Miksi nurmijärvelle muutetaan?

30.3.2008 · Aihe: Uncategorized 

Eräässä toisessa ketjussa keskusteliin Helsingin seudun nurmijärvettymisestä.  Kirjoitin oheisen kirjoituksen vastauksena väitteeseen, että se johtuu asuntojen kalliista hinnasta Helsingissä. Laitan tuon kirjoitukseni tähänkin vähän laajemman joukot kommentoitavaksi.

Suurin syy, miksi asuminen leviää kauas on siinä, että lähemmäs ei rakenneta asuntoja tarpeeksi. Jos YTV-kunnissa on asuntoja miljoonalle ihmiselle ja alueella pyrkii asumaan 1,2 miljoonaa, silloin 200 000 joutu asumaan jossain nurmijärvellä. Tämä EI johdu siitä, että asunnot ovat Helsingissä kalliita.Jos ne olisivat halvempia, helsinkiläiset asuisivat väljemmin ja yhä useamman pitäisi muuttaa nurmijärvelle.

Se, että asunnot ovat Helsingissä kalliita,osoittaa, että moni nurmijärvelle muuttanut haluaisi asua Helsingissä. On siis ylikysyntää. Hinta valikoi muuttajat. Nurmijärvelle joutuvat ne, joilla ei ole varaa asua Helsingissä, mutta jos he eivät joutuisi nurmijärvelle, joku toinen joutuisi.

Emme siis pelasta ihmisiä nurmijärvettymiseltä asuntojen hintasäännöstelyllä vaan kaavoittamalla YTV-kuntiin lisää asuntoja – tai aluepolitiikalla, jonka takia niin moni ei pyrkisi muuttamaan Helsingin seudulle.

(Tässä kirjoituksessa ei nurmijärvellä tarkoiteta vain Nurmijärveä vaan myös Mäntsälää, Kirkkonummea ja mitä noita nyt on)

Kommentit

21 Vastausta artikkeliin “Miksi nurmijärvelle muutetaan?”

  1. Ohikulkija kirjoitti 30.3.2008 kello 16:06

    “Suurin syy, miksi asuminen leviää kauas on siinä, että lähemmäs ei rakenneta asuntoja tarpeeksi.”

    “Nurmijärvelle joutuvat ne, joilla ei ole varaa asua Helsingissä, mutta jos he eivät joutuisi nurmijärvelle, joku toinen joutuisi.”

    Tuo saattaa olla suurin syy, mutta ihan noin yksinkertaisia asiat eivät kuitenkaan ole. Hyvä esimerkki ihmisestä jolla varmasti olisi varaa asua Helsingissä on pääministerimme, joka kuitenkin on valinnut 300 neliön kartanon Nurmijärvellä. Jos pääkaupunkiseudulle aletaan rakentamaan pientaloja tiheään tiivistä ja matalaa-periaatteen mukaan, kuten tulisikin, ei niihin silti kaikki ihmiset halua muuttaa. Monille ihmisille oma pihapiiri ja asumisen väljyys on tärkeä asia. Aina tulee olemaan heitä jotka haluavat muuttaa kehyskuntiin, tärkeintä olisi nyt rakentaa julkisen liikenteen piirissä olevia asuinalueita lähemmäs keskustaa sille suurelle joukolle joka niihin on halukas muuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Vesa Peipinen kirjoitti 30.3.2008 kello 16:17

    Täydentäisin Oden kirjoitusta että rakentamalla lisää asuntoja ja kaavoittamalla asuntoja jotka VASTAAVAT KYSYNTÄÄN.

    Kun ihminen menee kauppaan hän vertaa hintoja ja katsoo kukkaroonsa. Niin myös asuntomarkkinoilla.

    YTV -alueella on lähes 2000 myymätöntä asuntoa. Helsingissä on alueita jossa omistusasunnot eivät mene kaupaksi. Kysynnän laskiessa rakennusliikkeet ovat ryhtyneet jarruttamaan tuotantoa, eli on olemassamyös eräänlaisia myymättömiä piiloasuntoja jotka eivät näy tilastoissa.

    Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Kyse ei siis ole pelkästään tonttimaan puutteesta tai rakentamisen määrästä.

    Pääkaupunkiseudun erityispiirteenä on rakenteellinen ylikysyntä ”tavallisen palkansaajan hintatason” asunnoista ja selkeä ylitarjonta heille liian kalliista ”arvoasunnoista”.

    Pääkaupunkiseudulla valmiit myymättömät asunnot ovat lähes yksinomaan siinä hintaluokassa johon kohtuullisen hyvätuloisellakaan palkansaajalla ei ole varaa. Vaikka varallisuus ja tulot ovat nousseet, ihan kaikki eivät halua ajautua käyttövaraköyhiksi, vaikka olisivatkin muuten kohtuullisesti ansaitsevia.

    Hypoteekkiyhdistyksen nettisivuilta poimittua: “Autotermeillä voisi sanoa: Mersut seisoo kaupassa, Toyotat myy hyvin, mutta kaikille niitä ei vain riitä”.

    Kääntäisin katseeni kaavoitukseen. Kun kaavoitetaan pitäisi osata arvioida lopputuote, mille on kysyntää ja mille ei, minkälaisia ostajia markkinoilla on jne? Siis tehdä jonkinlaista kuluttajatutkimusta.

    Mutta nythän kaavoittaja vain kaavoittaa, välittämättä siitä onko lopputulokseen kenelläkään varaa.

    Vesa P

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.3.2008 kello 16:19

    Pääministerin lisäksi voi löytyä muitakin, jopa useita, jotka ovat muuttaneet Nurmijärvelle omasta tahdostaan ja olisivat muuttaneet, vaikka yhtä ison asunnon saisi Helsingistä samaan hintaan. Hintaerot kuitenkin kertovat, että enemmän ovat niitä, jotka ovat joutuneet Nurmijärvelle kuin niitä, jotka eivät ole sinne päässeet. Jos Nurmijärvellä asuisivat vain ne, jotka sinne pääsevät, nykyinen asuntokanta riittäisi mainiosti eikä lisää tarvita. Muutenhan asunnot olisivat Helsingissä halpoja ja Nurmijärvellä kalliita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Veikko Eranti kirjoitti 30.3.2008 kello 16:44

    Jännittävästi kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on täysin päinvastaista mieltä: Helsinkiin jäävät asumaan ainoastaan ne, joilla ei ole varaa muuttaa täältä nurmijärvelle (eli nk. ongelmatapaukset kuten opiskelijat), mutta kaikki veronmaksajat poistuvat. Mitä asuntojen hintoihin tulee, hänen argumenttinsa on, että oikeastaan asunnot eivät ole Helsingissä kovinkaan kalliita, kunhan lähdetään Helsinginniemien ulkopuolelle.

    Mitä mieltä olet tästä? Vai onko kyse siitä, että Mellunmäessa asunnot saattavat olla halpoja, mutteivät järin haluttavia?

    Nyt lisäksi näyttää siltä, että pitkään toitotettu pien- ja rivitaloasumisen ylivoimainen suosituimmuus olisikin osittain ollut myyttiä, eli http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Rivitaloasuntojen+kauppa+hiljentynyt+p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulla/1135235158910

    Jokohan se Helsingin veropohjakin lähtisi korjaantumaan? Uusien asuntojen kaavoittaminen ainakin varmasti auttaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Elina W. kirjoitti 30.3.2008 kello 17:12

    Olenko jotenkin taas epälooginen, kun tämän kirjoituksen mukaan mielestäni nurmijärveltä ei pääse Helsinkiin olivat hinnat sitten alhaalla tai ylhäällä?

    Jos ne ovat alhaalla, ihmiset levittäytyvät täyttäen käytettävissä olevan asuinpinta-alan harvemmin ja näin työntäen varattomampaa porukkaa ulos kaupungista. Ja jos ne ovat ylhäällä, ei nurmijärveläisellä köyhälistöllä ole varaa lainkaan muuttaa tänne.

    Voiko hinnoista itse asiassa tiukan niukkuuden vallitessa päätellä ihmisten haluja kovinkaan hyvin?

    On sata ihmistä. Oletetaan, että Helsingin keskustassa on kaksi asuntoa ja niihin pyrkii 10 erittäin maksukykyistä ihmistä. Hinnat nousevat pilviin, eikö? Loput 90 asuvat nurmijärvellä ja haluavatkin asua.

    En tiedä täältäkään (Munkinseutu Helsingistä) montakaan lapsiperhettä, jotka haluaisivat keskustaan asumaan. Kallein ei ole käytännössä aina halutuinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ciclista kirjoitti 30.3.2008 kello 20:09

    Kyllä ne ihmiset täällä Jyväskylässäkin muuttavat maalle. Varsinkin nuoret lapsiperheet.
    Syynä pienemmät kunnat, halvemmat tontit, ja niiden saatavuus. Niin ainakin sanovat. En sitten totuutta tiedä.
    Vaan luulempa suomalaisten olevan edelleenkin metsäläisiä. Mitä kauempana on naapuri sen parempi. Ja ehkä se on jokin “geeneissä” oleva juttu mikä ajaa asumaan metsän keskelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Seppa Oksanen kirjoitti 30.3.2008 kello 21:40

    Kyllähän tämä on sukupolvikysymys. Maalta muuttanut sukupolvi ei kertakaikkiaan osaa asua kaupunkiympäristössä. Omilta vanhemmiltani meni molemmilta puoli tuntia, ennen kuin ne uskalsivat astua ovesta ulos, samassa ajassa alku-töölöläiset ehtivät käydä hakemassa pyjama päällä lehdet ja maidot.

    Itse en koskaan ymmärtänyt edes ikävystyttävää kesämökkiasumista, mitä oli oikein se “akkujen lataaminen”, “puuhastelu luonnossa” jne, jota ne ihmiset kaipasivat niin kovasti, ja miksei sitä olisi voinut tehdä hesperian puistossa ja satunaisella telttaretkellä sipoon saaristossa?

    Lapsiltahan ei muuten koskaan ihan oikeasti kysytä haluavatko ne todella asua jossain “lapsiystävällisessä” peräkorvessa vaiko Eirassa, vaikka perhesyillähän tätä nurmijärveläisyyttä usein perustellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. juupa juu kirjoitti 31.3.2008 kello 7:20

    Monissa kaupungeissa alkaa olla kaupunginosia, joissa alkaa olla niin eksoottinen meininki, että sinne voisi myydä survival retkiä extreme-lajien harrastajille. Ehkä siellä perus suomalainen tunteee elintilansa kapenevan.Ratkaisu ahdistukseen löytyy sitten nurmijärveltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. TL kirjoitti 31.3.2008 kello 7:39

    Katselin Etuovesta minne perheeni muuttaisi, jos Helsinkiin pitäisi muuttaa. Kannelmäessä ja Malminkartanossa näyttäisi olevan 100 neliön rivitaloja junapysäkin lähellä “Tampereen hinnoilla”, eli n. 220k myyntihinnalla. 10km keskustasta. Ei kuulosta mahdottoman hintaiselta työssäkäyvälle parille.

    Wikipedian mukaan alueelta löytyy “sosiaalista asuntotuotantoa”, ehkä se selittää jotenkin edukasta hintaa. Todennäköisesti Helsingin lapsiperheet miettivät paljon muuta maata enemmän millaiseen koulupiiriin lapsensa laittavat.

    Tampereelta Nurmijärvi-etäisyys eli 30-40km on jo maaseutua, kaikki tuntemani, jotka tuolta etäisyydeltä töissä käyvät, haluavat oikeasti asua maalla esim. eläinten takia. Tai sitten asuvat edelleen lapsuudenkodissaan tai perityllä tilalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Artturi Björk kirjoitti 31.3.2008 kello 8:51

    Oon Osmon kanssa samaa mieltä, tosin mun mielestä yksi tärkeä pointti on jäänyt huomaamatta, eli että osa pendelöinnin kustannuksista on sosialisoitu, josta seuraa kauempana työpaikoista asumista. Eli ratkaisu vois olla myös se, että tehdään kaukana asumisesta kalliimpaa, eikä pelkästään se, että tehdään lähellä asumisesta halvempaa.

    Vesa Peipisen kanssa oon samaa mieltä kaavoittamisen ongelmista. Kuntien kaavoitusmonopolin vois purkaa niin, että maanomistaja sais kaavoittaa tontilleen mitä haluaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tiedemies kirjoitti 31.3.2008 kello 9:01

    Tämän kirjoituksen ongelma on sen käyttämä kieli. Yhtälöillä asia olisi ymmärrettävämpi. Numerotaitoinen ihminen ymmärtää kyllä, mitä Ode yrittää sanoa: Hinta on muuttuja, joka sopeutuu siten, että kysyntä kohtaa tarjonnan.

    Yksilöt ottavat hinnan huomioon päätöksissään. Jos yksilö muuttaa Nurmijärvelle, hän saa Nurmijärveltä rahalleen paremman vastineen. Näin toimii niin rikas kuin köyhäkin. Sillä ei oikeastaan ole mitään merkitystä Oden argumentin kannalta kuka oikeasti asuu Helsingissä ja kuka muualla. Olennaista on se, että hintasäännöstelyllä ongelmaa voidaan vain pahentaa, koska jos hinta painetaan väkisin alas, ihmiset ovat haluttomampia muuttamaan ja asuvat (keskimäärin) väljemmin.

    Asuin noin puoli vuotta Helsingissä Herttoniemenrannassa. Palvelutaso on toki hyvä, mutta muutin silti mieluummin Tampereelle. Nyt meillä on (oma) parinsadan neliön omakotitalo ja yli tuhannen neliön tontti, palvelutaso ei paljoa pudonnut ja julkisilla pääsee hyvin kulkemaan. Asuinkustannukset ovat vähän alhaisemmat kuin 70 neliön vuokrakolmiossa. Ei sekään asunto tyhjilleen jäänyt kuin yhdeksi viikonlopuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tpyyluoma kirjoitti 31.3.2008 kello 9:17

    Olen samoin kuin Osmo sitä mieltä, että on vähintääkin omituista ettei nurmijärvipako näy missään hinnoissa, eli suomeksi ko. ilmiötä on vähintäänkin liioiteltu. En tiedä mihinkä Vahtovaaran kommentiin Elina viittaa, mutta arvataan vaikka että pointti on se että pienituloisimille ainoa eli halvin asumisvaihtoehto on Vantaan, Helsingin ja Espoon tylyimmät metsäbetonilähiöt. Ongelma tällaisissa vertailuissa on että Helsinki ei ole asuntokannaltaan mitenkään homogeeninen, päinvastoin kuin esim. Nurmijärvi. Eiran Jugend-linnat, Käpylän funkkis, Herttoniemen esikaupunkit, Jakomäen betoniparakit, Toukolan omakotitalot, Puistolan rivitalot ja Pakilan omakotitalot, jne. ovat kukin oma asiansa.

    “On sata ihmistä. Oletetaan, että Helsingin keskustassa on kaksi asuntoa ja niihin pyrkii 10 erittäin maksukykyistä ihmistä. Hinnat nousevat pilviin, eikö? Loput 90 asuvat nurmijärvellä ja haluavatkin asua.”
    Paitsi että Helsingin kantakaupungissa taitaa edelleenkin asua enemmän ihmisiä (pyöreästi ja ulkomuistista 150 000 – 200 000) kuin nurmijärvillä yhteensä. Nurmijärvellä (isolla) itsessään asuu n. 37 000 ihmistä, kasvua 2% eli 700 – 800 vuodessa. Nämä nurmijärvet edustavat ehkä kymmenesosaa seudun asuntokannasta.

    Surkeimpaan talousjournalismi tyyliin voidaan tietenkin sanoa, mutta kasvu tulee sieltä… Vuosituhannen vaiheessa “kaikki” muuttivat Vuosaareen, vuosaarelaistuiko Helsinki? Uudet asunnot tuppaavaat keräämään alussa hyvätuloisia melkein riippumatta siitä mihin ne rakennetaan, ja uudet asuinalueet ovat täten parempia ja seurauksena on krooninen huolenaihe eriytymisestä. Ajan kanssa tilanne yleensä tasaantuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 31.3.2008 kello 9:21

    Minua pännii kaksi asiaa nurmijärveläistymisestä, kuten Seppa Oksanen totesi niin lapsilta harvemmin kysytään haluavatko he lapsiperheystävälliseen asuinpiiriin. Se kun tuntuu käytännössä tarkoittavan ympäristöä jossa lasten ja nuorten mahdollisuudet liikkua oman tontin ulkopuolella on minimoitu. Ymmärrän vanhempien huolen, mutta idioottimaista tuo on siltikin.

    Toiseksi minua pännii se, että kun näille nurmijärveläistyneille alkaa valjeta kahden auton mallin realiteetit, niin seuraavaksi he vaativat joukkoliikenteen muiden veronmaksajien piikkiin jonnekin haja-asutusalueella jossa se on mahdollisimman kallista.

    Kuuntelin viimeiseksi korvat punaisena vihtiläisten selostusta, että automarketin avulla saadaan Nummelaan rata (http://blogit.yleradio1.yle.fi/markkuheikkinen/ideapark) Eli kaavoitamme automarketin koska valtio on ystävällisesti rakentanut moottoritien kylämme viereen, jolloin moottoritie menee umpeen, eli ruuhkien helpottamiseksi, saasteiden vähentämiseksi, turvallisuuden parantamiseksi, eli Kaikista Hyvistä Syistä valtio rakentaa vielä ratayhteyden kaupan päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Janne kirjoitti 31.3.2008 kello 9:59

    Vesalla on mielestäni hyvä pointti. Olen ihmetellyt miksi vihreätkin ajavat suurempien asuntojen rakentamista, kun tämä johtaa samalla suurempaan energian kulutukseen. Käytännössä taitaa käydä vielä niin että suurempaa keskimääräistä neliöalaa tavoiteltaessa rakennusyhtiöt rakentavat pieniä yksiöitä, joille on kysyntää ja sitten näitä suuria luksuslukaaleja, johon kuvittelisin ettei keskiverto vihreällä äänestäjällä ole kiinnostusta hintansa puolesta. Jos Vesan tieto 2000 myymättömästä asunnosta pitää paikkansa, niin silloinhan kyse ei ole absoluuttisesta asuntomäärän rajoitteesta, vaan hinta todellakin siirtää 2000 ihmistä nurmijärvelle. Voi tietysti ajatella että myymättömille “luksusasunnoille” on omat erilliset markkinansa, jolloin määrärajoite saattaakin olla sitova “normaaleille” asunnoille. meniköhän liian tekniseksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. jami ryyti kirjoitti 31.3.2008 kello 13:03

    Suurkuniten tarkoitus on saada kuntarajat niin kauaksi, että seudun asukkaat eivät voisi verokilpailuttaa kuntia. Kaikkihan pyrkivät monopoliin. Niin kunnatkin omalla työssäkäyntialueellaan. Siksi ne kunnat, usein keskuskunnat, jotka eivät pärjää veroäyri- ja taksakilpailussa vaativat kuntaliitoksia.

    Sveitsissä on n. 3000 kuntaa. Verokilpailua ylläpidetään tarkoituksella. Suomessa pyritään päinvastaiseen. Miksi.

    Suomen naapurit Venäjä ja Ruotsi ovat suuriin kuntiin panostaneita valtioita. Kummatkin on hyvin sosialistisia taustahistorialtaan. Suomella on väärä viiteryhmä kun matkivat noita naapureita.

    Sortavalan kunta esim. alkaa Suomen rajalta ja kattaa mm. Valamon keskellä Laatokkaa. Siinäkö Suomen kuntien esikuva?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kari kirjoitti 31.3.2008 kello 14:32

    Mielestäni eräs merkittävä tekijä “Nurmijärjveläistymisessä” on jätetty huomiotta. Olennaisesti ihmisen asuinpaikkaan vaikuttaa kaksi tekijää: asumisen kustannukset ja työmatkakustannukset (kokonaiskustannuksen ollessa näiden summa). Tästä johtuu keskustan asuntojen korkeampi hinta. Kun työmatkakustannukset (sekä ajalliset että rahalliset) ovat pienemmät, on varaa maksaa kämpästä enemmän. Tämän vuoksi asumisen hinta karkeasti ottaen pienenee kun siirrytään kauemmaksi keskustasta.

    Seuraavaksi voidaan sitten pohtia hintojen kehittymistä kun valtio rakentaa esimerkiksi moottoritien tai junaradan keskustasta poispäin. Mitä tapahtuu? Matkakustannukset (vähintään aikakustannukset, useimmiten myös rahalliset kustannukset) luonnollisesti pienenevät kyseiseen suuntaan, mikä lisää asuntojen kysyntää alueella johtaen ennenpitkää myös niiden tuotantoon. Tällä tavoin kaupunki kasvaa. Tietenkin voidaan idealistisesti ajatella, että kaavoitusmonopoli mahdollistaa kehityksen ohjaamisen (ja onhan se teoriassa mahdollistakin), mutta käytännössä näyttää käyvän niin, että markkinoiden paine (eli esim. maanomistajien lobbaus) ohjaa kaavoitusta.

    Näin ollen Helsingin seudun hajaantuminen johtuu olennaisesti siitä, että liikenneyhteydet (varsinkin autoliikenneyhteydet) ovat parantuneet huomattavasti (moottoritiet kaikkiin ilmansuuntiin, kehätiet, jne.). Voidaan siis karkeasti ottaen sanoa, että Nurmijärvelle ei muutettaisi, jos teitä ei oltaisi rakennettu.

    Toinen syy hajaantumiseen ja henkilöautoliikenteeseen nojaavaan kaupunkirakenteeseen on se, että seudulla ei olla panostettu toimivan joukkoliikenteen kehittämiseen läheskään samassa mitassa kuin mitä autoliikenteen (teiden, parkkipaikkojen ja autovetoisten ostoskeskusten) kehittämiseen.

    Verratkaapa vaikka seudun tieliikenneverkkoa ja joukkoliikenneverkkoa. Kehätiet ja Helsinkiin saapuvat moottoritiet muodostavat tehokkaan runkoverkon, jota täydennetään paikallistein ja kaduin. Joukkoliikenteessä sen sijaan ainoat kunnolliset yhteydet ovat junilla (martinlaakson rata, rantarata ja päärata), metrolla ja busseilla (Länsiväylä) toteutetut säteittäiset linjat, mutta verkkoa ei muodostu koska poikittaisyhteydet puuttuvat käytännössä kokonaan. Tämän lisäksi uudet alueet rakennetaan pääsääntöisesti alueille, joilla ei liikenneyhteyksiä ole ja joukkoliikennehankkeet eivät pääosin paranna yhteyksiä vaikka rahaa käytetään tolkuttomia määriä (Länsimetro, Kehärata).

    Tämä tekee auton hankinnasta käytännössä pakollista. Ja sitten kun se on hankittu, on varsin luontevaa (rajakustannusta auton hankintaan ei enää ole) muuttaa Nurmijärvelle isompaan kämppään nauttimaan työmatkavähennyksistä.

    Kari

    Ps. Sen Vaattovaaran tupinoihin kannattaa suhtautua varauksella, lukekaa esim. tuolta keskustelu “Keskustelua pääkaupunkiseudun kehityksestä”: http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/index.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ex. kaarinalainen kirjoitti 1.4.2008 kello 21:01

    Rakennuttajat haluavat mahdollisimman suuren voiton, sen saa kun rakentaa mahdollisimman paljon mahdollisimman halvalle tontille. Tästä seuraa, ettei uusi asuinalue ole välttämättä lainkaan niin järkevässä paikassa kuin voisi olla.

    Pk-seudulle on niin paljon kysyntää, että vaikka olisi vähän huonompikin paikka, siitä saa hyvän hinnan ja muuttajia varmasti löytyy. Eli kaiken kaikkiaan hajaan kannattaa rakentaa, siitä saa hyvät voitot. Eikä järkevän tilan loppuminen läheltä kaupunkia rakennuttajia häiritse.

    Ja veikkaan, että kaavoittajatkaan kauheasti hanttiin viitsi laittaa, kun joku rakentaa suuren asuinalueen, oli se sitten pitemmällä aikavälillä miten huono asia tahansa. Ja lopulta käy niin kuin on käynyt.

    Pelkästään Helsinkiin voisi mahtua porukkaa moninkertaisesti, ei sillä että niin suureen tiheyteen tarvitsisi pyrkiä, mutta on sanomattakin selvää, että pk-seutu on hyvin tehottomasti rakennettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Artturi Björk kirjoitti 2.4.2008 kello 10:53

    Ex-Kaarinalainen: Se, että rakennetaan isoja asuinalueita kauas keskustasta on nimen omaan kaavoittajien vika. Jos markkinat vois itte päättää mihin rakentaa suuria asuinalueita, niitä tulis keskustan lähelle. Ei niitä kannattaisi rakentaa kauaksi, koska asunnoista ei saisi niin hyvää hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Taija kirjoitti 2.4.2008 kello 11:31

    On otettava myös huomioon, että kaikki eivät tahdo asua kaupungissa, mutta hyvin harvalla on aito mahdollisuus esimerkiksi etätyöhön. Tästä tulee ristiriita työn ja asuinpaikan optimoinnin suhteen. Ainakin omaan unelmaani (maaseudulla kasvaneena) kuuluu omenapuiden ja marjapensaiden lisäksi kunnollisen kokoinen kasvimaa, puhdasta ilmaa, hiljaisuutta ja jopa pimeyttä. Näitä on kovin vaikea saavuttaa muuten niin kannatettavassa tiiviissä asumisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Seppa Oksanen kirjoitti 2.4.2008 kello 14:34

    Kuten sanottu, tämä on sukupolvikysymys. Maalaisen tunnistaa stadissakin siitä, että pitää olla ainakin traktori pihassa.

    Näistä asumisen-kalleus kitinöistä tulikin mieleen, että meikäläisellä on suhteellisen pajon varallisuutta ja siitä huolimatta tommoset kotterot kuin Eiranrannassa on ei kiinnosta. Mitkään klinkkerit ei korvaa sitä, että pää kolisee kattoon.

    Pyöräillessäni Arabianrannassa (autoa en omista) näin siellä rakenteilla olevat LOFT-asunnot, huonekorkeus 5 metriä. Hirvittävässä kiimassa soittamaan rakennuttajalle, että haluun tommosen, mul olis miljoona. Vaan jokikiseen asuntoon oli 10 hemmon jono, eikä uusia oteta. Kyselin hintoja ja kyseessä oli joku 100 donan HITAS-projekti, ja mitä vittua? Mitään vastaavaa ei ole edes suunnitteilla.

    Näyttää ikäänkuin siltä. että yhteiskunta ja rakentajat on kimpassa päättäneet, että vain tietyntyyppisiä asuntoja tehdään ja vain tietyntyyppisille ihmisille. Sitten kinataan siitä onko 40 vai 80 neliötä sopiva koko. Itse asuisin mieluusti 10 neliön asunnossa, jos siihen liittyisi 400 neliön yhteinen lämmin askartelutila, josta voisi vuokrata neliöitä tarpeen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Tonni käteen kirjoitti 2.4.2008 kello 19:36

    “Näyttää ikäänkuin siltä. että yhteiskunta ja rakentajat on kimpassa päättäneet, että vain tietyntyyppisiä asuntoja tehdään ja vain tietyntyyppisille ihmisille. Sitten kinataan siitä onko 40 vai 80 neliötä sopiva koko.”

    Nurmijärvi-ilmiön suurin syy lienee tilantarve. Jos pariskunnalla on tavoitteena kolme lasta, mielestäni tuollainen perhe tarvitsee 150 neliötä. Kullekin lapselle oma huone ja vanhemmille työhuone sekä makuuhuone ja yhteinen keittiö ja olohuone. Jos tilaa omaan rauhaan ei ole, syntyy pahaa oloa ja turhaa riitaa. Suomalainen onni löytyy tilasta, ajasta, rauhasta. Krääsällä ja krumeluurilla sitä ei saavuteta.

    Miksi 6h+k asuntoja rakennetaan niin vähän esim. Espooseen, en tiedä. Markkinoilta saa jopa 60v asuntolainoja ja rahaakin ihmisillä olisi, jos sitä ei tuhlattaisi vähemmän tärkeisiin asioihin kuten metroihin tai jopa turhuuksiin kuten arvovaltakysymyksistä johtuvaan huonoon (tai paremminkin optimia huonompaan:) hallintoon, jonka ilmenemä on samanaikainen työvoimapula ja korkea rakenteellinen työttömyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus