Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti

Kos­ka eri­laiset ulko­maalaiskvi­has­saan piehtoroi­vat val­ta­si­vat edel­lisen viestin, kir­joi­tan uud­estaan Turun rajoista. Tähän en ota yhtään ulko­maalaiskom­ment­tia, jot­ta ne ujot­ka halu­a­vat keskustel­la kaupunkipoli­ti­ikas­ta asial­lis­es­ti, saisi­vat myös tilaa.

Turun kaupun­gin alue on ahdas ja varsin oudon muo­toinen. Turku­un raken­net­ti­in paljon betoni­rak­en­tamisen pahimp­ina aikoina, Syn­tyi aika pahan­näköisiä lähiöitä, joi­ta on syn­tynyt kyl­lä muuallekin.  Muual­la niitä on kuitenkin voitu tas­apain­ot­taa sosi­aalis­es­ti toisen­laisil­la asuinalueil­la, mut­ta Turus­sa nuo toisen­laiset asuinalueet syn­tyivät naa­purikun­ti­in. Olisi toki Helsingis­säkin voin­ut olla niin, että Itä-Helsin­ki olisi muo­dostanut oman kun­tansa ja yrit­täisi nyt tul­la toimeen omillaan.

Joku sanoi, että kyl­lähän nämä kaar­i­nat ovat hoi­ta­neet asiansa hyvin, kun niis­sä on paljon parem­mat palve­lut. On Kau­ni­ai­sis­sakin ihan hyvät palve­lut. Kyse on juuri tästä asukkaiden jakau­tu­mis­es­ta tulota­son mukaan. 

Tämänkaltainen tilanne ei ole sosi­aalis­es­ti ter­ve eikä oikeu­den­mukainen. Sään­nöt, jot­ka eivät ole oikeu­den­mukaisia, pitää muut­taa. Vielä nopeam­min pitää muut­taa sään­nöt, jot­ka johta­vat väärän­laiseen käyttäytymiseen.

Tuon ulko­maalaiskeskustelun välis­sä joku kir­joit­ti, että Turku voisi hyvin kaavoit­taa myös omako­tialuei­ta, jos tah­toa vain olisi. Näin se valite3ttavasti myös tekee, mut­ta kos­ka järkevät paikat on käytet­ty lop­pu­un, Turku pyrkii rak­en­ta­maan jär­jet­tömästi paikkoi­hin, joi­ta ei raken­net­taisi mis­sään tapauk­ses­sa, jos seu­tu muo­dos­tu­isi yhdestä kun­nas­ta. Ei hyvä.

Jos pid­edtään ihmisiä vas­taan jotenkin tavat­toman suure­na loukkauk­se­na, että val­tio päät­tää hei­dän päi­den­sä yli kun­tara­joista, seu­raa tästä mielestäni mille alueelle hyvän­sä oikeus myös ero­ta ole­mas­sa ole­vista kun­nista. Muuten­han ihmiset pakote­taan kuu­lumaan kun­taan, johon he eivät halua kuu­lua. Siis Munkkiniemestä itsenäi­nen kun­ta? Kata­janok­ka voisi yhdis­tyä yhdek­si kun­naksi Kru­u­nun­haan, kaivopuis­ton ja Eiran kanssa. Kau­ni­ainen­han on jo oma kun­tansa. Jos pitää oikeana sitä, että jotkut kun­nat erikois­tu­vat rikkaisi­in veronmaksajiin.

 Toinen vai­h­toe­hto on, että veronkan­to annetaan kaupunkiseudille, joka jakaa verot asukaslu­vun suh­teessa kun­nal­lisen itsemääräämisoikeu­den saaneille kaupunginosille.

 Tälle kaupunkien seg­re­goi­tu­miske­hi­tyk­selle val­tion on tehtävä jotain nopeasti. Ensi vuon­na se on paljon vaikeampaa. 

79 vastausta artikkeliin “Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti”

  1. Turus­sa ongelmia löy­tyy kaavoituk­ses­ta ja päät­täjien sisäi­sistä suhteista, esim. TS uuti­soi viime vuon­na mm. että kaupung­in­jo­hta­ja ja apu­laiskaupung­in­jo­htat eivät ole puheväleis­sä ja kai­vat­taisi­in ulkop­uolista selvi­tys­mi­estä setvimään tilannetta. 

    Kos­ka ongel­ma on osak­si päät­täjis­sä jot­ka ovat syyl­lisiä nykyiseen tilanteeseen en näe ongel­man kor­jau­tu­van haal­i­mal­la ympäryskun­tia mak­sum­iehik­si. Pahim­mil­laan nykyi­nen kehi­tys vain jatkuu kun taas on het­kek­si rahaa jol­la jatkaa pelaamista. 

    Jonkin­lainen suun­nitel­ma jatkopoli­ti­ikas­ta on ainakin vält­tämätön ennen kuntaliitoksia.

  2. Mitä tämä sit­ten käytän­nössä tarkoittaisi? 

    Aina kun naapurikunnassa/kunnissa menee omaa parem­min, niin pakkoli­itos pikaises­ti voimaan. Näin olemme kaik­ki yhtä suur­ta kun­taa alta aikayk­sikön.…. Sit­ten ainakin sosi­aa­li­nen vas­tuu jakau­tu­isi tasais­es­ti, eikö vain?

  3. Mitkä ovat ne jär­jet­tömät paikat joi­hin Turku pyrkii rak­en­ta­maan ja joi­hin ei raken­net­taisi, jos naa­purikun­nat yhdis­tet­täsi­in Turku­un? Tarkoi­tatko Kaksker­ran kaavoittamista?
    Eikö kan­nat­taisi suosia tiivistä rivi- ja omakoti­talo­rak­en­tamista Turun keskus­tan pohjois­puolel­la ja Hir­ven­sa­los­sa. Molem­mis­sa riit­tää tilaa.
    Kan­nat­taako ne talot rak­en­taa vielä kauem­mas Ruskon ja Liedon perukoille? 

    Kun­tien yhdis­tämis­es­tä voisi koitua oma­lle kohdalle se hyö­ty, että mah­dolli­nen jät­teen­polt­to­laitos ja kaatopaik­ka siir­ty­isi nyky­is­ten lieto­lais­ten riesaksi.

  4. Yhteis­vas­tuu ja muut sosial­is­tiset utopi­at johta­vat aina lop­ul­ta siihen, että mak­sum­iehik­si joutuneet ihmiset äänestävät jaloil­laan toiseen suuntaan. 

    Loogisia ratkaisu­ja tähän “ongel­maan” ovat tietenkin maail­man­hal­li­tus, Yksi Suuri Kun­ta, tai asukkaiden aitaami­nen parati­isi­in kuten joku DDR:n edel­lisessä ketjus­sa jo mainitsikin.

    Kun­tara­jo­jen luomien maankäytöl­lis­ten ongelmien suh­teen Osmo on aivan oike­as­sa. Pidän niitä vain asukkaan kannal­ta pienem­pänä pahana kuin sosi­aalipoli­ti­ikan syn­nyt­tämiä ongelmia.

    Alku­peräis­es­tä kirjoituksesta:

    “Tälle kaupunkien seg­re­goi­tu­miske­hi­tyk­selle val­tion on tehtävä jotain nopeasti. Ensi vuon­na se on paljon vaikeampaa.”

    Tulin uteliaak­si. Mik­si se on ensi vuon­na vaikeampaa?

  5. On ratio­naal­ista vas­tus­taa ns. köy­hiä ja sitä kaut­ta kun­tali­itok­sia sil­loin, kun itse joutuu mak­sum­iehek­si. Esimerkik­si minä vas­tus­taisin län­simetroa, jos olisin espoolainen. En halua metron mukanaan tuo­mia sosi­aal­i­ta­pauk­sia ja sitä kaut­ta huonoa ympäristöä ja nou­se­via vero­ja. Olisin jo ostanut autot koko per­heelle ja minus­ta olisi lois­to­jut­tu, että naa­pureik­seni valikoi­tu­isi ihmisiä, joil­la myös on varaa omakoti­taloon ja pari­in autoon. 

    Em. ajat­telu ei ole mitenkään omi­tu­ista. Kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa kan­nat­taa ottaa se huomioon. Oden mukaan Turus­sa yht­enä ongel­mana on se, ettei ns. hyville asukkaille enää ole tilaa eli tont­te­ja järkevil­lä paikoil­la. Edel­lisessä ketjus­sa joku turku­lainen kom­men­toi, että tilaa ei ole, kos­ka siel­lä mm. raken­netaan jät­tei­den­polt­to­laitos­ta. Kyse on poli­it­tis­es­ta valin­nas­ta — turku­laiset päät­täjät tah­to­vat enem­män laitos­ta kuin hyviä veron­mak­sajia. Yllät­täen he sit­ten saa­vat mitä halu­a­vat. Aivan sama kos­kee nk. sosi­aal­ista rak­en­tamista. Jos kun­ta rak­en­taa tai raken­nut­taa vuokrat­alo­ja, niin ei voi olla yllä­tys, että niihin tulee tietyn­laista väkeä asumaan. Ter­ve­menoa konkurssi­in ja onnea naa­purikun­tien itsenäisinäpitäjille!

  6. Toiv­ot­tavasti nämä Oden total­itääriset pakkoli­itossu­un­nitel­mat pan­naan merkille myös Kaari­nas­sa: nopeasti vireille kun­tali­itos uuden Län­si-Turun­maan (Parainen) kaupun­gin kanssa. Jos sama kohta­lo uhkaa Raisio­takin, niin uuteen Naan­talin kaupunki­in voinee liit­tyä. Turku hoitakoon sotkun­sa itse.

  7. Jos koko maas­sa paikall­ishallintoalueen koko olisi aina 250 000 asukas­ta, olisi meil­lä vain 53 kun­taa. Kun­tien yhdis­tämi­nen ei vält­tämät­tä aina tuo lisäte­hoa tai muu­ta etua toim­intaan, vaan voi jopa lisätä byrokratiaa. 

    Jos sosi­aaliset ongel­mat tup­paa­vat kasautu­maan kaupunkiseuduil­la tiet­ty­i­hin kun­ti­in, olisiko val­tion­hallinnon mah­dol­lista tar­jo­ta eri­ty­is­tukea näi­den ongelmaisille? 

    Val­tio voisi esimerkik­si mak­saa pien­i­t­u­loisimpi­en turku­lais­ten, van­taalais­ten ja helsinkiläis­ten kun­nal­lisverot, jol­loin nyky­istä use­am­mal­la olisi varaa käy­dä ainakin osa-aikai­sis­sa töis­sä eikä hei­dän tarvit­sisi niin usein hakea rahaa korkeisi­in asum­is­menoi­hin­sa KELAs­ta tai sosi­aal­i­toimis­tos­ta. Varsinkin
    pieni­palkkaisia pätkätöitähän on sekä Pääkaupunkiseudul­la että Turus­sa kovasti tar­jol­la ja työvoima­pu­laakin valitellaan.

  8. “Esimerkik­si minä vas­tus­taisin län­simetroa, jos olisin espoolainen. En halua metron mukanaan tuo­mia sosi­aal­i­ta­pauk­sia ja sitä kaut­ta huonoa ympäristöä”

    Eli kaik­ki Itä-Helsin­gin köy­hät ja juopot lähtevät kansan­vael­luk­selle Espooseen ret­telöimään län­simetron valmis­tut­tua? Just.

  9. Minus­ta Osmo on tässä asi­as­sa täysin oikeassa. 

    Tun­tuu järkyt­tävältä lukea näi­den omaan napaan tui­jot­ta­jien kommentteja. 

    Jari:
    “yhteis­vas­tuu ja muut sosial­is­tiset utopiat”
    Yhteis­vas­tu­un puute johtaa aina kaltere­in ja korkein aidoin varustet­tui­hin yhteiskun­ti­in, jois­sa muurien­sa takana asuvat
    pelkäävät roskasakin mitan täyttymistä. 

    Helsinkiläi­nen perheenisä:
    ” Aivan sama kos­kee nk. sosi­aal­ista rak­en­tamista. Jos kun­ta rak­en­taa tai raken­nut­taa vuokrat­alo­ja, niin ei voi olla yllä­tys, että niihin tulee tietyn­laista väkeä asumaan. ”

    Mis­säköhän vähempio­sais­ten sit­ten pitäisi asua. Point­ti­han tässä onkin se, että kokon­aisu­u­den kannal­ta saadaan enem­män hyvää, kun jokainen kan­taa vähän vas­tu­u­ta. Val­tio­val­lan tehtävänä onkin puut­tua siipeil­i­jöi­den touhuihin.

    Rappeu­tu­va keskus­ta ja hajanaiset autoilu­un perus­tu­vat omakotike­hyskun­nat tuot­ta­vat huonom­paa elämää, kun kestävästi suun­nitel­lut kokonaisuudet. 

    Liian suuret huono-osais­ten alueet luo­vat itseään ruokki­van kier­teen, jon­ka seu­rauk­se­na huono-osaisu­us lisään­tyy ja alkaa muut­tua yhteiskun­taa vaurioittavaksi.

  10. Turun talouden negati­ivi­nen kehi­tys on ollut näkyvis­sä jo pitkään, mut­ta mitään kor­jaavia toimen­piteitä ei ole tehty ellei sel­l­aisik­si las­ke­ta jatku­vasti laa­jenevia supis­tuk­sia perus­palveluis­sa. Pait­si että palvelu­jen leikkaami­nen tekee vääryyt­tä veroa mak­sav­ile kun­ta­laisille niin tuol­laiset säästö­toimet eivät kan­na mihinkään.

    Oli­pa Turun kur­ju­udeelle syyt mitkä tahansa, ne ovat joka tapauk­ses­sa tietoisen poli­ti­ikan tulosta eikä naa­purikun­tia voi eikä saa lait­taa sil­loin maksumieheksi. 

    Omia suku­laisiani muut­ti viime vuon­na Turus­ta Kaari­naan ja syyt muu­tolle oli­vat nimeno­maan Turun palvelu­jen leikauk­sis­sa. Turku ei ole enää mielyt­tävä kaupun­ki asua ainakaan keski­t­u­loiselle lap­siper­heelle. Pois­muut­ta­jille kun­tali­itossu­un­nitel­mat on kauhis­tus ja kuten ilmeis­es­ti pääos­alle kehyskun­tien asukkaista muutenkin. 

    Osmon on ehkä vaikea nähdä tätä aspek­tia Kata­janokalla asu­vana ja perus­palveluista riip­pumat­tomana helsinkiläisenä. Kun vau­raut­ta on omas­ta takaa tarpeek­si eivät sosi­aaliset ongel­mat koske enää itseä ja kos­ke­tus­pin­ta taval­lisen keskilu­okkaisen ihmisen elämään katoaa. Tämä on valitet­ta­va ilmiö suurel­la osal­la korkean tason poliitikoistamme.

  11. Minä uskon, että juuri Osmon mainit­se­ma vero­tuk­sen rak­en­teisi­in puut­tumi­nen olisi parhain lääke epä­toiv­o­tun tilanteen helpot­tamisek­si. Nykyi­nen veronkan­non tilanne nimeno­maan vain kiihdyt­tää ker­man kuor­in­ta ‑ilmiötä samal­la vahvis­taen nim­byä (not in my backyard). 

    Mielestäni on kyse samankaltais­es­ta ilmiöstä yliopis­to­jen kohdal­la, joiden kan­nat­taa yrit­tää tuot­taa mah­dol­lisim­man suuri määrä tutk­in­to­ja, kos­ka suoritet­tu­jen tutk­in­to­jen määrä on yksi rahoi­tus­pe­rusteista. Viis laadus­ta ja siitä onko valmis­tuneille töitä (tietenkään en tarkoi­ta ettäkö kaikil­la aloil­la tilanne olisi tämä). 

    Pain­o­tan vielä, ettei vero­tuk­sen rak­en­teeseen puut­tumi­nen estäisi samas­ta viin­istä pitävien ihmis­ten hakeu­tu­mista keskenään samoille alueille. Eikä se tietenkään estäisi mah­dol­lis­es­ti tiet­ty­jen aluei­den pro­filoi­tu­mista ns. “huonom­mik­si alueik­si”. Se tuo omat ongel­mansa ja on asia erik­seen, mut­ta tämä taloudelli­nen epäko­h­ta kor­jau­tu­isi, ja sekä Turun että kaikkien kehyskun­tien päät­täjät voisi­vat nukkua yön­sä parem­min. Ei tarvit­sisi koko ajan miet­tiä mis­tä niitä kun­nan tulosyk­sikköjä huomen­na saisi rajo­jen tälle puolen.

  12. Ville Teit­ti­nen hurskastelee: 

    “Tun­tuu järkyt­tävältä lukea näi­den omaan napaan tui­jot­ta­jien kommentteja.”

    Jokainen pyrkii opti­moimaan resurssien­sa mukaises­ti eli­nolo­suh­teen­sa omia miel­tymyk­siään vas­taavak­si. Asuin­paik­ka ei liene merk­i­tyk­seltään vähäisin tässä yhtälössä. Voi vali­ta pienem­män luukun parem­mal­ta alueelta tai isom­man vähän huonom­mal­ta alueelta jne. Jos on oikein hyväo­sainen val­it­see tietysti sopi­van kokoisen asun­non itse koke­mal­taan parhaim­mal­ta paikalta. Tun­netko Ville jonkun, joka näin ei toimi?

    En tiedä, mis­sä sinä Ville asut, mut­ta Osmo asuu Kata­janokalla. Kokeilu­lu­on­tois­es­ti voisitte vuokra­ta asun­non Varis­suol­ta kesäk­si ja ihme­tel­lä siel­lä pari kuukaut­ta graf­fit­tien, tagien ja roskien värilois­toa parvek­keeltanne ilman mitään omaan napaan tuijottelua. 

    Juop­po­jen mylv­in­tä ja remuavien, ilki­val­taa teke­vien nuoriso­joukko­jen par­veilun seu­raami­nen rap­pukäytävässä voit­taa Tosi-TV:n ja jos oikein tuuri käy, voi saa­da ihan ehtasti tur­paansa iltakävelyllä. 

    Eli kysymyk­seesi, mis­sä vähäo­sais­ten pitäisi asua on jo vas­taus. Ei ainakaan siel­lä mis­sä hyväo­saiset. Vai lähdet­tekö tosi­aan kimp­pakämp­pään Osmon kanssa Itä-Turku­un… Jos se tun­tuu liian rankalta elämän­muu­tok­selta stadi­laisille, niin Myl­ly­puro-Kon­tu­la ‑akse­likin käy.

  13. Olen Osmon kanssa täysin samaa mieltä, että nykyti­lanne on täysin kestämätön ja että sille pitäisi tehdä jotain heti. Keinoista olen täysin erimieltä. 

    Tämä pakkoli­itoshom­ma on ihan hölmöläis­ten hom­maa. Entäs sit­ten kun nopeal­la junal­la pääsee keskus­taan töi­hin yhä kauem­paa? Siir­retäänkö kaupun­gin rajo­ja aina tarpeen mukaan?

    Ain­oa kestävä ratkaisu on puut­tua siihen sääte­lyyn, joka on johtanut nykyti­lanteeseen. Val­tion määräämät velvoit­teet kun­nille on pois­tet­ta­va sekä kun­tien alueel­liset monop­o­lit purettava.

  14. Turun naa­purikun­nat ovat vau­rai­ta, kos­ka Turku on hoi­tanut asiansa hyvin.

    *Turun työ­paikkao­mavaraisu­us on 120 %.
    *Turku tekee merkit­täviä elinkei­nop­o­li­it­tisia investointeja.
    *Turku pitää yllä Turun ammat­tiko­rkeak­oulua ja tekee tiivistä yhteistyötä yliopis­ton kanssa.
    *Turku ylläpitää toisen asteen ammatil­lista opetusta.
    *Turku on päära­hoit­ta­ja Konete­knolo­giakeskus Turku Oy:ssä.
    *jne.

    Näistä toimista on ollut paljon hyö­tyä Turulle, mut­ta naa­purikun­nat ovat rikas­tuneet siinä sivus­sa, loisi­na. Jos­sain vai­heessa nekin var­masti huo­maa­vat, että ovat riip­pu­vaisia Turun hyvinvoinnista.

  15. “Eli kaik­ki Itä-Helsin­gin köy­hät ja juopot lähtevät kansan­vael­luk­selle Espooseen ret­telöimään län­simetron valmis­tut­tua? Just.”

    No ei tarvitse heit­täy­tyä tol­lok­si. Kuvasin viestis­säni aivan selvän raken­nel­man: jos espoolaisen naa­puris­sa asuak­seen täy­tyy nyt olla varaa autoon ja taloon, niin Metro-Espoos­sa asum­i­nen onnis­tuu halvem­mal­lakin. Seu­raus: Metro-Espoos­sa asuu köy­hempää porukkaa. Köy­hempi poruk­ka tuo mukanaan köy­hän porukan meiningin. Täl­lä taval­la metron tulo tuo kurjuutta.

    Tietysti metron tulosta on hyö­tyäkin. Siitä voi olla hyö­tyä jopa enem­män kuin hait­taa. Mut­ta silti tuo kuvaa­mani mii­nus­merkki­nen efek­ti on myös olemassa.

  16. “Mis­säköhän vähempio­sais­ten sit­ten pitäisi asua. Point­ti­han tässä onkin se, että kokon­aisu­u­den kannal­ta saadaan enem­män hyvää, kun jokainen kan­taa vähän vas­tu­u­ta. Val­tio­val­lan tehtävänä onkin puut­tua siipeil­i­jöi­den touhuihin.”

    Min­un point­ti­ni oli, että nk. hyväo­saisen yksilön on ratio­naal­ista vas­tus­taa köy­hiä naa­pure­i­ta, aivan riip­pumat­ta kokon­aisu­u­den hyödys­tä, kos­ka hän joutuu sen kokon­aisu­u­den hyö­dyn ensin mak­samaan ja sit­ten tun­temaan nahois­saan. Tämä kan­nat­taa ottaa huomioon, eikä syytel­lä sitä hyväo­saista itsekkyy­destä ja pahuudesta.

  17. En eri­tyisem­min pidä tästä suu­ru­u­den­hul­lus­ta kun­tali­itosvil­li­tyk­ses­tä. Jyväskyläläisenä: mik­si jonkun kaukaisen Kor­pi­lah­den kylän pitää päät­tää min­un asuin­paikkani asioista? Vaa­jakosken ja Palokan olemisen osana kaupunkia jotenkin vielä ymmärtää. EU:n määritelmien­hän mukaan Jyväskylä ei ole enää ensi vuo­den alus­ta kaupun­ki, kuten Tam­pere ei ole nytkään.

    Sinän­sä kyl­lä on hyvä, että kaupunkialueil­la on yhteistä koor­di­naa­tioi­ta ja yhteistä päätök­sen­tekoa, mut­ta Suomes­sa tun­nut­taan ole­van liian juut­tunei­ta tiukkaan yksi­ta­soiseen kun­tapo­h­jaiseen rak­en­teeseen. Kaupunkialuei­den kun­tien yhdis­tämisen vastapain­ona pitäisikin tuo­da päätök­sen­tekoa ihan kaupungi­nosa­ta­solle; oikea­ta foo­rumei­ta mis­sä kaupungi­nosan asukkaat voivat päät­tää asuinaluet­taan koske­vista asioista, eikä vaan olla suuren byrokraat­tisen kun­nan virkami­esten ja aluet­ta tun­tem­at­toman suurkun­nan äänestäjäkun­nan alaisina.

    Mon­et suurkaupun­git (esim. Lon­too, Pari­isi) koos­t­u­vat itse asi­as­sa mon­es­ta kun­nas­ta. Pari­isi-nimisessä kun­nas­sa (asukasluku ~2M puo­let Helsin­gin koos­ta ole­val­la alueel­la; kaupunkiseu­tu ~10M, metropo­lialue ~12M) on vielä kaupug­i­nosa­ta­sol­lakin vaale­ja ja päätök­sen­tekoe­lim­iä. Mut­ta Suomes­sa halu­taan kaik­ki keskit­tää val­tavi­in kasvot­tomi­in ihmis­es­tä kaukana ole­vi­in yksiköi­hin (kuten tämä type­rä taan­noinen lääniuudistuskin).

  18. Helsinkiläi­nen per5heernisä sanoi juuri sen, mis­tä on kyse. Hyväo­saisen yksilön on ratio­naal­ista ajaa omaa etu­aan kokon­aisu­ud­es­ta välit­tämät­tä, Yhteiskun­nal­lis­ten päät­täjien tehtävänä on pitää huol­ta kokon­aisu­u­den edus­ta. Sik­si pelisään­nöt, jot­ka vievät kokon­aisu­u­den ojaan, on muutettava. 

    Eli­nan logi­ikkaa en ymmär­rä. Mik­si Kaari­nan liit­tämi­nen Turku­un pakot­taisi kaari­nalaiset muut­ta­maan Varis­suolle? On eri asia vas­tus­taa tai kan­nat­taa kaupungi­nosako­htaista seg­re­gaa­tio­ta ja kokon­aan toinen asia pohtia, mil­lä maanti­eteel­lisel­lä alueel­la taloudelli­nen tasaus toteutetaan.

  19. Pakkoli­itos on huono ratkaisu, mut­ta Oden esit­tämä tavoite on hyvä.
    On lop­ul­ta kaikkien etu, että kun­nan rajat vas­taa­vat toimin­nal­lista työssäkäyn­ti- ja asiointialuetta.
    Usein yhdis­tymi­nen on kuitenkin saavutet­tavis­sa myös pitkäl­lisel­lä asial­lisel­la argu­men­taa­ti­ol­la. Se vaatii kär­siväl­lisyyt­tä, mut­ta jatko sujuu vapaae­htoisen liit­tymisen jälkeis­inä vuosikym­meninä oletet­tavasti parem­min kuin pakkoli­itok­sen jälkeen.

    Pohjois-Kymen­laak­sos­sa asi­aa pedat­ti­in pitkään. Asi­aa valmis­telti­in yhdis­tämäl­lä kun­nal­liset palve­lut niin pitkälle, että kun­nista oli lop­ul­ta käytän­nössä jäl­jel­lä vain tyhjät kuoret. Suurim­pana kan­tona kaskessa oli­vat ne omas­ta mielestään “rikkaat” kun­nat, joiden vero­ker­tymä oli pieni ja jot­ka sai­vat eniten vero­tu­lon­tasaus­ta, eli “kun­tien toimeentulotukea”.

    Uskon, että tule­vaisu­udessa tääl­lä aluer­akenne kehit­tyy järkevään suun­taan, kun pois­tuu tarve piirit­tää entistä Kou­volaa vero­tu­lo­jen kup­paamiseen tarkoite­tu­il­la asun­toalueil­la aivan rajan pin­nas­sa. Jokunen vuosi menee “viime het­ken irtiot­to­jen” vau­ri­oiden kor­jailus­sa, mut­ta kun ne on kär­sit­ty, niin edessä on parem­mat ajat.

  20. Kuin­ka huonom­pi osais­ten ja hyväo­sais­ten keskit­tymi­nen omille alueille voidaan estää? Pakkosiirroilla? 

    Hyvä­tu­lois­t­en vapaae­htoiseen siir­tymiseen voidaan vaikut­taa kaavoitus­poli­tikalla, ja laadukkaal­la asun­to­tuotan­nol­la. Tois­taisek­si kumpikaan ei ole toimin­ut, kun maan­omis­ta­jil­la, kaupungeil­la ja raken­nus­li­ikkeil­lä on sama intres­si: paljon asun­to­ja hal­val­la. Vas­tavoimaa, joka vaatisi suun­nit­telu­un ja rak­en­tamiseen laat­ua ja asumisen viihtyvyyt­tä ei ole.

    Toisaal­ta kehyskun­nis­sa ei ole työ­paikko­ja, jot­ka houkut­telisi­vat huonom­pio­saisia hakeu­tu­maan sinne — työ kuitenkin on se merkit­tävin muut­toli­ik­keen ohjaa­ja. Pätkä­työkult­tuuri ja palvelu­alo­jen työ­paikko­jen suh­teel­lisen osu­u­den kasvu vielä pahen­taa huonom­pio­sais­ten keskittymistä. 

    Yksi keino kään­tää kehi­tys voisi olla aut­taa kehyskun­tien keskus­to­ja kehit­tymään. Tämä ei kuitenkaan ole suurten kaupunkien intres­si, vaan se vaatisi val­tion ohjaus­ta. Val­tion­hallinnon hajasi­joit­ta­mi­nen on hyvä alku.

    Etä­työn ja etäkont­to­rien edis­tämi­nen ajaisi myös tätä asiaa.

  21. Osmo ei (yllä­tys, yllä­tys!) ymmärrä: 

    “Eli­nan logi­ikkaa en ymmär­rä. Mik­si Kaari­nan liit­tämi­nen Turku­un pakot­taisi kaari­nalaiset muut­ta­maan Varissuolle?”

    Kun nyt V. Teit­ti­nen kyseli, mis­sä vähäo­saiset voivat asua, niin sehän oli varsin tarkoi­tushakuista. Vähäo­sais­ten pitäisi asua ripotel­tuna hyväo­sais­ten kesku­u­teen tai toisin päin… tämä oli implisi­it­tis­es­ti tek­stis­sä havaittavissa. 

    Ehdo­tuk­seni hyväo­sais­ten muut­toli­ik­keestä Varis­suolle on edelleen voimas­sa. Mik­sette voisi näyt­tä inte­graa­tion mallia?

  22. Olem eölänyt 56 vuot­ta käve­lyetäisyy­del­lä ratikkapysäk­istä, joten muut­to Varis­suolle edel­lyt­täisi sinne ratikkalinjaa.

    Mut­ta Kata­janokka­pa on hyvä esimerk­ki nimer­nomaan seg­re­gaa­tion vas­tais­es­ta asuinalueesta, siis se Hitaspuoli, jos­sa ollen asunut pitkään. Siel­lä on sekaisin omis­tusasun­to­ja ja kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, paljon maa­han­muut­ta­jia, noin 10 % koulun oppi­laista. Kaik­ki menee hyvin, eikä alue ole saanut merkit­tävää mainet­ta slummiina.

    Myös ns. van­ha puoli on sekin varsin vuokra-asun­to­b­valtyaista, ei kaupun­gin vuokra-asun­to­ja mut­ta aika paljon vuokra-asun­to­ja taval­li­sis­sa osaketaloissa. 

  23. Yritetään nyt sit­ten puhua asi­aa: “Min­un point­ti­ni oli, että nk. hyväo­saisen yksilön on ratio­naal­ista vas­tus­taa köy­hiä naa­pure­i­ta, aivan riip­pumat­ta kokon­aisu­u­den hyödys­tä, kos­ka hän joutuu sen kokon­aisu­u­den hyö­dyn ensin mak­samaan ja sit­ten tun­temaan nahoissaan.”

    Tiedäm­mekö me että köy­hyys aiheut­taa häir­iökäyt­täy­tymistä? Kysyn tätä ihan vakavis­sani sik­si että min­ua itseäni mieti­tyt­tää asia.

    Isoimpia pien­i­t­u­lois­t­en ryh­miä Suomes­sa on yksin­huolta­jat ja van­huk­set. Tähän Helsinkiläi­nen per­heenisä var­maan toteaisi että hän tarkoit­taa etupäässä miespuolisia työikäisiä köyhiä.

    Tässä vaan sem­moinen ongel­ma, että työtön syr­jäy­tynyt mies ei vas­taa ainakaan min­un arkikoke­mus­tani häiriköstä. Näitä on baar­it täyn­nä ja pääsään­töis­es­ti he mure­hti­vat osaansa hyvin hiljaa.

  24. Osmo on ihan pihal­la (Kata­janokalla):

    Hah, jopa kymme­nen pros­ent­tia koul­u­lai­sista ei-suo­ma­laisia eikä vielä slummi ????

    On tääl­lä Munkkivuores­sakin ehkä kak­si oppi­las­ta maa­han­muut­ta­jataus­taisia per koul­u­lu­ok­ka… ooh ja kat­so, mekään emme asu slum­mis­sa. Veikkaan että ihan joka kolka­s­sa tämä kym­menisen pros­ent­tia löytyy. 

    Varis­suol­la on päiväkote­ja ja koulu­ja, jois­sa 70–80 pros­ent­tia alokkaista on maahanmuttajia. 

    Täl­löin alue saa maineen slummina…

    Ja sun­han piti pitää tämä ketju puh­taana ulko­maalaiskeskustelus­ta. Nyt aloitit itse?

  25. Jos Skat­tan koulus­sa on noin 10% mamu­ja, niin se on lähel­lä tai alle Helsin­gin keskiar­von. Hesarin mukaan viime kesänä kaupun­gin perusk­ouluis­sa ulko­maalais­las­ten osu­us oli 11%.

    (Mut­ta tääl­lähän ei saanut puhua ulkomaalaisista?)

  26. Hitas-Kata­janok­ka on kaikil­la tavoin keskimääräistä Helsinkiä ja mielestäni hyvin onnis­tunut. Se osoit­taa, että seg­re­gaa­tio­ta vas­tus­ta­va poli­ti­ik­ka johtaisi hyvään kaupunki­in, jos­sa on elämää ja eri­laisu­ut­ta, mut­ta jos­sa kaikkien on hyvä asua. Skat­ta ei tgodel­lakaan ole mikään slum­mi, mut­ta slum­me­ja ei pidä kaupunki­in rakentaakaan.

  27. Ei ole väliä sil­lä, aiheut­taako köy­hyys häir­iökäyt­täy­tymistä vai meneekö asia päin­vas­toin (siis ark­i­jär­jen sanom­al­la taval­la: sös­si, niin kär­sit). Kor­re­laa­tio riit­tää tekemään ns. köy­histä huono­ja naa­pure­i­ta. Mitä tulee eri­laisi­in köy­hi­in, niin vaik­ka yksin­huolta­ju­u­teen taipu­vaiset mim­mit voivat itse olla melko vaarat­to­mia ja har­mit­to­mia (mikä ei suinkaan päde läh­eskään aina), niin ker­ran vuodessa ne iskevät uuden tismall­een entisen kaltaisen juo­pon hakkaa­jamiehen ja sit­ten niil­lä on niitä kakaroi­ta… Tämä on rumasti san­ot­tu, mut­ta todel­lisu­us valitet­tavasti on tällaista.

  28. “Hitas-Kata­janok­ka on kaikil­la tavoin keskimääräistä Helsinkiä ja mielestäni hyvin onnis­tunut. Se osoit­taa, että seg­re­gaa­tio­ta vas­tus­ta­va poli­ti­ik­ka johtaisi hyvään kaupunki­in, jos­sa on elämää ja eri­laisu­ut­ta, mut­ta jos­sa kaikkien on hyvä asua. ”

    Ei osoi­ta. Se osoit­taa vain, että Skat­tan kaltaiset alueet ovat hyviä asuinaluei­ta. Skat­ta­han on Helsingis­sä, ja Helsingis­sä on myös hyvää vauh­tia syn­tyviä slum­me­ja. Niin­pä helsinkiläi­nen poli­ti­ik­ka tuot­taa slummeja. 

    Ei kun­nal­lispoli­ti­ikalla voi­da määrätä lop­putu­lok­sia edes Sim-Cityssä. Kun­ta­laiset pen­teleet kun itsekin tekevät asioi­ta ja joskus jopa val­lan­pitäjien ide­olo­giaa vas­taan! Maail­mal­ta tiede­tään sadoista esimerkeistä aivan hyvin, että slum­mi­u­tu­mista on erit­täin vaikea estää “seg­re­gaa­tio­ta vas­tus­taval­la poli­ti­ikalla”. Tämän myön­tämi­nen on viisauden alku eikä mil­lään muo­toa tarkoi­ta, että poli­ti­ik­ka olisi turhaa. Aiem­min tässä ketjus­sa Ode kir­joit­ti aivan viksusti, että pelisään­töjä kan­nat­taa ruu­va­ta sil­lä taval­la, että ihmis­ten kan­nat­taa toimia sil­lä taval­la, joka on lop­ul­ta kaikille hyväk­si. Mut­ta mitkä ovat sel­l­aiset pelisään­nöt, jot­ka estävät (en voi kir­joit­taa tätä lop­pu­un, kos­ka kyse olisi ulkomaalaisista 🙂 ?

  29. “Hitas-Kata­janok­ka on kaikil­la tavoin keskimääräistä Helsinkiä ja mielestäni hyvin onnistunut.”

    Nii­i­i­i­in? Mut­ta miten tämä liit­tyy Varis­suo­hon ja mui­hin Itä-Turun lähiöi­hin, jois­sa tämä “keskimääräisyys” ei ole näin onnis­tunut ja väki häipyy muut­tokuorm­i­neen Lietoon?

    Pysypäs nyt otsikon alla!

  30. Ihan vaan tiedok­si niille, jot­ka eivät ole käyneet Varis­suol­la: Lähiö on palveluil­taan maan kärk­i­ta­soa. Vaik­ka työt­tömyy­destä ja alko­holinkäytöstä aiheutu­via sosi­aal­isia ongelmia voi bus­sipysäkin tun­tu­mas­sa nähdä, viihtyvät varis­suo­laiset yleen­sä kaupungi­nosas­saan hyvin. Varis­suo on yhdessä Tam­pereen Her­van­nan kanssa men­estynyt hyvin, kun on kysyt­ty tyy­tyväisyyt­tä omaan asuinalueeseen. Alueen koulut onnis­tu­vat kas­va­tuste­htävässään eri­ono­mais­es­ti, vaik­ka ope­tus­ta annetaan kym­me­nil­lä eri kielil­lä ja suomenkieliset ovat monis­sa luokissa vähem­mistönä. Varis­suon leimaami­nen slum­mik­si on perin epäreilua, sil­lä slum­mi­u­tu­mi­nen on alueesta kaukana, ellei vält­tämät­tä halua liikkua muu­ta­man sosi­aal­i­sista ongelmista kär­sivil­lä asute­tun vuokrat­alon rap­pukäytävässä. Tämä ei mitenkään muu­ta sitä Odelle ylikäymätön­tä asi­aa, että Turun ongel­mat ovat Turun itsen­sä aiheut­tamia, eivät asioitaan itsenäis­es­ti ja hyvin hoitavien naa­purikun­tien, joille liit­tymi­nen Turku­un olisi kauhis­tus. Ja vaik­ka maa­han­muut­tokeskustelun käymi­nen on Oden mielestä ulko­maalaisvi­has­sa piehtaroin­tia, olisi sitäkin käytävä.

  31. Mitä sen nyt tarkoit­taa, että ongel­mat ovat Turun itsen­sä aiheut­tamia. Mitä Turun siis olisi pitänyt tehdä niille ihmisille, jot­ka nyt asu­vat Varis­suol­la? Jät­tää kadulle?

    Onko itse aiheutet­tu ongel­ma, että on kan­tanut huono-osai­sista ihmisitä suurem­man vas­tu­un kuin naa­purikun­tansa, jol­loin joutuu näitä huonom­paan talouy­del­liseen ase­maan, menet­tää hyväo­saisia veropako­laisik­si naa­puri­in, joutuu yhä huonom­paan asemaan.

    Onko vas­tu­ulli­nen kun­ta se, joka kaaval­la kieltää vuokra-asun­to­tuotan­non var­muu­den vuok­si yksi­ty­isiltäkin, jät­tää vam­maiset oman onnen­sa nojaan, jot­ta nämä muut­taisi­vat naa­puri­in ja niin edelleen. Täl­laista maail­maako te ihan oikeasti kun­nioi­tat­te ja tavoittelette?

    Juuri täl­lainen verokil­pailu on käyn­nistynyt monel­la kaupunkiseudul­la. Minus­ta se on oksettavaa.

  32. “Onko itse aiheutet­tu ongel­ma, että on kan­tanut huono-osai­sista ihmisitä suurem­man vas­tu­un kuin naa­purikun­tansa, jol­loin joutuu näitä huonom­paan talouy­del­liseen ase­maan, menet­tää hyväo­saisia veropako­laisik­si naa­puri­in, joutuu yhä huonom­paan asemaan?”

    On. Mitä muu­ta se on? Mitä muu­ta se edes voisi olla? Human­is­mil­la ja läl­ly­i­lyl­lä on hin­ta. Hin­ta pitää mak­saa. Jos ei ole varaa ja kun­ta elää käytän­nössä velak­si, niin tule­vat sukupol­vet eivät kiitä, vaan kiroavat.

  33. Help­po kysymys: hyysätään vain sen ver­ran, että lystin mak­sa­jat eivät karkaa. 

    Ronald Rea­gan sanoi osu­vasti, että kaiken­laiset avus­tuk­set ja tuet vain lisäävät kau­naisu­ut­ta ja ongelmia ja että niiden sijas­ta jengien pitää men­nä duu­ni­in. Duu­nia taas ei jär­jestä parhait­en julki­nen sek­tori, vaan yksi­tyi­nen sektori.

    Päästään siihen pelisään­tö­jen ruu­vaamiseen. Pelisään­nöt on ruu­vat­ta­va siten, että ns. huono-osaisetkin pär­jäävät *itse oma­l­la panok­sel­laan* niin hyvin, että sinäkin voit nukkua öisin sekä fyy­sis­es­ti rauhas­sa (ei tule köy­hä kut­sumat­ta käymään) että henkises­ti rauhas­sa (ei vaivaa köy­hän kur­ja kohta­lo). Vihreäthän ovat tietääk­seni kan­nat­ta­neet mm. negati­ivista tuloveroa, joka on hieno sovel­lus juurikin mainit­se­mas­tani Rea­ganin viisaudesta.

  34. Et vas­tan­nut siihen kysymyk­seen, mihin hei­dät olisi pitänyt pan­na asumaan, jos heitä tuli mielestäsi Turku­un liikaa. Kun­ta ei pääte tulonsiirroista.

  35. Ei nk. köy­hiä “tul­lut Turku­un liikaa” *min­un mielestäni*, vaan turku­lais­ten nk. hyväo­sais­ten mielestä. Hehän siel­lä muut­ta­vat Turus­ta pois, päästäk­seen kun­ti­in, jois­sa on tehty toisen­laisia ratkaisu­ja. Pelisään­nöt ovat Turun seudul­la sel­l­aiset, että kandee kalp­pia Kaarinaan.

    En minä tiedä, mitä kaikkea Turus­sa on tehty väärin, mut­ta ei ole Turun tehtävä jär­jestää asun­to­ja maail­man ihmisille. Turun tehtävä on jär­jestää kun­nal­liset palve­lut turku­laisille. Jos ihmisel­lä ei ole kotia, niin mik­si ihmeessä nimeno­maan Turun pitäisi “pan­na hänet asumaan” mihinkään? Ei voi vält­tyä ajatuk­selta, että Turus­sa on nimeno­mais­es­ti halut­tu jär­jestää asuin­si­jat maan vaivaisille — miet­timät­tä kun­nol­la, miten po. puuha mak­se­taan. Sil­lä on var­masti ostet­tu ääniä. Moni on var­maan ollut tyy­tyväi­nen siihen, jopa kiitolli­nen siitä. Mut­ta hom­ma ei kestä, kos­ka mak­sum­iehet kaikkoavat.

    Mihin Zim­bab­wen Mugaben olisi pitänyt pan­na asumaan van­hat ase­toverin­sa? Ratkaisuk­si­han hän val­it­si inho­jen valkois­t­en maa­jussien far­mit, mut­ta sekin oli kestämätön ratkaisu ja nyt ei enää edes ruo­ka riitä. 

    Luulisin, että juuri sinä ymmärtäisit, mitä eroa on kestävil­lä ja kestämät­tömil­lä ratkaisuil­la. Ei pidä haka­ta pois sitä met­sää, jos­ta saa elantonsa.

  36. Per­heenisän kanssa olemme ilmeis­es­ti samaa mieltä, että vaikka­pa alko­holis­mi aiheut­taa pien­i­t­u­loisu­ut­ta eikä toisin päin. Kokon­ais­val­taista ohjel­maa odot­taes­sa, kysyn ihan spe­si­fisen kysymyksen:

    Meil­lä on jakomäkeläis­mum­mo ja töölöläis­mum­mo. Onko väärin, että sosi­aal­i­toi­mi mak­saa vuokraa töölöläis­mum­mon naa­puris­sa, mut­tei se että se mak­saa vuokraa jakomäkeläis­mum­mon naapurissa?

    Suosit­te­len sään­nöl­listä muut­tamista todel­lisu­u­den­ta­jun säi­lyt­tämisek­si. Olen tähän saak­ka asunut pääkaupunkiseudul­la Kor­sos­sa, Lehti­saa­res­sa, Kallios­sa, Itäkeskuk­ses­sa, Kata­ja­har­jus­sa (Laut­tasaa­res­sa), Heikin­laak­sos­sa, ja Etu-Töölössä. Espoos­sa olen ollut töis­sä. Urpo­ja on sijain­nista riip­pumat­ta, vähän vaan eril­laisia. Mis­sään noista ei ole vaarallista.

    Tut­ta­vani muuten muut­taa pois Laut­tasaares­ta poltet­tuaan lop­ullis­es­ti päreen­sä Vat­tuniemen nousukkaisi­in, sat­tuu kuulem­ma korvi­in pelkkä kau­pas­sa käymi­nen. Että jonkin­lainen ympäristöhait­ta se on nimbytkin.

  37. Englan­nin kie­len sana “poor” ei tee oikeut­ta köy­hille. Sehän tarkoit­taa samanaikaises­ti huonoa. En ainakaan itse ole huo­man­nut kor­re­laa­tio­ta ihmis­ten eti­ikan ja var­al­lisu­usase­man välil­lä. Moraalin koko kir­jo löy­tyy kaikil­la varallisuustasoilla. 

    Luo­vat ihmiset saat­ta­vat joskus olla pien­i­t­u­loisia, kos­ka ovat suorit­tamisen sijaan keskit­tyneet into­hi­mon­sa kohteeseen. Tulok­set sit­ten rikas­tut­ta­vat ihmiskun­taa tietei­den, taitei­den, keksin­tö­jen ja vas­taa­van muo­dos­sa paljon enem­män kuin se, että samat ihmiset oli­si­vat tehneet suorit­tavaa työtä tiukas­sa aika­paineessa kans­saih­mis­ten hyväksyn­nän ja arvos­tuk­sen ostamisek­si statussymbooleilla.

    Luo­vat ihmiset viihtyvät mon­esti urbaanis­sa ympäristössä, kos­ka siel­lä tör­mää hel­posti virikkeitä antavi­in keskustelukump­panei­hin, tilanteisi­in ja tapah­tu­mi­in ja he mon­esti viihtyvät vähän rosoisem­mil­lakin alueil­la. Kaikil­la ihmisil­lä ei tietenkään ole, eikä pidäkään olla, niin hyvää itselu­ot­ta­mus­ta että uskalta­vat jät­täy­tyä ulkois­t­en sta­tussym­boolei­den keräämis­es­tä ja keskit­tyä into­hi­mon­sa kohteeseen.

    Esikaupunkivyöhyk­keen porukalla perusunel­ma tup­paa ole­maan se oma talo tai riv­i­talon­pätkä ja piha, muka­va rauhaisa naa­pu­rus­to ja onnelli­nen tur­valli­nen per­he-elämä. Tämäkään ei luovu­ut­ta estä, mut­ta eri­laiset ympäristöt tup­paa­vat houkut­tele­maan eri­laisia tai eri elämän­vai­heessa ole­via ihmisiä.

    Jos paine­taan korkeahkol­la riski­ta­sol­la on ole­mas­sa mah­dol­lisu­us, että tavoitel­lut läpimur­rot jäävät saavut­ta­mat­ta. Teknosys­teemimme ja kult­tuurimme ei olisi näin kehit­tynyt­tä, jos luo­vat ihmiset eri aloil­la eivät olisi aikanaan uskalta­ne­et ottaa epäon­nis­tu­misen ja sitä seu­raa­van sta­tussym­boolien puut­teen aiheut­ta­man kans­saih­mis­ten huonon suh­tau­tu­misen riskiä. 

    He eivät ehkä ole pitäneet tuo­ta merkit­tävänä riskinä, kos­ka eivät ole pitäneet sta­tussym­bol­e­ja keräile­viä ja kaiken niiden kaut­ta kaiken arvot­tavia pelokkai­ta ihmisiä kovin merkit­täv­inä ihmis­inä eivätkä hei­dän mah­dol­lista huonoa suh­tau­tu­mis­taan kovin merkit­tävänä asiana.

    Kos­ka on niin että eri­laiset alueet ja eri­lainen paikall­ishallinnolli­nen ohjaus houkut­telee eri­laisia ihmisiä, kaikkea paikall­ishallintoa ei mielestäni kan­na­ta homogenisoi­da 21 suuryk­sikök­si, jos­sa kus­sakin on 250 000 asukas­ta, vaan mah­dolli­nen rak­en­teista johtu­va mak­sukuor­man tasaamisen tarve kan­nat­taa hoitaa val­tion kautta.

  38. Tpyy­lu­o­ma, en ehkä ymmärtänyt spe­si­fistä kysymys­täsi aivan oikein, mut­ta yritän vas­ta­ta. Tarkoi­tat täl­laista tilan­net­ta ja arvaat min­un kan­tani niihin ja kysyt, että onko näin:

    Töölön mum­mon naa­puris­sa sosi­aal­i­ta­paus — isi paheksuu.
    J‑mäen mum­mon naa­puris­sa sama — isistä ok.

    Ensik­si kaiken­lainen vuokran­mak­su ihmis­ten puoles­ta on lähtöko­htais­es­ti väärin. Minä mak­san oman asumiseni. Muidenkin tulee mak­saa. Jos ei voi mak­saa vaikka­pa sik­si, että on niin dille, ettei pär­jää ylipäätään, mut­ta pystyy kuitenkin asumaan yksin, jos joku vain mak­saa vuokran, niin sit­ten kat­so­taan. Tiedämme kuitenkin, että nk. hyv­in­voin­ti­val­tio ei tarkoi­ta tätä, vaan käytän­nössä suuri määrä ihmisiä elää muiden pus­sista, vaik­ka pysty­i­sivät tekemään edes *jotain* duuniakin.

    Et kuitenkaan kysynyt tätä, vaan tuo­ta aluekysymys­tä. Olete­taan, että hyväksyn lähtöko­htais­es­ti, että kyseessä on niin dille tai muuten tarpeessaol­e­va tapaus, että hyväksyn, että hänen vuokransa ylipäätään maksetaan. 

    Miten paljon mak­samme? Mak­samme tietenkin sen ver­ran, että se riit­tää asumiseen ja elämiseen. Vuokrata­son määräävät markki­nat. Halvim­mat vuokrat ovat kai jos­sain Iisalmen korkeudel­la taan­tu­vis­sa kun­nis­sa. Mut­ta olka­amme humaane­ja ja antakaamme dillen asua Helsingis­sä, jos hän on vaikka­pa tänne syn­tynyt. Halvin Helsingistä löy­tyvä vapaa asumiskelpoinen kämp­pä on sopi­va. Jos se löy­tyy J‑mäestä, niin sinne. Jos se löy­tyy Töölöstä, niin sinne. Jos Töölössä on selvästi kalli­im­paa kuin J‑mäessä, niin dillen asut­ta­mi­nen Töölössä on yhteis­ten varo­jen väärinkäyttöä.

    Seu­raavak­si joudumme kuitenkin hienosäätämään mallia mm. sen mukaan, että tuleeko kaikkein halvim­mak­si pitää po. dille metroase­man vier­essä, ettei se pimah­da. Ja sen mukaan, etteivät kaik­ki dil­let kasaan­nu yhteen paikkaan ja siten muo­dos­ta sinne kauheaa slum­mia. Jos joku elätetään muiden rahoil­la, niin se pitää tehdä mah­dol­lisim­man hal­val­la. Halpu­us ei kuitenkaan muo­dos­tu vain vuokras­ta, vaan on huomioita­va koko (kaupunki-)kokonaisuus aina luon­toar­vo­ja myöten. Tietenkin hyväksyn sosi­aal­i­toimen vuokran­mak­sun Töölössä, jos se on kokon­aisu­u­den (tai täs­mäl­lisem­min mak­sa­jan eli min­un) kannal­ta parasta.

  39. Per­heenisän tek­sti oli sil­lä rajoil­la, voiko sitä enää julka­ista, mut­ta julka­isin, jot­ta ihmiset ymmärtäi­sivät, mitä poli­it­tisel­la oikeis­tol­la tarkoitetaan.

  40. (Tuo on ilmeis­es­ti nyt sitä asial­lista keskustelua)

    Jos min­un perustelu­ni sille, mik­si sosi­aal­i­toi­mi voi mak­saa vuokran Töölössä, on kokon­aisedullisu­us, niin mikähän on poli­it­ti­nen vihreä peruste sille? Vai eikö vihreää poli­ti­ikkaa nou­dat­tavas­sa kaupungis­sa sosi­aal­i­toi­mi saa mak­saa vuokraa Töölössä?

  41. Ilmeis­es­ti joidenkin kir­joit­ta­jien mielestä vaikut­taa sekä käsit­tämät­tömältä että moraalit­toma­l­ta, etteivät kaik­ki ole halukkai­ta kan­ta­maan rajat­tomasti yhteisvastuuta. 

    Siinä kun on voit­ta­jia ja häviäjiä.

    Yleen­sä, karkeasti ottaen, sosi­aalisen vas­tu­un perääjät kuu­lu­vat väestöryh­mi­in jot­ka mak­sa­vat itse vain vähän vero­ja. Hyvän­tekeväisyyt­tä on aina muka­va tehdä tois­t­en rahoilla.

    Tääl­lä halukku­us yhteis­vas­tu­un kan­tamiseen siis olete­taan jonkin­laisek­si kansalaisvelvol­lisu­udek­si. Mikä on sit­ten sopi­va raja yhteis­vas­tu­ulle? Globaali? EU? Suo­mi? Kaupunkiseu­tu? Kun­ta? Kaupunginosa?

    Jos hyvä­tu­lois­t­en kaupungi­nosa julis­tau­tuu itsenäisek­si ja alkaa kan­taa omis­taan yhteis­vas­tu­u­ta, onko tämä ok?

    Kir­joit­telin eilen pidem­mälti aiheesta omaan blogiini.

  42. hihi­hi­hi­hi­hi.…

    Tämä ympäryskun­tien ker­mankuor­in­taon­gel­ma näyt­tää kak­si­jakoiselta 1) alueil­la har­joite­taan eri­laista sosi­aalipoli­ti­ikkaa. 2) Ympäryskun­nista käy­dään töis­sä kaupungis­sa, jon­ka tuet­tu­ja palvelui­ta käytetään osal­lis­tu­mat­ta niiden kustannuksiin.

    1) Tämän seu­rauk­se­na ihmiset muut­ta­vat sille alueelle, jol­la har­joite­taan hei­dän hyväksymään­sä sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Minus­ta ihmisel­lä pitää olla vapaus vali­ta miten paljon he halu­a­vat osal­lis­tua huonom­pio­saisien tukemiseen. Minä saan mak­saa veroni Helsinki­in, joka huole­htii heistä, mut­ta en halua pakot­taa ketään muu­ta tekemään samoin. Ei heikoista huole­htimi­nen ole mikään ihmisen syn­nyn­näi­nen velvol­lisu­us. Se on jokaisen yksilölli­nen päätös.

    2) Niin kauan kuin täl­lainen käyt­täy­tymi­nen on mah­dol­lista ja sitä vielä avokä­tis­es­ti tue­taan, niin se lisään­tyy. Län­siväylän lisäkai­stat, tien käytön ilmaisu­us… kaik­ki rohkai­se­vat muut­ta­maan Helsingistä Kau­ni­aisi­in ja Espooseen. Turus­sa on ihan sama tilanne. Kaupun­gin (tai val­tion) rahoil­la on tehty use­akaistaiset tiet Naan­tali­in sun muualle.

    Kun­tien yhdis­tämi­nen on käytän­nössä kil­pa­juok­sua veron­mak­sajien rahoit­tamien liiken­neväylien rak­en­tamista vas­taan. Mitä kauem­paa pääsee mukavasti töi­hin keskuk­seen sitä kauem­mak­si rikkaiden veroparati­ise­ja voi muo­dos­tua. Ensi­a­puna voisi puut­tua nopeam­min ja kovem­mal­la kädel­lä ympäryskun­tien lak­isääteis­ten velvol­lisuuk­sien laistamiseen.

  43. Osmo,

    Ihmiset ymmärtävät tois­t­en kom­ment­te­ja ilman sin­un alen­tu­vaan sävyyn tapah­tu­vaa opettamistasikin. 

    Kenen tai minkä takia muuten et julka­i­sisi kom­ment­te­ja, jois­sa ei hyökätä sol­vat­en henkilöä/ihmisryhmää vas­taan? Mikä sel­l­aises­sa sen­su­uris­sa on motiivina? 

    Ja mikä nyt siinä on niin mainit­semisen arvoisen oikeis­to­laista, että kun vuokran­mak­sa­jana on yhteiskun­ta, niin asuin­paikan valin­nas­sa pun­ni­taan ihmisen kokon­ais­ti­lan­net­ta eikä vält­tämät­tä suosi­ta kalleimpia asuinalueita?

    Ker­ro tosiaan!

  44. Turus­sa var­maan olisi tarvet­ta kun­tara­jo­jen pakko­muu­tok­selle, mut­ta se ei ole ain­oa vas­taavas­sa tilanteessa ole­va kaupunkiseu­tu. Esimerkik­si Vaasan seudul­la tilanne on samankaltainen, kun kaupun­gin kas­vavis­sa ener­gia- ja sähkötekni­ikkaan panos­tavis­sa yri­tyk­sis­sä työ­paikat lisään­tyvät ja kaupun­ki joutuu kil­pail­lessaan veron­mak­sajista kaavoit­ta­maan virk­istysalueik­si parem­min sopivia rantoja,vaikka Mus­tasaa­res­sa, Lai­hial­la ja Vähässäkyrössä riit­täisi pel­toa ja met­sää kaavoitet­tavak­si. Myös hyvin läheltä kas­vavia tuol­lisu­usaluei­ta (ei tulisi liian pitk­iä työmatkoja).

    Vaasan seu­tu­un vaan ei val­takun­nan tahol­la halu­ta puut­tua, kun alue on ilmeis­es­ti sopimuk­sel­la annet­tu RKP:sen kieli­a­parthei­din käsi­in. Vaik­ka kyl­lä suomenkieli­sistä pikkukun­nistakin löy­tyy hur­riv­i­haa. Joka tapauk­ses­sa on sääli, että kak­sikielistä kaupunkia sor­re­taan kaikin mah­dol­lisin keinoin. Olisi paikallaan kysyä kuin­ka kauan pikkukun­tien toista kieliryh­mää pelkäävät daa­vid­it saa­vat kivit­tää rauhan­lip­pua heilut­tavaa “gol­jat­tia”.

    Vaasa­han on luvan­nut kaik­ki yhdis­tymisavus­tuk­set naa­purikun­nille, yrit­tänyt kek­siä malle­ja tur­va­ta palvelui­ta ja jopa luvan­nut kalli­in, byrokraat­tisen ja yksikielisi­in alueisi­in jakaan­tu­van kun­nanosa­hallinnon, kun­han sekin pää­sisi osal­lisek­si teol­lisu­uskeskit­tymi­in töi­hin tule­vien insinöörien verotuloista.

    Kyl­lä “Suo­ma­laisen kansan­puolueen” todel­liset kasvot nähdäk­seen kan­nat­taa tul­la Poh­jan­maalle. Jos kan­nat­taa kak­sikielisyyt­tä niin Suomes­sa ei ainakaan kan­na­ta äänestää perus­suo­ma­laisia tai RKP:tä. Kyl­lä RKP saat­taa hyväksyä kak­sikielisyy­den, jos yksikielistä aluet­ta ei mitenkään voi­da muo­dostaa, mut­ta mielel­lään halut­taisi­in pysyä eril­lään suomalaisista.

  45. Vielä vuokran­maskus­ta:

    Itse asi­as­sa sosi­aal­i­toimen mak­susi­toumuk­set ja Kelan asum­is­tu­ki ovat suo­raa tulon­si­ir­toa varakkaille asun­non­o­mis­ta­jille. Ainakaan Helsingis­sä sijoi­tusasun­not eivät ole joka iikan ulot­tuvil­la. Hyvä suori­tus useim­mille, jos katon oman pään­sä päälle saa maksettua.

    Täl­löin kai erit­täin oikeis­to­laista olisi mak­saa ydinkeskus­tan vuokria mah­dol­lisim­man rikkaille asun­non­o­mis­ta­jille yhteiskun­nan varoista. Jakomäen yksiön omis­ta­ja puolestaan jäisi vähem­mille osingoille.

  46. Arve­len, että Osmoa ärsyt­ti kir­joituk­ses­sani se, että kir­joitin niin rumasti siitä “dillestä”, jon­ka elämisen me muut kus­tan­namme. Pitäisi olla poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti ja kir­joit­taa vuo­laasti hänen ain­ut­laa­tu­i­sista tarpeis­taan ja luovu­ud­estaan ja siitä, miten eri­laisu­us on rikkaus. 

    Minäkin olen erit­täin kiin­nos­tunut kuule­maan, mil­lä perus­teel­la vihreä päätök­sen­tek­i­jä sijoit­taa kun­nan elätit, eri­tyis­es­ti, jos se peruste ei ole (min­im­i­hu­maa­ni­u­den jäl­keen) kokon­aiskus­tan­nusten säästö.

  47. Eli­na:

    Aina kun naapurikunnassa/kunnissa menee omaa parem­min, niin pakkoli­itos pikaises­ti voimaan. Näin olemme kaik­ki yhtä suur­ta kun­taa alta aikayk­sikön….. Sit­ten ainakin sosi­aa­li­nen vas­tuu jakau­tu­isi tasais­es­ti, eikö vain?

    Jouni:

    Ensin hoide­taan oman kun­nan talout­ta miten sat­tuu, ja sit­ten huo­mataan, että naa­puris­sa ruo­ho on vihreäm­pää ja siitähän ne liitospuheet sit­ten käyn­nistyvät. Tut­tu tilanne aika monel­la alueella.

    Byrokra­tia vain pöhöt­tyy liitok­sen myötä ja tehot­to­muus kas­vaa vuosien ajan. Halu­aisin nähdä ja kuul­la ne esimerk­it, jois­sa kun­tali­itos on osoit­tanut hyväk­si ratkaisuk­si kun­nan talousongelmi­in tai palvelu­iden järjestämiseen.

  48. Jouni: Aika rohkea väite, että se osa kun­ta­lai­sista, jot­ka äänestävät jaloil­laan ja muut­ta­vat muualle olisi nimen omaan se osa, jot­ka ovat pitäneet kun­nal­lispoli­ti­ikkaa hal­lus­saan. Vaikut­taisi toden­näköisem­mältä, että he ovat turhau­tunei­ta siihen, että hei­dän vähem­mistömielip­i­teen­sä aina jyrätään enem­mistön toimes­ta, eivätkä he saa päät­tää omaan elämään­sä vaikut­tavista asioista.

  49. Per­heenisä:

    ” [..] kir­joitin niin rumasti siitä “dillestä”…”

    Lähin­nä ajat­telin, että dille-sana on yleis­nim­i­tys vajaakun­toisille: mie­len­ter­veyskuntoutu­jille, yhteiskun­taan kotoutet­taville vangeille, yksin asumaan kykeneville vam­maisille jne. Minä en ottanut sitä hal­ven­ta­vana ollenkaan ja min­un naa­puri­i­ni nämä kaik­ki ovat ter­ve­tullei­ta yksit­täin yksilöinä. Tot­ta kai on kuitenkin selvää, että kukaan ei halua asua talos­sa, jos­sa on kak­sikym­men­tä ehdonalaisvankia…

    Näil­läkin ihmisil­lä on siis juuren­sa ja toiveen­sa asuin­paikas­ta ja käsitin, että oletkin sitä mieltä, että näitä tulee mah­dol­lisuuk­sien mukaan kuun­nel­la. Heil­lä on usein vielä heikom­mat selviy­tymis­mah­dol­lisu­udet ympäristössä, jos­sa eivät “osaa olla” kuin nor­maalin elämän­hallinnan omaav­il­la henkilöillä.

  50. Se, että Turku on hoi­tanut asiansa huonos­ti, tarkoit­taa sitä, että kaupun­ki on mitoit­tanut menon­sa ja tulon­sa epä­tas­apain­ois­es­ti. Seu­rauk­se­na tila, joka on tut­tu isos­sakin mit­takaavas­sa ja ihan naa­puris­sa: kuin­ka voi olla näin suuri ja rikas maa näin köy­hä? Seli­tyk­sen hakem­i­nen köy­hyy­delle maa­han­muu­ton kus­tan­nuk­sista tai sosi­aal­i­toimen vas­tu­ullis­es­ta hoita­mis­es­ta ei saa tukea bud­jet­tikir­jan lukemis­es­ta. Tais­telus­sa talouskurimus­ta vas­taan tun­tu­vat kel­paa­van aseik­si kaik­ki muu kuin organ­isaa­tion tehost­a­mi­nen, hallinnon järkeistämi­nen ja kil­pailu veron­mak­sajista. Turku ei ole men­estynyt kil­pailus­sa, vaik­ka sil­lä luon­ton­sa, sijaintin­sa ja yliv­er­taisen miljöön­sä puoles­ta olisi siihen kaik­ki mah­dol­lisu­udet. Köy­hyy­destä puheenollen: voiko yhteiskun­ta myös syn­nyt­tää “köy­hyyt­tä” tar­joa­mal­la “köy­hänä elämisen” elämän­muo­toa ratkaisuk­si omille jäse­nilleen? Kun Turku on vuo­sisato­jen aikana hyö­tynyt siir­to­laisu­ud­es­ta, raken­nemuu­tok­ses­ta, ulko­maalais­ten tänne muu­tos­ta, niin mik­si emme osaa hyö­tyä tämänker­tais­es­ta aal­losta vaan läh­estymme asi­aa sosi­aalisen vas­tu­un kan­ta­jan hyvää tarkoit­ta­van hölmön viit­ta harteil­lamme. Tulok­se­na kas­va­va kansalaisjoukko, joka juuri ja juuri pysyy elämän reunas­sa kiin­ni, mut­ta ei tunne pakkoa eikä tietysti kauan halu­akaan pyris­tel­lä pidemmälle?

  51. Jos jätetään ulko­maalaiset ja vas­tu­un kan­tamiset vähem­mälle ja tarkastel­laan asioi­ta kaupungista pois­muut­ta­van näkökul­mas­ta, kyse on yksi­tyisen ihmisen tai per­heen valinnasta.

    Kaupun­ki ei pysty tar­joa­maan halut­tua asuinympäristöä siihen hin­taan, jon­ka per­he on valmis mak­samaan. Täl­löin yksi vai­h­toe­hto on muut­taa kauem­mak­si kaupungista.

    Sekä Helsin­gin että Turun alueel­la löy­tyy lap­siper­heelle sopivia asuinympäristöjä, mut­ta niiden hin­ta on liian korkea jopa sil­loin, jos kah­den auton han­kkimis­es­ta ja ylläpi­dos­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set ote­taan huomioon.

    Kaupun­ki voi tietysti kaavoit­taa lisää maa­ta, joi­hin se yrit­tää houkutel­la hyviä veron­mak­sajia. Toinen ratkaisu, jota Helsin­gin Sanomis­sa ehdotet­ti­in, on purkaa 70-luvun epäon­nis­tunei­ta betonilähiöitä. Hesarin jutus­sa otet­ti­in esimerkik­si Puis­to­las­sa sijait­se­va Tapulikaupunki.

    Kan­nat­taa myös muis­taa, että kaupun­gin vuokra-asun­nois­sa ei asu pelkästään sosi­aal­i­tukien varas­sa eläviä vaan myös pien­i­t­u­loisia palka­nsaa­jia, jot­ka työsken­televät palvelu­am­mateis­sa tai kaupun­gin työn­tek­i­jöinä. Kun kaupun­ki halu­aa “toimia yhteis­vas­tu­ullis­es­ti” haal­i­mal­la huono­ja veron­mak­sajia, se potkaisee itseään jalka­an myös täl­lä suun­nal­la. Pien­i­t­u­loisen palka­nsaa­jan on entistä vaikeampi löytää asun­to ja näin myös syn­nytetään työvoima­pu­laa, joka puolestaan heiken­tää oma­l­ta osaltaan julk­isten palvelu­jen tasoa.

    Kun­nal­lisen demokra­t­ian kannal­ta on kyseenalaista, että päätök­sen­tek­i­jät ovat usein samo­ja ihmisiä, jot­ka saa­vat palkkansa kaupungilta. Radikaali­na ehdo­tuk­se­na kieltäisin kun­nal­liset luot­ta­muste­htävät kaupun­gin työn­tek­i­jöiltä ja virkamiehiltä. Vielä radikaalimpaa olisi pois­taa heiltä äänioikeus kun­nal­lis­vaaleis­sa (siinä kun­nas­sa, jos­sa he ovat töis­sä). Näin veron­mak­sa­jan ääni pää­sisi parem­min kuu­lu­vi­in eikä kun­nan tai kaupun­gin työn­tek­i­jän intres­si luo­da työtä itselle tai oma­lle organ­isaa­ti­olle painaisi päätök­sen­teossa liikaa.

  52. Eli­na, “Näil­läkin ihmisil­lä on siis juuren­sa ja toiveen­sa asuin­paikas­ta ja käsitin, että oletkin sitä mieltä, että näitä tulee mah­dol­lisuuk­sien mukaan kuun­nel­la. Heil­lä on usein vielä heikom­mat selviy­tymis­mah­dol­lisu­udet ympäristössä, jos­sa eivät “osaa olla” kuin nor­maalin elämän­hallinnan omaav­il­la henkilöillä.”

    Tismall­een. Juuri noi­ta mui­ta heikom­pia selviy­tymis­mah­dol­lisuuk­sia tarkoitin sil­lä, kun kir­joitin, että “tuleeko kaikkein halvim­mak­si pitää po. dille metroase­man vier­essä, ettei se pimah­da.” Arve­len, että tässä koko “oikeis­toahdis­tuk­ses­sa” on kyse vain kir­joit­telun sävys­tä eikä sisäl­löstä, mut­ta edelleen odotan mie­lenki­in­nol­la vihreää kan­taa asiaan.

    Heikkilä, minus­ta ainakin on selvää, että yhteiskun­ta syn­nyt­tää “köy­hyyt­tä” mah­dol­lis­ta­mal­la tukien varas­sa elämisen. Jos kysyt jotain toim­intaa mak­samal­la siitä, löy­tyy aina myös kysyn­tää. Jos tar­joat leipää jonot­ta­jille, niin syn­nytät leipäjonon.

  53. No ei tääl­lä Raisios­sa ainakaan ole mitään val­tavaa yli­jäämää, jos yhtään kat­ta­maan paljoakaan Turun val­tavas­ta ali­jäämästä. Turkuhan käy kym­meniä miljoo­nia miinuk­sel­la ja Raisios­sa taitaa olla omil­laan tai millin plus­sal­la.… Paha siit­tä on ruve­ta kaata­maan Turun poh­jat­tomaan kaivoon. Ja pian kun tulee lama niin sit­ten ei ole mitään mis­tä antaa. Ja Turun päät­täjät kun rupee junaileen Rai­sionkin hom­mia niin samas­sa kondik­ses­sa tämäkin on alta aikayk­sikön sehän on selvää. 

    Noin muuten niin Turun ongel­math­an olis help­po ratkaista. Joka työt­tömälle jepelle niin ulko­maalaiselle kuin suo­ma­laisellekin tyhjän­pan­tille työhönosoi­tus­lap­pu käteen, jos ei työ kel­paa niin kaik­ki sosi­aali­a­pu kat­ki saman tien. Var­masti alka­is talous oiken­e­maan ja tyhjän­pan­tit vai­h­tais kun­taa tai maa­ta. Näin myös viihtyvyys nousisi ja rikol­lisu­us lask­isi ja muut­toli­ike vois alkaa takasin päin Turkuun.

    Saarien rak­en­t­a­mi­nen­han on ihan OK hom­ma. Nehän vetää rikkai­ta kos­ka on hienoa asua saaris­sa. Ja pari sil­taa kun pygää niin liiken­neon­gel­mat on ratkaistu. Ei kait nyt sil­to­jen rak­en­t­a­mi­nen voi olla mitenkään ylivoimaista? Ja kyl­lä toi Turku on muutenkin täyn­nä met­sää, jonne sopeis omakoti­talo­jakin vaik­ka miljoon­alle ihmiselle.

  54. Tpyy­lu­o­ma: “Olen tähän saak­ka asunut pääkaupunkiseudul­la Kor­sos­sa, Lehti­saa­res­sa, Kallios­sa, Itäkeskuk­ses­sa, Kata­ja­har­jus­sa (Laut­tasaa­res­sa), Heikin­laak­sos­sa, ja Etu-Töölössä. Espoos­sa olen ollut töis­sä. Urpo­ja on sijain­nista riip­pumat­ta, vähän vaan eril­laisia. Mis­sään noista ei ole vaarallista.”

    Ihmisil­lä on eri­laiset koke­muk­set. Esimerkik­si minä olen asunut Lahte­laises­sa lähiössä, Ara­bi­as­sa, Kumpu­las­sa, Län­si-Pasi­las­sa, Koske­las­sa ja Itä-Pasilassa. 

    Ja urpo­ja ei ollut kaikkial­la. Esim. lahte­lainen lähiö, jos­sa asuin vuosikau­sia, oli käytän­nössä vapaa urpoista eikä niitä pyörinyt Ara­bi­as­sa tai Kumpu­las­sakaan. Myöskään Län­si-Pasi­las­sa en niihin juuri tör­män­nyt. Sen sijaan Itä-Pasi­las­sa ja Koske­las­sa heitä pyöri. 

    Tur­vat­tomak­si en tun­tenut oloani mis­sään näistä.

  55. Eikä tääl­lä Raisios­sa tai muis­sakaan ympäryskun­nis­sa asu mitään porho­ja paljoa mitään. Kyl­lä ne suur­porhot edelleen asuu siel­lä Turun puolel­la. Raisios­sa asuu TAVALLISIA ihmisiä. Sel­l­aisia kuin ennen Turus­sakin ja kaikkial­la. Ei tämä ole mikään “rebub­likaanivyöhyke”. Vasem­mis­toen­em­mistöi­nenkin on Raisio niin. Naan­talis­sa saat­taa joitakin porho­ja asua, mutt­ta se nyt on melkein 20 kil­san päässä Turus­ta ja ollut sato­ja vuosia oma kaupunk­in­sa niin et nytkö se pitäis mamu­jen elät­tämisek­si liit­tää Turku­un mitä?

    Ennen oli Turkukin nomaalien ihmis­ten kaupun­ki, mut­ta tol­lasel­la ihmeel­lisel­lä poli­ti­ikalla on yhtäkkiä kol­mannes asukkaista jotain ihme ulko­maalaisia tai jotain “syr­jäy­tyneitä” suo­ma­lais­retku­ja ja kaiken maail­man psyykkisiä työkyvyt­tömyyk­siä. Siinä näkee mitä seu­raa tolalases­ta vasem­mis­to­lais­es­ta hyysäyspoli­ti­ikas­ta. Ennen nyky­muo­toisen “hyv­in­voin­ti­val­tion” kek­simistä ei ollut tol­la­sia kaiken maail­man tyhjän­pant­te­ja pil­vin pimein mitä ihmeel­lisimpi­en syi­den takia, Turus­sa pian jo kol­mannes väestä.

  56. Helsinkiläi­nen perheenisä:

    “Minäkin olen erit­täin kiin­nos­tunut kuule­maan, mil­lä perus­teel­la vihreä päätök­sen­tek­i­jä sijoit­taa kun­nan elätit, eri­tyis­es­ti, jos se peruste ei ole (min­im­i­hu­maa­ni­u­den jäl­keen) kokon­aiskus­tan­nusten säästö.”

    En ole vihreä päätök­sen­tek­i­jä, mut­ta kan­nan oman kor­te­ni kekoon kum­minkin, kos­ka mielestäni tarkastelet kokon­aiskus­tan­nuk­sia turhan kapeasti.

    Pitää ottaa huomioon, että korkeampi­en asumiskus­tan­nusten mak­sami­nen voi olla val­ti­olle pidem­män päälle pienem­pi meno­erä kuin niiden jälkien kor­jaami­nen, jot­ka syn­tyvät, kun dille­jä ei hajaute­ta, vaan sijoite­taan dillekeskit­tymi­in, ns. slummeihin. 

    Siel­lä ei nimit­täin ole las­ten hyvä kas­vaa hyviksi, tuot­taviksi kansalaisik­si. Dille­jen lap­sil­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet, jos voivat käy­dä koulua ja kas­vaa “hyvien per­hei­den” las­ten kanssa. Uskon, että tämä on yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi ratkaisu jo pelkästään taloudel­lisin perustein.

  57. Helsin­ki voisi kylmästi ostaa parisa­taa asun­toa Kau­ni­ai­sista. Tämän jäl­keen Helsin­ki voisi vuokra­ta näitä asun­to­ja huono-osaisille. Jos Helsinkiä siipeilevät naa­purikun­nat eivät halua osal­lis­tua yhteiskun­tatalkoisi­in, voi Helsin­ki “pakot­taa” ne siihen. Kuka­pa ei halu­aisi elää Kau­ni­ai­sis­sa. Samal­la Kau­ni­ais­lais­ten vero­pros­ent­ti pomp­paisi mukavasti Helsin­gin tasolle, kun mak­saisi­vat huono-osais­ten sosiaalikulut. 

    Pakkoko Helsin­gin on rak­en­taa slum­me­ja? Samal­la rahal­la Helsin­ki voisi todel­lakin ostaa asun­to­ja ns. parem­mil­ta seuduil­ta (ja hajasi­joit­taa sosi­aal­i­ta­pauk­sia niihin vaik­ka yli kun­tara­jo­jen), ja tont­tien hin­nat & markki­na­t­alous pitävät huolen siitä, että uusien koval­la rahal­la raken­net­tu­jen asun­to­jen osta­jat ovat mak­sukyky­istä kansaa.

  58. Art­turi Björk, 1) kyl­lä se on. On vain mei­dän vasem­mis­to­lais­ten liial­lista maltil­lisu­ut­ta ja luon­teen pehe­meyt­tä, jos hyväksymme muut väitteet.

  59. P‑isä ei halua ymmärtää kysymys­tä. Sikäli kun joitain asioi­ta pide­tään ympäristöhait­toina, kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, kaatopaikko­ja, päiväkote­ja, moot­toriteitä, jne. niin pitäisikö nämä hai­tat jakaa tasaisesti?

    Puh­taasti rahal­lis­ten vaiku­tusten tarkastelul­la ei pitäisi. Maa mak­saa enem­män, asun­to­jen hin­nat laske­vat enem­män, jne. kalli­il­la alueil­la. Jos tuom­moinen muista kuin hel­posti hah­mot­tavista kuluista put­sat­tu ana­lyysi johtaa tulok­seen, että on yhteiskun­nan kannal­ta paras­ta että kur­jat alueet kur­jis­tu­vat entis­es­tään, niin läh­estymis­tavas­sa on vikaa.

    P‑isä ei myöskään osaa oikein päät­tää ovatko köy­hät dille­jä vai dil­let köyhiä.

  60. “Siel­lä ei nimit­täin ole las­ten hyvä kas­vaa hyviksi, tuot­taviksi kansalaisik­si. Dille­jen lap­sil­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet, jos voivat käy­dä koulua ja kas­vaa “hyvien per­hei­den” las­ten kanssa. Uskon, että tämä on yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi ratkaisu jo pelkästään taloudel­lisin perustein.”

    Ns. hyvien per­hei­den lapset tai ne van­hem­matkaan, eivät var­maan halua olla niiden ns. huonom­pi­en kanssa mis­sään tekemi­sis­sä. Kyl­lä se on mon­ta ker­taa nähty, että yksi häirikkö voi pila­ta esim. koulus­sa muiden oppimista. Sama pätee asumisen mielekkyyteen.

  61. Tpyy­lu­o­ma, esi­tit spe­si­fisen kysymyk­sen etkä yleistä kysymys­tä. Vas­tasin spe­si­fi­in kysymyk­seen ja perustelin sitä yleisel­lä tasol­lakin. Laa­jem­paan kysymyk­seesi siitä, pitäisikö ympäristöhai­tat jakaa tasais­es­ti, vas­taan, että se olisi var­maan mon­en mielestä hieno jut­tu, mut­ta se ei käytän­nössä onnis­tu. Jos lai­tat kaatopaikan tai juop­po­suo­jan paikkaan X, niin koh­ta paikas­sa X ei asu enää nk. hyviä veron­mak­sajia. Rikkail­la on varaa muut­taa pois sieltä, mut­ta köy­hillä ei. Tilalle tulee niitä, joil­la on varaa asua vain kaatopaikan vier­essä, eli lisää köy­hiä. Täl­laiset tosi­asi­at täy­tyy ottaa huomioon eikä juos­ta oikeamielistä moraalia tiukku­vat laput silmil­lä jyrkän­teeltä alas.

    Rant­tu, klo 8.14 vies­ti­ni viimeinen kap­pale on omis­tet­tu kokon­aiskus­tan­nusten laa­jalle tarkastelulle. Eri­tyis­es­ti mainit­sen siel­lä slum­mi­u­tu­misen ehkäisyn.

  62. mk: mis­tä se velvol­lisu­us tulee? Minä en kek­si muu­ta kuin uskon­toa, joka voisi sel­l­aisen ihmiselle aset­taa, ja minus­ta uskon­to pitää kyl­lä erot­taa poli­ti­ikas­ta, että sen var­jol­la ei olete­ta mitään yksilöstä. Mun käsi­tyk­sen mukaan ihmisel­lä ei oo muu­ta syn­nyn­näis­es­ti kuin itsemääräämisoikeus. (joo ymmär­rän, että vau­vat ei oikein pysty tähän, mut­ta siis että ihmi­nen omis­taa sen syn­tyessään, eikä sitä voi viedä häneltä vas­ten­tah­tois­es­ti.) Jos ihmisel­lä olis joku ela­tus­vas­tuu tai muu sel­l­ainen, niin sehän on sit­ten ris­tiri­idas­sa tuon itsemääräämisoikeu­den kanssa…

  63. Kos­ka muuten kuulemme vihreän ratkaisun sosi­aal­i­ta­paus Jakomäessä/Töölössä ‑kysymyk­seen?

  64. Helsinkiläi­nen per­heenisä kir­joit­taa kär­jis­te­tysti ja ei niin kau­ni­isti, mut­ta on siel­lä alla point­ti, jos­ta olen osit­tain samaa mieltä. Nykyi­nen sys­tee­mi on pas­sivoi­va ja kallis.

    Takaisin Turun kaupunki­in. Tuol­la aiem­min oli puhet­ta sosi­aalis­es­ta rakentamisesta,jota Turus­sa har­joitet­ti­in laman alet­tua. Esim. Aura­joen rantaan raken­net­ti­in kaa­sukel­lon alueen val­ta­vat vuokrakolos­sit. Muis­taak­seni niiden rak­en­tamista perustelti­in mm. rak­en­tamisen suh­dan­nevai­htelu­jen tasaamisella.

    Mielestäni on jär­jetön­tä rak­en­taa kaupun­gin parhaat paikat täy­teen sosi­aal­isin perustein ja samal­la syyt­tää ympäristökun­tia ker­mankuorin­nas­ta. Sitä saa, mitä tilaa.

    Olisi ne vuokrat­alot voin­ut rak­en­taa johonkin halvem­paan ja vähem­män halut­tuun paikkaan. Eikä se olisi ollut mikään kauhea poli­it­tisen oikeis­ton ajat­telun ilmen­tymä. Vai kuinka?

    Sit­ten Turun tehot­to­muu­teen. Turus­sa on hoidet­tu tehokkaasti ain­oas­taan viher­rak­en­t­a­mi­nen, jos­sa on tehty vähäl­lä rahal­la todel­la hyvää jälkeä.
    Muil­la hallinnon aloil­la jäl­ki onkin luoka­ton­ta. Esim. Tam­pere tekee yhdel­lä eurol­la enem­män kuin Turku.

    Varsi­nainen hallinto eli byrokra­tia on myös teho­ton­ta. Eikä sitä pystytä(haluta?) kar­si­maan. Jos tavoit­teek­si asete­taan viiden henkilön vähen­nys keskushallinnos­sa ja lop­putu­los on kah­denkymme­nen hen­gen lisäys, niin mitä se on ellei tehottomuutta.
    Tästä tuli mieleen se ‚että pitäisikö kaupun­gin palkol­lis­ten ja kun­ta-alan ay-väen osal­lis­tu­mista päätök­sen­tekoon rajoittaa.

    En oikein jak­sa uskoa, että kun­tali­itok­set oli­si­vat kestävä ratkaisu tähän ongelmaan.

    Pahoista oikeis­to­lai­sista sen ver­ran, että olen itse liukunut vuosien mit­taan demareista vihrei­den kaut­ta kokoomukseen.
    Tuo viimeinen siir­tymä tapah­tui pari vuot­ta sitten.

  65. Tuo ‚mitä Deba­toi­ja sanoi Raisios­ta, on tot­ta. Sieltä ei löy­dy yli­jäämiä Turun pelastamiseen.
    Rai­sion plus/miinus nol­la-tulos perus­tuu vielä huonom­pi­in palvelui­hin kuin mitä Turus­sa on. Esim. las­ten eri­ty­isopetuk­si­in ja ter­a­pi­oi­hin ei panos­te­ta käytän­nössä yhtään mitään.
    Porho­ja Raisios­sa ei asu. Kuulin jostain, että Raisios­sa asuu mata­lan tavoite­ta­son ihmisiä. Olisiko ollut joku kaupun­gin oma selvitys.

    Sama on tilanne esim. Ruskol­la. Tun­te­mani Ruskolle muut­ta­jat ovat taval­lisia per­heel­lisiä duunareita.

  66. Kir­joitin turun­sanomien yleisöosas­tolle aiheesta:
    http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,2:0:0:0:0:0:laisaari

    Mielestäsi siis Turun ympäristökun­natkin tulisi alis­taa siihen
    samaan kur­ju­u­teen ja paskapoli­ti­ikkaan jota Turku harrastaa…

    Jos näin käy — muu­tan muualle. Min­un verora­ho­jani tuo paskakaupunki
    ei tule koskaan saa­maan niinkauan kun nuo “isot pojat” siellä
    mellastavat.

    t. Sip­po Laisaari

    ps. tiedän tämän turun “poli­ti­ikan”, kos­ka isäni oli siinä erittäin
    voimakkaasti mukana vaikut­ta­mas­sa ja tiedän miten nämä “isot pojat”
    pelaa­vat, sik­si muutinkin pois sieltä tänne Raisioon.

  67. Kuka tai mikä ne Turun ongel­mat muuten on aiheut­tanut, jos ei Turku itse?

  68. Pöyristyneenä olen lukenut näitä vieste­jä. Onko Suomes­sa todel­la näin paljon näin paho­ja ihmisiä?
    Mitä tulee Turun ongelmi­in, osa niistä on todel­la itse aiheutet­tu­ja. Meil­lä on ollut huono her­raon­ni, mut­ta siihen ovat vaikut­ta­neet kaupunki­laiset itse äänestämäl­lä val­tu­us­toon puolueit­ten pelim­iehiä ja vehke­li­jöitä, vaali vaalin jäl­keen. Päätök­set ovat olleet sen mukaisia, mm. juuri kaavoituk­ses­sa. Mut­ta pääosa ongelmista on samo­ja kuin muil­lakin isoil­la keskuk­sil­la. Kun ympäröiväl­lä alueel­la ei ole mitään velvoit­tei­ta infra­struk­tu­urin ylläpi­toon, on help­po haalia mak­sukyky­istä väkeä lin­tuko­toi­hin. Ilman muu­ta kun­tali­itok­set ovat oikeu­den­mukainen ratkaisu. Kaa­ri­na, Lieto, Rusko, Raiso vaan Turku­un ja pian. Toinen ratkaisu olisi muut­taa vero­tus­ta: puo­let työn­tek­i­jän kun­nal­lisveros­ta siihen kun­taan, jos­sa työ­paik­ka on. Ja päälle raa­ka pro­tek­tion­is­mi: tietul­li Turun rajalle, teatteri‑, konsertti‑, näyt­te­ly- ym. lip­pui­hin muual­ta tuleville tuplahin­ta, samoin kaupun­gin mak­samis­sa urheilu­laitok­sis­sa pidet­tävi­in pelei­hin ja kisoi­hin. Kaupois­sa ja kapakois­sa pakolli­nen rek­isteröi­tymi­nen ja hin­toi­hin Turku-vero. Olisiko se parem­pi? Miltä se elo siel­lä lin­tuko­dos­sa alka­isi näyt­tää? Kokon­aan toinen jut­tu on se, että ker­mankuor­in­ta perus­tuu yksi­ty­isautoilu­un. Edessä, ei kaukana, on tule­vaisu­us, jos­sa autoil­la ei enää ajel­la — vai luuleko joku, että ben­san hin­ta tästä las­kee. Pelot­taa ajatel­la, mitä nän rajusti yksi­ty­isautoilu­un nojaavalle yhteiskun­tarak­en­teelle sil­loin tapah­tuu. Kuu­vuorel­la on sil­loin kiva asua.

  69. Hyvä Osmo, olisi ehkä ollut syytä tehdä hie­man taus­tatyötä ennen tätä Turun jut­tua ellei tarkoituk­se­na ollut ain­oas­taan provosoida.
    Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non aiheut­ta­maan eri­lais­ten vähem­mistö­jen yhteenkerään­tymiseen ei tarvi­ta Turun kokoista kaupunkia, Salokin on jo ihan riit­tävän kokoinen mut­ta se siitä asiasta.
    Enem­mänkin ana­lyysia kaipaa “hyvien veron­mak­sajien” muut­to pois Turus­ta, oman ja ystäväpi­irin koke­musten mukaan kyseessä on nimeno­maan sopi­van asum­is­muodon (omakotitalo/rivitalo) hakem­i­nen ja veroäyreil­lä saata­vat palve­lut. Niis­sä Turku ei pys­tu tai halua kil­pail­la. Aiem­mis­sa viesteis­sä puhut­ti­in paljon Turun talouden tehot­to­muud­es­ta ja sen syistä mut­ta vain ohi­men­nen viitat­ti­in omakoti­tuotan­non vähyyteen.
    Perussyy on poli­itikko­jen, raken­nusy­htiöi­den ja maan­omis­ta­jien sauma­ton yhteistyö voit­to­jen­sa mak­si­moimisek­si, ker­rostaloista kaik­ki saa­vat parem­man voiton. Kuvaa­va esimerk­ki on että raken­nus­lau­takun­nan pj. on ison raken­nusy­htiön päälu­ot­ta­mus­mies, eipä puoluekan­takaan hait­taa bis­nek­sen­tekoa. Löy­tyy­hän Turus­takin omakoti­tont­te­ja, ne vain hin­noitel­laan sopi­vasti jot­ta keski­t­u­loisetkin pysyvät pois­sa (Pap­in­saari) tai sit­ten ne annetaan pääosin raken­nusy­htiöille jot­ka sit­ten vaalien alla muis­ta­vat poli­itikko­ja (Maar­i­an alue).

    Miten sit­ten Suur-Turku muut­taisi tilan­net­ta? Näke­myk­seni mukaan omakoti­taloon tms. halu­a­van kannal­ta tilanne huonon­isi eli pitäisi muut­taa entistä kauem­mas ja poli­itikko­jen ja raken­nusy­htiöi­den kau­pankäyn­ti vain kasvaisi.

    Hyvä puoli tässä asi­as­sa on että syksyl­lä on kun­nal­lis­vaalit ja tämä Vihreä käsi­tys kun­ta­lais­ten itsemääräämisoikeud­es­ta tulee epäilemät­tä näkymään Vihrei­den äänisaaliissa.

  70. *vOnko itse aiheutet­tu ongel­ma, että on kan­tanut huono-osai­sista ihmisitä suurem­man vas­tu­un kuin naa­purikun­tansa, jolloin *

    Lause on hyvä ja selit­tää aukot­tomasti Oden teo­ri­an, Har­mi vain kun se ei pidä paikkaansa. Ainakin Liedos­ta ja Raisios­ta saa taa­tusti helpom­min vuokra-asun­non kuin Turus­ta, kuten myös ajan sosi­aal­i­toimis­tos­ta joka on taa­tusti pääsi­as­sa käy­hien käyt­tämä palvelu ja myöskin ter­veyskeskuk­seen pääsee helpom­min. Siis..

  71. Kuu­vuore­lainen, lyhen­tääkö kun­tal­li­tos rusko­lais­ten matkaa Turun keskus­taan ja sitä kaut­ta vähen­tää bensankulutusta.
    Soin­in­vaara­han nimeno­maan väit­tää, että Turun alueel­la ei ole tilaa rak­en­taa kuin “jär­jet­tömi­in” paikkoi­hin, joi­hin ei raken­net­taisi jos kun­nat yhdis­tet­täisi­in. Eli sil­loin nimeno­maan raken­net­taisi­in sinne Ruskon ja Liedon perukoille.
    Pöyristyk­ses­tä huoli­mat­ta kan­nat­taa säi­lyt­tää jonkin­lainen logi­ik­ka ajattelussa.
    Olen kanssasi samaa mieltä, että lähel­lä keskus­taa on kiva asua. Täältä meiltä on pyöräl­lä parin kilo­metrin mat­ka keskus­taan. Saimme hienon kevyen­li­iken­teen väylän Korois­t­en ja Aura­joen ran­nan kaut­ta keskus­taan. Eli jotain hyvää Tapah­tuu Turussakin.

  72. Halu­aisin, veli Kuu­vuore­lainen, tava­ta sen kapakan­pitäjän tai kaup­pi­aan, joka lait­taa tuplahin­nan ei-turku­laiselle. Ajat­telusi menee vinoon siinä, että luulet yhteiskun­nan — siis Turun kaupun­gin — luoneen infra­struk­tu­uri­un, jon­ka päälle on ollut help­po rak­en­taa palvelui­ta, kult­tuuria ja liike-elämää. Todel­lisu­udessa kävi täs­mälleen päin­vas­toin: vuo­sisato­jen aikana ovat kelpo turku­laiset, lieto­laiset, kaari­nalaiset ja raisi­o­laiset luoneet näitä hyvyyk­siä. Myöhem­min syn­ny­timme hallinto­ja, jot­ka joskus Oden lail­la ere­htyvät luule­maan, että niil­lä on jotain val­taa yli jäsen­ten­sä yhteisen tahdon.

  73. Kun­nal­lisen tulon­muo­dos­tuk­sen rak­en­teen muun­t­a­mi­nen pois­taisi “mah­dol­lisen” ker­man kuorim­is ‑ilmiön. Jos vero­tuskun­tana olisi nyt vaikka­pa esimerkik­si maakun­nat, niin käytän­nössä hie­man parem­pi­en veron­mak­sajien houkut­telu ei olisi enää mah­dol­lista (siis saman toimin­nal­lisen alueen sisäl­lä). Jokaisel­la olisi edelleen oikeus vali­ta asuin­paikkansa, mut­ta se ei aiheut­taisi funk­tion­aal­is­ten kokon­aisuuk­sien sisäl­lä älyt­tömiä tilanteita. 

    Suurimpi­en kaupunkien ympäryskun­nat eivät ainakaan vas­tus­ta, kos­ka mitään ker­mankuorim­isilmiötä ei edes ole. Mis­sään nimessä ei myöskään saisi viedä kaari­nalais­ten tai lieto­lais­ten tai minkä tahansa ympäryskun­nan oikeut­ta olla edelleen saman nimi­nen paikka. 

    Per­heenisälle halu­an tode­ta, että olen eri mieltä dilleistä ja muista idioot­ti­mai­sista merk­i­tyk­sistä, joi­ta sinä ihmisille annat. Käsit­tääk­seni sosi­aal­i­tur­van taso on sel­l­ainen, että en yksinker­tais­es­ti usko kenenkään halu­a­van sil­lä “elel­lä”. En voi myöskään käsit­tää, että joku halu­aisi seisoa myl­ly­purossa rän­täsateessa jonot­ta­mas­sa van­hak­si men­nyt­tä, kovaa ruis­limp­pua vain huvin­vuok­si. Kuten tääl­läkin on todet­tu, jokaiseen “ryh­mään” mah­tuu omat mus­tat lam­paansa, mut­ta se ei riitä yleistämisen perus­teek­si. Olen ihan var­ma, että kukaan ei halua menet­tää työ­paikkaansa. Var­masti kauheimpia asioi­ta, mitä elämässä voi sattua. 

    Joku kum­mas­teli mik­si vuokra-asun­to­ja on raken­net­tu niin hyville paikoille? En ole mikään ikämies itse, mut­ta käsi­tyk­seni mukaan ainakin helsin­gin seudul­la niitä ei rak­en­tamisa­janko­htaan näh­den ole raken­net­tu mitenkään keskeiselle paikalle. Kaupun­git ovat kas­va­neet, hyvän sijain­nin käsite laa­jen­tunut. Toisek­si, EK:ta myöten niitä halpo­ja vuokra-asun­to­ja nimeno­maan vaa­di­taan, jot­ta saataisi­in ihmisiä tekemään tätä syn­tyvää, osa-aikaista, uut­ta työtä kaupunkiseuduille.

  74. Nykyisessä, toki aivan eri­laisen väestöti­hey­den asuin­paikas­sani Lon­toos­sa ei suurem­min tun­nu­ta kär­sivän siitä, että maanti­eteel­lis­es­ti san­gen pienel­lä alueel­la on usei­ta kuntia.

    Tääl­lä kun­nalle mak­se­taan coun­cil tax, joka on pun­tia per asun­to per kuukausi, pros­ent­timääräi­nen tulovero menee Hänen Majes­teetilleen. Lisäk­si on väli­por­taan hallinto Suur-Lon­toolle, joka hoitaa muun­muas­sa liiken­nejär­jeste­lyjä ja kaavoitus­ta, mut­ta ei julk­isia palvelu­ja eikä myöskään sitä, minkä värisiä roskapönt­töjä kadun­var­sil­la on. Palve­lut ja ulkoiset pikkuasi­at kuu­lu­vat paikallishallinnolle. 

    Tämän jär­jestelmän hyvä puoli on se, että se las­kee sitä kyn­nys­tä, joka on kaupun­gin kannal­ta toiv­ot­ta­va asukas. Suomes­sa käytän­nössä pro­gres­si­ivisen kun­nal­lisveron kanssa tilanne on se, että jokainen halu­aisi niitä kah­den yli 50 ton­nia tien­aa­van aikuisen per­heitä alueelleen ja jo pien­i­t­u­loinen työssäkäyväkin on hyl­jek­sit­ty, kos­ka hänen palvelun­sa mak­sa­vat enem­män kuin häneltä saa veroja. 

    Brit­tisys­tee­mis­sä kaltaiseni työtön mak­saa saman coun­cil tax­in kuin kaik­ki muutkin, ja niin kauan kun kyke­nee itsen­sä elät­tämään eikä ole oikeutet­tu “benefits”-tukiaisluukulle, jokainen asukas on kun­nalle hyvä asukas. Suomen sys­tee­mis­sä näin ei ole, ja se tot­ta vie näkyy kaikkien kasvukeskusten ympäryskunnissa.

    Tätä mallia ei voi sel­l­aise­naan kopi­oi­da Suomeen. Mut­ta Pääkaupunkiseu­tu alkaa olla alueena sel­l­ainen, että siel­lä voisi kokeil­la jotain sel­l­aista mallia, jos­sa yksit­täiset kun­nat eivät saa nurkka­p­a­tri­oot­tisessti keskit­tyä kaavoituk­sen ja (joukko)liikenteen keinoin hyvi­in veron­mak­saji­in jät­täen kaik­ki huonot Helsingille, joka tois­taisek­si on yrit­tänyt ottaa hei­dät vastaan.

    Tämä pitäisi vain tehdä ilman lisäby­rokra­ti­aa, ja se on Suomen hallintoma­llis­sa eri­no­maisen han­kala yhtälö.

  75. Turun saarten kaavoit­ta­mi­nen ei ole järkevä ratkaisu. Nytkin palve­lut puut­tuvat ja tiev­erkos­to on kehno, kevyen­li­iken­teen­väyliä tarvi­taan lisää. Uuden sil­lan rak­en­t­a­mi­nen ei ole ongel­ma­ton­ta, viemäröin­tisu­un­nitel­mat puutteellisia.
    Liian eri­lais­ten ihmis­ten yhteen­pakkaami­nen luo vain ris­tiri­ito­ja. Jo äitipi­ireis­sä alkaa sosi­aa­li­nen erot­telu ja verkos­toi­tu­mi­nen, joka ehkä myöhem­min tasoit­tuu ennakkolu­u­lot­tomien nuorten sekoittues­sa sosi­aalis­es­ti keskenään.

  76. Osmo:
    “Mut­ta Kata­janokka­pa on hyvä esimerk­ki nimer­nomaan seg­re­gaa­tion vas­tais­es­ta asuinalueesta, siis se Hitaspuoli, jos­sa ollen asunut pitkään. Siel­lä on sekaisin omis­tusasun­to­ja ja kaupun­gin vuokra-asun­to­ja, paljon maa­han­muut­ta­jia, noin 10 % koulun oppi­laista. Kaik­ki menee hyvin, eikä alue ole saanut merkit­tävää mainet­ta slummiina.”

    Ruo­ho­lahti on taas esimerk­ki siitä kuin­ka asi­at alka­vat kehit­tyä huolestut­tavaan suun­taan. Kaupun­ki pyrkii nos­ta­maan mahan­muut­ta­jien määrän­noin 14 %:iin (lähde ATT). Vuokrata­so on sen ver­ta korkea, että köy­hem­mät ja jopa keski­t­u­loiset suo­ma­laiset joutu­vat siir­tymään pois alueelta.

    Metroase­ma on erit­täin lev­o­ton. Se on lev­o­ton sik­si, että siitä on tul­lut eri­tyis­es­ti mamu-nuori­son oleskelupaikka.

    Tämä on totu­us. Eikä totu­us ole mitenkään mukava.

  77. Olen tähän päivään asti arvioin­ut aikaisem­man kansane­dus­ta­jan, tohtori Osmo Soin­in­vaaran taitavak­si ja aika tas­apain­oisek­si poli­it­tisek­si keskusteli­jak­si. Nyt kyl­lä arvioni muuttui.

    En voi olla häm­mästel­lä sitä kuin­ka heikot argu­men­tit Soin­in­vaara on kah­teen samaa asi­aa käsit­televään tek­sti­in­sä ladan­nut – minkä lisäk­si kir­joituk­sis­sa on muu­tamia lievästi kiusal­lisia kir­joi­tusvirheitä. Avut­to­muus on kuitenkin pahempi syn­ti kuin huoli­mat­to­muus ainakin tässä tapauksessa.

    Aluk­si his­to­ri­as­ta : Turun kun­taym­päristö on aiko­jen kulues­sa kehit­tynyt itä–länsi ‑suun­tais­es­ti, kun taas itse Turun kaupun­ki on laa­jen­tunut pohjois–etelä ‑suun­tais­es­ti. Siitä siis se “outo muo­to”, joka Turul­la on. Tätä voisi fik­sa­ta esim. liit­tämäl­lä Turun pohjoishuip­pu Auraan, mut­ta asial­lis­es­ti ottaen sil­lä ei ole paljoakaan merk­i­tys­tä. Kyse kun on Kur­jen­rahkan kansal­lispuis­tos­ta ja sen kuu­luisas­ta seit­semän kun­nan rajapyykistä.

    Mielestäni Turun molem­min puolin, itä–länsi ‑suun­tais­es­ti rak­en­tu­va kun­tien helminauha on rak­en­teel­lis­es­ti ihan järkevä kokon­aisu­us. Kyse on siis jostakin ihan muus­ta! Jotain tästä selviää jo Soin­in­vaaran perustelu­osas­ta : hyvä­tu­loiset osaa­vat kat­soa pait­si eteen­sä myös sen mihin aset­tuvat ja tulok­se­na on sosi­aalis­es­ti ties mitä epäko­htia. Hyi olkoon sentään!

    Sit­ten ne sään­nöt… Sään­nöt eli lain­säädän­tö sääde­tään eduskun­nas­sa ja se on koko val­takun­nan kat­tavaa, Ahve­nan­maa tietyin poikkeuksin. Tätä sään­nöstöä on vihreätkin olleet mes­taroimas­sa eikä sen jäl­ki silmiä hivele. Minäkin löy­dän mainit­tua “väärän­laista käyt­täy­tymistä”, mut­ta epäilemät­tä kovin paljon eri paikoista kuin Soininvaara.

    Soin­in­vaara käy läpi tois­taen se vihe­liäisen vihreän argu­men­toin­ti­ta­van, jos­sa “ter­vet­tä” ja “epäoikeu­den­mukaista” on kaik­ki se mikä ei itseä satu miel­lyt­tämään. Mitään peri­aat­teel­lis­es­ti kestävää kan­taa ei Soin­in­vaar­al­la ja tuskin vihreil­lä yleisem­minkään itse asi­as­ta ole. Poli­ti­ik­ka on epäko­h­tien etsimistä, jos­sa “sään­nöt” ovat pelin liikku­va ja hyö­dyn­net­tävis­sä ole­va elementti.

    Olen kyl­lä per­il­lä siitä, ettei Turun kaupun­ki ole toimin­ut use­assakaan päätök­sessään mielekkäästi mut­ta Soin­in­vaaran yksioikoisia tulk­in­to­ja en hyväksy.

    Se osa tek­stistä, jos­ta halu­aisin jatkaa keskustelua on lain­säädän­nön aset­ta­ma ehdot­to­muus että jokaisen meistä Suomes­sa asu­van on kuu­lut­ta­va johonkin kun­taan (ter­ri­to­ri­aa­li­nen kysymys) ja se että meistä jokaisen on olta­va jonkun kun­nan kun­ta­lainen (henkikir­joi­tuskysymys). Vero­tuk­sen ja muiden oletet­tu­jen epäko­h­tien esil­letuon­ti ei saisi sekoit­taa sitä peri­aat­tel­lis­es­ti tärkeää keskustelua siitä mikä on yksit­täisen kansalaisen ase­ma ja oikeus vaikut­taa omaan asemaansa.

  78. Turun Sanomat 7.3.08

    http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:1:2008–03-07;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:524335,1:0:0:0:0:0:

    “Siinä naa­pu­rit ovat oike­as­sa, että Turku voi pul­mis­taan syyt­tää enim­mäk­seen itseään. Se ei ole kyen­nyt tas­apäiseen tont­tik­il­pailu­un ympäristökun­tien kanssa. Talout­ta on hoidet­tu lev­äperäis­es­ti, niin että vero­pros­ent­ti­akaan ei ole voitu pitää houkut­tel­e­vana. Vuosi sit­ten julk­istet­tu tarkas­tus­ra­port­ti pal­jasti karun totu­u­den: kaupun­gin suun­nit­telu, bud­je­toin­ti, seu­ran­ta ja joht­a­mi­nen ovat ajan oloon ryhtyneet palvele­maan enem­män omia organ­isaa­tioi­ta kuin turku­laisia. Kor­jaus­li­ikkeitä on toki jo tehty, mut­ta niiden vaiku­tuk­set näkyvät valitet­ta­van hitaasti.”

Vastaa käyttäjälle Turkulainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.