http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:1:2008-03-07;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:524335,1:0:0:0:0:0:

“Siinä naapurit ovat oikeassa, että Turku voi pulmistaan syyttää enimmäkseen itseään. Se ei ole kyennyt tasapäiseen tonttikilpailuun ympäristökuntien kanssa. Taloutta on hoidettu leväperäisesti, niin että veroprosenttiakaan ei ole voitu pitää houkuttelevana. Vuosi sitten julkistettu tarkastusraportti paljasti karun totuuden: kaupungin suunnittelu, budjetointi, seuranta ja johtaminen ovat ajan oloon ryhtyneet palvelemaan enemmän omia organisaatioita kuin turkulaisia. Korjausliikkeitä on toki jo tehty, mutta niiden vaikutukset näkyvät valitettavan hitaasti.”

En voi olla hämmästellä sitä kuinka heikot argumentit Soininvaara on kahteen samaa asiaa käsittelevään tekstiinsä ladannut – minkä lisäksi kirjoituksissa on muutamia lievästi kiusallisia kirjoitusvirheitä. Avuttomuus on kuitenkin pahempi synti kuin huolimattomuus ainakin tässä tapauksessa.

Aluksi historiasta : Turun kuntaympäristö on aikojen kuluessa kehittynyt itä–länsi -suuntaisesti, kun taas itse Turun kaupunki on laajentunut pohjois–etelä -suuntaisesti. Siitä siis se “outo muoto”, joka Turulla on. Tätä voisi fiksata esim. liittämällä Turun pohjoishuippu Auraan, mutta asiallisesti ottaen sillä ei ole paljoakaan merkitystä. Kyse kun on Kurjenrahkan kansallispuistosta ja sen kuuluisasta seitsemän kunnan rajapyykistä.

Mielestäni Turun molemmin puolin, itä–länsi -suuntaisesti rakentuva kuntien helminauha on rakenteellisesti ihan järkevä kokonaisuus. Kyse on siis jostakin ihan muusta! Jotain tästä selviää jo Soininvaaran perusteluosasta : hyvätuloiset osaavat katsoa paitsi eteensä myös sen mihin asettuvat ja tuloksena on sosiaalisesti ties mitä epäkohtia. Hyi olkoon sentään!

Sitten ne säännöt… Säännöt eli lainsäädäntö säädetään eduskunnassa ja se on koko valtakunnan kattavaa, Ahvenanmaa tietyin poikkeuksin. Tätä säännöstöä on vihreätkin olleet mestaroimassa eikä sen jälki silmiä hivele. Minäkin löydän mainittua “vääränlaista käyttäytymistä”, mutta epäilemättä kovin paljon eri paikoista kuin Soininvaara.

Soininvaara käy läpi toistaen se viheliäisen vihreän argumentointitavan, jossa “tervettä” ja “epäoikeudenmukaista” on kaikki se mikä ei itseä satu miellyttämään. Mitään periaatteellisesti kestävää kantaa ei Soininvaaralla ja tuskin vihreillä yleisemminkään itse asiasta ole. Politiikka on epäkohtien etsimistä, jossa “säännöt” ovat pelin liikkuva ja hyödynnettävissä oleva elementti.

Olen kyllä perillä siitä, ettei Turun kaupunki ole toiminut useassakaan päätöksessään mielekkäästi mutta Soininvaaran yksioikoisia tulkintoja en hyväksy.

Se osa tekstistä, josta haluaisin jatkaa keskustelua on lainsäädännön asettama ehdottomuus että jokaisen meistä Suomessa asuvan on kuuluttava johonkin kuntaan (territoriaalinen kysymys) ja se että meistä jokaisen on oltava jonkun kunnan kuntalainen (henkikirjoituskysymys). Verotuksen ja muiden oletettujen epäkohtien esilletuonti ei saisi sekoittaa sitä periaattellisesti tärkeää keskustelua siitä mikä on yksittäisen kansalaisen asema ja oikeus vaikuttaa omaan asemaansa.

Ruoholahti on taas esimerkki siitä kuinka asiat alkavat kehittyä huolestuttavaan suuntaan. Kaupunki pyrkii nostamaan mahanmuuttajien määrännoin 14 %:iin (lähde ATT). Vuokrataso on sen verta korkea, että köyhemmät ja jopa keskituloiset suomalaiset joutuvat siirtymään pois alueelta.

Metroasema on erittäin levoton. Se on levoton siksi, että siitä on tullut erityisesti mamu-nuorison oleskelupaikka.

Tämä on totuus. Eikä totuus ole mitenkään mukava.

Täällä kunnalle maksetaan council tax, joka on puntia per asunto per kuukausi, prosenttimääräinen tulovero menee Hänen Majesteetilleen. Lisäksi on väliportaan hallinto Suur-Lontoolle, joka hoitaa muunmuassa liikennejärjestelyjä ja kaavoitusta, mutta ei julkisia palveluja eikä myöskään sitä, minkä värisiä roskapönttöjä kadunvarsilla on. Palvelut ja ulkoiset pikkuasiat kuuluvat paikallishallinnolle.

Tämän järjestelmän hyvä puoli on se, että se laskee sitä kynnystä, joka on kaupungin kannalta toivottava asukas. Suomessa käytännössä progressiivisen kunnallisveron kanssa tilanne on se, että jokainen haluaisi niitä kahden yli 50 tonnia tienaavan aikuisen perheitä alueelleen ja jo pienituloinen työssäkäyväkin on hyljeksitty, koska hänen palvelunsa maksavat enemmän kuin häneltä saa veroja.

Brittisysteemissä kaltaiseni työtön maksaa saman council taxin kuin kaikki muutkin, ja niin kauan kun kykenee itsensä elättämään eikä ole oikeutettu “benefits”-tukiaisluukulle, jokainen asukas on kunnalle hyvä asukas. Suomen systeemissä näin ei ole, ja se totta vie näkyy kaikkien kasvukeskusten ympäryskunnissa.

Tätä mallia ei voi sellaisenaan kopioida Suomeen. Mutta Pääkaupunkiseutu alkaa olla alueena sellainen, että siellä voisi kokeilla jotain sellaista mallia, jossa yksittäiset kunnat eivät saa nurkkapatrioottisessti keskittyä kaavoituksen ja (joukko)liikenteen keinoin hyviin veronmaksajiin jättäen kaikki huonot Helsingille, joka toistaiseksi on yrittänyt ottaa heidät vastaan.

Tämä pitäisi vain tehdä ilman lisäbyrokratiaa, ja se on Suomen hallintomallissa erinomaisen hankala yhtälö.

Suurimpien kaupunkien ympäryskunnat eivät ainakaan vastusta, koska mitään kermankuorimisilmiötä ei edes ole. Missään nimessä ei myöskään saisi viedä kaarinalaisten tai lietolaisten tai minkä tahansa ympäryskunnan oikeutta olla edelleen saman niminen paikka.

Perheenisälle haluan todeta, että olen eri mieltä dilleistä ja muista idioottimaisista merkityksistä, joita sinä ihmisille annat. Käsittääkseni sosiaaliturvan taso on sellainen, että en yksinkertaisesti usko kenenkään haluavan sillä “elellä”. En voi myöskään käsittää, että joku haluaisi seisoa myllypurossa räntäsateessa jonottamassa vanhaksi mennyttä, kovaa ruislimppua vain huvinvuoksi. Kuten täälläkin on todettu, jokaiseen “ryhmään” mahtuu omat mustat lampaansa, mutta se ei riitä yleistämisen perusteeksi. Olen ihan varma, että kukaan ei halua menettää työpaikkaansa. Varmasti kauheimpia asioita, mitä elämässä voi sattua.

Joku kummasteli miksi vuokra-asuntoja on rakennettu niin hyville paikoille? En ole mikään ikämies itse, mutta käsitykseni mukaan ainakin helsingin seudulla niitä ei rakentamisajankohtaan nähden ole rakennettu mitenkään keskeiselle paikalle. Kaupungit ovat kasvaneet, hyvän sijainnin käsite laajentunut. Toiseksi, EK:ta myöten niitä halpoja vuokra-asuntoja nimenomaan vaaditaan, jotta saataisiin ihmisiä tekemään tätä syntyvää, osa-aikaista, uutta työtä kaupunkiseuduille.

Lause on hyvä ja selittää aukottomasti Oden teorian, Harmi vain kun se ei pidä paikkaansa. Ainakin Liedosta ja Raisiosta saa taatusti helpommin vuokra-asunnon kuin Turusta, kuten myös ajan sosiaalitoimistosta joka on taatusti pääsiassa käyhien käyttämä palvelu ja myöskin terveyskeskukseen pääsee helpommin. Siis..

Miten sitten Suur-Turku muuttaisi tilannetta? Näkemykseni mukaan omakotitaloon tms. haluavan kannalta tilanne huononisi eli pitäisi muuttaa entistä kauemmas ja poliitikkojen ja rakennusyhtiöiden kaupankäynti vain kasvaisi.

Hyvä puoli tässä asiassa on että syksyllä on kunnallisvaalit ja tämä Vihreä käsitys kuntalaisten itsemääräämisoikeudesta tulee epäilemättä näkymään Vihreiden äänisaaliissa.