Miksei vaihdeta opettajia?

Helsingis­sä on suomenkielisiä oppi­lai­ta, joille suomenkieliset opet­ta­jat opet­ta­vat ruot­sia ja ruotsinkielisiä oppi­lai­ta, joille ruotsinkieliset opet­ta­jat opet­ta­vat suomea. Mik­si ruotsinkieliset eivät ope­ta ruo­ta­sia suomenkielisille ja suomenkieliset suomea ruotsinkielisille?

52 vastausta artikkeliin “Miksei vaihdeta opettajia?”

  1. Järkev­in­tä olisi, ettei suomenkielisille opet­taisi ruot­sia kukaan, ei ainakaan pakolla.

  2. En ota kan­taa tuo­hon edel­lisen kom­men­toi­jan “pakkoruotsi”-kysymykseen, se on vähän liian arka, eikä min­ul­la siitä ole tarpeek­si hyvää mielipidettä.

    Mut­ta Osmon kysymys on järkevä. Jos ker­ran kouluis­sa opete­taan ruot­sia, niin mik­si sit­ten ei palkata niitä ruotsinkielisiä ruotsinopet­ta­jik­si ja suomenkielisiä suomenopet­ta­jik­si? Jos “monikult­tuuri­nen” aja­tusten­vai­h­to on jos­sain kohtaa hyvästä, niin se olisi tässä kohtaa. Suomen­ruot­salaiset eivät muo­dos­ta mitään eril­listä kult­tuuria, mut­ta on heil­lä omat piir­teen­sä ump­isuo­ma­laisi­in ver­rat­tuna ja ennakkolu­u­lo­jen vähen­tämisek­si tämäkin voisi olla hyvä.

    Pahoit­te­len, että tämä luisuu taas “siihen suun­taan”, mut­ta ihan vakavis­saan, monien suo­ma­lais­ten ennakkolu­u­lot jo geneet­tis­es­ti läh­es täysin samaa pop­u­laa­tio­ta ole­via erikielisiä kohtaan ovat aika merkit­täviä. Ehkä niistä olisi hyvä päästä eroon. Ainakin se olisi helpompaa.

  3. Mielestäni blo­gistin aja­tus­ta voisi kyl­lä soveltaa. Itse ehdot­taisin että suomen­su­o­ma­laisille opetet­taisi­in ruot­sia uskon­non­tun­nil­la, sil­lä uskon­nos­ta­han ruotsin tarpeel­lisu­udessa Suomes­sa on kyse. Ope­tus olisi tun­nus­tuk­sel­lista, ja uskon­tun­nus­tuk­sek­si kel­paisi hyvin vaikka­pa muu­ta­ma lause ruot­sik­si julkises­sa tilanteessa. 

    Ruot­sia voitaisi­in lisäk­si opet­taa myös his­to­ri­antun­nil­la muis­tut­ta­mas­sa siitä, miten merkit­tävä rooli suur­val­ta Ruot­sil­la oli Suomen itsenäisen val­ti­ol­lisen ase­man saavuttamisessa.

  4. ^ kyl­lä näin on. Ruotsin opet­tamista ei voi perustel­la mil­lään argumentila.

  5. Min­ul­la oli viron­venäläi­nen venäjänopet­ta­ja. Hän osasi var­masti hyvin venäjää, mut­ta hänen oli vaikeaa opet­taa sitä suomenkieliselle, kos­ka hän ei näh­nyt, mitä han­kaluuk­sia vier­aan kie­len oppimises­sa suomenkielisel­lä voi olla. Opet­ta­mi­nen on kuitenkin aivan muu­ta kuin osaamista.

  6. Hei

    Olen samaa mieltä Samuli Lin­tu­lan kanssa. Ainakin alem­mil­la luokil­la olisi ken­ties parem­pi, että opet­ta­ja olisi äidinkie­lenään samaa kieltä puhu­va kuin oppi­laansa. Kieli­taidon kas­vaes­sa opetuk­ses­sa voi siir­tyä sit­ten yhä enem­män sen opetelta­van kie­len varaan. 

    Tässä nimeno­maises­sa tapauk­ses­sa tosin molem­mat opet­ta­jaryh­mät osaa­vat yhtä lail­la oppi­laiden­sa äidinkie­lenään puhu­maa kieltä.

    Mitä tasas tulee ruotsinkie­len osaamisen vält­tämät­tömyy­teen, niin kysymys onkin kokon­aan toinen ja mitä pikem­min pakko­ruot­sista päästäisi­in eroon sitä parempi.

    Kävin koulu­ni Joen­su­us­sa. Poltimme joka kevät ruotsinkir­jat koulun läheisessä puis­tossa. Me emme käsit­täneet tuol­loin, enkä käsitä vieläkään mihin sitä ruot­sia voisi tarvi­ta, ellei halua virkamiehek­si tai asi­akas­palve­lu­työhön ruotsinkielisi­in kun­ti­in ja koko väestön koulut­ta­mi­nen tämän var­al­ta on silkkaa jär­jet­tömyyt­tä. Itä-Suomes­sa­han olisi nyky­isin todel­la tarpeel­lisem­paa venäjän taito huimasti kas­va­neen tur­is­min vuok­si. Ei esim. Joen­su­un kaduil­la tör­mää ruotsinkielisi­in, mut­ta venäläisi­in yhä useammin.

    Olen hive­nen yli 40v ja olen tarvin­nut elämäni aikana ruot­sia tasan ker­ran nuore­na Hesas­sa myyjänä kun asi­akkaak­si saa­pui eläkeikäi­nen suomen­ruot­salainen, joka ei osan­nut suomea eikä englan­tia eikä sak­saa, joi­ta kaikkia kieliä mä hal­litsin sen pakol­lisen ruotsin lisäksi.

    Kaikissa muis­sa lukui­sis­sa tilanteis­sa Suomes­sa ja Ruot­sis­sa olemme puhuneet luon­tev­asti kaikkien ikäis­teni ja nuorem­pi­en yhtä lail­la hal­lit­se­maa englan­tia, joka on taan­nut asioiden hoi­tu­misen ja ruotsinkielis­ten ystävien osalta syväl­lisetkin keskuste­lut suo­ma­lais­ten heikom­min taita­man ruotsin sijaan käytet­tynä. Eikä kenenkään ole tarvin­nut ‘hävetä’ kieli­taitoaan, kun kaik­ki puhu­vat vieras­ta kieltä. Eikä se ruot­si auta kun pohjo­is­mais­es­ti käytän­nön tilanteis­sa on ollut usein myös tan­skalaisia ja norjalaisia.

    Mut­ta Suomea­han johta­vat suuret ikälu­okat, jot­ka eivät ilmeis­es­ti ymmär­rä tämän uuden lati­nan eli englan­nin asemaa…

    Se hyö­ty ruotsinkie­len tai­dos­ta on ollut, että ymmärtää laadukkaista ruot­salai­sista tv-tuotan­noista tek­sti­tys­tä enem­män, mut­ta täl­lä eli kult­tuurisel­la perus­teel­la voisi aivan yhtä hyvin ja mielum­min sit­ten opiskel­la ran­skaa, sak­saa, venäjää, ital­i­aa, espan­jaa, eikä yhtä mar­gin­aal­ista pohjo­is­maista kieltä.

    Juho Järvelin

  7. Samaa mieltä Samuli Lin­tu­lan kanssa, kie­lenopet­ta­jan olisi hyvä ymmärtää oppi­laiden äidinkie­len eri­ty­ispi­irtei­den aiheut­tamia tyyp­il­lisiä vaikeuk­sia vier­aan kie­len oppimises­sa. Tosin, äidinkie­lenään kohdekieltä puhu­va opet­ta­ja voisi motivoi­da ja joh­dat­taa oppi­lai­ta kohdekieleen kytkey­tyneeseen kult­tuuri­in paljon syvem­mälle kuin oppi­laiden kanssa samaa äidinkieltä puhu­va opettaja.

    Elävä kak­sikielisyys ei tosi­aan tun­nu kovin elävältä, ellei oppi­lail­la eläessään ole kos­ke­tus­ta keneenkään vähem­mistökieltä äidinkie­lenään puhuvaan.

  8. Oden aja­tus on mitä kan­natet­tavin! Yhden sortin kielikylpyäkin, ehkä…

  9. Minä kävin myös koulu­ni Joen­su­us­sa. Ja olen huo­man­nut tarvit­se­vani koulus­sa han­kki­maani ruotsin kie­len taitoa vähin­tään kuukausit­tain, usein viikot­tain. Sekä yliopis­to-opin­nois­sa että varsinkin työelämässä. Ja mitä eri­laisim­mis­sa ja ennal­ta-arvaa­mat­tomim­mis­sa yhteyk­sis­sä, joi­ta min­un olisi ollut ker­ta kaikki­aan täysin mah­do­ton­ta ennakoi­da sil­loin joskus 13–18-vuotiaana, kun kie­len opin. (Mainit­takoon tässä vain vaikka­pa tan­skankielis­ten tieteel­lis­ten artikke­lien lukem­i­nen tai keskustelu nor­jaa puhu­van nor­jalaisen kanssa — kumpaankin olen ainakin minä, sitkeässä elävien myyt­tien vas­tais­es­ti, pystynyt varsin vai­vat­tomasti lukioruotsilla.)

    Ja tämä todis­taa täs­mälleen yhtä paljon tai vähän kuin kenenkään “koskaan en ole mihinkään tarvin­nut” ‑kom­ment­ti. Sana sanaa vastaan.

    Sinän­sä venäjän tuomi­nen vai­h­toe­htoise­na pakol­lisek­si ruotsin rin­nalle saat­taisi kyl­lä olla varsin hyvä idea, varsinkin Itä-Suomes­sa. Entä vas­taus Osmon kysymyk­seen? Se taas löy­tyy lähin­nä Samuli Lin­tu­lan kommentista.

  10. Minä olen aikuise­na käynyt parikin ker­taa Lon­toos­sa kielikurssil­la. Minus­ta äidinkie­lenään englan­tia puhu­va on paljon parem­pi opet­ta­maan englan­tia kuin suom­nenkieli­nen, enkä pysty ymmärtämään, mik­si suomen­ruot­salainen — joka siis osaa puhua myös suomea — ei olisi parem­pi opet­ta­maan ruot­sia kuin suomenkielinen.

    Kysymys pakko­ruot­sista tun­kee näköjään taas esille. Kun min­un ei tarvitse enää edus­taa mitään poli­it­tista kor­rek­tiut­ta, ehdot­taisin, että joku tek­isi joskus tutkimuk­sen siitä, kuin­ka paljon noin puoli vuot­ta elämästään ruotsin opin­toi­hin uhran­neet suo­ma­laiset käytän­nössä koke­vat ruot­sista hyö­tyvän­sä. Otos tämän blo­gin kir­joita­jista ei oikein riitä johtopäätök­sten tekoon.

  11. Osmo:

    Hyvä ehdo­tus, mut­ta se pitäisi luon­nol­lis­es­tikin ulot­taa koske­maan kaikkia muitakin ope­tus­su­un­nitel­maan kuu­lu­via ainei­ta — fysi­ikkaa, liikun­taa, musi­ikkia, maanti­etoa, uskon­toa, his­to­ri­aa jne. Ja sit­ten ei muu­ta kuin ope­tus­min­is­ter­iö muokkaa­maan koko perusk­oulun tun­ti­jako uusik­si tutkimus­tu­losten perusteella! 🙂

  12. Poikkeaa otsikos­ta, mut­ta sanon kuitenkin. Ns. taval­liselle suo­ma­laiselle olisi paljon hyödyl­lisem­pää osa­ta venäjää kuin ruot­sia. Pyy­dän tässä Odelta, että aloi­tat jonkun keskustelun aiheesta, mitä vierai­ta kieliä (mukaan lukien ruot­si ja saame) Suomen kouluis­sa pitäisi pakol­lisi­na aineina opet­taa niiden vähien tun­tien puit­teis­sa, joi­ta on käytössä (perusk­oulus­sa max noin 5 per viikko).

    Ruot­si on yliop­pi­laskir­joituk­sis­sa näen­näis­es­ti valin­nai­saine. Se on näen­näi­nen siinä suh­teessa, että se on valin­nainen vain välil­lä matik­ka tai ruot­si. Tietysti poikkeuk­sia löytyy.

  13. Olin väärässä. Liitän tähän viral­lisen tiedon. Pyy­dän anteek­si virheel­listä tietoa. Joka tapauk­ses­sa uud­is­tus vähen­si huo­mat­tavasti intoa ruotsin yokir­joit­tamiseen. Ymmärrän.

    YLIOPPILASKIRJOITUKSET JA YLIOPPILASTUTKINNON SUORITTAMINEN
    Yliop­pi­las­tutk­in­toon kuu­luu seu­raa­va pakolli­nen koe:
    äidinkie­len koe

    sekä seu­raav­ista on valit­ta­va kolme koetta:
    toisen koti­maisen kie­len koe
    vier­aan kie­len koe
    matem­ati­ikan koe
    reaalikoe

  14. Juho Järvelin esit­ti asian hyvin: “Ainakin alem­mil­la luokil­la olisi ken­ties parem­pi, että opet­ta­ja olisi äidinkie­lenään samaa kieltä puhu­va kuin oppi­laansa. Kieli­taidon kas­vaes­sa opetuk­ses­sa voi siir­tyä sit­ten yhä enem­män sen opetelta­van kie­len varaan.”

    Kyl­lä aikuise­na lon­toos­sa jo kieltä osaa­vana saa paljon enem­män irti kun on äidinkie­lenään englan­tia puhu­va opet­ta­ja, mut­ta kun perusk­oulus­sa on se eka enkun tun­ti niin kyl­lä sen opet­ta­jan on parem­pi olla suomalainen.

    Vähän jäi häm­men­tämään että mitä tuo puoli vuot­ta ruotsin opiskelua tarkoit­ti. Kos­ka ruot­si on pakolli­nen, ei kukaan opiskele puo­likas­ta vuot­ta. Jos se taas tarkoit­taa n. 80v ihmiselle 1/160 osaa elemästä niin sehän on 9 min joka iki­nen päivä kehdos­ta hau­taan, eihän se voi olla niin paljon? Vai onko tämä tilas­toar­vo jos­sa jokainen ei ruot­sia opsikel­e­va maa­han­muut­ta­ja vähen­tää suo­ma­laisen keskimääräistä ruotsinkie­len­lukeneisu­ut­ta? Sin­ul­la on var­maan jo valmis seli­tys kun tuol­laisen täkyn heitit, mut­ta kysytään silti.

    “Kysymys pakko­ruot­sista tun­kee näköjään taas esille”

    Lie­nee yllä­tys yhtä suuri kuin entisel­lä päämin­is­ter­il­lä fax­ia odotellessa.

  15. Kyl­lä tuo ihan kan­natet­taval­ta ajatuk­selta tun­tuu ainakin Helsin­gin tapai­sis­sa paikois­sa, jois­sa asuu molem­pia kieliryh­miä. Korkeak­oulus­sa kaikkien opiskelemieni kiel­ten (espania, ruot­si, sak­sa) opet­ta­jat ovat olleet syn­type­r­äisiä, ja jaan kyl­lä Osmon käsi­tyk­sen, parem­min tun­tui oppivan.

    Kari

  16. Osmo heit­tää tut­tuun tapaansa sitä ihteään luot­taen siihen, ettei kukaan kyseenalaista Hänen Suur­ta Viisauttaan. 

    Osmo kysyy lauseen keskellä

    […]“kuin­ka paljon noin puoli vuot­ta elämästään ruotsin opin­toi­hin uhran­neet suomalaiset”[..]

    Tietysti voi tehdä läksyjä aamus­ta iltaan, mut­ta ruotsin kie­len perusk­oulun oppimäärään riit­tää kahdek­san vuorokaut­ta ja kahdek­san tun­tia istu­mista oppitun­neil­la… Tämän laskin omin käsin.

  17. Aiheen sivus­ta menee tämäkin, mut­ta olisi hienoa jos joku asioista per­il­lä ole­va ker­toisi mitkä poli­it­tis­es­ti vaiku­tus­val­taiset tahot pakko­ruot­sia vielä pitävät yllä. Ei kai pelkkä RKP:n kan­na­tus riitä noin huonos­ti perusteltavis­sa ole­van asian jatkamiseen? Ainakin Lip­po­nen on hienoil­la perusteil­laan “Ruotsinkieliset dekkar­it on tosi jän­niä.” ollut viime aikoinakin julk­isu­udessa. Mitä tapah­tu­isi jos jokin iso puolue astu­isi näi­den vaiku­tus­val­tais­ten taho­jen varpaille tässä asiassa?

    Vai voiko vain olla, että kansalle on saatu niin hyvin syötet­tyä “ruot­si uskon­to”, että ihmiset eivät vain enää pysty tekemään päätöstä tosi­a­sioiden pohjalta?

    Olisi tosi­aan hienoa jos Osmoa kiin­nos­taisi ava­ta tästäkin asi­as­ta oma keskustelun­sa, kos­ka siihen eivät tosi­aankaan poli­it­tisen kor­rek­tiu­den takia muut pysty. Olisi myös haus­ka tietää ehodotuk­sia siihen kuin­ka voitaisi­in arvioi­da mah­dol­lisim­man real­is­tis­es­ti suo­ma­lais­ten yksipuolisen kieli­taidon mah­dol­liset hai­tat kansantaloudelle.

  18. Eli­nan tavoin laske­mal­la koko perusk­oulu sujuu muu­ta­mas­sa kuukaudessa. Minä käytin sel­l­aista lasku­ta­paa, jos­sa perusk­oulu­un kuluu yhdek­sän vuot­ta. En silti oikein usko, että perusk­oul­u­lainen selviäisi ruotsinopin­noista 200 oppitun­nil­la. Min­un aikanani niitä oli yli 500 ja lukios­sa sen lisäk­si noin 300.

  19. En tiedä, onko tilanne muut­tunut jotenkin ruotsin opetuk­sen osalta, mut­ta meille ‑70 luvul­la syn­tyneille ruot­sia (lyhyt) opetet­ti­in kolme vuot­ta eli ylä-asteen ajan. Englan­tia (pitkä) opetet­ti­in kuusi vuot­ta. Tämä siis perusk­oulus­sa. Valin­nan mah­dol­lisu­ut­ta ei ollut, kuin teo­ri­as­sa. Lisäk­si sai tosin Sak­san tai Ranskan.

    Koulupäiviä vuodessa n.190. Ruot­sia 2h /viikko. Kolme vuot­ta. Yht. n.163 tun­tia. Tässä ajas­sa on käy­ty usei­ta keskustelu­ja siitä, mihin täl­läistä paskaa tarvi­taan, korostet­tu suo­ma­laisu­ut­ta, oltu hur­re­ja vas­taan vah­vas­sa isän­maa hengessä, heit­el­ty kume­ja ja kuun­nel­tu luen­to­ja siitä, miten ruot­si on pakol­lista. Sen, mitä minä opin perusk­oulus­sa Ruot­sia oppisi kyl­lä hel­posti viikon­lo­pus­sa. Sil­lä sai kutosen. Vitosen sai, kun ei sanonut sanaakaan ruotsiksi.

  20. Jaa­has Osmo, 

    Paljonko sin­ul­la on ollut matem­ati­ikan opintoja?

    Ruot­sia opiskel­laan kak­si viikko­tun­tia seiskalla ja kasil­la ja kolme ysil­lä. Ei ole mikään “uskon asia”, että siitä tulee tämä em. reilu viikko.

    “Min­un aikanani niitä oli yli 500”

    Puhut var­masti jostain aat­a­m­i­naikaises­ta keskikoulusta? 

    “lukios­sa sen lisäk­si noin 300”

    Ja lukioon­han ei ole mikään pakko men­nä, jos ope­tus­sun­nitel­ma ei miellytä.

  21. Jos oppitun­neista menee noin 10 % ruotsin kieleen kol­men vuo­den ajan, on se vain 0,3 vuot­ta. Tarkoitin kuitenkin yliop­pi­laak­si asti luke­via. Siitä tulee kyl­lä ylikin puoli vuot­ta, vaik­ka min­un päivistäni ruotsin kie­len opiskelua onkin vähen­net­ty. Min­ul­ta on men­nyt melkein kokon­ainen vuosi.

    Sinän­sä olisi hyvä oppia alkeet naa­purei­den kielestä — myös venäjästä — niin, että ymmärtäisi edes jotain ja voisi käytän­nössä pikkuhil­jaa oppia lisää.

  22. Osmon numerolo­gia ylit­tää selvästi tähä­nas­tiset vään­nöt. Osmo uno­htaa laskel­mas­saan tahal­lis­es­ti tai tarkoituk­sel­la, että oppitun­ti on 45 min­u­ut­tia ja se sekä oppitun­tei­hin kuu­lu­va aloi­tus- ym. nysväy­sai­ka 5 — 10 min­u­ut­tia antaa kyl­lä huo­mat­tavasti pienem­män kokon­aisope­tusa­jan mille tahansa aineelle. 

    Näp­päränä numerologi­na Osmo voi myös laskea kuin­ka mon­ta suomen­ruot­salaista on ja kuin­ka moni näistä menee lukioon. Samal­la voi selvit­tää sen, paljonko ruotsinopet­ta­jia tarvi­taan ja jatkaa sil­lä, mon­tako ruotsinkielistä yliopis­to-opiske­li­jaa val­it­see pääaineek­seen ruotsin kie­len ja suorit­taa tarvit­ta­vat kas­va­tusti­eteen opin­not saadak­seen kelpoisu­u­den ruotsinopet­ta­jak­si. Luulen että luku ei ole kovin suuri. 

    Joo. Siis Osmo­han puhui helsinkiläis­ten opetuk­ses­ta, mut­ta kun numerologi­nen ana­lyysi valmis­tuu, niin Osmo voi tehdä johtopäätök­set, riit­tääkö aines edes helsinkiläis­ten tarpeisiin.

  23. Min­ul­ta jäi kyl­lä ymmärtämät­tä, mitä oppitun­nin­pitu­udel­la on tekemistä sen kanssa, että 12-vuo­tis­es­ta yleis­sivistävästä koulus­ta menee yli puolen vuo­den opin­not ruotsin kieleen. 

    On tietysti niim, että kun on päätet­ty, että kie­lenope­tus­ta eivät anna kieltä äidinkie­lenään vaan vier­aana kie­lenä puhu­vat, on myös koulutet­tu opet­ta­jat tämän peri­aat­teen mukaan, mut­ta mik­si niin on? Mik­si kak­sikielisil­lä paikkakun­nil­la ei käytetä hyväk­si mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää kieltä äidinkie­lenään puhu­via opet­ta­jia. Ainakin ruotsinkielisi­in koului­hin luulisi riit­tävän suomenkielisiä opettajia.

  24. “Sinän­sä olisi hyvä oppia alkeet naa­purei­den kielestä — myös venäjästä — niin, että ymmärtäisi edes jotain ja voisi käytän­nössä pikkuhil­jaa oppia lisää.”

    Venäjän alkeet voi perustel­la näin, ruotsin alkei­ta ei. 

    Venäjäl­lä ei pysty kom­mu­nikoimaan ilman venäjän kie­len taitoa. Mon­et puhu­vat kyl­lä suomea rajan tun­tu­mas­sa ja nuoret puhu­vat englan­tia. Van­hem­mas­ta väestöstä löy­tyy niitä, joiden kanssa voi käyt­tää sak­saa. Yhteistä kieltä on kuitenkin usein han­kala löytää.

    Ruot­sis­sa ei tarvitse osa­ta ruot­sia. Siel­lä osa­taan englan­tia todel­la hyvin. Tukhol­man alueel­la pär­jää usein myös suomella.

    Täältä kat­sot­tuna (Lappeen­ran­ta) Ruot­si on pieni maa hyvin kaukana län­nessä meren takana. Pitäisikö samoin perustein olla myös esim. pakko-Puo­la? Saman­laista pakkop­ul­laa siitäkin saisi.

  25. Mik­si kak­sikielisil­lä paikkakun­nil­la ei käytetä hyväk­si mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää kieltä äidinkie­lenään puhu­via opettajia?

    Vaik­ka asialle löy­tyy ped­a­gogisi­akin perustelu­ja, tärkeäm­pää var­maankin on opet­ta­jien ammat­tili­it­to. Jäi­siväthän ruotsinopet­ta­jat työtä vaille, eikä sel­l­aisia ruotsinkielisiä opet­ta­jia jot­ka pystyvät opet­ta­maan ruot­sia vier­aana kie­lenä var­maan jäsenistössä ole montakaan.

    Äsket­täin opet­ta­jien ammat­tile­hti onnis­tui nos­ta­maan aika älömölön jo yliop­pi­laskir­joi­tusten ruotsin “rom­ah­duk­ses­ta”. Muun muas­sa Hesarin pääkir­joituk­ses­sa luon­nehdit­ti­in pakko­ru­atsin vas­tus­ta­jia asen­nevam­maisik­si. Olisi kiin­nos­tavaa tietää, mis­tä on syn­tynyt tuol­lainen Hesarin asennevamma.

    Kyseistä ruotsin “rom­ah­dus­ta­han” voi tietysti pitää myös myön­teisenä kehi­tyk­senä, jos nimit­täin nuoret toiv­ot ovat käyt­täneet ruot­sil­ta säästyneen ajan muuhun opiskelu­un. Se kai oli uud­is­tuk­sen eli ruotsin kir­joit­tamisen “vapaae­hetois­tamisen” tarkoi­tus. Hesarin mukaan siis ope­tus­min­is­ter­il­lä/-min­is­ter­iöl­lä oli asennevamma.

    Eli­nal­la taas on tain­nut men­nä pakko­matem­ati­ik­ka hiukan hukkaan 😉

  26. Koulu­vuodessa on 38 viikkoa ja niitä ruotsin tun­te­ja viikos­sa siis 2–2‑3 eli 2x33+2x38+3x38= 266 oppituntia

    Ruot­sia on lukios­sa 5 pakol­lista kurssia 5x38 oppitun­tia = 190
    Lisäk­si on kak­si syven­tävää kurssia 2x38 oppitun­tia = 78

    Käytän­nössä yksi kurssi on 30 oppitun­tia, kun koe­vi­ikko ja poikkeuspäivät vievät tun­te­ja. Pakol­lisia ruotsin oppitun­te­ja on siis lukios­sa 150 ja syven­tävät kurssit mukaan lukien 210 oppituntia.

  27. Kiitos KR:lle tarkoista tiedoista. Taisin vähän liitoitel­la ruot­si­in pakol­lis­es­ti käytet­tyä aikaa. 

    Jos palaamme takaisin koulu­vu­osi­in. Seu­raavas­sa laskel­mas­sa olete­taan, että yläas­teel­la koulu­vi­ikos­sa on 30 tun­tia. Sil­loin yhteen­sä seit­semän viikko­tun­tia on 0,23 kouluvuotta.

    Lukion kursse­ja on kolmivuo­tises­sa lukios­sa 75. Niin­pä lukio-opetuk­ses­ta 5/75=1/15 on pakol­lista ruot­sia eli kolmivuo­tises­sa lukios­sa lue­taan ruot­sia 0,2 kouluvuotta. 

    Pienin mah­dolli­nen määrä ruot­sia on siis yhteen­sä 0,43 koulu­vuot­ta. Ei siis ihan puol­ta vuotta.

  28. Ter­ve

    Toiv­ot­tavasti joskus päästään siihen, että meil­lä on perusk­oulun neljän­neltä läh­tien yksi ulko­maan kieli pakol­lise­na aineena. Siihen sit­ten yläas­teel­la ja myöhem­min keski­as­teel­la yksi tai kak­si valin­naista, joista yksi voisi olla esim. ruotsin kieli.

    Suo­ma­lainen nuori käyt­tää about 500 tun­tia elämästään sel­l­aisen kie­len opiskelu­un, jos­ta ei hänelle ole höykäsen pöläyk­sen ver­taa hyö­tyä elämässään. Ruot­salais­ten kanssa tulee toimeen eri­no­mais­es­ti englan­nin kielellä.

    En tajua sitä, mik­si Suomen poli­it­tiset puolueet kosiskel­e­vat ruotsin kielisiä. RKP:a ne äänestävät kuitenkin.

  29. Tomi: Eivät ne nuoret toiv­ot käytä ruot­sil­ta säästynyt­tä aikaa mihinkään muuhun opiskelu­un; sitä aikaa kun ei säästy, kos­ka koulu­aineena ruot­si on yhä pakolli­nen. Sitä siis pän­tätään, vaikkei ken­ties koskaan kirjoitettaisi.

  30. Minä nyt tietysti olen kuriosi­teet­ti kun työssäni käytän yli sata vuot­ta van­ho­ja his­to­ri­al­lisia doku­ment­te­ja ark­istoista. Ne tup­paa­vat pääsään­töis­es­ti ole­maan ruotsin kielel­lä, ja sikäli koulu­ruot­sista on ollut min­ulle suur­ta hyö­tyä. Venäjän ark­isto­jen auetes­sa ehkä venäjänkieltäkin voisi tarvi­ta, mut­ta sitä taas en sat­tunut koulus­sa luke­maan. Ainakin jos jotain his­to­ri­aa sivuavaa aikoo tutkia, eikä ole lukenut ruot­sia, on oman koti­maansa lähim­mänkin his­to­ri­an suh­teen täysi ummikko. 

    Sak­saakin luin koulus­sa, mut­ta sitä olen tarvin­nut hyvin vähän, mitä nyt tele­vi­siosar­joista osaa erot­taa ilmauk­set “erschossen wor­den” ja “umge­bracht hat” (englan­ninkieli­sistä tv-sar­joista taas jostain syys­tä pistää eniten kor­vaan fraasi “have sex”). Ainakin min­ulle siis ruot­sista on ollut ja on jatku­vasti paljon enem­män hyö­tyä kuin vaikka­pa saksasta.

    Myös siitä olen vaku­ut­tunut, että syn­type­r­äi­nen kie­lenopet­ta­ja on var­maan opti­mi­ratkaisu, vaik­ka aka­teem­i­nen koulu­tus var­maan takaakin sen, että ei-syn­type­r­äis­tenkään ope­tus ei ole kovin huonoa.

  31. Sitä siis pän­tätään, vaikkei ken­ties koskaan kirjoitettaisi.

    En tiedä mil­lais­ten nero­jen kanssa tääl­lä jut­te­len, mut­ta ainakin minä pänt­täsin ruot­sia kir­joi­tusten takia, kun yritin epä­toivois­es­ti kir­iä kiin­ni vuosien laiskot­telun — huonol­la men­estyk­sel­lä. Sit­ten onnek­si keksin men­nä Dragsviki­in 11 kuukaudek­si. Nykysys­tee­mis­sä olisin var­maan luovut­tanut suo­si­ol­la ja käyt­tänyt ajan vaikka­pa sak­san paranteluun.

    Ainakin min­ulle siis ruot­sista on ollut ja on jatku­vasti paljon enem­män hyö­tyä kuin vaikka­pa saksasta.

    Täl­laises­sa argu­men­taa­tios­sa tup­paa ole­maan sel­l­ainen vika, että ihmi­nen hakeu­tuu tekemään sitä mitä osaa. Jos ei osaa ruot­sia ei hakeudu tutki­maan Suomen tai Ruotsin his­to­ri­aa mut­ta sen sijaan voi han­kki­u­tua vaikka­pa nat­seista tai filosofi­an his­to­ri­as­ta ker­tovien sak­salais­ten lähtei­den äärelle.

    Niin, mut­ta mik­si ei opet­telisi molem­pia, sekä ruot­sia että vaikka­pa sak­saa? Pakko­ruotsin kan­nat­ta­jat tun­tu­vat elävän maail­mas­sa, jos­sa vier­aan kie­len oppii tuos­ta vain tai jos ei opi, on aikaa sen opiskelu­un lop­ut­tomasti. Meikäläisen kielipääl­lä varustet­tuun rukkaan ei tuol­lainen argu­men­taa­tio ymmär­ret­tävästi uppoa.

  32. Menee vähän vier­estä, mut­ta kun ylipäätään kielistä puhutaan — maini­taan melkein aina sak­san kielestä kuin se olisi jokin harv­inainen vinkuin­ti­jaanien kieli. Fak­ta on myös se, että Euroopas­sa puhuu yli sata miljoon­aa ihmistä äidinkie­lenään sak­saa. Sil­lä pär­jää yllät­tävän hyvin Euroopas­sa aina pohjois-Ital­i­aan asti. Tietysti Sak­sas­sa se on vält­tämätön. Ain­oa huono puoli siinä on, että sak­sa on vaikea kieli monine murtei­neen ver­rat­tuna esim. type­r­ään englan­nin kieleen.

  33. Lukio ei ole osa pakkoruotsia. 

    Itse kävin perusk­oulun ja yliopis­ton välil­lä koulun, johon sisäl­tyi ruotsin ope­tus­ta 35 oppituntia.

  34. Yksi henkilö­ta­son käytän­nön este on tietysti vielä ylitet­tävä: resurssoin­ti euroa/oppilas lie­nee sel­l­ainen, että tuskin monikaan ruotsinkielisen koulun opet­ta­ja suos­tuu siir­tymään suomenkieliselle puolelle.

  35. Mitenkäs yleis­sivistyk­sen lai­ta kouluis­sa? On pakko­matikkaa, pakkokemi­aa, pakko­maantiedet­tä, pakko­bi­olo­giaa… Eikö se kuu­lu yleis­sivistyk­seen että osaa (ainakin vähäsen) koti­maamme molem­pia kieliä? Niin on jos on tarve ainakin perus­teet mis­tä lähteä liik­keelle. Eikö se ole tämäm maan koulu­tuk­sen perus­ta? Että on samat lähtöko­h­dat kaikil­la! Aika har­va meistä kuitenkaan tietää mihin ryhtyy. Tarvi­taanko tule­vaisu­udessa esim. matem­ati­ikkaa, maantiedet­tä vai ruot­sia? Kaik­ki vaan heti las­ten­tarhas­sa opiskele­maan sitä mis­tä on kiinnostunut!

  36. Aika pop­ulisti­nen heit­to tuo ehdo­tus äidinkieli­sistä opet­ta­jista koului­hin. Aja­tus on kau­nis, mut­ta toteu­tuk­sen tiel­lä on kovin mon­ta estet­tä. Vähän kuin heit­täisi blo­gis­sa: sodat ovat huono jut­tu, ihmisiä kuolee ja sil­lälail­la. Mik­sei lopete­ta sotia, heijuu?

    Vään­nän rautalangasta.

    On eri asia osa­ta kieltä ja opet­taa sitä vier­aana kie­lenä. En usko, että Osmo Soin­in­vaara osaisi opet­taa suomea ruotsinkielisille kovinkaan hyvin. En usko, että sitä osaa kovin moni sel­l­ainenkaan, joka on lukenut suomea yliopis­tossa. Tarvi­taan ped­a­gogista pätevöi­tymistä, kiin­nos­tus­ta ym. 

    Aikuisen voi olla helpom­paa oppia englan­tia kielikurssil­la Bri­tan­ni­as­sa kuin lapsen koulus­sa, jos­sa opet­ta­ja on suo­ma­lainen. Näitä asioi­ta ei kuitenkaan voi ver­ra­ta, sil­lä toises­sa oppi­ja on motivoitunut ja mak­sukykyi­nen aikuinen, toises­sa vas­tu­u­va­paa lapsi.

    Suomes­sa ei täl­lä het­kel­lä ole riit­tävästi suomen kie­len opet­ta­jia edes maa­han­muut­ta­javäestön tarpeik­si. Suomea yliopis­tois­sa luke­vista ani­har­va saa pätevyy­den suomen kie­len opet­tamises­sa vierask­ielisille. Alalle on vas­ta syn­tymässä tra­di­tio. Kaik­ki pätevät tarvi­taan suomen kie­len ulko­maalaisopet­ta­jik­si maa­han­muut­ta­jille tai ulko­maille yliopis­toi­hin, jois­sa niis­säkin halu­taan opiskel­la yhä enem­män suomea.

    Entä mis­tä löy­ty­isi ruot­sia äidinkie­lenään puhu­via opet­ta­jia, jot­ka oli­si­vat halukkai­ta muut­ta­maan Karstu­laan, Uuku­niemelle, Kuh­moon ja Sodankylään, jois­sa kaikissa opete­taan ruot­sia kouluis­sa. Vas­taus: ei mistään.

    Koulu­jen kiel­tenope­tus tarvit­see ihan toisen­laisia uud­is­tuk­sia. Polt­tavin tarve olisi mielestäni kie­lenopetuk­sen monipuolis­t­a­mi­nen. Tarvi­taan val­tavasti lisää venäjän, kiinan, viron, japanin ym. taitoisia. Ja kyl­lä. Heille kan­nat­taisi opet­taa näitä kieliä jo kouluis­sa. Mut­ta siihen tarvi­taan uut­ta korkeak­oulupoli­ti­ikkaa, joka ymmärtää, että glob­al­isaa­tio­ta ei hallinnoi­da pelkäk­si englanniksi.

  37. Jos jotainei voi toteut­taa Uuku­niemessä, ei se ole mikään syy olla toteut­ta­mat­ta sitä Helsingis­sä tai Vaasas­sa. Kos­ka jok­seenkin kaik­ki ruotsinkieliset ovat Suomes­sa kak­sikielisiä, äidinkie­lenään ruot­sia puhu­va voisi minus­ta opet­taa perusk­oul­u­laisille ruot­sia val­lan main­iosti — ja jos ei perusk­oul­u­laisille, niin ainakin luki­o­laisille. Jos näin päätet­täisi­in tehdä, pitäisi tietysti myösk­oulut­taa opet­ta­jia, joten ei se ihan heti käy.

  38. Viit­taan vielä siihen, mitä edel­lä kir­joitin. Itsel­läni on suomen kie­len ulko­maalaisopet­ta­jan pätevyys, opiskele­mal­la ja työkoke­muk­sen myötä han­kit­tu. Tiedän koke­muk­ses­ta, että äidinkie­lenään jotain kieltä puhu­va ei noin vain voi opet­taa sitä kieltä. Tarvi­taan filolo­giaopin­to­ja, ja nimeno­maan sel­l­aisia, jot­ka pain­ot­tuvat (esim. suomen ja ruotsin) kiel­ten eroi­hin, oppimisped­a­gogi­ikkaan jne.

    Täl­lä het­kel­lä suomenkieli­nen ja ruotsinkieli­nen filologik­oulu­tus ovat yllät­tävän kaukana toi­sis­taan, eivätkä ne anna valmiuk­sia oman kie­len opetuk­seen vier­aana kie­lenä myöskään ruotsinkielisille äidinkie­lenopet­ta­jille. Suomen ruotsinkieliset eivät myöskään ole niin kak­sikielisiä kuin Ode tun­tuu olet­ta­van. Helsin­gin ulkop­uolel­la on paljon huonos­ti suomea osaavia, nuoriakin.

    Ei se Lon­toon kesäkurssin kiva ja taita­va opet­ta­jakaan toden­näköis­es­ti ollut pelkkä englan­nin puhu­ja, vaan ilmeis­es­ti mon­es­sa liemessä keit­et­ty ped­a­gogiper­soona. Eikä sel­l­aisia syn­ny kät­tä pyöräyttämällä.

  39. Osmon aloi­tus ker­too ihmis­es­tä joka ei ymmär­rä didak­ti­ikas­ta ja kie­len opetuk­sen ped­a­gogi­ikas­ta hölkäsen pöläystä. 

    Hyvän kie­lenopetuk­sen edel­ly­tys ei mil­lään muo­toa ole kyseisen kie­len puhumi­nen äidinkie­lenään. Kuten jo Janne S tote­si, kyse on huo­mat­tavasti laa­ja-alaisem­mas­ta kie­len lainalaisuuk­sien ymmärtämis­es­tä, filolo­gian eri osa-aluei­den hallinnas­ta ja ennen kaikkea taju opetet­tavien äidinkie­len lähtökohdista. 

    Suomea äidinkie­lenään puhu­va on yleen­sä huo­mat­tavasti parem­pi opet­ta­maan vieras­ta kieltä suomea puhuville kuin syn­type­r­äi­nen vierask­ieli­nen. Hän tun­tee omako­htais­es­ti sudenkuopat ja ongel­mako­h­dat kie­len sanas­tossa ja rak­en­teessa, jot­ka ovat juuri ja nimeno­maan suomenkielisille haasteellisia. 

    Eli pystyyn kuol­lut ehdotus!

  40. Kata­janokan ala-asteel­la ran­skaa opet­ti ran­skankieli­nen opet­ta­ja, eikä se mitenkään huonos­ti sujunut. Aika mon­es­sa maas­sa yritetään käyt­tää äidinkie­lenään opetet­tavaa kieltä puhu­via. Eri­tyis­es­ti tämä olisi tietysti järkevää lukiossa.

  41. Mah­tavaa argu­men­toin­tia tilastotieteilijältä! 

    Oli­pa ker­ran Kata­janokalla ran­skankieli­nen Hyvä Opet­ta­ja! En lainkaan epäile tätä, mut­ta mitään yleistyk­siä tästä ei pidä tekemän.

    Suomen ei koulu­jen oppimis­tu­losten val­os­sa tarvitse mitenkään olla huolis­saan mitä “aika mon­es­sa maas­sa yritetään”. Kas­va­tusti­eteen ja filolo­gian sekä opiske­li­jat että ope­tushenkilöstö ovat meil­lä maail­man huippua.

  42. Joku sanoi, että lukioon ei tarvitse men­nä, jos ope­tus­su­un­nitel­ma ei miel­lytä. On vaan niin, että ei ole Suomes­sa pahem­min perusk­oulun jälkeisiä koulu­ja, jois­sa ei ruot­sia tarvit­sisi opiskel­la. Mainitse yksi, jos sel­l­aisia on? En pitäisi koulut­ta­mat­to­muut­ta real­is­tise­na vai­h­toe­htona. Englan­nin pakol­lisu­us on ymmär­ret­tävää, kos­ka se on val­takieli maail­mal­la, mut­ta läh­es kaik­ki muut aineet voi vali­ta haet­ta­van koulun mukaan, ruot­sia ei.

  43. Kris­t­ian:

    “Englan­nin pakol­lisu­us on ymmär­ret­tävää, kos­ka se on val­takieli maail­mal­la, mut­ta läh­es kaik­ki muut aineet voi vali­ta haet­ta­van koulun mukaan, ruot­sia ei.”

    Sinivihreä:

    Alle­vi­ivaisin sitä että englan­ti ei ole Suomes­sa pakolli­nen, toisin kuin ruot­si. Veikkauk­seni on, että tälle pakko­ruot­sille käy samaan tapaan kuin muillekin ihmis­ten rak­en­tamille keinotekoisille ja epä­tarkoituk­sen­mukaisille muureille tyyli­in berli­inin muuri. Ne vain yksinker­tais­es­ti rom­ah­ta­vat ajan ollessa kyp­sä. Pakko­ruotsin osalta aika alkaa käsit­tääk­seni olla kypsä.

  44. Ongel­maa läh­estytään tääl­lä väärästä päästä.
    Lukios­sa ei pidä opet­taa ruot­sia, ei myöskään englan­tia tai venäjää. Vieraiden kiel­ten taito on paras­ta han­kkia oppivelvol­lisu­u­den alus­sa, ei lopus­sa. Se tapah­tuu parhait­en omak­sumal­la kieli käytän­nössä. Sil­loin kiel­tenopet­ta­jak­si kel­paa kuka tahansa nati­ivipuhu­ja. Muu­toin on ihme, ettei maail­man ihmi­sistä tul­lut mykkiä, vaik­ka har­va äiti on filologi.
    Suomes­sa opete­taan 1) tarpeet­to­mia kieliä 2) vas­ten­tah­toisille oppi­laille 3) herkkyysiän men­tyä 4) han­kalin menetelmin 5) luon­not­tomin pain­o­tuksin 6) vierask­ielis­ten opet­ta­jien toimes­ta – siis joka suh­teessa vaikeim­man kaut­ta. Hyvä vain kun emme opi, sil­lä hul­lu­us saat­taisi puhu­mal­la levitä.

  45. Halu­aisin mielel­läni kuul­la Osmon näke­myk­sen niistä poli­it­ti­sista rak­en­teista ja käytän­nöistä jot­ka pakko­ruot­si­jär­jestelmää yhä pitävät pystyssä, ja joi­ta ei meille kanslaisille kerrota.
    Uskoisin että poli­it­tisen urasi kaut­ta olet tehnyt havain­to­ja näistä demokra­tialle vieraista käytännöistä.
    Val­taosa kansas­ta ei kan­na­ta nykyjär­jestelmää, kuitenkin ope­tus­min­is­ter­iö hil­jat­tain tyr­mäsi Tohma­jär­ven kun­nan kokeilu­anomuk­sen koskien venäjän ope­tus­ta ruotsin vaihtoehtona.
    Epäter­veestä tilanteesta ker­to­vat myös lukuisat kansalaisak­ti­ivi­su­u­den muodot, kuten:
    http://www.vapaakielivalinta.fi ja esim. ima­tralaisen Vuok­sen­niskan koulun van­hempi­en aloite ope­tus­min­is­ter­iölle, mikä sekin tyr­mät­ti­in yhtä ontoin perusteluin kuin Tohma­jär­ven hanke.
    Mitä mieltä olet täl­lais­es­ta poli­it­tis­es­ta kult­tuurista? Kenel­lä on pallo?

  46. Venäjänkielessä on eri­ty­ispi­irteitä joi­ta syn­type­r­äisen, jopa oppi­neen on vaikea hal­li­ta (vaik­ka jotain osaisikin). 

    Venäjän kie­len pain­o­tuk­set poikkea­vat suomen kie­len pain­o­tuk­sista siten että sanan pää­paino voi olla muil­lakin kuin ekalla tavul­la jne. eli vaik­ka osaisit kieltä hyvinkin, aksent­ti voi olla todel­la karmea. 

    Jos pain­o­tuk­set opi­taan jo alus­sa väärin (liian kar­rikoidusti tai oikeasti väärin) niin tätä ongel­maa on myöhem­min vaikea korjata. 

    Lisäk­si nimeo­maan viron kie­len omi­naispi­ir­teet ovat samankaltaiset kuin suomen, eli Samuli Lin­tu­lan tapauk­ses­sa kyseessä lie­nee ollut vain huono opettaja. 

    Se mikä on tärkeää on se että opet­ta­ja ylipäätään osaa sekä opetet­tavaa kieltä, että kieltä jol­la opete­taan, jot­ta kom­mu­nikaa­tio ylipäätään on mah­dol­lista. Opet­ta­jan on kyet­tävä ymmärtämään han­kali­akin kysymyk­siä ja kyet­tävä myös vas­taa­maan niihin kat­tavasti, suomeksi. 

    Itsel­leni paras opet­ta­ja ikinä on venäjää äidinkie­lenään puhu­va puoliso ja kak­sikieli­nen lapsemme. Heil­lä on aikaa ja kykyä selit­tää sano­jen takana ole­vat mon­et merk­i­tyk­set ja merk­i­tys­vi­vah­teet, jol­loin sano­jen luo­va käyt­tö on mah­dol­lista jo varsin varhaises­sa vai­heessa ja virheet tulee kor­jat­tua sitä mukaa kun niitä esiintyy.

  47. Sami:
    “Eikö se kuu­lu yleis­sivistyk­seen että osaa (ainakin vähäsen)”

    Oletko mis­tä tuon kuul­lut? RKPn tahol­ta? Ainakin vähäsen, ok, mitkä sanat kan­nat­taisi opetel­la? Tak adjöö?

  48. Per­jan­taina 26.9. vietämme taas Euroopan Kiel­ten päivää. Monikielisyys kuu­luukin Euroopan nykyiseen ja tule­vaan kehi­tyk­seen itses­tään selvänä osana, kuten julis­tet­ti­in jo EU:n ja Euroopan Neu­vos­ton kiel­ten vuon­na 2001.
    Aloituk­sen kysymys suomenkieli­sistä ruotsinopet­ta­jista ja ruotsinkieli­sistä suomenopet­ta­jista kuvas­taa hyvin Suomen poli­it­tista lähtöko­htaa kiel­tenopetuk­ses­sa. Kun muual­la Euroopas­sa pyritään tavoit­tele­maan äidinkie­len lisäk­si kah­den vier­aan kie­len taitoa helpot­ta­maan euroop­palais­ten kanssakäymistä, meil­lä poli­it­tis­es­ti sävyt­tynyt kielik­oulu­tus kään­tyy sisään­päin: val­tio velvoit­taa opet­tel­maan ruotsin ja kun­nat val­it­se­vat englan­nin. Niin­pä suo­ma­laiset eivät juuri muu­ta osaa kuin englan­tia vähän pakok­si koet­tua ruotsia.

    Mis­sä on nuorisoamme kan­sain­välisyy­teen ja euroop­palaisu­u­teen valmis­ta­va monipuo­li­nen kielikoulutus?
    Pienen kie­len maana meil­lä jos kenel­lä on tarvet­ta monipuoliseen kieli­taito­varan­toon. Nuori­somme halu­aa kan­sain­välistyä ja oppia sak­saa, ran­skaa, venäjää..
    Mik­si suo­ma­lais­ten pitäisi opetel­la kolme vieras­ta kieltä kun muille riit­tää kaksi?
    Eikö olisi jo aika tun­nus­taa ruotsin opetuk­sen puh­taasti poli­it­ti­nen luonne? Ei ruotsin osaa­jat Suomes­ta katoa kun ruot­sista tulee valin­nainen. Tärkein­tä olisi nyt uskaltaa puhua asiasta.

  49. Euroopan yhteisö­jen tuomiois­tu­in on johdon­mukaises­ti, esim. tapauk­sen C‑419/92 Inge­traut Scholz„ kok. I‑1994, s.521 (syr­jin­tä, kansalaisu­us) yhtey­dessä toden­nut, että union­in perus­sopimuk­set kieltävät pait­si yleisen syr­jin­nän kansalaisu­u­den perus­teel­la myös erot­telun perusteil­la, jot­ka de fac­to johta­vat samaan lop­putu­lok­seen. Välilli­nenkään syr­jin­tä ei siis ole sallittua.

    Yliopis­to­jen tutk­in­toase­tuk­sen 6 §:ää soveltaes­saan yliopis­to, joka on ope­tuskieleltään suomenkieli­nen, ei myön­nä käytän­nössä anomuk­ses­ta suomen kielel­lä koulu­sivistyk­sen­sä saaneille opiske­li­joille vapau­tus­ta ruotsin kie­len kurssista, pait­si jos on kyse esim. vakavas­ta luk­i­häir­iöstä. Sen sijaan koulu­sivistyk­sen­sä muil­la kielil­lä saaneille opiske­li­joille, käytän­nössä ulko­maalaisille, mukaan lukien EU:n kansalaiset, tämä vapau­tus myön­netään anomuk­ses­ta automaattisesti.

    Tämä käytän­tö on johtanut siihen, että Suomen yliopis­tois­sa kansalaisu­u­teen perus­tu­va syr­jin­tä on de fac­to kor­vat­tu koulu­sivistyk­sen saan­ti­in perus­tu­val­la erottelukriteerillä.

  50. Peruskysymyshän on: mik­si jokainen suo­ma­lainen lukee ruot­sia pakolla?

    Ker­rataan­pa hie­man perustuslakia.

    ——————–
    “17 §
    Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

    Suomen kansal­liskielet ovat suo­mi ja ruotsi.

    Jokaisen oikeus käyt­tää tuomiois­tu­imes­sa ja muus­sa vira­nomaises­sa asi­as­saan omaa kieltään, joko suomea tai ruot­sia, sekä saa­da toim­i­tuskir­jansa täl­lä kielel­lä tur­vataan lail­la. Julkisen val­lan on huole­hdit­ta­va maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyk­sel­li­sistä ja yhteiskun­nal­li­sista tarpeista saman­lais­ten perustei­den mukaan.

    Saame­laisil­la alku­peräiskansana sekä romaneil­la ja muil­la ryh­mil­lä on oikeus ylläpitää ja kehit­tää omaa kieltään ja kult­tuuri­aan. Saame­lais­ten oikeud­es­ta käyt­tää saa­men kieltä vira­nomaises­sa sääde­tään lail­la. Viit­tomakieltä käyt­tävien sekä vam­maisu­u­den vuok­si tulk­it­semis- ja kään­nös­a­pua tarvit­se­vien oikeudet tur­vataan lailla.”
    ——————–

    Suomen­ruot­salaisil­la on perus­tus­lain mukaan oikeus käyt­tää ruot­sia tuomiois­tu­imes­sa ja muus­sa vira­nomaises­sa. Mis­sään muual­la tätä oikeut­ta ei ole. Ei lähikau­pas­sa, sairaalas­sa, pankissa, lip­pu­luukul­la, autoko­r­jaamossa, koulus­sa, lento­ken­täl­lä, vaku­u­tusy­htiössä. Myöskään katukylt­tien kak­sikielisyys ei ole perus­tus­lais­sa määrätty.

    Suomenkielisil­lä ei ole velvol­lisu­ut­ta lain mukaan palvel­la ketään ruot­sik­si. Tämä palvelun velvol­lisu­us on harhaku­va jota media toitot­taa, poli­itikot ja pres­i­dent­ti tois­ta­vat mantran tavoin ja joka on iskostet­tu suomenkielisen takaraivoon kym­me­nien vuosien ajan.

    “Oikeus omaan kieleen ja kult­tuuri­in”, ei “velvol­lisu­us toisen kieleen ja kul­tu­uri­in”. Toista kult­tuuria ei saa suo­jel­la toisen kustannuksella.

    Perus­tus­la­ki tai muukaan laki ei määrää että juuri suomenkielis­ten on palvelta­va ruotsinkielisiä ruot­sik­si. Ain­oa määräys on että val­tio tur­vaa kielel­liset palve­lut viras­tois­sa. Kuin­ka tuo palvelu jär­jestetään on val­tion ongel­ma, ei suomenkielisen suo­ma­laisen henkilöko­htainen risti. Vai­h­toe­hto­ja ruotsinkielisen palvelun tur­vaamisek­si ovat mm.

    - tulk­it virastoissa
    — suomen­ruot­salais­ten kan­nus­t­a­mi­nen ko. aloille
    — ruotsin­suo­ma­lais­ten houkut­telu ko. aloille Suomeen
    — palkan­lisää ruotsin kie­len tai­dos­ta kuten muus­takin kielitaidosta

    Val­tion ratkaisu on: opete­taan 6 miljoon­alle ihmiselle pakol­la ruot­sia jos muu­ta­ma sat­tuisi ohjau­tu­maan virkaan sel­l­aiseen virkaan jos­sa ei ole yhtään ruotsinkielistä kollegaa!

    Pakolli­nen ruotsin kie­len ope­tus kouluis­sa kaikille suomenkielisille on siis seu­raus­ta val­tion kieliPOLI­TI­IKAS­TA, ei Suomen lakikirjasta.

    Äänestämäl­lä voit vaikut­taa! Jär­ki voit­taa! Vai?

  51. “Äänestämäl­lä voit vaikut­taa! Jär­ki voit­taa! Vai?”

    Ei tai­da voit­taa. Äänestämisel­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta RKP:n hal­li­tu­s­paikkaan. Puhutaan jopa, mitä puoluei­ta RKP ottaa kump­paneik­seen hallitukseen. 

    Oma käsi­tyk­seni on, että RKP ostaa rahal­la itselleen hal­li­tu­s­paikan. Rahat tule­vat RKP:n hal­lit­semista suomen­ruot­salai­sista säätiöistä. Paa­vo Lip­po­nen sai rahaa RKP:ltä se tiede­tään. Toden­näköis­es­ti muutkin.

  52. samuli:
    Lisäk­si nimeo­maan viron kie­len omi­naispi­ir­teet ovat samankaltaiset kuin suomen… 

    Virossa on paljon suomes­ta poikkeavaa, mm.
    vokaalien pituuk­sis­sa. Ja mitte ain­ult selles
    aga ka mitmes teis­es eesti keele keerulisemas
    struktuuris.

    Se mikä on tärkeää on se että opet­ta­ja ylipäätään osaa sekä opetet­tavaa kieltä, että kieltä jol­la opete­taan, jot­ta kom­mu­nikaa­tio ylipäätään on mahdollista. 

    Opet­ta­jan pitää etenkin osa­ta motivoi­da oppi­laitaan, ja lisäk­si opettaa.

    Itsel­leni paras opet­ta­ja ikinä on venäjää äidinkie­lenään puhu­va puoliso … 

    Lainaisitko opet­ta­jaasi parik­si kuukaudeksi?

Vastaa käyttäjälle Janne Saarikivi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.