Tässä näkyy argumentaation ero. Vegaani puhuu kestävästä kehityksestä, yhteisestä hyvästä ja ekologisesta jalanjäljestä. Lihansyöjä mussuttaa siitä miten hänellä pitää olla kivaa, vaikka nyt tulisikin sitten tuhlattua muidenkin edestä. Lihansyöjien argumentaation täydellistä henkistä tyhjäkäyntiä tuntuu vastaavan vain heidän opitun elämäntapansa orjallisen noudattamisen apaattisuus.

Tällä hetkellä keskivertolihansyöjän ekologinen jalanjälki on niin suuri, ettei taida paljoa jäädä varaa moottorikäyttöiseen matkusteluun. Tai itse asiassa lihansyönti taitaa olla siinä määrin ympäristökatastrofi, että autoilu saattaa olla kävelyä tai pyöräilyä ekologisempi vaihtoehto, auton käyttämän polttoaineen tullessa mässäilyä edullisemmaksi. Ja vain pelkuri vetää tästä sen johtopäätöksen, että lihansyönti olisi OK. Tai typerys.

“Optimaalinen ruokavalio terveyden, ympäristön ja, kyllä, nautinnon suhteen on sekaruokavalio, jossa on sopivasti lihaa.”

Kasvisruokavalion kanssa ei ole mitään sellaisia terveydellisiä ongelmia, joita ei lihansyönninkin kanssa Suomessa olisi (– sen sijaan runsaasta lihansyönnistä seuraa monia terveydellisiä ongelmia), enkä usko että lihansyönnistä saa mitenkään ympäristöystävällistä verrattuna veganismiin. Ja mitä tulee ruuan makuun, olen vegaanina lihonut (olkoonkin, että rasvaprosentti ei ole juuri kasvanut), kun olen innostunut siinä määrin ruuanlaitosta ja hyvästä ruuasta. Tietysti jos ei aikuinen ihminen osaa ruokaa laittaa, niin voi olla, että täytyy sitä mamman keittiötä — tai niinkuin useimmiten asian laita tuntuu olevan: eineshyllyjen tarjontaa — sitten minimaalisella variaatiolla toteuttaa.

Sitten on tietysti vielä eläinoikeuskysymys. Valitettavasti kysymys tuntuu olevan lihansyöjälle yhtä käsittämätön, kuin mustien äänioikeus oli KKK:lle, tai naisten äänioikeus keskiajan hallitsijoille.

“Miksi kannatatte puhdasta kasvisruokavaliota, kun vähälihaisempi sekaruokavaliokin on vaihtoehtona? Ettei kyse olisi vain jonkinlaisesta likaisesta, ideologisesta fundamentalismista.”

Miksi kannattaa järkeä, kun voisi olla vain vähän vähemmän typerä? Mielestäni on jokaisen velvollisuus yksilönä nähdä vaivaa sen eteen, että oma maailmankuva toteutuu. Siinä mielessä voin nostaa kommentillesi, jossa paljastat korttisi: olet egoisti, ja tunnustat sen! Peliteoreettisesti valveutunut ajattelija tietysti kiinnostuu tästä — onko tämä strategia, jolla saavuttaa pitkäaikaisia voittoja?

Mutta ei kulinaristin valinta. Minä pidän lihasta. Minä haluan syödä lihaa. Siispä järki sanoo, että lihansyönti jatkuu. Hyväksyn lihansyönnin aiheuttaman ympäristöhaitan. Sehän tarkoittaa vain sitä, että jotain muuta ympäristölle haitallista toimintaa on vähennettävä hieman enemmän.
Optimaalinen ruokavalio terveyden, ympäristön ja, kyllä, nautinnon suhteen on sekaruokavalio, jossa on sopivasti lihaa. Miksi kannatatte puhdasta kasvisruokavaliota, kun vähälihaisempi sekaruokavaliokin on vaihtoehtona? Ettei kyse olisi vain jonkinlaisesta likaisesta, ideologisesta fundamentalismista.

En usko myöskään kasvissyönnin esimerkkivaikutukseen, koska lihansyöntiesimerkkiä on annettu jo vuosien ajan. Eivät kiinalaiset lakkaa ajamasta autolla, vaikka moni, minäkin, käytän mielummin pyörää ja bussia. Muutenkin, minusta on ihmisten aliarviointia ajatella, että he tekevät juuri kuten me. Heillä on toki oikeus tehdä niinkuin me.

En myöskään yritä kiistää kasvisruoan terveellisyyttä. Itse uskon kuitenkin eläväni terveellisemmin peruskoulun lautasmallilla, jossa lihaa kannustetaan syömään mutta kohtuudella. Siis minä uskon, en sano että muiden pitää olla samaa mieltä.

Mitä tulee lihankulutuksen vähentämiseen hiilidioksidipäästöjen vähentämisongelman kannalta, näen monet, monet muut seikat paljon keskeisemmiksi. Kaikki keinot ovat toki hyviä ja mitään ei pidä väheksyä.

Voiko kehittyneiden maiden asukas näyttää kehitysmaiden asukkaille muuta kuin huonoa esimerkkiä? Vai oppisivatko nuo ruojat huonoille tavoille ihan ilman meidän esimerkkiämme?

Antaisin ääneni lihansyöjäverolle, mutta tämä juuri korostaa nykyasetelman ongelmallisuutta — on ihmisiä, jotka tekevät valintoja, ottavat vastuuta omasta ekologisesta jalanjäljestään, ja sitten on näitä lihansyöjiä, jotka toteuttavat apaattista normaaliuttaan ja odottavat että joku tekisi asioille jotain.

“Jos väestönkasvu jatkaa pupujen populaatio-oppeja vastaavasti maksimimäärään siitä huolimatta, että kaikki syövät vain kasveja, niin onko maailma sen jälkeen parempi paikka?”

Naisten synnyttämien lasten määrä ei taida vastata pupujen toimintaa vaan ennemminkin näyttää riippuvan elintasosta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Fertility_rate.jpg

Paras keino väestönkasvun taittamiseen onkin siis saada kehitysmaiden talous ja siellä asuvien naisten asema kuntoon niin syntyvyyskin saadaan kestävälle tasolle.

Lihansyönti ei siis pelasta meitä väestönkasvulta, vaan lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja antaa huonoa esimerkkiä kehitysmaiden ihmisille, jotka elintason noustessa lisäävät myös lihan kulutustaan.

Tämän vaikutuksen vuoksi katson, että meidän on länsimaissa muutettava kulutustottumuksiamme ympäristöystävällisempään suuntaan.

Kasvisruoalla saadaan ruokittua ihmiskunta tehokkaammin, terveellisemmin, ilmastoystävällisemmin ja eettisesti kestävämmällä tavalla.

Tietysti jos keskiarvo on tämä 200 g /vrk, niin hajontaa tuntematta kuitenkin on selvää, että monet ihmiset ylittävät sen reilusti.

Veikkaanpa, että asia on voimakkaasti sukupuolittunut, ja arvelen sinun olevan mies. Tämä jo siksi, että kukaan nainen ei valitsisi nimimerkikseen Sylttyä..

Ne harvat kerrat, kun minä laitan perheelle sisäfilettä, niin varaan kyllä lihaa 300 g per nuppi ja aina on kuitenkin valitus, että näin vähän……

Sekä terveellisyys- että kustannussyistä suosin kuitenkin perheen arkiruokana muuta kuin kokolihaa. En ole asiaa ajatellut paljonkaan ekologiselta kannalta, mutta luulen että vastaisuudessa voisin siirtyä kyllä täysin kasvisruokaan nimenomaan tästä syystä ja myös teuraseläinten pidon epäeettisyyden vuoksi.

(Tiedän kyllä, että kanat ja lypsykarja ovat myös huonoissa olosuhteissa, joten lakto-ovo-vegetarismi ei riitä hyvään omaantuntoon)

Lainaus oli vähemmän ansiokas. Tieto siitä onko tämä 3x tapahtunut kymmenessä, viidessäkymmenessä vai sadassa vuodessa on tässä kohtalaisen oleellinen. No linkin takaa löytyi että vertailuajankohtaan viitattiin termillä “viime vuosikymmenen alussa”. Jos otetaan vuodeksi vaikkapa 1992, on Kiinalaisten lihansyönti kasvanut 16 vuodessa keskimäärin 7.5% per vuosi. Tämä ei enää kuulosta yhtä dramaattiselta, esim. Helsingin asuntojen keskimääräinen vuosihinnannousu viimeisen 16 vuoden aikana taitaa olla samaa luokkaa tai ehkä enemmänkin?

Johtopäätös: yliopistojen tiedotusopissa tulisi huomattavasti lisätä tilastotieteen opintoja. Tästä olisi se hyöty että huonona uutispäivänä kun Irakissa ei tapeta kuin muutamia, voisi tilastotieteellisesti valveutunut toimittaja lukuja luovasti tulkitsemalla saada kohulööpin aikaiseksi ilman sen suurempi tapahtumia.

Väestönkasvu on moninainen asia ja varmasti yksi vaikeimmista asioista. Minä uskon, että vaikka nyt välittömästi alkaisimme jakamaan ravintomme oikeudenmukaisesti kaikille ja vain kasvienergiana, niin väestönkasvu auttaisi löytämään meidät samasta tilanteesta jo vuosikymmenen kuluttua. Maapallolla olisi ehkä sitten vielä kaksi miljardia ihmistä enemmän kuin lihansyöntiskenaariossa, mutta kurjuuden taso olisi sama.