Artikkelin Ei mene hyvin Stora-Ensolla kommentit

Kirjoittaja: jrn

jrn — Fri, 21 Mar 2008 05:56:51 +0000

1) Miksi halpaa kapasiteettia kannattaa yrittää hyödyntää rakentamisessa?

2) Miksi pääomarakenteen keventäminen on hyvä asia?

3) Miksi markkinoiden ennakoiminen epäonnistuu joskus? Miten asiaan tulee reagoida?

4) Miksi jatkuvasti tappiollisista yksiköistä kannattaa irtautua?

9 pistettä tarjolla.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Juha

Juha — Tue, 18 Mar 2008 16:33:54 +0000

Kemijärvi ei kilpaile jätepaperin kanssa vaan lopulta tuottaa sitä – paperinvalmistuksen kurssille siitä

Kemijärven sellukuiduista tulee kierrätyksen ja siistauksen jälkeen juuri sitä Keski-Euroopan paperitehtaiden himoitsemaa hyvälaatuista kierrätyskuitua….

Kuljetuksista vielä: merikuljetus ei maksa “mitään”. Jotkut firmat kuljettavat Etelä-Amerikasta sellukuitua Pohjois-Suomen tehtaille, missä valmistettu paperi viedään sitten Keski-Eurooppaan.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Jori Montonen

Jori Montonen — Tue, 18 Mar 2008 10:23:37 +0000

Ei tietenkään kannata, siksihän siellä Kemijärvellä ei sitä paperitehdasta olekaan. Luulisi silti kannattavan mieluummin kuljettaa pitkäkuituista sellua Kemijärveltä Saksaan, kuin Uruguaysta. Sitä paitsi pitkäkuituista havusellua ei tarvita läheskään yhtä paljon jätepaperia lujittamaan, kuin lyhytkuituista eukalyptussellua.
Nykyisen puunjalostusteollisuuden myllerryksen perusongelma on siinä, että kaikilla alkaa olla omat paperitehtaansa, eikä oikein kannata ostella vanhaan tapaan paperia kaukaisista maista -ei edes Suomesta.
Pohjoismaat ovat pikku hiljaa ajautumassa armeerausmassan tuotantopaikoiksi. Puuta ei riitä, eikä kannata käyttää, kokonaan neitseellisestä kuidusta valmistettuun paperiin edes suomessa.
Suomalaisen puunjalostusteollisuuden tuotantorakenne on siis muuttumassa matalamman lisäarvon suuntaan, eikä sille voi tehdä mitään. Kohta suomesta myydään ulkomaille pelkkää sellua, kun kaikki tekevät paperinsa itse.
Kokonaan negatiivinen tämä kehitys ei kuitenkaan ole. Kun kukaan ei enää osta suomesta paperia, ei myöskään paperimassaa kannata enää tehdä mekaanisesti hiertämällä. Sellutehtaat tuottavat käyttämänsä energian itse ja yleiseen myyntiinkin jää noin 500 kWh jokaista tuotettua sellutonnia kohti. Aika hyvä lopputulos siihen nähden, että nykyisin eniten myytävä paperituote vaatii mekaanisen massantuotantonsa takia lähes 3 MWh ulkopuolista sähköenergiaa jokaista myytyä paperitonnia kohti. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa, että puunjalostusteollisuus muuttuu harvaan asutulla havupuuvyöhykkeellä ennen pitkää energian nettotuottajaksi.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Tue, 18 Mar 2008 09:31:23 +0000

Tuo argumentti ei kyllä Kemijärven tehdasta paljon auta. Jos paperin valmistuksessa käytetään 80% jätepaperia ja 20 % uutta kuitua, ei oikein kannata kuljettaa tuota 80 %:a Saksasta Suomeen, jotta siihen liitettäisiin se 20 % havukuitua ja sitten kuljettaa koko massa takaisin Saksaan. Ei ainakaan kemijärvelle, jossa ei ole paperitehdasta.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Jori Montonen

Jori Montonen — Tue, 18 Mar 2008 09:03:30 +0000

Hannu Visti: “Asiaa voi ajatella esimeriksi siten, että Kemijärven tehdas ei ole erityisen lähellä yhtä tärkeää ja tulevaisuudessa vielä tärkeämpää raaka-ainetta, eli jätepaperivuoria.”

Jätepaperia ei voi pitkän päälle käyttää raaka-aineena ilman paperin lujittamiseksi lisättävää kuitumateriaalia. Tätä tuoreen kuidun lisäämistä sanotaan paperin armeeraamiseksi. Armeerauskuidun lähteenä pitkäkuituinen havusellu on parasta mahdollista; paljon parempaa, kuin Uruguayn eukalyptussellu.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Hannu Visti

Hannu Visti — Sun, 16 Mar 2008 19:19:11 +0000

Mainitut virheet ovat sinänsä ihan oikea havainto, mutta nähdäkseni Kemijärven tehtaan heikko kannattavuus ei ole suoraan näiden johdannainen.

Alalla on ylikapasiteettia, jolloin huonoimmat ja väärimmissä paikoissa olevat saavat mennä, ja Kemijärvi kuuluu tähän joukkoon, vaikka lappalaiset näkevätkin asiassa kiiluvasilmäisten Helsingin herrojen lappalaisten nujertamiseen tähtäävän salaliiton.

Asiaa voi ajatella esimeriksi siten, että Kemijärven tehdas ei ole erityisen lähellä yhtä tärkeää ja tulevaisuudessa vielä tärkeämpää raaka-ainetta, eli jätepaperivuoria.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: peter ekholm

peter ekholm — Fri, 14 Mar 2008 10:31:13 +0000

Muutama kommentti

Ensinnäkin puuta on tuotu 70-luvulta lähtien melkoisesti ja silloinhan Suomi oli erään asteen siirtomaa Neuvostoliitolle eikä päinvastoin. Mutta on totta sekin, että metsäteollisuus on rakentanut halvan venäläisen puun varaan vailla kehitysnäkemystä.

Lyhyen aikavälin näkemys on hallinnut ja lyhyellä aikavälillä näkyvät myös epäonnistumiset.

USA on kiinnostava. Sinänsä on entiselle valtionlippulaivalle kuvaavaa on Venäjän ja USAn mukanaolo. Vähemmän kiinnostavaa tuntuu olevan, että molemmissa pyllähdetään.

USA-casen suhteen syynä taitaa olla se, että markkinoiden perustuntemus oli huonoa.

USAn suhteen ongelma ei ehkä sittenkään ole valuutta-arvo, vaan paikallisen teollisuuden ylikapasiteetti ja vanhenevat tehtaat. Vapaan markkinatalouden airut yrittää suojautua huimien tullien ja tuontirajoitusten taakse.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Arawn

Arawn — Thu, 13 Mar 2008 22:17:03 +0000

Soininvaara: “Länsi-Eurooppa on paperille väärä suunta. Kiina on ihan toisessa suunnassa.”

Itse asiassa tavaran kuljettaminen maareittiä pitkin varsinkaan Länsi-Venäjältä Kiinaan ei välttämättä ole niin yksinkertainen operaation. Sille lienee syynsä, miksi Kiinasta tule tavaraa Venäjälle nimenomaan Suomen kautta…

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Juha

Juha — Thu, 13 Mar 2008 21:45:15 +0000

Unohdat vielä greenpeacen osuuden. Kun katsoo greenpeacen saksankielisiltä sivuilta, niin Kemijärvi mainitaan monta kertaa, eikä koskaan myönteisessä valossa. Painostus on epäilemättä ollut kovaa.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle….

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Tonni käteen

Tonni käteen — Thu, 13 Mar 2008 20:00:46 +0000

Perusvirhe metsäfirmoilla on ollut viime vuosina se, että jalostusasteen nostoon perustuvaa kasvustrategiaa on alipainotettu ja lyhytnäköisesti ylipainotettu volyymiä. Tuo taas on painanut hintoja ja kannattavuutta alas.

Johtuisikohan optio-ohjelmien liian lyhyestä aikajänteestä tai kvartaalikapitalismista muuten? Palkkajohtajathan toimivat sillä aikajänteellä millä yrityksen omistajat toivovat heidän toimivan. Lisäksi vain niiden omistajien mielipidettä voidaan kuunnella, jotka avaavat suunsa ja kertovat sen.

Suosittele: 0