais­ten” pitää ruve­ta käyt­tämään esim. Kööpen­ham­i­naa, Ham­puria tai Tukhol­maa Van­taan ken­tän sijas­ta välilasku­paikkana maail­malle lähteis­sämme. Lento­tar­jon­takin lisään­tyy samal­la aivan toiselle tasolle.

  16. Ode kir­joit­ti:

    “Näin noil­la par­ja­tu­il­la loma­len­noil­la päästäneen kolmeen litraan sadal­la kilometrillä.”

    Mut­ta kulu­tus on n.25 litraa tun­nis­sa, kun se henkilöau­tol­la on vain 2 — 3 litraa tunnissa.

    Kum­mas­sakaan lasku­tavas­sa ei ole hirveästi järkeä.
    Auto on kuitenkin siitä kiva kapis­tus, että vuorokaudessa sil­lä ei ennätä tekemään kovinkaan suuria päästöjä suh­teessa lentokoneeseen.

    Mut­ta varsi­naiseen asiaan.
    Pitäisi saa­da aikaan yleinen radikaali asen­tei­den ja arvo­maail­man muutos.
    Kun Vuokko Hov­at­ta ker­too nais­ten­le­hdessä voivansa piipah­taa New Yorkissa vain kat­so­mas­sa yhden teat­ter­iesi­tyk­sen, niin ei pitäisi kuu­lua ihas­tunei­ta huokauk­sia ren­non nuorekkaas­ta kult­turel­lista elämäntavasta.
    Pitäisi syn­tyä rai­vokas­ta pahek­sun­taa ja protestoin­tia kun Vuoko rehvastelee har­ras­ta­vansa mas­si­ivista las­ten­lastemme pahoinpitelyä.
    Sama kos­kee tietysti niitä idioot­te­ja, jot­ka pyörit­tyään tun­tukau­sia F1-autol­la ympyrää, ovat saat­ta­neet voit­taa maallemme parhaim­mil­laan muu­tamia sekun­nin sada­sosia. Heitä ei urheil­u­ru­udus­sa pitäisi käsitel­lä sankareina, vaan raskaut­tavien asian­haaro­jen val­lites­sa tois­tu­vaan pahoin­pite­lyyn syyl­listyneinä taparikollisina.

  17. Sinivihreä kyl­lä nyt venyt­tää sub­ven­tion käsitet­tä. Jos mitään julkisen rahan avul­la tehtävää ohjaus­ta ei olisi, lento­kent­tää tuskin olisi Kajaanis­sa, mut­ta Van­taal­la saat­taisi hyvinkin olla. Voi toki olla, ettei olisi koko maas­sa. Lento­kent­tä on aika kallis rak­en­taa ja ylläpitää.

    Kajaanin kent­tä vaatii enem­män rahaa ulkop­uolelta, jot­ta se pysy­isi toimin­nas­sa. En tiedä paljonko, mut­ta luvut ovat ole­mas­sa ja tässäkin ratkai­si­si­vat “mielipi­deasian” täysin yksikäsitteisesti.

    Se on sit­ten eri asi, että onko sitä mieltä, että val­tion kirs­tus­ta kuu­luukin tukea lentomatkus­tamista. Minus­ta se on vähän hölmöä. Ja mik­si Kajaani-Van­taa-väliä pitäisi tukea ennem­min kuin Vantaa-Bangok-väliä?

  18. Tiedemies:

    “Jos mitään julkisen rahan avul­la tehtävää ohjaus­ta ei olisi, lento­kent­tää tuskin olisi Kajaanis­sa, mut­ta Van­taal­la saat­taisi hyvinkin olla.”

    Sinivihreä:

    Saat­taa olla niin, tai saat­taa olla olematta…Saattaa olla jopa niin, että ilman “kajaani­lais­ten” matkus­ta­jien osu­ut­ta helsinkiläis­ten lähin, vähänkään suurem­pi lento­kent­tä, ei olisikaan pohjoises­sa eli Van­taal­la, vaan idässä Pietaris­sa. Toisaal­ta tämä ei vält­tämät­tä olisi pöl­lömpi tilanne, sil­lä Pietari­in voisi jär­jestää syöt­töli­iken­teen ekote­hokkaasti junal­la. Mat­ka-aikaan Pietar­in­mutkalla ei olisi juurikaan vaiku­tus­ta — suun­nilleen saman ver­ran kun kajaani­laisille tulisi van­taan­pysähdyk­ses­tä junal­la toteutettuna.

  19. Raukol­la on nyt vähän tain­nut päästä linko­lalainen mopo käsistä.

    Jos ongel­mana on, että Vuokko Hov­atan matkat New Yorki­in kuor­mit­ta­vat ympäristöä enem­män kuin mitä hän niistä mak­saa, niin New Yorkin matkat ovat liian halpo­ja. Ongel­ma on ratkaistavis­sa siten, että tehdään matkoista niin kalli­ita, että hin­taan sisäl­tyvät mar­gin­aalin ympäristökustannukset. 

    F1-kul­jet­ta­jille mak­se­taan sik­si, että tupakan ja minkälie kalli­iden vaat­tei­den valmis­ta­jat usko­vat kat­so­jien osta­van hei­dän tuot­teitaan, kun näkevät näi­den logo­ja tele­vi­sios­sa ja radal­la. Jos ongel­mana on se, että siel­lä polte­taan liikaa ben­si­iniä, niin ben­si­inin hin­taa pitää nostaa. 

    Oikeas­t­aan min­un on vaikea nähdä mikä suuri vika on siinä, että ihmiset (kymmenet miljoonat!) ovat valmi­ita mak­samaan siitä, että saa­vat kat­soa tele­vi­sios­ta kun muu­ta­ma has­su auto ajaa rataa ympäri reilun tun­nin ver­ran. Pysyvät­pähän pois­sa autoteiltä sen aikaa. 

    Oikeas­t­aan parem­pi kor­jaus moot­to­ri­urheilu­un olisi (tosin nyt jo vähän myöhässä) ollut alun­perin sään­töi­hin lait­taa rajat polt­toaineen kulu­tuk­selle siten, että raja tulee alaspäin joka vuosi muu­ta­man pros­entin. En sit­ten tiedä, lähti­sivätkö kil­patal­lit vapaae­htois­es­ti tähän.

  20. Hei Osmo & Leo,

    IPCC:n “Avi­a­tion and the Glob­al Atmos­phere” rapor­tis­sa on nimeno­maan val­ti­oti­eteil­i­jöille (ym) tarkoitet­tu “Sum­ma­ry for Pol­i­cy­mak­ers” — osio. Oleel­lisin info tästä asi­as­ta löy­tyy osoitteesta:

    http://www.grida.no/climate/ipcc/aviation/006.htm.

    CO2 on toki hyvin sekoit­tunut koko tro­pos­fääris­sä eli sen läm­mi­tys­vaiku­tuk­sen kannal­ta on saman­tekevää tapah­tuuko päästö maan­pin­nan tasol­la vai korkeammalla. 

    Oikeas­t­aan kaik­ki muut suihku­moot­torin päästöt (vesi­höyry, NOx, sul­faat­ti, noki jne) taas ovat melko lyhytikäisiä, ja niiden vaiku­tus ilmake­hään riip­puu hyvinkin paljon siitä mil­lä korkeudel­la päästöt tuote­taan. Maan­pin­nan tasol­la­han ei esim. vesi­höyrypäästöil­lä ole mitään merk­i­tys­tä mut­ta korkeam­mal­la kyl­läkin. Ja sit­ten kaik­ki NOx / otsonikytken­nät jne… Tuo tek­i­jä mis­tä Leo puhui on hyvin bru­taali keskiar­vo (Isomäen jaot­telu pitänee ainakin pil­vi­vano­jen osalta paikkansa), kan­nat­taa tosi­aan kat­soa tuo yllä linkitet­ty yhteen­ve­to jos halu­aa yksityiskohtia. 

    Tuo otsonika­to­jut­tu minkä Osmo mainit­si liit­tyy lähin­nä Con­cor­den tyyp­pisi­in koneisi­in jot­ka lentävät stratos­fääris­sä; nor­maalit matkus­ta­jakoneet lentävät ylätro­pos­fääris­sä ja niiden päästöt pikem­minkin lisäävät otsonin määrä, mil­lä on läm­mit­tävä vaiku­tus (kos­ka otsoni on myös kasvi­huonekaa­su); tämä selit­tää (vesi­höyryn vaiku­tuk­sen lisäk­si) osit­tain sitä tek­i­jää kolme mis­tä Leo puhui. Mut­ta kyse on siis tro­pos­fäärin “pahas­ta” otson­ista, ei stratos­fäärin “hyvästä” otsonista.

    Toimit­ta­jan olisi toki joka tapauk­ses­sa pitänyt maini­ta että kyse on arvioiduista CO2 — ekvi­va­len­teista, ei todel­lis­es­ta CO2:sta.

  21. > Jos ongel­mana on, että Vuokko Hov­atan matkat New Yorki­in kuor­mit­ta­vat ympäristöä enem­män kuin mitä hän niistä mak­saa, niin New Yorkin matkat ovat liian halpo­ja. Ongel­ma on ratkaistavis­sa siten, että tehdään matkoista niin kalli­ita, että hin­taan sisäl­tyvät mar­gin­aalin ympäristökustannukset.

    Yksinker­taisel­la riit­tävän korkeal­la vero­tuk­sel­la tms. enää törkyrikkaat voivat matkus­taa, vaik­ka pal­lo kyl­lä kestäisi jokaiselta vaik­ka muu­ta­man vuo­den välein yhden matkan. Henkilöko­htaiset päästöki­in­tiöt- tai yleis­es­ti ympäristöki­in­tiöt, joi­ta voi kyl­lä sit­ten myy­dä eteen­päin, jos ei tarvitse, kuu­lostaa parem­mal­ta. (Tuomio­jan ben­saki­in­tiöe­hdo­tus on kan­natet­ta­va!) Lentolipun hin­ta olisi sit­ten use­ampi­u­lot­teinen, mis­sä yksi ulot­tuvu­us on vaa­dit­ta­vat ympäristöpis­teet. Jaet­tavien kiin­tiöi­den määrä suo­raan aset­taa katon saas­tut­tamiselle sel­l­aisek­si minkä pal­lo luul­tavasti kestää.

  22. Tiedemies kir­joit­ti:

    “Jos ongel­mana on, että Vuokko Hov­atan matkat New Yorki­in kuor­mit­ta­vat ympäristöä enem­män kuin mitä hän niistä mak­saa, niin New Yorkin matkat ovat liian halpoja.”

    Ongelma­han on juuri tuo.
    Minkä hin­taisek­si sit­ten hin­noit­telemme tule­vien sukupolvien elinympäristön, onkin vaikeampi jut­tu. Vielä vaikeam­paa on toimit­taa tämä kor­vaus niille, joille se markki­na­t­alouden pelisään­tö­jen mukaan kuuluu.
    Vuokko Hov­at­ta on tietysti vain yksi niistä vas­tu­ut­tomista ihmi­sistä, jot­ka omia hedo­nis­tisia himo­ja tyy­dyt­tääk­seen pahoin­pitelevät syn­tymät­tömiä sukupolvia, kos­ka se on niin halpaa.

    Tiedemies jatkaa:
    “Ongel­ma on ratkaistavis­sa siten, että tehdään matkoista niin kalli­ita, että hin­taan sisäl­tyvät mar­gin­aalin ympäristökustannukset.”

    Ongel­ma on ollut ratkaistavis­sa ehdot­ta­mal­lasi taval­la jo vuosikym­meniä. Ongel­ma vain on, että päät­täjät eivät saa sitä “linko­lalaista mopoa” edes polka­istua käyn­ti­in. Ainakaan tois­taisek­si näköpi­iris­sä, että päät­täjien moraa­li­nen puhti riit­täisi siihen jatkossakaan.

    “F1-kul­jet­ta­jille mak­se­taan sik­si, että tupakan ja minkälie kalli­iden vaat­tei­den valmis­ta­jat usko­vat kat­so­jien osta­van hei­dän tuot­teitaan, kun näkevät näi­den logo­ja tele­vi­sios­sa ja radalla.”

    Ja nämä turhakkei­den tuot­ta­jat usko­vat for­mu­loiden kohen­ta­van imagoa ja myyn­tiä, kos­ka media ylläpitää toimin­nas­ta posi­ti­ivista kuvaa. Jopa sel­l­ainen pulju kuin julkisen­palvelun YLE:mme, jol­la pitäisi minus­ta olla täysin päin­vas­taiset päämäärät.

    Tiedemies jatkaa:
    “Oikeas­t­aan min­un on vaikea nähdä mikä suuri vika on siinä, että ihmiset (kymmenet miljoonat!) ovat valmi­ita mak­samaan siitä, että saa­vat kat­soa tele­vi­sios­ta kun muu­ta­ma has­su auto ajaa rataa ympäri reilun tun­nin ver­ran. Pysyvät­pähän pois­sa autoteiltä sen aikaa.”

    Sil­lä, mitä ne muu­ta­mat autot kulut­ta­vat kil­pailu­jen aikana, ei ole todel­lakaan mitään merk­i­tys­tä. Var­masti tuhan­sia ker­to­ja enem­män kulut­taa auto­jen ja koko idioot­ti­lau­man jatku­va rah­taami­nen lentokoneil­la ympäri maail­maa radal­ta toiselle.
    Kym­meniä tuhan­sia ker­to­ja enem­män kulut­taa yleisön raa­hau­tu­mi­nen kil­pailui­hin omil­la autoil­laan ja miljoo­nia ker­to­ja enem­män kulut­taa se val­ta­va pien­ten “kimit­tämis­es­tä unel­moivien räkänokkien lau­ma, joka päristää romuil­laan pel­loil­la, teil­lä ja viral­lisil­la har­joi­tus­radoil­la päivästä toiseen.
    Tähän las­ten kieroonkas­vatuk­seen hake­vat moot­to­ri­urheiluli­itot parhail­laankin taas reilun 10 miljoo­nan euron avus­tus­ta yhteiskunnalta.

  23. nn kir­joit­ti:

    “Yksinker­taisel­la riit­tävän korkeal­la vero­tuk­sel­la tms. enää törkyrikkaat voivat matkus­taa, vaik­ka pal­lo kyl­lä kestäisi jokaiselta vaik­ka muu­ta­man vuo­den välein yhden matkan.”

    Tarkoi­tatko kaikil­la todel­lakin kaikkia, vai ain­oas­taan esimerkik­si meitä taval­lisia suo­ma­laisia, jot­ka maa­pal­lon mit­takaavas­sa olemme osa pien­tä törkyrikas­ta eliittiä?

  24. > Tarkoi­tatko kaikil­la todel­lakin kaikkia, vai ain­oas­taan esimerkik­si meitä taval­lisia suo­ma­laisia, jot­ka maa­pal­lon mit­takaavas­sa olemme osa pien­tä törkyrikas­ta eliittiä?

    Kaikkia, kaikkia. “Muu­ta­ma” tosin on elävä käsite, ja riip­puu toki muus­takin saas­tu­tuk­ses­ta ja resurssien tuh­lauk­ses­ta. Mut­ta jos nyt aat­telee, että tavalli­nen län­si­maalainen (noin 1/10 maail­man pop­u­laa­tios­ta) kulut­taa vuodessa autoil­lessaan kym­meniä ker­to­ja sen yhden lentomatkan polt­toaineet, ja sen autoilunkin osu­us päästöistä on lop­ul­ta kuitenkin jos­sain muu­ta­man kymme­nen pros­entin kieppeil­lä (län­si­maid­en tasol­la, globaal­isti ei ehkä sitäkään), niin aika pienek­si saa kiin­tiöt men­nä ettei jokaiselle riit­täisi yhden lentomatkan ver­ran vuodessa. Toki sitä ei joka vuosi pysty­isi kaikkea lentämiseen käyt­tämään, riip­puen muus­ta kulu­tuk­ses­ta, ja päivit­täi­nen autol­la päris­te­ly toki pitää selkeästi jät­tää sik­seen, jos halu­aa että kiin­tiöt lentomatkaan riittää.

    En minä tosin itke lentoli­iken­teen perään, jos se käytän­nössä katoaa. Mielu­um­min jopa matkus­taisin hitaam­min, jos siihen olisi aikaa (ja se ei olisi paljon kalli­im­paa kuin lentäminen).

    Mitenkähän muuten ilmalaivan päästöt? Luulisi vähän vähem­män vaa­ti­van kuin lentokoneen.

  25. Hie­man tarkem­min asi­aan tutkies­sa, löy­tyi mm. tuol­lainen tilasto
    http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=130197
    minkä perus­teel­la Suomes­sa menisi noin 2500 miljoon­aa litraa ben­si­inä vuodessa (ja vas­taa­vat dieseliä, mut­ta oletet­takoomme ne käyt­tävän lähin­nä rekkarahti­in(, jos­ta tulisi siis noin 500 litraa vuodessa per nenä. Tuo vas­taisi noin yhtä Thaimaan­matkaa tuol­la 3l ole­tuk­sel­la, tai koural­lista lento­ja euroop­paan. Näil­lä tarken­ne­tu­il­la tiedoil­la — Suomen kulu­tus lie­nee aika kuvaavaa län­si­maista keskimäärin — voisi vielä olla kuviteltavis­sa, että jokaisel­la maail­mas­sa voitaisi­in jakaa yleistä päästöki­in­tiötä vuodessa yhden parin tuhan­nen kilo­metrin lentomatkan edestä, mut­ta Thaimaan­matkoi­hin kyl­lä saisi säästää aika kauan.

  26. Kun puhutaan lentämis­es­tä, puhutaan väistämät­tä myös kaikesta siitä mitä tapah­tuu lentämisen jäl­keen, tur­is­mista ja sen sellaisesta. 

    Jos keskiver­to thaimaalainen nainen, joka teki vielä äsken kym­men las­ta eikä tien­nyt mis­tään mitään, pääsee tur­is­min takia töi­hin naa­purin perus­ta­maan baari­in, entiseen ei ole palu­u­ta. Nyt hän ei enää suos­tu tekemään lap­sia enem­pää kuin pitää järkevänä, ehkä sen ver­ran kuin suo­ma­lainen asi­akas ker­too vapaan suo­ma­lais­naisen tekevän. Jos äijä urput­taa muu­ta, hän tietää pystyvän­sä elät­tämään lapse­na ilmankin.

    Jos tur­is­tilen­not Thaimaa­han vähenevät, siel­lä kai palataan vanhaan.

    Itse olen päät­tänyt, etten enää koskaan matkus­ta tur­is­ti­matkoille kuin junal­la. Thaimaalais­ten nais­ten kannal­ta päätök­seni ei ole hyvä … ja asianti­la, joka ei ole hyvä kehi­tys­maan naisen kannal­ta, ei liene hyvä koko maail­man kannalta.

    Hmmm…

  27. nn.

    Tarkoititko, että kaikille voitaisi jakaa päästöki­in­tiö, jol­la lentää ker­ran vuodessa pari tuhat­ta kilometriä?
    Sen voisi sit­ten käyt­tää joko autoilu­un, talon läm­mit­tämiseen tai lentomatkaan. Kuu­lostaa kohtuulliselle.

    Jos käytetään Vuokko Hov­atan teat­ter­i­matkan päästöinä suo­ria hiilid­iok­sidipäästöjä (1300kg), niin hän kat­soo voivansa tuot­taa muu­ta­man tun­nin elämyk­sen vuok­si päästöt, joil­la esimerkik­si 25 etiopi­alaista pyörit­tää arkipäiväistä elämään­sä koko vuoden.
    Tun­tuu jotenkin usko­mat­toma­lle, että me edes mietimme onko se kohtuutonta.

  28. Tomi on oikeassa.

    Jokainen maaseudul­ta bor­del­li­in myy­ty thai-tyt­tö vähen­tää väestönkasvua maas­sa. Suo­ma­lainen sek­si­tur­isti onkin siis oikeasti sankari…

  29. Pekka saar­naa autourheilus­ta: “Kym­meniä tuhan­sia ker­to­ja enem­män kulut­taa yleisön raa­hau­tu­mi­nen kil­pailui­hin omil­la autoil­laan ja miljoo­nia ker­to­ja enem­män kulut­taa se val­ta­va pien­ten “kimit­tämis­es­tä unel­moivien räkänokkien lau­ma, joka päristää romuil­laan pel­loil­la, teil­lä ja viral­lisil­la har­joi­tus­radoil­la päivästä toiseen.”

    Muu­ta­man junior­in mikroau­ton kulu­tus­ta olen­naisem­paa lie­nee kil­pailui­hin tule­van yleisön ja har­ras­ta­jien ajot. En ymmär­rä miten tämä ajomäärää olen­nais­es­ti eroa vaikka­pa suunnistuskisoista.

    En juuri seu­raa autourheilua, mut­ta olen ymmärtänyt että F1 pyrkii ihan vakavis­saan viher­tymään. Reis­samista järkevöitetään, kier­rätetään, jne. mut­ta se mikä on oikeasti mie­lenki­in­toista on että ilmeis­es­ti on myös tarkoi­tus leika­ta for­mu­la-auto­jen polttoainekulutusta.

    For­mu­lois­sa on jo ymmärtääk­seni kaiken sortin teknisiä rajoituk­sia, joten pidän tätä ihan uskot­ta­vana. Tämä osaltaan vauhdit­ta­nee ener­giate­hokkaam­man tekni­ikan kehi­tys­tä. Keveäm­mät mate­ri­aalit joil­la leikataan auton tai junan pain­oa ja siten kulu­tus­ta, on useim­miten alun­perin kehitet­ty urheilu­au­toi­hin ja hävittäjälentokoneisiin…

  30. En aiem­min tul­lut ajatelleek­si, että jokainen kehi­tys­maan tur­is­tiko­hteessa tapaa­mani nainen onkin huo­ra. Vai oliko se lap­si­huo­ra? Vai oliko se vit­si? Joka tapauk­ses­sa toivon, että jatkat, Pekka, rehellistä kom­men­toin­ti­asi tässä blo­gis­sa, että menee sit­ten kak­sisa­taatuhat­takin rikki.

  31. Pekka Raukko: “Tarkoititko, että kaikille voitaisi jakaa päästöki­in­tiö, jol­la lentää ker­ran vuodessa pari tuhat­ta kilometriä?
    Sen voisi sit­ten käyt­tää joko autoilu­un, talon läm­mit­tämiseen tai lentomatkaan. Kuu­lostaa kohtuulliselle.”

    Kyl­lä. Tuo noin intu­iti­ivis­es­ti kuu­lostaa toimi­vam­mal­ta kuin saas­tut­tamisen suo­ra vero­tus, jon­ka pitäisi olla aika korkea, että sil­lä olisi vaiku­tus­ta, ja siten äkkiä vain hyvin rikkaiden ulot­tuvil­la (joil­la ei sit­ten käytän­nössä ole juuri rajaa sille, ilman lentoy­htiöil­lä asetet­tu­ja kiin­tiöitä tms.). Henkilöko­htaisel­la päästöki­in­tiöl­lä köy­hät voivat myy­dä ne rikkaille jos koke­vat “taval­lisen rahan” tärkeäm­mäk­si. Toki korkea­ta vero­tus­takin voitaisi­in ehkä kom­pen­soi­da ohjaa­mal­la nuo vero­tu­lot perus­tu­lok­si tms., mut­ta tuol­lainen sys­tee­mi tarvit­sisi jo korkeam­paa matem­ati­ikkaa tas­apain­oti­lan ana­lyysi­in, kos­ka selvästi perus­tu­lo taas vaikut­taa hin­toi­hin ja palkkoi­hin muuten. (Toki henk. koht. päästöki­in­tiöis­säkin on kiristämisen mah­dol­lisu­us: “saat töitä jos annat meille päästökiintiöt”.)

    “Moni­u­lot­teinen raha”, kuten päästöki­in­tiöi­den tarvit­sem­i­nen saas­tut­tavien asioiden ostamiseen, kuitenkin myös aut­taisi ohjaa­maan kulu­tuskäyt­täy­tymistä, kun hin­taa ei ole valmi­ik­si skalarisoitu.

  32. Tomi,

    Kyl­lä pros­ti­tuu­tio, alaikäis­ten ja jopa pikku­las­ten pros­ti­tuu­tio on Thaimaas­sa erit­täin yleisiä. Tur­is­tiko­hteis­sa näen­näis­es­ti ei-pros­ti­tuoi­tu­ina työsken­televät tar­joil­i­jat, hiero­jat, tanssi­jat ym. ovat usein käytän­nössä pros­ti­tuoitu­ja. Ei ehkä jokainen näkemäsi nainen, mut­ta mon­et kuitenkin. 

    Thai-kult­tuuris­sa on pitkät per­in­teet pros­ti­tuu­ti­olle. Sitä ei ole koskaan pahek­sut­tu, ja naimi­sis­sa ole­vat thaimiehet käyt­tävät pros­ti­tuoitu­ja aivan avoimesti. Se on luonut poh­jan mas­si­iviselle seksiturismille. 

    Vira­nomais­toim­inta lap­sipros­ti­tuu­tion ympäril­lä on vaisua, kos­ka kyseessä on val­ta­va rahavir­ta maalle. Sato­jen tuhan­sien (miljoonien ?) ped­ofi­ilien rahat ovat ter­ve­tullei­ta siinä mis­sä perheturistienkin.

  33. Tuo­hon kiristämiseen ja mui­hin mah­dol­lisi­in lieveilmiöi­hin vielä: kohta­laisen toimi­va lääke voisi olla, että päästöki­in­tiöitä voi myy­dä ja ostaa vain avoimen pörssin kaut­ta (parhait­en tar­joavalle). Kuten Kioto-kiin­tiöitä varten jo on ole­mas­sa; nyt vain niitä kiin­tiöitä jaet­taisi­in yksit­täisille henkilöille, ja niitä tarvit­taisi­in asioi­ta ostaessakin.

  34. “Sil­lä, mitä ne muu­ta­mat autot kulut­ta­vat kil­pailu­jen aikana, ei ole todel­lakaan mitään merk­i­tys­tä. Var­masti tuhan­sia ker­to­ja enem­män kulut­taa auto­jen ja koko idioot­ti­lau­man jatku­va rah­taami­nen lentokoneil­la ympäri maail­maa radal­ta toiselle.
    Kym­meniä tuhan­sia ker­to­ja enem­män kulut­taa yleisön raa­hau­tu­mi­nen kil­pailui­hin omil­la autoil­laan ja miljoo­nia ker­to­ja enem­män kulut­taa se val­ta­va pien­ten “kimit­tämis­es­tä unel­moivien räkänokkien lau­ma, joka päristää romuil­laan pel­loil­la, teil­lä ja viral­lisil­la har­joi­tus­radoil­la päivästä toiseen.
    Tähän las­ten kieroonkas­vatuk­seen hake­vat moot­to­ri­urheiluli­itot parhail­laankin taas reilun 10 miljoo­nan euron avus­tus­ta yhteiskunnalta.”

    Entäs sit­ten se poruk­ka, mikä matkus­taa kan­sain­välisi­in talvi- ja kesäolympialaisi­in? Entä rock­festareille tai vaik­ka Maail­ma Kylässä ‑festareille? Voisimme oikeas­t­aan kieltää kaik­ki suurem­mat kan­sain­väliset tapah­tu­mat. Ei tulisi liikaa päästöjä. Turha tässä on ain­oas­taan F1-urheilua syyt­tää, jos sille lin­jalle lähdetään.

  35. Tuo aja­tus jakaa jokaiselle tiuk­ka päästöki­in­tiö, jon­ka sää käyt­tää talon­sa läm­mit­tämiseen tai suihkukoneel­la lentelyyn,tuntuu loogiselta, mut­ta se ei ole hyv­in­voin­ti­te­o­reet­tis­es­ti tehokas. Kos­ka tämä viestiketju on jo aika pitkä ja kos­ka se alkoi aivan eri asi­as­ta, lai­tan vas­tauk­sen uudek­si artikkeliksi. 

  36. Vai että ei ehkä jokainen kehi­tys­maas­sa näkemäni nainen tai lap­si ole huo­ra? Mie­lenki­in­toinen teo­ria, jota ei kuitenkaan kan­nat­tane men­nä esit­telemään kehitysmaalaisille.

  37. Tomi on kehit­tänyt teorian:
    “Vai että ei ehkä jokainen kehi­tys­maas­sa näkemäni nainen tai lap­si ole huora?”

    Voisitko hie­man perustel­la ajatustasi?
    Tai ehkä sel­ven­tää sitä?

  38. Mitäs jos tuo­daan kaik­ki thai neito-“huorat” suomeen. Tääl­lä ne eivät tee lap­sia, kyvyt­tömät saa­vat sek­siä, lop­puu mas­si­ivi­nen lentämi­nen Thaimaa­han ja palvelu yhteiskun­ta edis­tyy!. Se vas­ta ekoloogista!!

Vastaa käyttäjälle Pekka Raukko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.