Ulkomaalaispolitiikka 2. Työperäinen maahanmuutto

4.3.2008 · Aihe: _ 

Koko Euroopalla on demografinen ongelma. Sodanjälkeiset ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja huoltosuhde heikkenee olennaisesti. Rahaa ansaitsevia ja veroja maksavia on vähän ja tulonsiirroilla eläviä on paljon. Veroasteet pyrkivät nousemaan. Ikäjakaumaa on ajateltu pidettäväksi tasapainossa tuomalla Suomeen noin 10 000 ulkomaalaista vuodessa. Tilast5okeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan työikäinen väestö vähenisi Suomessa ilman maahanmuuttoa 500 000 hengellä vuoteen 2040 mennessä. Tuo 10 000 hengen vuosittainen maahanmuutto leikkaisi tästä laskusta puolet.

Ymmärtääkseni valtiontaloutta työperäinen maahanmuutto ei pelasta. Kun halutaan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmisten mukana tulee myös menoja. Muissa EU-maissa lasketaan, että maahanmuuttajat alkavat tukea valtiota nettomaksajina vasta kolmannessa sukupolvessa. Jos ajattelisimme vain julkisen talouden tasapainoa, emme suosisi maahanmuuttoa – ellei se sitten olisi kovin valikoivaa. 

Puolasta ei tule ihmisiä vaan pelkkää työvoimaa, sillä perheet jäävät Puolaan, mutta niinpä puolalainen työvoima ei maksa myöskään veroja Suomeen. Kun pitää huolta siitä, että ei ole Suomessa yli puolta vuotta, saa maksaa verot Puolaan. Nämä ovat yritysten kannalta kannattavia, mutta eivät valtiontalouden.

Maahanmuuttoa tarvitaan, koska pulaa on tietyissä ammateissa toimivista. Emme tarvitse väestöä yleensä, vaan esimerkiksi rakennusmiehiä, laivanrakentajia ja bussikuskeja. Ilman ulkomaisia rakennusmiehiä Helsingin asuntopula olisi vielä pahempi. Suunnitelmissa on tuoda myös filippiiniläisiä sairaanhoitajia.

Jos on pulaa bussikuskeista, johtuuko se siitä, että niitä on liian vähän vai siitä, että palkka on liian huono. Kun työnantajat ovat perin halukkaita tuomaan työvoimaa ulkomailta, voi syynä olla halua pitää palkat matalina.

Ennen kuin menemme syyttämään työnantajia rahanahneiksi, kannattaa ymmärtää, että pääosan hyödystä saavat kuluttajat. Jos palkat olisivat paremmat, olisivat myös hinnat korkeampia. Keskituloinen hyötyy halvasta ulkomaisesta työvoimasta kuluttajana, eikä maahanmuuttaja häntä työpaikaltaan syrjäytä.

Tarvitsemme ulkomaista työvoimaa esimerkiksi rakennuksille, koska Suomessa arvostetaan korkeakouluopintoja niin paljon, ettei pätevää väkeä ohjaudu tarpeeksi ammattikouluihin. Vaikka alalla onkin suomalaisia työttöminä, edes suomenkielen osaaminen ei ole heille riittävä kilpailuvaltti työmarkkinoilla. Ulkomaalainen tekee työnsä paremmin koska suomalainen kollega on valikoitunut kielteisessä mielessä.

Paitsi, että meillä on Suomessa kovin paljon korkeasti koulutettuja ja vähän osaavia duunareita, työmarkkinoillamme vallitsee myös osaamisvinouma (skill bias). Kutosen oppilaille on vaikea löytää töitä, koska kaikki tarjolla olevat työt edellyttävät parempaa osaamista ja terveyttä ja soveliaampaa luonteenlaatua. Kun samoille työmarkkinoille tunkee pystyvämpiä maahanmuuttajia, huono-osaisen suomalaisen työvoiman asema muuttuu entistä huono-osaisemmaksi. Tämä on yksi maahanmuuton seurauksista, mutta kyllä me osaamme huono-osaisemme syrjäyttää työmarkkinoilta jäykillä työehtosopimuksillakin ja muilla hyvää tarkoittavilla säädöksillä, jotka pakottavat työnantajat valikoimaan työntekijänsä huolella.

On ymmärrettävää, että maahanmuuttajiin suhtautuvat vieroksuvimmin työväenluokkaiset, joiden ekologiseen lokeroon nämä tunkeutuvat.

Kanadan valtiolle maahanmuuttajat ovat kannattava sijoitus, koska Kanada valikoi muuttajat tiukalla seulalla. Vain koulutetut kelpaavat. Jos Suomi haluaa paikata demograafista aukkoaan maahanmuuttajilla, näin meidänkin pitäisi tehdä. Eri asia on, pystymmekö houkuttelemaan hyvin koulutettuja maahanmuuttajia Suomeen, koska heillä on ovet auki koko Eurooppaan. Kieli ja ilmasto, siinä heikkoutemme. Tai siis kaksi kieltä ja ilmasto.

Olisi hyväksi Suomessa jo asuville ulkomaalaisille, jos tänne tulisi heidän koulutettuja maanmiehiään, jotka menestyessään Suomessa olisivat tueksi myös heille. Suomalaisen yhteiskunnan piilevä rasismi helpottaisi ja vähemmän koulutettujenkin olisi helppo saada töitä.

Onko väärin ottaa koulutettuja köyhistä maista? Aikanaan peruspalveluministerinä tyssäsin hankkeen tuoda Venäjän Karjalasta lääkäreitä paikkaamaan Suomen lääkäripulaa, koska minusta heitä tarvittiin siellä enemmän. Ministereitä tulee ja menee. Nyt Suomi on tainnut jo tyhjentää Venäjän Karjalan lääkäreistä.

Yleensä köyhät maat suosivat sitä, että korkeasti koulutetut muuttavat teollisuusmaihin töihin. He lähettävät rahaa kotimaahansa ja auttavat monia uusia koulutusputkeen. Jos he palaavat kotimaahansa, he tuovat mukanaan tukun rahaa ja perustavat yrityksen. Mukana tulee myös ulkomailta hankittua osaamista ja kontakteja.

Tähän ketjuun en edelleenkään hyväksy kirjoituksia kuin omalla nimellä.

Kommentit

62 Vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka 2. Työperäinen maahanmuutto”

  1. Risto Aallonharja kirjoitti 4.3.2008 kello 22:35

    Itseäni on ihmetyttänyt se peruspremissi, että yhteiskunnan tarvitsema rahamäärä olisi vakio.

    Voi olla, että olen väärässä, mutta jos yhteiskunnan julkista sektoria / byrokratiaa tiivistettäisiin oikein niin maan perusteellisesti (kuten reinikainen sanoisi) vapautuisi:

    1. osaavia työntekijöitä valtiolta / kunnilta tuottaville aloille
    2. selvää rahaa, joka voitaisiin koordinoida esim. kasvavalle määrälle vanhuksia.

    Omasta mielestäni koko dilemma tulevaisuudesta pyörii sen ympärillä, että ‘miten pidetään rakenteet muuttumattomina’.
    Eihän se näin voi olla. Jos yhteiskunta ei pysty uudistumaan rakenteellisesti niin sanon vain, että todellisuuden muuttaminen vastaamaan yhteiskunnan rakenteita on hullunhommaa. – se ei nyt vain toimi niinpäin.

    – todellisuus ensin ja sitten vasta tähän sopiva rakenne. Muissa tapauksissa on helpompaa saada kuollut hevonen takaisin raveihin juoksemaan.

    Itse niputtaisin työkkärin, kelan ja sossun nyt ainakin saman katon alle. Mahtikäsky vain, että nyt yhteiskunnan kassa keskitetään yhteen osoitteeseen. – Meitä on vain reilu viisi miljoonaa ihmistä. Tämä ei ole edes yhden -keskikokoisen- kaupungin väestömäärää, joten miten mittavat ja päällekkäiset puitteet pitää näin pienellä määrälle ihmisiä oikein olla, että asiat ns. ‘hoituu’.

    – kun rakenne on oikea siinä on helppo toimia. 🙂

    Ei mulla muuta.

    PS. Miten suuren vastuun reilu viisi miljoonaa ihmistä voi muuten kantaa maailmassa, jossa avuntarvitsijoita (=alle kahdella dollarilla per päivä eläviä) on n. 4.6 miljardia (eli 4600 miljoonaa)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Henrik Ruso kirjoitti 4.3.2008 kello 22:51

    Itseäni on aihetta käsitelleessä keskustelussa häirinnyt ihmiset välineellistävä retoriikka. En näe maailmaa niin, että ihmisiä “tuodaan” sen enempää kuin “viedään” minnekään kuin orjia aikoinaan rapakon taakse.

    Sen sijaan yksilö saattaa hakeutua Suomen suuntaan houkuttelevien mahdollisuuksien perässä tai puolison perässä tai muista inhimillisistä syistä ja samalla tulla vastanneeksi erinäisten alojen tarpeeseen.

    Valtion rooliksi jää pitää rajat mahdollisimman avoinna ja realistinen tiedottaminen välttäen turhia lupauksia ja turhan ruusuisia kuvia. Kuinka avoin on mahdollisimman avoin raja? Vaikea sanoa. Pyrkimys on kuitenkin selvä: nimittäin se, että kunnialliset ihmiset voivat tulla ja mennä kuten haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kalle Aaltonen kirjoitti 4.3.2008 kello 22:59

    On mielenkiintoista huomata, että kun tämä keskustelu alkoi maahamuuttokriittisten ja maahanmuuttoon positiivisesti suhtautuvien vastakkainasetteluna, niin nyt syntyy kuva, että ollaan paljolti samoilla linjoilla asioista. Käsittääkseni nämä ns. maahamuuttokriittiset eivät vastusta yleensä maahanmuuttoa sinänsä vaan sitä osaa siitä, joka on selkeästi Suomelle ja suomalaisille tappiollista. Uskoisiin, että suurin osa tämän maan asukkaista (mukaan luettuna nämä maahanmuuttokriittiset) kannattaisi juuri kirjoituksessa esitettyä mallia, jossa seulotaan tulijoista tänne ne, jotka pystyvät tätä yhteiskuntaa hyödyttämään, ts. oikealla tavalla koulutetut, työkykyiset ja työhaluiset. Ongelma onkin ollut, että tämä ei yleensä ole kelvannut ns. suvaitsevaisille. Tällainen maahanmuuttajien valikoiminen kun muuttaisi maahamuuton painopistettä pois Afrikasta ja Lähi-idästä enemmän kaukoidän suuntaan (näinhän mm. Kanadassa).

    Suomella voi tietysti olla vaikeuksia houkutella korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, mutta toisaalta niinkuin kirjoituksessa todettiin, korkeasti koulutettuja meillä on jo omasta takaa ja pulaa on nimenomaan toteuttavan työn tekijöistä. Eli hakusessa olisi sellaisia suht nuoria tulijoita, jotka sopeutuvat nopeasti olosuhteisiin ja työllistyvät. Ainakin tämän hetkiset tilastot näyttäisivät siltä, että paras sijoitus tässä olisivat aasialaiset ja huonoin afrikkalaiset. Afrikkalaisten huono pärjääminen Suomessa ja ylipäätään Euroopassa voi johtua monesta tekijästä mm. rasismista, mutta se on myös fakta eikä siihen ole varmaankaan muutosta odotettavista. Tässä mielessä on älyllisesti epärehellistä puhua työperäisestä maahanmuutosta Afrikkalaisten kohdalla (paitsi ehkä yksittäistapauksissa).

    Vaarana tietysti on, että mennään ns. yhdysvaltain malliin, jossa köyhät maahanmuuttajat ovat sosiaaliturvan puuttuessa liki orjan asemassa pitämässä yllä keski- ja yläluokan hyvinvointia. Sosiaaliturva ehkäisee tätä, mutta se taas voi toimia vain jos kovin moni ei jää sen varaan.

    Suomen valttina kilpailussa työvoimasta on kohtuullisen elintason lisäksi vakaus ja turvallisuus, jotka eivät kuitenkaan ole mitään itsestäänselvyyksiä edes Euroopassa. Ja vaikka tiedän että tämän sanominen on aika epäkorrektia, näiden yhtenä syynä on Suomen kohtuullisen vahva monokulttuurisuus, joka lienee myös tulijoiden silmissä enimmäkseen plussaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Veikko Virtanen kirjoitti 4.3.2008 kello 23:13

    Minua kiinnostaa tässä yhtälössä jatkuva väestönkasvu, joka
    käsittääkseni on yksi suurimpia ongelmia maailmassa.

    Jos me länsimaalaiset emme pysty pyörittämään yhteiskuntiamme ilman väestönkasvua, niin miten se voisi onnistua vähemmän kehittyneissä maissa, joilla ei ole käytössä meidän teknologiaa ja infrastruktuuria.

    Mielestäni yhtälö on täysin kestämätön, jos se edellyttää jatkuvaa väestönkasvua ikärakenteen vuoksi.
    Aivan riippumatta siitä tapahtuuko se syntyvyyden kautta maan sisällä tai maahanmuuton kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Ari Aaltonen kirjoitti 5.3.2008 kello 2:18

    Kaikki tänne vaan, jotka kykenevät töihin. Samapa tuo maksaako työntekijä itsensä takaisin toisessa tai kolmannessa polvessa, kunhan joskus maksaa.

    Ja kyse on muustakin kuin rahasta. Muiden kulttuurien kohtaaminen avartaa meidän omaa ajatteluamme. Mitä useampaa kieltä täällä puhutaan niin sen parempi. Mitä useampia uskontoja täällä on niin sen parempi. Kaikkien hehkuttama innovatiivisuus ei ole mahdollista ilman monipuolisuutta ja yksinään Suomen kansa ei sitä tarjoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Hannu Visti kirjoitti 5.3.2008 kello 3:16

    Nähdäseni Suomen houkuttelevuus hyvien maahanmuuttajien vinkkelistä on kehnohko, sillä Suomessa huonot palkat yhdistyvät huonoistakin palkoista perittäviin korkeisiin veroihin ja kalliiseen hintatasoon varsinkin pääkaupunkiseudulla.

    Ihmiset, jotka voivat valita minkä hyvänsä maan, eivät saa Suomeen tulemisesta business casea aikaiseksi. Toisaalta meiltä puuttuu ilmaston tuoma etu, jolla esimerkiksi huonoja palkkoja maksava Australia onnistuu kuitenkin houkuttelemaan sinne koulutettuakin väkeä.

    Minulle oli yllätys itse Suomesta lähtiessäni kun oivalsin, että elintasoni paranee kaikkiin muihin ilmansuuntiin muuttaessa paitsi länteen jos matka on liian lyhyt. Päädyin tuolloin Viroon elelemään herroiksi, ja tulin siihen tulokseen, että vain Ruotsissa koulutetun elintaso on yhtä kehno kuin Suomessa.

    Vikaa on huonoja palkkoja maksavissa yrityksissä, liian kireää tuloverotusta länsimaisittain keskiluokalta perivässä valtiossa, Suomi-lisää kaikesta mahdollisesta perivissä yrityksissä sekä taas julkisessa sektorissa, joka ei kykene saamaan asumisen hintaa kasvukeskuksissa järkevälle tasolle.

    On Suomessa hyviäkin puolia kuten sangen kevyt byrokratia (jossa sinänsä olisi maahanmuuttajan vinkkelistä parantamisen varaakin, sanovat tutut maahanmuuttajat) sekä perusturvallisuus. Toistaiseksi raha ja elintao tuntuvat kuitenkin kiinnostavan enemmän.

    Mitä sitten pitäisi tehdä? Kun kerran emme saa houkuteltua korkean koulutuksen ja oletetun tuottavuuden työvoimaa, muuta pitää hommata lähinnä kirjoituksessa mainittuihin täsmäkohteisiin. Jos jossain on pulaa tekijöistä ja pula on oikea eikä huonoista palkoista johtuva, tehtävän voi minun puolestani täyttää ulkomaalaisellakin.

    Sen sijaan karsastan ajatusta siitä, että Suomea verrataan niihin maihin, jotka kykenevät houkuttelemaan myös sangen nopeasti “tuottavaksi” muuttuvaa väkeä. Se, että tällaisissa maissa on paljon ulkomaalaisia, ei saa muodostaa perustetta ottaa Suomeenkin yhtä paljon ulkomaalaisia jos emme tee heillä erityisesti mitään. Tällaisiakin puheenvuoroja kuuluu perinteisessä “mitähän ne meistä ajattelevat” -hengessä, kun Suomea pidetään jotenkin jälkeenjääneenä tai takapajuisena ulkomaalaisten vähäisen määrän takia.

    Jos olemme vain kiinnostuneita ulkomaalaisten määrästä, saamme juuri sitä mitä mittaamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jouko Lilja kirjoitti 5.3.2008 kello 6:14

    Maahanmuuttobyrokratia kasvattaa itse itseään. Monia virkoja ei olisi olemassa jos politiikka olisi toisensuuntaista. Uudet maahanmuuttajatkin “työllistyvät” sen piirissä. Tästä seuraa sellainen klusteri, jota on vaikea purkaa. Liian monen toimeentulo on kiinni pelkässä maahanmuutossa.

    Jospa otettaisiin lusikka kauniiseen käteen ja alettaisiin harrastaa oikeaa siirtolaispolitiikkaa. Työperäisen maahanmuuttajan on ensinnäkin tultava toimeen omillaan jo maahan tullessa. Mieluummin työpaikka valmiina. Vähintään tultava toimeen ilman avustuksia puoli vuotta jos tulee töitä etsimään; siis rahaa pitää olla kun saapuu maahan. Perheen voi sitten tuoda kun asema on vakiintunut. Maahanmuutaja on velvoitettava liittymään työttömyyskassaan jolloin maksaa työttömyysturvaansa. Tästä seuraa että tulijalla on oltava ammatti ja sellainen osaaminen jolla töitä löytyy, mieluummin tietysti tuottavalta alalta. Herää kysymys, onko tällaisia tulijoita tulossa Suomeen? Eivätkö he yleensä mene maihin joissa on parempi palkkataso ja pienemmät verot? Näin varmasti on. Suomi ei houkuttele muuta kuin passiiviväkeä joka kuluttaa maan sosiaaliresursseja. Kuka uskoo tosissaan että kolmannen polvenkaan maahanmuuttaja alkaa tuotta yhtään mitään? Onhan se jo huomattu että sosiaalitukien varassa eläminen periytyy yhtä helposti kuin työnteon kulttuuri. Syntyy paarialuokka. Toinen ongelma on sitten se että köyhistä maista houkuteltaisiin tänne ne ammattitaitoisimmat kun heitä tarvitaan kotimaassankin.Sitten pitää lisätä kehitysapua, joka passivoi entisestään.

    Kolmas ongelma on maassa jo olevat työttömät suomalaiset ja maahanmuuttajat. Melkonen armeija. Mitä heille tapahtuu? Unohdetaanko heidät ja vaietaan kuoliaaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Asko Saura kirjoitti 5.3.2008 kello 8:20

    Osmo kirjoitti: “Muissa EU-maissa lasketaan, että maahanmuuttajat alkavat tukea valtiota nettomaksajina vasta kolmannessa sukupolvessa.”

    Voisiko tästä saada lisätietoa? Mitkä EU-maat? Ja ei kai missään sentään niin pitkäjänteistä ajattelua harjoiteta, että että “maahanmuuttajia kannattaa ottaa, vaikka he maksavat itsensä vasta kolmannessa sukupolvessa? ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jiri Salin kirjoitti 5.3.2008 kello 9:57

    Suomalaisen yhteiskunnan piilevä rasismi helpottaisi

    Tämä on sivuhyppäys, myönnän, mutta olen aina silloin tällöin erilaisilta ihmisiltä yrittänyt kysellä mitä piilevä tai rakenteellinen rasismi itse asiassa ovat ja onko niillä mitään muuta tunnettua ominaisuutta kuin kirjanpitoarvo. Kenties täällä joku osaa valaista minua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kalle Aaltonen kirjoitti 5.3.2008 kello 10:01

    Hyvää keskustelua! Rock! Ainoana notkahduksena mielestäni tuo Ari Aaltosen kommentti,

    “Kaikkien hehkuttama innovatiivisuus ei ole mahdollista ilman monipuolisuutta ja yksinään Suomen kansa ei sitä tarjoa.”

    Mihin tämä perustuu? Jos näin olisi niin miksi Suomi on maailman kilpailukykyisin maa vaikka meillä on poikkeuksellisen vähän maahanmuuttajia? (en nyt tarkoita, että tuo kilpailukykyisyys sinänsä olisi mikään itseisarvo)

    “Mitä useampaa kieltä täällä puhutaan niin sen parempi. Mitä useampia uskontoja täällä on niin sen parempi.”

    Mihin tämän taas perustuu? Tuottaako monikielisyys tai moniuskontoisuus jotain? Ovatko monikielisen tai monikulttuurisen yhteiskunnan asukkaat onnellisempia? Toivoisin, että kirjoittaja perustelisi väitteensä, koska noin normaalilla havaintokyvyllä varustetusta vaikuttaa, että monikielisyys ja moniuskontoisuus nimenomaisesti vähentää hyvinvointia ja ihmisten onnellisuutta yhteiskunnassa.
    Tästä myös tutkimustietoa: http://www.ft.com/cms/s/c4ac4a74-570f-11db-9110-0000779e2340.html)

    Huomattakoon, että esim. Afrikassa yhdeksi suurimmista ongelmien aiheuttajista myönnetään valtioiden monikulttuurisuus. Toisin sanoen se, että valtiot eivät ole kansallisvaltioita vaan niiden rajat on vedetty siirtomaarajojen mukaan ja yhteen valtioon on jäänyt monta kansaa ja heimoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi Björk kirjoitti 5.3.2008 kello 10:32

    Työperäinen maahanmuutto ei olisi ongelma, jos työpaikkojen säätelystä ja sosiaaliturvasta luovuttaisiin. Kaikki jotka haluaisivat tulla olisivat tervetulleita, koska jos he eivät voisi elättää itseään eivät he myöskään olisi rasite niille, jotka kyseistä rasitetta eivät haluaisi kantaa. Vapaaehtoisesti tietysti kuka tahansa olisi oikeutettu tukemaan heikosti toimeen tulevia kanssaihmisiään.
    Idioottimaisinta työpaikkojen säätelyä on kyllä minipalkkasopimukset. Nytkin oli uutisissa, että Helsingissä ulkomaalaiset tekee töitä minipalkkaa halvemmalla. Tämä tapahtuu usein työntantajan ja työntekijän yhteisestä sopimuksesta, johon valtion tai ammattiliittojen ei pitäisi puuttua. Ihmistä ei voi suojella pientä palkkaa vastaan. Jos on tarve saada rahaa eikä voi mennä töihin “oikeisiin” työpaikkoihin, niin ainahan voi kerätä pulloja, ryhtyä yrittäjäksi, kerjätä yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi Björk kirjoitti 5.3.2008 kello 10:56

    Haluan kyseenalaistaa alkuperäisessä kirjoituksessa ja muutamissa kommenteissa esitetyn näkemyksen siitä, että valtio voisi tehokkaasti seuloa halukkaista tulokkaista ne, jotka tulevat hyödyttämään yhteiskuntaa. Tämä on taas esimerkki siitä, että mikromanageroinnilla saataisiin jotain hyvää aikaan. Luultavasti vaan kuluu aivan järkyttävä määrä resursseja. Tällaisessa tilanteessahan maahantulijalla olisi intressissä vaikuttaa mahdollisimman houkuttelevalta ja johtaa “tutkijoita” harhaan parhaansa mukaan. (Jos ei siis täytä tiedossa olevia kriteereitä.)
    Järkevämpää olisi tehdä maahanmuutto houkuttelevaksi ainoastaan heille, jotka pystyvät itsensä elättämään. Tämän voisi tehdä esim. siten, että sosiaaliturva lakkautettaisiin tai Osmonkin jossain mainitsemalla keinolla, että sosiaaliturvaa saadakseen on ensiksi maksettava joku tietty summa veroja. Tällöin tulijoita ei tarvitsisi seuloa mitenkään ja valtion ja byrokratian rooli pienenisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Arres Lindqvist, Turku kirjoitti 5.3.2008 kello 11:50

    Eräs kooste tärkeistä huomioista Soininvaaran avaamassa työperäisen maahanmuuton keskustelussa :

    Osmo Soininvaaran tärkeimpiä ylöskirjauksia on

    – Kuluttaja on hyödynsaaja eli me kaikki, suoraan tai välillisesti.

    – Suomessa harjoitettu koulutuspolitiikka on epäonnistunut, vaikka oppilasaines onkin jättänyt paljon toivomisen varaa. Vinoutuneen koulutusrakenteen aiheuttamasta ongelmasta ei ole liikaa melua pidetty, mutta olen kokenut omassa elämässäni sen kuinka vähempi koulutus olisi kannattanut…
    Päivän Hesarissa on asiasta artikkeli
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yrityksill%C3%A4+on+pula+ammattiosaajista/1135234568207

    – Kritiikki lainsäädännöllä vahvistettua yleissitovaa sopimuskäytäntöä kohtaan, joka neutraalisti sanottuna riistää yksilöltä oman elämänhallinnan oikeuden. Systeemin käyttövoimana on juuri se luokkaperusteinen ekologinen tai paremminkin ekonominen lokero, jota joukkoliikkeet tahollaan agressiivisesti vartioivat.

    – Väestön ulkomailla työskentelyn edut, kun työura on ulkomailla vain rajatun aikaa kestävää. Pysyvästi muualle asettunut on menetys myös lähtömaalle, jos henkilö ei lähetä rahaa entiseen kotimaahansa.

    * * *

    Risto Aallonharjan parasta antia on havainto siitä minkälainen resurssirosvo tämän valtion hallinto- ja palvelukoneisto on.

    Henrik Ruso kritisoi oivallisesti ihmisyksilöä välineellistävää poliittista diskurssia.

    Hannu Vistin kirjoituksessa häivähtää mistä Euroopan kilpailukykyisin maa on tehty, kts. linkki
    http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-03-04,104:4:523478,1:0:0:0:0:0:

    Suomen kansallinen projekti on ollut pyrkimys tehdä tästä maasta sentralisesti koordinoitu testivoittajien maa ja se on valitettavasti myös onnistunut.

    Jouko Lilja muistaa muistuttaa siitä lainalaisuudesta, että byrokratia kasvattaa byrokratiaa. Työministeriöön on todellakin luotu “maahanmuuttoklusteri”, josta eroonpääseminen on vielä työn ja tuskan takia.

    Artturi Björk palauttaa keskusteluasetelman tavallaan itse ongelman ytimeen. “Työperäisen maahanmuuton ongelma” ei ole se muutto tai työkään vaan sosiaali- ja työlainsäädäntö, laindäädäntö ylipäätään. Ongelma on siis laatuaan täällä itseaiheutettu. Voin olla samaa mieltä Artturi Björkin kanssa siitä, että sosiaalipolitiikan voisi aivan hyvin ajaa alas. Kyse on hyvinvointitappioita aiheuttavasta resurssien haaskaamisesta, joka synnyttää yksittäiselle tuensaajalle viheliäisen riippuvuusaseman tukiapparaatista (vrt. narkomaanin huumekoukku).

    Olen tosi pahoillani, ettei Osmo koskaan saanut eikä tule saamaankaan perustuloajatusta viedyksi eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ari Aaltonen kirjoitti 5.3.2008 kello 11:59

    ***
    “Kaikkien hehkuttama innovatiivisuus ei ole mahdollista ilman monipuolisuutta ja yksinään Suomen kansa ei sitä tarjoa.”

    Mihin tämä perustuu? Jos näin olisi niin miksi Suomi on maailman kilpailukykyisin maa vaikka meillä on poikkeuksellisen vähän maahanmuuttajia? (en nyt tarkoita, että tuo kilpailukykyisyys sinänsä olisi mikään itseisarvo)
    ***

    On totta, että olemme vielä kilpailukykyisiä, mutta kuinka kauan onkin toinen kysymys. Ajatteluni lähti liikkeelle juutalaisista. Luulisin, että heidän keskimäärin hyvä taloudellinen tilanne johtuu siitä, että he puhuvat useita kieliä ja ovat kansainvälisiä. Kansainvälisyys on se juttu, josta saamme leipämme.
    Ja kansainvälisyyttä lisää se, mitä enemmän olemme tekemisissä ulkomaailman kanssa, mikä lisää väkisinkin kielien ja uskontojen kirjoa Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kalle Aaltonen kirjoitti 5.3.2008 kello 13:02

    “Ajatteluni lähti liikkeelle juutalaisista. Luulisin, että heidän keskimäärin hyvä taloudellinen tilanne johtuu siitä, että he puhuvat useita kieliä ja ovat kansainvälisiä.”

    Tässä on mielestäni karkea ajatusvirhe, kun samaistetaan se, että yksilö hyötyy monikielisyydestään ts. kyvystä toimia tehokkaasti erilaisissa ympäristöissä, siihen että yhteiskunta ja sen jäsenet hyötysivät yhteiskunnan monikielisyydestä ja monikulttuurisuudesta. Juutalaisten menestyksen takana lienee paljolti heidän kykynsä sopeutua kulloisenkin yhteiskunnan arvoihin ja oloihin ja toimia tehokkaasti niitten puitteissa eli siis välttää “monikulttuurisuutta” omalla kohdallaan.

    “Ja kansainvälisyyttä lisää se, mitä enemmän olemme tekemisissä ulkomaailman kanssa, mikä lisää väkisinkin kielien ja uskontojen kirjoa Suomessa.”

    Tässä on samoin taas takana virhepäätelmä. Siitä miten on ei voida johtaa sitä miten pitäisi olla. Tämä kehitys lienee väistämätöntä, mutta siitä ei voida johtaa sitä että se olisi hyvästä. Kasvihuoneilmiökin on väistämätöntä kehitystä ja tuskin kukaan tosissaan väittää, että se olisi hyvä asia.
    Kysymys onkin siis onko meidän pyrittävä nimenomaisesti lisäämään monikielisyyttä, moniuskontoisuutta yms. monikulttuurisuutta vai ehkä pyrittävä hillitsemään sitä ja minimoimaan sen (ilmeisen negatiivisia) vaikutuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Jari Leino kirjoitti 5.3.2008 kello 13:10

    Osmolta hyvä alustus, josta olen hyvin pitkälti samaa mieltä. Useimmilta kommentoijilta myös erittäin hyviä kommentteja.

    Suomen työvoimantarve ei näyttäisi niinkään liittyvän eläköityvien suurten ikäluokkien aiheuttamaan hetkelliseen työvoimapulaan vaan niihin rakenteellisiin ongelmiin, joita suomalaisessa yhteiskunnassa on koulutuksen ja sosiaaliturvan suhteen.

    Näiden rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen ei ole helppoa. Se tekisi lyhyellä tähtäimellä kipeää monelle tällä hetkellä sosiaaliturvan varassa elävälle. Myös monet poliitikot ja virkamiehet joutuisivat myöntämään, että ovat tehneet pahoja virheitä. Ja eihän kukaan halua omia virheitään myöntää. Siksi poliitikot (ja tietenkin suuryritykset) haluavat mieluummin panostaa jatkuvan kasvun harhaan tuomalla maahan mahdollisimman paljon uusia kuluttajia ja halpatyövoimaa.

    Rakenteellisiin ongelmiin liittyy myös se, että tällä hetkellä Suomi houkuttelee sellaisia maahanmuuttajia, joita kiinnostaa hyvä sosiaaliturva. Ei sellaisia, joita kiinnostaa alhainen verotus, hyvä palkkataso ja hyvät yrittämisen mahdollisuudet.

    Toista näkökulmaa edustaa Ari Aaltonen, joka tuntuu pitävän “kielien ja uskontojen kirjoa” jonkinlaisena itseisarvona, joka luo rikkautta ja vaurautta ympärilleen. Näinhän se ei ole. Monikielisyys on yksikön kannalta rikkaus mutta yhteiskunnan kannalta taakka. Totta kai yksilölle on hyvä osata useita kieliä ja tuntea eri kulttuureja, mutta jos yhteiskunta joutuu tarjoamaan palveluja lukemattomilla kielillä ja sopeutumaan erilaisten kulttuurien ja uskontojen erityisvaatimuksiin, niin se tarkoittaa yhteiskunnalle pelkkää (turhaa) rahanmenoa.

    Maahanmuuttajissa on tässäkin suhteessa eroja. Jos me saamme houkuteltua tänne jonkun sveitsiläisen, joka osaa sujuvasti viittä kieltä, niin hän ei muodosta Suomeen sveitsiläisvähemmistöä, joka alkaa välittömästi vaatia erityispalveluja ja kotikielen- ja -uskonnonopetusta sekä saksaksi, retoromaaniksi, ranskaksi, italiaksi että englanniksi. Sveitsiläinen opettelee suomen ja pärjää. Jo toisessa sukupolvessa Sveitsistä tulleen maahanmuuttajan jälkeläisiä ei kielen tai tapojen puolesta erota suomalaisista mitenkään. Jostain muualta tuleva maahanmuuttaja muodostaa välittömästi äänekkään ja vaativan vähemmistön, jolle pitää Suomessa opettaa heidän oma äidinkielensä ja kulttuurinsa ja joka ei kolmannessakaan sukupolvessa opi suomea eikä sopeudu.

    Maahanmuuttajissa on eroja. Myös työperäisen maahanmuuton kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kalle Aaltonen kirjoitti 5.3.2008 kello 13:12

    Tarkennuksena edelliseen, jotta en vaikuttaisi liian negatiiviselta. Monikielisyys ei tietenkään ole ongelma silloin kun ihmiset puhuvat eri kieliä, mutta kaikilla on yksi yhteinen kieli, jota he pystyvät tehokkaasti käyttämään. Samoin moniuskontoisuus ei ole ongelma, jos kaikki uskonnot hyväksyvät toiset uskonnot ja ideologiat tasa-arvoisiksi, ja sitoutuvat uskontonsa säännöistä riippumatta yhteiskunnan lakeihin ja yleisiin arvoihin. Tällaistakin monikielisyyttä ja moniuskontoisuuttakin esiintyy.

    Kuitenkin tällä hetkellä maahamuutto erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä luo monikielisyyttä, jossa ihmiset osaavat vain omaa kieltään ja linnoittautuvat oman etnisen identiteettinsä taakse, sekä moniuskontoisuutta, jossa vieraat uskonnot ovat ideologisessa konfliktissa ympäröivän yhteiskunnan arvojen kanssa ja jossa monet tulijat eivät tosiasiassa sitoudu yhteiskuntaan ja sen arvoihin, vaan katsovat oikeudekseen säilyttää omasta kulttuuristaan peräisin olevat arvot silloinkin kun ne ovat ristiriidassa meidän yhteiskuntamme arvojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Henri Hansen kirjoitti 5.3.2008 kello 13:15

    Sananen tästä demografisesta ongelmasta:
    Huoltosuhde ei muutu sietämättömäksi vaikka väestö ei kasvaisikaan, se saa vaikka hitaasti vähetäkin. Ongelmaksi muodostuu se, jos väestöpyramidissa on isoja pullistumia. Suomella on, nyt alkavat suuret ikäluokat jäädä eläkkeelle ja se aiheuttaa kerralla isohkon muutoksen huoltosuhteessa.

    Olen kokolailla samaa mieltä Osmon kanssa. Korkeasti koulutettuja ei maahan oikein pysty houkuttelemaan paitsi ilmaston ja kielen, myös sen vuoksi, että täällä korkeakoulutetuilla on tavattoman alhaiset palkat muuhun maailmaan verrattuna. Jos tänne tulee bussikuskeja, rakennustyömiehiä, yms niin paljon, että näiden ammattiryhmien työ suhteessa halpenee, se hyödyttää suomalaisia korkeakoulutettuja aika merkittävästi. Yhtenä esimerkkinä voi ottaa vaikka kotona tehtävät remontit. Rakennusmiesten palkat ovat tällä hetkellä niin kovat, että kotitalousvähennyksen yläraja paukkuu, jos teettää keskikokoisen kylpyhuoneremontin (kokemusta on).

    Ei maahanmuutto tätä ongelmaa ratkaise, mutta kun talous kävi todella kuumana noin vuosi sitten, niin useammat remontteja tekevät firmat myivät eioota, kun työntekijöitä ei vain ollut. Hoitoalalla on samantapaisia ongelmia, mutta siellä ei ole toisaalta kulttuuria jossa ihmiset palkkaisivat vaikka hoitajia kotiin. Ehkä sellaista tarvittaisiin ja ehkä se tulisi mahdolliseksi, jos hoitajia tulisi ulkomailta.

    Tässä on kuitenkin implementaatio-ongelma. Paras ratkaisu nähdäkseni olisi sellainen, että suomalainen työnantaja saisi automaattisesti ulkomaalaiselle työntekijälle luvat jos niitä pyydettäisiin, kunhan työehtosopimuksia noudatetaan. Se, että työlupia evätään kotoperäiseen työttömyyteen vedoten, on nähdäkseni aika puupäistä hommaa. Siitäkin aiemmin oli jotain puhetta, käsittääkseni tiukimman linjan “maahanmuuttokriitikot” vastustavat tätäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Hannu Visti kirjoitti 5.3.2008 kello 13:57

    Ari A: Toisaalta kun katselen kohtuullisen hyvin taloudellisesti pärjännyttä Britanniaa ja sen kansainvälisiä yrityksiä, ne kansainvälisissä bisneksissä mukana olevat ovat pesunkestäviä hörökorvia. Tai siirtotyöläisiä sellaisista eksoottisista maista kuin Saksa, Ranska, Suomi, Espanja, Australia, USA.

    Varmasti sekaan mahtuu muitakin, mutta omien havaintojeni perusteella kolmannen maailman siirtolaisuus ei näyttäisi olevan kovinkaan keskeisessä asemassa kansainvälistymisbisneksissä.

    Sinänsä olen joskus huvikseni ehdottanut itse mietittäväksi sitä, pitäisikö ns. länsimaiden väliltä joskus poistaa työvoiman liikkumisen esteet. Nythän tämä on hoidettu blokkeina (EU, AU+NZ, USA+Kanada), mutta näiden blokkien välillä muuttaminen on edelleen luvanvaraista ja byrokraattista. Tarvitseeko näin olla, vai olisiko tämä alue yhdistettävissä? Jos on, tätä aluetta voisi laajentaa muilla mailla tulevaisuudessa sen mukaan, kuinka ne saavat taloutensa sellaiseen kuntoon, ettei sieltä enää ole odotettavissa maan tyhjentävää muuttoaaltoa. Kolmannen maailman rajoittamatonta siirtolaisvirtaa ei länsi pysty elättämään, joten tuon maahanmuuton on oltava rajoitettua ja kontrolloitua.

    Joka tapauksessa pidän hiukan enemmän perusteluja vaativana tätä usein muuallakin esitettyä “väistämätöntä” luonnonlakia “kansainvälisyys vaatii maahanmuuttajia ja uskontojen ja kielien ja kulttuurien kirjoa ja lisäksi johtaa siihen automaattisesti”. Minusta se on onnistunut aika hyvin ilmankin esimerkiksi Suomessa, ja kansainvälistymisestä ei ole seurannut valtavaa kouluttamattomien siirtolaisten tulvaa, mikä lienee lähinnä kilpailukykyä parantava eikä heikentävä tekijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elina Åhman kirjoitti 5.3.2008 kello 15:00

    Mitä Sinä Ari Aaltonen itse tykönäsi hyödyt kielten ja uskontojen kirjosta ? Voitko vastata, kiitos.

    Täällä on paljon virolaisia bussikuskeina. He saavat perheeseensä Kelan lapsilisät Viroon. Joten virolaisittain tulotaso nousee perheessä huimasti kun isi on Suomessa. Bussifirma ei niitä tosin maksa, vaan me.
    Tämä on johtanut reaalipalkkatason ja työaikojen huonontumiseen suomalaiskuljettajilla. Tiedän erittäin hyvin asian. Suomalaisia ei edes haluta linja-auton rattiin, kun ulkomaalaisista saa jotain salaista tukea yhtiölle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Emma London kirjoitti 5.3.2008 kello 15:57

    Osaamisvinoutuma on seikka, josta kannattaisi herätellä keskustelua enemmänkin. vinoutuma koskee sekä kansasuomalaisia, maahanmuuttajia että pakolaisia. Nykyisessä koulutusorientoituneessa yhteiskunnassa kukaan ei tahdo myöntää, että kaikkien kyvyt ja selkäranka eivät riitä nykyiselle vaatimustasolle. Ihmisillä on kuitenkin perushalu tehdä töitä. Osa vaan odottaa, että heidät tultaisiin “kotoa hakemaan” töihin. Ei se ihmisestä pahaa tee, saamattoman vain. Näiden “saamattomien” saaminen kohtuu palkalla töihin, missä he viihtyvät, pitäisi ratkaista. Miksi Suomessa työkkäri on valtion virasto? Miksei työn etsimistä ihmisille voisi yksityistää, kuten esimerkiksi Hollannissa on tehty? Valtio voisi maksaa firmalle palkkion jokaisesta pysyvästi työllistetystä.

    Jos kantasuomalainen työtön tai maahanmuuttaja tarvitsee lisäkoulutusta ollakseen yhteiskunnallisesti hyödyllinen, ei hänen välttämättä yksilötasolla kannata kouluttautua. Toisin kuin luullaan, ei työttömille suinkaan automaattisesti tarjota niin suurta tukea opiskelun ajaksi että sillä pysyisi hengissä. Kun kouluttautumisesta on tehty vaikeaa tai sen on näennäistä tilastojen kaunistelemiseksi suoritettua kurssittamista, on bussikuskin ja rakennusmiehen duuniin tarjolla vain ylikoulutettuja, joille ei kelpaa tarjottu palkka, tai alikoulutettuja, jotka vaihtavat paikkaa heti kun löytävät paremman.

    Ulkomaalaissyntyisten työllistämisessä on edelleen vielä eräs ongelma: Rasismi. Yksityisen lääkärifirman kannattaa palkata mieluummin valkoihoinen lääkäri kuin tummaihoinen, sillä osa potilaista kaihtaa tummaa lääkäriä. Siivousfirman on helpompi palkata vaalea kuin tumma, koska se vaikuttaa firman imagoon jos mummo pelkää firman työntekijää metrossa. Pieni, alle 30 hengen firma ei halua palkata ei-suomenkielisiä, koska vieraan kielen puhumisen koetaan raskauttavan muita työntekijöitä liikaa. Nämä ovat ongelmia, joita ei millään täsmätoimenpiteillä voi korjata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2008 kello 17:33

    Elina Åhmanille.

    Suomessa ei jaeta mitään salaisia tukia ulkomaalaistenpalkkaamisesta. Jos tukia jaetaan – pakolaisten palkkaamisesta voidaan hyvin jakaakin, kuten muidenkin vaikeasti työllistyvien osalta tehdään – järjestely on julkinen. Tähän asti on valitettu, että he eivät tee työtä, nyt siitä, että tekevät.

    Bussikuskeista on pulaa, joten kaikki halukkaat ja kyvykkäät kyllä pääsevät alalle. Kuskeja haalitaan ulkomailta, kun kotimaasta ei saada.

    Alalla on voimassa työehtosopimus, jota AKT kyllä vahtii silmä tarkkana, joten ulkomaiset kuljettajat eivät pysty palkkoja alaspäin liu´uttamaan.

    Jos Kela maksaa lapsilisiä Viroon, kuski maksaa veroa Suomeen. Pitäisikö lapset tuoda tänne koulutettaviksi? Järjestely tuntuu Suomen kannalta varsin edulliselta. Viro voisi valittaa siitä, että faija maksaa verot Suomeen ja Viro kouluttaa lapset ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Lotta Roti kirjoitti 5.3.2008 kello 17:48

    Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa mistään järjestelystä, jossa maassamme asuvat ulkomaalaiset tekevät työtä, mikäli työ on järjestetty suomalaisten lakien ja työehtojen mukaisesti (eli että järjestely ei kurjista matalapalkka-ammattien oloja tai luo etnisesti jakautuneita kahden kerroksen työmarkkinoita).

    Mielestäni Teemu Lahtisen laissez faire on hyvä ilmaisu sille, mtien valtion pitäisi toimia: sen tehtävänä olisi tehdä ulkomaalaisten palkkaaminen ja rekrytointi mahdollisimman yksinkertaiseksi työnantajille ja rekrytoitaville. Työvoiman tarpeen tuntee työnantaja parhaiten, eikä ole mitään mieltä pyrkiä ensin luomaan ulkomaisen työvoiman tarjontaa jotenkin valtion toimesta.

    Jotkut työnantajat, jotka tarvitsisivat kipeästi ulkomaalaisia spesialisteja (sana “huippuosaaja” on saanut liian sarkastisen kaiun käytettäväksi tässä yhteydessä :)), ovat väläytelleet ajatusta verohelpotuksista tällaisille spesialisteille, jotta heitä olisi helpompi houkutella Suomeen. En oikein tiedä, mitä tuosta ajatella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2008 kello 17:54

    Ulkomaalaisten keikkatyölöäisten matalampaa verotusta on vaadittu paljon ja kahdeksi vuodeksi sellaisen verohelpotuksen saakin. Tähän on kyllä hyvät perustelut. Suomalainen hyvinvointivaltio on eräänlainen elinkaarisopimus, jossa valtio kouluttaa ilmaiseksi ja hoitaa vanhuksena. Lapset ja vanhukset ovat nettosaajia. nettomaksajia ihmiset ovat ikäkaudella 25-60 vuotta (noin).
    Joka tulee tänne lapsettomana 35-vuotiaana pariksi vuodeksi, saa vain maksaa, mutta ei saa mitään.

    Käänteinen ongelma syntyy siitä, että otetaan ilmainen koulutus Suomesta, mennään töihin matalan veroptuksen maahan, jossa työtoverit ovat maksaneet koulutuksensa itse ja tulaan eläkeikäisenä taas Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jari Leino kirjoitti 5.3.2008 kello 18:48

    Osmo mainitsee luvun “noin 10 000 ulkomaalaista vuodessa”. Itse asiassa Suomen muuttovoitto on viime vuosina ollut melko tarkkaan tuon suuruinen. Muuttovoitossa ovat tietenkin mukana myös ne suomalaiset, jotka palaavat ulkomailta takaisin Suomeen.

    Muuttovoittoa voidaan lisätä monella tavalla, mm. houkuttelemalla yhä useampia ulkomaille muuttaneita suomalaisia palaamaan ja pyrkimällä vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman harva koulutettu suomalainen joutuu muuttamaan pysyvästi ulkomaille.

    Tällä hetkellä touhu on todellista hölmöläisten hommaa, kun sairaanhoitajat, joille Suomi on isolla rahalla maksanut maailman parhaan koulutuksen joutuvat lähtemään ulkomaille töihin saadakseen asiallista palkkaa. Samaan aikaan suomalaisten rahoilla koulutetaan filippiiniläisiä perushoitajia, joita on tarkoitus tuoda Suomeen. Jos tarkoitus on hoitohenkilöstön vaihtaminen paremman värisiin siten että siihen saadaan hukattua mahdollisimman paljon rahaa, niin tuo on hyvinkin järkevää politiikkaa. Jos tarkoitus on jokin muu, niin kannattaisi miettiä vielä toisenkin kerran.

    Noin muutenhan eri maissa työskentely on nykyään normaali osa useimpien korkeakoulutettujen ihmisten uraputkea. Tarkoitus ei olekaan muuttaa kohdemaahan pysyvästi, vaan jatkaa matkaa muutaman vuoden päästä seuraavaan. Siinä mielessä Thorsin linja, jonka mukaan erilaiset keikkatyöläiset ovat jotenkin huonompi vaihtoehto kuin koko perheen tai suvun pysyvä muuttaminen on aivan käsittämätön.

    Miksi meidän pitäisi pakottaa ihmiset muuttamaan koko suvun kera Suomeen, jos he vain haluavat tehdä muutaman vuoden kovaa töitä ja maksimoida ansaitsemansa rahat viemälle ne matalamman hintatason maahan (oma talo kotikylästä tms.). Keikkatyöt sopivat myös erinomaisesti projektityyppiseen toimintaan, kuten telakoille ja rakennustyömaille. Kukaan ei voi taata, että suomalaisten telakoiden tilauskirjat pysyvät täynnä jatkossakin. Työnantajan kannalta reppumiehet ovat ihanteellinen valinta. Ja jos halutaan, että reppumies maksaa veronsa Suomeen, kannattaa muuttaa verolakeja siten, että se on reppumiehelle kannattavampi vaihtoehto.

    Minulle ja monelle muullekin maahanmuuttokriittiselle sopisi milloin tahansa Osmon ehdottama muuttajien valikointi tiukalla seulalla. Minulle käy mikä tahansa sellainen pisteytys, jossa pisteitä annetaan ansioiden mukaan mutta säälipisteitä ei tunneta. Osmon kannattaa miettiä, miksi suurin osa hänen puoluetovereistaan on ehdottomasti tällaisia pisteytyssysteemejä vastaan.

    Käytännössä riittäisi sekin, että rekrytointi jätettäisiin työnantajien huoleksi. Valtion ei pidä puuttua siihen tukemalla tai estämällä. Jos vapaa työpaikka on olemassa ja työnantajan mielestä on järkevintä palkata siihen joku ulkomailta, niin lupien pitää järjestyä mahdollisimman sujuvasti.

    Toki olen sen verran työväenaatteen mies, että minun mielestäni minimipalkan ja -työehtojen toteutumista pitää valvoa erittäin tarkasti. On myös syytä määritellä tietty minimiansiotaso, joka vaaditaan ulkomailta palkatuille. Palkan on riitettävä elämiseen. Me emme voi ottaa sellaisia työperäisiä maahanmuuttajia, joille työnantaja lupaa osa-aikaista siivoustyötä 4-40 tuntia viikossa ja jotka ovat sitten lopun aikaa sossun elätettävinä. Ulkomaalaisen työvoiman on kilpailtava samoilla ehdoilla kuin kotimaisen.

    Mutta jos katsomme todellisuutta, niin Suomen työperäistä maahanmuuttoa ei olla kehittämässä mihinkään järkevämpään suuntaan. Ensimmäinen ja tärkein uudistus Thorsin mielestä on perusteettomien turvapaikanhakijoiden muuntaminen “työperäisiksi maahanmuuttajiksi” lupaamalla, että jos aiheettoman turvapaikkahakemuksen tehnyt suostuu tekemään ns. “paskaduuneja” minimipalkalla odottaessaan turvapaikkapäätöstä, hänellä on oikeus jäädä Suomeen pysyvästi. Tämä tulee johtamaan perusteettomien turvapaikkahakemusten määrän valtavaan kasvuun ja näiden turvapaikanhakijoiden hyväksikäyttöön orjatyövoimana. Ja todennäköisesti hyväksikäyttäjät tulevat itsekin olemaan maahanmuuttajia, kuten muissakin Pohjoismaissa on käynyt (siivousduuni minimikuukausipalkalla, mutta ilmaisia ylitöitä pakko tehdä 20-40 tuntia viikossa, tai muuten saa potkut, jolloin ei saakaan oleskelulupaa jne.).

    Tämä Thorsin lakiehdotus on järjetön ja se pitäisi saada pysäytettyä keinolla millä hyvänsä. Pelkään vain, että se menee läpihuutojuttuna läpi, koska vain Rajamäellä näyttää olevan ymmärrystä ja rohkeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Hannu Visti kirjoitti 5.3.2008 kello 19:23


    Käänteinen ongelma syntyy siitä, että otetaan ilmainen koulutus Suomesta, mennään töihin matalan veroptuksen maahan, jossa työtoverit ovat maksaneet koulutuksensa itse ja tulaan eläkeikäisenä taas Suomeen.

    Itse olen tämän käänteisen ongelman hyödyntäjä.

    Nähdäkseni tämä on kuitenkin “ongelma”, jota ei pidä edes yrittää ratkaista. Yritys- ja pääomatuloverotus on pysynyt Suomessakin kohtuullisena, koska näillä on mahdollisuuksia “kilpailuttaa” maita. Palkansaaja on sen sijaan ollut perinteisesti sidottu turpeeseen, joten hänestä voidaan puristaa veroina ja sivukuluina kaikki irti lähtevä.

    Veroasioissa en usko kummankaan ääripään olevan hyväksi, ja ansiotulojen verottajana Suomi sijoittuu ääripäähän. Valtiolla ei näyttäisi olevan mitään motiivia tehdä tälle asialle yhtään mitään, joten tämä kuvattu “ongelma” on oikeastaan ainoa tapa saada asioita muuttumaan. Jos tarpeeksi moni äänestää jaloillaan, joudumme ehkä miettimään asiaan jonkun ratkaisun, joka sisältää julkisen sektorin rahojen kohdentamisen keskeisiin ja tärkeisiin asioihin sen sijaan, että niitä käytetään humpuukiin, kuten esimerkiksi Nokian tuotekehityksen tukemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ari Aaltonen kirjoitti 5.3.2008 kello 20:14

    Elina Åhman:
    Mitä Sinä Ari Aaltonen itse tykönäsi hyödyt kielten ja uskontojen kirjosta ? Voitko vastata, kiitos.

    Vaimoni puhuu äidinkielenään ruotsia. Jos näin ei olisi niin osaisin ruotsia huomattavasti heikommin. Ruotsilla pärjää pohjoismaissa mukavasti. Tällä ei tietysti ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa, mutta etpä ymmärtääkseni tainnut sitä kysyäkään.

    Yliopistolla on mukava jutella niiden kanssa, jotka osaavat englantia. Heillä on yleensä vähemmän fakkiutuneita kantoja kuin syntyperäisillä suomalaisilla.

    Toinen asia on tietysti se, että muuttaako kieli ajatusmaailmaa. Luultavasti ulkomailta tulevat olisivat kulttuuriltaan aika erilaisia vaikka kaikki maapallolla puhuisivat samaa kieltä.

    Vaikkakin olen agnostikko (eli jänishousu ateisti) niin olen aina pitänyt eri uskontoryhmien edustajia äärimmäisen mielenkiintoisina ihmisinä. Myönnän, että mitään taloudellista hyötyä tästä ei seuraa.

    Kaikille:

    Harmittaa kun en kerkeä perustelemaan mielipiteitäni. Perhe ja koulu vie kaiken ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. heikkilä kirjoitti 5.3.2008 kello 20:30

    Puuttumatta itse keskusteluun liityn minäkin kuoroon, jossa kiitetään sitä, että tätä keskustelua ylipäätään käydään. Soininvaara tekee saapuvalle aineistolle rankkaa karsintaa ja siistintää, vähän sensuroikin, mutta lopputulos on yhtä kaikki älynystyröitä hierovaa ja asenteita avartavaa debattia. Näin netti pääsee paljon pidemmälle ja nopeammin kuin perinteinen media.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2008 kello 20:41

    Kyllä monikulttuurisuudesta on kansakunnalle hyötyä jo ihan kontaktien ylläpidon osalta. Suomen ruotsalaisista oli aikanaan suurta hyötyä suomalaisita siltana pohjoismaihin. Jos täällä olisi osattu vain Suomea, huonosti tämän kansakunnan olisi käynyt.

    Meille olisi nykyaikana huomattavaa hyötyä riittävän kokoisesta kiinalaisyhteisöstä eivätkä kontaktit intiaankaan olisi pahasta. Venäjän kieltä osaavia tarvittaisiin kipeasti kaupan käyntiä varten. Syntyperäisistä venäläisistä on tarvetta suomalaisissa vientiyrityksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Lotta Roti kirjoitti 5.3.2008 kello 20:56

    Tämä nyt menee vähän terminologiasta nysväämiseksi, mutta mielestäni kansainvälisyydestä, kielitaidosta ja kansainvälisistä kontakteista on ilman muuta hyötyä ja ne ovat suorastaan välttämättömiä. Samoin on varmasti hyötyä sopivasta määrästä siirtolaisia. Siirtolaiset muodostavat omat yhteisönsä Suomeen, ja tätä asiaintilaa saatetaan kutsua monikulttuurisuudeksi. Jos näin, ei siinä mitään.

    Sen sijaan normativinen monikulttuurisuus tai monikultturismi-ideologia on mielestäni pahasta. Se on itsetarkoituksellista diversiteettiä, pyrkimystä pois yhtenäiskulttuurista, kantaväestön kulttuuriperinnön alasajamista ja kulttuuri- sekä moraalirelativismia. Tästä asiasta käydään anglosaksisessa maailmassa paljon keskustelua, toisin kuin Suomessa, johon kriittisemmät akateemiset äänenpainot eivät vielä ole ehtineet.

    Tämä nyt ei tosin taida enää liittyä työperäiseen maahanmuuttoon kuin välillisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Hannu Visti kirjoitti 6.3.2008 kello 0:38

    OS: “Kyllä monikulttuurisuudesta on kansakunnalle hyötyä jo ihan kontaktien ylläpidon osalta. Suomen ruotsalaisista oli aikanaan suurta hyötyä suomalaisita siltana pohjoismaihin. Jos täällä olisi osattu vain Suomea, huonosti tämän kansakunnan olisi käynyt.”

    Voidaanko tästä menneen maailman tilanteesta ammentaa merkittävää viisautta nykypäiväänkin? Tämän ja sen päivän maailmoissa on erilaista oikeastaan kaikki lähtien tiedonvälityksestä, koulutuksesta, ihmisten kielitaidosta meillä ja muualla jne.

    Lisäksi kansainvälisen bisneksen toreilla ja turuilla ei ole mitenkään välttämättä etu olla sen toisen kieli- tai kulttuurialueelta. Siinä, missä englantia puhuva “länkkäri” on jokseenkin joka paikassa aivan hyväksyttävä bisneskumppani, muiden kanssa voi tulla vastaan erinäköisiä kulttuurikonflikteja. Esimerkiksi sellaisia, että maasta J pois muuttanut on maassa J asuvien mielestä hiukan jenginpetturi, ja bisnes luistaa paljon paremmin, jos hänestä ei tiedetä mitään.

    Meille olisi nykyaikana huomattavaa hyötyä riittävän kokoisesta kiinalaisyhteisöstä eivätkä kontaktit intiaankaan olisi pahasta.

    Haluaisitko avata tätä hiukan enemmän? Ymmärrän sen, että maat/yritykset hyötyvät jotakin siitä, että joku osaa kiinaa tai hindiä, ja tuntee näiden maiden kulttuuria. Eli siis lahjakkaista yksilöistä, vaikka sitten kiinalaisista tai intialaisista, konsultteina tai palkkalistoilla, on varmasti hyötyä toisinaan ja siksi heitä käytetäänkin.

    Mutta mitä absoluuttista hyvää yhteisö meille tuo? Jos “yhteisö” muodostuu samalla tavalla kuin yhteisöt tapaavat demografisesti muodostua, siellä on yhtä lahjakasta ja hyödyllistä kohti parikymmentä muutakin: lahjatonta ja tyhmää, ongelmaista, ikänsä puolesta työelämän ulkopuolella olevaa jne.

    Kannatan lämpimästi lahjakkuuksien palkkaamista sieltä mistä heitä vain satutaan saamaan. Sen sijaan vieroksun ajatusta siitä, että meidän pitää rakentaa etnisiä yhteisöjä siinä toivossa, että niistä kumpuaa näitä lahjakkuuksia ja hyödyntuojia jokunen. Muualla maailmassa maahanmuuton ongelmat käsittääkseni nimenomaan kumpuavat vahvoista saman kansallisuuden yhteisöistä, joissa voi elää elämänsä sopeutumatta uuden kotimaan tai jopa synnyinmaan valtakulttuuriin mitenkään.

    Tarvitsemmeko näitä yhteisöjä Suomeenkin, vai enemmänkin lahjakkuuksia, joita saa aina rahalla kunhan hinta on oikea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kalle Aaltonen kirjoitti 6.3.2008 kello 3:36

    Lienee selvää, että eri kulttuurien osaaminen ja tuntemus on hyödyksi. On voimavara, että täällä on ihmisiä, jotka osaavat tarvittaessa toimia erilaisissa vieraissa kulttuureissa. Sen sijaan sellaiset ihmiset, jotka osaavat toimia vain jossain vieraassa kulttuurissa, mutta eivät suomalaisessa kulttuurissa ovat täällä rasite. Kiinalaisten ja Intialaisten maahanmuutajien vahvuus onkin juuri siinä, että he osaavat puhua paitsi Kiinaa/Intiaa niin myös yleensä Suomea ja toimivat täällä tämän yhteiskunnan pelisäännöillä. Eli he mukautuvat täkäläiseen kulttuuriin säilyttäen sen osan omasta kulttuuristaan, joka ei ole ristiriidassa meidän arvojemme kanssa.

    Jos sallitaan yksinkertaistus niin rikastuttava monilkulttuurisuus on sitä, että osataan toimia vieraissa maissa maan tavalla ja haitallinen/konflikteja luova monikulttuurisuus on sitä, että toimitaan vieraassa maassa oman maan tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Jouko Lilja kirjoitti 6.3.2008 kello 5:24

    Osmolle sanoisin tuosta kielitaidosta: Siitä on aina etua työelämässä. Toisinaan se ohittaa kaiken muuun osaamisen. Mutta jokin perussivistys pitää kuitenkin olla ja kyky toimia näillä pelisäännöillä. Miten monesta tulokkaasta on siihen? Järkevämpää on kouluttaa systeemin jo omaksuneita Osmon mainitsemiin kielitaitoa vaativiin tehtäviin. Meillä on niitä jo riittävästi jopa etnisiltä taustoiltaankin erilaisia. Mutta kun se taka-ajatus paistaa selvästi että epätoivoisesti vain yritetään perustella kaikin keinoin rajat-auki- systeemiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Artturi Björk kirjoitti 6.3.2008 kello 11:41

    Hauskaa kyllä huomata, että sekä “maahanmuuttokriittiset” että maahanmuuttoa kannattavat haluavat lisätä valtion roolia maahanmuuton säätelyssä. Hauskaa ja samalla surullista. Lotta Roti sanoi parhaiten, että valtio ei tunne työvoiman tarvetta yhtä hyvin kuin työnantajat. Valtio ei myöskään tunne kansan auttamishaluja tarkasti. Valtio valikoisi tulijat jollakin suhteellisen satunnaisella tavalla ja sitten tulijoiden elättäminen tehtäisiin pakolliseksi velvollisuudeksi. Konflikteja tulisi jatkuvasti, kun yksilöiden mielipiteet eivät sattuisi yhteen seulan kanssa. Huomattavasti toimivampi ja itsenään säätelevämpi järjestelmä olisi avata rajat ja poistaa sosiaaliturva, jolloin ne joita ihmiset haluaisivat elättää tai ne jotka voisivat elättää itsensä omalla työllään tulisivat.

    Jari Leinon kanssa en voisi olla enempää eri mieltä. Miksi ihmeessä ulkomaalaisille pitäisi määrätä vielä suurempi minipalkkavaatimus!?!? Silloinhan heidän työllistyminen olisi entistä vaikeampaa. Heiltähän (kuten kaikilta muiltakin) pitäisi koko minimipalkkavaatimus poistaa. Tietysti mielipidettäsi valotti hieman identifioitumisesi työväenliikkeeseen, joten ilmeisesti haluat suojella suomalaisten hyväpalkkaisten työntekijöiden saavutettuja etuja kuluttajien (eli muun yhteiskunnan) kustannuksella. Kaikki Suomessa tehty työ on hyväksi meille suomalaisille. Riippumatta palkasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jari Herranen kirjoitti 6.3.2008 kello 11:45

    Veikko Virtanen:”Mielestäni yhtälö on täysin kestämätön, jos se edellyttää jatkuvaa väestönkasvua ikärakenteen vuoksi.
    Aivan riippumatta siitä tapahtuuko se syntyvyyden kautta maan sisällä tai maahanmuuton kautta.”

    Tämä on hyvä huomio ja tästä saisi puhua enemmänkin. Ainakin minusta tämä on se ydinkysymys jota ei julkisesti käsitellä vaikka jotkut puhuvat innokkaasti valtion demografisen rakenteen korjaamisesta maahanmuutolla.

    Viimeisimmässä kommentissaan Osmo Soininvaara puhuu monikulttuurisuudesta, kielitaidosta ja kansainvälisistä yhteyksistä. Varsinaisessa blogipostauksessa hän kuitenkin kirjoittaa Suomen tarvitsevan rakennusmiehiä, bussikuskeja ja laivanrakentajia. Nämä ovat kaksi eri asiaa ja minusta niistä on turhaa puhua samaan aikaan. Kansainvälisen kaupan ammattilaisista ei ole väestörakenteen ongelman korjaajiksi eivätkä raksamiehet luo kansainvälisiä yhteyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Ari Aaltonen kirjoitti 6.3.2008 kello 11:59

    ***
    Jari Herranen:
    Kansainvälisen kaupan ammattilaisista ei ole väestörakenteen ongelman korjaajiksi eivätkä raksamiehet luo kansainvälisiä yhteyksiä.
    ***

    Puolalainen putkimies tulee suomeen töihin ja ehdottaa firman käyttöön halvempia työkaluja, joita saisi veljensä rautakaupasta Puolasta. Siinä luotiin juuri kansainvälinen yhteys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kalle Aaltonen kirjoitti 6.3.2008 kello 15:08

    Vaikka keskustelu alkaa mennä paikoin saivartelkun puolelle niin enemmistö lienee yhtä mieltä siitä, että työperäisen maahanmuuton tärkein kriteeri on, että se on Suomea hyödyttävää. Humanitäärinen maahamuutto on sitten toinen asia ja näitä kahta ei pidä sotkea.

    Suomea hyödyttävä maahanmuutto taas tarkoittaa, että tänne tulee sellaisia ihmisiä, jotka tuottavat mahdolisimman paljon ja kuluttavat mahdollisimman vähän yhteiskunnan resursseja, sekä joilla on tarjota sitä osaamista mitä tänne tarvitaan. Tämä siis tarkoittaa nuoria ihmisiä, joilla on jo mielellään tarvittava koulutus. Koska pulaa on nimenomaan suorittavan työn tekijöistä ovat juuri tällaiseen koulutuksen saaneet arvokkaita (esim. nyt vaikka sairaanhoitajat). Toinen tärkeä kriteeri on tulijan kyky sopeutua yhteiskuntaan ja työllistyä täällä. Sopivan koulutuksen omaavasta nuoresta ei ole mitään hyötyä, jos hän ei opi suomea, sopeudu tänne ja mene töihin.

    Edellä mainitusta ei varmaan ole suurta erimielisyyttä, mutta nyt seuraakin vaikea osuus. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Ketä ja mistä? Vastausta täytyy etsiä tilastoista ja muiden Euroopan maiden kokemuksista. Seuraavassa oma näkemykseni.

    Ensimmäisen joudutaan sulkemaan pois lähi-idän ja Afrikan muslimimat. Näistä maista tulevat ovat Suomessa ryhmänä varsin huonosti sopeutuneet yhteiskuntaan ja sijoittuneet työelämään ja toisaalta kuluttavat paljon yhteiskunnan resursseja. Toisin sanoen syövät enemmän kuin tuottavat. Myös muualla Euroopassa tilanne on sama. Tämä voi johtua hyvin monista eri syistä, mutta oleellista on, ettei tähän asiantilaan ole nähdäkseni mitään muutosta näköpiirissä.
    Nähdäkseni työperäinen maahanmuutto muslimimaista on siis epärelaistinen konsepti. Tämä on siis vain minun näkemykseni. Jos on vastakkaisia mielipiteitä, niin toivon perusteltuja vastauksia.

    Muuttujat muuttaen sama pätee enimmäkseen myös muihin Afrikkan maihin. Tässä on kuitenkin minun rajallisen tietämykseni mukaan melko suuria eroja eri Afrikan kansojen kesken.

    Tilastojen mukaan Suomessa parhaiten pärjäävät lähialueilta tulevat. Balttian maat ja venäjä lienevät parhaita kohteita yrittää houkutella työvoimaa. Toisaalta myös kaukoidästä tulevat ovat sekä Suomessa, että kansainvälisesti olleet hyvin sopeutuvia ja yhteiskuntaa hyödyttäviä maahanmuuttajia.

    Siis näillä perusteilla näkemykseni on, että työperäistä maahamuuttoa pitäisi pyrkiä luomaan Suomen lähialueilta ja kaukoidästä ja vastaavasti lähi-idästä ja Afrikasta työvoiman tuomista ei pitäisi turhaan yrittää. Tämä edelleen siis koskee vain työperäistä maahamuuttoa, jonka päätarkoitus siis on hyödyttää Suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2008 kello 18:40

    Kalle Aaltonen:
    “Nähdäkseni työperäinen maahanmuutto muslimimaista on siis epärelaistinen konsepti. Tämä on siis vain minun näkemykseni. Jos on vastakkaisia mielipiteitä, niin toivon perusteltuja vastauksia.”

    Jos Kalle pitää jotain ilmiötä mahdottomana, miksi on siitä niin huolestunut?

    Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa, että asianomainen tulee maahan työluvalla ja hänellä on silloin oltava myös työpaikka. Varmaankin turistiviisumin turvin voi tulla täitä etsimään, mutta sosiaaliturvan piirissä ei silloin ole.

    Jos työluvan saanut menettää työpaikkansa, peruste maassa olemiseen lakkaa myös. Miksi Kalle on niin huolestunut muslimimaista tulevasta työperäisestä maahanmuutosta, jos ei usko sen olevan mahdollista. Jos taas jostain muslimimaasta tulee henkilö, joka työllistyy Suomeen (Nokialla on ymmärtääkseni pakistanilaisia, mutta en ole varma) Mikä tässä nyt mättää?

    Jos ihminen tulee Suomeen, elättää itsensä ja perheensä ja maksaa vielä veronsa, mitä ihmeen harmia siitä on, että hän on muslimimaasta.

    Umay Abuhanna, entinen vihreä valtuutettu, on peräisi Palestiinasta. Ei hän minusta ole tuhottomasti hankaluuksia aiheuttanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2008 kello 18:44

    Voi olla, että olen väärässä, mutta jos yhteiskunnan julkista sektoria / byrokratiaa tiivistettäisiin oikein niin maan perusteellisesti (kuten reinikainen sanoisi) vapautuisi:

    1. osaavia työntekijöitä valtiolta / kunnilta tuottaville aloille”Jotain mittaluokkasuhteita toivoisin. Suomessa ilman maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä alenee 500’000:lla. Jos täydennystä saadaan maahanmuutosta 10’000 vuodessa, määrä alenee vain 250’000:lla. Valtiolla ei ole 500’000 työntekijää. Kunnilla on vähän yli 400’000, mutta näistä valtaosa on opettajia, löääkäreitä, sairaanhoitajia ja muita sellaisia, jotka eivät edes osallistu hallintoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Jari Herranen kirjoitti 6.3.2008 kello 19:07

    “Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa, että asianomainen tulee maahan työluvalla ja hänellä on silloin oltava myös työpaikka. Varmaankin turistiviisumin turvin voi tulla täitä etsimään, mutta sosiaaliturvan piirissä ei silloin ole.”

    Niin, nythän sisäministeriö on suunnittelemassa työnhakuviisumia ja alun kokeiluvaiheen maita ovat mm. Turkki, Tunisia ja Egypti.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomi+aikoo+helpottaa+ty%C3%B6nhakuun+tuloa/1135232038482

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2008 kello 19:23

    Entä sitten?

    Kyse on edelleen siirtolaiskriteerein tapahtuvasta maahanmuutosta. Oikeus sosiaaliturvaan syntyy vasta, kun on ollut riittävän kauan töissä Suomessa.

    En sinänsä usko, että tuo projekti tulee kovin hyvin onnistumaan, koska riittävän koulutetut tunisialaiset nyt esimerkiksi suuntaavat monestakin syystä Ranskaan.Niille, jotka pärjäävät Suomen työmarkkinoilla on ovat auki koko Eurooppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Kalle Aaltonen kirjoitti 6.3.2008 kello 20:18

    Ensinäkin kaikille nyt lienee selvää, että puhutaan kansanryhmistä ei yksilöistä. Yksilönä kouluttamaton Afrikkalainen voi olla paljon hyödyllisempi ja sopeutua tänne paremmin kuin yksittäinen korkeakoulutettu Venäläinen. Kun taas puhutaan ryhmistä tilanne on toinen.

    Viittasin tuolla kirjoituksellani siihen, että on resurssien huonoa käyttämistä pyrkiä luomaan työperäistä maahanmuuttoa juuri noista maista joista sen onnistuminen on kaikkein epätodennäköisintä. Kannattaisi nuokin voimavarat suunnata siihen, että saataisiin houkuteltua tulijoita sieltä mistä se on kannattavinta. Mielestäni perusteluvelvollisuus tulisi olla niillä jotka haluavat suunnata tuon “tulijoiden houkuttelun” sinne mihin se maalaisjärjellä ajatellen viimeiseksi kannattaisi suunnata.

    Lisäksi niinkuin Osmo tuossa aikaisemmin kirjoitti, kun tuodaan työvoimaa niin saadaan ihmisiä. Saako työpaikan täältä hankkinut oleskeluluvan myös esim. puolisolleen? Silloin on merkitystä myös sillä mitkä ovat puolison edellytykset työllistyä. Sitten on myös tärkeää miten tulijat sopeutuvat yhteiskunnan säänöihin. Tietyt etniset ryhmät tuntuvat olevan ihan eri tavalla herkkiä ajatumaan konflikteihin kuin toiset. Jos on kaksi ryhmää jotka työllistyvät yhtä hyvin, mutta toinen sopeutuu vallitseviin sääntöihin ja toinen taas herkkä ajautumaan konflikteihin valtaväestön kanssa ja on rikostilastoissa yliedustettuna, niin kyllä silloin mielestäni on puhtaasti järkevää suosia ensimmäistä ryhmää.

    Tämä on mielestäni tärkeä keskustelunaihe koska faktisesti tällä hetkellä on suunnitteilla, että maahanmuuttajia pyritään aktiivisesti houkuttelemaan juuri esim. Tunisiasta ja Egyptistä. Edellä mainitsemillani perusteilla mielestäni kannattaisi vakavasti miettiä kannattaako noita toimepiteitä suunnata ensisijaisesti juuri noihin maihin vai pitäisikö valtion ohjaamat rekrytointikamppanjat kohdistaa ihan muualle. Jos lähdetään ensisijaisesti noista paikoista tulijoita houkuttelemaan niin vähintä mitä projektin vetäjät ovat mielestäni velvollisia tekemään on osoittaa kestävät perustelut miksi juuri näistä maista.

    Tuosta työnhakuviisumista vielä viittaisin esim. Ruotsin maiden kokemuuksiin siitä, että tänne kerran päässeet eivät välttämättä olekkaan kovin halukkaita palaamaan vaikka työpaikkaa ei irtoaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Kalle Aaltonen kirjoitti 6.3.2008 kello 20:23

    Eli vielä tarkennuksena. Kun kirjoitin tuossa mielipiteitäni työperäisestä maahanmuutosta puhuin nimenomaan Suomen valtion toimenpiteitä työn perässä muuttavien maahamuuttajien määrän lisäämiseksi. Jos joku esim. Marokosta omaehtoisesti täältä hankkii työpaikan ei minulla ole mitään sitä vastaan.

    Ja kyllä, halusin myös hiukan provosoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Lotta Roti kirjoitti 6.3.2008 kello 20:43

    Olen samaa mieltä Osmon kanssa, että ihmistä ei pidä redusoida muslimitaustaan. Tälläkin hetkellä monissa Suomen kansainvälisissä yrityksissä työskentelee aivan sellaisia toivotunkaltaisia maahanmuuttajia, jotka ovat kotoisin muslimimaista ja joko enemmän tai sitten vähemmän uskonnollisia.

    Suuren muslimiväestön kiistämättömät ongelmat eri Euroopan ovat nähdäkseni useamman tekijän summa. Näissä väestöissä on paljon väkeä, joille ei ole järkevää tekemistä. He hylkäävät kantaväestön arvot ja saattavat kääntyä joko taparikollisen brutaalin machoilun tai radikaalin islamismin puoleen. Globaalissa maailmassa islamistiset johtajat tietysti lyövät löylyä laineille. Lisäksi, kun tilanne on jo päässyt tulehtuneeksi, tulee uskonnollis-kulttuurisista ristiriidoista poliittinen lyömäase useammille osapuolille. Monikultturismi-ideologia, josta olen aiemmin kirjoittanut, on myös edesauttanut tätä kehitystä ja onkin nyt alkanut herättää yhä kärkevämpää arvostelua.

    Uskon, että uskonnollinen fundamentalismi ei saa paljon vastakaikua Suomen muslimien keskuudessa, jos otamme tänne ihmisiä, jotka todennäköisesti löytävät täällä paikkansa (kuten juurikin sellaisia, joilla on työpaikka katsottuna). Oleellista on myös se, miten itse suhtaudumme heihin: toisaalta emme katso laittomuuksia, sortoa tai huonoa käytöstä sormien läpi kulttuurisen suvaitsevaisuuden nimessä, mutta toisaalta emme suhtaudu heihin ynseästi ilman syytä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Harri Yli-Harju kirjoitti 6.3.2008 kello 20:45

    Hyvä keskustelu mutta välillä on hieman vaikeuksia pysyä kärryillä kun tämä käsite ‘työperäinen’ tuntuu vaihtelevan.

    Osmolle: alustit aiheen puhumalla kuluista:

    “Kun halutaan työvoimaa, saadaan ihmisiä. Ihmisten mukana tulee myös menoja. Muissa EU-maissa lasketaan, että maahanmuuttajat alkavat tukea valtiota nettomaksajina vasta kolmannessa sukupolvessa.”

    ja tuossa äskettäin määrittelit työperäisen maahanmuuton:

    “Työperäinen maahanmuutto tarkoittaa, että asianomainen tulee maahan työluvalla ja hänellä on silloin oltava myös työpaikka.”…”Jos ihminen tulee Suomeen, elättää itsensä ja perheensä ja maksaa vielä veronsa…”

    Eikö tämän määritelmän mukaan hyöty yhteiskunnalle ala melkein välittömästi? Tuntuu jotenkin ristiriitaiselta, voisitko hieman tarkentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.3.2008 kello 20:49

    Sanoin, että työpeärinen maahanmuutto ei valtiontaloutta pelasta, ellei se ole varsin valikoivaa. Tämä kuvaamani politiikka on selvästi valikoivampaa kuin vanhojen siirtomaavaltojen, joilla on ollut tietty velvollisuus sallia “oman maan” asukkaiden laajamittainen muutto emämaahan.

    Tavoitteenamme on ottaa maahan 300’000 hyvää työntekijää seuraavien 30 vuoden aikana. Tämä tavoite on hyvä ja se voisi valtiontaloutta vähän tukeakin, mutta pelkään pahoin, ettei se tulee onnistumaan. Saatte siis itse maksaa minun ja ikätoverieni eläkkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Jouko Lilja kirjoitti 7.3.2008 kello 9:36

    Se tässä mättää pahasti kun sotketaan keskenään humanitaarisuus ja raaka talous. Humaaniutta voidaan harjoittaa suuressa mitassa vain jos talous on kunnossa. Sen tulee siis olla etusijalla. Ja ainakin omien kansalaisten tulisi olla etusijalla. Tokana vasta muut. Humaani saa jokainen olla halujensa ja kykyjensä mukaan tykönään mutta kun siihen alistetaan ja pakotetaan koko yhteiskunta niin pieleen menee. Se on pakkovaltaa. Talous saattaa hetkellisesti vaatia ulkoista työvoimaa mutta mitään trendiä siitä ei pitäisi tehdä. Värvääminen pitää pystyä myös keskeyttämään kun tarve loppuu ja ajat huononevat. Tämä ei mahdu joidenkin pirtaan. Hieman realistista ajattelua poliitikoilta vaaditaan. Päätökset kunkin tilanteen mukaan eikä yritetä betonoida omia päätöksiä seuraajien riesaksi. Aivan naurettava on Astrid Thorsin ajatus “asiakaslähtöisestä” toiminnasta maahanmuuttopolitiikassa. Se olisikin ensimmäinen kerta kun byrokraatit ajattelevat asiakaslähtöiseksi. Enemmänkin ajatellaan alamais-lähtöisesti perinteisesti. Ja mitä asiakkaita työperäiset maahanmuutajat ovat? Renkejä ja piikoja ennemminkin. Ettäkö muka sitten “asiakas” olisi aina oikeassa? Ja meidän olisi vain toteltava(-ko,-kö)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kalle Aaltonen kirjoitti 7.3.2008 kello 10:02

    Osmo ja Lotta.
    Luin tuossa aikaisemman postaukseni ja täytyy todeta, että se oli aika kärjistetty, eikä kovin fiksu. En ole niin eri linjoilla kanssanne kuin tuosta voisi päätellä. Halusin tuolla kirjoituksella kuitenkin kysyä sitä, että kun lähes kaikki kirjoittajat tuntuvat olevan sama mieltä millainen on hyvä maahanmuuttaja ja millainen ei, ja kun kerran on olemassa tutkimus- ja tilastotietoa eri ryhmien sopeutumisesta, niin miksi tästä tehtäviä päätelmiä ei koskaan sanota ääneen.

    Syyllistyin tuossa itse osittain siihen perivirheeseen, että sotkin humanitääristä ja työperäistä maahamuuttoa. Toisaalta täälläkin esillä olleen valtion suunnitelmat maahmuuttolansäädännön uudistamiseksi vaikuttaisivat juuri siihen suuntaan, että humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton raja hämärtyisi. Tätä on mielestäni vastustettava.

    Muslimius ei tee kenestäkään yhtään parempaa tai huonompaa ihmistä. Kuitenkin Islam tietyillä alueilla esiintyy varsin jäykkänä ja pysähtyneenä ideologiana. Tällaisista muslimikulttuureista tulevan näyttäisi faktisesti olevan keskimääräistä vaikeampi sopeutua länsimaisiin arvoihin (väittäisin jopa, että mihin tahansa hänen omistaan poikkeaviin arvoihin.) Joka tapauksessa työperäistä maahamuuttoa ei pidä arvoida pelkästään tulijoiden työllistymisen vaan heidän kokonaisvaikutuksensa perusteella. Esim. Saksan ja Ranskan ghettohelvetitkin on käsittääkseni luotu osaltaan työperäisellä maahamuutolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Markku Jantunen kirjoitti 7.3.2008 kello 12:12

    Osmo:

    “Jos ihminen tulee Suomeen, elättää itsensä ja perheensä ja maksaa vielä veronsa, mitä ihmeen harmia siitä on, että hän on muslimimaasta.

    Umay Abuhanna, entinen vihreä valtuutettu, on peräisi Palestiinasta. Ei hän minusta ole tuhottomasti hankaluuksia aiheuttanut.”

    Umayya Abu-Hanna on taustaltaan kristitty. Wikipedian mukaan hän on vakaumukseltaan ateisti. Umayya on nainen. Ei minulla ainakaan olisi mitään sitä vastaan, että muslimimaista otettaisiin pakolaisiksi niissä vainottuja kristittyjä ja juutalaisia tai muita ei-muslimeja. Esimerkiksi Irakin alunperin kaksimiljoonaisesta kristitystä vähemmistöstä on viimeisen viiden vuoden aikana muuttanut ulkomaille jo puolet. Muslimipakolaiset voitaisiin mieluummin sijoittaa islamilaisiin maihin, joissa heidän erityistarpeensa eivät olisi erityistarpeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Lotta Roti kirjoitti 7.3.2008 kello 13:42

    “Toisaalta täälläkin esillä olleen valtion suunnitelmat maahmuuttolansäädännön uudistamiseksi vaikuttaisivat juuri siihen suuntaan, että humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton raja hämärtyisi. Tätä on mielestäni vastustettava.”

    Tästä olen aivan samaa mieltä.

    Kysymys on juuri tuosta kokonaisuuden hallinnasta – että meille ei saa syntyä muslimivähemmistöä, joka on puolin ja toisin vihamielisessä suhteessa kantaväestöön, jossa on paljon toimettomia nuoria ja joka on helppoa riistaa fundamentalistisille kiihottajille.

    Uskon kuitenkin, että työpaikan perään muuttaneella sinänsä on paljon pienempi riski syrjäytyä tai kiinnostua tällaisesta. Ja koska tällaista vihasuhdetta ja valtataistelua ei onneksi vielä ole päässyt muodostumaan, voimme myös reilulla ja reiluutta vaativalla suhtautumisella vaikuttaa siihen, että sitä ei syntyisikään.

    Kansalaisuuden saamiseksi jonkinlainen symbolinen lojaaliudentunnustus olisi mielestäni paikallaan. Tällaiset asiat ovat ihmisille ja heidän identiteetilleen yllättävän tärkeitä. Samalla se indikoi sitoutumista länsimaiseen arvomaailmaan ja uuteen kotimaahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Rami Makkonen kirjoitti 7.3.2008 kello 16:56

    (siirsin kommenttini tähän ketjuun, koska edellinen taisi olla jo kuollut…) Tähän väliin vähän Turku-asiaa…jos sopii

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=682&posting=22000000033417550

    Noin muuten olen sitä mieltä, että maailman resurssien käydessä vähiin kaikenlainen maahanmuutto on tuomittavaa. Ilman maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien täällä sitten tapahtuvaa huomattavaa syntyvyyttä väkiluku niin Suomessa kuin Eurooopassa olisi kääntynyt laskuun. Luulisi erityisesti siis vihreiden vastustavan maahanmuuttoa. Miksi vihreät kumminkin kannattavat tai jopa vaativat astronomista maahanmuuttoa? Miten selitätte tämän ristiriidan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Anna Laitinen kirjoitti 7.3.2008 kello 22:03

    Koko maahanmuuttokeskustelua vaivaa mielestäni se, että tulijoita pidetään pidetään täysin ohjailun varassa olevana henkilönä. Hänet sopeutetaan tai integroidaan, ja yhteiskunta tekee sen, maahanmuuttajalla ei ole siihen osaa ei arpaa, oli kyseessä pakolainen tai muu maahanmuuttaja. Tosiasia kuitenkin on se, että oma asenne ratkaisee. Mikäli joku ei hyväksy suomalaista elämäntapaa eikä tahdo tehdä myönnytyksiä omassa elämässään sen suhteen, mitään aivopesua tai supersossua ei ole muutosta tekemään. Ketään ei voi integroida yhteiskuntaan, ellei hän sitä itse halua. Mitkään yhteiskunnan tukemat kurssit tai koulutukset eivät auta asiassa, jos ihminen ei halua muuttua itse. Sanaton olettamus yleensä on, että vieraasta kulttuurista tuleva ihminen on vain avun tarpeessa ja kun apua saa (asunto, terveydenhuolto, koulutus, kielikurssit, työvoimapalvelut jne), hän alkaa arvostaa samoja asioita elämässä kuin me ja alkaa toimia samoin kuin me. Se on ikäänkuin automaattinen kehitys!

    Näin kuitenkin harvoin käy, todisteet ovat nähtävissä ympäri Eurooppaa. Koko asetelma pitäisi muuttaa. Integraatio on asia, jonka tulija tekee itse. Hän tekee sen työn, jonka nyt ajatellaan suomalaiselle yhteiskunnalle kuuluvan. Tietoa, apua ja neuvoja Suomessa toimimiseen ja elämiseen pitää olla helposti saatavilla ja byrokratiaa keventää, mutta aktiivisuuden tulee tulla maahanmuuttajan puolelta. Eli millainen Suomen lainsäädäntö, miten asunto vuokrataan, miten työtä haetaan, miten työpaikalla toimitaan jne, jne. Maassaolovaatimuksena pitäisi olla kyky elättää itsensä (ja perheensä) laillisesti. Tämä takaa sen, ettei sosiaalisia ongelmia juuri tule eikä ulkomaalaistaustaisia yhteiskunnan ulkopuolisia ryhmiä synny. Kyky integraatioon tai maassa toimimiseen on toisin sanoen oleskelun edellytys. Tai vielä karrikoidummin, ei väliä integroidutko vai et, kunhan fyrkkaa elämiseen riittää etkä tee rikoksia. Kielitaidollakaan ei ole silloin väliä. Tämä on yleensä ns kansainvälisesti se vaatimus, joka pitkäaikaiseen oleskeluun vaaditaan maassa kuin maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Harri Yli-Harju kirjoitti 8.3.2008 kello 10:39

    Tässä Annan muutenkin hyvässä kommentissa oli mielenkiintoinen kyseenalaistus jota en muista kenenkään muun vielä tehneen: “kielitaidollakaan ei ole silloin väliä”.

    Se sai miettimään sitä että ruotsalaisten kanssa puhun/viestin englantia, venäläiseten kanssa puhun/viestin englantia, italialaisten kanssa jne. jne. Pitäisikö siis maahanmuuttajien opetella suomen kieli ja miksi? Jos ajatellaan lyhyellä aikavälillä niin suomesta kyllä löytyy ihmisiä joiden kanssa kommunikointi ko. kielelllä ei onnistu mutta entä 10, 20, 30 vuoden päästä kun suurin osa työelemässä olevista on internet sukupolvea ja ‘perussuomalaiset’ alkavat olla eläkeiässä?

    Tokihan tämä on englannin kielen ylivaltaa ja jos näin kirjottaisi ranskassa niin saisi varmaan tanskalaisen toimittajan kohtalon. Paasikivi-Kekkonen fraasia lainatakseni tosiasiat pitää kuitenkin tunnustaa: siitä esperanto-projektista nyt vaan ei tullut oikein mitään, yhtä hyödyllinen kieli kuin klingon.

    Tappaako tällainen ajattelu suomen kielen? Luulen ettei, eihän sitä ole suomenruotsalaisetkaan tappaneet. Ei sitä tapa edes tekstiviestit tai internet, vaikka siitäkin on jo joku ehtinyt huolestua. Ongelma voisi kylläkin olla eri kieliryhmien lisääntyvä blokkiutuminen, maahanmuuttajista ehkä tulisi vielä enemmän vain keskenään seurustelevia jos suomen kieltä ei edes vaadittaisi (tästäkin löytyy analogia suomenruotsalaisiin).

    En ole aivan varma asiasta itsekään, pohdiskelen ‘ääneen’. Annalla oli vain niin hyvä toisinajattelu että sitä ei voinut ohittaa.

    Osmo, kun nyt olet ottanut ihan tavaksi sohia muurahaispesiä, niin seuraavaksi aiheeksi ehdotan pakkoruotsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Kalle Aaltonen kirjoitti 8.3.2008 kello 11:31

    Erittäin hyvä kommentti Annalta. Kyllähän sen näkee se kuuluisa Sokea Reettakin, että ne ihmiset, joilla on halua ja kykyä sopeutua, sopeutuvat varsin oma-aloitteisesti ja ne joilta taas edellä mainitut puuttuvat, eivät sopeudu vaikka rahaa kaataisi laarista päälle (tai ehkä nimenomaan kaikkein huonoiten silloin.) Tässä meillä on varmaan Suomessa paljon kehittämistä. Että pidetään tulijoita täysipäisinä ihmisinä, ja odotetaan, että he sopeutuvat tänne ja pitävät huolta itsestään niinkuin täysipäisiltä ihmisiltä on lupa odottaa, eikä heidän vuokseen tarvitse ryhtyä erityisjärjestelyihin. Tällä hetkellä pikemminkin korostamalla heidän erilaisuuttaan, ylläpidetään niitä piirteitä, jotka estävät heitä pärjäämästä täällä.

    Maahanmuuttajien kulttuuri nähdään usein yksiselitteisenä ja kiveen hakattuna asiana, joka ei voi muuttua. Tosiasiassa kulttuuri on kuitenkin aina kehittyvä ja muuttuva ilmiö. Meillä on ollut ja on yhä paljon huonoja piirteitä meidän kulttuurissamme, jotka ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat yhä ongelmia. Aikojen saatossa monista niistä on kuitenkin päästy eroon, kun on todettu, että “tämä ei ole hyvä juttu, luovutaanpa tästä”. Ihan samoin maahamuuttajien kulttuureissa on monia huonoja puolia. Ja ihan samalla tavalla maahanmuuttajaryhmien sisällä on taatusti painetta koittaa muuttaa näitä asioita. Tietenkin sitten on toisaalta konservatiiveja, jotka vastustavat näitä muutoksia. Yleensä ne joilla on hetkellä x eniten valtaa ryhmässä kuin ryhmässä ovat konservatiiveja, koska sen hetkinen tilanne sopii heille hyvin. Tämän vastakkainasettelun kautta ryhmän kulttuuri sitten vähitellen uudistuu. Täällä homma ei vain toimikkaan niin koska meillä on suvaitsevaisena itseään pitävä Suomalainen yhteiskunta, joka tukee näitä maahanmuuttajryhmien konservatiivisia vallankäyttäjiä, julistamalla heidän määrittelemänsä maahanmuuttajien kulttuurin koskemattomaksi. Juuri tätä ajattelua edustaa se, että maahanmuuttajaryhmien nurjista puolista koetetaan julkisuudessa vaieta ja kaikkinainen maahamuuttajia koskevien vaatimusten esittäminen nähdään kohtuuttomana.

    Se, että maahamuuttarymien kulttuuri lakkaa kehittymästä ei palvele heidän etuaan yksilöinä (paitsi ehkä em. vallankäyttäjien). Liian usein maahanmuuttajat nähdään kuitenkin virallisessa diskurssissa ryhmänä ei yksilöinä ja tällöin tarkemmin määrittelemätön “ryhmän etu” menee mennen tullen ryhmän muodostavien yksilöiden edun edelle.

    “Ei tästä pidä puhua, jottei loukattaisi ryhmää x, tai jottei herätettäisi ryhmän x vastaisia tuntoja muussa väestössä.”
    Kuitenkin juuri se, että ryhmän x jäsenet itse joutuvat huomaamaan, että asiat eivät ole hyvin on se mikä johtaa muutokseen ja kulttuurin kehittymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Kari Koskinen kirjoitti 8.3.2008 kello 14:17

    “Kyllä monikulttuurisuudesta on kansakunnalle hyötyä jo ihan kontaktien ylläpidon osalta.”

    Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa. Kuten Vistin hunnukin totesi aiemmin, on monesti parempi että yhtymäkohtia ei ole. Omien kokemusten perusteella hedelmällinen yhteistyö syntyy nimen omaan niistä lähtökohdista, joissa suomalainen on suomalainen ja kiinalainen kiinalainen, eikä mitään ihmeellistä “oman porukan kanssa” tapahtuvaa virittelyä ole.

    “Suomen ruotsalaisista oli aikanaan suurta hyötyä suomalaisita siltana pohjoismaihin. Jos täällä olisi osattu vain Suomea, huonosti tämän kansakunnan olisi käynyt.”

    Mistähän Suomen ruotsalaisista nyt oikein höpötät? Suomi ja ruotsi olivat sama valtio 600 vuotta (ja sitä ennen tällä alueella ei ollut mitään valtiota), minkä jälkeen osa alueesta valloitettiin Venäjän toimesta. Suomessa asuvat ruotsinkieliset ovat tosiasiallisesti ihan yhtä suomalaisia kuin suomenkielisetkin, aivan samoin kuin olimme kaikki ruotsalaisia ennen vuotta 1809.

    Suomi, kaksine kielineen, oli osa Ruotsia jopa enemmän kuin Skåne. Käsitys, jonka mukaan Suomi olisi ollut jotenkin Ruotsin “miehittämä” ja sitten “vapautunut” 1900-luvun alussa on tarkoitushakuista historaian vääristelyä, jossa halutaan korostaa kansallista identiteettiä. Tällä tavoin koulussakin Suomessa asiat usein esitetään, mutta se ei ole vallitsevan historiankäsityksen mukaista. Suosittelen lukemaan esimerkiksi prof. Kemppisen artikkelin ja siihen liittyvän keskustelun:
    http://kemppinen.blogspot.com/2008/02/historia-kirjoissa.html

    On täydellistä soopaa ajatella, että Suomessa olisi joku etninen vähemmistö (ruotsinkieliset), jonka avulla pidettäisiin kontakteja länsinaapuriin. Tietenkin yhteydet toimivat, olemmehan edelleen lähes sama valtio joka jakaa saman historian, lainsäädännön ja kulttuurin.

    “Meille olisi nykyaikana huomattavaa hyötyä riittävän kokoisesta kiinalaisyhteisöstä eivätkä kontaktit intiaankaan olisi pahasta.”

    Mihinkä tämä perustuu? Kontaktit varmaan ovat hyödyksi, mutta epäilen, että täällä asuva kulttuuriyhteisö ei niitä luo. Vai voidaanko sanoa, että esimerkiksi Amerikkaan muuttaneet suomalaiset olisivat jotenkin erityisessä asemassa kun ajatellaan Suomen ja USA:n kauppasuhteita? Eivät ole.

    “Venäjän kieltä osaavia tarvittaisiin kipeasti kaupan käyntiä varten. Syntyperäisistä venäläisistä on tarvetta suomalaisissa vientiyrityksissä.”

    Venäjänkielisiä tarvittaisiin, se on totta. Mutta syntyperäisille venäläislle ei ole tarvetta, niitähän on siellä rajan toisella puolella ihan riittämiin. Onko vaikeaa käsittää, että keskustelu erilaisten ja erikielisten ihmisten kanssa on ihan yhtä toimivaa ja antoisaa kuin omassa piirissä pyöriminen?

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Jari Mustonen kirjoitti 9.3.2008 kello 5:51

    Työperäinen maahanmuutto

    Väärin asetettu ongelma. Mikäli ymmärsin kirjoituksesi oikein, ongelma on se, että Suomi ei ole kuolutetun, ahkeran, menestyvät kansanosan nettosaaja. Tarkoitan, että tämänkaltaisessa ongelmanasettelussa tulisi ottaa myös huomioon Suomalaiset, jotka muuttavat täästä pois.

    Eri asia on, pystymmekö houkuttelemaan hyvin koulutettuja maahanmuuttajia Suomeen, koska heillä on ovet auki koko Eurooppaan. Kieli ja ilmasto, siinä heikkoutemme. Tai siis kaksi kieltä ja ilmasto.

    Kieli ja ilmasto eivät ole heikkoutemme. Ilmasto on jonkinlainen heikkous, mutta kyllä Suomen ilmastossa on myös omaa eksotiikkaa. On hieman naivia ajatella, että Saksalainen insinööri olisi jotenkin sitä mieltä, että “Hyvä duuni, mutta kun mä en todellakaan välitä laskettelemisesta. Meen Espanjaan töihin.” Toisekseen Suomessa selviää erinomaisesti Englannilla, kaikkien koulutettujen Lingua Francalla.

    Suomen ongelma on korkeat verot. Maahanmuuttajat ovat kiinnostuneita saamansa rahan määrästä ei säästä (jos niin olisi, kuka ihme haluaisi muuttaa Englantiin). En ymmärrä mikä tässä on niin monimutkaista: mikäli Suomi haluaa kilpailla kansainvälisillä työvoima markkinoilla, kannattaa verot painaa alas. Tämä koskee niin yritysten verotusta kuin työn verottamista.

    Verojen leikkaamiseen tarvitaan vain simpeli linjanveto: lopetetaan rahan haaskaaminen. Listalle pääsevät ilmeisesti: aluepolitiikka (kes.), puolustutsvoimat (kok.), kehitysapu (vih.), korkea sosiaaliturva (sos. dem. ja vas.), maataloustukiaiset (kes.), kaksikielisyys (ruo.), jne. No okei, puolustusvoimat eivät ole ehkä niin tarpeeton, mutta Sukupuolisilmälasit nyt ainakin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.3.2008 kello 7:15

    Myös Helsingissä toimivien lähetystöjen on vaikea saadahenkilökuntaa, vaikka eivät ne mitään veroja Suomeen maksa.Kielellä ja ilmastolla on oma osuutensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Jari Mustonen kirjoitti 9.3.2008 kello 8:14

    Myös Helsingissä toimivien lähetystöjen on vaikea saada henkilökuntaa, vaikka eivät ne mitään veroja Suomeen maksa. Kielellä ja ilmastolla on oma osuutensa.

    Varmastikin kielellä ja ilmastolla voi olla oma hienoinen osuutensa. En kiellä. Mutta se on eri asia, kuin kielen ja ilmaston nostaminen ongelman keskiöön.

    Mitä lähetystöihin tulee, myös diplomaatit kaipaavat mielenkiintoisia töitä, ei hyvää ilmastoa. Tekisin tästä johtopäätöksiä enneminkin Suomen painoarvosta kansainvälisillä foorumeilla kuin säästä. Itse asiassa, diplomaattina kokisin huomautuksesi hyvin loukkaavaksi. Kuten he nyt olisivat ihmisiä, jotka eivät välitä tuon taivaallista työstään, vaan ovat täällä nauttimassa vain säästä.

    Lisäksi nostat ongelmaksi kirjoituksessasi jotakin, mitä nimität piilorasismiksi. En tiedä mistä siinä on kysymys. Aikaisemissa työpaikoissani (tietotekniikka-alalla, ilmatieteenlaitoksella ja korkeakoululla) olen työskennellyt Intialaisten, Kiinalaisen, Venäläisten, Skotin, Hollantilaisen, Uusi-Seelantilaisen ja Saksalaisten maahanmuuttajien kanssa. En ole koskaan huomannut heitä syrjittävän etnisen alkuperänsä takia. Luulenkin, että kysymyksessä on pelkkä “piilomuuttuja”, jonka piikkiin voidaan heittää jokaisen epäonnistuneen maahanmuuttajaryhmän viat ja epäonnistumiset, syyttämällä valtaväestöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Kalle Aaltonen kirjoitti 9.3.2008 kello 12:57

    Pillorasismi käsitteenä on otettu käyttöön, kun on huomattu, että avointa rasismia esiintyy paljon vähemmän ja ennenkaikkea, että rasismin määrä vaikuttaa paljon vähemmän maahanmuuttajien pärjäämiseen kuin on perinteisesti selitetty. Suvaitsevaisessa maassa samat ryhmät pärjäävät ja samat ryhmät aiheuttavat konfilketja ja elävät tulonsiritojen varassa, kuin tunnustetusti rasistisemmassa maassa. Toisaalta samassa maassa voi olla kaksi ihan eksoottisen näköistä ihmisryhmää, joista toisella menee hyvin ja toisella huonosti, vaikka kumpaankin pitäisi dogman mukaan kohdistua samaa rasismia.

    Piilorasismi on siis käsite, jolla siirretään vastuu pois maahanmuuttajilta. Se seuraa loogisen välttämättömyytenä seuraavasta yhtälöstä: Maahanmuuttajat eivät voi itse olla vastuussa epäonnistumisistaan + näkyvä rasisimi ei kykene selittäämään heidän epäonnistumistaan= täytyy olla jokin valtaväestöstä johtuva näkymätön voima, joka aiheuttaa heidän epäonnistumisensa. Ja näin on keksitty piilorasisimi ja taas on hyvä syy olla vaatimatta maahamuuttajilta muutosta tai sopeutumista, koska heidän epäonnistumisensa johtuu meidän piilorasismistamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Jouko Lilja kirjoitti 10.3.2008 kello 9:55

    Piilorasismin veli on ns. rakenteellinen rasismi, joka estää esim. mustalaisten sopeutumista työyhteisöihin. Työyhteisöillä on kuitenkin omat säännöt mm. pukeutumisen ja työaikojen noudattamisen suhteen. Mustalaismiehelle ei ehkä ole mahdotonta pukeutua työhaalareihin mutta mustalaisnaisen on mahdotonta pukeutua virka-asuun. Ja tätä sitten sanotaan rakenteelliseksi rasismiksi. Ikäänkuin syy ei ole asianomaisen itsensä tavoissa ja kulttuurissa vaan työyhteisössä jonka sitten pitäisi soputua mustalaisten erikoivaatimuksiin. Vastaavaa ilmenee muillakin soputumiskyvytömillä kulttuuritaustoilla. Tätä pulmaa ei kyllä ratkaista millään kotouttamisella tai sopeuttmisella vaikka kuinka voimavaroja siihen syydettäisiin. Kaikki lähtee yksilöstä itsestään. Mutta onhan se hyvä tekosyy vältellä työntekoa, “paskaduuneja”, kun se on kerran mahdollista sosiaaliyhteiskunnassa. Todellista siirtolaispolitiikkaa harjoittavissa valtioissa se ei niin helposti onnistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Anna Laitinen kirjoitti 10.3.2008 kello 14:29

    Palaisin vielä kielikysymykseen, jota jo kommentointiinkin. Vaikka maassa väki olisikin kielitaitoista noin yleisesti (esim Suomi, Tanska, Ruotsi, Hollanti), paikallisen hallinta työkuvioissa on tärkeää ihan työn sujumiseksi. Kuitenkin töitä löytyy, vaikka kieltä ei osaisikaan. Tällöin kyse on yleensä spesifistä osaamisestä, jota on harvoilla ja se haluttua. Usein kyse on tietystä toimialaosaamisesta, teknisestä osaamisesta tai harvinaisesta kielitaidosta tai jonkin muun kielen hallitsemisesta äidinkielen tasolla. Tai alalla yleensä käytetty kieli on esim englanti, jonka hyvä hallinta riittää. Tai yksinkertaisesti työvoimapula on niin kova, että vaatimuksissa on joustettava. Mukaan mahtuu kaikenlaista tilannetta ja kuvioita erilaisissa yhdistelmissä, ns ekologisia lokeroita Suomessa työskentelyyn on. Sinällään suomen kieli ei ole mikään ehdoton vaatimus. Olo maassa voi tietysti aika ankeaa pidemmän päälle, jos kieltä ei osaa lainkaan….

    Mutta kun töitä haetaan alalta, jossa työvoimapulaa ei ole, paikallisen kielitaidon hallinta on usein ehdottoman tärkeää. Paikalliset nimitäin jyräävät helposti ohi työnhaussa, koska kyseisen kielen huono hallinta hidastaa yksinkertaisesti töiden tekoa. Lisäksi monissa maissa olosuhteiden tunteminen on erittäin tärkeää. On nimittäin todella kätevää, jos työntekijä tuntee olosuhteet jo etukäteen eikä sen opetteluun mene aikaa. Ihan Euroopan sisällä on monenlaisia työmarkkinajäykkyyksiä, joka aiheuttaa aika pienen liikkuvuuden Unionin tasolla. Se on ollut yllätys monille, koska hurjaa muuttoa töiden perässä odotettiin kovasti. Asiat eivät kuitenkaan ole yksikertaisia! Eli kielen lisäksi on muun perheen muuttaminen, lasten koulutus (millä kielellä koulutusta ja päivähoitoa on saatavissa ja millä hinnalla), uuden maan palkkataso versus vanha, velat vanhasta asunnosta, jne, jne.

    Siksi mamuille juuri korostetaan suomen kielen opiskelua, koska heillä on harvoin haluttua osaamista, tietoyhteiskuntakin saattaa olla täysin vieras ympäristö. Kaiken lisäksi me maksamme heidän työttömyyskorvauksensa ja sosiaalitukensa, jos töitä ei olekaan. Lisäksi integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on heidän kohdallaan vielä tärkeämpää erilaisten arvojen ja toimintatapojen vuoksi. Riski syrjäytyä tälläisellä ryhmällä on suurempi kuin niillä, joilla kulttuurierot ovat pienemmät ja oma aktiivisuus suurempi. Kieli on aina avain yhteiskuntaan ja sen ymmärtämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. B.J kirjoitti 21.6.2008 kello 16:50

    Tilastokeskuksen sivuilta lainaus:

    “Maahanmuuttajat ovat yleensä julkisen talouden kannalta nettomaksajia jo kuudennesta asuinvuodesta lähtien. Maahan jäävien opiskelijoiden osalta aika on vielä muita maahanmuuttajia huomattavasti lyhyempi, vaikka opiskelun maksuttomuus otetaan huomioon.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus