Hitas tuhotaan?

Helsingis­sä esitetään, että Hitas-jär­jestelmä muute­taan väli­aikaisek­si siten, että sään­nöste­ly purkau­tuu, kun talo täyt­tää 20 vuot­ta. Tämä merk­it­see koko jär­jestelmän lop­pua niin san­o­tu­il­la arvokkail­la ton­teil­la. Tästä tulee aivan liian edulli­nen keinot­teluko­hde. Jos saan nyt ostaa 3000 euroa neliltä asun­non ja myy­dä sen 20 vuot­ta myöhem­min reaalis­es­ti kaksinker­taisel­la hin­nal­la, tulee aivan liian houkut­tel­e­vak­si jär­jeste­ly, jos­sa ostan asun­non kokon­aan velak­si, otan 20 vuo­den bulkki­lainan, pidän asun­non 20 vuot­ta vuokrat­tuna sään­telemät­tömäl­lä vuokral­la, myyn asun­non pois tuplahin­nal­la, mak­san lainan pois ker­ral­la ja panen ero­tuk­sen (ja vuokrat­u­lot siltä osin kuin ne ylit­tävät koron ja yhtiö­vastik­keen) tasku­u­ni. Jos sään­nöt ovat nämä, ei ole mitään järkeä luovut­taa kaupun­gin tont­te­ja täl­laiseen keinotteluun.

Toki tuo­ta mallia voisi kehit­tää, sil­lä ei tämä Hitas nytkään mitenkään ongel­ma­ton ole. Sil­loin 20 vuo­den kulut­tua ton­tin vuokran pitäisi nous­ta tasolle, joka vie tuon keinot­telu­voiton kokon­aan pois niin, että asun­non hin­ta myös vapail­la markki­noil­la vas­taisi (reaalis­es­ti) alku­peräistä hin­taa,   siis noin 3000 euroa neliöltä. Mitä täl­lä tarkoitan.

Jos tuol­la alueel­la sään­telemätön asun­non hin­ta oma­l­la ton­til­la on 6000 euroa neliöltä ja ole­tamme reaa­liko­rkokan­naksi 2,5 pros­ent­tia, vuo­sivuokran pitäisi olla 1/40 osa tuos­ta hintaerosta.

Siis ton­tin­vuokra olisi 

(6000 €-3000€)/40   = 75 €/vuosi eli 6,25 €/kk asuinneliöltä.

Tämä tarkoit­taisi, että Hitas-etua kestää 20 vuot­ta. Sit­ten se pois­tuu samal­la kun pois­tu­vat myyntirajoitukset.

Tulisiko asum­i­nen näin törkeän kalli­ik­si? Se tulee törkeän kalli­ik­si joka tapauk­ses­sa, kun hin­tasään­nöste­ly pois­tuu. Kysymys on vain siitä, kumpi saa tämän edun, asun­non myyjä vai kaupun­ki. Osta­ja ei sitä voi enää saa­da, jos hin­tasään­nöste­lyä ei ole. 

Mikä on Hitas?

Hitas on Helsin­gin kaupun­gin sovelta­ma asun­to­jen hin­ta- ja laatu­ta­son sään­nöste­lyjär­jestelmä, jota se soveltaa omis­tamil­laan ton­teil­la. Jos Helsin­ki myisi tai vuokraisi ton­tit eniten mak­savalle, asun­n­mot oli­si­vat Helsingis­sä niin kalli­ita, että vain rikkail­la olisi niille asi­aa.  Kaupun­ki vuokraa ton­tit alle markki­nahin­nan ja määrää kullekin raken­nuk­selle enim­mäishin­nan, jol­la raken­nus­li­ik­keen on se myytävä, vaik­ka kalli­im­mal­lakin menisi kau­pak­si. Jot­ta osta­ja ei voisi seu­raa­vana päivänä myy­dä hal­val­la saa­maansa asun­toa kalli­il­la eteen­päin, myös jälleen­myyn­ti­hin­taa säädel­lään. Se ei voi olla osto­hin­taa korkeampi, kun osto­hin­taa on ensin sopi­val­la indek­sil­lä kor­jat­tu. Kun raken­nus­li­ike joutuu myymään asun­non hal­val­la, se saisi myy­dyk­si huonom­mankin. Sik­si Hitas-jär­jestelmässä säädel­lään muys asun­to­jen laatutasoa.

Vähän syr­jem­mäl­lä hin­tasään­nöste­lyl­lä ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka aina asun­toaan myyvä ei saa edes tuo­ta Hitas-hin­taa asun­nos­taan, mut­ta arvokkail­la ranta­ton­teil­la Hitas-hin­nat ovat selvästi alle markkinahinnan.

21 vastausta artikkeliin “Hitas tuhotaan?”

  1. On poli­it­tista real­is­mia, että minkä tahansa ratkaisun Hitas-ongel­maan tulee hyödyt­tää sekä nyky­istä asu­jaa että kaupunkia. Mut­ta määritel­lään ensin se ongelma:

    Kaupun­ki on suures­sa viisaudessaan päät­tänyt aikoinaan keven­tää asumiskus­tan­nuk­sia vuokraa­mal­la tont­ti­maa­ta alle markki­nahin­nan. Kos­ka on päivän­selvää että alem­pi tont­tivuokra ei tuo­ta alem­paa myyn­ti­hin­taa, niin asun­to­jen myyn­ti­hin­nalle on asetet­tu kat­to joka nousee (jonkun) indeksin mukaises­ti. Usei­ta Hitas-asun­to­ja myy­dään itseasi­as­sa alle mak­sim­i­hin­nan, mut­ta osalle asun­to­ja esim. Kata­janokalla tai Ruo­ho­lahdessa mak­si­mi on paljon markki­nahin­taa pienem­pi. Sit­ten myy­dään niitä muu­ta­man ton­nin parvekelus­to­ja samalla.

    Pien­imuo­toinen kor­rup­tio ei ole niin kovin vaka­va ongel­ma, vuokrakeinot­telun lisäk­si on että ihmiset eivät luovu Hitas-asun­nois­taan edes sil­loin kun ne vaikka­pa las­ten muutet­tua ovat omaan tarpeeseen liian suuria. Mik­si muut­taa pienem­pään jos se mak­saa ihan yhtä paljon? Lisäk­si Hitase­ja pitää pois markki­noil­ta se että yleis­es­ti odote­taan niiden vapau­tu­van hin­tasään­telystä. Tämä vähen­tää asun­to­tar­jon­taa vapail­la markki­noil­la eli nos­taa hintoja.

    Nyt sit­ten on ehdotet­tu ratkaisuk­si että koko taloy­htiö voi halutes­saan vapau­tua 20 vuo­den päästä hin­tara­joituk­sista, ja vasti­neek­si tästä edus­ta ton­tin­vuokra nousee 30%. Mikä on tolkut­toman jäykkä ja aika epäoikeu­den­mukainen ratkaisu.

    Ensin­näkin, mik­sei se ton­tin hin­nan nousu ole suh­teessa kyseisen yhtiön arvon­nousu­un, vaan yksi 30% kaikille? Mis­tä tuo 30% on ylipään­sä saatu, ovatko Hitas-asun­not keskimäärin sen ver­ran halvempia?

    Toisek­si, yksi­ty­isil­lä rak­en­ta­jille ei tun­nu ole­van mitään vaikeut­ta laskut­taa ton­tin vuokraa per asun­to, tai jopa myy­dä omaa osaansa ton­tista osak­keen omis­ta­jalle. Mik­si tämä on kaupungille niin vaikeaa? Miten sen mum­mun joka ei halua myy­dä asun­toaan vaan asua siinä elämän­sä lop­pu­un saak­ka, ja sen nuoren parin joka halu­aa myy­dä sen muut­taak­seen isom­paan, edut sovite­taan taloy­htiössä? Pitääkö päätös olla yksimielinen?

    Sivistynyt ratkaisu olisi esimerkik­si että Hitas-asun­non saa myy­dä markki­nahin­taan, mut­ta kaupun­ki ottaa vaik­ka 50% Hitas-mak­simin ylit­tämästä hin­nas­ta ker­tako­r­vauk­se­na. Eli jos Hitash­in­ta on 200ke ja markki­nahin­ta 300ke, niin myytäessä osta­ja saa 250ke ja kaupun­ki 50ke.

    Vaikeam­min, ja jos halu­taan säätää niitä tont­tivuokria vapaahin­taisik­si samal­la: Tont­tivuokra muute­taan asun­toko­htaisek­si, myytäessä asun­non vuokrao­su­us nousee suh­teessa saman ver­ran kuin markki­nahin­ta ylit­tää Hitas-hin­nan. Eli Hitash­in­ta 200ke, tont­tivuokra nyt 1000e vuodessa. Asun­to myy­dään hin­taan 300ke, uusi vuokra 1500e. Tai jol­lain ker­toimel­la, esim. kaksinker­tais­es­ti arvon­nousu pros­ent­teina. Tai pros­ent­tio­suute­na, esim. uusi vuo­sivuokra on 1% myyntihinnasta.

    Tai sit­ten hin­tasään­nöstelystä vapau­tuu yksinker­tais­es­ti osta­mal­la oman tont­tio­suuten­sa kaupungilta. Tai jotain. Mut­ta ei tuom­moista byrokraat­tista fiaskoa.

  2. Niin… Onko tuos­ta Hitak­ses­ta oikeas­t­aan edes mitään iloa? Eikö olis parem­pi, että kaik­ista ton­teista perit­täisi­in markki­nahin­taa ja täl­lä rahal­la mielu­um­min tuet­taisi­in vähä­varaisia, jol­loin he voisi­vat itse päät­tää käyt­tävätkö sum­man asumiseen­sa tai johonkin muuhun. Luulen, että hin­tasään­nöstelystä aiheutuu lisäkus­tan­nuk­sia ja ongelmia joi­ta ei voi­da kor­ja­ta, jos samal­la hyväksytään, että asun­tomarkki­nat ovat vapaat siinä mis­sä muutkin markkinat.

  3. Pyysa­lolle:
    Molem­mat ehdo­tuk­sesi ovat hyviä, mut­ta juris­tit ovat toden­neet ne mah­dot­tomik­si. Ton­tin­vuokra ei voi olla huoneis­toko­htainen syys­tä, joka ei mah­du min­un kallooni.Tuo kyn­nys­ra­han vaa­timi­nen vapaasti myytävästä asun­nos­ta kaa­tu­isi var­maankin johonkin juridis­een kikkailu­un sekin. 

    Art­turi Björkille:
    Tuo kaupun­gin vähä­varaisille mak­sama kor­vaus olisi verotet­tavaa tuloa, joka lisäk­si lask­isi hei­dän mah­dol­lista työt­tömyysko­r­vaus­taan ja asum­is­tukeaan, joten pääasi­as­sa se olisi tulon­si­ir­to valtiolle. 

    Hitas-sään­te­lyn tarkoituk­se­na ei kuitenkaan ole tukea vähä­varaisimpia, sil­lä sitä varten ovat ara­va-asun­not. Nämä ovat siis omis­tusasun­to­ja. Ne tekevät mah­dol­lisek­si keski­t­u­lois­t­en sijoit­tumisen Helsinki­in. Täl­lä on ollut huo­mat­ta­va vaiku­tus Helsin­gin asukasjakaumaan.

  4. Hitasjär­jestelmän tarkoituk­se­na on ollut tur­va­ta kohtu­uhin­tainen omis­tusasun­to­tuotan­to. Tämä on hoitunut käsit­tääk­seni ihan mallikkaasti. Hitak­sia on Helsingis­sä 19 679 asun­toa, eli niis­sä asunee n. 40–50.000 ihmistä. 

    Hitaskan­ta on jaet­tu neljään kalleusalueeseen, 1. alueel­la, joka siis on kallein­ta aluet­ta (esim. skat­ta) sijait­see n. 2500 asun­toa. Suurin osa (60%) kan­nas­ta sijait­see 3. ja 4.-kalleusalueella, siis Itä- ja Pohjois-Helsingis­sä. Näil­lä alueil­la sään­te­lyl­lä ei ole juurikaan merk­i­tys­tä eli asun­non lasken­nalli­nen hitash­in­ta useim­miten ylit­tää markkinahinnan. 

    Hitasin hin­taon­gel­ma, joka siis joitakin jurp­pii, kos­kee lähin­nä ykkösalueen eli kan­takaupun­gin asun­to­ja, jos­sa markki­nahin­nan ja hitashin­nan ero on suuri. 

    Sään­te­lyn purkami­nen hyödyt­täisi oikeas­t­aan vain näitä kan­takaupun­gin hita­somis­ta­jia, jot­ka päät­täi­sivät irtau­tua sään­telystä ja joille nap­sah­taisi mes­sevä lot­tovoit­to asun­non arvon­nousun myötä. Ymmär­ret­tävää että monia hita­somis­ta­jia saat­taa kutkut­taa aja­tus yhden lau­takun­tapäätök­sen takana odot­tavas­ta nopeas­ta vaurastumisesta. 

    Ei var­mas­tikaan kaikkia. Suurin osa on var­masti ihan tyy­tyväisiä, vaik­ka tiedosta­vatkin että eivät samal­la hin­nal­la vält­tämät­tä saa oma­l­ta asuinalueeltaan tarpeitaan vas­taavaa asun­toa vapail­ta markkinoilta. 

    Min­ul­la ei ole mitään vauras­tu­mista vas­taan, mut­ta tämä ei olisi reilua hitak­sen alku­peräistä aja­tus­ta kohtaan, mui­ta eikä tule­via asukkai­ta kohtaan. 

    Sään­te­lyn purkamisen jäl­keen hitasasun­not todenäköis­es­ti katoaisi­vat kan­takaupungista, eikä niitä juurikaan kan­nat­taisi tehdä lisää, kuten Ode todisti.

    Hitasjär­jestelmää voidaan kehit­tää var­masti monin tavoin, jot­ta asukkaiden etu tulisi huomioitua, mut­ta jär­jestelmä säilyisi.

    Omi­tu­ista on että kaupun­gin hitasjär­jestelmän kehit­tämistä varten perus­ta­ma ns. hitastyöryh­mä, joka käsit­tääk­seni koos­t­uu asiantun­ti­joista ei ole keksinyt muu­ta kuin jär­jestelmän purkamisen. Tähän nyt asun­to­lau­takun­nas­sa ole­va esi­tys käytän­nössä johtaa. Se ei ole mitään kehittämistä.

    Mut­ta niin kauan kuin ei parem­paa kek­sitä niin parem­pi kehno sään­te­ly kuin pelkät gryn­de­rien kiskurihinnat.

  5. Ode: “Vähän syr­jem­mäl­lä hin­tasään­nöste­lyl­lä ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka aina asun­toaan myyvä ei saa edes tuo­ta Hitas-hin­taa asun­nos­taan, mut­ta arvokkail­la ranta­ton­teil­la Hitas-hin­nat ovat selvästi alle markkinahinnan.”

    Hin­tasään­nöste­lyl­lä on suuri merk­i­tys myös syr­jem­mäl­lä, sil­loin kun asun­to on valmis­tunut 1988–90. Tämän ikäis­ten asun­to­jen hitasen­im­mäish­in­ta on jäänyt asun­to­jen yleis­es­tä hin­take­hi­tyk­ses­tä todel­la pahasti jäl­keen. Näin esim. per­heen eli tilatarpeen kas­vaes­sa väli­ra­ha isom­paan markki­nahin­taiseen asun­toon on kas­vanut niin suurek­si, että asum­i­nen Helsingis­sä muut­tuu mah­dot­tomak­si ilman kohtu­u­ton­ta velkataakkaa. 

    Tämä on isku vas­ten lap­siper­hei­den kasvo­ja. Itse olen ennen las­ten syn­tymää han­kkin­ut täl­laisen han­kalaan aikaan valmis­tuneen hitas-asun­non 90-luvun lop­ul­la, jol­loin hin­taero vas­taavaan kovan rahan asun­toon oli vielä täysin mar­gin­aa­li­nen. Tuol­loin oli mah­do­ton­ta ymmärtää mihin loukku­un sil­loin mielekkäältä tun­tunut ratkaisu johtaa.

    On kestämätön­tä, että kaupun­ki on nyt sälyt­tämässä vas­tu­un hitasjär­jestelmän heikkoud­es­ta taloy­htiöi­den harteille. Asukkaat ovat eri­lai­sis­sa elämän­ti­lanteis­sa, eikä enem­mistön intres­sis­sä vält­tämät­tä todel­lakaan ole anoa hitas­va­pau­tus­ta, joka johtaa suurem­pi­in asumiskus­tan­nuk­si­in korotet­tu­jen ton­tin­vuokrien muodossa. 

    Täl­lä menol­la saadaan aikaan vain mah­tavia riito­ja taloy­htiöi­den sisälle eli lisää poli­it­tis­ten päät­täjien hitassekoilus­ta kär­siviä kaupunkilaisia.

  6. Hmm­mm… no mitens olis, jos sit­ten nuo Hitas-rahat käytet­täis niiden keski­t­u­lois­t­en tukemiseen? Vois vaik­ka alen­taa kun­nal­lisveroa. Muutenkin tun­tuu omi­tuiselta, että mei­dän pitää yhdessä tukea omis­tusasum­ista. Mikä siinä on niin ihanaa vuokral­la asumiseen ver­rat­tuna? Tai jos asi­aa tarkastelee sijoi­tus­näkökul­mas­ta, niin mikä asun­toon sijoit­tamises­sa on niin hyvää ver­rat­tuna osakkeisi­in tai oblikaa­tioi­hin sijoit­tamiseen verrattuna?

  7. Tässä taas nähdään mihin sään­nöste­ly johtaan: surkeaan lop­putu­lok­seen. Ali­hin­taan myydyt/vuokratut ton­tit ovat suo­raan pois kerä­ty­istä vero­tu­loista eli vero­ja pitää kerätä enemmän.

    Mut­ta minkäs teet kun päät­täjät eivät tajua markki­noista tuon taivaallista.

  8. Pieni- ja keski­t­u­lois­t­en asum­isongel­maan aut­taisi sel­l­ainen malli, jos­sa talot oli­si­vat aluk­si vuokrat­alo­ja, mut­ta elämän­ti­lanteen kohentues­sa asukas voisi vähitellen lunas­taa asun­non omak­seen. Asun­non voisi vali­ta tarpeen perus­teel­la ja hallinta­muo­to voisi mukau­tua mak­sukyvyn parantues­sa ilman, että asun­nos­ta tarvit­sisi muut­taa pois.

    Hin­tasään­te­lyä fik­sum­mal­ta tun­tu­isi, että kaupun­ki toimisi raken­nut­ta­jana, kil­pailut­taisi urakoit­si­jat ja saisi suuren volyymin avul­la pidet­tyä kus­tan­nuk­set kohtu­ullisi­na. Nämä asun­not voitaisi tar­jo­ta pieni- ja keski­t­u­loisille kus­tan­nus­pe­rusteisel­la hin­nal­la, jol­loin kaupun­gin sub­ven­tio­ta ei tarvit­taisi. Kus­tan­nus­pe­rusteiset hin­nat ovat mielestäni sosi­aal­is­ten ja julk­ishallinnol­lis­ten mak­sullis­ten palvelu­iden yhtey­dessä markki­nape­rusteisia perustellumpia.

  9. Ton­ni käteen
    “Nämä asun­not voitaisi tar­jo­ta pieni- ja keski­t­u­loisille kus­tan­nus­pe­rusteisel­la hin­nal­la, jol­loin kaupun­gin sub­ven­tio­ta ei tarvittaisi.”

    Kyl­lä se minus­ta sub­ven­ti­ol­ta vaikut­taa, jos kol­men ton­nin tavaraa myy­dään puoleen hin­taan. Tuol­la logi­ikalla tont­tien ilmaisek­si jakami­nenkaan ei olisi sub­ven­tio­ta, sil­lä joskus ammoin ilmaisek­si saadut ton­tit eivät mak­sa mitään.

  10. Sylvesteri Says:

    “Kyl­lä se minus­ta sub­ven­ti­ol­ta vaikut­taa, jos kol­men ton­nin tavaraa myy­dään puoleen hin­taan. Tuol­la logi­ikalla tont­tien ilmaisek­si jakami­nenkaan ei olisi sub­ven­tio­ta, sil­lä joskus ammoin ilmaisek­si saadut ton­tit eivät mak­sa mitään.”

    Jos tuote­tu­ista taloista per­itään kus­tan­nusten mukainen hin­ta, veron­mak­sajien ei tarvitse osal­lis­tua kus­tan­nuk­si­in. Tuo ei olisi sub­ven­tio­ta, vaan suu­ru­u­den ekono­mi­aa. Mitä tahansa tavaraa han­kit­taes­sa ison erän saa halvem­mal­la kuin pienen. Oleel­lista merk­i­tys­tä ei ole sil­lä onko han­kki­ja kun­ta vai yleishyödylli­nen yhteisö, kuten S‑ryhmä.

    Markki­navääristymästä voi argu­men­toi­da, mut­ta asun­to­jen markki­nahin­to­ja on valmi­ik­si vääris­tet­ty ylöspäin val­tion asum­is­tu­il­la ja asun­to­lain­o­jen korkovähen­nysoikeuk­sil­la, joten vas­takkaissu­un­taista edel­lis­ten vaiku­tus­ta neu­traloivaa vääristymää ei voi mielestäni pitää toimi­alan kannal­ta epäreiluna. 

    Lisäk­si koko Suomen kansan­talout­ta ajatellen olisi mielekästä, että sel­l­aisil­la palkoil­la joi­ta pääkaupunkiseudul­la on varaa mak­saa olisi myös varaa asua tääl­lä, jot­ta samanaikaisen työt­tömyy­den ja työvoima­pu­lan dilem­maa saataisi­in purettua. 

    Vielä rak­en­ta­mat­tomat tai edes suun­nit­telemat­tomat talot eivät ole kaupun­gin omaisu­ut­ta, kun taas kaupun­gin omis­ta­ma maa sel­l­aista on. Rak­en­ta­mat­ta jät­tämi­nen tai suun­nit­telemat­ta jät­tämi­nen ei vähen­nä kaupun­gin omaisu­ut­ta, mut­ta ton­tin luovut­ta­mi­nen vähen­tää. Analogia
    ton­tin luovut­tamiseen ei päde. Talous ei ole nol­la-summapeliä, vaan var­al­lisu­ut­ta voidaan luo­da lisää. Maa­ta ei sen­si­jaan tuote­ta lisää.

    On kaupunki­lais­ten kannal­ta taloudel­lisem­paa hyö­dyn­tää kaupun­gin (tai minkä tahansa muun riit­tävän vah­van pelurin) mit­takaavae­tu­ja omakus­tan­nushin­nal­la kuin korot­taa tai olla alen­ta­mat­ta vero­ja sosi­aal­is­ten ongelmien hoitamiseksi.

  11. Jos tuote­tu­ista taloista per­itään kus­tan­nusten mukainen hin­ta, veron­mak­sajien ei tarvitse osal­lis­tua kustannuksiin.

    Tööt! Väärin. 

    Jos omaisu­ut­ta myy­dään alle sen, mitä joku on valmis mak­samaan, niin veron­mak­sa­jat joutu­vat osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­si­in täl­lä ero­tuk­sel­la. Nämä ns. vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­set ovat ihan oikei­ta ja todel­lisia kus­tan­nuk­sia. Kus­tan­nusten mukainen hin­ta ei ole edes merk­i­tyk­selli­nen, se, mitä on jo mak­set­tu, on ns. upon­nut kus­tan­nus. Sil­lä, että kus­tan­nuk­set saadaan katet­tua, on vain dynaami­nen vaiku­tus, eli jos kus­tan­nuk­sia ei saa­da katet­tua, niin rak­en­t­a­mi­nen loppuu.

    Kaupunki­lais­ten kannal­ta paras­ta on tehdä asi­at niin, että hoide­taan kutakin ongel­maa siihen ongel­maan tehokkaim­min pureval­la keinol­la. Hin­tasään­nöste­ly ei ole sel­l­ainen keino mihinkään ongelmaan.

  12. “Pieni- ja keski­t­u­lois­t­en asum­isongel­maan aut­taisi sel­l­ainen malli, jos­sa talot oli­si­vat aluk­si vuokrat­alo­ja, mut­ta elämän­ti­lanteen kohentues­sa asukas voisi vähitellen lunas­taa asun­non omak­seen. Asun­non voisi vali­ta tarpeen perus­teel­la ja hallinta­muo­to voisi mukau­tua mak­sukyvyn parantues­sa ilman, että asun­nos­ta tarvit­sisi muut­taa pois.”

    Tässä on ainakin yksi vai­h­toe­hto niille, jot­ka empivät asun­non ostamista: http://www.hypo.fi/varovainen_virtanen_valitsi_4_vuoden_harkintaajan

  13. Tiedemies Says:

    “Tööt! Väärin.
    Jos omaisu­ut­ta myy­dään alle sen, mitä joku on valmis mak­samaan, niin veron­mak­sa­jat joutu­vat osal­lis­tu­maan kus­tan­nuk­si­in täl­lä erotuksella.”

    Paikallispeliä kat­sot­taes­sa ja tilanteessa, jos­sa työvoimaresurssi olisi täyskäytössä, olet oike­as­sa. Koko lau­taa kat­sot­taes­sa olet väärässä. Aina kun rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä saadaan puret­tua veron­mak­sa­ja voit­taa. Suomen hyvä puoli on se, että tääl­lä voidaan helpom­min pela­ta koko lau­dal­la eikä tarvitse tyy­tyä osavoittoihin. 

    Vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, eli nykyti­lanteen kus­tan­nus, tulee tässä tapauk­ses­sa siitä, että mah­dolli­nen työ ja mah­dol­liset tek­i­jät ovat liian kaukana toi­sis­taan, on samanaikaista työvoima­pu­laa ja rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Veron­mak­sa­jat joutu­vat mak­samaan turhaan työttömyyskorvauksia.

  14. Tiedemies
    “Kaupunki­lais­ten kannal­ta paras­ta on tehdä asi­at niin, että hoide­taan kutakin ongel­maa siihen ongel­maan tehokkaim­min pureval­la keinol­la. Hin­tasään­nöste­ly ei ole sel­l­ainen keino mihinkään ongelmaan.”

    Markki­nahyödyk­keet ja julki­nen palvelu on hyvä erot­taa toi­sis­taan. Julkisen palvelun palvelumak­su­jen hin­noit­telu markki­nape­rusteis­es­ti olisi julkiselta hallinnol­ta monop­o­liase­man väärinkäyt­töä, kos­ka julkisel­la hallinnol­la on julkisen palvelun monop­o­li. Kus­tan­nus­pe­ruste on oikeampi, kos­ka kus­tan­nus­pe­rusteisen hin­noit­telun avul­la muut veron­mak­sa­jat eivät turhaan joudu yhden käyt­tämän palvelun maksajiksi. 

    Joskus on toki perustel­tua hin­noit­tel­la julki­nen palvelu alle sen aiheut­tamien kus­tan­nusten, mut­ta har­voin yli sen.

  15. “Tässä on ainakin yksi vai­h­toe­hto niille, jot­ka empivät asun­non ostamista: http://www.hypo.fi/varovainen_virtanen_valitsi_4_vuoden_harkintaajan

    Hyvältä näyt­tää. Sitä parem­pi, mitä pidem­mälle yksi­tyi­nen sek­tori pystyy ongel­man ratkaise­maan. Julkisen sek­torin kan­nat­taa keskit­tyä ratkaise­maan ain­oas­taan ongelmia, jot­ka ovat niin vaikei­ta, ettei yksi­tyi­nen sek­tori pysty niitä yksin ratkaise­maan. Niitäkin riittää.

  16. Ton­ni käteen:
    Pieni- ja keski­t­u­lois­t­en asum­isongel­maan aut­taisi sel­l­ainen malli, jos­sa talot oli­si­vat aluk­si vuokrat­alo­ja, mut­ta elämän­ti­lanteen kohentues­sa asukas voisi vähitellen lunas­taa asun­non omak­seen. Asun­non voisi vali­ta tarpeen perus­teel­la ja hallinta­muo­to voisi mukau­tua mak­sukyvyn parantues­sa ilman, että asun­nos­ta tarvit­sisi muut­taa pois.

    Aina­han voi ottaa pitkän asun­to­lainan, jota ei lyhen­nä lainkaan ensim­mäiseen kymme­neen vuo­teen, jol­loin on taval­laan pankin vuokralainen ja alkaa mak­saa lyhen­nyk­siä sit­ten. Tämä on odullisem­pi kuin tuo ensin vuokral­la ja sit­ten omas­sa, kos­ka siihen saa korko­jen verovähennysoikeuden. 

    En ole laskenut läpi tuo­ta Luok­san main­os­ta­maa hypo­teekkiy­hdis­tyk­sen jär­jeste­lyä, mut­ta tuskin hypo­teekkiy­hdis­tyk­sel­lä on tarkoituk­se­na tehdä täl­lä tuot­teel­la tap­pi­o­ta. Sik­si uskon edelleen yllä esitet­tyyn asuntolainavaihtoehtoon.

    Kokon­aan toinen asia on, mik­si val­tio suosii niin voimakkaasti vero­helpo­tuksin omis­tusasum­ista — se saa paljon suurem­man val­tion tuen kuin sosi­aa­li­nen asuntotuotanto.

  17. Ton­ni Käteen on taval­laan oike­as­sa. Hyväksyn kyl­lä “hin­tasään­nöste­lyn”, jos sil­lä tarkoite­taan monop­o­lin — ja vielä julkisen puolen hallinnoiman — hin­nan sään­te­lyä. Oletin tässä, että puhumme sel­l­ai­sista hyödykkeistä, joille on markki­nat, joil­la kil­pailu jotenkuten toimii. Asun­tomarkki­nat ovat näistä hyvä esimerkki.

    Ymmär­rän myös työvoimapoli­it­tisen argu­mentin, ja siinä on järkeä, mut­ten silti usko, että asun­to­jen hin­tasään­nöste­ly on työvoimapoli­it­tis­es­ti niin tehokas­ta, että sen kus­tan­nuk­set alit­ta­vat hyödyt. 

    Helsingis­sä on toki työvoima­pu­laa, mut­ta hin­tasään­nöste­ly ei sitä ratkaise. Syyt löy­tyvät mm. Osmon aiem­mista Nurmijärvi-kirjoituksista.

  18. Tiedemies
    “Helsingis­sä on toki työvoima­pu­laa, mut­ta hin­tasään­nöste­ly ei sitä ratkaise. Syyt löy­tyvät mm. Osmon aiem­mista Nurmijärvi-kirjoituksista.”

    Koko alku­peräisen kir­joituk­seni punainen lan­ka oli nimeno­maan se, että kaupungilla on niin halutes­saan hin­tasään­nöste­lyä tehokkaampia tapo­ja asun­to-ongel­man ratkaisemiseen. Esimerkik­si suuren mit­takaa­van tuot­ta­man edun hyö­dyn­tämi­nen raken­nut­ta­jana toimiessa. 

    “Oletin tässä, että puhumme sel­l­ai­sista hyödykkeistä, joille on markki­nat, joil­la kil­pailu jotenkuten toimii. Asun­tomarkki­nat ovat näistä hyvä esimerkki.”

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ei kuitenkaan ole nor­maalei­den markki­napelurei­den intres­seis­sä, vaan se on ennem­minkin julk­ista palvelua. Oma ja monien muidenkin suo­ma­lais­ten ide­ologi­nen mielipi­de on, että kaikille on pyrit­tävä tar­joa­maan kat­to pään päälle. Suo­mi on melkoisen kylmä maa talvisin. 

    Kos­ka näin halu­taan tehdä, se kan­nat­taa tehdä mah­dol­lisim­man taloudel­lis­es­ti ja taloudel­lisin tapa on tietenkin sel­l­ainen, jos­ta voidaan per­iä kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­ta. Täl­löin ei aiheuteta ylimääräisiä kus­tan­nuk­sia veron­mak­sajille. Esimerkik­si asum­istuen koro­tus on uut­ta rak­en­tamista huonom­pi vai­h­toe­hto, kos­ka suo­ran kus­tan­nuk­sen­sa lisäk­si asum­istuen koro­tus vaan pus­kee kaikkia vuokria ja asun­to­jen hin­to­ja ylöspäin ja aiheut­taa eli­nolo­jen kur­jis­tu­mista sel­l­aisille, jot­ka eivät asum­is­tukea saa.

    Toki ainakin suun­nitel­mata­sol­la asun­to­ja olisi tulos­sa määräl­lis­es­ti mukavasti lisää ilman uusia ohjelmi­akin. Esitin vaan tässä saman idean kuin syksyisessä keskustelus­sa ennen kuin uusi metropo­lialueen asun­to-ohjel­ma valmis­tui. Ihan esimerkkinä siitä, että hin­tasään­nöste­ly ei vält­tämät­tä ole taloudel­lisin tapa sosi­aalises­sakaan asumises­sa ja että HITAS:in lop­pu saat­taa vapaut­taa resursse­ja nykyaikaisem­pi­in järjestelyihin. 

    Syy mik­si tun­tuu, että puhumme jotenkin ris­ti­in on var­maan se, että sinä näytät pitävän kus­tan­nusten mukaisen hin­nan per­im­istä sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta hin­ta-sään­nöste­lynä ja minä taas perustel­tuna käytän­tönä julkisen palvelun hinnoittelulle.

  19. Oikeas­t­aan esitin, sosi­aalisen asun­to­tuotan­non pitäisi olla sel­l­aista, että se on markki­na-arvoltaan sel­l­aista, että sen hin­ta on riit­tävän alhainen. Se, että hin­ta paine­taan alas ja tehdään hin­noit­telus­ta tulon­si­ir­to — ja tulon­si­ir­to se on — syn­nyt­tää kiero­ja kannusteita.

  20. Tiedemies
    “Oikeas­t­aan esitin, sosi­aalisen asun­to­tuotan­non pitäisi olla sel­l­aista, että se on markki­na-arvoltaan sel­l­aista, että sen hin­ta on riit­tävän alhainen.”

    Jos raken­netaan sekat­alo­ja, jos­sa on kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, osaomis­tusasun­to­ja ja omis­tusasun­to­ja sekaisin markki­na-arvo painuu puh­das­ta omis­tustaloa alem­mas. Ts. jos perus­jamp­pa hyväksyy “sosi­aal­i­ta­pauk­sia” naa­pureik­seen, hän saa asun­non kus­tan­nusten mukaisel­la hin­nal­la ja osak­si kus­tan­nus­ta muo­dos­tuu sosi­aal­i­ta­pausten sosi­aal­is­tamis­es­ta nor­maalin yhteisön tavoille. Sosi­aali-tapauk­set taas saa­vat naa­purin perus­jam­poista men­estymisen mallin. Kun sosi­aal­isia tulon­si­ir­to­ja jokat­a­pauk­ses­sa tarvi­taan, mielestäni olisi parem­pi, että ne oli­si­vat sel­l­aisia, jot­ka aiheut­ta­vat posi­ti­ivisia kierteitä eivätkä sel­l­aisia, jot­ka aiheut­ta­vat sosiaalitukiriippuvuutta. 

    Minus­tani nyky­is­ten sosi­aal­i­tukien kan­nus­teet ovat ‑kierompia- kuin esit­tämäni ratkaisun aiheut­ta­mat kierot kan­nus­teet. Vaikeuk­sis­sa oleville pitäisi rak­en­taa posi­ti­ivisen kier­teen polku­ja eikä pas­sivoivia jopa yli 100 % veroast­ei­ta. Nykyti­lanteen kan­nuste­han on niin kiero, että on monis­sa tapauk­ses­sa suo­raan rahal­lises­sa mielessä kan­nat­tavam­paa olla tekemät­tä mitään kuin muut­taa Helsinki­in ja tehdä töitä. No, kokon­aisop­ti­moin­nis­sa tulee aina osaepäop­ti-maal­isuuk­sia ja niiden merk­i­tyk­sen pain­ot­ta­mi­nen on paljolti arvo- ja mielipi­de­val­in­ta eivätkä ne aina ole matemaat­tisen eksak­tisti las­ket­tavis­sa. Pääa­sia kuitenkin tässä asun­toasi­as­sa on se, että niitä asun­to­ja on ylipään­sä tulos­sa lisää.

  21. Nyky­isil­lä Hitas­tont­tien vuokrata­soil­la annetaan ensin osta­jalle täysin harhaan­jo­hta­va kuva asun­non kus­tan­nuk­sista ja tämän jäl­keen alkaa Helsin­gin Kaupun­gin raa­ka rahastus.

    Viimeistään yhtiön iso­jen remont­tien tul­lessa eteen häviää keski­t­u­loinen omis­ta­jakaar­ti näistä järkyt­tävän hin­tai­sista yhtiöistä. Sekat­aloi­hin ei vält­tämät­tä saa­da edes suu­rit­u­loisia omis­ta­jia kor­vaa­maan keski­t­u­loiset.. ain­oa järkevä omis­ta­jata­ho on kiin­teistösi­joit­ta­jat tai yri­tyk­set, jot­ka osta­vat asun­not työ­suhde käyttöön.

Vastaa käyttäjälle Löysässä hitas-hirressä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.