Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti

27.2.2008 · Aihe: _ 

Koska erilaiset ulkomaalaiskvihassaan piehtoroivat valtasivat edellisen viestin, kirjoitan uudestaan Turun rajoista. Tähän en ota yhtään ulkomaalaiskommenttia, jotta ne ujotka haluavat keskustella kaupunkipolitiikasta asiallisesti, saisivat myös tilaa.

Turun kaupungin alue on ahdas ja varsin oudon muotoinen. Turkuun rakennettiin paljon betonirakentamisen pahimpina aikoina, Syntyi aika pahannäköisiä lähiöitä, joita on syntynyt kyllä muuallekin.  Muualla niitä on kuitenkin voitu tasapainottaa sosiaalisesti toisenlaisilla asuinalueilla, mutta Turussa nuo toisenlaiset asuinalueet syntyivät naapurikuntiin. Olisi toki Helsingissäkin voinut olla niin, että Itä-Helsinki olisi muodostanut oman kuntansa ja yrittäisi nyt tulla toimeen omillaan.

Joku sanoi, että kyllähän nämä kaarinat ovat hoitaneet asiansa hyvin, kun niissä on paljon paremmat palvelut. On Kauniaisissakin ihan hyvät palvelut. Kyse on juuri tästä asukkaiden jakautumisesta tulotason mukaan.  

Tämänkaltainen tilanne ei ole sosiaalisesti terve eikä oikeudenmukainen. Säännöt, jotka eivät ole oikeudenmukaisia, pitää muuttaa. Vielä nopeammin pitää muuttaa säännöt, jotka johtavat vääränlaiseen käyttäytymiseen.

Tuon ulkomaalaiskeskustelun välissä joku kirjoitti, että Turku voisi hyvin kaavoittaa myös omakotialueita, jos tahtoa vain olisi. Näin se valite3ttavasti myös tekee, mutta koska järkevät paikat on käytetty loppuun, Turku pyrkii rakentamaan järjettömästi paikkoihin, joita ei rakennettaisi missään tapauksessa, jos seutu muodostuisi yhdestä kunnasta. Ei hyvä.

Jos pidedtään ihmisiä vastaan jotenkin tavattoman suurena loukkauksena, että valtio päättää heidän päidensä yli kuntarajoista, seuraa tästä mielestäni mille alueelle hyvänsä oikeus myös erota olemassa olevista kunnista. Muutenhan ihmiset pakotetaan kuulumaan kuntaan, johon he eivät halua kuulua. Siis Munkkiniemestä itsenäinen kunta? Katajanokka voisi yhdistyä yhdeksi kunnaksi Kruununhaan, kaivopuiston ja Eiran kanssa. Kauniainenhan on jo oma kuntansa. Jos pitää oikeana sitä, että jotkut kunnat erikoistuvat rikkaisiin veronmaksajiin.

 Toinen vaihtoehto on, että veronkanto annetaan kaupunkiseudille, joka jakaa verot asukasluvun suhteessa kunnallisen itsemääräämisoikeuden saaneille kaupunginosille.

 Tälle kaupunkien segregoitumiskehitykselle valtion on tehtävä jotain nopeasti. Ensi vuonna se on paljon vaikeampaa. 

Kommentit

79 Vastausta artikkeliin “Turun seudun kaupunkirakenteesta asiallisesti”

  1. herranen kirjoitti 27.2.2008 kello 15:03

    Turussa ongelmia löytyy kaavoituksesta ja päättäjien sisäisistä suhteista, esim. TS uutisoi viime vuonna mm. että kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtat eivät ole puheväleissä ja kaivattaisiin ulkopuolista selvitysmiestä setvimään tilannetta.

    Koska ongelma on osaksi päättäjissä jotka ovat syyllisiä nykyiseen tilanteeseen en näe ongelman korjautuvan haalimalla ympäryskuntia maksumiehiksi. Pahimmillaan nykyinen kehitys vain jatkuu kun taas on hetkeksi rahaa jolla jatkaa pelaamista.

    Jonkinlainen suunnitelma jatkopolitiikasta on ainakin välttämätön ennen kuntaliitoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elina kirjoitti 27.2.2008 kello 15:11

    Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaisi?

    Aina kun naapurikunnassa/kunnissa menee omaa paremmin, niin pakkoliitos pikaisesti voimaan. Näin olemme kaikki yhtä suurta kuntaa alta aikayksikön….. Sitten ainakin sosiaalinen vastuu jakautuisi tasaisesti, eikö vain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Turkulainen kirjoitti 27.2.2008 kello 15:38

    Mitkä ovat ne järjettömät paikat joihin Turku pyrkii rakentamaan ja joihin ei rakennettaisi, jos naapurikunnat yhdistettäsiin Turkuun? Tarkoitatko Kakskerran kaavoittamista?
    Eikö kannattaisi suosia tiivistä rivi- ja omakotitalorakentamista Turun keskustan pohjoispuolella ja Hirvensalossa. Molemmissa riittää tilaa.
    Kannattaako ne talot rakentaa vielä kauemmas Ruskon ja Liedon perukoille?

    Kuntien yhdistämisestä voisi koitua omalle kohdalle se hyöty, että mahdollinen jätteenpolttolaitos ja kaatopaikka siirtyisi nykyisten lietolaisten riesaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. jari kirjoitti 27.2.2008 kello 15:50

    Yhteisvastuu ja muut sosialistiset utopiat johtavat aina lopulta siihen, että maksumiehiksi joutuneet ihmiset äänestävät jaloillaan toiseen suuntaan.

    Loogisia ratkaisuja tähän “ongelmaan” ovat tietenkin maailmanhallitus, Yksi Suuri Kunta, tai asukkaiden aitaaminen paratiisiin kuten joku DDR:n edellisessä ketjussa jo mainitsikin.

    Kuntarajojen luomien maankäytöllisten ongelmien suhteen Osmo on aivan oikeassa. Pidän niitä vain asukkaan kannalta pienempänä pahana kuin sosiaalipolitiikan synnyttämiä ongelmia.

    Alkuperäisestä kirjoituksesta:

    “Tälle kaupunkien segregoitumiskehitykselle valtion on tehtävä jotain nopeasti. Ensi vuonna se on paljon vaikeampaa.”

    Tulin uteliaaksi. Miksi se on ensi vuonna vaikeampaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 15:53

    On rationaalista vastustaa ns. köyhiä ja sitä kautta kuntaliitoksia silloin, kun itse joutuu maksumieheksi. Esimerkiksi minä vastustaisin länsimetroa, jos olisin espoolainen. En halua metron mukanaan tuomia sosiaalitapauksia ja sitä kautta huonoa ympäristöä ja nousevia veroja. Olisin jo ostanut autot koko perheelle ja minusta olisi loistojuttu, että naapureikseni valikoituisi ihmisiä, joilla myös on varaa omakotitaloon ja pariin autoon.

    Em. ajattelu ei ole mitenkään omituista. Kunnallispolitiikassa kannattaa ottaa se huomioon. Oden mukaan Turussa yhtenä ongelmana on se, ettei ns. hyville asukkaille enää ole tilaa eli tontteja järkevillä paikoilla. Edellisessä ketjussa joku turkulainen kommentoi, että tilaa ei ole, koska siellä mm. rakennetaan jätteidenpolttolaitosta. Kyse on poliittisesta valinnasta — turkulaiset päättäjät tahtovat enemmän laitosta kuin hyviä veronmaksajia. Yllättäen he sitten saavat mitä haluavat. Aivan sama koskee nk. sosiaalista rakentamista. Jos kunta rakentaa tai rakennuttaa vuokrataloja, niin ei voi olla yllätys, että niihin tulee tietynlaista väkeä asumaan. Tervemenoa konkurssiin ja onnea naapurikuntien itsenäisinäpitäjille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Heidekenillä syntynyt kirjoitti 27.2.2008 kello 16:36

    Toivottavasti nämä Oden totalitääriset pakkoliitossuunnitelmat pannaan merkille myös Kaarinassa: nopeasti vireille kuntaliitos uuden Länsi-Turunmaan (Parainen) kaupungin kanssa. Jos sama kohtalo uhkaa Raisiotakin, niin uuteen Naantalin kaupunkiin voinee liittyä. Turku hoitakoon sotkunsa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tonni käteen kirjoitti 27.2.2008 kello 16:53

    Jos koko maassa paikallishallintoalueen koko olisi aina 250 000 asukasta, olisi meillä vain 53 kuntaa. Kuntien yhdistäminen ei välttämättä aina tuo lisätehoa tai muuta etua toimintaan, vaan voi jopa lisätä byrokratiaa.

    Jos sosiaaliset ongelmat tuppaavat kasautumaan kaupunkiseuduilla tiettyihin kuntiin, olisiko valtionhallinnon mahdollista tarjota erityistukea näiden ongelmaisille?

    Valtio voisi esimerkiksi maksaa pienituloisimpien turkulaisten, vantaalaisten ja helsinkiläisten kunnallisverot, jolloin nykyistä useammalla olisi varaa käydä ainakin osa-aikaisissa töissä eikä heidän tarvitsisi niin usein hakea rahaa korkeisiin asumismenoihinsa KELAsta tai sosiaalitoimistosta. Varsinkin
    pienipalkkaisia pätkätöitähän on sekä Pääkaupunkiseudulla että Turussa kovasti tarjolla ja työvoimapulaakin valitellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jaska kirjoitti 27.2.2008 kello 16:54

    “Esimerkiksi minä vastustaisin länsimetroa, jos olisin espoolainen. En halua metron mukanaan tuomia sosiaalitapauksia ja sitä kautta huonoa ympäristöä”

    Eli kaikki Itä-Helsingin köyhät ja juopot lähtevät kansanvaellukselle Espooseen rettelöimään länsimetron valmistuttua? Just.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ville Teittinen kirjoitti 27.2.2008 kello 17:18

    Minusta Osmo on tässä asiassa täysin oikeassa.

    Tuntuu järkyttävältä lukea näiden omaan napaan tuijottajien kommentteja.

    Jari:
    “yhteisvastuu ja muut sosialistiset utopiat”
    Yhteisvastuun puute johtaa aina kalterein ja korkein aidoin varustettuihin yhteiskuntiin, joissa muuriensa takana asuvat
    pelkäävät roskasakin mitan täyttymistä.

    Helsinkiläinen perheenisä:
    ” Aivan sama koskee nk. sosiaalista rakentamista. Jos kunta rakentaa tai rakennuttaa vuokrataloja, niin ei voi olla yllätys, että niihin tulee tietynlaista väkeä asumaan. ”

    Missäköhän vähempiosaisten sitten pitäisi asua. Pointtihan tässä onkin se, että kokonaisuuden kannalta saadaan enemmän hyvää, kun jokainen kantaa vähän vastuuta. Valtiovallan tehtävänä onkin puuttua siipeilijöiden touhuihin.

    Rappeutuva keskusta ja hajanaiset autoiluun perustuvat omakotikehyskunnat tuottavat huonompaa elämää, kun kestävästi suunnitellut kokonaisuudet.

    Liian suuret huono-osaisten alueet luovat itseään ruokkivan kierteen, jonka seurauksena huono-osaisuus lisääntyy ja alkaa muuttua yhteiskuntaa vaurioittavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. matti kirjoitti 27.2.2008 kello 17:40

    Turun talouden negatiivinen kehitys on ollut näkyvissä jo pitkään, mutta mitään korjaavia toimenpiteitä ei ole tehty ellei sellaisiksi lasketa jatkuvasti laajenevia supistuksia peruspalveluissa. Paitsi että palvelujen leikkaaminen tekee vääryyttä veroa maksavile kuntalaisille niin tuollaiset säästötoimet eivät kanna mihinkään.

    Olipa Turun kurjuudeelle syyt mitkä tahansa, ne ovat joka tapauksessa tietoisen politiikan tulosta eikä naapurikuntia voi eikä saa laittaa silloin maksumieheksi.

    Omia sukulaisiani muutti viime vuonna Turusta Kaarinaan ja syyt muutolle olivat nimenomaan Turun palvelujen leikauksissa. Turku ei ole enää mielyttävä kaupunki asua ainakaan keskituloiselle lapsiperheelle. Poismuuttajille kuntaliitossuunnitelmat on kauhistus ja kuten ilmeisesti pääosalle kehyskuntien asukkaista muutenkin.

    Osmon on ehkä vaikea nähdä tätä aspektia Katajanokalla asuvana ja peruspalveluista riippumattomana helsinkiläisenä. Kun vaurautta on omasta takaa tarpeeksi eivät sosiaaliset ongelmat koske enää itseä ja kosketuspinta tavallisen keskiluokkaisen ihmisen elämään katoaa. Tämä on valitettava ilmiö suurella osalla korkean tason poliitikoistamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Shakeem kirjoitti 27.2.2008 kello 17:55

    Minä uskon, että juuri Osmon mainitsema verotuksen rakenteisiin puuttuminen olisi parhain lääke epätoivotun tilanteen helpottamiseksi. Nykyinen veronkannon tilanne nimenomaan vain kiihdyttää kerman kuorinta -ilmiötä samalla vahvistaen nimbyä (not in my backyard).

    Mielestäni on kyse samankaltaisesta ilmiöstä yliopistojen kohdalla, joiden kannattaa yrittää tuottaa mahdollisimman suuri määrä tutkintoja, koska suoritettujen tutkintojen määrä on yksi rahoitusperusteista. Viis laadusta ja siitä onko valmistuneille töitä (tietenkään en tarkoita ettäkö kaikilla aloilla tilanne olisi tämä).

    Painotan vielä, ettei verotuksen rakenteeseen puuttuminen estäisi samasta viinistä pitävien ihmisten hakeutumista keskenään samoille alueille. Eikä se tietenkään estäisi mahdollisesti tiettyjen alueiden profiloitumista ns. “huonommiksi alueiksi”. Se tuo omat ongelmansa ja on asia erikseen, mutta tämä taloudellinen epäkohta korjautuisi, ja sekä Turun että kaikkien kehyskuntien päättäjät voisivat nukkua yönsä paremmin. Ei tarvitsisi koko ajan miettiä mistä niitä kunnan tulosyksikköjä huomenna saisi rajojen tälle puolen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Elina kirjoitti 27.2.2008 kello 18:02

    Ville Teittinen hurskastelee:

    “Tuntuu järkyttävältä lukea näiden omaan napaan tuijottajien kommentteja.”

    Jokainen pyrkii optimoimaan resurssiensa mukaisesti elinolosuhteensa omia mieltymyksiään vastaavaksi. Asuinpaikka ei liene merkitykseltään vähäisin tässä yhtälössä. Voi valita pienemmän luukun paremmalta alueelta tai isomman vähän huonommalta alueelta jne. Jos on oikein hyväosainen valitsee tietysti sopivan kokoisen asunnon itse kokemaltaan parhaimmalta paikalta. Tunnetko Ville jonkun, joka näin ei toimi?

    En tiedä, missä sinä Ville asut, mutta Osmo asuu Katajanokalla. Kokeiluluontoisesti voisitte vuokrata asunnon Varissuolta kesäksi ja ihmetellä siellä pari kuukautta graffittien, tagien ja roskien väriloistoa parvekkeeltanne ilman mitään omaan napaan tuijottelua.

    Juoppojen mylvintä ja remuavien, ilkivaltaa tekevien nuorisojoukkojen parveilun seuraaminen rappukäytävässä voittaa Tosi-TV:n ja jos oikein tuuri käy, voi saada ihan ehtasti turpaansa iltakävelyllä.

    Eli kysymykseesi, missä vähäosaisten pitäisi asua on jo vastaus. Ei ainakaan siellä missä hyväosaiset. Vai lähdettekö tosiaan kimppakämppään Osmon kanssa Itä-Turkuun… Jos se tuntuu liian rankalta elämänmuutokselta stadilaisille, niin Myllypuro-Kontula -akselikin käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Artturi Björk kirjoitti 27.2.2008 kello 18:08

    Olen Osmon kanssa täysin samaa mieltä, että nykytilanne on täysin kestämätön ja että sille pitäisi tehdä jotain heti. Keinoista olen täysin erimieltä.

    Tämä pakkoliitoshomma on ihan hölmöläisten hommaa. Entäs sitten kun nopealla junalla pääsee keskustaan töihin yhä kauempaa? Siirretäänkö kaupungin rajoja aina tarpeen mukaan?

    Ainoa kestävä ratkaisu on puuttua siihen säätelyyn, joka on johtanut nykytilanteeseen. Valtion määräämät velvoitteet kunnille on poistettava sekä kuntien alueelliset monopolit purettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Samuli Lintula kirjoitti 27.2.2008 kello 18:10

    Turun naapurikunnat ovat vauraita, koska Turku on hoitanut asiansa hyvin.

    *Turun työpaikkaomavaraisuus on 120 %.
    *Turku tekee merkittäviä elinkeinopoliittisia investointeja.
    *Turku pitää yllä Turun ammattikorkeakoulua ja tekee tiivistä yhteistyötä yliopiston kanssa.
    *Turku ylläpitää toisen asteen ammatillista opetusta.
    *Turku on päärahoittaja Koneteknologiakeskus Turku Oy:ssä.
    *jne.

    Näistä toimista on ollut paljon hyötyä Turulle, mutta naapurikunnat ovat rikastuneet siinä sivussa, loisina. Jossain vaiheessa nekin varmasti huomaavat, että ovat riippuvaisia Turun hyvinvoinnista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 18:22

    “Eli kaikki Itä-Helsingin köyhät ja juopot lähtevät kansanvaellukselle Espooseen rettelöimään länsimetron valmistuttua? Just.”

    No ei tarvitse heittäytyä tolloksi. Kuvasin viestissäni aivan selvän rakennelman: jos espoolaisen naapurissa asuakseen täytyy nyt olla varaa autoon ja taloon, niin Metro-Espoossa asuminen onnistuu halvemmallakin. Seuraus: Metro-Espoossa asuu köyhempää porukkaa. Köyhempi porukka tuo mukanaan köyhän porukan meiningin. Tällä tavalla metron tulo tuo kurjuutta.

    Tietysti metron tulosta on hyötyäkin. Siitä voi olla hyötyä jopa enemmän kuin haittaa. Mutta silti tuo kuvaamani miinusmerkkinen efekti on myös olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 18:24

    “Missäköhän vähempiosaisten sitten pitäisi asua. Pointtihan tässä onkin se, että kokonaisuuden kannalta saadaan enemmän hyvää, kun jokainen kantaa vähän vastuuta. Valtiovallan tehtävänä onkin puuttua siipeilijöiden touhuihin.”

    Minun pointtini oli, että nk. hyväosaisen yksilön on rationaalista vastustaa köyhiä naapureita, aivan riippumatta kokonaisuuden hyödystä, koska hän joutuu sen kokonaisuuden hyödyn ensin maksamaan ja sitten tuntemaan nahoissaan. Tämä kannattaa ottaa huomioon, eikä syytellä sitä hyväosaista itsekkyydestä ja pahuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. nn kirjoitti 27.2.2008 kello 18:49

    En erityisemmin pidä tästä suuruudenhullusta kuntaliitosvillityksestä. Jyväskyläläisenä: miksi jonkun kaukaisen Korpilahden kylän pitää päättää minun asuinpaikkani asioista? Vaajakosken ja Palokan olemisen osana kaupunkia jotenkin vielä ymmärtää. EU:n määritelmienhän mukaan Jyväskylä ei ole enää ensi vuoden alusta kaupunki, kuten Tampere ei ole nytkään.

    Sinänsä kyllä on hyvä, että kaupunkialueilla on yhteistä koordinaatioita ja yhteistä päätöksentekoa, mutta Suomessa tunnuttaan olevan liian juuttuneita tiukkaan yksitasoiseen kuntapohjaiseen rakenteeseen. Kaupunkialueiden kuntien yhdistämisen vastapainona pitäisikin tuoda päätöksentekoa ihan kaupunginosatasolle; oikeata foorumeita missä kaupunginosan asukkaat voivat päättää asuinaluettaan koskevista asioista, eikä vaan olla suuren byrokraattisen kunnan virkamiesten ja aluetta tuntemattoman suurkunnan äänestäjäkunnan alaisina.

    Monet suurkaupungit (esim. Lontoo, Pariisi) koostuvat itse asiassa monesta kunnasta. Pariisi-nimisessä kunnassa (asukasluku ~2M puolet Helsingin koosta olevalla alueella; kaupunkiseutu ~10M, metropolialue ~12M) on vielä kaupuginosatasollakin vaaleja ja päätöksentekoelimiä. Mutta Suomessa halutaan kaikki keskittää valtaviin kasvottomiin ihmisestä kaukana oleviin yksiköihin (kuten tämä typerä taannoinen lääniuudistuskin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2008 kello 19:45

    Helsinkiläinen per5heernisä sanoi juuri sen, mistä on kyse. Hyväosaisen yksilön on rationaalista ajaa omaa etuaan kokonaisuudesta välittämättä, Yhteiskunnallisten päättäjien tehtävänä on pitää huolta kokonaisuuden edusta. Siksi pelisäännöt, jotka vievät kokonaisuuden ojaan, on muutettava.

    Elinan logiikkaa en ymmärrä. Miksi Kaarinan liittäminen Turkuun pakottaisi kaarinalaiset muuttamaan Varissuolle? On eri asia vastustaa tai kannattaa kaupunginosakohtaista segregaatiota ja kokonaan toinen asia pohtia, millä maantieteellisellä alueella taloudellinen tasaus toteutetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Pekka Raukko kirjoitti 27.2.2008 kello 19:46

    Pakkoliitos on huono ratkaisu, mutta Oden esittämä tavoite on hyvä.
    On lopulta kaikkien etu, että kunnan rajat vastaavat toiminnallista työssäkäynti- ja asiointialuetta.
    Usein yhdistyminen on kuitenkin saavutettavissa myös pitkällisellä asiallisella argumentaatiolla. Se vaatii kärsivällisyyttä, mutta jatko sujuu vapaaehtoisen liittymisen jälkeisinä vuosikymmeninä oletettavasti paremmin kuin pakkoliitoksen jälkeen.

    Pohjois-Kymenlaaksossa asiaa pedattiin pitkään. Asiaa valmisteltiin yhdistämällä kunnalliset palvelut niin pitkälle, että kunnista oli lopulta käytännössä jäljellä vain tyhjät kuoret. Suurimpana kantona kaskessa olivat ne omasta mielestään “rikkaat” kunnat, joiden verokertymä oli pieni ja jotka saivat eniten verotulontasausta, eli “kuntien toimeentulotukea”.

    Uskon, että tulevaisuudessa täällä aluerakenne kehittyy järkevään suuntaan, kun poistuu tarve piirittää entistä Kouvolaa verotulojen kuppaamiseen tarkoitetuilla asuntoalueilla aivan rajan pinnassa. Jokunen vuosi menee “viime hetken irtiottojen” vaurioiden korjailussa, mutta kun ne on kärsitty, niin edessä on paremmat ajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Repa kirjoitti 27.2.2008 kello 20:05

    Kuinka huonompi osaisten ja hyväosaisten keskittyminen omille alueille voidaan estää? Pakkosiirroilla?

    Hyvätuloisten vapaaehtoiseen siirtymiseen voidaan vaikuttaa kaavoituspolitikalla, ja laadukkaalla asuntotuotannolla. Toistaiseksi kumpikaan ei ole toiminut, kun maanomistajilla, kaupungeilla ja rakennusliikkeillä on sama intressi: paljon asuntoja halvalla. Vastavoimaa, joka vaatisi suunnitteluun ja rakentamiseen laatua ja asumisen viihtyvyyttä ei ole.

    Toisaalta kehyskunnissa ei ole työpaikkoja, jotka houkuttelisivat huonompiosaisia hakeutumaan sinne – työ kuitenkin on se merkittävin muuttoliikkeen ohjaaja. Pätkätyökulttuuri ja palvelualojen työpaikkojen suhteellisen osuuden kasvu vielä pahentaa huonompiosaisten keskittymistä.

    Yksi keino kääntää kehitys voisi olla auttaa kehyskuntien keskustoja kehittymään. Tämä ei kuitenkaan ole suurten kaupunkien intressi, vaan se vaatisi valtion ohjausta. Valtionhallinnon hajasijoittaminen on hyvä alku.

    Etätyön ja etäkonttorien edistäminen ajaisi myös tätä asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Elina kirjoitti 27.2.2008 kello 20:07

    Osmo ei (yllätys, yllätys!) ymmärrä:

    “Elinan logiikkaa en ymmärrä. Miksi Kaarinan liittäminen Turkuun pakottaisi kaarinalaiset muuttamaan Varissuolle?”

    Kun nyt V. Teittinen kyseli, missä vähäosaiset voivat asua, niin sehän oli varsin tarkoitushakuista. Vähäosaisten pitäisi asua ripoteltuna hyväosaisten keskuuteen tai toisin päin… tämä oli implisiittisesti tekstissä havaittavissa.

    Ehdotukseni hyväosaisten muuttoliikkeestä Varissuolle on edelleen voimassa. Miksette voisi näyttä integraation mallia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2008 kello 20:13

    Olem eölänyt 56 vuotta kävelyetäisyydellä ratikkapysäkistä, joten muutto Varissuolle edellyttäisi sinne ratikkalinjaa.

    Mutta Katajanokkapa on hyvä esimerkki nimernomaan segregaation vastaisesta asuinalueesta, siis se Hitaspuoli, jossa ollen asunut pitkään. Siellä on sekaisin omistusasuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja, paljon maahanmuuttajia, noin 10 % koulun oppilaista. Kaikki menee hyvin, eikä alue ole saanut merkittävää mainetta slummiina.

    Myös ns. vanha puoli on sekin varsin vuokra-asuntobvaltyaista, ei kaupungin vuokra-asuntoja mutta aika paljon vuokra-asuntoja tavallisissa osaketaloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 27.2.2008 kello 20:19

    Yritetään nyt sitten puhua asiaa: “Minun pointtini oli, että nk. hyväosaisen yksilön on rationaalista vastustaa köyhiä naapureita, aivan riippumatta kokonaisuuden hyödystä, koska hän joutuu sen kokonaisuuden hyödyn ensin maksamaan ja sitten tuntemaan nahoissaan.”

    Tiedämmekö me että köyhyys aiheuttaa häiriökäyttäytymistä? Kysyn tätä ihan vakavissani siksi että minua itseäni mietityttää asia.

    Isoimpia pienituloisten ryhmiä Suomessa on yksinhuoltajat ja vanhukset. Tähän Helsinkiläinen perheenisä varmaan toteaisi että hän tarkoittaa etupäässä miespuolisia työikäisiä köyhiä.

    Tässä vaan semmoinen ongelma, että työtön syrjäytynyt mies ei vastaa ainakaan minun arkikokemustani häiriköstä. Näitä on baarit täynnä ja pääsääntöisesti he murehtivat osaansa hyvin hiljaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elina kirjoitti 27.2.2008 kello 20:21

    Osmo on ihan pihalla (Katajanokalla):

    Hah, jopa kymmenen prosenttia koululaisista ei-suomalaisia eikä vielä slummi ????

    On täällä Munkkivuoressakin ehkä kaksi oppilasta maahanmuuttajataustaisia per koululuokka… ooh ja katso, mekään emme asu slummissa. Veikkaan että ihan joka kolkassa tämä kymmenisen prosenttia löytyy.

    Varissuolla on päiväkoteja ja kouluja, joissa 70-80 prosenttia alokkaista on maahanmuttajia.

    Tällöin alue saa maineen slummina…

    Ja sunhan piti pitää tämä ketju puhtaana ulkomaalaiskeskustelusta. Nyt aloitit itse?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 20:28

    Jos Skattan koulussa on noin 10% mamuja, niin se on lähellä tai alle Helsingin keskiarvon. Hesarin mukaan viime kesänä kaupungin peruskouluissa ulkomaalaislasten osuus oli 11%.

    (Mutta täällähän ei saanut puhua ulkomaalaisista?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2008 kello 20:36

    Hitas-Katajanokka on kaikilla tavoin keskimääräistä Helsinkiä ja mielestäni hyvin onnistunut. Se osoittaa, että segregaatiota vastustava politiikka johtaisi hyvään kaupunkiin, jossa on elämää ja erilaisuutta, mutta jossa kaikkien on hyvä asua. Skatta ei tgodellakaan ole mikään slummi, mutta slummeja ei pidä kaupunkiin rakentaakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 20:47

    Ei ole väliä sillä, aiheuttaako köyhyys häiriökäyttäytymistä vai meneekö asia päinvastoin (siis arkijärjen sanomalla tavalla: sössi, niin kärsit). Korrelaatio riittää tekemään ns. köyhistä huonoja naapureita. Mitä tulee erilaisiin köyhiin, niin vaikka yksinhuoltajuuteen taipuvaiset mimmit voivat itse olla melko vaarattomia ja harmittomia (mikä ei suinkaan päde läheskään aina), niin kerran vuodessa ne iskevät uuden tismalleen entisen kaltaisen juopon hakkaajamiehen ja sitten niillä on niitä kakaroita… Tämä on rumasti sanottu, mutta todellisuus valitettavasti on tällaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 20:58

    “Hitas-Katajanokka on kaikilla tavoin keskimääräistä Helsinkiä ja mielestäni hyvin onnistunut. Se osoittaa, että segregaatiota vastustava politiikka johtaisi hyvään kaupunkiin, jossa on elämää ja erilaisuutta, mutta jossa kaikkien on hyvä asua. ”

    Ei osoita. Se osoittaa vain, että Skattan kaltaiset alueet ovat hyviä asuinalueita. Skattahan on Helsingissä, ja Helsingissä on myös hyvää vauhtia syntyviä slummeja. Niinpä helsinkiläinen politiikka tuottaa slummeja.

    Ei kunnallispolitiikalla voida määrätä lopputuloksia edes Sim-Cityssä. Kuntalaiset penteleet kun itsekin tekevät asioita ja joskus jopa vallanpitäjien ideologiaa vastaan! Maailmalta tiedetään sadoista esimerkeistä aivan hyvin, että slummiutumista on erittäin vaikea estää “segregaatiota vastustavalla politiikalla”. Tämän myöntäminen on viisauden alku eikä millään muotoa tarkoita, että politiikka olisi turhaa. Aiemmin tässä ketjussa Ode kirjoitti aivan viksusti, että pelisääntöjä kannattaa ruuvata sillä tavalla, että ihmisten kannattaa toimia sillä tavalla, joka on lopulta kaikille hyväksi. Mutta mitkä ovat sellaiset pelisäännöt, jotka estävät (en voi kirjoittaa tätä loppuun, koska kyse olisi ulkomaalaisista 🙂 ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Elina kirjoitti 27.2.2008 kello 21:14

    “Hitas-Katajanokka on kaikilla tavoin keskimääräistä Helsinkiä ja mielestäni hyvin onnistunut.”

    Niiiiiin? Mutta miten tämä liittyy Varissuohon ja muihin Itä-Turun lähiöihin, joissa tämä “keskimääräisyys” ei ole näin onnistunut ja väki häipyy muuttokuormineen Lietoon?

    Pysypäs nyt otsikon alla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. heikkilä kirjoitti 27.2.2008 kello 21:39

    Ihan vaan tiedoksi niille, jotka eivät ole käyneet Varissuolla: Lähiö on palveluiltaan maan kärkitasoa. Vaikka työttömyydestä ja alkoholinkäytöstä aiheutuvia sosiaalisia ongelmia voi bussipysäkin tuntumassa nähdä, viihtyvät varissuolaiset yleensä kaupunginosassaan hyvin. Varissuo on yhdessä Tampereen Hervannan kanssa menestynyt hyvin, kun on kysytty tyytyväisyyttä omaan asuinalueeseen. Alueen koulut onnistuvat kasvatustehtävässään erionomaisesti, vaikka opetusta annetaan kymmenillä eri kielillä ja suomenkieliset ovat monissa luokissa vähemmistönä. Varissuon leimaaminen slummiksi on perin epäreilua, sillä slummiutuminen on alueesta kaukana, ellei välttämättä halua liikkua muutaman sosiaalisista ongelmista kärsivillä asutetun vuokratalon rappukäytävässä. Tämä ei mitenkään muuta sitä Odelle ylikäymätöntä asiaa, että Turun ongelmat ovat Turun itsensä aiheuttamia, eivät asioitaan itsenäisesti ja hyvin hoitavien naapurikuntien, joille liittyminen Turkuun olisi kauhistus. Ja vaikka maahanmuuttokeskustelun käyminen on Oden mielestä ulkomaalaisvihassa piehtarointia, olisi sitäkin käytävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2008 kello 21:52

    Mitä sen nyt tarkoittaa, että ongelmat ovat Turun itsensä aiheuttamia. Mitä Turun siis olisi pitänyt tehdä niille ihmisille, jotka nyt asuvat Varissuolla? Jättää kadulle?

    Onko itse aiheutettu ongelma, että on kantanut huono-osaisista ihmisitä suuremman vastuun kuin naapurikuntansa, jolloin joutuu näitä huonompaan talouydelliseen asemaan, menettää hyväosaisia veropakolaisiksi naapuriin, joutuu yhä huonompaan asemaan.

    Onko vastuullinen kunta se, joka kaavalla kieltää vuokra-asuntotuotannon varmuuden vuoksi yksityisiltäkin, jättää vammaiset oman onnensa nojaan, jotta nämä muuttaisivat naapuriin ja niin edelleen. Tällaista maailmaako te ihan oikeasti kunnioitatte ja tavoittelette?

    Juuri tällainen verokilpailu on käynnistynyt monella kaupunkiseudulla. Minusta se on oksettavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 21:57

    “Onko itse aiheutettu ongelma, että on kantanut huono-osaisista ihmisitä suuremman vastuun kuin naapurikuntansa, jolloin joutuu näitä huonompaan talouydelliseen asemaan, menettää hyväosaisia veropakolaisiksi naapuriin, joutuu yhä huonompaan asemaan?”

    On. Mitä muuta se on? Mitä muuta se edes voisi olla? Humanismilla ja lällyilyllä on hinta. Hinta pitää maksaa. Jos ei ole varaa ja kunta elää käytännössä velaksi, niin tulevat sukupolvet eivät kiitä, vaan kiroavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2008 kello 21:59

    Nyt perheenisän olisi jo syytä panna pöytään oma esityksensä. Mitä niille huono-osaisille tulee tehdä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 22:11

    Helppo kysymys: hyysätään vain sen verran, että lystin maksajat eivät karkaa.

    Ronald Reagan sanoi osuvasti, että kaikenlaiset avustukset ja tuet vain lisäävät kaunaisuutta ja ongelmia ja että niiden sijasta jengien pitää mennä duuniin. Duunia taas ei järjestä parhaiten julkinen sektori, vaan yksityinen sektori.

    Päästään siihen pelisääntöjen ruuvaamiseen. Pelisäännöt on ruuvattava siten, että ns. huono-osaisetkin pärjäävät *itse omalla panoksellaan* niin hyvin, että sinäkin voit nukkua öisin sekä fyysisesti rauhassa (ei tule köyhä kutsumatta käymään) että henkisesti rauhassa (ei vaivaa köyhän kurja kohtalo). Vihreäthän ovat tietääkseni kannattaneet mm. negatiivista tuloveroa, joka on hieno sovellus juurikin mainitsemastani Reaganin viisaudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.2.2008 kello 22:26

    Et vastannut siihen kysymykseen, mihin heidät olisi pitänyt panna asumaan, jos heitä tuli mielestäsi Turkuun liikaa. Kunta ei pääte tulonsiirroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 27.2.2008 kello 22:37

    Ei nk. köyhiä “tullut Turkuun liikaa” *minun mielestäni*, vaan turkulaisten nk. hyväosaisten mielestä. Hehän siellä muuttavat Turusta pois, päästäkseen kuntiin, joissa on tehty toisenlaisia ratkaisuja. Pelisäännöt ovat Turun seudulla sellaiset, että kandee kalppia Kaarinaan.

    En minä tiedä, mitä kaikkea Turussa on tehty väärin, mutta ei ole Turun tehtävä järjestää asuntoja maailman ihmisille. Turun tehtävä on järjestää kunnalliset palvelut turkulaisille. Jos ihmisellä ei ole kotia, niin miksi ihmeessä nimenomaan Turun pitäisi “panna hänet asumaan” mihinkään? Ei voi välttyä ajatukselta, että Turussa on nimenomaisesti haluttu järjestää asuinsijat maan vaivaisille — miettimättä kunnolla, miten po. puuha maksetaan. Sillä on varmasti ostettu ääniä. Moni on varmaan ollut tyytyväinen siihen, jopa kiitollinen siitä. Mutta homma ei kestä, koska maksumiehet kaikkoavat.

    Mihin Zimbabwen Mugaben olisi pitänyt panna asumaan vanhat asetoverinsa? Ratkaisuksihan hän valitsi inhojen valkoisten maajussien farmit, mutta sekin oli kestämätön ratkaisu ja nyt ei enää edes ruoka riitä.

    Luulisin, että juuri sinä ymmärtäisit, mitä eroa on kestävillä ja kestämättömillä ratkaisuilla. Ei pidä hakata pois sitä metsää, josta saa elantonsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. tpyyluoma kirjoitti 27.2.2008 kello 22:41

    Perheenisän kanssa olemme ilmeisesti samaa mieltä, että vaikkapa alkoholismi aiheuttaa pienituloisuutta eikä toisin päin. Kokonaisvaltaista ohjelmaa odottaessa, kysyn ihan spesifisen kysymyksen:

    Meillä on jakomäkeläismummo ja töölöläismummo. Onko väärin, että sosiaalitoimi maksaa vuokraa töölöläismummon naapurissa, muttei se että se maksaa vuokraa jakomäkeläismummon naapurissa?

    Suosittelen säännöllistä muuttamista todellisuudentajun säilyttämiseksi. Olen tähän saakka asunut pääkaupunkiseudulla Korsossa, Lehtisaaressa, Kalliossa, Itäkeskuksessa, Katajaharjussa (Lauttasaaressa), Heikinlaaksossa, ja Etu-Töölössä. Espoossa olen ollut töissä. Urpoja on sijainnista riippumatta, vähän vaan erillaisia. Missään noista ei ole vaarallista.

    Tuttavani muuten muuttaa pois Lauttasaaresta poltettuaan lopullisesti päreensä Vattuniemen nousukkaisiin, sattuu kuulemma korviin pelkkä kaupassa käyminen. Että jonkinlainen ympäristöhaitta se on nimbytkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tonni käteen kirjoitti 28.2.2008 kello 1:54

    Englannin kielen sana “poor” ei tee oikeutta köyhille. Sehän tarkoittaa samanaikaisesti huonoa. En ainakaan itse ole huomannut korrelaatiota ihmisten etiikan ja varallisuusaseman välillä. Moraalin koko kirjo löytyy kaikilla varallisuustasoilla.

    Luovat ihmiset saattavat joskus olla pienituloisia, koska ovat suorittamisen sijaan keskittyneet intohimonsa kohteeseen. Tulokset sitten rikastuttavat ihmiskuntaa tieteiden, taiteiden, keksintöjen ja vastaavan muodossa paljon enemmän kuin se, että samat ihmiset olisivat tehneet suorittavaa työtä tiukassa aikapaineessa kanssaihmisten hyväksynnän ja arvostuksen ostamiseksi statussymbooleilla.

    Luovat ihmiset viihtyvät monesti urbaanissa ympäristössä, koska siellä törmää helposti virikkeitä antaviin keskustelukumppaneihin, tilanteisiin ja tapahtumiin ja he monesti viihtyvät vähän rosoisemmillakin alueilla. Kaikilla ihmisillä ei tietenkään ole, eikä pidäkään olla, niin hyvää itseluottamusta että uskaltavat jättäytyä ulkoisten statussymbooleiden keräämisestä ja keskittyä intohimonsa kohteeseen.

    Esikaupunkivyöhykkeen porukalla perusunelma tuppaa olemaan se oma talo tai rivitalonpätkä ja piha, mukava rauhaisa naapurusto ja onnellinen turvallinen perhe-elämä. Tämäkään ei luovuutta estä, mutta erilaiset ympäristöt tuppaavat houkuttelemaan erilaisia tai eri elämänvaiheessa olevia ihmisiä.

    Jos painetaan korkeahkolla riskitasolla on olemassa mahdollisuus, että tavoitellut läpimurrot jäävät saavuttamatta. Teknosysteemimme ja kulttuurimme ei olisi näin kehittynyttä, jos luovat ihmiset eri aloilla eivät olisi aikanaan uskaltaneet ottaa epäonnistumisen ja sitä seuraavan statussymboolien puutteen aiheuttaman kanssaihmisten huonon suhtautumisen riskiä.

    He eivät ehkä ole pitäneet tuota merkittävänä riskinä, koska eivät ole pitäneet statussymboleja keräileviä ja kaiken niiden kautta kaiken arvottavia pelokkaita ihmisiä kovin merkittävinä ihmisinä eivätkä heidän mahdollista huonoa suhtautumistaan kovin merkittävänä asiana.

    Koska on niin että erilaiset alueet ja erilainen paikallishallinnollinen ohjaus houkuttelee erilaisia ihmisiä, kaikkea paikallishallintoa ei mielestäni kannata homogenisoida 21 suuryksiköksi, jossa kussakin on 250 000 asukasta, vaan mahdollinen rakenteista johtuva maksukuorman tasaamisen tarve kannattaa hoitaa valtion kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 28.2.2008 kello 8:14

    Tpyyluoma, en ehkä ymmärtänyt spesifistä kysymystäsi aivan oikein, mutta yritän vastata. Tarkoitat tällaista tilannetta ja arvaat minun kantani niihin ja kysyt, että onko näin:

    Töölön mummon naapurissa sosiaalitapaus – isi paheksuu.
    J-mäen mummon naapurissa sama – isistä ok.

    Ensiksi kaikenlainen vuokranmaksu ihmisten puolesta on lähtökohtaisesti väärin. Minä maksan oman asumiseni. Muidenkin tulee maksaa. Jos ei voi maksaa vaikkapa siksi, että on niin dille, ettei pärjää ylipäätään, mutta pystyy kuitenkin asumaan yksin, jos joku vain maksaa vuokran, niin sitten katsotaan. Tiedämme kuitenkin, että nk. hyvinvointivaltio ei tarkoita tätä, vaan käytännössä suuri määrä ihmisiä elää muiden pussista, vaikka pystyisivät tekemään edes *jotain* duuniakin.

    Et kuitenkaan kysynyt tätä, vaan tuota aluekysymystä. Oletetaan, että hyväksyn lähtökohtaisesti, että kyseessä on niin dille tai muuten tarpeessaoleva tapaus, että hyväksyn, että hänen vuokransa ylipäätään maksetaan.

    Miten paljon maksamme? Maksamme tietenkin sen verran, että se riittää asumiseen ja elämiseen. Vuokratason määräävät markkinat. Halvimmat vuokrat ovat kai jossain Iisalmen korkeudella taantuvissa kunnissa. Mutta olkaamme humaaneja ja antakaamme dillen asua Helsingissä, jos hän on vaikkapa tänne syntynyt. Halvin Helsingistä löytyvä vapaa asumiskelpoinen kämppä on sopiva. Jos se löytyy J-mäestä, niin sinne. Jos se löytyy Töölöstä, niin sinne. Jos Töölössä on selvästi kalliimpaa kuin J-mäessä, niin dillen asuttaminen Töölössä on yhteisten varojen väärinkäyttöä.

    Seuraavaksi joudumme kuitenkin hienosäätämään mallia mm. sen mukaan, että tuleeko kaikkein halvimmaksi pitää po. dille metroaseman vieressä, ettei se pimahda. Ja sen mukaan, etteivät kaikki dillet kasaannu yhteen paikkaan ja siten muodosta sinne kauheaa slummia. Jos joku elätetään muiden rahoilla, niin se pitää tehdä mahdollisimman halvalla. Halpuus ei kuitenkaan muodostu vain vuokrasta, vaan on huomioitava koko (kaupunki-)kokonaisuus aina luontoarvoja myöten. Tietenkin hyväksyn sosiaalitoimen vuokranmaksun Töölössä, jos se on kokonaisuuden (tai täsmällisemmin maksajan eli minun) kannalta parasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.2.2008 kello 8:28

    Perheenisän teksti oli sillä rajoilla, voiko sitä enää julkaista, mutta julkaisin, jotta ihmiset ymmärtäisivät, mitä poliittisella oikeistolla tarkoitetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 28.2.2008 kello 8:44

    (Tuo on ilmeisesti nyt sitä asiallista keskustelua)

    Jos minun perusteluni sille, miksi sosiaalitoimi voi maksaa vuokran Töölössä, on kokonaisedullisuus, niin mikähän on poliittinen vihreä peruste sille? Vai eikö vihreää politiikkaa noudattavassa kaupungissa sosiaalitoimi saa maksaa vuokraa Töölössä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. jari v kirjoitti 28.2.2008 kello 9:14

    Ilmeisesti joidenkin kirjoittajien mielestä vaikuttaa sekä käsittämättömältä että moraalittomalta, etteivät kaikki ole halukkaita kantamaan rajattomasti yhteisvastuuta.

    Siinä kun on voittajia ja häviäjiä.

    Yleensä, karkeasti ottaen, sosiaalisen vastuun perääjät kuuluvat väestöryhmiin jotka maksavat itse vain vähän veroja. Hyväntekeväisyyttä on aina mukava tehdä toisten rahoilla.

    Täällä halukkuus yhteisvastuun kantamiseen siis oletetaan jonkinlaiseksi kansalaisvelvollisuudeksi. Mikä on sitten sopiva raja yhteisvastuulle? Globaali? EU? Suomi? Kaupunkiseutu? Kunta? Kaupunginosa?

    Jos hyvätuloisten kaupunginosa julistautuu itsenäiseksi ja alkaa kantaa omistaan yhteisvastuuta, onko tämä ok?

    Kirjoittelin eilen pidemmälti aiheesta omaan blogiini.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Artturi Björk kirjoitti 28.2.2008 kello 9:36

    hihihihihihi….

    Tämä ympäryskuntien kermankuorintaongelma näyttää kaksijakoiselta 1) alueilla harjoitetaan erilaista sosiaalipolitiikkaa. 2) Ympäryskunnista käydään töissä kaupungissa, jonka tuettuja palveluita käytetään osallistumatta niiden kustannuksiin.

    1) Tämän seurauksena ihmiset muuttavat sille alueelle, jolla harjoitetaan heidän hyväksymäänsä sosiaalipolitiikkaa. Minusta ihmisellä pitää olla vapaus valita miten paljon he haluavat osallistua huonompiosaisien tukemiseen. Minä saan maksaa veroni Helsinkiin, joka huolehtii heistä, mutta en halua pakottaa ketään muuta tekemään samoin. Ei heikoista huolehtiminen ole mikään ihmisen synnynnäinen velvollisuus. Se on jokaisen yksilöllinen päätös.

    2) Niin kauan kuin tällainen käyttäytyminen on mahdollista ja sitä vielä avokätisesti tuetaan, niin se lisääntyy. Länsiväylän lisäkaistat, tien käytön ilmaisuus… kaikki rohkaisevat muuttamaan Helsingistä Kauniaisiin ja Espooseen. Turussa on ihan sama tilanne. Kaupungin (tai valtion) rahoilla on tehty useakaistaiset tiet Naantaliin sun muualle.

    Kuntien yhdistäminen on käytännössä kilpajuoksua veronmaksajien rahoittamien liikenneväylien rakentamista vastaan. Mitä kauempaa pääsee mukavasti töihin keskukseen sitä kauemmaksi rikkaiden veroparatiiseja voi muodostua. Ensiapuna voisi puuttua nopeammin ja kovemmalla kädellä ympäryskuntien lakisääteisten velvollisuuksien laistamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Elina kirjoitti 28.2.2008 kello 9:46

    Osmo,

    Ihmiset ymmärtävät toisten kommentteja ilman sinun alentuvaan sävyyn tapahtuvaa opettamistasikin.

    Kenen tai minkä takia muuten et julkaisisi kommentteja, joissa ei hyökätä solvaten henkilöä/ihmisryhmää vastaan? Mikä sellaisessa sensuurissa on motiivina?

    Ja mikä nyt siinä on niin mainitsemisen arvoisen oikeistolaista, että kun vuokranmaksajana on yhteiskunta, niin asuinpaikan valinnassa punnitaan ihmisen kokonaistilannetta eikä välttämättä suosita kalleimpia asuinalueita?

    Kerro tosiaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Iso-K kirjoitti 28.2.2008 kello 9:49

    Turussa varmaan olisi tarvetta kuntarajojen pakkomuutokselle, mutta se ei ole ainoa vastaavassa tilanteessa oleva kaupunkiseutu. Esimerkiksi Vaasan seudulla tilanne on samankaltainen, kun kaupungin kasvavissa energia- ja sähkötekniikkaan panostavissa yrityksissä työpaikat lisääntyvät ja kaupunki joutuu kilpaillessaan veronmaksajista kaavoittamaan virkistysalueiksi paremmin sopivia rantoja,vaikka Mustasaaressa, Laihialla ja Vähässäkyrössä riittäisi peltoa ja metsää kaavoitettavaksi. Myös hyvin läheltä kasvavia tuollisuusalueita (ei tulisi liian pitkiä työmatkoja).

    Vaasan seutuun vaan ei valtakunnan taholla haluta puuttua, kun alue on ilmeisesti sopimuksella annettu RKP:sen kieliapartheidin käsiin. Vaikka kyllä suomenkielisistä pikkukunnistakin löytyy hurrivihaa. Joka tapauksessa on sääli, että kaksikielistä kaupunkia sorretaan kaikin mahdollisin keinoin. Olisi paikallaan kysyä kuinka kauan pikkukuntien toista kieliryhmää pelkäävät daavidit saavat kivittää rauhanlippua heiluttavaa “goljattia”.

    Vaasahan on luvannut kaikki yhdistymisavustukset naapurikunnille, yrittänyt keksiä malleja turvata palveluita ja jopa luvannut kalliin, byrokraattisen ja yksikielisiin alueisiin jakaantuvan kunnanosahallinnon, kunhan sekin pääsisi osalliseksi teollisuuskeskittymiin töihin tulevien insinöörien verotuloista.

    Kyllä “Suomalaisen kansanpuolueen” todelliset kasvot nähdäkseen kannattaa tulla Pohjanmaalle. Jos kannattaa kaksikielisyyttä niin Suomessa ei ainakaan kannata äänestää perussuomalaisia tai RKP:tä. Kyllä RKP saattaa hyväksyä kaksikielisyyden, jos yksikielistä aluetta ei mitenkään voida muodostaa, mutta mielellään haluttaisiin pysyä erillään suomalaisista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Elina kirjoitti 28.2.2008 kello 9:54

    Vielä vuokranmaskusta:

    Itse asiassa sosiaalitoimen maksusitoumukset ja Kelan asumistuki ovat suoraa tulonsiirtoa varakkaille asunnonomistajille. Ainakaan Helsingissä sijoitusasunnot eivät ole joka iikan ulottuvilla. Hyvä suoritus useimmille, jos katon oman päänsä päälle saa maksettua.

    Tällöin kai erittäin oikeistolaista olisi maksaa ydinkeskustan vuokria mahdollisimman rikkaille asunnonomistajille yhteiskunnan varoista. Jakomäen yksiön omistaja puolestaan jäisi vähemmille osingoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 28.2.2008 kello 10:08

    Arvelen, että Osmoa ärsytti kirjoituksessani se, että kirjoitin niin rumasti siitä “dillestä”, jonka elämisen me muut kustannamme. Pitäisi olla poliittisesti korrekti ja kirjoittaa vuolaasti hänen ainutlaatuisista tarpeistaan ja luovuudestaan ja siitä, miten erilaisuus on rikkaus.

    Minäkin olen erittäin kiinnostunut kuulemaan, millä perusteella vihreä päätöksentekijä sijoittaa kunnan elätit, erityisesti, jos se peruste ei ole (minimihumaaniuden jälkeen) kokonaiskustannusten säästö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. jouni lundqvist kirjoitti 28.2.2008 kello 10:09

    Elina:

    Aina kun naapurikunnassa/kunnissa menee omaa paremmin, niin pakkoliitos pikaisesti voimaan. Näin olemme kaikki yhtä suurta kuntaa alta aikayksikön….. Sitten ainakin sosiaalinen vastuu jakautuisi tasaisesti, eikö vain?

    Jouni:

    Ensin hoidetaan oman kunnan taloutta miten sattuu, ja sitten huomataan, että naapurissa ruoho on vihreämpää ja siitähän ne liitospuheet sitten käynnistyvät. Tuttu tilanne aika monella alueella.

    Byrokratia vain pöhöttyy liitoksen myötä ja tehottomuus kasvaa vuosien ajan. Haluaisin nähdä ja kuulla ne esimerkit, joissa kuntaliitos on osoittanut hyväksi ratkaisuksi kunnan talousongelmiin tai palveluiden järjestämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Artturi Björk kirjoitti 28.2.2008 kello 10:22

    Jouni: Aika rohkea väite, että se osa kuntalaisista, jotka äänestävät jaloillaan ja muuttavat muualle olisi nimen omaan se osa, jotka ovat pitäneet kunnallispolitiikkaa hallussaan. Vaikuttaisi todennäköisemmältä, että he ovat turhautuneita siihen, että heidän vähemmistömielipiteensä aina jyrätään enemmistön toimesta, eivätkä he saa päättää omaan elämäänsä vaikuttavista asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Elina kirjoitti 28.2.2008 kello 10:45

    Perheenisä:

    ” [..] kirjoitin niin rumasti siitä “dillestä”…”

    Lähinnä ajattelin, että dille-sana on yleisnimitys vajaakuntoisille: mielenterveyskuntoutujille, yhteiskuntaan kotoutettaville vangeille, yksin asumaan kykeneville vammaisille jne. Minä en ottanut sitä halventavana ollenkaan ja minun naapuriini nämä kaikki ovat tervetulleita yksittäin yksilöinä. Totta kai on kuitenkin selvää, että kukaan ei halua asua talossa, jossa on kaksikymmentä ehdonalaisvankia…

    Näilläkin ihmisillä on siis juurensa ja toiveensa asuinpaikasta ja käsitin, että oletkin sitä mieltä, että näitä tulee mahdollisuuksien mukaan kuunnella. Heillä on usein vielä heikommat selviytymismahdollisuudet ympäristössä, jossa eivät “osaa olla” kuin normaalin elämänhallinnan omaavilla henkilöillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. heikkilä kirjoitti 28.2.2008 kello 10:49

    Se, että Turku on hoitanut asiansa huonosti, tarkoittaa sitä, että kaupunki on mitoittanut menonsa ja tulonsa epätasapainoisesti. Seurauksena tila, joka on tuttu isossakin mittakaavassa ja ihan naapurissa: kuinka voi olla näin suuri ja rikas maa näin köyhä? Selityksen hakeminen köyhyydelle maahanmuuton kustannuksista tai sosiaalitoimen vastuullisesta hoitamisesta ei saa tukea budjettikirjan lukemisesta. Taistelussa talouskurimusta vastaan tuntuvat kelpaavan aseiksi kaikki muu kuin organisaation tehostaminen, hallinnon järkeistäminen ja kilpailu veronmaksajista. Turku ei ole menestynyt kilpailussa, vaikka sillä luontonsa, sijaintinsa ja ylivertaisen miljöönsä puolesta olisi siihen kaikki mahdollisuudet. Köyhyydestä puheenollen: voiko yhteiskunta myös synnyttää “köyhyyttä” tarjoamalla “köyhänä elämisen” elämänmuotoa ratkaisuksi omille jäsenilleen? Kun Turku on vuosisatojen aikana hyötynyt siirtolaisuudesta, rakennemuutoksesta, ulkomaalaisten tänne muutosta, niin miksi emme osaa hyötyä tämänkertaisesta aallosta vaan lähestymme asiaa sosiaalisen vastuun kantajan hyvää tarkoittavan hölmön viitta harteillamme. Tuloksena kasvava kansalaisjoukko, joka juuri ja juuri pysyy elämän reunassa kiinni, mutta ei tunne pakkoa eikä tietysti kauan haluakaan pyristellä pidemmälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Janne Kivelä kirjoitti 28.2.2008 kello 11:42

    Jos jätetään ulkomaalaiset ja vastuun kantamiset vähemmälle ja tarkastellaan asioita kaupungista poismuuttavan näkökulmasta, kyse on yksityisen ihmisen tai perheen valinnasta.

    Kaupunki ei pysty tarjoamaan haluttua asuinympäristöä siihen hintaan, jonka perhe on valmis maksamaan. Tällöin yksi vaihtoehto on muuttaa kauemmaksi kaupungista.

    Sekä Helsingin että Turun alueella löytyy lapsiperheelle sopivia asuinympäristöjä, mutta niiden hinta on liian korkea jopa silloin, jos kahden auton hankkimisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon.

    Kaupunki voi tietysti kaavoittaa lisää maata, joihin se yrittää houkutella hyviä veronmaksajia. Toinen ratkaisu, jota Helsingin Sanomissa ehdotettiin, on purkaa 70-luvun epäonnistuneita betonilähiöitä. Hesarin jutussa otettiin esimerkiksi Puistolassa sijaitseva Tapulikaupunki.

    Kannattaa myös muistaa, että kaupungin vuokra-asunnoissa ei asu pelkästään sosiaalitukien varassa eläviä vaan myös pienituloisia palkansaajia, jotka työskentelevät palveluammateissa tai kaupungin työntekijöinä. Kun kaupunki haluaa “toimia yhteisvastuullisesti” haalimalla huonoja veronmaksajia, se potkaisee itseään jalkaan myös tällä suunnalla. Pienituloisen palkansaajan on entistä vaikeampi löytää asunto ja näin myös synnytetään työvoimapulaa, joka puolestaan heikentää omalta osaltaan julkisten palvelujen tasoa.

    Kunnallisen demokratian kannalta on kyseenalaista, että päätöksentekijät ovat usein samoja ihmisiä, jotka saavat palkkansa kaupungilta. Radikaalina ehdotuksena kieltäisin kunnalliset luottamustehtävät kaupungin työntekijöiltä ja virkamiehiltä. Vielä radikaalimpaa olisi poistaa heiltä äänioikeus kunnallisvaaleissa (siinä kunnassa, jossa he ovat töissä). Näin veronmaksajan ääni pääsisi paremmin kuuluviin eikä kunnan tai kaupungin työntekijän intressi luoda työtä itselle tai omalle organisaatiolle painaisi päätöksenteossa liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 28.2.2008 kello 11:42

    Elina, “Näilläkin ihmisillä on siis juurensa ja toiveensa asuinpaikasta ja käsitin, että oletkin sitä mieltä, että näitä tulee mahdollisuuksien mukaan kuunnella. Heillä on usein vielä heikommat selviytymismahdollisuudet ympäristössä, jossa eivät “osaa olla” kuin normaalin elämänhallinnan omaavilla henkilöillä.”

    Tismalleen. Juuri noita muita heikompia selviytymismahdollisuuksia tarkoitin sillä, kun kirjoitin, että “tuleeko kaikkein halvimmaksi pitää po. dille metroaseman vieressä, ettei se pimahda.” Arvelen, että tässä koko “oikeistoahdistuksessa” on kyse vain kirjoittelun sävystä eikä sisällöstä, mutta edelleen odotan mielenkiinnolla vihreää kantaa asiaan.

    Heikkilä, minusta ainakin on selvää, että yhteiskunta synnyttää “köyhyyttä” mahdollistamalla tukien varassa elämisen. Jos kysyt jotain toimintaa maksamalla siitä, löytyy aina myös kysyntää. Jos tarjoat leipää jonottajille, niin synnytät leipäjonon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Debatoija kirjoitti 28.2.2008 kello 12:04

    No ei täällä Raisiossa ainakaan ole mitään valtavaa ylijäämää, jos yhtään kattamaan paljoakaan Turun valtavasta alijäämästä. Turkuhan käy kymmeniä miljoonia miinuksella ja Raisiossa taitaa olla omillaan tai millin plussalla…. Paha siittä on ruveta kaatamaan Turun pohjattomaan kaivoon. Ja pian kun tulee lama niin sitten ei ole mitään mistä antaa. Ja Turun päättäjät kun rupee junaileen Raisionkin hommia niin samassa kondiksessa tämäkin on alta aikayksikön sehän on selvää.

    Noin muuten niin Turun ongelmathan olis helppo ratkaista. Joka työttömälle jepelle niin ulkomaalaiselle kuin suomalaisellekin tyhjänpantille työhönosoituslappu käteen, jos ei työ kelpaa niin kaikki sosiaaliapu katki saman tien. Varmasti alkais talous oikenemaan ja tyhjänpantit vaihtais kuntaa tai maata. Näin myös viihtyvyys nousisi ja rikollisuus laskisi ja muuttoliike vois alkaa takasin päin Turkuun.

    Saarien rakentaminenhan on ihan OK homma. Nehän vetää rikkaita koska on hienoa asua saarissa. Ja pari siltaa kun pygää niin liikenneongelmat on ratkaistu. Ei kait nyt siltojen rakentaminen voi olla mitenkään ylivoimaista? Ja kyllä toi Turku on muutenkin täynnä metsää, jonne sopeis omakotitalojakin vaikka miljoonalle ihmiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Arawn kirjoitti 28.2.2008 kello 12:18

    Tpyyluoma: “Olen tähän saakka asunut pääkaupunkiseudulla Korsossa, Lehtisaaressa, Kalliossa, Itäkeskuksessa, Katajaharjussa (Lauttasaaressa), Heikinlaaksossa, ja Etu-Töölössä. Espoossa olen ollut töissä. Urpoja on sijainnista riippumatta, vähän vaan erillaisia. Missään noista ei ole vaarallista.”

    Ihmisillä on erilaiset kokemukset. Esimerkiksi minä olen asunut Lahtelaisessa lähiössä, Arabiassa, Kumpulassa, Länsi-Pasilassa, Koskelassa ja Itä-Pasilassa.

    Ja urpoja ei ollut kaikkialla. Esim. lahtelainen lähiö, jossa asuin vuosikausia, oli käytännössä vapaa urpoista eikä niitä pyörinyt Arabiassa tai Kumpulassakaan. Myöskään Länsi-Pasilassa en niihin juuri törmännyt. Sen sijaan Itä-Pasilassa ja Koskelassa heitä pyöri.

    Turvattomaksi en tuntenut oloani missään näistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Debatoija kirjoitti 28.2.2008 kello 12:20

    Eikä täällä Raisiossa tai muissakaan ympäryskunnissa asu mitään porhoja paljoa mitään. Kyllä ne suurporhot edelleen asuu siellä Turun puolella. Raisiossa asuu TAVALLISIA ihmisiä. Sellaisia kuin ennen Turussakin ja kaikkialla. Ei tämä ole mikään “rebublikaanivyöhyke”. Vasemmistoenemmistöinenkin on Raisio niin. Naantalissa saattaa joitakin porhoja asua, muttta se nyt on melkein 20 kilsan päässä Turusta ja ollut satoja vuosia oma kaupunkinsa niin et nytkö se pitäis mamujen elättämiseksi liittää Turkuun mitä?

    Ennen oli Turkukin nomaalien ihmisten kaupunki, mutta tollasella ihmeellisellä politiikalla on yhtäkkiä kolmannes asukkaista jotain ihme ulkomaalaisia tai jotain “syrjäytyneitä” suomalaisretkuja ja kaiken maailman psyykkisiä työkyvyttömyyksiä. Siinä näkee mitä seuraa tolalasesta vasemmistolaisesta hyysäyspolitiikasta. Ennen nykymuotoisen “hyvinvointivaltion” keksimistä ei ollut tollasia kaiken maailman tyhjänpantteja pilvin pimein mitä ihmeellisimpien syiden takia, Turussa pian jo kolmannes väestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. ranttu kirjoitti 28.2.2008 kello 12:22

    Helsinkiläinen perheenisä:

    “Minäkin olen erittäin kiinnostunut kuulemaan, millä perusteella vihreä päätöksentekijä sijoittaa kunnan elätit, erityisesti, jos se peruste ei ole (minimihumaaniuden jälkeen) kokonaiskustannusten säästö.”

    En ole vihreä päätöksentekijä, mutta kannan oman korteni kekoon kumminkin, koska mielestäni tarkastelet kokonaiskustannuksia turhan kapeasti.

    Pitää ottaa huomioon, että korkeampien asumiskustannusten maksaminen voi olla valtiolle pidemmän päälle pienempi menoerä kuin niiden jälkien korjaaminen, jotka syntyvät, kun dillejä ei hajauteta, vaan sijoitetaan dillekeskittymiin, ns. slummeihin.

    Siellä ei nimittäin ole lasten hyvä kasvaa hyviksi, tuottaviksi kansalaisiksi. Dillejen lapsilla on paremmat mahdollisuudet, jos voivat käydä koulua ja kasvaa “hyvien perheiden” lasten kanssa. Uskon, että tämä on yhteiskunnan kannalta parempi ratkaisu jo pelkästään taloudellisin perustein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. taksikuski kirjoitti 28.2.2008 kello 12:52

    Helsinki voisi kylmästi ostaa parisataa asuntoa Kauniaisista. Tämän jälkeen Helsinki voisi vuokrata näitä asuntoja huono-osaisille. Jos Helsinkiä siipeilevät naapurikunnat eivät halua osallistua yhteiskuntatalkoisiin, voi Helsinki “pakottaa” ne siihen. Kukapa ei haluaisi elää Kauniaisissa. Samalla Kauniaislaisten veroprosentti pomppaisi mukavasti Helsingin tasolle, kun maksaisivat huono-osaisten sosiaalikulut.

    Pakkoko Helsingin on rakentaa slummeja? Samalla rahalla Helsinki voisi todellakin ostaa asuntoja ns. paremmilta seuduilta (ja hajasijoittaa sosiaalitapauksia niihin vaikka yli kuntarajojen), ja tonttien hinnat & markkinatalous pitävät huolen siitä, että uusien kovalla rahalla rakennettujen asuntojen ostajat ovat maksukykyistä kansaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. mk kirjoitti 28.2.2008 kello 13:04

    Artturi Björk, 1) kyllä se on. On vain meidän vasemmistolaisten liiallista maltillisuutta ja luonteen pehemeyttä, jos hyväksymme muut väitteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. tpyyluoma kirjoitti 28.2.2008 kello 13:32

    P-isä ei halua ymmärtää kysymystä. Sikäli kun joitain asioita pidetään ympäristöhaittoina, kaupungin vuokra-asuntoja, kaatopaikkoja, päiväkoteja, moottoriteitä, jne. niin pitäisikö nämä haitat jakaa tasaisesti?

    Puhtaasti rahallisten vaikutusten tarkastelulla ei pitäisi. Maa maksaa enemmän, asuntojen hinnat laskevat enemmän, jne. kalliilla alueilla. Jos tuommoinen muista kuin helposti hahmottavista kuluista putsattu analyysi johtaa tulokseen, että on yhteiskunnan kannalta parasta että kurjat alueet kurjistuvat entisestään, niin lähestymistavassa on vikaa.

    P-isä ei myöskään osaa oikein päättää ovatko köyhät dillejä vai dillet köyhiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Haamu kirjoitti 28.2.2008 kello 14:33

    “Siellä ei nimittäin ole lasten hyvä kasvaa hyviksi, tuottaviksi kansalaisiksi. Dillejen lapsilla on paremmat mahdollisuudet, jos voivat käydä koulua ja kasvaa “hyvien perheiden” lasten kanssa. Uskon, että tämä on yhteiskunnan kannalta parempi ratkaisu jo pelkästään taloudellisin perustein.”

    Ns. hyvien perheiden lapset tai ne vanhemmatkaan, eivät varmaan halua olla niiden ns. huonompien kanssa missään tekemisissä. Kyllä se on monta kertaa nähty, että yksi häirikkö voi pilata esim. koulussa muiden oppimista. Sama pätee asumisen mielekkyyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 28.2.2008 kello 14:43

    Tpyyluoma, esitit spesifisen kysymyksen etkä yleistä kysymystä. Vastasin spesifiin kysymykseen ja perustelin sitä yleisellä tasollakin. Laajempaan kysymykseesi siitä, pitäisikö ympäristöhaitat jakaa tasaisesti, vastaan, että se olisi varmaan monen mielestä hieno juttu, mutta se ei käytännössä onnistu. Jos laitat kaatopaikan tai juopposuojan paikkaan X, niin kohta paikassa X ei asu enää nk. hyviä veronmaksajia. Rikkailla on varaa muuttaa pois sieltä, mutta köyhillä ei. Tilalle tulee niitä, joilla on varaa asua vain kaatopaikan vieressä, eli lisää köyhiä. Tällaiset tosiasiat täytyy ottaa huomioon eikä juosta oikeamielistä moraalia tiukkuvat laput silmillä jyrkänteeltä alas.

    Ranttu, klo 8.14 viestini viimeinen kappale on omistettu kokonaiskustannusten laajalle tarkastelulle. Erityisesti mainitsen siellä slummiutumisen ehkäisyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Artturi Björk kirjoitti 28.2.2008 kello 14:50

    mk: mistä se velvollisuus tulee? Minä en keksi muuta kuin uskontoa, joka voisi sellaisen ihmiselle asettaa, ja minusta uskonto pitää kyllä erottaa politiikasta, että sen varjolla ei oleteta mitään yksilöstä. Mun käsityksen mukaan ihmisellä ei oo muuta synnynnäisesti kuin itsemääräämisoikeus. (joo ymmärrän, että vauvat ei oikein pysty tähän, mutta siis että ihminen omistaa sen syntyessään, eikä sitä voi viedä häneltä vastentahtoisesti.) Jos ihmisellä olis joku elatusvastuu tai muu sellainen, niin sehän on sitten ristiriidassa tuon itsemääräämisoikeuden kanssa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 28.2.2008 kello 14:54

    Koska muuten kuulemme vihreän ratkaisun sosiaalitapaus Jakomäessä/Töölössä -kysymykseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Turkulainen kirjoitti 28.2.2008 kello 14:59

    Helsinkiläinen perheenisä kirjoittaa kärjistetysti ja ei niin kauniisti, mutta on siellä alla pointti, josta olen osittain samaa mieltä. Nykyinen systeemi on passivoiva ja kallis.

    Takaisin Turun kaupunkiin. Tuolla aiemmin oli puhetta sosiaalisesta rakentamisesta,jota Turussa harjoitettiin laman alettua. Esim. Aurajoen rantaan rakennettiin kaasukellon alueen valtavat vuokrakolossit. Muistaakseni niiden rakentamista perusteltiin mm. rakentamisen suhdannevaihtelujen tasaamisella.

    Mielestäni on järjetöntä rakentaa kaupungin parhaat paikat täyteen sosiaalisin perustein ja samalla syyttää ympäristökuntia kermankuorinnasta. Sitä saa, mitä tilaa.

    Olisi ne vuokratalot voinut rakentaa johonkin halvempaan ja vähemmän haluttuun paikkaan. Eikä se olisi ollut mikään kauhea poliittisen oikeiston ajattelun ilmentymä. Vai kuinka?

    Sitten Turun tehottomuuteen. Turussa on hoidettu tehokkaasti ainoastaan viherrakentaminen, jossa on tehty vähällä rahalla todella hyvää jälkeä.
    Muilla hallinnon aloilla jälki onkin luokatonta. Esim. Tampere tekee yhdellä eurolla enemmän kuin Turku.

    Varsinainen hallinto eli byrokratia on myös tehotonta. Eikä sitä pystytä(haluta?) karsimaan. Jos tavoitteeksi asetetaan viiden henkilön vähennys keskushallinnossa ja lopputulos on kahdenkymmenen hengen lisäys, niin mitä se on ellei tehottomuutta.
    Tästä tuli mieleen se ,että pitäisikö kaupungin palkollisten ja kunta-alan ay-väen osallistumista päätöksentekoon rajoittaa.

    En oikein jaksa uskoa, että kuntaliitokset olisivat kestävä ratkaisu tähän ongelmaan.

    Pahoista oikeistolaisista sen verran, että olen itse liukunut vuosien mittaan demareista vihreiden kautta kokoomukseen.
    Tuo viimeinen siirtymä tapahtui pari vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Turkulainen kirjoitti 28.2.2008 kello 15:25

    Tuo ,mitä Debatoija sanoi Raisiosta, on totta. Sieltä ei löydy ylijäämiä Turun pelastamiseen.
    Raision plus/miinus nolla-tulos perustuu vielä huonompiin palveluihin kuin mitä Turussa on. Esim. lasten erityisopetuksiin ja terapioihin ei panosteta käytännössä yhtään mitään.
    Porhoja Raisiossa ei asu. Kuulin jostain, että Raisiossa asuu matalan tavoitetason ihmisiä. Olisiko ollut joku kaupungin oma selvitys.

    Sama on tilanne esim. Ruskolla. Tuntemani Ruskolle muuttajat ovat tavallisia perheellisiä duunareita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. sippo kirjoitti 29.2.2008 kello 13:10

    Kirjoitin turunsanomien yleisöosastolle aiheesta:
    http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,2:0:0:0:0:0:laisaari

    Mielestäsi siis Turun ympäristökunnatkin tulisi alistaa siihen
    samaan kurjuuteen ja paskapolitiikkaan jota Turku harrastaa…

    Jos näin käy – muutan muualle. Minun verorahojani tuo paskakaupunki
    ei tule koskaan saamaan niinkauan kun nuo “isot pojat” siellä
    mellastavat.

    t. Sippo Laisaari

    ps. tiedän tämän turun “politiikan”, koska isäni oli siinä erittäin
    voimakkaasti mukana vaikuttamassa ja tiedän miten nämä “isot pojat”
    pelaavat, siksi muutinkin pois sieltä tänne Raisioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Helsinkiläinen perheenisä kirjoitti 29.2.2008 kello 13:58

    Kuka tai mikä ne Turun ongelmat muuten on aiheuttanut, jos ei Turku itse?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. kuuvuorelainen kirjoitti 29.2.2008 kello 14:24

    Pöyristyneenä olen lukenut näitä viestejä. Onko Suomessa todella näin paljon näin pahoja ihmisiä?
    Mitä tulee Turun ongelmiin, osa niistä on todella itse aiheutettuja. Meillä on ollut huono herraonni, mutta siihen ovat vaikuttaneet kaupunkilaiset itse äänestämällä valtuustoon puolueitten pelimiehiä ja vehkelijöitä, vaali vaalin jälkeen. Päätökset ovat olleet sen mukaisia, mm. juuri kaavoituksessa. Mutta pääosa ongelmista on samoja kuin muillakin isoilla keskuksilla. Kun ympäröivällä alueella ei ole mitään velvoitteita infrastruktuurin ylläpitoon, on helppo haalia maksukykyistä väkeä lintukotoihin. Ilman muuta kuntaliitokset ovat oikeudenmukainen ratkaisu. Kaarina, Lieto, Rusko, Raiso vaan Turkuun ja pian. Toinen ratkaisu olisi muuttaa verotusta: puolet työntekijän kunnallisverosta siihen kuntaan, jossa työpaikka on. Ja päälle raaka protektionismi: tietulli Turun rajalle, teatteri-, konsertti-, näyttely- ym. lippuihin muualta tuleville tuplahinta, samoin kaupungin maksamissa urheilulaitoksissa pidettäviin peleihin ja kisoihin. Kaupoissa ja kapakoissa pakollinen rekisteröityminen ja hintoihin Turku-vero. Olisiko se parempi? Miltä se elo siellä lintukodossa alkaisi näyttää? Kokonaan toinen juttu on se, että kermankuorinta perustuu yksityisautoiluun. Edessä, ei kaukana, on tulevaisuus, jossa autoilla ei enää ajella – vai luuleko joku, että bensan hinta tästä laskee. Pelottaa ajatella, mitä nän rajusti yksityisautoiluun nojaavalle yhteiskuntarakenteelle silloin tapahtuu. Kuuvuorella on silloin kiva asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Piikkiöläinen kirjoitti 29.2.2008 kello 15:49

    Hyvä Osmo, olisi ehkä ollut syytä tehdä hieman taustatyötä ennen tätä Turun juttua ellei tarkoituksena ollut ainoastaan provosoida.
    Sosiaalisen asuntotuotannon aiheuttamaan erilaisten vähemmistöjen yhteenkerääntymiseen ei tarvita Turun kokoista kaupunkia, Salokin on jo ihan riittävän kokoinen mutta se siitä asiasta.
    Enemmänkin analyysia kaipaa “hyvien veronmaksajien” muutto pois Turusta, oman ja ystäväpiirin kokemusten mukaan kyseessä on nimenomaan sopivan asumismuodon (omakotitalo/rivitalo) hakeminen ja veroäyreillä saatavat palvelut. Niissä Turku ei pystu tai halua kilpailla. Aiemmissa viesteissä puhuttiin paljon Turun talouden tehottomuudesta ja sen syistä mutta vain ohimennen viitattiin omakotituotannon vähyyteen.
    Perussyy on poliitikkojen, rakennusyhtiöiden ja maanomistajien saumaton yhteistyö voittojensa maksimoimiseksi, kerrostaloista kaikki saavat paremman voiton. Kuvaava esimerkki on että rakennuslautakunnan pj. on ison rakennusyhtiön pääluottamusmies, eipä puoluekantakaan haittaa bisneksentekoa. Löytyyhän Turustakin omakotitontteja, ne vain hinnoitellaan sopivasti jotta keskituloisetkin pysyvät poissa (Papinsaari) tai sitten ne annetaan pääosin rakennusyhtiöille jotka sitten vaalien alla muistavat poliitikkoja (Maarian alue).

    Miten sitten Suur-Turku muuttaisi tilannetta? Näkemykseni mukaan omakotitaloon tms. haluavan kannalta tilanne huononisi eli pitäisi muuttaa entistä kauemmas ja poliitikkojen ja rakennusyhtiöiden kaupankäynti vain kasvaisi.

    Hyvä puoli tässä asiassa on että syksyllä on kunnallisvaalit ja tämä Vihreä käsitys kuntalaisten itsemääräämisoikeudesta tulee epäilemättä näkymään Vihreiden äänisaaliissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. viesti rebublikaanivyöltä kirjoitti 29.2.2008 kello 15:56

    *vOnko itse aiheutettu ongelma, että on kantanut huono-osaisista ihmisitä suuremman vastuun kuin naapurikuntansa, jolloin *

    Lause on hyvä ja selittää aukottomasti Oden teorian, Harmi vain kun se ei pidä paikkaansa. Ainakin Liedosta ja Raisiosta saa taatusti helpommin vuokra-asunnon kuin Turusta, kuten myös ajan sosiaalitoimistosta joka on taatusti pääsiassa käyhien käyttämä palvelu ja myöskin terveyskeskukseen pääsee helpommin. Siis..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Turkulainen kirjoitti 29.2.2008 kello 16:31

    Kuuvuorelainen, lyhentääkö kuntallitos ruskolaisten matkaa Turun keskustaan ja sitä kautta vähentää bensankulutusta.
    Soininvaarahan nimenomaan väittää, että Turun alueella ei ole tilaa rakentaa kuin “järjettömiin” paikkoihin, joihin ei rakennettaisi jos kunnat yhdistettäisiin. Eli silloin nimenomaan rakennettaisiin sinne Ruskon ja Liedon perukoille.
    Pöyristyksestä huolimatta kannattaa säilyttää jonkinlainen logiikka ajattelussa.
    Olen kanssasi samaa mieltä, että lähellä keskustaa on kiva asua. Täältä meiltä on pyörällä parin kilometrin matka keskustaan. Saimme hienon kevyenliikenteen väylän Koroisten ja Aurajoen rannan kautta keskustaan. Eli jotain hyvää Tapahtuu Turussakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. heikkilä kirjoitti 29.2.2008 kello 17:55

    Haluaisin, veli Kuuvuorelainen, tavata sen kapakanpitäjän tai kauppiaan, joka laittaa tuplahinnan ei-turkulaiselle. Ajattelusi menee vinoon siinä, että luulet yhteiskunnan – siis Turun kaupungin – luoneen infrastruktuuriun, jonka päälle on ollut helppo rakentaa palveluita, kulttuuria ja liike-elämää. Todellisuudessa kävi täsmälleen päinvastoin: vuosisatojen aikana ovat kelpo turkulaiset, lietolaiset, kaarinalaiset ja raisiolaiset luoneet näitä hyvyyksiä. Myöhemmin synnytimme hallintoja, jotka joskus Oden lailla erehtyvät luulemaan, että niillä on jotain valtaa yli jäsentensä yhteisen tahdon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Shakeem kirjoitti 29.2.2008 kello 22:02

    Kunnallisen tulonmuodostuksen rakenteen muuntaminen poistaisi “mahdollisen” kerman kuorimis -ilmiön. Jos verotuskuntana olisi nyt vaikkapa esimerkiksi maakunnat, niin käytännössä hieman parempien veronmaksajien houkuttelu ei olisi enää mahdollista (siis saman toiminnallisen alueen sisällä). Jokaisella olisi edelleen oikeus valita asuinpaikkansa, mutta se ei aiheuttaisi funktionaalisten kokonaisuuksien sisällä älyttömiä tilanteita.

    Suurimpien kaupunkien ympäryskunnat eivät ainakaan vastusta, koska mitään kermankuorimisilmiötä ei edes ole. Missään nimessä ei myöskään saisi viedä kaarinalaisten tai lietolaisten tai minkä tahansa ympäryskunnan oikeutta olla edelleen saman niminen paikka.

    Perheenisälle haluan todeta, että olen eri mieltä dilleistä ja muista idioottimaisista merkityksistä, joita sinä ihmisille annat. Käsittääkseni sosiaaliturvan taso on sellainen, että en yksinkertaisesti usko kenenkään haluavan sillä “elellä”. En voi myöskään käsittää, että joku haluaisi seisoa myllypurossa räntäsateessa jonottamassa vanhaksi mennyttä, kovaa ruislimppua vain huvinvuoksi. Kuten täälläkin on todettu, jokaiseen “ryhmään” mahtuu omat mustat lampaansa, mutta se ei riitä yleistämisen perusteeksi. Olen ihan varma, että kukaan ei halua menettää työpaikkaansa. Varmasti kauheimpia asioita, mitä elämässä voi sattua.

    Joku kummasteli miksi vuokra-asuntoja on rakennettu niin hyville paikoille? En ole mikään ikämies itse, mutta käsitykseni mukaan ainakin helsingin seudulla niitä ei rakentamisajankohtaan nähden ole rakennettu mitenkään keskeiselle paikalle. Kaupungit ovat kasvaneet, hyvän sijainnin käsite laajentunut. Toiseksi, EK:ta myöten niitä halpoja vuokra-asuntoja nimenomaan vaaditaan, jotta saataisiin ihmisiä tekemään tätä syntyvää, osa-aikaista, uutta työtä kaupunkiseuduille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Hannu Visti kirjoitti 29.2.2008 kello 22:26

    Nykyisessä, toki aivan erilaisen väestötiheyden asuinpaikassani Lontoossa ei suuremmin tunnuta kärsivän siitä, että maantieteellisesti sangen pienellä alueella on useita kuntia.

    Täällä kunnalle maksetaan council tax, joka on puntia per asunto per kuukausi, prosenttimääräinen tulovero menee Hänen Majesteetilleen. Lisäksi on väliportaan hallinto Suur-Lontoolle, joka hoitaa muunmuassa liikennejärjestelyjä ja kaavoitusta, mutta ei julkisia palveluja eikä myöskään sitä, minkä värisiä roskapönttöjä kadunvarsilla on. Palvelut ja ulkoiset pikkuasiat kuuluvat paikallishallinnolle.

    Tämän järjestelmän hyvä puoli on se, että se laskee sitä kynnystä, joka on kaupungin kannalta toivottava asukas. Suomessa käytännössä progressiivisen kunnallisveron kanssa tilanne on se, että jokainen haluaisi niitä kahden yli 50 tonnia tienaavan aikuisen perheitä alueelleen ja jo pienituloinen työssäkäyväkin on hyljeksitty, koska hänen palvelunsa maksavat enemmän kuin häneltä saa veroja.

    Brittisysteemissä kaltaiseni työtön maksaa saman council taxin kuin kaikki muutkin, ja niin kauan kun kykenee itsensä elättämään eikä ole oikeutettu “benefits”-tukiaisluukulle, jokainen asukas on kunnalle hyvä asukas. Suomen systeemissä näin ei ole, ja se totta vie näkyy kaikkien kasvukeskusten ympäryskunnissa.

    Tätä mallia ei voi sellaisenaan kopioida Suomeen. Mutta Pääkaupunkiseutu alkaa olla alueena sellainen, että siellä voisi kokeilla jotain sellaista mallia, jossa yksittäiset kunnat eivät saa nurkkapatrioottisessti keskittyä kaavoituksen ja (joukko)liikenteen keinoin hyviin veronmaksajiin jättäen kaikki huonot Helsingille, joka toistaiseksi on yrittänyt ottaa heidät vastaan.

    Tämä pitäisi vain tehdä ilman lisäbyrokratiaa, ja se on Suomen hallintomallissa erinomaisen hankala yhtälö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. saarelainen kirjoitti 1.3.2008 kello 20:59

    Turun saarten kaavoittaminen ei ole järkevä ratkaisu. Nytkin palvelut puuttuvat ja tieverkosto on kehno, kevyenliikenteenväyliä tarvitaan lisää. Uuden sillan rakentaminen ei ole ongelmatonta, viemäröintisuunnitelmat puutteellisia.
    Liian erilaisten ihmisten yhteenpakkaaminen luo vain ristiriitoja. Jo äitipiireissä alkaa sosiaalinen erottelu ja verkostoituminen, joka ehkä myöhemmin tasoittuu ennakkoluulottomien nuorten sekoittuessa sosiaalisesti keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Säätiö kirjoitti 3.3.2008 kello 12:26

    Osmo:
    “Mutta Katajanokkapa on hyvä esimerkki nimernomaan segregaation vastaisesta asuinalueesta, siis se Hitaspuoli, jossa ollen asunut pitkään. Siellä on sekaisin omistusasuntoja ja kaupungin vuokra-asuntoja, paljon maahanmuuttajia, noin 10 % koulun oppilaista. Kaikki menee hyvin, eikä alue ole saanut merkittävää mainetta slummiina.”

    Ruoholahti on taas esimerkki siitä kuinka asiat alkavat kehittyä huolestuttavaan suuntaan. Kaupunki pyrkii nostamaan mahanmuuttajien määrännoin 14 %:iin (lähde ATT). Vuokrataso on sen verta korkea, että köyhemmät ja jopa keskituloiset suomalaiset joutuvat siirtymään pois alueelta.

    Metroasema on erittäin levoton. Se on levoton siksi, että siitä on tullut erityisesti mamu-nuorison oleskelupaikka.

    Tämä on totuus. Eikä totuus ole mitenkään mukava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. DI Arres Lindqvist, Turku kirjoitti 4.3.2008 kello 14:47

    Olen tähän päivään asti arvioinut aikaisemman kansanedustajan, tohtori Osmo Soininvaaran taitavaksi ja aika tasapainoiseksi poliittiseksi keskustelijaksi. Nyt kyllä arvioni muuttui.

    En voi olla hämmästellä sitä kuinka heikot argumentit Soininvaara on kahteen samaa asiaa käsittelevään tekstiinsä ladannut – minkä lisäksi kirjoituksissa on muutamia lievästi kiusallisia kirjoitusvirheitä. Avuttomuus on kuitenkin pahempi synti kuin huolimattomuus ainakin tässä tapauksessa.

    Aluksi historiasta : Turun kuntaympäristö on aikojen kuluessa kehittynyt itä–länsi -suuntaisesti, kun taas itse Turun kaupunki on laajentunut pohjois–etelä -suuntaisesti. Siitä siis se “outo muoto”, joka Turulla on. Tätä voisi fiksata esim. liittämällä Turun pohjoishuippu Auraan, mutta asiallisesti ottaen sillä ei ole paljoakaan merkitystä. Kyse kun on Kurjenrahkan kansallispuistosta ja sen kuuluisasta seitsemän kunnan rajapyykistä.

    Mielestäni Turun molemmin puolin, itä–länsi -suuntaisesti rakentuva kuntien helminauha on rakenteellisesti ihan järkevä kokonaisuus. Kyse on siis jostakin ihan muusta! Jotain tästä selviää jo Soininvaaran perusteluosasta : hyvätuloiset osaavat katsoa paitsi eteensä myös sen mihin asettuvat ja tuloksena on sosiaalisesti ties mitä epäkohtia. Hyi olkoon sentään!

    Sitten ne säännöt… Säännöt eli lainsäädäntö säädetään eduskunnassa ja se on koko valtakunnan kattavaa, Ahvenanmaa tietyin poikkeuksin. Tätä säännöstöä on vihreätkin olleet mestaroimassa eikä sen jälki silmiä hivele. Minäkin löydän mainittua “vääränlaista käyttäytymistä”, mutta epäilemättä kovin paljon eri paikoista kuin Soininvaara.

    Soininvaara käy läpi toistaen se viheliäisen vihreän argumentointitavan, jossa “tervettä” ja “epäoikeudenmukaista” on kaikki se mikä ei itseä satu miellyttämään. Mitään periaatteellisesti kestävää kantaa ei Soininvaaralla ja tuskin vihreillä yleisemminkään itse asiasta ole. Politiikka on epäkohtien etsimistä, jossa “säännöt” ovat pelin liikkuva ja hyödynnettävissä oleva elementti.

    Olen kyllä perillä siitä, ettei Turun kaupunki ole toiminut useassakaan päätöksessään mielekkäästi mutta Soininvaaran yksioikoisia tulkintoja en hyväksy.

    Se osa tekstistä, josta haluaisin jatkaa keskustelua on lainsäädännön asettama ehdottomuus että jokaisen meistä Suomessa asuvan on kuuluttava johonkin kuntaan (territoriaalinen kysymys) ja se että meistä jokaisen on oltava jonkun kunnan kuntalainen (henkikirjoituskysymys). Verotuksen ja muiden oletettujen epäkohtien esilletuonti ei saisi sekoittaa sitä periaattellisesti tärkeää keskustelua siitä mikä on yksittäisen kansalaisen asema ja oikeus vaikuttaa omaan asemaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Jari Herranen kirjoitti 7.3.2008 kello 12:57

    Turun Sanomat 7.3.08

    http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:1:2008-03-07;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:524335,1:0:0:0:0:0:

    “Siinä naapurit ovat oikeassa, että Turku voi pulmistaan syyttää enimmäkseen itseään. Se ei ole kyennyt tasapäiseen tonttikilpailuun ympäristökuntien kanssa. Taloutta on hoidettu leväperäisesti, niin että veroprosenttiakaan ei ole voitu pitää houkuttelevana. Vuosi sitten julkistettu tarkastusraportti paljasti karun totuuden: kaupungin suunnittelu, budjetointi, seuranta ja johtaminen ovat ajan oloon ryhtyneet palvelemaan enemmän omia organisaatioita kuin turkulaisia. Korjausliikkeitä on toki jo tehty, mutta niiden vaikutukset näkyvät valitettavan hitaasti.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus