Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset

3.3.2008 · Aihe: _ 

Aloitan lupaamani keskustelun ulkomaalaispolitiikasta. Tähän keskusteluun saa osallistua ainoastaan omalla nimellä. Nimimerkki sallitaan vain poikkeuksellisesti samankaltaisin perustein kuin HS:n mielipidesivuilla: kun henkilö haluaa kertoa nimimerkin suojissa jostain omasta kokemuksestaan, vaikkapa juoposta äidistään. Jos en henkilöä tunne, tulen selvittämään henkilöllisyyden todenperäisyyden. Tulen myös karsimaan asiattomat krijoitukset.

Tarkoituksenani on kirjoittaa  ainakin seuraavista aiheista:

1.       Pakolaiset

2.       Työperäinen maahanmuutto ja sen kriteerit

3.       Ulkomaalaisten asuinalueet.

Nyt siis pakolaisista

Jokaisen maan eettinen velvollisuus on tarjota suojaa vainon kohteille. Vaimoni suvussa on Mannerheimristin ritari, joka joutui sodan jälkeen pakenemaan Suomesta välttääkseen karkotuksen Neuvostoliittoon.  Oli jotenkin luonnollista, että muu maailma otti hänet vastaan. Hitlerin Saksasta pakenevia juutalaisia ei muu maailma päästänyt turvaan, mitä vieläkin hävetään. Tämä takia kansainväliset pakolaissopimukset  ovat osittain järjettömän tiukkoja.

Pakolaiset ovat yleensä hyviä maahanmuuttajia. Vain eliittiä vainotaan. Vietnamista ja Chilestä tulleet pakolaiset olivat varsin kelpoväkeä, joista oli maallemme selvää hyötyä.

Pakolaisleireiltä tulevat kiintiöpakolaiset ovat vähän eri joukkoa. Pakolaisleireillä on koko kansa paossa etnistä vainoa, eivät vain eliittiin kuuluvat poliittisesti aktiiviset. Pikemminkin eliitti on suodattunut leireiltä pois.

Seuraavasta tiedosta en ole aivan varma, mutta noin oletan käyneen. Kun Suomi aikanaan otti pakolaisleireiltä hävettävän vähän kiintiöpakolaisia, virkamiehet kompensoivat tämän kelpuuttamalla Suomeen muiden maiden hylkäämiä pakolaisia. USA esimerkiksi valitsi omansa älykkyystestien pohjalta. Tämä korkeaeettinen humanitaarinen pyrkimys kääntyi itseään vastaan, koska ”pioneeriulkomaalaisiksi” valikoitiin väkeä, joiden oli vaikea muodostaa omaa yhteisöään yksinään ilman pystyvämpien maanmiestensä ja naistensa tukea.  Näin vaikeutettiin pakolaisten sopeutumista. Huonosti on tämä joukko Suomeen kotoutunutkin.

Minun on vaikea ymmärtää nykyisten pakolaissopimusten logiikkaa.  Toisaalta oikeudet ovat varsin hyvät sellaiselle pakolaiselle, joka on saanut ainakin toisen jalkansa toisen jalkansa Suomen kamaralle.  Halutaan täysi varmuus siitä, ettei ketään väärin perustein palauteta. Toisaalta yritetään kaikin tavoin estää potentiaalisia turvapaikan hakijoita saapumasta maahan. Lentoyhtiölle koituu tällaisesta mojova sakko.  Eikö tällainen yhdistelmä johda aikamoiseen epätarkkuuteen.? Miksi ollaan niin valtavan huolestuneita sellaisen pakolaisen oikeusturvasta, joka on maahan päästy, mutta ei piitata lainkaan niistä joiden paperit eivät ole kunnossa lentoaseman lähtötiskillä. Voiko” oikealla” pakolaisella edes olla paperit kunnossa?

En pidä niistä, jotka käyttävät turvapaikkamenettelyä väärin. Turvapaikan hakijallahan on oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon.  Kovin näyttää siltä, että on turvapaikan hakijoita, jotka eivät edes tavoittele vakavissaan turvapaikkaa, vaan ainoastaan tätä hakuaikaa sosiaaliturvineen. Jotta hakijan asema ei olisi liian houkutteleva, heitä pidetään lähes vankilamaisissa oloissa eikä sallita työn tekemistä. Jos turvapaikka aikanaan myönnetään, tuo aika on mennyt kotoutumisen kannalta aivan hukkaan. Tähän käytäntöön tosin on kai tullut jokin järkevöitys viimeaikoina.

Aika pieni osa turvapaikkaa hakeneista on sellaisen saanut.

Huonosti ovat kyllä asiat, jos pitää turvapaikanhakijana olemista niin taivaallisena, että moiseen keplotteluun ryhtyy. Moni heistä pakenee todella kurjia oloja, mutta ei vainoa. Eikö heille voisi tarjota mahdollisuutta tulla maahan siirtolaisstatuksella, ei turvapaikan hakijoina? Saa tulla maahan, jos pystyy elättämään itsensä ja perheensä työllä. Oikeus sosiaaliturvaan syntyy vasta, kun on ansainnut itse palkkansa jonkin aikaa.

Kommentit

58 Vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: 1. Pakolaiset”

  1. Maria Lohela kirjoitti 3.3.2008 kello 21:24

    En ymmärrä miten Suomessa harjoitettu paikallinen pakolais- tai turvapaikanhakijapolitiikka muuttaa mitenkään niitä oloja, joiden takia ihmiset ovat päätyneet pakolaisiksi tai turvapaikanhakijoiksi. Tärkeintä olisi kohdistaa apu sinne missä ongelmat ovat ja pyrkiä puuttumaan pakolaisuutta aiheuttaviin syihin. Muussa tapauksessa eivät pakolaiset tai turvapaikanhakijat tästä maailmasta lopu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Lotta Roti kirjoitti 3.3.2008 kello 21:27

    “Huonosti ovat kyllä asiat, jos pitää turvapaikanhakijana olemista niin taivaallisena, että moiseen keplotteluun ryhtyy.”

    Maailmassa on valtavasti ihmisiä, joilla on huonosti asiat, valitettavasti. Oikeastaan olen kaikesta tässä kirjoittamastasi samaa mieltä. Pakolaisia on niin valtavat määrät, että heidän auttamisensa kiintiöpakolaismenettelyn avulla mielekkyys on vähän kyseenalaista. Mutta ehkä voimme ottaa sellaisia pakolaisia, joille olisi erityisen tärkeää päästä pois leirioloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jari Leino kirjoitti 3.3.2008 kello 21:56

    Olen pitkälti samaa mieltä Osmon kanssa näistä asioista viimeistä kappaletta lukuun ottamatta.

    Kiintiöpakolaisjärjestelmä on järjetön, koska se ei auta ratkaisemaan alkuperäistä konfliktia vaan päinvastoin tukee etnistä puhdistusta. Kiintiöpakolaisuuteen liittyy myös usein se, että pakolaiset siirretään sellaiseen maahan, jonka kulttuuri ja elinolot poikkeavat mahdollisimman paljon heidän kotimaastaan, mikä vaikeuttaa sopeutumista huomattavasti.

    Aitoja turvapaikanhakijoita en näe suurena ongelmana. Oikeasti turvaa tarvitsevan on sitä saatava, mutta toisaalta pääperiaatteen pitää olla se, että karkuun juoksemisen voi lopettaa päästyään ensimmäiseen turvalliseen maahan.

    Itse asiassa Suomi voisi parantaa kansainvälistä uskottavuuttaan ihmisoikeusvaltiona tarjoamalla oikeita turvapaikkoja enemmänkin tietyille valikoiduille kohderyhmille. Suomella on se etu useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna, että täällä on varsin pieni ja maltillinen muslimivähemmistö. Tästä syystä Suomi olisi ihanteellinen turvapaikkamaa sellaisille islamkriitikoille, joita vainotaan mielipiteidensä vuoksi, kuten Ayaan Hirsi Ali. Tietenkin tällaisten suuria turvatoimia vaativien turvapaikkojen tarjoaminen on niin kallista, että niitä voitaisiin tarjota vain melko harvoille. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että Suomen tulisi kiinnittää erityishuomiota siihen, että islam ei Suomessa radikalisoidu tai saavuta nykyistä suurempaa valta-asemaa, jotta näiden turvapaikan saaneiden toisinajattelijoiden ihmisoikeudet ja suojelun tarve voitaisiin taata.

    Tärkeintä pakolaisista ja turvapaikanhakijoista puhuttaessa on kuitenkin se, että ei sekoiteta heitä työperäisiin maahanmuuttajiin, kuten sinäkin viimeisessä kappaleessa teet. Valitettavasti monet käyttävät turvapaikkajärjestelmää väärin, koska maailmassa on paljon köyhiä, joille Suomen sosiaaliturva on paratiisi. Useimmilla näistä ihmisistä ei kuitenkaan ole sellaisia taitoja tai koulutusta, jolla he voisivat ihan oikeasti elättää itsensä ja perheensä Suomessa, jos heidät otettaisiin siirtolaisiksi. Tämä on surullista mutta totta.

    Köyhien siirtämiseen kolmannesta maailmasta Suomeen työnteon varjolla liittyy myös yhteiskunnallisia ongelmia, kuten palkkojen polkeminen, harmaa talous & ihmiskauppa ja sopeutumattomien vähemmistöjen muodostuminen.

    Ongelma on myös eettinen: ainakaan itse en haluaisi elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ns. “paskaduunien” tekijän tunnistaa ihonväristä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Vesa Peipinen kirjoitti 3.3.2008 kello 22:03

    Ulkomaalaiskeskustelussa on hyvä muistaa että suurin osa Suomessa asuvista ulkomaalaisista on muuttanut tänne muista syistä kuin pakolaisena.

    Suomessa asui vuonna 2006 n. 120 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista 22 000 on tullut Suomeen pakolaisina (Tilastokeskus). Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän, Viron ja Ruotsin kansalaiset.

    Ulkomailla syntyneitä henkilöitä asui maassamme 187 910 henkilöä. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 156 827.

    Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset, vironkieliset, englanninkieliset, somaliankieliset ja arabiankieliset.

    Tilastoissa kiinnittää huomiota eräs seikka, ulkomaalaisista (120 000) Suomessa asuvista 14 000 on Suomessa syntynyt. Kyse lienee lapsista ja nuorista. Tämä on joukko jonka sopeutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan pitää olla huolissaan. Heillä ei ole tukenaan samanlaista sosiaalista verkostoa ja esim. varallisuutta kuin ikäisillään kantasuomalaisilla. Käytännössä tämä näkyy siinä että itsenäistyminen on vaikeampaa, siis kesätyön saanti, harrastukset, kotoa pois muuttaminen jne.

    Muuten olen samaa mieltä kuin Ode, työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa. Eikö ole fiksumpaa antaa ihmisten ansaita itse toimeentulonsa kuin pakottaa heitä elämään yhteiskunnan tuilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.3.2008 kello 22:11

    Jari Leino hyväksyy oikeita pakolaisia, mutta ei kiintiöpakolaisia. Kyllä kiintiöpakolaiset ovat oikeita pakolaisia, sitä oikeampia ei taida olla. Mihin heidät pitäisi sijoittaa. Jättää (köyhien) naapurimaiden elätettäviksi? Heidän asuttamisensa on kaikkien maiden, myös Suomen, velvollisuus.

    Jos Venäjältä tulisi Suomeen kolme miljoonaa pakolaista, mitä toivoisitte muiden maiden tekevän? Osallistuvan taakan jakamiseen Suomen kanssa vai jättävän pakolaiset Suomen ongelmaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Lotta Roti kirjoitti 3.3.2008 kello 22:20

    Mikä on kansainvälisen pakolaisavun tavoite? Saada sijoitettua heidät kaikki rauhallisiin maihin pois leirioloista? Olisiko se edes teoriassa mahdollista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.3.2008 kello 22:30

    Vietnamin venepakolaiset ainakin onnistuttiin asuttamaan leireiltä muualle maailmaan. Siinä meni melkein koko Vietnamin kiinalaisvähemmistö.

    Afrikassa on niin suuria pakolaismääriä, ettei heidän asuttamisensa muualle tunnu realistiselta. Mutta vaikka leirejä ei voi tyhjentää kokonaan, miitä voi edes pienentää.

    Teollisuusmaihin siirrettäviksi noilta leireiltä kannattaa valikoida lähinnä sitä joukkoa, jolla on jonkinlaiset mahdollisuudet teollisuusmaissa menestyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lotta Roti kirjoitti 3.3.2008 kello 22:40

    “Afrikassa on niin suuria pakolaismääriä, ettei heidän asuttamisensa muualle tunnu realistiselta. Mutta vaikka leirejä ei voi tyhjentää kokonaan, miitä voi edes pienentää.”

    Millähän lailla leireistä voisi tehdä parempia paikkoja? Voisiko niihin perustaa kenttäkouluja, -sairaaloja ja muuta kenttäinfrastruktuuria (kai siellä jotain sellaista onkin)? Kenties opettaa ihmisille taitoja, jotka auttavat heitä sitten, kun oman maan olot saadaan rauhoittumaan.

    “Teollisuusmaihin siirrettäviksi noilta leireiltä kannattaa valikoida lähinnä sitä joukkoa, jolla on jonkinlaiset mahdollisuudet teollisuusmaissa menestyä.”

    Niinpä. Mielestäni yleensäkään maahan ei tulisi ottaa ihmisiä, joilla ei ole edellytyksiä integraatioon. Tällaisten ihmisten erittäin ennustettava syrjäytyminen ei ole kenenkään etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jari Leino kirjoitti 3.3.2008 kello 22:43

    No tuossa se mielipide-ero juuri tiivistyy: minun mielestäni kiintiöpakolaiset ovat jo turvassa, koska he ovat jo päässeet naapurimaahan tai YK:n pakolaisleirille omassa maassaan. Heidän elättämisestään johtuvia kustannuksia voidaan jakaa, mutta ensisijaisesti pitäisi pyrkiä sen alkuperäisen kriisin ratkaisemiseen, jotta nämä ihmiset voisivat palata kotiinsa.

    Kiintiöpakolaisten uudelleenasuttaminen on loputon suo, koska ihmiset eivät maailman ongelmapesäkkeistä lopu. Lisäksi kiintiöpakolaisten siirtely (kuten jo aiemmin sanoin) on suoranaista etnisten puhdistusten ja kansanmurhien tukemista. Tai kuten Osmo tuossa totesi Vietnamiin liittyen: “Siinä meni melkein koko Vietnamin kiinalaisvähemmistö.”

    Kaikkialla muualla maailmassa kansat pyrkivät eroon monikulttuurista ja vähemmistöistä. Ja Suomi ja YK tukevat näitä etnisiä puhdistuksia mm. kiintiöpakolaisia vastaanottamalla. Tämä merkitsee sitä, että Suomeen pyritään kokoajan tarkoituksella luomaan monikulttuuria ja yhä uusia ja uusia etnisiä vähemmistöjä, kun taas muualla maailmassa tällaisista tilanteista pyritään eroon.

    Eihän se näin voi mennä. Maailma ei pelastu sillä, että maailman ongelmat siirretään Suomeen. Mutta Suomi kyllä saadaan sillä konstilla tuhottua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Asko Saura kirjoitti 3.3.2008 kello 22:43

    Jari Leinon huomio kiintiöpakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä on mielestäni aivan ymmärrettävä. Kiintiöpakolaisethan tietääkseni tulevat pääsääntöisesti pakolaisleireiltä, mikä on ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että pakolaisuus on vain väliaikainen pako akuutin väkivallan uhan alta. Turvapaikanhakija taas voi olla tulossa suoraan ensimmäiseen turvalliseen paikkaan. Siitä, onko pakolainen jo leirillä vai hakeeko hän täältä turvapaikkaa, ei voi päätellä hänen pakolaisuutensa “astetta” paitsi em. tavalla siten, että leirillä ihminen on usein jo valmiiksi turvassa välittömältä uhalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Elina Åhman kirjoitti 3.3.2008 kello 22:49

    Somaliassa kaaosgeneraattori pyörii ulkomaisten islamisti-kiihottajien voimin ja varoin. Näin monessa muussakin maassa. Pohjimmiltaan, perin perältä, kyse on ns “Harmageddonin taistelusta”, taistelusta kristinuskoa vastaan. Näen ilmiön pitkäkestoisena, laajana ja monialueisena, siis tulkintani mukaan tämän “Harmageddonin”. Sitä on Keniassa, kirkot palavat. Kosovossa poltettiin n 150 kirkkoa näinä vuosina. Siinä on kyse siitä, että Jeesuksen korottaminen(kristinuskossa) Jumalan tasoiseksi saa osan ihmisryhmistä eläimellisen raivon valtaan. Tälle käytökselle ei liene selitysmallia minkään tieteenhaaran avaamana. Minä katson sitä uskonnon kannalta ja näen sen takaa sarvipään silmät. Muukin selitysmalli olisi tervetullut!

    Venezuelan presidentti piti hyvänä, että Venezuelasta muutetaan, muuttaneet lähettävät maahan rahaa jatkuvalla syötöllä. Ehkäpä muuallakin ajatellaan näin ja toimitaan sen mukaan. Kunnon kahakka TV-ruutuun ja lännen ja pohjolan portit aukenevat.

    Ambomaalaiset (Namibia nyt) kävivät Suomessa opiskelemassa miten omaa maata rakennetaan, käytyään lähetyssaarnaajien koulut ensin. Nyt menee hyvin.

    Olisi aiheellista ottaa ulkomaalaisperäisten kotoutuksen rinnalle koulutuksessa ja työharjoittelussa uusi – kotiutuslinja. Halukkaille opetettaisiin niitä taitoja ja ammatteja, joita raunioistaan nouseva maa tarvitsee, kuten mm Somalia ja Sudan ja Tshad. Se olisi jalompaa kuin kotouttaa lukutaitoisia, terveitä afrikkalaisia meidän itsekkäisiin tarpeisiimme. Lievää “neekeriorjuutta” sivistyksen kaapuun verhottuna, tämä kotoutus,eikö ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Panu Höglund kirjoitti 3.3.2008 kello 23:14

    Kirjoitin itse tästä aiheesta elokuun 2007 lopussa omassa blogissani otsikolla “Mamut kinkereille”. Kommenttiosasto tuli ennustettavasti niin täyteen natsien (asianomaisten itsensä hyväksymällä poliittisesti korrektilla kiertoilmauksella “maahanmuuttokriittisten”) öyhötystä, etten vaivautunut edes vilkaisemaan aiheesta noussutta keskustelua. Tässä kuitenkin oleellisia lainauksia itse bloggauksestani. Sen lähtökohtana oli Australiassa käyttöön otettu kansallisten symbolien triviakoe, jota en pitänyt kovin mielekkäänä, koska “sen voi opetella ulkoa kuka tahansa karvanaamainen vapaustaistelija Aziz, jolloin se ei todellakaan vastaa tarkoitustaan: kyseessä lienee pelkästään rasististen populistien hyvittelemiseksi keksitty rituaali, jolla pyritään vakuuttamaan nämä siitä, että heidän huolenaiheilleen ollaan tekemässä jotain.”

    Olin ja olen sillä kannalla, että esimerkiksi B-luokan oleskeluluvalta tulee olla mahdollisuus ansioitua kansalaiseksi:
    “Triviatestien sun muiden kinkerien sijasta tulisi käsittääkseni pikemminkin pyrkiä siihen, että koko kansalaisuudenhaku olisi läheisesti sidoksissa maahanmuuttajan kotoutumiseen ja toimisi osana sitä. Viime kädessä kansalaisuuden tulee olla porkkana, jonka saa osoitettuaan kansalaiskuntonsa – ja se voitaisiin mitata erityisen pisteytysjärjestelmän avulla: paikallisen kielen hallitsemisesta näin ja näin monta pistettä, työllistymisestä noin ja noin monta pistettä, kantaväestöön kuuluvan kanssa avioitumisesta niin ja niin monta pistettä, ja tähän tyyliin noin yleensä: työllistymisestä ja nuhteettomasta elämäntyylistä mätkittäisiin lisää pisteitä, ja vastaavasti rikoksista tietenkin vähennettäisiin pisteitä. Pisteytysjärjestelmällä voitaisiin myös helpottaa laittomien maahanmuuttajien asemaa: jos ilmenee, että olet papereitta maassa, sinut joko karkotetaan huitsin nevadaan tai sitoudut pisteytysohjelman piiriin aluksi vaikkapa koeajaksi, ja jos alat ansioitua, pääset koeajan jälkeen lailliseksi, vapaudut karkotusuhasta ja voit jatkaa pisteiden keräämistä tiellä kohti kansalaisuutta.”

    Kansalaiseksi ansioitumisessa tulee ottaa myös huomioon kansalaiseksi pyrkijän konkreettisesti osoittama halu sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan: “Nähdäkseni pisteytyksestä huolehtivien lautakuntien olisi mielekkäintä edustaa tuomiovaltaa, ja pisteitä jaettaessa voitaisiin jossain määrin ottaa tapauskohtaisesti huomioon asianomaisen kulttuuritausta. Hieman kärjistäen: jos kansalaiseksemme pyrkii afganistanilainen patriarkka Mahmud Jusufzai (nimi on keksitty, ja toivon, ettei kukaan Mahmud Jusufzai ota tätä henkilökohtaisesti), jonka kaikki seitsemän tytärtä ovat menneet naimisiin kantaväestöön kuuluvien kristittyjen nuorukaisten kanssa isän panematta hanttiin tai vaatimatta pojilta islamiin tai paštunwaliin kääntymistä, on kaiken oikeuden ja kohtuuden nojalla todettava, että kelpo Mahmud on ottanut roiman askelen kohti kansalaisuutta, ja sen tulisi näkyä myös pisteytyksessä. Ja kuten Olaus Petrin tuomarinohjeessa sanotaan: mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.”

    Kansalaisiksi pyrkiville on järjestettävä suomen kielen ja Suomen kansalaistaidon kursseja: “Kinkerityylisten ”mikä oli Sepeteuksen poikain isän nimi?” -kysymysten kyselemisen sijasta tärkeämpää olisi yhdistää tähän pisteytysjärjestelmään vaikkapa isäntämaan kielen, lakien ja yhteiskuntaopin kursseja, joiden onnistuneesta suorittamisesta tietenkin saisi lisää pisteitä. Kansalaisuuden saaminen voisi tietyllä pistemäärällä olla läpihuutojuttu, jos kohta olenkin taipuvainen ajattelemaan, että siihen voisi ihan psykologisista syistä olla mielekästä liittää mahtipontisia valanvannomisseremonioita uhkaavan näköisten sinivalkoisiin – siis jos puhumme Australian sijasta Suomesta – pukeutuneiden inkvisiittorien edessä Maamme-laulun soidessa. Seremonioiden yhteydessä kansalaiskandidaatti voisi vaikkapa symbolisesti polttaa jonkin edellisestä elämästään muistuttavan esineen ja saada vastaavasti lahjaksi esimerkiksi Suomen lipun tai jotain muuta vertauskuvallista.”

    Vielä kansalaiseksi ansioitumisesta: “Perusajatuksena on, että kansalaiseksi tulisi ennen muuta voida ansioitua. Maahanmuuttajalle pitäisi siis olla kouriintuntuvasti kannattavaa ponnistella kohti tien päässä odottavaa palkintoa, ja myös tienviittojen tulisi olla selvästi näkyvissä. Juuri tienviittojen katoaminen on viime kädessä syynä siihen, että maahanmuuttaja turhautuu, syrjäytyy ja alkaa häiriköidä, öyhöttää ja tehdä rikoksia.”

    Pakolaisten ja muiden siirtolaisten asioiden käsitteellinen tai organisatorinen erottaminen ei ole välttämättä mielekästä. Koska pakolaisuutta käytännössä kuitenkin käytetään siirtolaisuuskanavana, epäaitojen pakolaisten tulisi voida päästä mukaan ansioitumisputkeen: “Luonnollisesti suunnitelmani merkitsisi kaikkien maahanmuuttoasioiden keskitettyä organisoimista yhdeksi järjestelmäksi, joka olisi kaikentyyppisille maahanmuuttajille sama. Tällainen ei ole ollut poliittisesti hirveän suosittua, koska kaikenlaiset asiantuntijat ja sellaisina esiintyvät rupeavat heti inttämään, kuinka pakolaisuus, laiton maahanmuutto, laillinen työperäinen maahanmuutto ja suomalaisen kanssa avioituminen ovat aivan eri asioita, jotka tulee erikseen käsitellä. Minä en enää olisi tästä niin varma: epäilen, että siinä vain yritetään turhaan sotkea selvää asiaa ja ylläpitää tehotonta ja hajanaista järjestelmää. Kaikkien maahanmuuttajien etu alkuperästä riippumatta on, että kansalaiseksi pääsee selkeän, yhtenäisen, tehokkaan ja järjellä käsitettävän järjestelmän puitteissa; koko yhteiskunnan etu on, että kansalaiseksi pääsee etupäässä sellainen maahanmuuttaja, joka on osoittanut kansalaiskuntonsa.”

    Muuten olen sitä mieltä, että koska pakolaiskategoriaa kuitenkin väärinkäytetään, tulee ottaa käyttöön selkeä siirtolaiskiintiö. Toisin sanoen Suomeen tulee tietyin ehdoin voida tulla nimenomaan siirtolaiseksi, ja siirtolainen tietenkin sitoutuu omalla allekirjoituksellaan ja kunniasanallaan aktiivisesti menemään sisään tuohon kansalaiseksiansioitumisputkeen. Siirtolaisten kohdalla voidaan tietenkin suorittaa valikointia. Esimerkiksi nuoret naimattomat naiset tulee ilman muuta päästää maahan nuoria miehiä helpommin ehdoin, koska a) nuoret miehet tekevät rikoksia ja b) nuoret kantaväestöön kuuluvat miehet, jotka kuitenkin ovat kärkkäimpiä alkamaan rasisteiksi, tarvitsevat jonkin porkkanan, jolla heidät houkutellaan kannattamaan maahanmuuttoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Janne Saarikivi kirjoitti 4.3.2008 kello 0:32

    Mielestäni tärkeämpi poliittinen kysymys kuin kiintiöpakolaisten määrä, ovat pakolaisuuden kriteerit. Onhan nimittäin lähes kaikkien mielestä niin, että tietty määrä “oikeita” pakolaisia saa tulla Suomeen. Mutta kun emme tiedä, kuka on oikea pakolainen, ja kuka jotain muuta.

    Nykyisen pakolaiskriteeristön ongelma on, että tietyt maat katsotaan lähes automaattisesti turvallisiksi. Niistä saapuneet ihmiset palautetaan siinäkin tapauksessa, että he olisivat oikeasti joutuneet vainon kohteeksi.

    Esimerkiksi Venäjä katsotaan yleensä viranomaispäätöksellä turvalliseksi maaksi, johon ihmisiä saa palauttaa (jonkinmoisena poikkeuksena on kai Tshetshenia). Kuitenkin Venäjällä on erittäin paljon poliittisista, uskonnollisista, kansallisista ja jopa seksuaalisuuntautumiseen liittyvistä syistä vainottuja ihmisiä, joiden elämästä viranomaismielivalta on tehnyt helvetin. Heillä ei ole mahdollisuutta elää normaalia elämää kotimaassaan. Samanlaisia maita ovat myös mm. Turkki ja Kiina, joilla on erittäin mittavia ihmisoikeusongelmia, vaikkakaan ei sisällissotaa tai mittavia luonnonmullistuksia.

    Juuri tällaisista maista saapuvat, poliittisista syistä vainotut ovat sitä pakolaisten eliittiä, jota nimenomaan kannattaisi ottaa Suomeen – itsekkäistä syistä. Esim. Amerikan huippuyliopistot luotiin alunperin pitkälti autoritaarisia hallintoja Euroopasta paenneilla voimilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jaakko Laurila kirjoitti 4.3.2008 kello 1:30

    “Afrikassa on niin suuria pakolaismääriä, ettei heidän asuttamisensa muualle tunnu realistiselta. Mutta vaikka leirejä ei voi tyhjentää kokonaan, miitä voi edes pienentää. ”

    Pitäisi kaikin tavoin edesauttaa sitä, ettei Afrikassa syntyisi tarvetta paeta pakolaisleireille. Myös pakolaisleirien olosuhteita pitäisi voida parantaa, esim. antamalla leiriläisille riittävästi aseita ja asekoulutusta puolustamaan itseään.

    Afrikassa käynnissä olevaa “etnistä puhdistusta” eli kansanmurhaa, jossa vieraan heimon, klaanin, rodun tai uskonnon edustajia järjestelmällisesti vainotaan ja tapetaan, pitäisi voida estää. Ihmisiä on aseistettava, jotta he pystyvät puolustautumaan tappajiaan vastaan.

    Suomi voisi toimia tässä asiassa tiennäyttäjänä, ja aseistaa tarkoin valikoituja henkilöitä toimimaan omien kansojensa puolustajina. Meillä on myös hyviä suomalaisia aseita annettavaksi näille apua tarvitseville ihmisille.

    Suomeakin autettiin aikanaan samalla tavoin, ja näiden asekoulutuksen saaneiden henkilöiden, jääkärien, avulla Suomi lopulta lunasti itselleen paikan itsenäisten kansojen joukossa, ja pystyy nyt maksamaan velkaansa maailmalle.

    Kiitoksia loistavasta blokista, jatka hyvää työtä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Hannu Visti kirjoitti 4.3.2008 kello 4:51

    Tunnustan, etten erityisemmin pidä nykyisestä turvapaikanhakumenettelystä, sillä se on muuttunut de facto siirtolaisuuden kanavaksi kiertämään normaaleja siirtolaisille asetettuja vaatimuksia. Tähän tulokseen olen tullut katsomalla turvapaikanhakijoiden määrän ja myönnettyjen turvapaikkojen suhdetta, jota en juuri nyt löydä Tilastokeskuksen erinomaisen sekavalta web-sivustolta.

    Siinä, missä pakolaisjärjestelmä itsessään lienee jos ei nyt tarpeellinen niin ainakin välttämätön paha, sen vesittäminen siirtolaisuuskanavaksi tarkoittaa sitä, että jossain vaiheessa mitta saattaa täyttyä jossakin, ja siinä kohtaa voi sitten mennä myös koko pakolaisjärjestelmä.

    Mitä sitten pitäisi tehdä? Itse olen ehdottanut toisaalla jotakuinkin näitä asioita:

    1) Ryhdytään noudattamaan olemassaolevia sopimuksia. Muistaakseni joku Dublinin sopimus tms. edellyttää, että turvapaikkaa haetaan ensimmäisessä EU-maassa, johon tullaan. Eikä käydä hakemassa yksi hylkäys yhdestä maasta, sitten mennä seuraavaan jne. tai mahdollisesti monen maan läpi siihen, jossa systeemi on lepsuin ja/tai sosiaaliturva antoisin.

    2) Kopioidaan Sveitsistä malli siitä, että turvapaikanhakijan on aktiivisesti avustettava tapauksensa tutkimisessa ja oltava haittaamatta sitä. Jos turvapaikanhakija syyllistyy ilmeiseen haitantekoon muuttamalla tarinaansa aina kun vanhaan alkaa tulla joku tolkku, tämä on hylkäysperuste itsessään

    3) Kopioidaan Australiasta malli, jossa turvapaikanhakijat ovat jossain säilössä hakemuksensa käsittelyn ajan

    4) Luovutaan B-lupakäytännöstä, eli turvapaikka ja pysyvä työ- ja oleskelulupa myönnetään tai sitä ei myönnetä. En usko kotoutumisen yrittämisen motiivin olevan kovin korkealla, jos vuoden välein on riski joutua lähtemään johonkin muualle. Älytön välimuoto kuuluisi poistaa, mikä tarkoittaisi nähdäkseni sitä, että turvapaikkoja kuuluisi myöntää nykyistä enemmän.

    5) Kolmoskohdan takia lisätään resursseja hakemusten käsittelyyn niin paljon, että hakemuksen käsittelyn tavoiteajaksi voidaan ottaa kolme kuukautta. Tuo aika voidaan asua jossain vähän valvotummissakin olosuhteissa eikä tämä mielestäni ole kohtuutonta tai nöyryyttävää.

    Tavoitteeni näillä keinoilla on seuloa vainoa paossa olevat selville nopeasti ja tehokkaasti ja lähettää kaikki muut pois, jotta turvapaikkamenettely ei sotkeennu siirtolaisuusasioihin tai pelkästään köyhistä oloista rikkaampiin lähtevien asioihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2008 kello 7:56

    Olen vieraillut kerran YK:n pakolaisleirillä Pohjois- Keniassa päiväntasaajan paikkeilla. Paikka oli täynnä Sudanista tulleita pakolaisia. Heille yritettiin tehdä kaikkea sitä, mitä Lotta Roti esitti, mutta on se toki vaikeata keskellä hiekkaerämaata. Ei siellä ainakaan maanviljelystä voi harrastaa.

    Pitäisi siis pyrkiä rauhoittamaan olot Sudanissa. Pekka Haavisto esimerkiksi on tätä parhaansa mukaan yrittänyt, mutta konflikti on eri muodoissaan kestänyt jo puoli vuosisataa.

    Turha pelätä, että Afrikan pakolaisleireillä olevia yritettäisiin tyhjentää Eurooppaan. Mutta juuri siksi, ettei näin tehdä, meillä on oma vastuumme näiden leirien kustannuksista. Ei sitä voi kenialaisten vastuulle yksin laittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2008 kello 8:03

    Koska pakolaisleireillä olevat eivät ole välittömässä hengenvaarassa, he eivät ole enää pakolaisia ollenkaan. Jotain tällaista esittivät Asko Saura ja Jari Leino.

    Ovatko kirjoittajat siis ihan tosissaan, että olisi ollut jotenkin onnellisempaa jättää Vietnamin venepakolaiset kymmeniksi vuosiksi leireille? Hyvää, työkykyistä joukkoa mätänemään kasarmeihin?

    Mihin venepakolaiset olisivat menneet. He olivat vietnamilaisten syyllistyneet anteeksiantamattomaan rikokseen, liittoutuneet ensin ranskalaisten ja sitten amerikkalaisten kanssa sotaan vietnamilaisia vastaan. Samasta syystä ei ollut oikein asiaa Kiinaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Antti Rinne kirjoitti 4.3.2008 kello 9:25

    Jaakko Laurila varmaankin vitsailee esittäessään että Afrikan ongelmat ratkaistaisiin viemällä Afrikkaan lisää aseita. Itse en usko tappovälineiden puutteen olevan kaikkein akuutein ongelma Afrikassa. Hyvinhän siellä saadan kansanmurhat aikaiseksi ihan puukoin ja puntareinkin.

    Itse en usko että Afrikasta konfliktit loppuu pelkällä YK-joukkojen väliin lähettämisellä. Pitäisi puuttua perimmäisiin syihin. Olisiko liian rankka keino muodostaa väestön pakkosiirroilla Afrikan mantereelle sellaiset kansallisvaltiot, ettei koko ajan tarvitsisi käydä sisällisotaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Asko Saura kirjoitti 4.3.2008 kello 10:31

    Osmo, älä viitsi pystyttää olkiukkoja. Minä kirjoitin ihan oikeasti seuraavaa: “kiintiöpakolaisethan tietääkseni tulevat pääsääntöisesti pakolaisleireiltä, mikä on ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että pakolaisuus on vain väliaikainen pako akuutin väkivallan uhan alta. Turvapaikanhakija taas voi olla tulossa suoraan ensimmäiseen turvalliseen paikkaan.” Jokainen voi tarkistaa sen aiemmasta viestistäni.

    Minäpä ryhdyn keskustelemaan vaihteeksi samalla mitalla. Oletko sinä ihan tosissaan sitä mieltä, että on onnellisempaa hakea pakolaisleiriltä mummo ja käännyttää samalla kuolemanvaarassa oleva uskontonsa takia vainottu turvapaikanhakija takaisin kotimaahansa? Ei tarvitse vastata. Kysymys on tässä vain osoittamassa sinulle, miten tökeröllä tavalla yritit yllä “keskustella”.

    Vakavammin, pakolaisleireillä on tyypillisesti erittäin kurjaa. Sinne on usein päädytty ihan todellisista syistä. Silti välitön ongelma on ratkennut jo leirillä: kurkunleikkaaja on jo tyytynyt siihen, että vainottu on poissa silmistä, tai tsunamin tuhoaman kodin tilalla on hökkeli.

    Kun ihminen haetaan pakolaisleiriltä länsimaahan, ei enää pelasteta henkeä alkuperäiseltä uhalta, vaan tehdään jotain hienompaa ja tarjotaan uusi mahdollisuus mielekkääseen elämään joko väliaikaisesti tai jopa pysyvästi. Samalla jaetaan kustannuksia leirin pyörittäjän ja länsimaan välillä ja siten annetaan mahdollisuus kenties useampien pelastumiseen. Samalla autetaan mahdollisen etnisen puhdistuksen suorittajaa viemällä puhdistettava pois paikalta.

    Minusta on hyvin hassua, jos et ole näistä kaikista em. seikoista samaa mieltä kanssani. Toivoisin, että ladattujen jatkokysymysten sijasta kertoisit, mikä kiikastaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Henri Hansen kirjoitti 4.3.2008 kello 10:32

    Periaatteessa olen muuten samaa mieltä Osmon kanssa, mutta yksi asia pisti silmään: Jos pakolaisleireilta haalitaan länsimaihin pakolaisiksi ne, joilla “on edellytyksiä sopeutua”, niin tämä johtaa aika painajaismaiseen tilanteeseen lähtömaissa.

    Epämiellyttävä termi “roskasakki” tulee nimittäin välittömästi mieleen siitä populaatiosta, joka jää jälkeen. Jos se porukka jätetään, koska heillä ei ole edellytyksiä pärjätä, niin millaiset edellytykset heillä on pärjätä sitten konfliktin ja/tai pakolaisvirran runtelemassa köyhässä maassa?

    Itse en tiedä ratkaisua tähän ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2008 kello 10:33

    Henkilö, joka ei halunnut osallistua keskusteluun omalla nimellään, lähetti oheisen linkin. Se kertoo turvapaikkahakemusten määrästä, joka on laskenut, ja hyväksytyiksi tulleiden osuudesta, joka on noussut. Vaikuttaa siltä, että EU:n ponnistelut järjestelmän väärinkäyttönestämiseksi alkavat purra.

    http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=3249

    Tähän keskusteluun ei siis edelleenkääm voi osallistua nimimerkillä, mikä on jäänyt aika monelta kommenttien lähettäjältä huomaamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Panu Höglund kirjoitti 4.3.2008 kello 10:37

    “Olisiko liian rankka keino muodostaa väestön pakkosiirroilla Afrikan mantereelle sellaiset kansallisvaltiot, ettei koko ajan tarvitsisi käydä sisällisotaa?”

    On väärin kuvitella, että Afrikan kaikki etniset ryhmät olisivat kyllin suuria muodostamaan “kansallisvaltiota”. Vanhalla iskulauseella “siirtomaat loivat valtiot piittaamatta perinteisistä heimorajoista” on jonkin verran pointtia esimerkiksi Länsi-Afrikassa, jossa kahden merkittävän ja alueellisesti suuren kielen – mandinkan ja wolofin – puhujat ovat hajallaan eri valtioissa, joilla on eri siirtomaakieli. Mutta tyypillinen afrikkalainen maa on täynnä pieniä, muutaman tuhannen tai kymmenen tuhannen hengen etnisiä ja kielellisiä ryhmiä. Mitä näille tehdään? Tapetaan?

    En ole Afrikan asiantuntija, mutta geolingvistiikasta tiedän minäkin jotain, ja Afrikka tunnetaan aikamoisena pikkukielten viidakkona. En suoraan sanoen hämmästyisi ollenkaan, jos Afrikan väestöstä murskaava enemmistö kuuluisi alle miljoonan ihmisen puhumien kielten puhujiin.

    Somalia on, kuten tiedämme, yksi Afrikan pahimpia ja pitkäaikaisimpia konfliktipesäkkeitä, jossa ei ole ollut toimivaa hallitusta vuosikymmeniin. Se on myös, yllätys yllätys, yksi Afrikan kielellisesti homogeenisimmistä maista. Ns. vähemmistökielistäkin suurin osa on somalian lähisukukieliä, joita voidaan pitää lähes murteina. Kamerun, joka on maanosan pahimpia kielellisiä tilkkutäkkejä, on Afrikan mittapuilla ollut kohtuullisen vakaa maa.

    Eurooppalaisissa oloissa kielellisperustaisella nationalismilla voi jossain määrin olla pointtinsa, koska täällä on suuria kielialueita. Mutta Euroopan ulkopuolella kansallisvaltio on yleisesti ottaen erittäin huono idea.

    Iranissa alle puolet asukkaista puhuu persiaa äidinkielenään – loput puhuvat joko jotain muuta iranilaiskieltä (vaikkapa kurdia) tai sitten jotain turkkilaiskieltä (Iranissa on enemmän azerin kielen puhujia kuin Azerbaidzanissa). Persia on kuitenkin ainoa virallinen kieli, ja kurdeja lukuunottamatta siellä ei tuntuisi esiintyvän kovin merkittävsti edes kansallista separatismia. Osittain tämä johtunee vuosituhantisen valtakunnan valtiollisesta jatkuvuudesta. Siinä kohdassa maailmaa on ollut jonkinlainen Iranin tai Persian valtio muinaisen Kreikan ajoista saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Artturi Björk kirjoitti 4.3.2008 kello 11:32

    Olen pääpiirteittäin samaa mieltä kaikesta mitä Osmo kirjoitti. Kiintiöpakolaisista sen verran, että jos Suomi haluaa lievittää epävakaiden alueiden köyhien naapurimaiden taloudellista taakkaa, niin minusta se olisi parempi tehdä niin, että Suomen taloudellisella tuella pakolaiset asutettaisiin mahdollisimman lähelle aluetta jolta he ovat peräisin, jolloin palaaminen olisi helpompaa.
    Tärkein pointti minun mielestä on juuri maahanmuuttosäädösten roima lieventäminen, että turvapaikan hakeminen ei olisi juuri kenellekkään houkuttela vaihtoehto. Ihanne tilanteessa rajat olisivat täysin auki kenen tahansa tulla ja mennä. Samalla pitäisi sitten luopua suurimmasta osasta tulonsiirtoja, että järjestelmää ei voitaisi käyttää hyväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Lotta Roti kirjoitti 4.3.2008 kello 11:47

    “Turha pelätä, että Afrikan pakolaisleireillä olevia yritettäisiin tyhjentää Eurooppaan. Mutta juuri siksi, ettei näin tehdä, meillä on oma vastuumme näiden leirien kustannuksista.”

    Ilman muuta, kustannuksissa, olojen kohentamisessa ja mahdollisuuksiemme mukaan pakolaisten kotimaiden rauhoittamisessa on mielestäni kaikkien sivistyneiden hyvinvointimaiden velvollisuus auttaa.

    “Jos se porukka jätetään, koska heillä ei ole edellytyksiä pärjätä, niin millaiset edellytykset heillä on pärjätä sitten konfliktin ja/tai pakolaisvirran runtelemassa köyhässä maassa?

    Itse en tiedä ratkaisua tähän ongelmaan.”

    Taitaa irrota nobeli sille, joka tuon ongelman ratkaisee. Siinä täytynee aloittaa ihan Mazlowin tarvehierarkian pohjalta. Heille pitää ensin saada turvallinen kotimaa. Sitten katto pään päälle, puhdasta vettä, peltotilkku viljeltäväksi tai karjaa. Kylään koulu lapsille, neuvola. Olisi hienoa, jos voisimme tarjota akateemisia tutkintoja lahjakkaille afrikkalaisille, jotka menisivät sitten rakentamaan kotimaataan – mutta tietysti he yksilöinä saattavat mieluummin haluta tehdä uraa ja rahaa lännessä, eikä heitä siitä voi moittia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Timo Karonen kirjoitti 4.3.2008 kello 11:53

    Osmo, eliittiäkö todellakin vain vainotaan? Kuvitellaanpa hassu tilanne, että Suomesta joku haluaisi pakoon ulkomaille, turvapaikkaan. Mikä sellainen tilanne olisi ja minne hän pyrkisi nyt?

    Turvapaikan hakija on paitsi huolissaan omasta turvallisuudesta, merkkinä oman yhteiskuntansa suvaitsemattomuudesta. Niinpä häntä tulee auttaa, onhan hän joutumassa vainon uhriksi.

    Entäpä suomalainen pedofiili turvapaikassaan Kuakapuakassa (kuvitteellinen valtio)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Timopekka Sillantaus kirjoitti 4.3.2008 kello 12:17

    Jaakko Laurilan puheenvuoron (4.3. 1.30) alkuosan kritiikkiin pakolaisleirien ja turvapaikkojen vastakkainasettelusta voin yhtyä (loppupuolen asevarusteluulottuvuuden ideaa en minäkään oivaltanut). Olen jostain lukenut, että esimerkiksi Sudanin liepeillä olevat pakolaisleirit ovat niin täynnä, ihmismäärät jopa yli 200 000:n, että toimiva huolto alkaa olla teoreettinenkin mahdottomuus. Sen lisäksi turvallisuustilanne siellä saattaa olla niin huono, että jotkut ovat päättäneet palata kotiseudulleen. Tämän perusteella jokainen pakolainen, jonka eurooppalainen valtio ottaa vastaan, helpottaa tilannetta leirissä. Oma kysymyksensä toki on, millä tavoin UNHCR ja sen jäsenmaat haluavat pakolaispolitiikkaa kehitettävän. Kaikille kanaville kuitenkin löytyy tällä hetkellä perusteltu tilauksensa.

    Panu Höglundin pisteytysnäkökulma tuntuu hyvin nykyajan meininkiin sopivalta(!) Sitähän omassa muodossaan tullaan soveltamaankin Briteissä lähivuoden aikana. Tulee kuitenkin muistaa, kansainvälisten sopimusten hengessä, että vähintään nykyisen kaltaiseen b-lupaan tulee riittää “nuhteettomuudesta” saadut pisteet ilman suurempia näyttöjä. Näin ollen esimerkiksi Panun näkemys nuorten miesten syrjimisestä heidän sukupuolensa perusteella arvioidun “terrorismiriskin” vuoksi ei kestä minkään länsimaan ihmiskäsityksen perusteita.

    kulmahan tulee omassa muodossaan Pisteytykse

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Kalle Aaltonen kirjoitti 4.3.2008 kello 12:29

    Ihan ensiksi suuri ja kunnioittava hatunnosto blogin pitäjälle! Vaatii siviilirohkeutta ottaa esiin näin arka aihe ja vieläpä sanoa kirjoittaa siitä asioista, jotka ovat ovat melko yleisessä tiedossa, mutta joiden ääneen sanominen on yleensä likimain kiellettyä. Voi olla, että bloginpitäjä saa omassa puoluessaan kuulla asiasta, mutta mielestäni tämän keskustelun avaaminen on osoitus valmiudesta suhtautua asiaan avomieleisesti ja käydä depattia asiapohjalta.

    Pakolaisuudesta puhutaan usein ongelmana, mutta sehän on oire ei ongelma. Tarkennetaan nyt että tässä kirjoittaessani tarkoitan pakolaisuudella turvapaikanhakijoita, en pelkästään YK:n pakolaisstatuksen vaatimukset täyttäviä henkilöitä.

    Näkisin, että pakolaisten ottaminen länsimaihin on kuitenkin monella tapaa tehottonta ja hyödytöntä. Se edustaa eräänlaista “kettutyttömoraalia” jossa tärkeää on tuntea tekevänsä jotain ennemmin kuin se mitä oikeasti saa aikaan.

    Pakolasten ottaminen esim. Suomeen on hillittömän kallista.Yhden pakolaisen täällä aiheuttamilla kustannuksilla voitaisiin maksaa hyvin monen pakolaisen elämä lähempänä lähtömaata. Toisaalta siihen käytetyllä rahalla voitaisiin ratkoa paljon ongelmia paikan päällä tai vime kädessä vaikka vain parantaa pakolaisleirien oloja niin, että niissä olisi inhimillisesti mahdollista asua kunnes konflikti hellittää.

    Toisaalta resurssit, jotka käytetään pakolaisten ottamiseen kohdistuvat huonosti ja epätasa-arvoisesti. Parille annetaan pajon ja tuhannet jäävät kokonaan ilman. Lisäksi tänne asti pääsevät turvapaikanhakijat, eivät useinkaan ole niitä jotka ovat eniten suojelun tarpeessa. Kaikkein kurjimmassa asemassa olevilla ei ole resursseja lähteä matkustamaan pallon toiselle puolelle (tämä ei tietenkään koske kiintiöpakolaisia).

    Pakolaisten on vaikea sopeutua näin paljon heidän omastaan poikkeavaan kulttuuriin ja ympäristöön. Toisaalta tämä “erilaisuus” aiheuttaa täällä hämmennystä ja vaikeuttaa järkevää sopeuttamista, koska esim. tulijoihin käyttäytymiseen yms. kohdistuvien vaatimusten esittäminen koetaan hyvin hankalana. Jos turvapaikanhakija sen sijaan sijoittuisi mahdollisimman maantieteellsiesti ja kulttuurisesti läheiseen maahan (jossa ei varmaan ole taloudellisesti yhtä hyvä kuin esim. Suomessa, mutat jossa hän saa sen turvallisuuden jota hän ensisijaisesti on hakemassa), hän todennäköisesti sopeutuisi paremmin ja myös ympäröivän yhteiskunnan olisi helpompi sopeutua häneen.

    Jos länsimaat-optio olisi suljettu pois, se voisi myös sitouttaa kriisialueitten väestöä paremmin alueen kehittämiseen. Ennenkaikkea nuoria miehiä ja koulutettua väestöä. Nuoret miehet (ja heidän fyysinen työvoimansa), jotka muodostavat ainakin Afrikkalaisten pakolaisten/siirtolaisten enemmistön, ovat kuitenkin kriisialueitten kehityksen kannalta aina avainasemassa. Jos he häipyvät paremman elämän perässä muualle ei paikalle jääneillä juuri ole mahdollisuutta parempaa tulevaisuuta rakentaa. Globaalisti ylikansoittunut maailma ei kestä sellaista vaihtoehtoa, että merkitävä osa maapallon pinta-alasta jää pysyvästi kriisialueiksi.

    Mielestäni kun katsoo maailmassa ympärilleen on aika selvää, että vähänkään laajemmassa mittakaavassa pakolaisuus ei ilmiönä ole tuonut helpotusta niiden alueitten ongelmiin, joista pakolaiset nykyään tulevat, sen sijaan vain onnistunut levittämään näitä ongelmia muuallekkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Panu Höglund kirjoitti 4.3.2008 kello 12:35

    “Panun näkemys nuorten miesten syrjimisestä heidän sukupuolensa perusteella arvioidun “terrorismiriskin” vuoksi ei kestä minkään länsimaan ihmiskäsityksen perusteita.”

    Minkä terrorismiriskin? Taidat olla lukutaidoton. Sanoin, että nuoret miehet – kaikissa maissa, kaikissa maankolkissa, kaikissa maanosissa, poikkeuksetta – tekevät enemmän rikoksia kuin nuoret naiset.

    Pakolaisten kohdalla on humanitaarisista syistä vaikea valita ja valikoida (vaikka sitäkin tässä keskusteluketjussa on kerrottu muiden maiden, erityisesti suurten anglosaksisten siirtolaisuusmaiden harjoittavan). Mutta sitten kun tulee voimaan oikea siirtoalisuuskiintiö, jossa esim. väärät turvapaikanhakijat voivat hakea kansalaisuusputkeen, siinä kiintiössä voidaan hyvin harjoittaa valikointia erilaisten kriteerien perusteella. Myös sukupuolen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Panu Höglund kirjoitti 4.3.2008 kello 12:38

    “vähintään nykyisen kaltaiseen b-lupaan tulee riittää “nuhteettomuudesta” saadut pisteet ilman suurempia näyttöjä.”

    B-lupa on kyllä itsessään ongelma, joka pitäisi poistaa. Henkilöllä, joka on maassa yhtään minkäänlaisella oleskeluluvalla, tulisi ehdottomasti olla kaikki portit auki kansalaiseksi ansioitumiseen, ja aivan ensimmäiseksi oikeus hakea työtä. Maassa ei saa olla vakityisesti yhtään, sanoo ei yhtään, työkykyistä ihmisryhmää, joka jostain älyttömästä tekosyystä on työmarkkinoiden ulkopuolella. Ja sellaista paskahommaa ei laillisilla rehellisen työn markkinoilla olekaan, joka ei auttaisi integroitumaan yhteiskuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jari Leino kirjoitti 4.3.2008 kello 12:53

    Minulla ei ole vastausta siihen, miten Vietnamin kiinalaisten kanssa olisi aikanaan pitänyt tehdä, mutta eikös se ongelma ole jo hoidettu? Asko Saura vastasi aika hyvin.

    Itse vastustan kiintiöpakolaisten siirtelyä maailman toiselle puolelle, koska se ei ratkaise ongelmaa vaan levittää sitä. Lisäksi se on käytännössä etnisten puhdistusten tukemista.

    Vastustan myös perusteettoman turvapaikkahakemuksen tehneiden “uudelleenluokittelua” työperäisiksi maahanmuuttajiksi. Jos ihminen tulee Suomeen ja ensitöikseen valehtelee meille päin naamaa (tekemällä perusteettoman turvapaikkahakemuksen), niin miksi meidän pitäisi palkita häntä millään tavalla tuosta teosta?

    Tärkeintä pakolaispolitiikassa on muistaa, että kaikkia maailman konflikteja ei voida ratkaista “otetaan ne kaikki heti Suomeen asumaan” -periaatteella. Suomalaiset ovat globaalisti hyvin pieni kansa ja maailman konfliktit eivät ole vähenemään päin, pikemminkin päinvastoin. Me emme voi pelastaa koko maailmaa. Emme ehkä edes Suomea.

    Pakolais- kuten muussakin ulkomaalaispolitiikassa tärkeintä olisi toimia demokratian pelisääntöjen mukaan. Tämä on aivan samanlainen poliittinen kysymys kuin bensan hinta tai Nato-jäsenyys. Poliittisista kysymyksistä voidaan perustellusti olla monta eri mieltä. Mitään poliittista kysymystä ei pidä eikä saa asettaa muiden yläpuolelle vetoamalla siihen, että tämäpäs onkin ihmisoikeuskysymys eikä poliittinen kysymys. Kansalaisille tulisi tarjota puolueetonta tietoa siitä, mitä eri menettelytapojen kustannukset ovat rahassa ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Sen jälkeen kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Ja sitten vain toimitaan enemmistön tahdon mukaan.

    Nykyäänhän demokratia ei Suomessa toteudu, koska pakolaispolitiikka ja laajemmin maahanmuuttopolitiikka ovat sellaisia poliittisia kysymyksiä, joista keskusteleminen on kielletty. Tämä blogikeskustelu on tietysti hyvä avaus, mutta mitään laajempaa keskustelua valtamedioissa (joihin myös kriittiset äänet pääsisivät mukaan) me emme tule näkemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Artturi Björk kirjoitti 4.3.2008 kello 13:35

    Panu Höglund: Mun mielestä olis fiksua pidättäytyä nimittelemästä “vastapuolta” natseiks, kun sitä ne tuskin on. Maahanmuuttajakriittinenkin on huomattavasti natsia rehellisempi termi kuvaamaan heitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Timopekka Sillantaus kirjoitti 4.3.2008 kello 13:45

    Panu Höglund 4.3. 12.25: “Minkä terrorismiriskin? Taidat olla lukutaidoton. Sanoin, että nuoret miehet – kaikissa maissa, kaikissa maankolkissa, kaikissa maanosissa, poikkeuksetta – tekevät enemmän rikoksia kuin nuoret naiset.”

    Se oli intuitiivinen (huolimatonta lukemista seurannut) kärjistykseni(!) Kun on kysymys “pelkistä” rikoksista, niin ehdotuksesi joutuu kyllä mielestäni entistäkin kyseenalaisempaan valoon.

    Panu Höglund 4.3. 12.38: “B-lupa on kyllä itsessään ongelma, joka pitäisi poistaa. Henkilöllä, joka on maassa yhtään minkäänlaisella oleskeluluvalla, tulisi ehdottomasti olla kaikki portit auki kansalaiseksi ansioitumiseen, ja aivan ensimmäiseksi oikeus hakea työtä. — Ja sellaista paskahommaa ei laillisilla rehellisen työn markkinoilla olekaan, joka ei auttaisi integroitumaan yhteiskuntaan.”

    Käytinkin b-luvan varaisiin oikeuksiin viitatessani ilmaisua “nykyisen kaltaisen”. Samaa mieltä toki työntekemisen merkityksestä sitouttajana – ja lisäisin sen rinnalle, samasta syystä, kielenopetuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Panu Höglund kirjoitti 4.3.2008 kello 14:28

    “Mun mielestä olis fiksua pidättäytyä nimittelemästä “vastapuolta” natseiks, kun sitä ne tuskin on. Maahanmuuttajakriittinenkin on huomattavasti natsia rehellisempi termi kuvaamaan heitä.”

    Eiköhän ole niin, että henkilöt, jotka blogeissaan yksityiskohtaisesti selittävät eri “rotujen” olevan älykkyydeltään erilaisia, synnynnäisesti rikollisia ym. ja vaativat avoimesti rotuperustaista ulkomaalaispolitiikkaa sekä selkeästi vastustavat ihmisten tasa-arvoa, demokratiaa ja individualismia, eivät oleellisesti eroa natseista. Luonnollisesti he väittävät olevansa vain “maahanmuuttokriittisiä” ja voivat tarpeen vaatiessa jalkauttaa propagandatoimiin maltillisemman edustajan, kuten tästäkin keskustelusäikeestä näkyy; mutta itse asiassa kyse on raudanlujasti yhteen hitsautuneesta ideologisesta kaaderiryhmästä, minkä Osmo Soininvaarakin heidän blogejaan ja keskustelufoorumeitaan lukeneena hyvin tietää.

    Tietysti he väittävät mielellään olevansa “maahanmuuttokriittisiä yksityishenkilöitä”, ja onpa heillä myös oma “propagandaministeri”, joka tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä blogien pitäjiin ja blogisivustojen ylläpitäjiin selittääkseen asiat parhain päin.

    Äskettäin muuan “maahanmuuttokriitikkoja” ivaileva parodiablogi suljettiin, kun “propagandaministeri” uhkaili blogisivuston ylläpitäjiä oikeusjutulla. Samanaikaisesti samainen herra julisti “oikeusmurhaa” ja “sensuuria”, kun muuan heikäläinen on joutumassa oikeuteen kansanryhmän vastaisesta kiihottamisesta.

    Toisin sanoen ns. maahanmuuttokriitikoille “sensuuri” tarkoittaa sitä, että heidän kirjoituksiaan arvostellaan tai heikäläisiä syytetään rikoksista. Se, että he sensuroivat toista mieltä olevien kirjoituksia, ei ole heidän mielestään sensuuria. Vastaavasti ns. maahanmuuttokriitikoiden väite “demokratia ei toteudu” tarkoittaa käytännössä sitä, että he eivät pääse määräämään asioista eivätkä asettamaan keskustelun sääntöjä.

    Näiden tosiseikkojen perusteella sanon, että ns, “maahanmuuttokriitikot” ovat joko natseja tai jonkin natseihin verrattavan totalitaarisen ideologian edustajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2008 kello 14:35

    Jos “maahanmuuttokriittiset” valittavat, että heitä pidetään hörhöinä, heidän pitäisi tehdä pesäero kannattajiinsa, jotka myös ovat hörhöjä. Käytin itsekin aika kovaa kieltä, johtuen postitulvasta, joka oli täysin julkaisukelvotonta ja jota en myöskään julkaissut. Samat nimimerkit kuitenkin kaveeraavat kansallismielisten sivuilla niiden kanssa, jotka pitävät itse itseään asiallisina. Tuo joukko estää kaiken järkevän keskustelun maahanmuuttopolitiikasta.

    Seura leimaa.

    Myös Panu Höglund voisi vähän siivota kieltään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Panu Höglund kirjoitti 4.3.2008 kello 14:36

    Lisätään vielä, että omassa blogissani olen vähän väliä saanut sietää “maahanmuuttokriitikoiden” spämmäystä jopa sellaisten bloggausten kommenteissa, jotka ovat käsitelleet täysin aihepiiriin liittymättömiä asioita (esim. Kultainen kompassi -elokuvaa ja uuden vuoden ilotulituksia). Kyseessä on aivan ilmeisesti organisoitu, terrorismiin vertautuva häiriköintikampanja, jolla vainotaan kaikkia, joiden mielipiteet poikkeavat “maahanmuuttokriitikoista” tai jotka eivät ole halukkaita alistumaan “maahanmuuttokriitikoiden” sisäiseen poliittiseen kuriin.

    Väitän, että maahanmuuttopolitiikasta käytävää asiallista keskustelua ei häiritse mikään “poliittinen korrektius”, vaan organisoitunut nettiterrori. Missä vain nettifoorumilla aletaan puhua asiasta, paikalle rientävät päivystävät nettiterroristit huutamaan oman ryhmän evankeliumia ja solvauksilla ja uhkailuilla vaientamaan muut. Lopulta kukaan ei enää uskalla puhua siitä, koska kaikki tietävät saavansa vain niskaansa nettipartion, joka spämmää koko foorumin umpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Lotta Roti kirjoitti 4.3.2008 kello 15:09

    Minä ainakin keskustelen kaikkien kanssa, jotka ovat halukkaita asiallisesti keskustelemaan. Tällaisia ihmisiä löytyy paljon Jussi Halla-ahon vieraskirjasta. Mistä muualta minä heidät olisin löytänyt, kun tämä aihe oli aikaisemmin kuoliaaksi vaiettu tabu kaikkien asiallisiksi miellettyjen ryhmien joukossa?

    En myöskään muissakaan asioissa riitele lakkaamatta ihmisten kanssa, joista tiedän, että yksimielisyyttä ei synny. En tunge mielipiteitäni kurkusta alas sellaisille, jotka ovat niin vakuuttuneita asiastaan, että heitä on turha yrittää käännyttää. Siksi en jatkuvasti “ota pesäeroa” rasistisina pitämiini ihmisiin, vaikka heitä saattaa olla samalla palstalla keskustelemassa. En myöskään pidä rasitista tai muuten huonoa, kuten naisvihamielistä tai seksuaalivähemmistöjä kohtaan suvaitsematonta asennetta niin kamalana asiana, ettenkö noudattaisi kohteliaita käytöstapoja ja mahdollisesti jopa ystävällisyyttä näihin asennetasolla syyllistyvää kohtaan. En itsekään liene täydellinen. Tämä on *minun* käsitykseni suvaitsevaisuudesta.

    Saako teitä kaikkia vihreitä pitää anarkisteina, huumemyönteisinä ja kettutyttövandalismin kannattajina, kun tällaisia on jopa puolueessanne ja todistettavasti he kannattavat osittain samoja asioita? Vai olisiko kuitenkin fiksua kunnioittaa keskustelukumppania sen verran, että olettaisi hänen olevan omilla aivoillaan ajatteleva itsenäinen ihminen ja keskittyisi ainoastaan siihen, mitä hän itse sanoo? Voin sanoa, että jos tämä keskustelu menee ihmisten luokitteluun oletettujen ryhmäjäsenyyksien perusteella, niin se oli minun osaltani tässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Jari Leino kirjoitti 4.3.2008 kello 15:19

    Koska “demokratia ei toteudu” oli minun esittämäni väite, niin kommentoin lyhyesti Panulle ja muillekin.

    Ei ole kyse siitä, että minun (tai edustamani näkökannan) pitäisi päästä määräämään asioista. En usko, että minulla on hallussani mitään lopullista totuutta mistään asiasta.

    Jos kansalaisten enemmistön tosiasioihin perustuva tahto on esim. ‘kaikki rajat auki ja vapaa liikkuvuus seurauksista välittämättä’, niin kyllä minä olen valmis alistumaan enemmistön tahtoon. Huonosti hoidetun maahanmuuttopolitiikan seuraukset eivät ikinä tule koskettamaan minua henkilökohtaisesti, koska asun maalla, minulla ei ole lapsia ja kuolen aika pian.

    Jankutan vielä sitä, että kyse on poliittisista kysymyksistä. Aivan sama kuin viinan hinta: jotkut haluavat laskea viinan hintaa seurauksista välittämättä, vaikka heille kerrottaisiin seuraukset (terveyshaitat, väkivalta), koska he eivät usko itse ikinä joutuvansa noiden seurausten uhriksi. Jotkut haluavat nostaa viinan hintaa, vaikka heille kerrottaisiin, että alkoholin kohtuukäyttö voi olla jopa terveellistä. Jotkut suhtautuvat asiaan uskonnollisella tai muulla fanatismilla (kieltolaki vs. järvet muutettava viinaksi).

    Viinan hintapolitiikka on kulkenut (itse itsensä nimittäneen) moraalisen eliitin tyranniasta (“kieltolaki kansan parhaaksi”) vahvan holhouksen (“kallista sen on oltava, koska se on ‘oikein’ ja sitäpaitsi valtio tarvitsee paljon rahaa”) kautta kohti yhä suurempaa kansan tahdon noudattamista.

    Sama kehitys pitäisi saada liikkeelle myös maahanmuuttopolitiikassa: kansalaisille rehellistä tietoa ja päätösvalta.

    Kaikki rajat auki -politiikkaa on helppo kannattaa, jos itse ei välitä tippaakaan, mitkä sen seuraukset ovat suomalaiselle yhteiskunnalla, kulttuurille, kielelle ja kansalle. Jos on itse suunnitellut asuvansa loppuikänsä mieluummin maailman suurten metropolien värikkäässä sykkeessä, niin sama kai se on, mitä Suomelle tapahtuu. Kun taas joku, joka haluaa vielä lastenlapsiensakin pystyvän asumaan elinkelpoisessa, rauhallisessa ja hyvinvoivassa Suomessa voi olla asioista toista mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Martti Suni kirjoitti 4.3.2008 kello 15:25

    Viitaten Osmon kommenttiin 4. maaliskuuta 2008 kello 14.35 :

    Jos esimerkiksi minä kutsuisin tai olisin kutsumatta itseäni maahanmuuttokriittiseksi ja olen jotain tiettyä mieltä Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta tai pakolaispolitiikasta ym., ihmettelen kovasti miten minun pitäisi tehdä pesäeroa “kannattajiini”, jotka ovat “hörhöjä” (huomioiden sen, etten voi edes tietää minkälaisia viestejä tänne kaikkiaan lähetellään, koska suuri osa niistä – todennäköisesti onneksi – poistetaan). Mitä taas tulee hörhöihin, mielestäni esim. Vihreiden kannattajista ja jopa kansanedustajista merkittävä osa on juurikin Hörhöjä isolla Hö:llä, enkä silti ole ehdottelemassa vaikkkapa Osmolle mitään pesäeron tekemisiä. Myös väite hörhöjen kanssa “kaveeraamisesta” on aika epämääräinen; jos kirjoitan vaikkapa samalla foorumilla kuin joku ns. hörhö on joskus kirjoittanut, “kaveeraanko” silloin, tietäen tai tietämättäni näiden kanssa kompromettoiden tällöin täysin uskottavuuteni nyt ja tulevaisuudessa? Ihmiset ihan oikeasti ovat itsenäiseen ajatteluun kykeneviä ja mielipiteen omaamiseen oikeutettuja yksilöitä

    Panun fantasiat natseista propagandaministereistä, netti”terrorista” ja yhteenhitsautuneista ideologisista kaadereista puolestaan ovat hänelle tyypillistä (voitte seurata sitä esim. hänen blogissaan) maanis-aggressiivista täysin kaikesta suhteellisuudentajusta vapaata vaahtoamista, jolla ei mielestäni ole tässä, kiitettävän asiallisessa keskustelussa mitään sijaa. Ihmettelenkin miksi hänelle annetaan täällä niin paljon tilaa laukoa keskusteluun liittymättömiä, henkilökohtaisista patoutumista ja johtuvia asiattomuuksiaan. Hieman samaan syyllistyy myös Osmo toisinaan ulkomaalaistenpotkimisyhdistyksineen. Hänellä on toki vapaus omassa blogissaan kirjoittaa mitä haluaa, mutta asiallisuusvaatimuksilta tuollaiset reaktiot vievät aika lailla pohjaa pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Jouko Lilja kirjoitti 4.3.2008 kello 16:16

    Ihmettelen vain miten tarkasti pystytään selvittämään pakolaiseksi hakevan henkilön vilpittömyys. On varsin sinisilmäistä uskoa että kaikki turvapaikkaa hakevat ovat ns.”hyviä ihmisiä”. Mistä nämä erotetaan? Rikollisia mahtuu varmasti joukkoon. Ei varmaankaan riitä että tulija sanoo joutuneensa vainon kohteeksi syyttään. Sitten tosiaan tuo turvaoaikkaturismi. Se myöskin vie resursseja todellisten avuntarvitsioiden auttamiselta. Henkilöllisyyspaperit voidaan hävittää tai väärentää, kuten huomattiin “paluumuuttajien” kohdalla. Ja sitten koska tulee se raja vastaan jolloin ei voida enää sisään ottaa? Pakolaiset ja rikolliset eivät maailmasta lopu. Suomen resurssit ovat aivan liian mitättömät ongelmaan suuruusluokkaan nähden. Ostetaanko tällä kaikella vain hyvä omatunto? Tai esitetään maailmalle hyvää ihmistä. Ja miksi pitääostaa hyvää omaatuntoa? Ei suomella ole siirtomaa-ajan moraalisia rasitteita. Itsekin on joutunut ikeestä ponnistelemaan omin avuin. Suomi ei ottanut vastaan Marshalla-apua vaikka Bob Geldof niin luuleekin.
    Todellinen auttaminen on salaista ja huomaamatonta. Kuten esimerkiksi henkilökohtaisten avustussummien lähettäminen koulua käyville köyhille lapsille. Niidenkään rahojen perillemenosta ei ole takeita. Tämä on huomattu monessa yhteydessä.

    Toinen asia on sitten “työperäinen” maahanmuutto joka sotketaan täydellisesti tähän pakolaisapuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2008 kello 16:49

    Vanhoilla kiistakumppaneilla näyttää olevan halu roikkua toistensa tukassa. Tarjolla olisi paljon keskustelua ulkomaalaiskeskustelusta, mutta en julkaise sitä, koska piti puhua pakolaispolitiikasta.Tapelkaa keskenänne muualla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2008 kello 16:52

    Aika hyvää ulkomaalaispolitiikkaa olisi myös kehitysmaatuonnin vapauttaminen. Tässä taannoin puhuttiin sokerijuurikkaista. Silläkin on oma ulottuvuutensa tässä asiassa. Sokerintuonnin vapaa salliminen vastaisi EU:lta kymmenien tuhansien pakolaisten vastaanottamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Jari Herranen kirjoitti 4.3.2008 kello 17:04

    Soininvaara linkkasi aiemmin nimimerkkikirjoittajan tilastoihin ja kommentoi:

    “Se kertoo turvapaikkahakemusten määrästä, joka on laskenut, ja hyväksytyiksi tulleiden osuudesta, joka on noussut. Vaikuttaa siltä, että EU:n ponnistelut järjestelmän väärinkäyttönestämiseksi alkavat purra.”

    Tahtoisin huomauttaa, että länsinaapurissamme on ollut paljon meitä vapaampi pakolaispolitiikka ja siellä ainakin irakilaisten ja somalialaisten pakolaisten määrä on nousussa. Linkissäkin mainitaankin toki Ruotsin olevan poikkeustapaus EU.ssa. Pakolaispolitiikan löysentäminen voi siis lisätä huomattavasti pakolaisten määrää varsinkin jos muut EU-maat samaan aikaan tiukentavat pakolaispolitiikkaansa.

    Tämä kannattaa pitää mielessä kun puhutaan maahan jäämisen kriteereistä ja lupakäytäntöjen muuttamisesta. Afghanistanista, Irakista ja Somaliasta tulleille annetaan kai jatkossakin oleskelulupa suojelun tarpeen perusteella ja jos tämä tarkoittaa todellisuudessa pysyvää oleskelulupaa, työlupaa ja ensiaskelta EU-maan kansalaisuuden saamiseksi niin tulemme kokemaan saman kuin Ruotsi eli jatkuvan pakolaismäärän kasvun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Jari Vaarma kirjoitti 4.3.2008 kello 17:05

    Osmo @ 16:52

    Juuri näin. Vaikka ihmisten muuttamista rajoitettaisiinkin, pelkästään se että annettaisiin kauppatavaran liikkua vapaasti rajojen yli loisi vakautta ja vaurautta. Vrt. Saksan ja Ranskan suhteet II MS:n jälkeen – tuottavien kauppasuhteiden takia sodankäynti tulisi niin kalliiksi että se olisi hullujen hommaa.

    Tällä hetkellä peli pyörii aivan toiseen suuntaan. EU:n verovaroin subventoimia elintarvikkeita viedään kehitysmaihin joissa ne syrjäyttävät kotimaisen tuotannon. Kaikki kärsivät, paitsi keskustapuolue hengenheimolaisineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Lotta Roti kirjoitti 4.3.2008 kello 18:27

    Ei ole kauaa siitä, kun joku HY:n kehitysmaatieteen professori tms (en valitettavasti muista nimeä) puolusti kivenkovaan suoraa budjettitukea kehitysmaille. Se kuulosti oudolta, koska olen ymmärtänyt, että nimenomaan tämänkaltaisesta tuesta ei kansalle ole juuri mitään hyötyä.

    Tärkeintä olisi saada kehitysmaissa oma tuottava talouselämä käyntiin (elämän perusedellytysten ja koulutuksen ohella tietenkin). Ja siinä me voisimme tosiaan auttaa ostamalla heidän tuotteittaan (päästämällä ne siis markkinoille).

    Mielestäni Suomen velvoite ihmisten auttamiseen ei tule syyllisyydestä (eikä muillakaan mailla, ajatus kollektiivisesta kolonialismisyyllisyydestä on hölmö), vaan yleisestä humaaniudesta. Että koska meillä menee hyvin, on autettava niitä, joilla menee huonosti. Se, mikä on järkevä tapa auttaa niillä rajallisilla resursseilla, joita meillä on, on vaikea ja hyvä kysymys. Aikaisemmin ajattelin, että kiintiöpakolaisistakin pitäisi luopua, koska juuri humanitäärinen maahanmuutto on se väylä, joka on tuonut etniset levottomuudet esim. Ruotsiin. Mutta olen tullut toisiin ajatuksiin: he ovat todellakin “oikeita” pakolaisia ja heitä on vähän.

    Maria Lohelan blogissa ajatus oli esitetty hyvin: voimme kyllä antaa turvaa humanitaarisista syistä maahan tulleille, mutta meidän täytyy ottaa heitä vain sen verran, että pystymme myös huolehtimaan heidän integroitumisestaan, joka tietysti on paljon haasteellisempaa kuin töihin tulevien ihmisten kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Elina Åhman kirjoitti 4.3.2008 kello 21:49

    Maailmassa on Suomen lisäksi vain 14 valtiota, jotka ottavat kiintiöpakolaisia. Tietääkö Soininvaara, mitkä valtiot, itse en tiedä. Miten valtiot ovat perustelleet ratkaisunsa, ne 15 ja toisaalta ne muut ?
    Olen netissä nähnyt UM:n artikkelin ja kuvan, jossa Antti Satuli (kuollut) kerää Afrikasta väkeä Suomeen perheenyhdistämisohjelman nimissä. Siellähän perheeseen lukeutuvat tädit, enot, sedät ja serkut, perheineen. Absurdia. Kun serkut on saatu Suomeen isoon perheeseen, seuraa taas uusi serkusten nouto, jne, jne. No nyt muistuu toinenkin asia mieleen. Karpolla on asiaa -ohjelmassa ja Aamulehdessä oli muutama vuosi sitten Ylöjärveltä asiaa, kun sossu määräsi avoparin eroamaan. Lapsiakin oli. Vasta sitten voitiin pulittaa toimeentulotukea.
    Mainostaa kai saa ? Siispä mainostan. Suosittelen lämpimästi laittamaan henk.koht. kehitysapua tätä kautta:
    http://www.herrnhuter-missionshilfe.de/
    Kolmesatavuotinen kokemus ! Sivustolta löytyy jotain englanniksikin ja kuvat puhuvat enemmän kuin 1000 sanaa. Katsokaa kohtaa “projekte”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Niko Sillanpää kirjoitti 4.3.2008 kello 22:00

    Humanitaarisesta maahanmuutosta muutama huomio.

    Lienee selvää, mutta todetaan nyt vielä, että kiintiöpakolaisuus (vrt. pakolaisen status YK:n määritelmän mukaan) ja turvapaikanhakumenettely ovat eri asioita.

    Lisäksi lienee ilmeistä, että humanitaarisen maahanmuuton sallimisen motiivit ovat ensisijaisesti eettisiä, taustalla humanismi aatteena. Puhtaasti arvopohjalta tarkasteltuna tämän maahanmuuton moodin mittasuhteisiin ei ole annettavissa helppoa oikeaa vastausta; sekä koko planeetan resurssien jakaminen tasan per capita että erilaiset epätasaiset jaot ovat validisti perusteltavissa.

    Näin ollen toiminnan tasolla (politiikka) näkökulma on nähdäkseni väistämättä pragmaattinen. Selvästikään Afrikan pakolaisongelma ja yleinen huono-osaisuus eivät ole ratkaistavissa humanitaarisella maahanmuutolla. Vaikka tyhjentäisimme koko pakolaispoolin (lienee kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä, eli kysymys on lähinnä teoreettinen), se regeneroituisi ko. maiden korkea syntyvyys huomioiden ehkä 10-20 vuodessa. Minkä tahansa valtion resurssit ottaa vastaan pakolaisia ja turvapaikan hakijoita ovat rajalliset. Pitkäaikainen ratkaisu voi siis perustua vain paikallisten olosuhteiden muuttamiseen (pääinstrumenttina koulutus). Kannattaa kuitenkin huomioida, että tällöin kyseessä on historiallisen mittakaavan prosessi, jonka kesto mitataan sukupolvissa, ei muutamissa vuosissa.

    Nähdäkseni siis paikallisten olosuhteiden muuttamisella on korkeampi presedenssi kuin humanitaarisella maahanmuutolla. Tällaisen politiikan seuraus voi olla yksilötasolla (esim. turvapaikan hakija) epäedullinen, mutta tämähän on poliittisen päätöksenteon yleinen, väistämätön ominaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Hannu Visti kirjoitti 4.3.2008 kello 22:10

    OS: Sinänä maataloustuotteiden tuonnin vapauttaminen varmaankin auttaisi kehitysmaiden asioita. Nykyisin niiltä odotetaan kummallista tiikerinloikkaa hajallaan olevasta alkutuotantovaltiosta korkean teknologian viejäksi, sillä kaiken muun vienti on tullimuurien ja ennakoimattoman simputuksen takana. Jos ranskalaisten maajussien laareihin meinaa jäädä liikaa jotakin, sen tuonti maagisesti kielletään jonkun pakasta vedetyn syyn nojalla.

    Toisaalta en ole aivan varma, kuinka paljon se vähentää itse pakolaisuutta, sikäli kun puhutaan vainoa pakenevista. Varmaan jonkun verran. Mutta “sokerintuonnin vapauttaminen vastaisi EU:lta kymmenien tuhansien pakolaisten vastaanottamista” hiukan minua hämmentää. Vähentäisikö se siis poliittista vainoa pakenevia tuon verran, vai onko tässä jo hyväksytty implisiittisesti ajatus, että pakolaiset itse asiassa ovat elintasopakolaisia eivätkä niitä, joita pakolaissopimukset tarkoittavat?

    Nähdäkseni nämä jälkimmäiset ovat terminologisesti siirtolaisia eivätkä pakolaisia ja pakolaisjärjestelmää ei ole rakennettukaan heitä varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.3.2008 kello 22:19

    On taloudellisella menestyksellä ja pakolaisuudella kyllä yhteytensä, joskaan ei aivan suora. Missä ei oikein tulla toimeen, vaan väkeä on liikaa, yleensä vähemmistö on liikaa ja siitä se sitten alkaa.

    Tarkoitin kuitenkin sitä taloudellista tukea, jonka Afrikka saa siitä, että pakolaisleirejä tyhjennetään ja vertasin sitä hyötyyn, jonka se saa vaikkapa sokerin tuonnin vapautumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Elina Åhman kirjoitti 4.3.2008 kello 22:32

    Olen käynyt Kanarian saarilla. Siellä ajattelin miksi ihmeessä Somalia ei tee rannikostaan houkuttelevaa lomaparatiisia ja rahasampoa. Niin, miksi ?
    Maahanmuuttajaghetot ovat kuin intiaanireservaatteja joissa näivetytään. Samaan aikaan autiot kultasannat Afrikan rannikoilla jäävät hyödyntämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Jouko Lilja kirjoitti 5.3.2008 kello 6:35

    Summa summarum. Pitäydytään kansainvälisissä sopimuksissa ja noudatetaan niitä tiukasti. Ei lipsuta suuntaan eikä toiseen sekä vaaditaan samaa toisilta mailta. Tämä lienee kompromissi tästä kaikesta kiistakapulan väännöstä. Emme voi pelastaa koko maailmaa näillä käytettävissä olevilla resursseillamme. Pitäisi vähän ajatella omiakin huoliamme nyt ja tulevaisuudessa. Saattaa elintasoon tulla helpostikin romahdus jopa syvempi kuin 90-luvun lama. Teollisuus pakenee maasta. Mistä se elintaso sitten lohkotaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Artturi Björk kirjoitti 5.3.2008 kello 10:49

    Pakolaisien taloudellisen rasitteen voi muuten kantaa ilman valtion siihen puuttumistakin. Olisi ehdottomasti parasta, jos kunnioitettaisiin ihmisten itsemääräämisoikeutta eikä pakotettaisi ketään tukemaan pakolaisten taloudellista auttamista, jos he eivät niin halua. Yksityishenkilöt voivat aivan hyvin osoittaa välittämistään lukuisten avustusjärjestöjen kautta, joille on ensiarvoisen tärkeää, että apu menee tehokkaasti myös perille, koska muuten avustusrahavirrat ohjaantuvat muitten järjestöjen tileille.

    Korostan nyt erikseen, (jotta tätä mielipidettä ei niputeta “maahanmuuttokriittiseksi”) että kannatan siis maahanmuuton täyttä avoimmuutta ja olen itse valmis kantamaan pakolaisten kustannuksia, mutta minusta muita ei pitäisi pakottaa tähän vastentahtoisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2008 kello 17:47

    Henry hansen sanoi:

    “Jos pakolaisleireilta haalitaan länsimaihin pakolaisiksi ne, joilla “on edellytyksiä sopeutua”, niin tämä johtaa aika painajaismaiseen tilanteeseen lähtömaissa. ”

    Näin siinä ei käy. Jos otetaan 5 %, loppu 95 % ei ole roskasakkia. Jos otettaisiin 95 % voisi looppu 5 % olla aika vaikeasti valikoitunutta.

    Käytännössä otettaisiin lukutaitoisia kaupunkilaisia ja jätettäisiin lukutaidottomat paimentolaiset. Paimentolainen ei ole mitään roskasakkia, mutta hänen taidoilleen on teollisuusmaissa aika vähän käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Lotta Roti kirjoitti 5.3.2008 kello 18:01

    “Käytännössä otettaisiin lukutaitoisia kaupunkilaisia ja jätettäisiin lukutaidottomat paimentolaiset. Paimentolainen ei ole mitään roskasakkia, mutta hänen taidoilleen on teollisuusmaissa aika vähän käyttöä.”

    Tässä Osmon kommentissa tiivistyy minun laillani ajattelevan “maahanmuuttokriittisen” mielipide (emme kritisoi maahanmuuttoa sinänsä, vaan itsetarkoituksellista maahanmuuton kasvattamista miettimättä, mitä seurauksia sillä on). Se, että emme pidä viisaana joidenkin ihmisten päästämistä Suomeen, ei tarkoita, että he olisivat roskasakkia. Heillä ei vain ole edellytyksiä löytää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa, jolloin he ovat vakavassa vaarassa syrjäytyä.

    Kuten sanottua, pakolaisten kohdalla kysymys on puhtaasti ihmisten auttamisesta, joten siinä pätevät hiukan eri säännöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.3.2008 kello 18:42

    Nämä olivat siis pakolaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Tuure Karhunen kirjoitti 5.3.2008 kello 23:10

    Eikö yksinkertaisinta ja halvinta olisi, että pakolaiset sijoitettaisiin lähtömaan lähelle ja muut maat osallistuisivat vain rahallisesti heidän elämisensä tukemiseen? Yleisesti ottaen kriisialueet ovat köyhiä, ja niitä myös ympäröi köyhät valtiot. Näillä alueilla hinnat ovat alhaisempia, säästöjä syntyy myös matkustuskuluissa. Alueelle virtaava raha oikein hyödynnettynä parantaa myös muiden kuin pakolaisten elintasoa.

    On sanottu, että kaikkien maiden velvollisuus on auttaa pakolaisia. Mutta entä sitten, kun peruste pakolais-statukselle on ohi? Minun mielestäni siinä vaiheessa pakolaisten velvollisuus on palata lähtömaahansa, mikäli muuta painavaa perustetta uudessa maassa asumiseen ei ole ilmaantunut. Tässäkin vaiheessa tilannetta helpottaisi se, että kotimaa on valmiiksi lähellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Jouko Lilja kirjoitti 6.3.2008 kello 12:01

    T.K. on mielestäni oikeassa että jos pakolaisstatus poistuu lähtömaan tilanteen muuttuessa pakolaiset on palautettava kotimaahansa. Tämä kuuluu jo sopimuksiin. Muuten koko pakolaisuus menettää merkityksensä. Uusiakin todellisen avun tarvitsijoita piisaa tilalle. Siihen tällöin säästyy resursseja. Mutta kun juuri tähän sotketaan työvoimapolitiikka ja katsotaan että aiemmin tulleet pakolaiset ovat potentiaalia työvoimaa vaikkei olisikaan. Joka iikasta halutaan tiukasti pitää kiinni. Tätä mielentilaa täytyy ihmetellä. Yleensä ottaen sääntöjä tulisi tarkasti noudattaa ettei koko homma leviä käsistä. Nyt jo alkaa kansalaisten luottamus koko touhua kohtaan mennä. Ihmisillä kumminkin on auttamisen halu luonnostaan mutta kun sitä käytetään hyväksi ihan muiden asioiden ajamiseen kuin hädänalaisten auttamiseen. Ihmisistä tulee äkkiä kyynisiä minkäänlaiseen auttamiseen kun sitä viranomaisten ja muiden tahojen puolesta jatkuvasti peukaloidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Elina Åhman kirjoitti 6.3.2008 kello 21:59

    NL:n aikana Suomessa SN-seura suurella ponnekkuudella julisti ystävyyttä maittemme välillä näitten paikallisten ystävyysseurojen kautta. Huhun mukaan neukku kysyi millaista ystävyysseuratoimintaa on Suomen ja Norjan ja Suomen ja Ruotsin kansojen välillä. Vastaus: – Ei minkäänlaista. – Miksi ei ole ? Vastaus: – Ei tarvita.
    Vertaan tätä ystävyyspakkoa siihen, mitä nyt julistetaan kansamme ja ulkomaalaispopulan välille. Julkista rahaa palaa kulttuuritapahtumiin ja mielipidemuokkaukseen. Neuvostovastaisuuden sijaan nähdään nykymörkönä ulkomaalaisvastaisuus. Itse en ole kertaakaan törmännyt yhteenkään norjalais- tai islantilaisvastaiseen suomalaiseen. Tai espanjalaisvastaiseen tai thaimaalaisvastaiseen. Eli ei ole olemasakaan tätä kuviteltua olentoa joka olisi totaalisen ulkomaalaisvastainen. “Ulkomaalaisvastainen” on aina kohdennetusti esim elintasopakolaisvastainen, somalivastainen tai AlQaidavastainen, kullakin on järjelliset perusteet ajatuskantaansa ja ajatusmallin avain on ihan muuta kuin rasismi eli rotuerottelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Kalle Aaltonen kirjoitti 7.3.2008 kello 9:53

    Oli jäänyt sukunimi pois…

    Noissa joissain kirjoituksissa tulee esille mielestäni hyvin se, miksi humanitäärinen maahanmuutto on niin helppo ja houkutteleva “eettisyyden muoto”. Esim. tullien poistaminen kehitysmaiden tuotteilta olisi paljon hyödyllisempää ja jopa varmaan pitkällä tähtäimellä hyödyttäisi myös länsimaita (paitsi kuluttajia halvempien tuotteiden muodossa, niin myös sitä kautta, että kehitysmaiden tilanteen paraneminen vähentäisi konflikteja ja toisi helpotusta pakolaisongelmaan). Tällainen tullien poistaminen vaatisi kuitenkin pitkäjänteistä poliittista työtä ja kovaa vääntöä. Toisella puolella on vahvoja eturyhmiä. Hyödytkin ilmenesivät vähitellen. Ei mitään jännää, jolla voisi konkretisoida oman “eettisyytensä” tai joka aiheuttaisi kivaa “etnistä värinää”. Sen sijaan pakolainen on tässä ja nyt. Voi nähdä kuinka on saanut jotain hyvää aikaan ja unohtaa autuaasti, että se on yksi kymmenestä tuhannesta. Vastassakin on vain joukko maahanmuuttokriittisiä, jotka voi aina leimata katkeriksi syrjäytyneiksi. Ei tarvitse lähteä vääntämään kättä suurliikemiesten ja tai maanomistajien kanssa.

    En malta olla liittämättä tähän myös vanhakantaista luokka-ajattelua. Ne toimenpiteet, jotka oikeasti helpottaisivat kehitysmaiden tilannetta (kuten tuotetullien positaminen), vaatisivat uhrauksia omistavalta “luokalta” ts. yritysten omistajilta ja maataloustuottajilta. Sen sijaan pakolaisuuden haitat kohdistuvat nimenomaan heikomman tulotason omaaviin (työntekijät, nuoret, työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneet tms. sellaiset, jotka elävät sanoila alueilla maahamuuttajien kanssa ja ns. katutasossa). Hyvätuloiset ovat jo hyvissä ajoin varmistaneet kykynsä ostaa itsensä ulos monikulttuurisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus