Miksi nurmijärvelle muutetaan?

Eräässä toises­sa ketjus­sa keskusteli­in Helsin­gin seudun nur­mi­järvet­tymis­es­tä.  Kir­joitin oheisen kir­joituk­sen vas­tauk­se­na väit­teeseen, että se johtuu asun­to­jen kalli­ista hin­nas­ta Helsingis­sä. Lai­tan tuon kir­joituk­seni tähänkin vähän laa­jem­man joukot kommentoitavaksi.

Suurin syy, mik­si asum­i­nen lev­iää kauas on siinä, että lähem­mäs ei raken­neta asun­to­ja tarpeek­si. Jos YTV-kun­nis­sa on asun­to­ja miljoon­alle ihmiselle ja alueel­la pyrkii asumaan 1,2 miljoon­aa, sil­loin 200 000 joutu asumaan jos­sain nur­mi­järvel­lä. Tämä EI johdu siitä, että asun­not ovat Helsingis­sä kalliita.Jos ne oli­si­vat halvem­pia, helsinkiläiset asu­isi­vat väl­jem­min ja yhä use­am­man pitäisi muut­taa nurmijärvelle. 

Se, että asun­not ovat Helsingis­sä kalliita,osoittaa, että moni nur­mi­järvelle muut­tanut halu­aisi asua Helsingis­sä. On siis ylikysyn­tää. Hin­ta valikoi muut­ta­jat. Nur­mi­järvelle joutu­vat ne, joil­la ei ole varaa asua Helsingis­sä, mut­ta jos he eivät jou­tu­isi nur­mi­järvelle, joku toinen joutuisi.

Emme siis pelas­ta ihmisiä nur­mi­järvet­tymiseltä asun­to­jen hin­tasään­nöste­lyl­lä vaan kaavoit­ta­mal­la YTV-kun­ti­in lisää asun­to­ja — tai alue­poli­ti­ikalla, jon­ka takia niin moni ei pyrk­isi muut­ta­maan Helsin­gin seudulle.

(Tässä kir­joituk­ses­sa ei nur­mi­järvel­lä tarkoite­ta vain Nur­mi­järveä vaan myös Mäntsälää, Kirkkon­um­mea ja mitä noi­ta nyt on)

21 vastausta artikkeliin “Miksi nurmijärvelle muutetaan?”

  1. “Suurin syy, mik­si asum­i­nen lev­iää kauas on siinä, että lähem­mäs ei raken­neta asun­to­ja tarpeeksi.”

    “Nur­mi­järvelle joutu­vat ne, joil­la ei ole varaa asua Helsingis­sä, mut­ta jos he eivät jou­tu­isi nur­mi­järvelle, joku toinen joutuisi.”

    Tuo saat­taa olla suurin syy, mut­ta ihan noin yksinker­taisia asi­at eivät kuitenkaan ole. Hyvä esimerk­ki ihmis­es­tä jol­la var­masti olisi varaa asua Helsingis­sä on päämin­is­ter­imme, joka kuitenkin on valin­nut 300 neliön kar­tanon Nur­mi­järvel­lä. Jos pääkaupunkiseudulle ale­taan rak­en­ta­maan pien­talo­ja tiheään tiivistä ja mata­laa-peri­aat­teen mukaan, kuten tulisikin, ei niihin silti kaik­ki ihmiset halua muut­taa. Monille ihmisille oma pihapi­iri ja asumisen väljyys on tärkeä asia. Aina tulee ole­maan heitä jot­ka halu­a­vat muut­taa kehyskun­ti­in, tärkein­tä olisi nyt rak­en­taa julkisen liiken­teen piiris­sä ole­via asuinaluei­ta lähem­mäs keskus­taa sille suurelle joukolle joka niihin on halukas muuttamaan.

  2. Täy­den­täisin Oden kir­joi­tus­ta että rak­en­ta­mal­la lisää asun­to­ja ja kaavoit­ta­mal­la asun­to­ja jot­ka VASTAAVAT KYSYNTÄÄN.

    Kun ihmi­nen menee kaup­paan hän ver­taa hin­to­ja ja kat­soo kukka­roon­sa. Niin myös asuntomarkkinoilla.

    YTV ‑alueel­la on läh­es 2000 myymätön­tä asun­toa. Helsingis­sä on aluei­ta jos­sa omis­tusasun­not eivät mene kau­pak­si. Kysyn­nän lask­ies­sa raken­nus­li­ik­keet ovat ryhtyneet jar­rut­ta­maan tuotan­toa, eli on ole­mas­samyös erään­laisia myymät­tömiä piiloa­sun­to­ja jot­ka eivät näy tilastoissa.

    Kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät kohtaa. Kyse ei siis ole pelkästään tont­ti­maan puut­teesta tai rak­en­tamisen määrästä.

    Pääkaupunkiseudun eri­ty­ispi­ir­teenä on rak­en­teelli­nen ylikysyn­tä ”taval­lisen palka­nsaa­jan hin­tata­son” asun­noista ja selkeä yli­tar­jon­ta heille liian kalli­ista ”arvoa­sun­noista”.

    Pääkaupunkiseudul­la valmi­it myymät­tömät asun­not ovat läh­es yksi­no­maan siinä hin­talu­okas­sa johon kohtu­ullisen hyvä­tu­loisel­lakaan palka­nsaa­jal­la ei ole varaa. Vaik­ka var­al­lisu­us ja tulot ovat nousseet, ihan kaik­ki eivät halua ajau­tua käyt­tö­varaköy­hik­si, vaik­ka oli­si­vatkin muuten kohtu­ullis­es­ti ansaitsevia.

    Hypo­teekkiy­hdis­tyk­sen net­ti­sivuil­ta poimit­tua: “Autoter­meil­lä voisi sanoa: Mer­sut seisoo kau­pas­sa, Toy­otat myy hyvin, mut­ta kaikille niitä ei vain riitä”.

    Kään­täisin kat­seeni kaavoituk­seen. Kun kaavoite­taan pitäisi osa­ta arvioi­da lop­putuote, mille on kysyn­tää ja mille ei, minkälaisia osta­jia markki­noil­la on jne? Siis tehdä jonkin­laista kuluttajatutkimusta. 

    Mut­ta nythän kaavoit­ta­ja vain kaavoit­taa, välit­tämät­tä siitä onko lop­putu­lok­seen kenel­läkään varaa.

    Vesa P

  3. Päämin­is­terin lisäk­si voi löy­tyä muitakin, jopa usei­ta, jot­ka ovat muut­ta­neet Nur­mi­järvelle omas­ta tah­dostaan ja oli­si­vat muut­ta­neet, vaik­ka yhtä ison asun­non saisi Helsingistä samaan hin­taan. Hin­taerot kuitenkin ker­to­vat, että enem­män ovat niitä, jot­ka ovat joutuneet Nur­mi­järvelle kuin niitä, jot­ka eivät ole sinne päässeet. Jos Nur­mi­järvel­lä asu­isi­vat vain ne, jot­ka sinne pää­sevät, nykyi­nen asun­tokan­ta riit­täisi main­iosti eikä lisää tarvi­ta. Muuten­han asun­not oli­si­vat Helsingis­sä halpo­ja ja Nur­mi­järvel­lä kalliita.

  4. Jän­nit­tävästi kaupunki­maanti­eteen pro­fes­sori Mari Vaat­to­vaara on täysin päin­vas­taista mieltä: Helsinki­in jäävät asumaan ain­oas­taan ne, joil­la ei ole varaa muut­taa täältä nur­mi­järvelle (eli nk. ongel­mat­a­pauk­set kuten opiske­li­jat), mut­ta kaik­ki veron­mak­sa­jat pois­tu­vat. Mitä asun­to­jen hin­toi­hin tulee, hänen argu­ment­tin­sa on, että oikeas­t­aan asun­not eivät ole Helsingis­sä kovinkaan kalli­ita, kun­han lähde­tään Helsingin­niemien ulkopuolelle.

    Mitä mieltä olet tästä? Vai onko kyse siitä, että Mel­lun­mäes­sa asun­not saat­ta­vat olla halpo­ja, mut­teivät järin haluttavia?

    Nyt lisäk­si näyt­tää siltä, että pitkään toitotet­tu pien- ja riv­i­taloa­sumisen ylivoimainen suosi­tu­im­muus olisikin osit­tain ollut myyt­tiä, eli http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Rivitaloasuntojen+kauppa+hiljentynyt+p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla/1135235158910

    Joko­han se Helsin­gin veropo­h­jakin lähtisi kor­jaan­tu­maan? Uusien asun­to­jen kaavoit­ta­mi­nen ainakin var­masti auttaisi.

  5. Olenko jotenkin taas epäloogi­nen, kun tämän kir­joituk­sen mukaan mielestäni nur­mi­järveltä ei pääse Helsinki­in oli­vat hin­nat sit­ten alhaal­la tai ylhäällä?

    Jos ne ovat alhaal­la, ihmiset levit­täy­tyvät täyt­täen käytet­tävis­sä ole­van asuin­pin­ta-alan harvem­min ja näin työn­täen varat­tomam­paa porukkaa ulos kaupungista. Ja jos ne ovat ylhääl­lä, ei nur­mi­järveläisel­lä köy­hälistöl­lä ole varaa lainkaan muut­taa tänne.

    Voiko hin­noista itse asi­as­sa tiukan niukku­u­den val­lites­sa päätel­lä ihmis­ten halu­ja kovinkaan hyvin? 

    On sata ihmistä. Olete­taan, että Helsin­gin keskus­tas­sa on kak­si asun­toa ja niihin pyrkii 10 erit­täin mak­sukyky­istä ihmistä. Hin­nat nou­se­vat pil­vi­in, eikö? Lop­ut 90 asu­vat nur­mi­järvel­lä ja halu­a­vatkin asua. 

    En tiedä täältäkään (Munk­in­seu­tu Helsingistä) mon­takaan lap­siper­het­tä, jot­ka halu­aisi­vat keskus­taan asumaan. Kallein ei ole käytän­nössä aina halutuinta.

  6. Kyl­lä ne ihmiset tääl­lä Jyväskylässäkin muut­ta­vat maalle. Varsinkin nuoret lapsiperheet.
    Syynä pienem­mät kun­nat, halvem­mat ton­tit, ja niiden saatavu­us. Niin ainakin sanovat. En sit­ten totu­ut­ta tiedä.
    Vaan luulem­pa suo­ma­lais­ten ole­van edelleenkin met­säläisiä. Mitä kauem­pana on naa­puri sen parem­pi. Ja ehkä se on jokin “geeneis­sä” ole­va jut­tu mikä ajaa asumaan met­sän keskelle.

  7. Kyl­lähän tämä on sukupolvikysymys. Maal­ta muut­tanut sukupolvi ei ker­takaikki­aan osaa asua kaupunkiym­päristössä. Omil­ta van­hem­mil­tani meni molem­mil­ta puoli tun­tia, ennen kuin ne uskalsi­vat astua oves­ta ulos, samas­sa ajas­sa alku-töölöläiset ehtivät käy­dä hake­mas­sa pyja­ma pääl­lä lehdet ja maidot.

    Itse en koskaan ymmärtänyt edes ikävystyt­tävää kesämökki­a­sum­ista, mitä oli oikein se “akku­jen lataami­nen”, “puuhastelu luon­nos­sa” jne, jota ne ihmiset kaipa­si­vat niin kovasti, ja mik­sei sitä olisi voin­ut tehdä hes­per­ian puis­tossa ja sat­u­naisel­la telttaretkel­lä sipoon saaristossa? 

    Lap­sil­ta­han ei muuten koskaan ihan oikeasti kysytä halu­a­vatko ne todel­la asua jos­sain “lap­siys­täväl­lisessä” peräko­rves­sa vaiko Eiras­sa, vaik­ka per­hesy­il­lähän tätä nur­mi­järveläisyyt­tä usein perustellaan.

  8. Monis­sa kaupungeis­sa alkaa olla kaupungi­nosia, jois­sa alkaa olla niin eksoot­ti­nen meinin­ki, että sinne voisi myy­dä sur­vival retk­iä extreme-lajien har­ras­ta­jille. Ehkä siel­lä perus suo­ma­lainen tun­teee elin­ti­lansa kapenevan.Ratkaisu ahdis­tuk­seen löy­tyy sit­ten nurmijärveltä.

  9. Kat­selin Etuoves­ta minne per­heeni muut­taisi, jos Helsinki­in pitäisi muut­taa. Kan­nelmäessä ja Malminkar­tanos­sa näyt­täisi ole­van 100 neliön riv­i­talo­ja junapysäkin lähel­lä “Tam­pereen hin­noil­la”, eli n. 220k myyn­ti­hin­nal­la. 10km keskus­tas­ta. Ei kuu­losta mah­dot­toman hin­taiselta työssäkäyvälle parille. 

    Wikipedi­an mukaan alueelta löy­tyy “sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa”, ehkä se selit­tää jotenkin edukas­ta hin­taa. Toden­näköis­es­ti Helsin­gin lap­siper­heet miet­tivät paljon muu­ta maa­ta enem­män mil­laiseen koulupi­iri­in lapsen­sa laittavat.

    Tam­pereelta Nur­mi­järvi-etäisyys eli 30–40km on jo maaseu­tua, kaik­ki tun­te­mani, jot­ka tuol­ta etäisyy­deltä töis­sä käyvät, halu­a­vat oikeasti asua maal­la esim. eläin­ten takia. Tai sit­ten asu­vat edelleen lap­su­u­denkodis­saan tai per­ityl­lä tilalla.

  10. Oon Osmon kanssa samaa mieltä, tosin mun mielestä yksi tärkeä point­ti on jäänyt huo­maa­mat­ta, eli että osa pen­delöin­nin kus­tan­nuk­sista on sosial­isoitu, jos­ta seu­raa kauem­pana työ­paikoista asum­ista. Eli ratkaisu vois olla myös se, että tehdään kaukana asumis­es­ta kalli­im­paa, eikä pelkästään se, että tehdään lähel­lä asumis­es­ta halvempaa.

    Vesa Peipisen kanssa oon samaa mieltä kaavoit­tamisen ongelmista. Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­lin vois purkaa niin, että maan­omis­ta­ja sais kaavoit­taa ton­tilleen mitä haluaa.

  11. Tämän kir­joituk­sen ongel­ma on sen käyt­tämä kieli. Yhtälöil­lä asia olisi ymmär­ret­tävämpi. Numero­taitoinen ihmi­nen ymmärtää kyl­lä, mitä Ode yrit­tää sanoa: Hin­ta on muut­tu­ja, joka sopeu­tuu siten, että kysyn­tä kohtaa tarjonnan. 

    Yksilöt otta­vat hin­nan huomioon päätök­sis­sään. Jos yksilö muut­taa Nur­mi­järvelle, hän saa Nur­mi­järveltä rahalleen parem­man vasti­neen. Näin toimii niin rikas kuin köy­häkin. Sil­lä ei oikeas­t­aan ole mitään merk­i­tys­tä Oden argu­mentin kannal­ta kuka oikeasti asuu Helsingis­sä ja kuka muual­la. Olen­naista on se, että hin­tasään­nöste­lyl­lä ongel­maa voidaan vain pahen­taa, kos­ka jos hin­ta paine­taan väk­isin alas, ihmiset ovat halut­tomampia muut­ta­maan ja asu­vat (keskimäärin) väljemmin. 

    Asuin noin puoli vuot­ta Helsingis­sä Hert­toniemen­ran­nas­sa. Palve­lu­ta­so on toki hyvä, mut­ta muutin silti mielu­um­min Tam­pereelle. Nyt meil­lä on (oma) parin­sadan neliön omakoti­ta­lo ja yli tuhan­nen neliön tont­ti, palve­lu­ta­so ei paljoa pudon­nut ja julk­isil­la pääsee hyvin kulke­maan. Asuinkus­tan­nuk­set ovat vähän alhaisem­mat kuin 70 neliön vuokrakolmios­sa. Ei sekään asun­to tyhjilleen jäänyt kuin yhdek­si viikonlopuksi.

  12. Olen samoin kuin Osmo sitä mieltä, että on vähin­tääkin omi­tu­ista ettei nur­mi­järvipako näy mis­sään hin­nois­sa, eli suomek­si ko. ilmiötä on vähin­täänkin liioitel­tu. En tiedä mihinkä Vah­to­vaaran kom­men­ti­in Eli­na viit­taa, mut­ta arvataan vaik­ka että point­ti on se että pien­i­t­u­loisimille ain­oa eli halvin asum­is­vai­h­toe­hto on Van­taan, Helsin­gin ja Espoon tyly­im­mät met­sä­be­tonilähiöt. Ongel­ma täl­lai­sis­sa ver­tailuis­sa on että Helsin­ki ei ole asun­tokannal­taan mitenkään homogeeni­nen, päin­vas­toin kuin esim. Nur­mi­järvi. Eiran Jugend-lin­nat, Käpylän funkkis, Hert­toniemen esikaupunkit, Jakomäen betoni­parak­it, Toukolan omakoti­talot, Puis­tolan riv­i­talot ja Pak­i­lan omakoti­talot, jne. ovat kukin oma asiansa.

    “On sata ihmistä. Olete­taan, että Helsin­gin keskus­tas­sa on kak­si asun­toa ja niihin pyrkii 10 erit­täin mak­sukyky­istä ihmistä. Hin­nat nou­se­vat pil­vi­in, eikö? Lop­ut 90 asu­vat nur­mi­järvel­lä ja halu­a­vatkin asua.”
    Pait­si että Helsin­gin kan­takaupungis­sa taitaa edelleenkin asua enem­män ihmisiä (pyöreästi ja ulko­muis­tista 150 000 — 200 000) kuin nur­mi­järvil­lä yhteen­sä. Nur­mi­järvel­lä (isol­la) itsessään asuu n. 37 000 ihmistä, kasvua 2% eli 700 — 800 vuodessa. Nämä nur­mi­järvet edus­ta­vat ehkä kymme­ne­sosaa seudun asuntokannasta.

    Surkeim­paan talousjour­nal­is­mi tyyli­in voidaan tietenkin sanoa, mut­ta kasvu tulee sieltä… Vuosi­tuhan­nen vai­heessa “kaik­ki” muut­ti­vat Vuosaa­reen, vuosaare­lais­tuiko Helsin­ki? Uudet asun­not tup­paavaat keräämään alus­sa hyvä­tu­loisia melkein riip­pumat­ta siitä mihin ne raken­netaan, ja uudet asuinalueet ovat täten parem­pia ja seu­rauk­se­na on krooni­nen huole­nai­he eriy­tymis­es­tä. Ajan kanssa tilanne yleen­sä tasaantuu.

  13. Min­ua pän­nii kak­si asi­aa nur­mi­järveläistymis­es­tä, kuten Sep­pa Oksa­nen tote­si niin lap­sil­ta harvem­min kysytään halu­a­vatko he lap­siper­heystäväl­liseen asuin­pi­iri­in. Se kun tun­tuu käytän­nössä tarkoit­ta­van ympäristöä jos­sa las­ten ja nuorten mah­dol­lisu­udet liikkua oman ton­tin ulkop­uolel­la on min­i­moitu. Ymmär­rän van­hempi­en huolen, mut­ta idioot­ti­maista tuo on siltikin.

    Toisek­si min­ua pän­nii se, että kun näille nur­mi­järveläistyneille alkaa val­je­ta kah­den auton mallin reali­teetit, niin seu­raavak­si he vaa­ti­vat joukkoli­iken­teen muiden veron­mak­sajien piikki­in jon­nekin haja-asu­tusalueel­la jos­sa se on mah­dol­lisim­man kallista.

    Kuun­telin viimeisek­si kor­vat punaise­na vihtiläis­ten selostus­ta, että automar­ketin avul­la saadaan Num­me­laan rata (http://blogit.yleradio1.yle.fi/markkuheikkinen/ideapark) Eli kaavoita­mme automar­ketin kos­ka val­tio on ystäväl­lis­es­ti rak­en­tanut moot­tori­tien kylämme viereen, jol­loin moot­tori­tie menee umpeen, eli ruuhkien helpot­tamisek­si, saastei­den vähen­tämisek­si, tur­val­lisu­u­den paran­tamisek­si, eli Kaik­ista Hyvistä Syistä val­tio rak­en­taa vielä ratay­htey­den kau­pan päälle.

  14. Vesal­la on mielestäni hyvä point­ti. Olen ihme­tel­lyt mik­si vihreätkin aja­vat suurem­pi­en asun­to­jen rak­en­tamista, kun tämä johtaa samal­la suurem­paan ener­gian kulu­tuk­seen. Käytän­nössä taitaa käy­dä vielä niin että suurem­paa keskimääräistä neliöalaa tavoiteltaes­sa raken­nusy­htiöt rak­en­ta­vat pieniä yksiöitä, joille on kysyn­tää ja sit­ten näitä suuria luk­sus­lukaale­ja, johon kuvit­telisin ettei keskiver­to vihreäl­lä äänestäjäl­lä ole kiin­nos­tus­ta hin­tansa puoles­ta. Jos Vesan tieto 2000 myymät­tömästä asun­nos­ta pitää paikkansa, niin sil­loin­han kyse ei ole absolu­ut­tis­es­ta asun­tomäärän rajoit­teesta, vaan hin­ta todel­lakin siirtää 2000 ihmistä nur­mi­järvelle. Voi tietysti ajatel­la että myymät­tömille “luk­susasun­noille” on omat eril­liset markki­nansa, jol­loin määrära­joite saat­taakin olla sito­va “nor­maaleille” asun­noille. meniköhän liian tekniseksi…

  15. Suurku­niten tarkoi­tus on saa­da kun­tara­jat niin kauak­si, että seudun asukkaat eivät voisi verokil­pailut­taa kun­tia. Kaikki­han pyrkivät monop­o­li­in. Niin kun­natkin oma­l­la työssäkäyn­tialueel­laan. Sik­si ne kun­nat, usein keskuskun­nat, jot­ka eivät pär­jää veroäyri- ja tak­sak­il­pailus­sa vaa­ti­vat kuntaliitoksia. 

    Sveit­sis­sä on n. 3000 kun­taa. Verokil­pailua ylläpi­de­tään tarkoituk­sel­la. Suomes­sa pyritään päin­vas­taiseen. Miksi.

    Suomen naa­pu­rit Venäjä ja Ruot­si ovat suuri­in kun­ti­in panos­tanei­ta val­tioi­ta. Kum­matkin on hyvin sosial­is­tisia taus­tahis­to­ri­al­taan. Suomel­la on väärä viiteryh­mä kun matki­vat noi­ta naapureita.

    Sor­tavalan kun­ta esim. alkaa Suomen rajal­ta ja kat­taa mm. Vala­m­on keskel­lä Laa­tokkaa. Siinäkö Suomen kun­tien esikuva?

  16. Mielestäni eräs merkit­tävä tek­i­jä “Nur­mi­jär­jveläistymisessä” on jätet­ty huomiotta. Olen­nais­es­ti ihmisen asuin­paikkaan vaikut­taa kak­si tek­i­jää: asumisen kus­tan­nuk­set ja työ­matkakus­tan­nuk­set (kokon­aiskus­tan­nuk­sen ollessa näi­den sum­ma). Tästä johtuu keskus­tan asun­to­jen korkeampi hin­ta. Kun työ­matkakus­tan­nuk­set (sekä ajal­liset että rahal­liset) ovat pienem­mät, on varaa mak­saa käm­pästä enem­män. Tämän vuok­si asumisen hin­ta karkeasti ottaen piene­nee kun siir­ry­tään kauem­mak­si keskustasta.

    Seu­raavak­si voidaan sit­ten pohtia hin­to­jen kehit­tymistä kun val­tio rak­en­taa esimerkik­si moot­tori­tien tai junaradan keskus­tas­ta pois­päin. Mitä tapah­tuu? Matkakus­tan­nuk­set (vähin­tään aikakus­tan­nuk­set, useim­miten myös rahal­liset kus­tan­nuk­set) luon­nol­lis­es­ti pienenevät kyseiseen suun­taan, mikä lisää asun­to­jen kysyn­tää alueel­la johtaen ennen­pitkää myös niiden tuotan­toon. Täl­lä tavoin kaupun­ki kas­vaa. Tietenkin voidaan ide­al­is­tis­es­ti ajatel­la, että kaavoitus­mo­nop­o­li mah­dol­lis­taa kehi­tyk­sen ohjaamisen (ja onhan se teo­ri­as­sa mah­dol­lis­takin), mut­ta käytän­nössä näyt­tää käyvän niin, että markki­noiden paine (eli esim. maan­omis­ta­jien lob­baus) ohjaa kaavoitusta.

    Näin ollen Helsin­gin seudun hajaan­tu­mi­nen johtuu olen­nais­es­ti siitä, että liiken­ney­htey­det (varsinkin autoli­iken­ney­htey­det) ovat paran­tuneet huo­mat­tavasti (moot­tori­ti­et kaikki­in ilman­su­un­ti­in, kehäti­et, jne.). Voidaan siis karkeasti ottaen sanoa, että Nur­mi­järvelle ei muutet­taisi, jos teitä ei oltaisi rakennettu.

    Toinen syy hajaan­tu­miseen ja henkilöau­toli­iken­teeseen nojaavaan kaupunki­rak­en­teeseen on se, että seudul­la ei olla panos­tet­tu toimi­van joukkoli­iken­teen kehit­tämiseen läh­eskään samas­sa mitas­sa kuin mitä autoli­iken­teen (tei­den, parkkipaikko­jen ja autove­tois­t­en ostoskeskusten) kehittämiseen. 

    Ver­ratkaa­pa vaik­ka seudun tieli­iken­n­ev­erkkoa ja joukkoli­iken­n­ev­erkkoa. Kehäti­et ja Helsinki­in saa­pu­vat moot­tori­ti­et muo­dosta­vat tehokkaan runk­overkon, jota täy­den­netään paikallis­tein ja kaduin. Joukkoli­iken­teessä sen sijaan ain­oat kun­nol­liset yhtey­det ovat junil­la (mar­tin­laak­son rata, rantara­ta ja päära­ta), metrol­la ja bus­seil­la (Län­siväylä) toteutetut säteit­täiset lin­jat, mut­ta verkkoa ei muo­dos­tu kos­ka poikit­taisy­htey­det puut­tuvat käytän­nössä kokon­aan. Tämän lisäk­si uudet alueet raken­netaan pääsään­töis­es­ti alueille, joil­la ei liiken­ney­hteyk­siä ole ja joukkoli­iken­nehankkeet eivät pääosin paran­na yhteyk­siä vaik­ka rahaa käytetään tolkut­to­mia määriä (Län­simetro, Kehärata). 

    Tämä tekee auton han­k­in­nas­ta käytän­nössä pakol­lista. Ja sit­ten kun se on han­kit­tu, on varsin luon­te­vaa (rajakus­tan­nus­ta auton han­k­in­taan ei enää ole) muut­taa Nur­mi­järvelle isom­paan kämp­pään naut­ti­maan työmatkavähennyksistä.

    Kari

    Ps. Sen Vaat­to­vaaran tupinoi­hin kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sel­la, lukekaa esim. tuol­ta keskustelu “Keskustelua pääkaupunkiseudun kehi­tyk­ses­tä”: http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/index.htm

  17. Raken­nut­ta­jat halu­a­vat mah­dol­lisim­man suuren voiton, sen saa kun rak­en­taa mah­dol­lisim­man paljon mah­dol­lisim­man hal­valle ton­tille. Tästä seu­raa, ettei uusi asuinalue ole vält­tämät­tä lainkaan niin järkevässä paikas­sa kuin voisi olla.

    Pk-seudulle on niin paljon kysyn­tää, että vaik­ka olisi vähän huonom­pikin paik­ka, siitä saa hyvän hin­nan ja muut­ta­jia var­masti löy­tyy. Eli kaiken kaikki­aan hajaan kan­nat­taa rak­en­taa, siitä saa hyvät voitot. Eikä järkevän tilan lop­pumi­nen läheltä kaupunkia raken­nut­ta­jia häiritse.

    Ja veikkaan, että kaavoit­ta­jatkaan kauheasti hant­ti­in viit­si lait­taa, kun joku rak­en­taa suuren asuinalueen, oli se sit­ten pitem­mäl­lä aikavälil­lä miten huono asia tahansa. Ja lop­ul­ta käy niin kuin on käynyt.

    Pelkästään Helsinki­in voisi mah­tua porukkaa moninker­tais­es­ti, ei sil­lä että niin suureen tihey­teen tarvit­sisi pyrk­iä, mut­ta on sanomat­takin selvää, että pk-seu­tu on hyvin tehot­tomasti rakennettu.

  18. Ex-Kaari­nalainen: Se, että raken­netaan iso­ja asuinaluei­ta kauas keskus­tas­ta on nimen omaan kaavoit­ta­jien vika. Jos markki­nat vois itte päät­tää mihin rak­en­taa suuria asuinaluei­ta, niitä tulis keskus­tan lähelle. Ei niitä kan­nat­taisi rak­en­taa kauak­si, kos­ka asun­noista ei saisi niin hyvää hintaa.

  19. On otet­ta­va myös huomioon, että kaik­ki eivät tah­do asua kaupungis­sa, mut­ta hyvin har­val­la on aito mah­dol­lisu­us esimerkik­si etä­työhön. Tästä tulee ris­tiri­ita työn ja asuin­paikan opti­moin­nin suh­teen. Ainakin omaan unel­maani (maaseudul­la kas­va­neena) kuu­luu ome­na­puiden ja mar­japen­saiden lisäk­si kun­nol­lisen kokoinen kasvi­maa, puh­das­ta ilmaa, hil­jaisu­ut­ta ja jopa pimeyt­tä. Näitä on kovin vaikea saavut­taa muuten niin kan­natet­tavas­sa tiivi­is­sä asumisessa.

  20. Kuten san­ot­tu, tämä on sukupolvikysymys. Maalaisen tun­nistaa stadis­sakin siitä, että pitää olla ainakin trak­tori pihassa.

    Näistä asumisen-kalleus kit­inöistä tulikin mieleen, että meikäläisel­lä on suh­teel­lisen pajon var­al­lisu­ut­ta ja siitä huoli­mat­ta tom­moset kot­terot kuin Eiran­ran­nas­sa on ei kiin­nos­ta. Mitkään klinkker­it ei kor­vaa sitä, että pää kolisee kattoon.

    Pyöräil­lessäni Ara­bi­an­ran­nas­sa (autoa en omista) näin siel­lä rak­en­teil­la ole­vat LOFT-asun­not, huoneko­rkeus 5 metriä. Hirvit­tävässä kiimas­sa soit­ta­maan raken­nut­ta­jalle, että halu­un tom­mosen, mul olis miljoona. Vaan jokikiseen asun­toon oli 10 hem­mon jono, eikä uusia ote­ta. Kyselin hin­to­ja ja kyseessä oli joku 100 donan HITAS-pro­jek­ti, ja mitä vit­tua? Mitään vas­taavaa ei ole edes suunnitteilla.

    Näyt­tää ikäänkuin siltä. että yhteiskun­ta ja rak­en­ta­jat on kim­pas­sa päät­täneet, että vain tietyn­tyyp­pisiä asun­to­ja tehdään ja vain tietyn­tyyp­pisille ihmisille. Sit­ten kinataan siitä onko 40 vai 80 neliötä sopi­va koko. Itse asu­isin mielu­usti 10 neliön asun­nos­sa, jos siihen liit­ty­isi 400 neliön yhteinen läm­min askarte­lu­ti­la, jos­ta voisi vuokra­ta neliöitä tarpeen mukaan.

  21. “Näyt­tää ikäänkuin siltä. että yhteiskun­ta ja rak­en­ta­jat on kim­pas­sa päät­täneet, että vain tietyn­tyyp­pisiä asun­to­ja tehdään ja vain tietyn­tyyp­pisille ihmisille. Sit­ten kinataan siitä onko 40 vai 80 neliötä sopi­va koko.”

    Nur­mi­järvi-ilmiön suurin syy lie­nee tilan­tarve. Jos pariskun­nal­la on tavoit­teena kolme las­ta, mielestäni tuol­lainen per­he tarvit­see 150 neliötä. Kullekin lapselle oma huone ja van­hem­mille työhuone sekä maku­uhuone ja yhteinen keit­tiö ja olo­huone. Jos tilaa omaan rauhaan ei ole, syn­tyy pahaa oloa ja turhaa riitaa. Suo­ma­lainen onni löy­tyy tilas­ta, ajas­ta, rauhas­ta. Krääsäl­lä ja krumelu­uril­la sitä ei saavuteta. 

    Mik­si 6h+k asun­to­ja raken­netaan niin vähän esim. Espooseen, en tiedä. Markki­noil­ta saa jopa 60v asun­to­lain­o­ja ja rahaakin ihmisil­lä olisi, jos sitä ei tuh­lat­taisi vähem­män tärkeisi­in asioi­hin kuten metroi­hin tai jopa turhuuk­si­in kuten arvo­val­takysymyk­sistä johtu­vaan huonoon (tai parem­minkin opti­mia huonom­paan:) hallintoon, jon­ka ilmen­emä on samanaikainen työvoima­pu­la ja korkea rak­en­teelli­nen työttömyys.

Vastaa käyttäjälle juupa juu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.