Kenraali Santahaminasta

Jokin aikaa sit­ten, kun kysymys San­ta­ham­i­nan saat­tamis­es­ta asu­uinkäyt­töön oli viimek­si kun­nol­la esil­lä, sain kir­jeen korkeal­ta eläkkkeel­lä ole­val­ta upseer­il­ta. Hän ei halun­nut esi­in­tyä asi­as­sa julkises­ti oma­l­la nimel­lään, joten alla olev­as­ta viestistä on pois­tet­tu kohtia, joista hänet voisi tun­nistaa. Näin se hie­man lyhen­net­tynä kuului.

Hie­man Santahaminasta. 

Puo­lus­tusvoimien komen­ta­ja tv uuti­sis­sa viimevi­ikol­la ‚kuten myös itäisen maan­puo­lus­tusalueen komentaja(kymen sanomat) tote­si­vat, että nykyään oper­ati­ivis­es­ti ei ole­merk­i­tys­tä mis­sä rauhan ajan varuskun­ta sijait­see, kos­ka sijain­ti ei liity sodana­jan tehtävään, jokainen ammat­timies ymmärtää tämän. 

Entä San­ta­ham­i­na? Osa ryk­mentin tehtävistä toden­näköis­es­ti on Helsin­gin alueel­la, mut­ta Helsin­gin puo­lus­tamiseen tarvit­tavia joukko­ja ei var­maan peruste­ta San­ta­ham­i­nas­sa eikä neljä kuukaut­ta vuodessa alokas- eli perusk­oulu­tuk­ses­sa San­ta­ham­i­nas­sa ole­vaa alokasjoukkoa käytetä Helsin­gin puolustukseen. 

Koko varuskun­ta­han sijait­see ns strate­gista iskua ajatellen kuin tar­jot­timel­la, yhden sil­lan varas­sa, kun ottaa huomioon vielä mei­dän rajal­lisen ilmavalvon­nan ulot­tuvu­u­den. Ryk­mentin infraan ei ole sijoitet­tu sen enem­pää kuin minkään muunkaan varuskunnan. 

Maan­puo­lus­tusko­rkeak­oulu on var­maan järkevä jät­tää San­ta­ham­i­naan siihen on investoitu paljon; eikä yksi korkeak­oulukam­pus muu­ta asum­ista hait­taa, pääosa kadet­tien käytän­nön har­joit­telus­ta nykyään tapah­tuu joukko-osas­tois­sa muual­la Suomessa. 

Onko oper­ati­ivis­es­ti tai kaupunki­lais­ten näkökul­mas­ta mitään järkeä sijoit­taa ase­varas­to­ja läh­es kaupun­gin keskus­taan( 10km pres­i­dentin lin­naan) tai suorit­taa kova­panosam­munto­ja yhtä lähel­lä ; var­masti viimeinen kaupun­ki Euroopas­sa kun näin tehdään. 

Ryk­mentin siirtämi­nen on eduk­si kaupungille ja palvelee myös hal­li­tuk­sen hajasi­joit­tamis­poli­ti­ikkaa. Oper­ati­ivis­es­ti ei siis mitään perustei­ta, edelleen Helsin­ki ei tarvitse niin paljon soti­lai­ta veron­mak­saji­na kuin pienem­mät paikkakunnat. 

Muu­tamia asioi­ta mik­si San­ta­ham­i­nas­ta ei puo­lus­tushallinto halua luop­ua; alueel­la sijait­see muu­tamien korkea-arvois­t­en virkami­esten huviloi­ta jot­ka on pilkkahin­nal­la vuokrat­tu. Puo­lus­tus­min­is­ter­iön henkilökun­nan kesähuvi­la sijait­see saa­res­sa, met­sästysoikeus (sor­sa pien­ri­ista ym) on pienel­lä arvo­val­taisel­la joukol­la ja onhan se saarel­la asuville pieni idyl­li keskel­lä kaupunkia. 

On se kum­mallista jos Pietarin kaupun­ki saa venäjän val­tion palaut­ta­maan alueen keskeltä kaupunkia (uusi hol­lan­ti) mut­ta Suomes­sa vas­taa­va ei ole mahdollista. 

Ter­veisiä XXXX

P:P:S.Puolustusvoimat pystyy hyvin sumut­ta­maan sivi­ile­jä ns oper­ati­ivisil­la perusteil­la jot­ka eivät kestä ammat­timi­esten tarkastelua. 

8 vastausta artikkeliin “Kenraali Santahaminasta”

  1. Jos Mal­mi ja San­ta­ham­i­na, niin eikö myös Tuo­marinkylän, Hal­tialan ja Viikin pellot?

    Vastaa

  2. Eläköi­tynyt ken­raali riuh­taisee viimeisenkin maton San­ta­ham­i­nan sotilaskäyttötarkoitukselta.

    En toki halua kenu­jen kesähuviloi­ta purkaa, yksit­täiset raken­nuk­set eivät ole san­ta­ham­i­nas­sa se ongel­ma, vaan laa­ja alue väärässä tarkoituk­ses­sa Helsin­gin ran­noil­la. Tot­takai San­ta­ham­i­nas­ta tulee suo­jel­la vaik­ka mitä raken­nuk­sia, mikäli niil­lä nähdään sen tyyp­pistä arvoa; sehän vain luo kokon­aan uuden­tyyp­pisen kaupungi­nosan. Soti­las­teema sopi­vasti puut­tuukin kaupungi­nos­apaletista. Lap­sillekin on var­masti mukavaa kun saa vähän leikkiä van­hal­la tykil­lä ampumista. 

    On tärkeää huo­ma­ta, että juuri täl­lä taval­la San­ta­ham­i­na saa saman­tyyp­pisen arvon kuin TL:n mainit­se­mat Tuo­marinkylä, Hal­tiala ja Viikin luon­non­suo­jelu­alue. Sil­loin se on kaikkien käytössä. Nykyisel­lään se on alokkaiden tet­saus­maas­tok­si aivan liian kallis.

    Mut­ta korkea-arvois­t­en virkami­esten met­sästys­maas­toa ei kyl­lä pelas­taisi mikään, se on valitettavaa.

    Vastaa

  3. Viikin pel­lot on jo melkein raken­net­tu, mis­tä olen pahoillani.

    Kan­natan kaupunki­raken­net­ta, jota voisi luon­nehtia tiivi­ik­si mut­ta har­vak­si. Se mitä raken­netaan, raken­netaan kohta­laisen hyväl­lä aluete­hokku­udel­la niin, että yhdyskun­nan sisäiset matkat kaup­paan, koulu­un ja ratikkapysäkille suju­vat kävellen. Tiiviy­den vastapain­ona kaupungi­nosien väli­in tulee jät­tää kun­nol­lisia viher­aluei­ta. Sik­si en rak­en­taisi Tuomarinkylääkään.

    Viikin olisi jät­tänyt rak­en­ta­mat­ta ihan muista syistä. Helsin­gin kaupunki­rakenne perus­tuu sormi­malli­in, viiteen sormeen.Nämä sormet muo­dosta­vat toimi­vat nauhakaupun­git, joi­hin voidaan jär­jestää tehokas joukkoli­ikenne. Sormien väli­in jätetään viher­aluet­ta. Viik­ki raken­net­ti­in tuol­laiseen väli­in. Se rikkoo kaupunki­rak­en­teen eikä sinne saa­da tasokas­ta joukkoli­iken­net­tä, kos­ka Viikin kaut­ta ei menee mitään bus­sil­in­jo­ja keskustaan.

    San­ta­ham­i­na ei palvele täl­laise­na tiiviy­den vastapain­ona ole­vaa viheralue4tta, kos­ka por­tilla on kaveri ryn­näkkökiväärin kanssa pitämässä rah­vas­ta ulkop­uolel­la. Jos siitä raken­net­taisi­in puo­let asun­noik­si ja toinen puoli otet­taisi­in viher­alueek­si, saisimme sekä lisää asun­to­ja että viheralueita.

    Vastaa

  4. Vietin varus­miesa­jas­tani viimeiset viisi kuukaut­ta San­ta­ham­i­nas­sa Kaartin pataljoo­nan kun­ni­akomp­pa­ni­as­sa vuon­na ‑87.
    Alokasa­jan vietin keskel­lä kor­pea rumis­sa betonikasarmeis­sa Säkylässä. Sen jäl­keen San­ta­ham­i­na tun­tui taivaalta.
    Komp­pa­ni­amme sijait­si viimeisenä saaren eteläosas­sa bussin päätepysäkin vierel­lä van­has­sa tiilikasarmissa.

    Mieleeni on jäänyt päälim­mäisenä saaren kau­nis luon­to vankkoine saaris­to­lais­män­tyi­neen. Ja hel­posti kaivet­ta­va hiekkak­ent­tä saaren keskellä.
    Muis­tan myös touku-kesäku­un vai­h­teen lämpimät illat, jol­loin juok­simme tupakaverin kanssa eteläran­nan van­hoille lin­noituk­sille istu­maan, ihmettelemään mer­ta ja miet­timään syn­tyjä syviä.

    Jos Helsin­ki laa­je­nee San­ta­ham­i­naan, niin se pitää tehdä suur­ta varovaisu­ut­ta nou­dat­taen. Saari on help­po pila­ta huonol­la suunittelulla.

    Vastaa

  5. Soti­lasalueet Suomes­sa ovat viimeisiä luon­toparati­ise­ja, jois­sa moni uhanalainen laji viihtyy, hyvänä esimerkkinä äärim­mäisen uhanalainen har­jusin­isi­ipi Huov­in­rin­teel­lä. Sama pätee myös San­ta­ham­i­nan kartoitukseen.

    Haus­ka nähdä, miten vihreä silmät kiilu­en halu­a­vat rak­en­taa San­ta­ham­i­nan, mut­ta samaan aikaan estävät Espoon­lahdessa kaupunki­rak­en­teen tiivistämisen. Onko se tyh­myyt­tä vai ahneutta?

    Vastaa

  6. Tuo yllä mainit­tu sormi­malli on valitet­ta­van huono ratkaisu. Kos­ka mallin käm­men on Helsin­gin nie­mi, jää poten­ti­aal­i­sista asuinalueista puo­let meren alle. 

    Toinen ongel­ma tulee siitä, että malli olet­taa kaikkien käyvän töis­sä Helsin­gin keskus­tas­sa. Kun kuitenkin suuren osan työ­matkat kulke­vat sormes­ta toiseen, on tulos nykyisen kaltainen ongel­malli­nen ruuhkau­tunut poikittaisliikenne. 

    Poikit­tais­li­iken­teen ongel­ma tulee lisäk­si pahen­e­maan lyhyi­den työ­suhtei­den lisään­tyessä. Ihmis­ten ei tarvitse eikä kan­na­ta vali­ta asuin­paikkaansa työ­paikan sijain­nin perus­teel­la, kuten paljolti aiem­min on tapahtunut.

    Mitä tulee San­ta­ham­i­nan alueeseen ja muuhun pääkaupunkiseudun asun­to- ja kaavoitus­poli­ti­ikkaan, niin tuos­ta ylläol­ev­as­ta tulee jälleen ker­ran hyvin esille se mikä niitä ajaa: tiet­ty­jen taho­jen edut ja niiden etu­jen koske­mat­to­muus. Oikeasti ongelmien ratkaisua ajavia taho­ja on valitet­ta­van vähän.

    Vastaa

  7. Osmo hei — ensim­mäisen ker­ran olen hie­man epäileväi­nen rehellisyyte­si suhteen.

    Se sil­ta ei ole kuitenkaan ain­oa yhteyskäytävä Sandik­ses­ta tähän muuhu­un maailmaan.

    Nim­imerk­ki Kullervo
    Val­tio- ja sotatieteidenmaisteri

    Vastaa

  8. Var­masti mon­et soti­la­sur­an valin­neet halu­a­vat nimeno­maan asua Helsingis­sä. Pitäisikö eduskun­ta­laitoskin hajasi­joituk­sen nimessä siirtää Valkealaan?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.