Kaikista pankkiautomaateista maksullisia?

24 vastausta artikkeliin “Kaikista pankkiautomaateista maksullisia?”

1. Käteinen, konkreet­ti­nen ja ehdot­toman anonyy­mi mak­su­vä­line, raha, ei koskaan katoa. Sen tun­nus­merk­ki on anonyymius, ei niinkään se, että se painaa kädessä. Elek­tron­i­nen raha voi myös olla anonyymia. Ellei ole, tulee taas orav­ille vaikeat ajat.

   Vastaa

2. Kyl­lä. Käteistä rahaa tarvi­taan sil­loin, kun on eri­tyi­nen tarve anonyymisyy­teen. Tässä on vain se vika, että juuri kukaan muu ei sitä tarvitse. Sik­si suuret käteisel­lä tehtävät kau­pat kiin­nos­ta­vat vira­nomaisia aina.

   Vastaa

3. Myös kon­trol­lifri­ik­it vihaa­vat anonyymia rahaa. Kun siru pysäyt­tää Win­ston Smithin auton, ja hänen tilin­sä lukki­u­tuu epäi­lyt­täviä teko­ja laske­van algo­rit­min antaes­sa käskyn, miten Win­ston Smith jatkaa päivit­täistä elämäänsä?

   Aivan ilmeinen ratkaisu on ole­mas­sa ja löy­tyy jo eräästä Philip José Farmerin kir­jasar­jas­ta. Val­i­tan Ode, mut­ta haaveesi ei toteudu. Ihmiset edelleenkin aiko­vat asua, mis­sä halu­a­vat, ja tehdä mitä itse haluavat.

   Vastaa

4. Otto-automaatil­lakin joutuu mak­samaan, jos käteistä nos­taa Visalla.

   Kau­palle edullis­in­ta on, jos asi­akas mak­saa peruspankkikortilla:
   http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1274533

   Saam­meko alen­nus­ta, jos mak­samme kor­tilla? Emme saa. Pankkiko­r­tilla mak­saa käteisel­lä ja erikoisko­rteil­la mak­savien ostok­sia ja käteisel­lä mak­sa­va erikoisko­rteil­la mak­savien ostoksia.

   Sähköistä laskua yritetään kovasti markki­noi­da. Ongel­ma on sen markki­noin­nis­sa, kun sitä perustel­laan laskut­ta­jan hyödyl­lä. Sen käytöstähän pitäisi asi­akkaan saa­da etua (=mak­saa vähem­män), kos­ka etua saa myös yri­tys. Son­er­a­han yrit­ti kään­tää tätä(kin) toisin päin eri kerätä enem­män mak­sua paper­i­laskus­ta. Son­er­aa ei tosin tun­neta kovin asi­akas­myön­teisenä muutenkaan.

   Kulut­ta­javi­ras­to otti asi­aan kan­taa täl­lä viikolla:
   “Kulut­ta­javi­ras­to ei pidä hyvänä menet­te­ly­ta­pana sitä, että asi­akkai­ta pakote­taan lasku­tus­lisän avul­la väk­isin siir­tymään sähköiseen lasku­tuk­seen. Yri­tyk­set voisi­vat kepin sijas­ta käyt­tää porkkanaa ja antaa sähköiseen asioin­ti­in siir­tyville asi­akkaille alen­nus­ta laskus­ta. Alen­nuk­si­in olisi varaa, kos­ka siir­tymi­nen paperi­sista laskuista sähköisi­in on yri­tyk­sille merkit­tävä säästö.” Tiedote 13.3.2007

   Käteis­es­tä vielä. Joka neljäs 500 euron seteli liikkuu Espan­jas­sa, vaik­ka sen talous ei ole lähel­läkään 1/4 euro­maid­en taloud­es­ta. 500 euron setelit tun­netaan Espan­jas­sa nimel­lä ”Bin Laden”, kos­ka kaik­ki espan­jalaiset puhu­vat niistä, mut­ta juuri kukaan ei ole niitä todel­lisu­udessa näh­nyt. Käteisel­lä mak­samis­es­ta ei jää jälk­iä. Käteinen on oleelli­nen osa Espan­jan har­maa­ta talout­ta, esim. yliku­umen­tunut­ta raken­nus­bisnestä tai lait­tomille siir­to­laisille mak­set­tavia palkko­ja tomaat­ti- ja kurkkuviljelmillä.

   Selkein­tä olisi, jos kau­pan perush­in­ta olisi käteisel­lä mak­samisen hin­ta ja kor­tilla mak­samisen hyö­ty tasat­taisi­in asi­akkaan ja kau­pan välillä.

   Sama paper­i­laskun kanssa. Se muo­dostaisi perushin­nan ja sähköisen laskun käytöstä hyö­ty­isi asi­akas alen­nuk­se­na, kuten Kil­pailu­vi­ras­to ehdottaa.

   Mie­lenki­in­toista onkin, mik­si tietokoneisi­in, kän­nyköi­hin ja niiden yhteyk­si­in liit­tyvässä “palvelukult­tuuris­sa” on niin paljon ylimielisyyttä.

   Vastaa

5. En usko, että käteisen käsit­te­ly on kort­ti­mak­samista kalli­im­paa pienis­sä enin­tään 10 € ostok­sis­sa. Varsinkin kun koh­ta siir­ry­tään kalli­iseen euroopan­laa­juiseen kort­ti­mak­su­jär­jestelmään, pien­ten kort­ti­mak­su­jen pyörit­tämi­nen tulee eri­tyis­es­ti pie­nille yri­tyk­sille kalliiksi. 

   En myöskään ymmär­rä per­fek­tion­is­tista pyrkimys­tä käteis­es­tä kokon­aan eroon pääsemisek­si. Suomen mak­suli­iken­nejär­jestelmä on jo nyt maail­man tehokkaimpia ja päin­vas­toin on hyvä että käteinen toimii vara­jär­jestelmänä, kun kor­tit eivät sil­loin täl­löin toi­mi tai käy tai kun kort­ti­mak­sami­nen on hitaampaa.

   Käteisen määrän odot­tam­a­ton lisään­tymi­nen johtuu paljolti Euron toim­imis­es­ta ankkuri­val­u­ut­tana. Ts. Euroon luote­taan enem­män kuin moni­in mui­hin val­u­ut­toi­hin ja merkit­tävä osa eri­tyis­es­ti euroalueen reuna­mais­sa nos­te­tu­ista käteiseu­roista lie­nee kulkeu­tunut euroalueen ulkop­uolelle reservirahaksi. 

   Siltä (suurim­mal­ta) osin kun ei ole kyse lait­tomas­ta toimin­nas­ta pidän ilmiötä posi­ti­ivise­na. Euro­hanke on onnis­tunut. Siitä on tul­lut (yksi) maail­man­val­u­ut­ta ja siihen luote­taan enem­män kuin mui­hin valuuttoihin.

   Vastaa

6. Siir­tymi­nen kon­trol­loitu­un, epäanonyymi­in rahaan tuot­taa nopeasti rin­nakkaisjär­jestelmiä. Tule­vaisu­u­den yhteiskun­ta ei muutenkaan ole Oden & Grö­da haaveile­ma väk­isin onneen ja tur­val­lisu­u­teen pakotet­tu kon­trol­liy­hteiskun­ta, vaan rikol­lisjär­jestö­jen hal­lit­se­ma feo­daaliy­hteiskun­ta. Tervetuloa!

   Vastaa

7. Voitaisi­inko vähitellen uno­htaa käteinen ja siir­tyä käyt­tämään jotain vaik­ka kän­nyköi­den kaut­ta siir­ret­tävää (blue­tooth) “mini­ra­haa” esim. alle 30€ mak­su­is­sa? Vaik­ka kolikoista ja seteleistä luovut­taisi­in, tulisi ihmisil­lä olla, jo ihan käytän­nöl­li­sistä syistäkin, oikeus ja mah­dol­lisu­us siirtää pieniä sum­mia toisilleen.

   Itse tarvit­sen käteistä enää vain pysäköin­ti­au­tomaat­tei­hin ja port­sareille. Molem­mille noillekin niin har­voin, että kolikoiden/käteisen etsimi­nen on aina tuskaista. Mik­seivät kaik­ki Helsin­gin pysäköin­ti­au­tomaatit vieläkään toi­mi kännykällä?

   Moniko meistä on oikeasti mak­sanut yli 50€ ostok­sen käteisel­lä viimeisen kymme­nen vuo­den aikana? Nyt kät­tä sydämelle.

   Käteisen kor­vaamisen suurin ongel­ma on lop­pu­jen lopuk­si se, että palvelun­tar­joa­jat laskut­ta­vat sähköiseen kaup­paan siir­tymis­es­tä niin rutkasti, että aivan pienel­lä liike­vai­h­dol­la ei elek­tron­i­nen kaup­pa kin­nos­ta. (Esimerkik­si net­tipuolel­la Visan vuosi­mak­su on n. 500€.)

   Vastaa

8. Olen mak­sanut, jopa tuhan­sien eero­jen ostoksia.

   Pre­paid mak­su­pa­likat. Voi ostaa anonyymisti, käyt­tää käteisenä ihmis­ten kesken halutes­sa, ladatakin jos halu­aa, jne.

   Vastaa

9. En näe mitään ongel­maa siinä, että ne jot­ka tah­to­vat mak­saa anonyymisti, myös mak­sa­vat tuos­ta palvelus­ta käyvän hin­nan (eli sen mitä pankki­au­tomaat­tien ylläpi­to maksaa).

   Vastaa

10. Catili­nan kom­menteis­sa sotke­taan ennus­teet ja toiveet. Jos ennus­tan jotain ei se tarkoi­ta, että toivon niin tapahtuvan.

    Vastaa

11. Paljon mah­dol­lista, Ode. Näin se ihmis­ten mieli toimii, se etsii johdon­mukaisu­ut­ta myös Osmo Soin­in­vaaran lausum­ista, sil­loinkin kun sitä ei ole.
    Edel­lytän, että mieli­v­al­taisen suuria sum­mia on voita­va mak­saa anonyymisti.

    Vastaa

12. Han­nu Oskala:
    “Mik­seivät kaik­ki Helsin­gin pysäköin­ti­au­tomaatit vieläkään toi­mi kännykällä?”

    Kai olet tietoinen Park­It ‑sys­teemistä?

    http://www.parkit.fi/

    Vastaa

13. Ensin­näkin, ihmette­len kaikkien hinkua tunkea pankki­au­tomaat­tibis­nek­seen. Pankki­au­tomaatit ovat pankeille kulu eivätkä bisnes ja otto-jär­jestelmän luomi­nen on vähen­tänyt päällekkäisyyk­siä runsaasti.

    Nyt kak­sikin eri yrit­täjää halu­aa lähteä tähän olemat­tomaan bis­nek­seen, minkä asian logi­ik­ka pak­e­nee min­ul­ta. Maail­mas­sa pubei­hin sijoite­tut mak­sulliset automaatit ovat toimi­va keksin­tö, kos­ka näis­sä mais­sa pubit eivät huoli kort­te­ja, perivät niiden käytöstä komis­sion tai edel­lyt­tävät min­imis­sään X rahan suu­ruista ostosta. 

    Suomes­sa näin ei ole, kos­ka jokainen, jol­la on automaat­tiko­rt­ti, on myös vähin­tään visa elec­tron siinä mak­suko­rt­ti­na, ja melkein jokaisel­la on taskus­saan kort­ti, jol­la voi mak­saa “ilmaisek­si” joka paikas­sa ilman visa elec­tron­in rajoituk­sia. Suomes­sa myös jokaises­sa kuviteltavis­sa olevas­sa estab­lish­men­tis­sä nakkikioske­ja luku­unot­ta­mat­ta käy kort­ti eikä sen käytöstä per­itä maksua. 

    En minä sitä ihmettelisi, jos pankit joskus yrit­täi­sivät rahas­taa pankki­au­tomaat­tiotoista. Se on sit­ten kansas­ta kiin­ni, halu­taanko niistä mak­saa vai ei. Jaloil­laan äänestämi­nen on aina mah­dol­lista. Ja sekin kyr­sii pankke­ja, jos väki hyökkää kont­tor­ei­hin nos­ta­maan rahaa ilmaisek­si tileiltään. Jos mitään ilmaista kanavaa päästä käsik­si omi­in rahoi­hin­sa ei ole, epäilen vira­nomais­ten tässä kohtaa kiin­nos­tu­van asiasta. 

    Yksi mah­dolli­nen välimuo­to on jois­sain mais­sa käytössä ole­va sys­tee­mi, jos­sa nos­tot ovat teo­ri­as­sa mak­sullisia, mut­ta käytän­nössä kaik­ki mak­sukykyiset ovat jotain avainasi­akkai­ta, kan­ta-asi­akkai­ta, foo­bar-asi­akkai­ta tai jotain mui­ta ältsin tärkeitä ihmisiä, joiden “etu­i­hin” kuu­luu N ilmaista pankki­au­tomaat­ti­nos­toa kuukaudessa. Ålands­banke­nil­la on tästä oma ver­sion­sa, jos­sa nos­tot 90 eurosta ylöspäin ovat ilmaisia ja pienem­mät mak­sa­vat. Pank­ki mak­saa automaat­ti­fir­moille transak­tioista eikä nos­te­tu­ista euroista, joten näin se saa vähen­net­tyä transak­tioi­ta ja kas­vatet­tua ker­tanos­to­ja kak­sikymp­pisen kak­si ker­taa päivässä hakemisen sijaan. 

    Muut­tuvat nos­tot mak­sullisik­si tai ei, en mitenkään jak­sa uskoa, että automaat­tien määrän kaksinker­tais­t­a­mi­nen pitää bis­nek­sen ter­veenä. Ei niille riitä asi­akkai­ta mak­sullises­sa maail­mas­sa, kos­ka nyky­isin Suomes­sa pankki­au­tomaateille on jonoa vain muu­ta­mas­sa paikas­sa tiet­tyyn aikaan päivästä/viikosta/kuusta.

    Enkä jak­sa uskoa, että vii­sisa­taa automaat­tia pysyy pystyssä pelkil­lä humalais­ten nos­toil­lakaan. Kun bisnes muut­tuu epäter­veek­si ja siitä katoaa kaik­ki kytken­tä tuloi­hin, tapah­tuu jotakin, jot­ta siitä taas tulee siedet­tävää bisnestä.

    Vastaa

14. Älkää nyt uhotko siel­lä Nokia­lan­dis­sa. Tääl­lä Euroopas­sa (Bel­gia) kaik­ki yrit­täjät, putkimies, sähkömies, lääkäri (!) halu­a­vat mak­sun käteisenä, vai­h­toe­hto­ja ei ole. Kaikil­la ei ole kort­te­ja tai kän­nyköitä, eikä ole pakko ollakkaan!

    Vastaa

15. Ital­ias­sa ne vas­ta käteistä halu­a­vatkin, mut­ta mitä merk­i­tys­tä täl­lä on Suomessa?

    S‑ryhmä antaa ymmärtääk­seni 0,5 % alen­nus­ta ostok­sista, jos mak­saa S‑pankin kor­tilla. Jos alen­nuk­set pankkiko­rt­ti­mak­su­ista yleistyvät, se kyl­lä nopeut­taa käteisen katoa. Joskus suun­nitelti­in pieniä ostok­sia varten pikku­ra­hako­rt­tia, joka ei vaatisi mitään tun­nis­tei­ta ja jon­ka käyt­tö olisi yhtä yksinker­taista kuin ratikkako­rtin käyttö. 

    Ei ole mikään iäisyys siitäkään, kun kau­pat suun­nit­te­liv­at pien­tä lisä­mak­sua kor­tilla mak­sav­ille, mut­ta se asetel­ma on kään­tynyt päälaelleen. 

    Syr­jäiset kau­pat ja tak­sit suo­si­vat jko­rt­te­ja jo tur­val­lisuuten­sakin takia. Kun ei ole käteistä, ei ole ryöstettävää.

    Vastaa

16. OS: Itse asi­as­sa se mikä katoaa on suo­ma­lainen pankkikortti.

    Ne ovat pankeille hem­metin huonoa bisnestä, kos­ka niiden palkkio on jotain sent­te­jä per ostos eikä pros­ent­te­ja sum­mas­ta. Itse ennus­tan, että viiden vuo­den päästä suo­ma­laista pankkiko­rt­tia ei ole ole­mas­sa, S‑pankilla tai mil­lään muullakaan. 

    Pankille aiheutuu kulu­ja pankkiko­rt­ti­jär­jestelmän ylläpitämis­es­tä, tähän kuu­luu koko ketju kortin lukev­as­ta kas­s­apäät­teestä rahan­si­ir­toon kau­pusteli­jalle. Jokainen pank­ki pyörit­tää nyt omaa jär­jestelmään­sä, eli pyörä on kek­sit­ty yhtä mon­ta ker­taa kuin Suomes­sa on pankkeja.

    Nyt on toisaal­ta visa elec­tron ja mae­stro, joi­ta pankit tyrkyt­tävät jokaiselle. Niis­sä komis­sio on pros­ent­timääräi­nen sum­mas­ta, eli rahaa tulee absolu­ut­tis­es­ti sisään enem­män näistä mak­su­ista. Val­taosa tästä rahas­ta jää luot­toko­rt­tiy­htiölle, mut­ta toisaal­ta pankkien ei tarvitse ylläpitää mitään jär­jestelmiä tätä varten vaan luot­toko­rt­tiy­htiö hoitaa tämän keskite­tysti kuten kaiken muunkin.

    Joten siirtämäl­lä asi­akkaat pankkiko­rteista visa elec­tronei­hin ja mae­stroi­hin pank­ki pääsee eroon yhdestä kulu­mo­men­tista ja saa “vastik­keet­toman” tulo­mo­mentin sen tilalle. 

    Net­to­hyö­ty on hark­it­semisen arvoinen, ja tämä voidaan perustel­la asi­akkaalle “paran­namme palvelu­amme ja kus­tan­nuk­set pysyvät samana” ‑slo­ganil­la.

    Vastaa

17. Tilanne on tietysti vähän eri­laine kun kaup­pa omis­taa pankin, kuten on S‑pankin kohdalla.

    Vastaa

18. Olen kuul­lut, että ainakin Irkuista ja Bri­tan­ni­as­ta saisi ostet­tua erään­laisia pre­paid-Visa ‑kort­te­ja, joil­la voi sit­ten myöhem­min mak­saa anonyymisti. Täl­lä tavoin myös luot­toti­eton­sa menet­täneil­lä on mah­dol­lisu­us saa­da Visa-kort­ti mak­su­vä­li­neek­si. Kor­jatkaa jos olen väärässä. 

    Kaiken kaikki­aan on hyvä, mikäli käteisel­lä mak­se­taan vähem­män. Rahan käsit­te­ly, painami­nen ja kul­je­tus mak­saa, elek­tron­i­nen raha on ekol­o­gisem­paa ja vai­vat­tomam­paa. Suomeenkin voisi lanseer­a­ta pre­paid-mak­suko­rt­te­ja, jol­loin ihmis­ten ei tarvi­sisi huo­le­tia anonymiteetistaan. 

    Ja tosi­aan, on aivan oikein, että “ilmaiset” nos­tot pois­tu­vat. Mikään ei ole ilmaista, joku mak­saa aina kulut taval­la tai toisel­la. Parem­pia korko­ja tileille ja mak­suau­tomaatit maksullisiksi!

    Vastaa

19. Kor­jaan: tarkoi­tan siis nos­toau­tomaatit mak­sullisik­si, ei maksuautomaatit. 🙂

    Vastaa

20. Han­nu Visti

    Ookko huo­man­nu, että sen visa elec­tron­in saa myös ilman luot­to eli pers´aukisten omi­naisu­ut­ta. Eli ostat ja mak­sat sel­l­aista mihin kate riittää.

    Näitä mas­tere­i­ta ym. vinkuko­rt­te­ja monikin tyrkyt­tää ilman vuosi­mak­su­ja, meil­lä sel­l­ainen on ollut jo use­am­man vuo­den, kun Suomes­sakin hotel­lit sel­l­aista välil­lä tin­kaa­vat ja ulko­mail­la mon­et auton­vuokraa­jat. Siinä mielessä hyviä, jos kaup­pias ere­htyy “kuprun” puolelle tai konkkaan, niin luot­tofir­ma mak­saa laskun. Ja kun luottonsa/velkansa mak­saa ajois­sa ei mene provikoita.

    Orwell­mainen tunne on, ettei kulu aikaakaan kun joka iikan otsalu­uhun asen­netaan siru, johon voi kaiken muun lisäk­si lada­ta maksuvalmiutta.

    Vastaa

21. Vesi­lah­den Nar­van kylässä lopetet­ti­in hil­jat­tain Otto suuren porun saat­tele­m­ana. Sitä­vas­toin Tam­pereel­la pelkästään Tam­me­lan­torin laidoil­la on Otto­ja 5 kpl. Siel­lä on lisäk­si kak­si R‑kioskia. Joten automaat­te­ja on koh­ta 7+ mah­dolli­nen Harki­mon automaatti.
    Ihme­tyt­tää amer. filmeis­sä kun kir­joitel­laan shekke­jä, onko se shek­ki ulko­mail­la vielä käytössä kovasti ? Onko­han meil­lä vielä shekkejä ?

    Vastaa

22. “Siir­tymi­nen kon­trol­loitu­un, epäanonyymi­in rahaan tuot­taa nopeasti rin­nakkaisjär­jestelmiä. Tule­vaisu­u­den yhteiskun­ta ei muutenkaan ole Oden & Grö­da haaveile­ma väk­isin onneen ja tur­val­lisu­u­teen pakotet­tu kon­trol­liy­hteiskun­ta, vaan rikol­lisjär­jestö­jen hal­lit­se­ma feo­daaliy­hteiskun­ta. Tervetuloa!”

    Kuin­ka tuo tapahtuu?

    Vastaa

23. Kaik­ki rahan käsit­te­ly mak­saa, ilmaisu­us on vain silmän­lumet­ta asi­akkaalle. Pank­ki mak­saa käteis­nos­toista, joden kus­tan­nuk­set kerätään tas­a­puolis­es­ti kaikkien asi­akkaiden selkä­na­has­ta. Luot­toko­rt­ti­mak­sami­nen mak­saa, ja mitä eksoot­tisem­pi kort­ti, sitä enem­män hin­taa. Ja kaup­pias perii nämä kulut tas­a­puolis­es­ti kaik­il­ta asi­akkail­ta hinnoissaan. 

    Min­un puolestani kaik­ista rahankäsite­ly- ja mak­su­ta­pah­tu­mista voisi ihan hyvin per­iä hin­taa erik­seen. Kulut­ta­ja näk­isi heti, mikä mak­su­ta­pa on hänelle itselleen suo­tu­isin ja hin­nat kestäi­sivät ver­tailua. Myös mak­samisen mak­su­ja ja tilien tuot­to­ja voisi ver­tail­la suh­teel­lisen hel­posti. Täl­löin pitäisi tietenkin taa­ta, että mak­sut oli­si­vat suh­teessa oikeisi­in kului­hin eikä vain ylimääräi­nen rahasampo.

    Vastaa

24. Osmo: “ihan oikea­ta korkoa 2,25”

    Muis­taak­seni inflaa­tio huitelee täl­lä het­kel­lä jo lähel­lä 4% joten tuo 2,25 tarkoit­taa vain sitä, että tilil­lä ole­va raha ei pienene ihan niin paljon kuin nol­lako­ron tilil­lä. Ei se silti kyl­lä kuu­losta ihan “oikeal­ta korolta”.

    Sähköis­es­tä laskus­ta olen Kari Rajalan kanssa samoil­la lin­joil­la, min­ulle tuli Samossa ehdo­tus moi­ses­ta. Olin ihan innos­tunut sil­lä olen tot­tunut hoita­maan raha-asiani net­ti­palveluis­sa. Sähköi­nen lasku ilmeisty­isi net­ti­pankki­i­ni jos­sa min­un se tulisi hyväksyä. Mut­ta mil­läs tiedän kos­ka se sinne ilmestyy, no siitähän saa tiedon mak­sullisel­la tek­stivi­estil­lä. Eli lasku tulee koti­in ilmaisek­si paperise­na mut­ta e‑laskulla tieto laskun saa­pumis­es­ta mak­saisi. Tästä on jo aikaa mut­ta innos­tus hiipui niin, etten ole jak­sanut tiedustel­la onko hom­ma siitä muuttunut.

    Luot­ta­muk­ses­ta: kat­sokaa­pa seu­raa­van ker­ran ALKOn jonos­sa kuin­ka moni mak­saa väli­neel­lä jos­ta jää sähköi­nen jäl­ki. Voisi olla se hyvä sivu­vaiku­tus että viinan kulu­tus lask­isi jos käteis­es­tä rahas­ta luovuttaisiin.

    Mielestäni pankkiko­rt­ti on kus­tan­nuste­hokas ja toimii hyvin, myös net­ti­pankkipalve­lut ovat hyviä ja toimivia. Suomen pankit ovat hoi­ta­neet mak­su­vä­lin­easi­at hyvin joten nyt alan kon­ser­vati­iviksi ja jenkki­filosofik­si “if it ain’t bro­ken, don’t try to fix it”.

    Vastaa